Vapaus, December 10, 1926

              Siva2 . Perjantaina, jouliik. 10.p:nä—-Friday, Dee. 10. No> 144 —1926
VAPAUS
C^iiait^ii snoinalaiseB' txoyäeston ainoa äänenkannattaja,
flmestgy Sadbqiyssai; Pnfc,: ipnnnanteina> keskiviikkona
Ja perjMitaina. ; / .
T o i m i t t a j a t :
S. G, NEIL, ARVO VAARA.
^ Registered at';the Fost Office Depaitment, Ottawa,
- aa eecond dass matteivv ..• .:• —^ •
VAPAUS (läberty)
The only grgan of Finnish Worfcers in Canada. Pub-tiahed
in Sudbury; OnL^ every Monday, Wednesday
aria. Friday, '
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmdtukset ^1.00 kerta, ^2:00 kaksi kertaa.
' AiöoHittoonmeno ilmotukset 50c
Nimenmnutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
fiyntymäilmbtokset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00:kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kttolemanilindtitkset $2:0)) kerta, $50c lisämaksa
kiitbslanseelta, tai niniBtövärsyltä.
Halntaanticdotrja osoteilmotakset 60c kerta, $1.00
kdfane- kertaa; ^ • - '
TiEpaiaflmottäJien'Ja-flmotnsakenttunrien on, vaa-dlttaesaa.
lähetettävä ihnotpshinta etokSteen.
' General advertisincr ratea 75c per col. ineb. Mi-ninmm
charge for single insertton 75c. The Vapaus
la the best- advertising jnedinm among the Finnish
Ptepple in Canada. - ' ' j.
aaiiAUSHINNATj
> Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk, $2.26, kolme kk.
C1.60 ja ykä kk,' 76e. >
IMysvaltpihliiJa Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja koImeidL $1:76.
räauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jpaita asiamiesten jojlla on takaukset;
* Vapau
St. Puhelin
nttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
K^^Postiosotet Box 69, Sudbury, Ont.
. Maanantain lehtc^en aiottujen ilmotusten j^itää olla
perjantainjehteen torstaina kello 12 päivällä. ^> M
Leoiiid Krassin .
• Toveri Leonid Krassin, jonka' kuolemaa koko maa»
ilman työväen luokkatieloinen osa suree, oli- yksi huo-
' 'matuimmista. hefnki^oistä^ Venäjän vallankumouksessa»
fdrjottaa puolueemme 'päa'äaneidcannattaja. . Kapitalis*
lisellii sanomalehdistöllä on omat salaperäiset syynsä
lomien'joukkoon, jotka palvelhratvaU^ku
l^man patrioottisista kuin bolshevistisista motiiveista.
"'Krassinilla väitetään vallankumöukäessa olleen kysy­myksessä
vain insinöörin etuharr^tukset^ Mutta eh­käpä
syy tällaisiin väitteihin ei sittenkään ole perin
\ \;salaperäinen. Toveri Krassin oli punaisen neuvosto-.
- ^ ' dipidmsäiaki edustaja ja neuvostohallitus usein suoritti
' diplomaattiset'etenemisensä hänen neuvottelujensa kaut-
J' . ^ta. kapitalistinen diplomatia mieluummin asetti pe?
' ;4 räantyinisensa vallankumouksen edessä/johtuvaksi to-
. veri Krassinin väitetystä «kohtuullisuudesta» kuin työ-
Iäisten tasavpllaiL kasvavasta voimasta: Sc oli palsamia
porvariston kiamiin nöyryytyksen haavoihin.
•\ ' 3: Mutta todellisuudessa toveri Krassin oli vanha puo-f<
ituemics. Hari' liittyi vallankumoukselliseen liikkeeseen
: niin fukaisii^ kuin vuonna 1891, ollessaan vielä kou-
' / f liJBsä.;'""Hän oli• mukana" Venäjän sosialidemokrabttis-
„ > \ bolshevistisen elämän kaikissa kehitysvaiheissa ja pii
^ aina vakaumuksellinen kommunisti. Hän oli- ammatil-
Vi/, taan • insinöörji .Siem^ sähköliike
Salsassa antoi tunnustuksen hänen kyVyilleen, mutta
. koko sinä aikana, jonka hän työskenteli ammatissaan,
ei hän ^illpinkaan ollut kantamatta korttaan vällan-
Icumouksellisen liikkeen kekoon. HSn-.oli toimeliaana
' mukan^bolshevikisessa -vallanotossa, oli punaisen ^^ar-v:-^
kansalaissodan aikana,
:;.jmyöhejnmin ulkomaankaupan komisaarina ja työläisten
hjaftiluksen lähettiläänä, ensin Ranskassa ja sitten Suur-ihrjtanniflssa.'
Sekä' punaisena: diplomaattina että insi-ttöörinä
oli häii harvinaiset järjestely- ja neuvottelu-kyvyt
omaava mies.
Krassin kuului niiden joukkpon, jotka laskivat pe-i
' tustnt^ neuvostohallituksen ulkomaankauppantonopoolil-
• le ja vastustivat jokaista lievennystä, ^ i k ä olisi voinut
; ; horjuttaa tätä periaatetta, kuten han itse kirjotti:
• -rKysymys on tämä: tuleeko ulkomaankaupan komisa-
.'riaatt^ työskentelemään «nep»-mieslcn eduksi- vai tUr
:lecko"sc työskentelemään proletaarisen valtion hyväksi?
Tämä on se tärkeä kysfqys, mikä täytyy käsitellä puo-,
luecn edustajakokouksessa.
«Me kykenimme näkemään, että jos raaka-aineitten
m^ riistä-
( jistä pahin, keinotteleva ostaja, joka toimisi ulkomaisen
pääoman asiamiehenä. Meidän vastustajamme osotti-
. ivatj*(Ctlä me sallimme- ulkomaisen pääoman maahan­tuonnin
myönnytyksienluovuttamisen kautta. Tähän
vastasi Lenin:
«^^^^ sellaiset tulokset eivät seuraa myönn>'tyk-
• sien antamislai koska me enjme kontrolloi »vain ulko-maiselle
pääomalle luovuttamiamme alueita, vaan myös
niiden tuotteiden kauppaa, joiden tuotteiden tuottamista
-myönnytykset kosltevat*.»
Toveri Krassinin' tlihkalle on annettu ansaittu lepo­paikka
Kremlinin muurin vieressä, jossa niin monta
vanhoista esitabtelijoista jo lepää. Krassin oli työläis­ten
vallankumouksen soturi. ^
Mitä kommunistit ovat kerran tdmeet, sen voivat he
tietenkin tehdä uudelleen.,'' Vaikka kommuni^t eivät
oldcaan p a r l a m e n t a a r i l d c d j a ' ' ' k u i n
i.I.p:Iaiset, niin kommunistipuolue tulee tietenkin edel­leen
ottamaan osaa parlamentaarisen toimintaan ja
vaaleihin, olipa itsenäinen työväenpuolue zsitten olemas­sa^
tahi ei. Työväenliikkeessä täytyy joittenkin- seisoa
selvällä ja oikealla kannalla yhteiseen rintamaana ja
luokkataisteluun nähden. Kommunistit ovat osottaneet
,Winnipegi53ä olevan joukon työläisiä^ jotlca ovat kyl­lin
' luokkatietoisia r ja 'kapinallisia seuratakseen kom­munismia.'
Kuten ennemminkiri, tulemme me tekemään
kaikkemme saadaksemme itsenäisen.'työväenpuolueen
luopumaan ahdasmielisestä kannääfaan j a ajattelemaan
canadalaisen työväestön edun mukaisesti.
•.'AV
Kommunistipuolueella itsellään on nyt Winnipegissä
tilaisuus lujittaa Järjestoäänrväälitaistelun aUcana teh­dyn
työn tuloksilla. Aika onlcypsä puoluejärjestön
jäsenmäärän lisäänaiselle . nii^eq' kahdentidiannen työ­läisen
keskuudesta,' jotka äänehtivät kommunistista eh'
dokasta ja^- selvän 'kommunistisen ohjelman- puolesta,
lausuu lehti lopuksi. .
••••I I lw.r^Ditsebi
Kirj. Väinö Pelto (Kortti nro 235,723)
(iBdastrudistl - Iddtigrtynyt jnlfcaisnoasta)
^Jatkoa)
JMaJaanana Inonnollinen senran*
Vaarat 1y$läisille ja voitot tjröit-
? antajiUe
Yhdysvalloissa tapahtuneiden kaivosonnettomuuksien
kauhean sarjan jälkeen saavat Canadan työläiset samat
kaHcerat kokemidcset kapitalistisen hallinnan alaisessa
teollisuudessa, jossa työtä nopeis|tutetaan: huolimatta
siitä, mikä sen jhinta^ on työläisten h e i s s ä . ' . McGil-livray-
kaivoksessa Albertassa tapahtunut : räjädys
surmasi kymmenen kaivostyöläistä. Muutamia päiviä
sitten sai kaksi mctsätyöläistä surmansa Labelle-kaun-tissa
Quehecissa. Doucetissa räjähti veturitallissa ollut
höyrypannu ja viisi työläistä kuoli silmänräpäyksessä;
Tällaista on tilasto teollisuuden vaatimista työläis-'
uhreista. CapQ; Bretonin kaivoksissa surmautuu kai­vostyöläisiä
tät|^n'?^taB&rviMcGillivf ay-ka^ ta­pahtuneen
räjähdyksen t ^ a : .joutui ^^^^^m^
kaivosmiestä työttömäksi. «Onnettomuuksia» kauhui-neen
seuraa siis vielä työttämyys\kärsimyksineen. Jä
kuitenkin työnantajat ja hellästi rakastettu «kansaai;
taistelee kynsin hampain kaivosmiehen jokaista vaatir
musta vastaan, olipa sitten kysymyksessä vaatimus pal­kan
korottamiseksi, olosuhteiden parantamiseksi tai sel­laisten
työsuhteiden saamiseksi, joissa ei olisi s a l l i ma
liiallinen kiirehtiminen, kaivoslakien rikkominen y.m.
Vieläkit^ ene)i[y^än: kun ;l^rittiläinen k^^
taistelee^ eslääfeeai palkkansa alentamisen ja työpäif
vänsä pitentämisen, kun »hän; tekee jotakin vähentääk­seen
niitä vaaroja, joille hän on aina . alttiina, niin
valtion kaikki voimat kootaan häntä vastaan ja «kansas^
katselee ihi^etellen päältä. ^
Työläiset ovat alttiina vaaroille teollisuuksissa, mutta
näiden samojen teollisuuksien yoitot; menevät, t^önanv
tajille, • Mainitsemanne' ^^^i^äjähdyksen- tulisi^ ^nostattaa
työläiset ei A vain vaatimaan tutkimuksen toimeenpa^e-mista.
ja kaivoslain kunnollista täytäntöönsoveltamista,
,vaan -kiinftämgä&^acyhtenäisempään jän
ja toimintaan ^vaalimuksiensa läpiajamiseksi ja saman­laisten
onnettomuuksien sattumismahdollisuuksien vä­hentämiseksi
minimimäärään.
Kommunistinen menestys
Winnipe£rissä
Toveri Kolj-snikin valinta Winnipegin kaupungin-
" valtuustoon kommunistisella ohjelmalla on, hyvä enne
tämän-maan työväenliikkeelle,'lausuu' puolueenmie.paä-äänenkannattaja.
Tähän saakka on itsenäisellä tyo-vaenpuoiuefella
(LL.P.)^nut ikäänkuin jonkunlainen
1 «mqnopooli» työväenedustukseen Winnipegissä. Tästä
on Johtunut, että itsenäinen työväenpuolue on ollut
«liian ylpeä» yhtyäkseen .yhteisrintamaan toisten järjes-
^j^^^Jtöjen kanssa. Se on kerta toisensa jälkeen hyljännyt
''':^.v: esitykset '.yhteisestä rintamasta, ehdokkaiden asettami-
- ^sesta yhteisellä.ohjelmalla i a niinikään hyljännyt aja-
; tiiksen Canadan lyöyäenpuolucen rakentamiseäta Ma-työväenpuolue.
- Se ky-
>'kenee voittamami%aaIeissa.^^^r^M^ it^iun^
me 1^ fedeiatii]^s<m> työväenpuoTueeb
pei^ustamisella? sanoivat i.l.ptlaiirt^j^
Anatole France kirjoist^
/ . K i r j a on taistelevalle proletaarille ase. Se on hä­nelle
tienviitta ja soihtu samalla aikaa. Ilman kirjaa
ci nykyajan; köyhälistö \oi taisteluaan käydä.
Kuuluisa ranskalainen kirjailija, kirjallisen hienoslu-neen
maun mestari, skeptilHnen tyylitaituri, sanoi aika­naan
kirjasta ja kirjoista m.m. seuraavaa:
«Rikkaasti varustelussa ja hyvin hoidetussa kirjastos­sa
el luule tapaavansa muuta kuin syvää hiljaisuutta.
Miten pintapuolinen ja harkitsematon ajatus se onkaan!
On vain kuunneltava, henkisellä korvalla, ja silloin kuu­lee
mitä rikkaimman äänten sorinan, äänekkäämman
kuin myrskyisimpien kansalaiskokousten pauhu. Kirjat
puhuvat kaikki yht'aikaa ja kaikilla kielillä. Siellä^on
hauskoja ja surullisia kirjoja, reippaita ja arvokkaita
kirjoja, laajoja ja lyhyitä. Ei myöskään ole kahta, jot-kasopisivat
yhteen. Ne kiistelevät kaikesta: Jumalas­ta,-
luonnosta, ihmisistä, ajasta ja luvusta ja paikasta,
tunnetusta-ja yliluonnollisesta. Ne tutkivat kaikkea,
vastustavat kaikkea, epäävät kaikkea. Eivätpä ne tyydy
vastustamaan vain toisiaan, vaan ne joutuvat myös it­seään-
vastaan, minkä vuoksi niiden ajatti^ten epäsel­vyys,
niiden tuomioiden moninaisuus kasvaa äärettö­miin.-"
•. . ,.
«Mutta mitä opettavat meille nämä loppumattomat
erehdykset, nämä .ikuiset vastalauseet, jotka kaikuvat
epäilyksen ja katkeran kieltämisen kieltä?
«Löydämmekö niistä vain aiheen meitä vastaan?
«ISi, hyvät herrat, me löydämme niistä sangen ter-^
veen ja luotettavan ojennusnuoran ja erota^imie kaikista
vastakkaisista totuuksista yhden ainoan suuren moraali­sen
totuuden. Me havaitsemme kirjojen runsaudesta,
että ihmishengen suuruus ja kauneus ovat siinä, että
ihmiset väsymättä, lakkaamatta rasitusten ja vaarojen,
keskellä alituisesti etsivät totuutta, joka näyttää pakene-van
heidän edestään.»
Näin sajioi aikanaan Anatole France, jota Neuvosto-liitpn
valistusasiain- kansankomisaari Lunatsharski ni-
^ Jos Ifistakonventsionissa edusta­jat
olisivat olleet - puolueettomia
pohjajoukon miehiä, jotka, käsitte^
levät asioita yksinomaan järjestön
eheyden j a yleisednn kannalta, mie­hiä,
'jotka - oHsivat iskeneet syylli­siä,
oli hän "doililainen" tai " r o -
wanilainen" 'ja samalla mitalla ja­kaneet
myöskin oikeutta, olisi ha­jaannus
voitu vfllttää... Mutta kon-
*ventBioni muodostui I. W / W : n kon-ventsionien/
historian likatahraksi,
ilveUyksi, jossll joillekin lurjuksiUe
annettifn': ansioittensa -. niukäan ja
toisia lurjuksia — pestiin lumival-koisiksL
Järjestön dsäisten rettelöiden lop­putulos
oli seV että toimeenpanevan;
komitean "rowanilaiset'' jäsenet ero^
tettiin järjestöstä. Tämän: kirjot-tajalla'
ei ole mitään sitä vastaan,
että James Rovran, -Fred' Bowerman,
KTarry Trotter ja P. D. Ryan ero­tettiin
järjestöstä. He eivät muu­ta
ansainneetkaan. Mutta kakd
pääpuka>:ia, "doililaisten" päämiehet
Tom Doyle j a Joe Fisher jätettiin
järjestöön; ^pestiin 'lumivalkoisiksi
karkista kolttosista ja-se oli suuri
vääryys. Siten annettiin isku L W.
W:n kokonaisuudelle, isku, jonka
seurauksista L W. W:n on vaikea
vuosiin nousta.
KaikUle sama tuomio
auj^jvat: pa^us^. niili
ta: jäsenistö'^oli.- ^eil
I. W . W : n jäsenistö enemmistö
epäilemättä odotti, että kaikki tap­pelupukarit,^
silloisen toimeenpane­van
komitean jäsenet,; erotetaan
järjestöstä ja leimataan toveriluot-tonsa
menettäneiksi.
l y ,
Konventsionin pöytäkirja selvästi
osottaa, eitä he kaikki oliVat sa­manlaisia
lurjuksia, jotka oman yk­silöllisen
'bäjtrkäpäisyytensä palvele­misessa
unhottivat L ' Vf."W:n suu­ren
asian,. unhottivat ne uhraukset,
joita L W. W:n jäsenistö oli tehnyt
luokkataistelTissa teollisi^usunionis-min
hyväksi; Keskinäistä fettelöi-mistään
he eivät jrrittäneetkäan
ajoissa luovuttaa jäsenistön ratkais-tavaksii
Pitivät vai» masiinakoko-:
uksiaan toinen toistaan vastaan ja
öulle^tehtStviUe, joi-:
"^.eille u3konW. : Sit­ten
lopuksi toimeenpannaan 100
prosentin kapakkatappelu järjestön
päämajassa, kapaJdkatappelu, johon
kntsuttiin osalliiiksi sellaisiakin, jot­ka
eivät olleet järjestön jäseniä.
Olivatpa syyt kuinka vakavat hy­vänsä,
miten paljon he vbheitäloi­sistaan
löysivätkin, niin i l W. W:n
korkeimman hallinto-orgaanin "^äse-nin^
he» menettelivät tuomittavan
alhaisella tavalla. ''
Konventsionin edustajiston • myös­kin
olisi pitänyt käsittää, että jos
niin kriitillisen tilanteen vallitessa
lähdetään tuomitsemaan toista puol­ta
ja toinen- puoli pestään viatto­maksi,
niin se tuottaa hajaannusta
järjestössä. : Jos kaikki "rowanilai-set"
syytetyt olisi jätetty järjes­töön
ja kaikki "doililaiset" syyte­tyt
erotettu, olisi ^ ollut järjestön
eheydelle yhtä epäedullinen teko
kuin; päinvastainenkin. "Kaikki toi­meenpanevan
komitean jäsenet pois
järjestöstä", se olisi ,ollut tuomio,
joka mahdollisesti olisi ehkäissyt
hajaantumisen.
Mutta ovranijaisten? erottaihi-nei)
ei ollut ainoa ratkaiseva t<3ki'jä
hajaannukseen. . Konventsioni teki
muitakin päätöksiä, jotka kiirehtivät
hajaannusta, saattoivat "rowanilai-set"
varmoiksi siitä että L W. /W.
ja konventsioni oli masiinamiesten
käsissä, jotka eivät rehellisesti pal-
Doyle olisi ollut rehellinen ii w.
vrdäinen, olisi hän yrittänyt käyt­tää
ne "ystävänsä $10,000" työ­läisten
järjestämiseksi teollisuu»-
nnioon, koska me' L^w. -^rläiset se­litämme,
että v kapitalistinen valtio
voidaan ^kukistaa vain palkkatyöläis­ten
järjeste^rn taloudellisen voiman
avulla.
Doyle ei suostunut ilmottamaan,
kuka se hänen "ystävänsäVr joka
mainitun $10,000 hänelle antoi (?)
oH. Merkillisen rikkmta ja samalla
kapitalistivastaisia "ystäviä" I. W.
TVm sihteeri-rahastonhoitajalla to­dellakin
sattui olemaan? Täj^tyy
myöntää, että "rowanilaisten" seli­tys,
että mainitut $10,000 olivat I.
W . W : n varoja, jotka "pimitettiin"/
tuntuu jossakin määrin uskottavalr
ta. Samoin se, että päämajan ret-
•telöiden ja kahakoiden yhteydessä
hukkui tilikirjoja, joten^ kaikista
menoeristä ei päästy selville. Mi­tenkä
T o i d a a n ' antaa anteeksi tili-kiigojen
hukkumista?
Kuten "mainittu, ei Doylea erotet­tu
järjestöstä, . V;
•V "Rowanilaisten'V .«stelnomio:
.Kuten' tiedetääuj^' pidätti ;James
Rowan; Bovrerman Co. järjestin va­roja
porvarillisen oikeuden' myöntä­män
estetuomion avulla. Varat saa-,
tiin takaisin, mutta se maksoi, jär­jestölle
monia tuhansia dollareita.
Estetuomion ottaessaan teki Ro-wan
kavereineen ehdottomasti vää-
:rin, sitä' tekoa ei voida puolustaa
pienimmässäkään määrässä. I. W.
; W :n ^johtava virkailija kääntyy por­varillisen
tuorhiolaitoksen puoleen
toiminnassa saman järjestön jäseniä
vastaan: se on >iittävä- todistamaan,
että Rowan ja. muut "rowanilaiset",
jotka allekirjottivat nimensä este-
'tuomiohakemuksen alle, eivät ole
muuta kuin lurjuksia, järjestönsä ja
luokkansa; pettureita. Kaikki puo­lustelut
ovat' vain: verukkeita.
Mutta "rowanilai^en" johtomie­het
eivät ole ainoat, jotka näin l i ­kaiseen
tekoon ovat tehneet itsensä
syypäiksi. Muistellaanpas vähän "doir.
lilaistenkin".johtomiesten tekoja.'
: Meriliikennetyöläisten teoUisuus-union
New Yorkin branchi oli jo'u-tunut
"rowanilaisten" käsiin^ I.,W..
W:n toimeenpaneva komitea lähetti
'New Yorkiin joitaikin edustajiaan,
joden piti ottaa haltuunsa mainitun
branchin kassa. Kun sitä ei luo­vutettu,
saapui silloisen toimeenpa­nevan:
komitean, puheenjohtaja,. Lat-chem,^
New Yorkiin j a ilmotti otta­vansa
kassan haltuunsa. K u n branc-;
hin jäsenistö siitä nytkin kieltäytyi,
Latcfaem myöskin turvautui porva­rilliseen
oikeuteen js. otti estetuo­mion
.branchin omaisuuden ylitse.
Siis, kun aletaan asioita penkoa,
niin kyllä sitä löydetään samanlai­sia
luiijuksia "doililaisten" niinkuin
"rowanilaistenkin" johtomiehissä,
masiinames^areissa, sillä Latchemia
ei a i n a k a a n ' v o i t u sanoa "rovvani-laiseksi".
Pä&majarakennuksen osto
asjaks.. Olkoon
velleet teoUisuusunionismin asiaa.
"Deylen $1.0,000 Washingtonin
matka"
Konventsionissa myönsi sihteeri-rahastonhoitaja
Tom : Doyle, • että
hän oli käyttänyt $10,000 matkal­laan,
jonka, hän teki Washingtoniin,
D.C. Rahat hän muka: oli käyttä­nyt
saadakseen todistetuksi, että
William J.. Burnsin salapoliisitohnis-to
kontrolloi Yhdysvaltain oikeus-departementtia.
: Sellaisia todistuk-
'16:nnen konventsionin jälkeenkin
on järjestömme toimitsijain j a joh­tavan
aineksen toimesta suoritettu
tekoja, jotka eivät ainoastaan ole
antaneet " r o v / a n i l a i s i l l e " vettä myl­lyyn,
vaan jälelläolevassakin I. W.
W : n jäsenistössä vaikuttaneet l a ­mauttavasti
siten, että jäsenistö on
saanut yhä suuremman aiheen epäil­lä,
että I. W. W^täci hallitakaan
alhaalta viospäin, j o k a on oUut meil­lä
ikäänkuin uskonkappaleena. K a l k ­k
i a muitSi järjestöjä me olemme k u ­vailleet
sellaisiksi, että niitä halli­taan
ylhäältä alaspäin; I. W. W .
yksin on ollut järjestö, j o t a jäsenis­tö
hallitsee alhaalta ylöspäin. Näin­hän
me olemm,e aina vakuuttaneet?
Yk^i sellaisista teoista oli Workers
j International Educational « Societyn
va W.>W:n
myödön totta,
oli päättymässä,
tiin tietoisia rakennuksen -hnonour
desta; ja myöskin vuokrasopimuksen
päättjrmisestä. Miksi ei ryhdytty
toimenpiteisiin niin ^joissa, että jä­senistö
olisi saanut, tilaisuuden rat­kaista
asian?
Ada voidaan- selittää vain seu­raavasti:
"Vuosien varrella oli jä­senistöön
kasvatettu ajatus, että
omaisuuden omistanunen on vahin­gollista
L W. W:ne- Pelättiin, et­tä
jäsenistö ei salli oman talon os­toa
ja I. W, Wtn johtajisto (jqjta-jisto-
nii>itys lienee jo oikeutettua?)
oli oman talon oston kannalla.
' JasenistSn omaisnns osakkeen-
-omistajille
W. L E ; Societyn osakkeet mak­savat
$5.00 kappale. Säännöissä
mainitaan, että osakkeita myydään
L W. Wm brancheille.ja L W. W:n
•iäsenistä- muodostuville * yhdistyksil­le.
Täydellä ^ l l ä voidaan sanoa,
että. on syytä sanoa,, että Society
Ja sen omaisuus : V o i : jonain kauniinai
päivänä luisua pois j^nistön kä­sistä.
Esim. näistä yhdistyksistä ei
voida koskaan mitään varmaa sanoa.
Vaikka he ovatkin I. W. W :nL jäser
nistä muodostuvia, voi jäsenistö jos­sain
suuntatappelUssa vaihtua- siten,
että JE; W. W:ll€ vieraita periaat­teita
edustava , aines saa kontrollin
yhdistyksessä. Silloin korpojcatsioni-pohjaUa'
olevart' Wi I., E.- .Societyn
osakkeet ovat heidän hallussaan.
Societyn osakkeita ^.on myöskin
Tayyiy yksityisille, jotka eivät ole
I. W. W'.n 'jäseniä. Sitä todistaa
Societyn sihteeri-rahastonlioita jai
Joseph WaBnerin raportti (julkais*
tu "Industrial' Solidaryssa" viime
elokuulla). Siinä mainitaan: "Six
hundred and eighty-six shares are
owned by individusjs, mostly mem-bers
of the I. W. W." (Yksityiset
henkilöt, joista «nurin osa. on I. W.
W:n jäseniä, omistavat 686 osakef-:
ta.) Kaikki yksityiset osakkeen­omistajat
eivät siis ole I. W. W:n
-jäseniä.
Ja mainitunlaiselle Societyllci jos­ta
saa omistaa . osakkeita ei-i. w.
w:läisetkin ja jonka kontrolli voi
luisua^ pois I. W. W:n jäsenistön
käsistä, siirretään I. W. W:n pää­majan
painokoneisto ilman,että jä­senistön
mielipidettä olisi kysytty.
Sellainen- jo haiskahtaa omaisuns-
.varkandelle.: Olisi hauska .kuulla
minkälaisilla - - -valteilla osakekauppi-'
aat tätä toimenpidettä pijolustavat?
Tasapuolisuuden nimessä mainit-lakoon
,että Societyn; sääntöjen mu­kaan
voidaan osakeomistus kuolet­taa
milloin hyvänsä. S© voinee an­taa
v heikon vakuuden siitä, että
omaisuus tulee säiiymään I. .W. W m
jäsenistön k o n t r o l l i n alajsena — jos
Societylls sattuu tarpeen tullen ole­maan,
vsc'- oja, j oilla se osakkeita voi­si
ostaa takaisin.
Jäsenistö t^ki tenän '
Tämän kirjottaja esiintyi heti
alunpitäen mainitun . Societyn vas-^
tustajana. Viime joulun '.nurkilla
saapui työläistoveri Topias Kekko­nen
Chicagosta Duluthiin, Työväen-
Opistolle, selostamaan mainitun So­cietyn
asioita j a myymään osakkei­ta.
'Vaikka s i l l o in olinkin "Indus-t
r i a l i s t i n " toimittaja, uskon käyt-tiineeni
suoranaisimmat puheenvuo­rot
koko society-hommaa vastaan.
E s i t i n jotakuinkin samat vastaväit­teet
kuin edelläolevassakin. Toimi­tuksessa
puoli pakolla osaketta m i ­nulle
tyrkytettiin, mutta ostamatta
se on jäänyt.
'af vcjfl^^asopimus
Änttz v u o s i a o l -
^'äytosiltam» off t k . 11 päivä,
jolloin näyttelijät esittävät kappa­leen
"Lääkäri vastoin * tahtoaiatf^Se
on hanska kolminäytöksinen näyte!-
mä. ~ :£i; pidä jättää sitä näkemättä.
Sisänäpää^kin oh * hs^a, vain 25
senttiä : etukäteen -ja 35 ovella.
Tanssia pesuksi.
r TyShomnusta niuuen,' sillä niistä
ei ole paljon mainitsemista, kun ei
ole •^ömajtakaan, Jbknnnottamatta
paperitehdasta j a muita j^iesempiä^
työpaikkoja. Saurin tehdas, tauta-sulimo,'
• :on melkein • , seisaoksissa.
Jonkun ' verran" siellä 'kyllä - käy'
miehiä työssä,. mutta env_tiedä kuiii>
ka paljottfrosa heistlQdn tehden vain
puolta' aikaa. .Työläisillä «n «iis ke­säloma
keskellä, talvea.
• Lanta Ja . pakVasta : on^ saatu jo
kokea aivan riittämään asti Laivat
'yhä-<]iuuteIevat"^St.. /Maryn Joeasa ja
kanavan-suulla, knn veivät-pääse jäi-muodostaminen,
nykyisen pSäraaJa-rakennuksen
.osto ja päämajan; pai-noköneiston.
siistäminen W. I. E.
Srlle. I. W. W:h jäsenistön mieB-;
pidettä ei kysytty mainitun Societyn
perustamisessa, v ei päämajaraken-nuk^
n ostossa, eikä päämajan pai­nokoneiden,
jotka olivat jäsenistön
yhteistä omaisuutta, siirtämisessä
sia väitettiin olleen päämajan hai- - mainitulle Societylle. Aikaisemmin
lussa (osa niistä'• julkaistiinkin In- on-pienempiäkin asioita alistettu jä-dustrial
Solidarityssa). Konvent­sionissa
Doyle selitti, että "joku hä-mittää
porvarillisen Ranskan kirjailijoitten jaloimpaan" -«en -hyvä ystävänsä" oli luovuttanut
ryhmään kuuluvaksi sieluksi. . •
Anatole JFrance i(se kehittyi kirjain — ja elämän
realiteettien parissa. Hän alkoi por\'arillisen kirjalli­suuden
tyyliherkuttelijoiäta ja lähentyi elämänsä 'vuo­sien
kuluessa enemmän ja enemmän taistelevaia köyhä­listöä.
Se skeptillinen henki — mikä huokuu edellä-olevan
lainauksen sanoistakin— muuttui enemmän ja
enemmän kapitalistisen kulttuurin hylkapyäksi käsityk­seksi
ja suiur^^i myötätunnoksi köyhäl^öä kohtaan,
if^yhälistön taistelussa hän - näki sen rciotuuden elsin-näii^
f n>istä hän edelläolevassa,' i l m e ! ^ ^ vaihaisem-malla
iällään kirjottamassa lausunnossaan mainitsee.'
mainitut $10;000y joten ne eivät oi-leetjävjesl^
n varoja.
Konventsioni ei yllämainitunkaan
johdosta ryhtyn3rt minkäänlaisiin
rankaisutoimenpiteisiin. Onko I. W.'
yiTm sihteeri-rahastonhoitajan teh­tävä*
käydä todistelemaan, minkä­laisia
kapitalistisen valtiokoneiiston
orgaanit ovat? Söhän meille pitäia
riittää, kun tiedämme, että valtio­koneisto
; on kapitfiUstien'.hallinto-väline
ja he.^jarjesidia^t^taition or­gaanien
- toiminnan siten kuin se
kulloinkin on heille edullista. Jos
EnTmuista, oliko se mainitussa ko-kouk^
ssa, vaiko myöhäisemmässä
työläistoveri John Kiviniemen "osa-kekokouksessa"
Duluthin Work8rs
Operalla, jossa suuren touhun t u ­loksena
myytiin kokonaista ' jyksi
osake. : Kummassakaan mainituista
kokouksista ei myyty puolta'''tusi­naa
enempää osakkeita.
den .takia • minnekään.
.Kauan paikkakunnalla, 'tanaetta
työläistoveri Kalle -Kaappiaen kuol­lut.
' Hänen elämänsä lanka sammoi
viime kuun 29 p:nä: täkäläisessä
sairaalassa.' . Hänet haudattiin tk.
6 päivä., Omaiset, ja joukko tove­reita
oli kokoontunut suomalaisen
järjestön' kaalille, 'jossa vainaja le­päsi,
lausumaan viimeisen hyvästin-sä:
manan majoille muuttaneelle.
Hän oli sairastanut; jo pitemmän
aikaa sisällistä^ vaikeaa tautia, kun­nes
oli p ^ o mennä leikkaukselle.
Mutta sitä ei-vät hänen heikontuneet
voimansa voineet kestää, vaan kuo­lema
katkaisi - hänen elämänsä ja
tuli ikäänkuin: vapauttajana ja le­von
tuojana:"paljon' kärsineelle raa­tajalle.
Vainaja.ykuului iäkäläiseen osas­toon
..jäsenenä toistakymmentä
vuotta, otti innokkaasti voimiaan '
säästämättä osaa työväenluokan va-pauttamistyöhön,
paitsi nyt -viime
-vuosina kun hän perheensä kanssa
asui maatilallaan.'
Hän oli -kuollessaan 49-vaotias.
Puhujaa kuulemaan. T.k. 1^ ja
20 päivä tulee toveri T. Carlson
puhumaan paUc^akunnallemme. Sil­loin
tulisi jokaisen' käyttää tilai­suutta
hyväkseen ja * lähteä kuule­maan
mitä hänellä ~on sanomista.
Joulujuhlista; näin etukäteen voin
mainita, että silloin esittää näytel-mäseuva
kolme suurta näytöskappa­letta;
nimittäin "Permantopaikka
n:o 10", "Suotorpan tyttö" ja "On­nen
päivä". Nämä ovat suuria näy­telmiä
ja . paljon työtä "ja voimia
kysyviä: ;vNyt ollaankin täydessä
toimessa iharjotuksiert kanssa. Niitä
harjotuksia onkin niin paljon, ettei
illat mitetlkään niihin riitä, vaan
täytyy -vielä sunnuntaisin ja muina
viikon päi-viiiä harjotella. Kun on
näiden lisäksi vielä lasten ja nuo­risoliittolaisten
iiäytelmä, niin kii­rettä
sitä on ^(täälläkin.
Ompeluseura on myös kunnostau­tunut,
on nimittäin järjestänyt kah­tena
iltana myyjäiset haalin rahas­ton
kartuttamiseksi. Niistä ilmote-taan
tarkemmin tuonnempana. Sa­moin
muistakin tilaisuuksista.
HEARST, ONT.
senistön äänestykselle, -mutta niin
ei tehty mainituissa asioissa.
Sellainen olisi voinut häiriöttä*
käydä päinsä jossain muussa järjes­tössä,
jossa jäsenistöi en kasvjgtettu
johtoon ja toimitsijain itsenäiseen
toimintaan, mutta ei I. W. W'.ssä.
Uudesta päämajarakennukkesta
maksettiin $47,000.""'" Kauppaa. • puo^
lustetaan sillä, että entinen pää-majnrakennus-
(1001, W.""^ Madison
St.) oli epäkäytännöflmen ja huo­nossa
kunnossa oleva, sekä etä
'vuokrasopimus oli päättymässä. Jo­kainen
: vanhassa pää'majarakennuk-sessa
käynyt myöntää,' e.ttä raken­nut
oli kaildcea muuta paitsi ei sopi-
Samanlaista kylmäkiskoifeuutta
osotti jäsenistö kaikkialla muuallakin
W. L E. Societya kohtaan.^'Kivi­niemi
puhujamatkallaan lännellä
myi vain toista tuhannen dollarin
arvosta osakkeita ja idän puhuja­matkallaan
tuskin sitäkään. Edellä­mainitussa
Joseph Wagnerin rapor;^
tissa mainitaan, että*-viime heinäkö
21 päivään mennessä oli Societyn
osakkeita myyty kaikkiaan vain 953
kappaletta, siis $4,765 arvosta. I.
W. W :n omavaltaisesti toimineet
-virkailijat ja heidän aseenkantajan­sa
siis tulivat huomaamaan, että
I. "VV. W:n jäsenistön kustannuksella
ei vieläkään keinotelfe miten hy-
•-^^i^ vänsä. Suomalaiset sittenkin olivat
helpoimmin nenästä vedettäviä, sillä
suomalaiset omistavat Societyssä
enempi osakkeita kuin yksikään toi­nen
kieliryhmä. ^ ,, '
Kuten mainittu, on Societyn ni­missä
oleva päämajan yäkennus nyt
kuulutettu myytäväksi, samoin pai­nokoneisto.
Kohtalo suokoon, että
osakkeenomistajat saavat omansa
pois. ItfiteakaliSa'^ malmtua paino-koneiston,
johon L-fW.'W:n jasani»;
to on . ttlunuinnt fcjminealatiriuutsui
doUareitir, lopnksi Idliy?
YhZeispyrinnBista ei täkä kulma­kunnalta
ole olliit paljoa mainitse­mista.
Siitä kai johtuukin se seik­ka
että rameisen kymmenen vaoden
kuluessa, jotka olen tällä seudulla
asunut, ei täältä ole ollut kuin ai­noastaan
-neljä paikkakuntakirjettä
Vapaudessa. - Nyt k a i tähän säätä­nee
jonkinlaista muutosta, sillä tän­ne
on tämän syksyn aikana perus­tettu
konynunistipuolueen osasto,
joka On pitänyt kaksi kokousta,
nim. pe;- ustavan kokouksen -ja- työ­kokouksen
tämän kuun 5 p:nä.
Osastoomrae liittynyt joukko on
tosin varsin pieni, kun nuoret mie­het
loistavat poissaolollaan. Matta
niille, jotka.tahtovat osastoon liittyä
ilmotan jo näin ajoissa että s^uraa-
•va kokous pidetään tammikuun toi­nen
päivä Salon f a r m i l l a kello fcaksi
päivällä. Toivon että' saapuisitte
kokoukseen runsaslukuisina ja K'''
tyisitte kaikki jäseniksi osastoon.
Iltamat pidetään Suutalan far­m
i l l a tämän kuun 12 p. Niihin rien­netään
joukolla. .
Seuraavain iltamain suhteen sa­nottakoon
jo nyt, että niiden val-misteluun-
käytettäköön vähintäin
kaksi tai kolme viikkoa, sillä yisi
viikko, mikä näitten iltamain val­mistelulle
y ja ilmottamiselle varat­tiin,
on kerrassaan liian lyhyt aika.
: i Kokouksessa valittu.
BRANOERIN ALUE, MILE 45,
ONT.
Taaia palUut t n n n e U a n kudi>><**
n a Braaderhs altteen«. Eräältä iäiB-pältä,
jossa on J . Mäki jonkinlaiseB»
etumiebena,' lähti joukko mieb»
pois. Toisia jäi vielä töihhi. Matt»
kun mitan jälkeen ilmotettihi, JOBB-ka
monta koortia kullakin oli, tnfi
suurimmalle osalle lopuistakin