1922-09-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m. • ole ollut insinöörejä jotka oli- S -gtaTfin kaivoksista tienneet, ^'len on ottanut kolia sieltä mis- ^ t r s i t ä nähnyt ja jos se on al- ^ crtua, niin puita vaan pys- ^ Monessa paikassa on puita '•^^nyt laittaa saman verran kuin :fkolia otettu pois.> ^Lin tämä muutaman vuoden Jattta on sellainen kylä, että se ctaa tävdelleen sen mita me olera-lähtiessä kuvitelleet Ensiksi^ Z- maa lännen puolella on tasaL^- ^%in meren selkää, aivan musta ^ ,io kahdesta jalasta viiteen jal-f n Mikä sitten kasvaa viljaa jos T sellainen maa. Enempi vaan L\i farmityöläisiä, (laiskottelioH- ,%ä)lä tulee nälkä sillä olemme • katkasseet leivän muutamilta kauvaksi kuin tarttuvat työ- ' traktoreita ja kaikenlaisia lanviljelys välineitä niin kyllä L p u a piisaa. Ennen sotaa k i i tämän paikan, tai ympäristön Lnviljelijät uslroivat että heiltä , i koskaan lopu vilja, niin ^e^lait^ loivat katosta. Vaan Kolshakin .„.tat täältä veivät niin paljon J l voivat ja lähtiessään tuliosivat !Jtä kerkisivät ja ^olisivat tuhon- -eet kaiken, -vaan punaiset laittoivat baikfeen*» liUtiikei ja saivat ^ämän paikan niin äkkiä 'haltuunsa että hurtat eivät kerinneet taalla uhoamaan koneita, tehtaita ;ja mai- Tämä seutu ehdottomasti u Siperian tulevaisuuden. On yleensä ihmeteltävää että täältä .5' niinkin paljon ^voivat auttaa nälkä- " alueilla kärsiviä, kuin ne ovat 'auttaneet, sillä niin suurta tuhoa on tehnyt Koshäkit ja Semenoffit tääl- E Katsellessaan sivumennen niitä tuhansia rautatie vaunuja jotka ne ovat polttaneet ja niitä tuhansia uusia vetureita ja rautatiesiltoja jotka ne ovat räjäyttäneet, niin suuhun tulee niin katkera kirous että se takertuu iiarapaisiin. «Kyllä minusta täällä elämä tuntuu paljon kevyemmältä kaikkine puutteineen, kuin mitä minulla on ollut Yhdysvalloissa ja Suomessa. Siellä oli aina pelko siitä — koska loppuu työ — ja työn loppumisen jälkimainingeja oli nälkä ja jos' ei suoranainen nälkä, niin kuitenkin tuntuva puute. Täällä ei lopu työ! Eikä «säkätä» työstä sen tähden että olet jo vanha ja tuo nuorempi löi niin ja niin monta lautaa enemmän seinään kuin sinä. Ja jokainen joka tekee työtä saa määrätyn summan lihaa, jauhoja, tupakkaa, tulitikkuja, y.m. joten laulain me menemme työhön ja naurain syömään. En tahdo sillä sanoa etteikö täällä ole puutetta. On sitä; Vaatteista, jalkineista, (etenkin Venäläisten kesken) saippuasta, sokerista ja kaikenlaisista pienistä työkaluista on kova puute. Niitä ei ole voinut Hallituskaan hommata, vaan me elämme toivossa että niitälcin on vielä joskus kylliksi» tOlen kirjoittanut tähän yleispiirtein oman käsitykseni mukaan . mi-mitä minä täältä ajattelen. Anna tämä myös toistenkin tovereitten lukea,» «Jos joku teistä tulee tänne, niin' ostakaa joku 10 sentin Stori tyhjäksi, sillä sitä pientä tavaraa täällä puuttuu kokonaan. Matkalla on raha vielä hyvää olemassa, vaan täällä ei enää tarvitse rahaa, siilä sitä ei täällä käytetä. Täällä on tavara työn ehtona, sit vain vaihdetaan. » Parhain tervehdys kaikille tovereille! Emil Kaivola. Ylläolevanlaisia kirjeitä toverit kirjoittavat Kuzbas'esta. Emme ole saaneet yhtään kirjettä jossa olisi ilmaistu se ajatus, että täältä men^ neet työläiset haluaisivat tulla sieltä takaisin ja että muutenkin olisivat siellä tyytymättömiä. Päinvastoin. Tässä on otteita toveri Nummen kirjeestä. ....«Saimme täällä vanhoista sanomalehdistä lukea, että me muka olisimme täällä tyytymättömiä oloihimme ja haluaisimme tulla pois täältä jos vaan pääsisimme. Mutta se on valhetta, kaikkea perää vailla Ha.vTvoodin sähkösanoma on tosi.» <01ot täällä ovat paljon paremmat kuin meistä yksikään osasi tänne lähtiessä kuvitella. Täällä ei tule nälkä sellaiselle henkilölle jo-ia vaan haluaa tehdä työtä. Meidän käsityksemme on ,että ne uutiset, joita täältä sinne lähetetään ja joissa kerrotaan että työläiset ovat tyytymättömiä hallitukseen J-** yleensä kaikkiin oloihin, ovat kapitalistien punomia juonia Neuvosto- Venäjää vastaan, vaikkapa niifS siellä työläisten nimessä kulkevat lurjukset esittävätkin • Ei ole epäilemistä, että eikö meidänkin jouic-ioomme olisi joku sellainen päässyt. Eihän niitä voi tällaisesta hommasta niin kovin tarkkaan seuloa. Mutta ei.ime vielä ainakaan ole vakavampia rettelijöitsijöitä joukossamme huomanneet» «Kyllä tämä on tulevaisuuden Jnaa. Kasvullisuus on niin hyvä, *ttä minä en ainakaan ole nähnyt "lissään sen parempaa. Kaikenlaiset jnnrikasvikset kasvavat täällä »soiksi ja nopeaan. Tomatit ja koornit ovat jo syötäviä. Ja yleensä kaikkia lajia mitä sielläkin kasvatetaan, voisi täällä kasvattaa. Kahdesta viiteen jalkaan on mustaa multaa ja sen alla savi. Maa tasaista, ei kantoja eikä kiviä. Ilmanala jokseenkin samanlainen kuin Suomessa, paitsi vähän lämpimämpi. Sitten tällaisen maanviljelysalueen vierellä sijaitsee kivihiili ja rauta vieretysten. Eikös olekin tulevaisuuden maa. Rehellisellä työläisellä täällä on hyvä olla, mutta lurjukselle ja laiskottelijalle työväen diktatuuri on ankara ja niin ollakin pitää.» Ne toverit jotka haluavat saada yksityiskohtaisempia tietoja Kuz-bas* esta ja anne siirtymistä koskevista asioista voivat kirjoittaa osot-teella. Kuzhas. Room 301, 110 AV. 40th St New York, N. Y. o._ Amerikasta Euzbaseen Muistelmia matkanvarrelta Amerikasta Kuzbasseen. Kuten jo edellisessä raportissa kerroimme — pääsimme Hotterdamin sataman suuhun elokuun 30 päivä kello 7 illalla. He-ti ensi silmäyksellä hraomaa että nyt bllaahkin yhdessä Eufopan suurim-massa meri-satamassa, jonka kanaalin rantoja kaunistaa keskikokoiset tiili- ja sementti rakennukset — joiden lomassa on havaittavissa pientä, mutta hyvin järjestettyä karjanhoito- taloutta. Ensi silmäykseltä näyttää että Hollannin työläisten palkat ovat alempana heidän elin. tasoaan kuin suurteollisuus maiden työläisten. Laivamme kulkee eteenpäin, — Jo kello 9 illalla saavuimme Rotterdamin sataman keskukseen, jonne saapuessamme oli laivamme kannelle kerääntynyt iso toveri joukko, joiden huulilta kaikuu reippaat Kansainvälisen säveleet ja siihen vastaa joidenkin laivojen kannella olevat työläiset, heiluttamalla ilmassa punaisia nenäliinojaan — siten tuoden esille kansainvälisen'' solidaarisuutensa. Joukkomme toimii ahertelevasti ollakseen valmiina seuraavana päivänä siirtymään toiseen laivaan nimeltä Warzowa joka viepi meidät Punaiseen Pietariin. Jo aamun sarastaessa näemme joitakin toverei-tamme laivankannella ottamassa osaa aamu urheiluun jonka jälkeen soi laivan kello kutsuen meitä tyydyttämään ruoka haluamme joka on kin kokolailla hyvä näin raittiissa meri ilmassa. Ruokailu puoli johon Kuzbas toverit ovat sijoitetut on eristettynä toisilta matkustajilta jotta he siten voivat parhaiten järjestää omat asiansa. Aamiaisen jälkeen aletaan taasen toimintaan. Eri komiteat alkavat heille kuuluvat tehtävänsä. Asiat sujuvat mainiosti eteenpäin. aSamme luvan vapaasti lähteä ulos kaupungille Holland-American linjan matkustaja kodista. Töverikunta hajaantuu eri suunnille tehdäkseen jotain lisä ostoksia. Kohtaamme joitain Hollantilaisia tovereita. Enin osa heistä puhuu kokolailla selvästi englan-nin kieltä tai Saksaa ja Ruotsia, joten keskustelu käy päinsä hyvin. Heidän tummista, säihkyvistä silmistään voi lukea ilmeen joka tulkitsee sydämen pohjasta nousevaa toveril-lisuutta ja elämän karkeassa kou lussa opittua velvollisuutta prole taariseen kumousliikkeeseen näh' den. — Ensiksi kohtaan erään to verin, joka on solakka varreltaan vikkelä liikkeinen, esiintyen suora naisesti, kysyen: Oletko Kuzbaslai-sia? Johon vastasin, olen. Hän lausui, että rae Hollannin toverit olemme hyvin pahoillamme siitä kuin emme saaneet tietoa kyllin ajoissa teidän tänne tulostanne. Sillä asiat ovat niin, jatkoi hän, että HoU.andin virkailijat ja heiidän uskolliset kätyrinsä nim. Socialidemo-kratit ja Amsterdamilaiset Syndika-listien avustamana tekevät kaikkensa Venäläisten toverien mustaami-seksi ja heidän toimintansa tuka-huttamiseksi, joten he nyt tälläkin kerralla koittivat estää tietoja tei dän tänne tulonne suhteen, vaan kuitenkin onnistuimme saamaan tietää että te jo olette täällä. Ja nyt jos vain tarvitsette jotakin apua, niin me olemme valmiina auttamaan teitä. Keskustelun aikana olikin jo kerääntynyt iso joukko Hollantilaisia tovereita ympärillemme joten he olivat valmiit auttamaan meitä liikkuessamme. (Rotterdam (jn pin-taalaltaan laaja ja sen asukas luku ollen 600,000.) joten he olivat isona apuna meille. Toiset heistä olivat meidän luonamme aina myöhään yöhön asti. Kyselimme heiltä yhtä ja toista Hollannin työväenliikkeestä ja saimme m.m. tietää että Rotterdamissa yksistään on nykyisin noin 16,000 työtöntä, enin osa heistä on HoUandin Transport Arbee-tars- Iiiton jäseniä ja he ovat yh-teydessä PTK:n kanssa, joten vaino on juuri keskitettynä heihin. Rotterdamissa on Hollandin Kommunisti Puolueella oma sanomalehtL nta kulun — nousemme laivaan jonka kannelta näemme veneen kiitävän aaltojen harjanteilla. Eteel-tä katsoittnna näyttää se tavallisel-ta purje veneeltä. Sen lähestyessä alamme kuulla marssin tahtia ja cTyÖn orjat sorron yöstä nouskaa jne». Veneen lähestyessä alamme eroittaa että otaksumamme purje onkin PUNAINEN LIPPU jossa on kirjaimet: <CPH> kirjainten alapuolella on sirpin ja vasaran kuva, silloin tiedämme keitä he ovat ja nostamme ilmoille oman punalippumme. Vene pysähtyy laivamme luokse. Ja me vuorostamme lauloimme Kansainvälisen matkassamme olevien soittajien säestämänä ja näin vietämme tunnin ajan, jonka jälkeen vene palaa takaisin laiturille. Hetken kuluttua taasen ilmestyy tilalla isompi vene, jossa oli sama punainen lippu. Veneessä olijat ilmaisevat kansainvälisen luok-kasolidaarisuutensa laulamalla reippaasti vallankumouksellisia lauluja. Vene lähti jatkamaan matkaansa illan hämäryyteen, jossa yhtäkkiä loimusi korkeuteen heidän punainen penkaali tulensa. Sitä katsellessa heräsi tunne rinnoissamme samanlainen mitä ilotulituskin heijasti ilmoille. Jo vihdoin soi laivan pilli, ilmoittaen oltavan valmiit lähtemään matkalle. Kello 10 ja 30 illalla jytisten alkavat laivan jättiläis koneet työs kentelynsä ja laivamme ohjaa kulkunsa kohti kanaalin suuta, jossa tapaamme taas tovereita punaisia ilotulituksia ilmoille heittämässä — siihen vastaamme raikuvin hurraa huudoin, jotka kaikuvat yli kanaalin illan pimeyteen, — — Vielä myöhään kello 12 yöllä saimme nauttia erään toverimme 45 syntymäpäivä juhlaa. Ateria oli mitä parhain, nimittäin Hollantilaista silliä, jonka jälkeen mentiin levolle, meri ollen tyyni. Seuraavana aa-muna olimme siellä kuuluisalla Kielin kanalilla, jossa oli selvästi ha väittävissä yhteiskunnallinen repeämä Saksalaisessa valtio muodossa. Edessämme seisoo Noskelaiset tukipylväät pontevana kuin cPietari Braahen» muistopatsas Aurajoen ran nalla, kupeellaan höyryävä sapeli ollen vielä kosteana Suomen työläisten verestä — edessään seisoo pienokaisia rekaleisissa vaatteissa, ollen selvä kuvaus demokratiasta. Kerroimme heille Amerikassa juuri käynnissä olevasta kivihiili- ja rautatie työläisten lakosta ja kysyimme; josko Saksasta viedään Ameri-kaan kivihiiltä. He sanoivat että ei. Saksasta kyllä viedään kivihiittä Ranskaan johon Saksalla on pakko. Ja he eivät tiedä josko Ranskasta sitä viedään sitten Ameri-kaan. Jatkamme matkaamme ja elok. 4 päivä saavuttiin siihen kuuluisaan kansainväliseen satamaan nimeltä Danzing. Satama ollen täynnä puu tavaraa siellä juuri olleen lakon takia. Heti aamiaisen jälkeen nousimme laivan peräkannelle, jossa nostimme punalippumme ilmoille ja lauloimme Kansainvälisen, sen aikana oli keräytynyt iso joukko repaleisia vaimoja ja lapsia laivalaiturille. Laiturin reunaa vastaan nojaa vanhukset kuihtuneiden lastensa kera, jotka yrittävät kerta toisensa jälkeen lähestyä laivaa, jonka estää aina poliisit, syöksyen heidän kimppuunsa kuin tiikeri Indian erämaassa, raasti riuhtoen kuihtuneet naiset ja lapset ulos laiturilta, poliisivoima lisäytyy ja heitä kohtaa to-veriemme halveksivat pilkkahuudot. Sopivan tilaisuuden sattuessa astuu esiin Saksalainen työläinen, paljastetuin päin lausuu meidät tervetulleiksi, ei ehdi pitkälle puheessaan kun sosialidemokratinen poliisi riuhtoo hänet matkaansa, jälelle jää hänen itkevät pienokaisensa ja pienokaisten kuihtunut äiti. Jotkut tovereistamme olivat panneet toimeen keräyksen tällä vangitun toverimme vaimolle ja pyysimme lupaa poliisilta antaa lahjamme, vaan hän röyhkeästi kielsi sen joten käännyimme laivan virkailijain puoleen. He sanoivat että heidän puolestansa saa antaa avustusta niin paljon kuin kukin haluaa. Mutta Saksalaiset virkailijat eivät suvaitse sitä, sillä he pelkäävät sen kautta levitettävän Kommunismia..,. Laivan perä kannen kautta lentää ulos pieni paket-timme, jossa olikin meidän lahjamme ja sen pian löysi vangitun miehen vaimo. Hetken kuluttua tulee taasen laiturin luokse sama vangittu mies, emme tiedä miten hän pääsi eroon virkavallasta. Laiturille tultuansa pyysi hän lupaa polisilta antaa meille joitakin punaisia kukkia, mutta sen poliisi jyrkästi kiel- Punalippumme juurelta alkaa cuulua kumouslaulumme säveleet, jonka jälkeen astuu esiin nuori Amerikalainen merimies lausuen: «Toverit me emme voi puhua teille, JOS sen teemme, niin silloin meidät ammutaan tai jos olemme vanhoja niin silloin meidät teljetään vankilaan. Mutta muistakaa että me emme pelkää- —» Taasen estää hänet puhumasta tasavaltalaiset poliisit. Joukostamme kuuluu hurraa huudot Karl Liebhechtin ja Rosa Luxemburgin muistolle, — — Laivamme lähtee eteenpäin. — Poliisit eivät voi estää rannalle jääneiden jäähyväishuutoja, — Laivan kulkiessa eteenpäin, vene lähestyy meitä josta saamme periä ne kukat joita 'Matamassa työläistoverimme aikoivat meille tuoda.... Itämeri laajenee edessämme onkin viimeinen pysäkki ennen Pie-taria. Seui-aavassa kirjeessä tulemme kertomaan Pietarista eteenpäin. Mitä tulee matkamme yleispiirteisiin, niin voimme sanoa että kaikki asiat ainakin tähän asti on ollut järjestetty hyvin, RuoJ^a puoli on ollut suhteellisesti samanlainen kuin Amerikalaisella työläisellä yleensä on maissa ollessa. Asunto puoli on ollut siisti. Kohtelu laivan \-irkai-lijain puolesta on ollut suotuisa meille. Samalla pyydämme myöskin huomauttaa toverillemme siellä, että jos on joskus jotain uutisia siellä sanomalehdissä, joissa käsitellään Ku^basin asioita, niin ottakaa ensin selvä, että jos ne ovat edes lähtöisin Kuzbasin alueelta. Katsokaa aina että uutiset on allekirjoittanut joku~virallinen asioista vastuunalainen komitea, sillä sellaisen aina valitsevat matkustajat itse ja näin ollen niiden selostukset ovat paikkansa pitäviä. Oscar Wickström, Pred Olson ja Onni Salo. Raportti komitea. Tiniiniiisiii uotisia Workers partyn kaupungin keskuskomitean toimesta pidettiin pik-nekki syyskuun 3 p. Venäjän kone-rahaston hyväksi, Piknekis^ esiintyi puhujana tov, McDonald Torontosta, Puhdas tulo, joka jäi tilitettiin Venäjän ystävien yhdistykselle. Työnpäivänä, syyskuun 4 p. oli s. s. osaston haalilla piiritoimikun-nan iltama, Timminsiläiset esittivät kappaleen <Suurpäiväin aattona» ja south porcupinelaiset «Halleyn tähti ». Puhdas tulo iltamista oli $76, joka jää piirijärjestön agitatsioni-kassaan. Osaston työkokouksessa syyskuun 10 p. keskusteltiin ja päätettiin m. m. että peruutetaan edellisessä kokouksessa hyväksytty $75.00 avustus osaston kassasta 18 piirin hii-lenkaivajien lakon avustamiseksi. Keräyslistoilla oli tullut saman lakon hyväksi $114.50, joka jo oli lähetetty Torontoon, Väinö Toko ilmoitti tehneensä lii kettä Vapauden kanssa viime kuulla $80.95 edestä. Rosegroven osaston keräyslistoil. la haalin rakennusrahastoon oli tullut $45.75. Agitatsionikomitea ilmoitti että William Tuomela Jacksönborosta on jättänyt agjtatsionikomitealle todistuksensa ja pyytänyt hankkimaan hänelle varmuastodistos Suomen sosialistiselta puoluehallinnolta. Hä; neliä oli itse hankkimansa todistus Jokioisten Latovainion työväen yhdistykseltä. .Todistus osoittaa, että hm ei, ole ottanut osaa ollenkaan valkoisten pi^olelle, päinvastoin on hän sen mukaan ollut punaisten puolella ja suorittanut vankeusrangaistuksensa. Hänen puolestaan on kuitenkin kirjoitettu puoluehallinnolle, että sieltä saadaan ainakin aivan varma tieto, koska hänestä -on joidenkin henkilöiden taholta aijot-tu lahtaria tehdä. Vilkas keskustelu kokouksessa syjityi siitä tarvitaanko näytelmä-seuran johtajaa tai ei. Asia kuitenkin jätettiin seuraavaan kokoUK-seen, että se sillä välin ennättäisi kypsyä ja asia toisi enemmän jäseniä kokoukseen. Osaston kymmenvuotisjuhlaa vietettiin syyskuun 16 ja 17 päivinä. Lauantai-iltana alettiin juhlat kello pooli 8, Ohjelmaa oli paljon, kes täeji kello 11 -BBti. Luettiin eri osastojen tervehdykset, joita oli saapunut Toronton, Cobaltin, Kirkland Laken ja Sudburyn osastoilta. Yleisö osoitti suurta suosionosoitusta lasten Toimisteluesityksille. He tekivät liikkeensä oikein hyvin, säikähtämättä, vaikka pitikin esiintyä näyttämöllä ja iso sali oli yleisöä täynnä. Eivät pienimmätkään edessä, jotka eivät voineet edes «isompien perässä tehdä» erehtyneet liikkeistään. Pyramiidejakin oli heilä useita, kaikki ollen seviä. Sillä tavalla lapset, olkaa yhtä innostuneita edelleenkin. Kyllä me isot ihmiset teitä haluamme aina katsella, vaikka te kuinka usein esiintyisitte. Sunnuntaina jatkettiin juhlia, alkaen iltapäivällä kello 2. Ohjelmassa oli useita puheita sekä Boittoa torvisoittokunnalta. Illalla sitten esitettiin kappale «Punainen. Laukku». Kappale on iso ja paljon lauluja sJeältävä. Laulut menivät hyvin ja muutenkin koko kappaleen esitya oli kokolailla hyvä, ilman johtoa esitettynä ja yh-de. s8ä viikos.sa harjotettuna. Yleisöä oli sali aivan täynnä ja lähtivät he tyytyväisinä kotiinsa. — E. kylvetään uusi tiedonsiemen kommuunin hyötjTJeltoon. On jo vähin oltukin työhommissa. On jo ehditty pelata pari kappalettakin ja uusia huveja on jo tulossa, T, k, 30 p. on agitatsioonirahaston kartuttamiseksi iltamat jossa on henkistä ohjelmaa ni.m. kappale ja sitte tuota, oikein Ojan harmoonin säestyksellä pääsee eroon nuoresta akastaan tai vanhasta hcllustaan ja saa sitten vaikka ryöstää toiselta uuden jos sisua on ja kyllä miehil. lä «titua» on sanoo iltamakomitea. joka huvit järjestää. Näiden huvien jälkeen sais tulla vaikka ukko- ja tyttöjuhlat ja sitte akka- ja poika-kemut jne. <Martti-setä» kävi täällä puhumassa pariinkin erään, puhuen eri aineista eri iltoina. Nurkka-viisaat sanovat ettei se puhunut paljo mis tään. Kuulijat taas saivat hyvänkin annoksen tietomäärää ja yleinen mielipide oli, että sitä kuuntelisi vaikka aina ja siltä se näytti ettei kuulijoilla ollut mikään kiiRc-kotiij^ noista tilaisuukssta. Tosiasia on ettei Martin päässä turhaan ole hiukset vaalenneet Kyllä sieltä monta tieto- ja kokemusperäistä opinkappaletta lähtee kuulijakunnille. Tov. John Eimeksen tervehdys sairaalasta. Hän on jo kuukausi määriä virunut siellä usein toivottomassakin tilassa seurauksena auto- onnettomuudesta. Terveenä mieleltään hän kuitenkin varttoo joulua jolloin lääkärin lausunnon mukaan pääsee pois sairaalasta. Osasto viime työkokouksessaan hi. m. järjesti n.k. Suomesta tulleiden tutkijnkomitean avustamaan siirto-laistovereita pois niistä epäluuloista joiden alaisina kaikki Suomesta tulleet ovat, tutkimalla heidän todisteitaan tai auttaa heitä hankkimaan sellaisia, sillä paikkakunnallemme on tullut ihmisten mukana sitä Suomen kansallishirmujen kuonaakin, joten on välttämätöntä että oikeat työläi.set pääsevät oikeaan arvoonsa. Tutkijakomitea piti ensimäisen kokouksensa t.k. 19 p:nä ja päätti suosittaa täyden toveriluoton antamista seuraaville henkilöille siksi kun heidän todisteensa pätevyys on tarkistettu, keskusvira.ston välityksellä Suomen puoluehallinnon kautta. Ne ovat seuraavat toverit. Hee-pe Wikka, Karungin korpikylän t.y. antaman todisteen nojalla. Toverit Olga Peukkari, Helsingin 8.d. nuori-soi. antaman jäsenkirjan ja muutto-todisteen nojalla, toverit Martha Kuusisto, komitean kuulustelun nojalla tov. Otto Hyvärinen, Suomen-joen Kotalahden t.y. todisteen ja kuulustelun nojalla, tov. Aug. W. Lunden Waskion ty. todisteen 'nojalla, tov. Juho Oskar Tamminen, Waskion t.y, todisteen nojalla, tov, O, Arthur Tuominen, Wa8kion ty. todisteen nojalla,-tov. K, Walfrid Lahti, S. Metallityöntekijäin osastolta ja S. W. R. Konepajan Tu. run osaston työntekijäin liitolta saamien todisteiden nojalla päätettiin suosittaa annettavaksi täysi to-veriluotto enemmittä kyselyittä. Seuraava tutkijakomitean kokous on a päivä ensi kuuta, jolloin ke-hoitetaan toisia Suomesta tulleita saapumaan Pirtille kello 9 ill. Bill. VOITTEKO TÄYTTÄÄ PAIKALLISEN OSUUTENNE? Lehtemme edelliietsä numeroita painostimme siti seikkaa, ettS Va> paudelle olisi välttämiittä saatava 300 uutta tilaajaa nyt ensikädessä. Samoin juIaisHin tilasto kuinka suuri osuus kullakiir paikkakunnalla lanketeL hankittavaksi. Mahdollisesti on joitakin paikkoja, joissa ei ole niin paljon suomalaisia, että uusien tilausten hankinta olisi enään mahdollinen, emmei' tunne niin tarkoin jokaista pikkuseulua. Mutta kaiken Scaikkiaan lahkee täsiä uusien tilausten hankinnassa sangen pieni osuus kullekin paikkakao* nalle, joten sen luulisi olevan sangen helppo täyttäii, jos meidiin joukoissamme ja asiamiehissiimme on vähäniiiSji tarmoa ja halua viedä lehteän> me eteenpäin. Ja näin ollen, jos jollakin paikkakunnalla ei olisi aitaan mahdollisuutta hankkia yhtään uutta tilaajaa, on toisilla paikkakunnilltt - . mahdollisuudet kuin mitä tilastossa olemme heidän osd-leen asettaneet. paljon suuremmat Toivomme ettii asiamiehemme nyt kaikkialla ottavat näyttaäisecn, että yhteisillä ponnistuksilla tuo pieni tilaajamäärän korotusvaatimua voidaan panna helposti ja äkkiä käytäntöön. Eikä ole pahitteeksi vaikkapa se voitaisiin ylittääkin. VAPAUDEN LEVITYSOSASTO. Miksi nyt on tärkeää jokaisen tilata Vapaus ^ itselleen •Uusi niailniansota on parhaillaan syttymäisillään, voipa sen sanoa jo asiallisp.sli syltyneen. Jokaiselle aikaansa seuraavalle ihmiselle on tärkeää seurata sen viileydessä ilmeneviä mielenkiintoisia tapahtumia. Vapaus seuraa tarkoin sotatapahtumia. Tilatkaa siis se itsellenne! Samalla kertaa alkaa Vapaus julaista meikäläisen novelHkirjailijan Annie Ruissalon uutta miel(?nkiintoista novellia «Jälleen näkeminen». Kaikki jotka ovat lukeneet mainitun kirjoittajan Vapaudessa ennen ju-laistut «Kadun kasvatteja» ja «Kainin jälkeläinen», voivat osapuilleen päättää minkä arvoinen tämä novelli on. Ja on otettava vielä huomioon, että tämä novelli on kirjoitettu kirjana julkaisemista varten, mutta nyt kirjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti julaislaan Vapaudessa jatkuvana sarjana. Kehoitamine asianiiehiämme ilmoittamaan näistä seikoista tilauksia hankkiessaan ja keräämään lehdellemme mahdollisimman paljon uusia tilauksia. NUORU BARBAAREJA Eri paUuniiilta LONG LAKE, Hei seisahtakaappas nyt kaikki Ontarion suomalaiset ja lukekaa oikein tarkoin mitä tässä allaolevassa sanotaan. No mitä se nyt sitten oikein mahtanee blla, tuumii kai moni. Juu se on se ennen kuulumaton uutuus, mikä näytellään Long Lake osaston talolla t.k. 30 p. nimeltä «Yhteis, kuntamme lapsia». SudbUryn osaston näyttelijät tulevat sen näyttelemään ja silloin saa jokainen olla varma, että taas saa nähdä oikeata taidetta, siksi hyvät ovat nykyään SudbUryn osar;- ton näytelmä voimat. Kappale taan on ihan uutuus näillä ympäristöillä ja olen kuullut siitä sanottavan, että se on luettava parhaimpien työväen kappaleiden joukkoon. On siis itsestään selvää, että kaikki silloin rientävät Long Lake osaston talolle ja täyttävät sen kattoa myöden. Istuimia tullaan nyt varaamaan kaikille riittävästi jäätanssia saa aamuun .<5aakka hyvällä «soitolla. Lähemmin ilmoituksessa. T. H. Pankkipdesidentti asetettu vihdoinkin syytteeseen Foirt fiaiiii uutisia Levilysosaslon hoitaja on joskus heittänyt omaan perilliseensä «yn«- kan, paljonpuhuvan katseen, kysellen itseltään, että mikähän tuostakin tulee, kunhan aika ehtii kulua. Sillä he ovat mukana kaikessa muussa mutta ei seljaisesaa, jossa järkeilymme mukaan heidän pitäisi ahertaa. Levi-- tysosasto on kerran päässyt jokseenkin läheltä tarkastamaan, mitä tuot-' lainen polvea korkuinen miehenantu hommailee. Sattui nimittäin käymäänt niin, että oli tilaisuus tutkia nnoren miehen taskuja, ja siellä oli seu' raava mäiirä tavaraa: kuollut lintu, rautanauloja, rutiveje, papero8sin« hoikki, pätlti narua, tulitikkuja, kynttilänkappale, samma<kon jalka, «ota-miesnappeja, liokjiuveitsi ja joukko muuta tavaraa, jota ^{voinut enää ulkomuodosta tuntea. Mies oli tehnyt päivän lujaa tyiitä saadakseen nantcl Arvoesineet taakaiinsa. * Jb levitysosasto huokasi: saadappa tuo innostus edes tilapäisesti sidotuksi hyiidyn valjaisiin, niin jopa lähtisi tuloksia. Mutta millaiseen? Olemme katselleet poikia ja tyttöjä haaleilla, iltamissa. Levotonta joukkoa. Heillä on hirvittävä ky^.(y olla aina liikkeellä, kiusata» ilveillä, juosta ja teuhata. Koko tuo määrätön määrä enersiaa purkautuu ulo» karjumisessa, teuhaamisessa, pienessä nujakassa, josta ei tiedä onko (O tappelua Ui leikkiä. Kukaan ei uskalla sekaantua heidän mefcastuksiienee, sillä jokainen vanhempi ihminen tietää, ettei ole hyvä tehdä itselleen vihamiehiä pojista ja tytöistä. He ovat nimittäin kammottavia vihollisia. He eivät jätä uhriaan ennenkuin tämä on täydellisesti muserrettu. Tällöin välähti levitysosaston päähän kirkas ajatus: mitäpä jos käytetään kaikki tuo energia, tuo leikinsekainen tappeluinnostui ja yleensä liikkuminen lehden levittämiseen. Mitäpä jos panee heidät kerran Punikin asiami^hiksi; mikä ihmeellinen tulos siitä saattaisi ollakaan. Ja niinpä tuumasta toimeen. Pojat ovat nyt Punikin asiamiehiä ja edessämme on j(» heidän työskentelynsä tuloksia. Olemme katselleet tuollaisen nuoren yrittäjän menettelytapoja. Haa ei lähde pois saatuansa/xäsityksen, ettei joku tilaa lehteä. — Tilaako setä Punikin? — Tuota — eipä ole rahaakaan... (Poika heittää pitkän, pitkän silmäyksen ja vaikenee; sitten suuret silmät tähdättynä uhriin): — Tilaako setä Punikin? Kysymys on selvä. Kyselty ei osaa enää vastata muuta kuin että — . . . tuota. Nyt katselee nuori yrittäjä uhriaan järkyttävän totisesti ja hätään-nystilassaan ei uhri huomaa, että pojassa asuva veitiika ja kiusanhenki pilkistää esille hetken totisuudesta huolimatta. Nyt seuraa jälleen; — Miksi setä ei tilaa Punikkia? — Niin, todellakin, miksi? Tavattoman yksinkertainen kysymys, joka on tehty hänelle aikaisen asiamiehen toimesta kymmeniä kertoja, mutta josta hän silloin aina on suoriutunut helposti. Uhri sopertaa: — Hintakin on niin kallis, — Eikö s i e l l ä ole taalaa viittäkymmentä aenttiä? Sedällä tietysti on se summa aina. Nyt ei setä voi katsoa ristikuulu*. telijaa silmiin. Ja poika iskee: — Setä valehtelee. Asia on niin, että tuollainen vesa tietää aina koska vanhempi ihminen valehtelee. Ja niinpä setä punastuu korviaan myöten. Vaikea on «anoa kumpi heistä todellakin nyt on poika, kumpi mies. Ja kun setä saa vielä ikäänkuin selostukseksi, että: — setä valehtelee, kun setä sanoo, ettei ole rahaa, niin on selvää, että tilaus on tehtävä. Ja ikäänkuin vetää!ksensä takaisin äsiceisen tahdittoniuutensa setä puhkasee; Minä vain koitin, että saatko minulta tilauksen. / Johon taas poika vastaa: ~ H ä ? Setä ei voi eikä uskalla jatkaa keskustelua. Sillä tuo «hä» on lausuttu sellaisella taisteluhaasteäänellä, etJä setä varhaisemmasta nuoruudestaan muistaa sitä käyttäneensä sellaisessa tapauksessa, kun asia oli kehittynyt nyrkkeilyplsteeseen. , , i, . , . Nuoret barbaarimme ovat nyt jonkun viikon ajan yritelleet. Ja he ovat jo näyttäneet, että onnistuvat, Levitysosasto on heidän kanssaan hyvissä väleissä. Me ymmärramma Kuninkaallisen oi- toisiamme, Levitysosasto tuntee taas kerran olevansa poika, nulikka, miksi Ke.sän kuhnailut on taas osaston-kin toimiva jäsenistö päättänyt jättää pois, koska ei sitä kesän ihanuuttakaan tullut vaikka kuukau.sia on kädet ristissä odotettu. Helve-kontri tosiaankin, mutta ollaan taas «Saarijärven Paavoja» ja odotetaan uutta kesää ja tässä odotelles,sa Montreal, kernien nut Sir kon tehneen Merchants pankin preP|> sidentin syytteeseen väärennetystä tiliraportista hallitukselle, jonka hän antoi lokak. 192L yhä selvemmin alkaa kuulua- sanat pian ollaan «Pillov» satamassa, joka kynnetään taas sitä järjensarkaa ja ta rikoksesta. n suurlautakunta on asetta-ivaan .anotaan. Ja ymmärtää, että usein täytyy mennä «nulikan» ajatus. ,ir Mon,t ague AAlilia„n„m,„ , v, ,a. , ,r0a, .r: i-jm^a^aQilmj^aja»n^ /l^öy,t,k^a^k^s en^s^ä^ ^r^e^i lun vastauksen muutamille kysymyksiJJe. „ , « « i ^ > ^ j^„^ ^^1^^ luoksenne, niin suotta on ruveta hänen kanssaan vaih-tamaan argumentteja. Setä on hyvä ja tilaa lehden! Ja täti myös! C i . Mnnta,r.u.n inffii fiilf^o käsi Jos täti tai setä sanoo, ettei ole rahaa, niin mc, levitysosasto ja pojat .Sir Montaguen juttu tulee kasi- ,^„omme, että täti sekä setä valehtcfee. Hä? PUNIKIN TILAUSHINNAT: Punikin tilaushinta Canada.ssa on nyt $1-75 vuosikerfa, ja ?1,05 puoli-vuosikertaa.. Asiamiesten ja tilaajien pyydetään ottamaan tämän huo-teltäväk. si erikoisoikeudcsga, .sa moin kuin sanian pankin ylei.sen liikkeenhoitajan D. C. Macarowin juttukin, joka on syytteessä samas-mioonsa.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 26, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-09-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220926 |
Description
Title | 1922-09-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m.
• ole ollut insinöörejä jotka oli-
S -gtaTfin kaivoksista tienneet,
^'len on ottanut kolia sieltä mis-
^ t r s i t ä nähnyt ja jos se on al-
^ crtua, niin puita vaan pys-
^ Monessa paikassa on puita
'•^^nyt laittaa saman verran kuin
:fkolia otettu pois.>
^Lin tämä muutaman vuoden
Jattta on sellainen kylä, että se
ctaa tävdelleen sen mita me olera-lähtiessä
kuvitelleet Ensiksi^
Z- maa lännen puolella on tasaL^-
^%in meren selkää, aivan musta
^ ,io kahdesta jalasta viiteen jal-f
n Mikä sitten kasvaa viljaa jos
T sellainen maa. Enempi vaan
L\i farmityöläisiä, (laiskottelioH-
,%ä)lä tulee nälkä sillä olemme
• katkasseet leivän muutamilta
kauvaksi kuin tarttuvat työ-
' traktoreita ja kaikenlaisia
lanviljelys välineitä niin kyllä
L p u a piisaa. Ennen sotaa k
i i tämän paikan, tai ympäristön
Lnviljelijät uslroivat että heiltä
, i koskaan lopu vilja, niin ^e^lait^
loivat katosta. Vaan Kolshakin
.„.tat täältä veivät niin paljon
J l voivat ja lähtiessään tuliosivat
!Jtä kerkisivät ja ^olisivat tuhon-
-eet kaiken, -vaan punaiset laittoivat
baikfeen*» liUtiikei ja saivat
^ämän paikan niin äkkiä 'haltuunsa
että hurtat eivät kerinneet taalla
uhoamaan koneita, tehtaita ;ja mai-
Tämä seutu ehdottomasti u
Siperian tulevaisuuden. On
yleensä ihmeteltävää että täältä
.5' niinkin paljon ^voivat auttaa nälkä-
" alueilla kärsiviä, kuin ne ovat 'auttaneet,
sillä niin suurta tuhoa on
tehnyt Koshäkit ja Semenoffit tääl-
E
Katsellessaan sivumennen niitä
tuhansia rautatie vaunuja jotka ne
ovat polttaneet ja niitä tuhansia
uusia vetureita ja rautatiesiltoja
jotka ne ovat räjäyttäneet, niin suuhun
tulee niin katkera kirous että
se takertuu iiarapaisiin.
«Kyllä minusta täällä elämä tuntuu
paljon kevyemmältä kaikkine
puutteineen, kuin mitä minulla on
ollut Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Siellä oli aina pelko siitä — koska
loppuu työ — ja työn loppumisen
jälkimainingeja oli nälkä ja jos' ei
suoranainen nälkä, niin kuitenkin
tuntuva puute. Täällä ei lopu työ!
Eikä «säkätä» työstä sen tähden
että olet jo vanha ja tuo nuorempi
löi niin ja niin monta lautaa enemmän
seinään kuin sinä. Ja jokainen
joka tekee työtä saa määrätyn
summan lihaa, jauhoja, tupakkaa,
tulitikkuja, y.m. joten laulain me
menemme työhön ja naurain syömään.
En tahdo sillä sanoa etteikö
täällä ole puutetta. On sitä; Vaatteista,
jalkineista, (etenkin Venäläisten
kesken) saippuasta, sokerista
ja kaikenlaisista pienistä työkaluista
on kova puute. Niitä ei ole
voinut Hallituskaan hommata, vaan
me elämme toivossa että niitälcin
on vielä joskus kylliksi»
tOlen kirjoittanut tähän yleispiirtein
oman käsitykseni mukaan . mi-mitä
minä täältä ajattelen. Anna
tämä myös toistenkin tovereitten
lukea,»
«Jos joku teistä tulee tänne, niin'
ostakaa joku 10 sentin Stori tyhjäksi,
sillä sitä pientä tavaraa täällä
puuttuu kokonaan. Matkalla on
raha vielä hyvää olemassa, vaan
täällä ei enää tarvitse rahaa, siilä
sitä ei täällä käytetä. Täällä on tavara
työn ehtona, sit vain vaihdetaan.
»
Parhain tervehdys kaikille tovereille!
Emil Kaivola.
Ylläolevanlaisia kirjeitä toverit
kirjoittavat Kuzbas'esta. Emme ole
saaneet yhtään kirjettä jossa olisi
ilmaistu se ajatus, että täältä men^
neet työläiset haluaisivat tulla sieltä
takaisin ja että muutenkin olisivat
siellä tyytymättömiä. Päinvastoin.
Tässä on otteita toveri Nummen
kirjeestä.
....«Saimme täällä vanhoista sanomalehdistä
lukea, että me muka
olisimme täällä tyytymättömiä oloihimme
ja haluaisimme tulla pois
täältä jos vaan pääsisimme. Mutta
se on valhetta, kaikkea perää vailla
Ha.vTvoodin sähkösanoma on tosi.»
<01ot täällä ovat paljon paremmat
kuin meistä yksikään osasi tänne
lähtiessä kuvitella. Täällä ei
tule nälkä sellaiselle henkilölle jo-ia
vaan haluaa tehdä työtä. Meidän
käsityksemme on ,että ne uutiset,
joita täältä sinne lähetetään
ja joissa kerrotaan että työläiset
ovat tyytymättömiä hallitukseen J-**
yleensä kaikkiin oloihin, ovat kapitalistien
punomia juonia Neuvosto-
Venäjää vastaan, vaikkapa niifS
siellä työläisten nimessä kulkevat
lurjukset esittävätkin • Ei ole epäilemistä,
että eikö meidänkin jouic-ioomme
olisi joku sellainen päässyt.
Eihän niitä voi tällaisesta hommasta
niin kovin tarkkaan seuloa. Mutta
ei.ime vielä ainakaan ole vakavampia
rettelijöitsijöitä joukossamme
huomanneet»
«Kyllä tämä on tulevaisuuden
Jnaa. Kasvullisuus on niin hyvä,
*ttä minä en ainakaan ole nähnyt
"lissään sen parempaa. Kaikenlaiset
jnnrikasvikset kasvavat täällä
»soiksi ja nopeaan. Tomatit ja
koornit ovat jo syötäviä. Ja yleensä
kaikkia lajia mitä sielläkin kasvatetaan,
voisi täällä kasvattaa.
Kahdesta viiteen jalkaan on mustaa
multaa ja sen alla savi. Maa
tasaista, ei kantoja eikä kiviä. Ilmanala
jokseenkin samanlainen kuin
Suomessa, paitsi vähän lämpimämpi.
Sitten tällaisen maanviljelysalueen
vierellä sijaitsee kivihiili ja
rauta vieretysten. Eikös olekin
tulevaisuuden maa. Rehellisellä työläisellä
täällä on hyvä olla, mutta
lurjukselle ja laiskottelijalle työväen
diktatuuri on ankara ja niin
ollakin pitää.»
Ne toverit jotka haluavat saada
yksityiskohtaisempia tietoja Kuz-bas*
esta ja anne siirtymistä koskevista
asioista voivat kirjoittaa osot-teella.
Kuzhas.
Room 301, 110 AV. 40th St
New York, N. Y.
o._
Amerikasta Euzbaseen
Muistelmia matkanvarrelta Amerikasta
Kuzbasseen. Kuten jo edellisessä
raportissa kerroimme — pääsimme
Hotterdamin sataman suuhun
elokuun 30 päivä kello 7 illalla. He-ti
ensi silmäyksellä hraomaa että nyt
bllaahkin yhdessä Eufopan suurim-massa
meri-satamassa, jonka kanaalin
rantoja kaunistaa keskikokoiset
tiili- ja sementti rakennukset —
joiden lomassa on havaittavissa pientä,
mutta hyvin järjestettyä karjanhoito-
taloutta.
Ensi silmäykseltä näyttää että
Hollannin työläisten palkat ovat
alempana heidän elin. tasoaan kuin
suurteollisuus maiden työläisten.
Laivamme kulkee eteenpäin, —
Jo kello 9 illalla saavuimme Rotterdamin
sataman keskukseen, jonne
saapuessamme oli laivamme kannelle
kerääntynyt iso toveri joukko,
joiden huulilta kaikuu reippaat Kansainvälisen
säveleet ja siihen vastaa
joidenkin laivojen kannella olevat
työläiset, heiluttamalla ilmassa punaisia
nenäliinojaan — siten tuoden
esille kansainvälisen'' solidaarisuutensa.
Joukkomme toimii ahertelevasti
ollakseen valmiina seuraavana päivänä
siirtymään toiseen laivaan nimeltä
Warzowa joka viepi meidät
Punaiseen Pietariin. Jo aamun sarastaessa
näemme joitakin toverei-tamme
laivankannella ottamassa
osaa aamu urheiluun jonka jälkeen
soi laivan kello kutsuen meitä tyydyttämään
ruoka haluamme joka on
kin kokolailla hyvä näin raittiissa
meri ilmassa. Ruokailu puoli johon
Kuzbas toverit ovat sijoitetut
on eristettynä toisilta matkustajilta
jotta he siten voivat parhaiten
järjestää omat asiansa. Aamiaisen
jälkeen aletaan taasen toimintaan.
Eri komiteat alkavat heille kuuluvat
tehtävänsä. Asiat sujuvat mainiosti
eteenpäin. aSamme luvan
vapaasti lähteä ulos kaupungille
Holland-American linjan matkustaja
kodista. Töverikunta hajaantuu
eri suunnille tehdäkseen jotain lisä
ostoksia. Kohtaamme joitain Hollantilaisia
tovereita. Enin osa heistä
puhuu kokolailla selvästi englan-nin
kieltä tai Saksaa ja Ruotsia, joten
keskustelu käy päinsä hyvin.
Heidän tummista, säihkyvistä silmistään
voi lukea ilmeen joka tulkitsee
sydämen pohjasta nousevaa toveril-lisuutta
ja elämän karkeassa kou
lussa opittua velvollisuutta prole
taariseen kumousliikkeeseen näh'
den. — Ensiksi kohtaan erään to
verin, joka on solakka varreltaan
vikkelä liikkeinen, esiintyen suora
naisesti, kysyen: Oletko Kuzbaslai-sia?
Johon vastasin, olen. Hän
lausui, että rae Hollannin toverit
olemme hyvin pahoillamme siitä
kuin emme saaneet tietoa kyllin
ajoissa teidän tänne tulostanne. Sillä
asiat ovat niin, jatkoi hän, että
HoU.andin virkailijat ja heiidän uskolliset
kätyrinsä nim. Socialidemo-kratit
ja Amsterdamilaiset Syndika-listien
avustamana tekevät kaikkensa
Venäläisten toverien mustaami-seksi
ja heidän toimintansa tuka-huttamiseksi,
joten he nyt tälläkin
kerralla koittivat estää tietoja tei
dän tänne tulonne suhteen, vaan
kuitenkin onnistuimme saamaan tietää
että te jo olette täällä. Ja nyt
jos vain tarvitsette jotakin apua,
niin me olemme valmiina auttamaan
teitä. Keskustelun aikana olikin
jo kerääntynyt iso joukko Hollantilaisia
tovereita ympärillemme joten
he olivat valmiit auttamaan meitä
liikkuessamme. (Rotterdam (jn pin-taalaltaan
laaja ja sen asukas luku
ollen 600,000.) joten he olivat isona
apuna meille. Toiset heistä olivat
meidän luonamme aina myöhään
yöhön asti. Kyselimme heiltä yhtä
ja toista Hollannin työväenliikkeestä
ja saimme m.m. tietää että Rotterdamissa
yksistään on nykyisin
noin 16,000 työtöntä, enin osa heistä
on HoUandin Transport Arbee-tars-
Iiiton jäseniä ja he ovat yh-teydessä
PTK:n kanssa, joten vaino
on juuri keskitettynä heihin. Rotterdamissa
on Hollandin Kommunisti
Puolueella oma sanomalehtL
nta kulun — nousemme laivaan
jonka kannelta näemme veneen kiitävän
aaltojen harjanteilla. Eteel-tä
katsoittnna näyttää se tavallisel-ta
purje veneeltä. Sen lähestyessä
alamme kuulla marssin tahtia ja
cTyÖn orjat sorron yöstä nouskaa
jne». Veneen lähestyessä alamme
eroittaa että otaksumamme purje
onkin PUNAINEN LIPPU jossa on
kirjaimet: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-09-26-03