Vapaus, October 25, 1927

              VAPAUS rjua. Ont^ stuassulm, Uislxsaui. ketiiTuUvna, tomsä» J« yerizaUinM.
\
T O I M I T T A J A T ;
S. C. NEIL, T. S. CARLSON. B. A. TENHUNEX, K. PEHKOXEN-B(
ci<tered M the Po« Office Veputtaeot. OtU»*. M »ecood C U M onttter.
VAPAUS iUhtxtj)
Tbe oolf OTt*a of Fituiiili Vorfcer* is C»n»d». Pol<tJ»hed in SadLory. Oat^ ererr UoadaT,
TneKbr. Wed»e»<Uy, Thiir»<J«r *^ Fndtj.
TILAUSHINNAT:
1 rk. UJSO, 6 kk. $2S0, 3 k k . »1.75 j« 1 k k . tlM. — VhdjtytUoihia >* Soomeefl tdtl maalle
•IkMMiUe: 1 »k, 16.00, 6 k k . «JO, i k k . 12M J« I k k . »IJO. ,
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
K»iB»:lniotBk»et tlM kerti, t2M kkkm kertu. — A»ionitto«njneii»iIiDOtuk«*t SOc, p«I»UtBum«, ~
KimenmoBKoIImctukaet Söe. kerU, tlM 3 kerU*. — STftjtiäilmotmlaet »1X0 k « u . t2M 3 kertaa. —
AnoeroitmotiikMt KM ktru, t3J» k*k>t kertu. — Kiito»iIm<.lBk»et tixa keru. — KuoIem*namolBk-
•et |2J00 kert«. SOe. II*äiuk«a kJitotUoteelU Ul inoirto»Sr«rliä, — lUIntaaatiedot j« «otnlnjotakjet
SOe. kert*. »IJKI kolme kerta». — TiUpiiiälnioiUjieii j» iltttoto««cen«««iarjen oo, v«*(!ilt*e«u, I*J>etett»»»
{bnotBäicUa ctBUtecn. — TlUukn*. joiu ei •curu rtiu, ci taJU libetUmiin, p«;t»i ««Umieften, joiU»
M' ukaakMt. • • . , •
Lebteea «iotoJ KntotskKt piU» cli» kooltoriiM lei!» 12 ilmertxmrtpii»;» edrittec» «rkipäiTänä.
Vapiudea lodtitoc Liberty BaiMiBf, 33 Lort>e Street. Paielin 536^,
V«p«oden konttori: Liberty Bnildioe. 3J Lome St. PohelJn 1038. Po«tio«ote;.^^Box C9, Sudbary. Pot.
Cesersl *iJ»eitljiac rale» 75e. per eol. ineb. MiDimom eb«r»« for »injU intertlon 75e.
il Ibe ke«t •drertiusc oedisni amoBf tbe Pisnitb People io Canada.
The Vspaaa
Joa ette milloin tabanu ua *aataB>ta *n»im31»eeo kirjeeaeenne. LIrjotUkaa oadelteen liikkeeoboiUjao
pctKKmalliMUa nimclU: J. V. KA.NNASTO, liikkeenboiuja.
imperialisimn ääni yliona Los Angelesissa
American Federation of Laborin
47:8 vuotuinen konventsiooni on
päättynyt Los Angelesissa. Se pai­nui
historiaan kokouksena, jossa ai­noatakaan
taistelevan työväenluo­kan
vaatimusta ei otettu huomioon.
Mutia sen sijaan kiiri siellä kai­kuna
Amerikan irpperialismin ääni
— ja se hyväksyttiin. — Tietenkin
sen jälkeen kun kaikki varokeinot
oli käytetty vasemmiston ja erit­täinkin
kommunistien pois sulkemi­seksi.
Kokoukselle esitettiin imperialisti-vastainen
ponsi. Mutta sen sijaan
se vastalauseitta hyväksyi "Ke^ki-ja
Etelä-Amerikan kansojen hyväksi
Monroe-opin", joka väittää, että
Yhdysvalloilla yksin tulee olla oi-keus
Keski- ja Etelä-Amerikan ryös*
.tamiseen. Ja "Nicaraguasta Yhdys­valtain
sotajoukkojen pois vetämi­nen
ei kuulu Amerikan ulkomaapo-liliikkaan"'
A.F. of L : n johdon mu-
•. kaanlv'
Imperialistivastaisen ponnen oli
New York State Federation of La-bor
hyväksynyt ja esitti. —;Sitä
tuomittiin asiattomasta hallituksen
arvostelusta!
Kaikki muu meni konventsioonis-sa
samaa latua.: Ei sanaakaan Sao-con
ja Vanzeltin murhaamiselta.
.Autoteollisuuden alan järjestämises-
: ta ei ollut mitään raporteerattävaa.
Työläisten palkkojen laskemista
vastaati nousi työläisääniä, samoin
, unioittca murskaamista vastaan,
mutta se ei liikuttanut konventsioo-nia.
Sellaisiin ääniin vastattiin hil­jaisuudella,
taikka sitten raivoisilla
hyökkäyksiltä kommunisteja v^s-taan.
Mutta sen sijaan oli paljon pu­hetta
ja syntyi paljon päätöksiä,
joitten kautta taantumukselliseriby-,
Tokratian valtaa ja sen otetta pai-kallisunioittenaloteoikcutta
vastaan
lujitettiin. Niinpä kiellettiin pai-kallisuoioilta
oikeus rahastaa mi­tään
puuhaa, mille ei Wm. Greea
anna siunausta! Edistysmielinen
Pennsylvania State Federation
Laborin presidentti päätettiin erot­taa
valistusneuvostosta jne, jne.
Mutta samaan aikaan kärjistyy
työläisten asema teollisuudessa ja
niitten on käytävä entistä päättj-vämpöän
taisteluun ei ainoastaan
isäntiä, vaan omia unioittensa by­rokraatteja
vastaan, jotka kaikessa
jo ovat julkisestikin astuneet isän­tien
kanssa samalle linjalle — hei­tä,
union jäseniä ja työväen luokka­etuja
vastaan. — Työmies.
Amerik^ työväenliittoon kuulu-
. vien n.k. "kansainvälisten'* ammat­tiliittojen
canadalaisen ..keskuksen,
Canadan ammattijärjestön, äskettäin
> Edmontonissa pidetyssä vuotuisessa
edustajakokouksessa, ^kuten Vapau-dessa
on aikaisemmin kirjotettu.
"sai palttua ja tuli jarrutettua työ­väenluokan
jokainen tärkeä kansal­linen
ja kansainvälinen kysymys —
kysymys järjestymättömien järjestä­misestä,
kysymys yleisestä palkka-hyökkäyksestä
elintason kohottami­seksi,
kysymys ammattiliittoliikkeen
kansallisesta ja kansainvälisestä yh­tenäisyydestä,
ja edustajakokous
'auttoi* sodanvaaran ymmärtämistä
ja taistelua sitä Arastaan hylkäämäl­lä
vasemman siiven taholta esitetyn
päätöslaiiselman kaupallisten ja
diplomaattisten suhteitten pikai­sesta
uudistamisesta Neuvostoliiton
kanssa" sekä hyväksyi Saecon ja
Vanzettin silloin juuri tapahtumas­sa
olleeseen luokkamurhaamiseen
nähden puheenjohtajansa, Tom
Mooren, kannan, minkä mukaan
Canadan tai muiden maitten työ­läisten
taholta 'ei oUut kohtelias­ta'
sekaantua Yhdysvaltain kotoi­siin
asioihin. Imperialistisen ka­pitalismin
ääni oli siis ylinnä Ca-jnadan
ammacttijärjestön edustaja­kokouksessa,
aivan samaten kuin
sen eraäjärjestön, Am?rikan työ-väenliiton,
juiiri päättyneessä
"edustajakokouksessa,", mikä to­dellisuudessa
oli taantumukselli­sen
ja työläisiä hämääväni ja p j '
tuvan virkailijaston ja tämän va­litsemien
'edustajien' eikä suin­kaan
jäsenjoukkojen todellisten
edustajien kokous. Viimeksi mai-
'nittu edustajakokous ei voinut
miiuta ollakaan; sillä kansanval­taisuus
on tapettu, jä haudatut
Amerikan työväenliitossa ja sen
tilall^ vallitsee virkailijaston yk­sinvalta,
joka käyttää armotonta
erottamispblitiikkaa ja kapitalisti­sen
valtion poliisivoimaa.
Canadan ammattijärjestössä ei
vielä olla varsin niin pitkällä. Tin­kimättömän
luokkataistelun kant>
lialla olevat kommunistit ja ya-semmislolaiset
ovat vielä tähän
mennessä saaneet olla edustajina
seri edustajakokouksissa ja sen
alaisten liittojen paikallisissa -kes-kusneuvostdissa!.
Kansanvaltaisuut­ta
on siis vielä jonkunverrah ole­massa.'
Mutta taantumuksellinen ja
petollinen virkailijasto on nyt ryh­tynyt
tekemään siitä loppua. To
rontbn ammattineiivosto on viime
torstaina pitämässään kokouksessa
89 äänelläc. 34 vastaan hyyäksynyt
James Simpsonin neuvoston perus
sääntöihin esittämät muutoksetj jot­ka
tekevät mahdolliseksi kommu-iiististen
ja vasenunistolaisten edus­tajien
neuvostosta erottamisen, täh
läävät kansanvaltaisuuden, ajatus-ja
sanavapauden hävittämiseen am­matillisesta
liikkeestä.
' |£rd;ttamispolitiikan käyttämisel­le
on alettu laskea pohjaa, joka
tulee myös olemaan perustana ka­pitalistisen
valtion ja poliisivoi­mien
käyttämiselle.
nj^yisteri tariffien mukaan kohon­nut
20:etä 35:teen prosenUiin.
Pari lakixmesta oli lautakunnassa
saapuvilla edustamassa eräitä huo­mattavimpia
puuvillatehtaita. Näi­den
taholta koetettiin puolustaa tul­lien
oikeutusta muka teollisuuden
"suojeluksen" kannalta, ja yritet­tiin
todistaa virallisen tilaston :;• e-luummin
liian alhaiset kuin korkeat
numerot paikkansapitämäftömiksi.
Näissä esillepulpahtaneissa tulli­kysymyksissä
paljastuu se erikoi­suus,
että Canadan porvarillinen
hallitus, parlamentteineen, on mifä
suurimmassa määrässä lykännyt laa­jojen
kuluttajapiirien, etupäässä
ty&iäeston, niskoille raskaita tulli­veroja.
Köyhempien väestöryhmien
nylkemisellä, mikä puuvillatnottei-siin
nähden kohoaa aina 35 prosent­tiin
tavaran hinnalta, kerää ^ va­rat
lisääntyvien menojensa peittämi­seksi,
j a samalla valmbtaa puuvilla-kapitalisteille
erinomaisen tilaisuu­den
pistää runsaasti rahaa taskui­hinsa.
Kaiken |ämän ohessa .-rciava!
työläiset palkkoina vain vaivaiset
16 pros. valmistamistaan tavaroista.
Työläinen ei siis "tuottajana",
enempää kuin kuluttajanakaan, hyö­dy
mitään tulleista. Siitä syystä^ on­kin
vaadittava väärän tulliverotuk­sen
poistamista.^— B- A. T.
Kurisfussilmokka viritetty ammatiilisen liikkeen
kansanvaltaisuudene
(Jatkoa ensimäiseltä sivulta)
sekä kaikkien sen yhdistyksen lä-hettämäin
edustajain osotteilla.
2:nen pykälä. — Epäuskollise-na
tälle neuvostolle pidettäköön
jokaista edustajaa, tai edustajia,
jotka huomataan syyllisiksi sii­hen,
että ovat järjestäneet • tai
auttaneet järjestämään, tai mil­lään
muotoa kannattaneet kan­sallisten,
kansainvälisflle ammat­tiliitoille
. kilpailevain, järjestöjen
järjestämistä. Syyllisiksi havaitut
edustajat on erotettava tästä neu­vostosta
niiden edustajainr yksin­kertaisella
ääntenenemmistöllä,
jotka ovat saapuvilla kokoukses­sa,
missä erottamisesta päätetään;
ja järjestöjen, joiden edustaja t a i
edustajat ovat täten, tulleet ero-tetuiksi^-
pyydettäköön lähettä­mään
semmoisen /edustajan t a i
edustajat, jotka tämä neuvosto
voi hyväksyä. Neuvoston perus­sääntöjen
jokainen pykälä, joka
on ristirifdassa näiden muutosesi­tysten
kanssa, muutettakoon nii­den,
kanssa sopusointuun.
Kun ^Simpson lopetti hajötuspon-siensa
lukemisen, nousi eaustaja
Black puhumaan. 15 minuuttia kes­täneessä
puheessaan osotti hän muu­tosesityksen
tarpeettomuuden, kos­ka
Amerikan työväenliiton perus­sääntöjen
perusteella neuvosto voi
milloin, tahansa ryhtyä semmoisiin
toimenpiteihin kuin mihin Simpso­nin
muutosesityksillä pyritään. Pyy­si
näin ollen Simpsonin peruutta­maan
esityksensä.
MacDonaid puolustaa loistavasti
kommanistipaoluetta ja sen aja­maa
ammatillisen liikkeen
/ eheyttä
35 minuuttia kestäneen, puolueen­sa
j a itsensä puolustuspuheen alol^i
kommunistipuolueen' sihteeri Jack
MacDonald huomauttamalla, että
selvyyden vuoksi olisi ollut paljoa
parempi, jotta Simpson olisi päätös­esityksissään
rehellisesti maininnut,,
että niiden tarkotuksena on kommu­nistien
erottaminen neuvostosta.
Sanoi että edustaja Simpson puheel­laan
ei todennut mitään, mikä olisi
osottanut " Itommunistien toiminnan
olleen Vastakkaista työväenluokan
parhaille eduille. Moit^ ,että kansaa
oli yllytetty liian paljo asiattomilla
jutuilla illan kuluessa. E i tahtonut
puhua itsestään, mutta tehtyjen
hyökkäysten, takia kertoi lyhyesti
omaa historiikkiaan. Sanoi kuulu­meensa
ammattiyhdistyksiin 18-vuoti-aasta
saakka. Kertoi olleensa '.uSeis-
Ja-, tämmöisen vanhoillisen, isän-i
maanisen laitoksen takia tahdotaan
Toronton piirin ammatti- j a seka­työläisten
neuvostolta nyt riistää
siinä vallinnut kansanvaltaisuus;
tahdotaan .neuvoston edustajain
enemmistölle antaa valtuus määrä­tä,
kenet itsekukin yhdistys saa lä­hettää
edustajakseen. Jos moinen
päätös hyväksytään, tulee sen epä-kansanvaltaisnus
aiheuttamaan am­matillisen
liikkeen hajoamisen. Ke­hotti
edustajia^äänestämään'päätös­esitystä
vastaan.
Kommunistipoolne ajaa työväen-
- luokan parhaita etuja
Lopuksi lausui puhuja, että edus­tajat
eivät mahdollisesti vielä saata
käsittää hänen, kommunistin teke­miä
väitteitä, mutta ainakin jo kym­menen
vuoden kuluttua tulevat he
'käsittämään. Itse sanoi olevansa
varmasti vakuutettu siitä, että kom­munistipuolue
on ainoa puolue, jos­ta
saattaa koitua hyötyä työväen­luokan
eduille. Te ette pääse eroon
kapitalistisesta järjestelmästä Cana-dassakaan,
ellei teillä ole voimakas­ta
kommunistipuoluetta, lopetti
MacDonald.
sä luottamustehtävissä yhdistyksissä
ja nytkin -edustaen mallTnikkareita
nieuvostossa. Väitti että toimintan­sa
ammatillisessa liikkeessä vetää
vertoja parhaimmille, mitä edustaja
Simpson voi esiintuoda.
Kommunistien toiminta osottaa, että
he pitävät yllä Canadan amma- ^
tiilisen liikkeen eheyttä
Todistaakseen miten kommunistit
ovat pitäneet yllä ammatillisen liik­keen
eheyttä, otti MacDonald esi­merkiksi
Nova Scotian hiilenkaiva-
. ^ ..LJ-. - . Ijain järjestön.. Se oli aikoinaan liit-
Hajofu.ponn« tahdatty^ kommun.s- ^^^^ Punaiseen ammattiliittojen
Polemiikkia piraviDatuDeisbi
1 Joulukuussa alkavan parlamentti­kauden
valmistelujen ; yhteydessä
ovat sanomalehdet kiinnittiineet huo­miota
parlamentissa mahdollisesti
esilletulevlin tuUitariffikysymyksiin.
Viimeiset tiedot kertovat neuvoa-antavan
tariffilautokunnan Ottawas-sa
käsitelleen- Canadan kuluttajain
liiton: anomusta puuvillatuotteiden
tullien alentamisesta^ Lautakunnan
tehtävänä on vahnistelia tariffiky-sj^
ykäia parlamenttia varten, ja
kysymys eräiden tariffien muutta-misesta
oli» pitänyt tulla esille jo
viime' istuntokauden aikana, mutta
lykättiin, JEOska lautakunta d oUut
ditinyt saada työtään päätetyksi.
Mitä edellämainittuihin päuvilla-tuUeihin
tulee, selitti kuluttajain lii­ton
edustaja R. J . Deachman lauta
kunnan kokouksessa viime torstaina,
että ei voida millään puolustaa "tul-lisuojelusta",
joka esim. puuvilla-tuotteisiin
nähden on kaksi kertaa
niin suuri, kuin vastaavassa teolli­suudessa
samana aikana maksetut
palkat.
' Viitattuaan siihen, että virallisten
tilastojen mukaan kohosi puuvilla-tuotteiden
kotimainen tuotanto
1924 S69,984s875, palkkojen tehdes-sa
810,933,045 eli noin 16 pros.
tuotteiden arvosta, sanoi D., että
talli mainitusta tavaramäärästä olisi
tcja vastaan
Nyt käytti Simpson kokonaisen
tunnin häjotusppnsiensä puolustami­seen,
tullen täydellisesti ulos nahois­taan
ja osottaen, että muutosesityk-sensä
oli kohdistettu nimenomahan
kommunisteja vastaan. Sen sijaan,
että^ hän olisi pyrkinyt osottamaan,
miten Canadan työläiset tulevat vä­hääkään:
^yötymään esittämänsä
muutosesityksen voimaan astuttua,
puhui ^ Simpson kommunistipuolueen
johtohenkilöiden toimenpiteistä tot­ta
j a palturia — viimeksimainittu.^
luonnollisesti suuremman osan.
' L u k e e salaisten kokouksien
Vpoyläkirjoja"
• Yrittäessään todistella miten kora-miunistit
elvyttävät Canadan työ­väen
itsenäistä eli kansallista amma­tillista
liikettä — luki Simpson pa­lasen
"VVorkerissa julaistusta kah­desta
eri artikkelista, joissa käsitel­lään
Canadan ammatillisen liikkeen
eheyttä. Niinikään luki hän kaksi
"pöytäkirjaa" kommunistien pitä­mistä
salaisista neuvottelukokouksis­ta,
joista toine.n piti pidettyen E d ­montonissa,
Alta., lokak. 15 pmä
1923, j a toinen Calgaryssa, Alta.,
lokak. 2 pmä 1924. Näiden "pöytä-k
i r j a i n " sisällön piti muka-vtodeta,
että kommunistit pyrkivät hajotta­maan
ammatillista liikettä..^
Kommunistisen kansainralisen teesit
esillä
Lukemalla Kommunistisen kan-saihvälisen
teesejä, pyrki Simpson
toteamaan kaksi seikks^: ensiksi sen,
että kommumstit eivät pyri aja­maan
ammatillisessa liikkeessä kan­sallista,
vaan " Moskovan Punaisen
ammattiyhdistysten kansainvälisen
itsenäisyyttä; ja toiseksi osottaak-seen
kuinka Iiijan kurin alaisia ovat"^
kommunistipuolueiden j a s e n e t.
(Teesien luvulta on Simpsonille lau­suttava
vilpitön kiitos, sillä tämä
oli varmaan ensimäinen kerta, kun
neuvoston jäsenillä oli tilaisuus
kuunnella Kominternin, teesien lu­kua
neuvoston kokouksessa.)
kansainväliseen. Mutta kun Ameri­kan
hiilenkaivajain liitto uhkasi
erottaa yhteydestään Nova Scotian
kaivosmiesten järjestön, ellei, täinä
eroa: Punaisesta ammattiliittojen
kansainvälisestä, niin eheyden säi­lyttämiseksi
kommunistipuolue ke­hotti
Nova Scotian kaivosmiesten
järjestöä tottelemaan Amerikan hii­lenkaivajain
liiton määräystä. Ja
kommunistipuolueen kehotusta o l i
noudatettu. ,
Elvyttävät kansallista liikettä, vaan
eivät edistä kansainvälisen liik­keen
tukoaitiista
Pohjois-Ontarion metallinkaivajäin
järjestämiskysymystä esimerkkinään
käyttäen osotti MacDonald, ettei
kansallinen ammatillinen liike pyri
hävittämään kansainvälistä ammatil­lista
liikettä. Kertoi miten kansain­välisen
metallinkaivajäin liiton - toi­mesta
oli lähetetty järjestäjiä poh-jois-
Ontarion metallinkaivajäin kes­kuuteen.
Mutta. muutaman viikon
tutkimuksen jälkeen olivat järjestä­jät
tehneet havainnon, että k3rsy-
-royksessä olevan alueen metallinkai­vajäin
järjestäminen tulisi liian
kalliiksi, j a palanneet niine hyvinecn
Yhdysvaltoihin. Näin ollen, jos C a ­nadan
kaivostyöläisten liitto ryhtyy
järjestämään pofajois-Öntarioiv. me-tallinkaivajia,
ei sitä s u i n l ^ n k u ­kaan
ajatteleva henkilö saata syyt­tää
ammatillisen liikkeen hajottami­sesta.
-y^-'.'.\'-
Simpsonin "kansainyiiJisten'
onttous
Simpsonin puoltaman kansainväli­nen
liikkeen onttouden osotti Mac-
Donald kuvailemalla,. minkälaiseen
asemaan n.s. "kansainväliset" liitot
joutuvat silloin, kän ^ritanniln ja
Yhdysvaltain välille puhkeaa sota.
Se tulee räjäyttämään teidän kan­sainvälisenne
taivaan tuuliin. -Ca­nadan
ammattijärjestö on näet kon-ventsionissaan
hyväksynyt sotavais-taisen
päätöksen. Amerikan työ-väenliitto^
sitävastoin totesi vast*-
ikään pidetyssä kohventsionissaan
Salaisista neuvottelukokouksista
pidetä "pöytäkirjaa" ei
Yllämainittujen puhujain lisäksi
puhui päätösesityksestä vielä muuta­mat
muut edustajat, m.m. T im Buck,
Kommunistien salaisten neuvottelu­kokouksien
sunteen huomautti hän
Simpsonille, etteivät kommunistit
paremmin kuin muutkaan järki-ihmiset
pidä^ salaisista neuvottelu­kokouksistaan
"pöytäkirjaa"; j a et­teivät
kommunistit ole hänen (Buc-kin)
tietämän mukaan pitäneet lain­kaan
neuvottelukokouksia Simpso­nin
mainitsemina aikoina eikä pai­koissa.
Tämän seikan sanoi Buck
varmaan tietävänsä, koska kokouk­selle
luetuissa pöytäkirjoissa^ mai­nittiin
Buck kummankin kokouksen
osanottajana.
Muutosesitykset hyväksytty 89
^ äänellä 34 vastaaui
Keskustelun päätyttyä toimitetus­sa
äänestyksessä annettiin muutos­esitysten
puolesta 89 ääntä j a vas­taan
34. Äänestysten tulosten pe­rusteella
asetettiin Toronton piirin
ammatti- j a sekatyöläisten jäsenenä
nyt olevain kommunistien kaulaan
kuristussilmukka, jolla neuvoston
vanhoillinen edustajain enemmistö
saattaa, milloin hyväksi näkee, kar­kottaa
vasemmistolaisedustajat neu­vostosta.
Ja siitä johtuva ammatti-ja
sekatyöläisten neuvostojen kuo­hitseminen,
niiden muuntaminen
työväen taistelu järjestöistä^ "teolli-suusrauhan"
järjestöiksi, • ei tiile
suinkaan rajottuniaan vain Toron­toon,
Taantumuksellisten taholta
tullaan muissakin keskuksissa kaut­ta
maan seuraamaan Toronton Simp­sonien
kuristustäktiikkaa. Mutta s i ­tä
tuleva,t vasemmistolaiset vastus­tamaan
kaikin voimin, "
En paikkak S
Puheessaan teki f Simpson useita
hyökkäyksiä kominunistipuolueen
sihteeriä Jack MacDonaldia vastaan.
Lorpötteli kommunismin itiöiden t u ­hoisuudesta.
Ja lausuen, että jos
minä voin erottaa j a pitää kommu­nistit
erossa Canadan työväen am­matillisesta
liikkeestä, tulen minä
^en tekemään, lopetti tuo. taantu-mukseii-
aseenkantaja törkeän pu­heensa.
olevansa sataprosenttisesti >amerika-lainen.
Amerikan työväezdiiton pre­sidentti
Green osotti taannoin ole­vansa
militarismin uskollinen kan­nattaja,
niittaamalla naulan raken­nettaan
sotalaivan köliin. Teidän
''kansainväKfeyytenne" ihanne, Ame­rikan
työväenliitto, 09 niin vanhoil­linen,
ettei se ole vtmhoillisuuteiisa
takia saattanut liittyä edes Ams-terdamm
kansainvälisieen, tämä kun
on sille liian radikaaUnen. _ lee kellastuneet lehdet puista, joten
Sarnia, Ont.
Vapauden lukijakunta mahtanee
hieman ihmetellä, nähtyään ylläole­van
paikkakunta-nimen,' että mistä­hän
sekin "^on mahtanut sinne ti-pahtaa.
-Siihen juttuun voin antaa
pienen selityksen seuraavassa.
Suomalaisia täällä Sarniassa on
ollut jo noin 13 vuoden njah pari
perhettä. Vasta viimeisen kahden
vuoden aikana on tänne tullut suo­malaisia
palvelustyttöjä ja ovat-he
sittemmin asettuneet tänne vakinai­sesti
asumaan. , Puheiden mukaan
Onkin täällä suomalaisilla palvelus-tytöillä
kysyntää. Mutta näkyy
täällä miesväkeäkin kävelevän yhtä
katua ylös j a toista alas. Niin et­tei
täällä yksistään naiset suoma­laisia
edusta.
Työpaikoista täällä voi mainita
tärkeimpinä öljy- j a viljansäilyfys-laitokset,
joka vihneksimainittu
valmistuu parin kolmen Viikon k u ­luttua.
.Tällä Viimeksimainitulla
työskentelee kymmenkunta suoma­laista
rakennustöissä. .
Keväillä kuulemma pitäisi alkaa
siltatyö joka tehdään täältä Sami-aita
Port Hutonin puolelle, riippu­en
kuitenkin—rakennuksen alkami­nen
siitä, josko Canadan hallitus an­taa
siihen luvan jne.
Salakuljetus kukoistaa täällä niin­kuin
kaikissa muissakin rajakaupun­geissa.
Kirkkoja j a muita "pelas-tusseuroja"
on täällä aina koiratorp-piin
saakka.
Työväen pyrintöjä ei täällä ole
ollut näihin saakka missään muodos­sa.
Mutta nyt ovat suomalaiset pe­rustaneet
puolnesolun, joten me
suomalaiset olemme taas * täälläkin
vähän niinkuin eturivin ihmisiä,
varsinkia nyt,^ 1 ^ kukaan mnnt-kaan
ei hommaa mitään.
-Anni «aaliinj^^ I S ä l ^ kuten muu­allakin
sykssiakyhnä tuuli xsviste-ifaminen
ei enään löydä suojaa puis­tojen
penkeiltä j a luonnon helmasta,
vaan täytyy turvautua lämpimiin
suojiin j a tuttaviensa koteihin. Niis­sä
luonnollisesti ' ei käy päinsä pu­hua
aivan mitättömiä j a joutavaa,
vaan tahtoo puheen joukossa ilmetä
joskus jotain vakavampaa j a todel­lisempaakin.
Ja niinpä sitä, asioita
harkitessa ^puoleen jos toiseenkin,
kerran tällaisessa "istunnossa" eräs
ehdotti/ että mitähän jos, peruste-taankin
puolueosasto paikkakunnal­le.
Tämä tuuma sai heti lämpimän
kannatuksen. Neljätoista henkilöä
ilmoittautui heti koejäseniksi, siksi
kunnes päämajasta lähetetään lopul­linen
hyväksyminen tahi \j;iunaus
toiminnan alkamiselle jne.
Toisen viikon torstaina kokoontui
taasen joukko erääseen toiseen suo­malaiseen
perheeseen, luullen, että
päämajasta on jo saapunut joku " u l -
timatuumi", mutta ei sitä kuiten­kaan
ollut. Niin juotiin sitten kah­vit
hyvän suomalaisen, tavan mu­kaan
ja valittiin ohjelman suoritta­jia
seuraavan sunnuntain kokousta
varten. Ajateltiin, että jos e f vielä
siihenkään mennessä olisi "tokumen-tit"
saapuneet, niin olisihan aina­kin
jotain ajankulua. Ja niin va­littiin
ensikerran suomalaisten kes­kuudessa
ohjelmaa Sarniassa. Eikä
sen kokoamisessa ollut mitään vas­tusta.
Keltä vain jotain ohjelmanu­meroa
kysyttiin, niin vastaus, o l i :
Joo, kyllä vain. Mutta sitten siinä
erotessa tuumattiin, että mitenkä­hän
näitä kahvikekkefeitä voitaisiin
jatkaa hyvällä menestyksellä; edel­leenkin,
etteivät loppuisi alkuunsa.
Ehdotettiin, että jos kerättäisiin va­paaehtoinen
kolehti pitojemme ku-lunkeihim
Ehdotus oli kaikkien
mielestä hyvä. Kukaan ei vastusta­nut.
Hauskasti kului ilta. Kaikki
olivat innostuneita ja yhteisesti pää­tettiin
kokoontua ^unnuntai-jltana
uudelleen, jatkamaan harjoituksia,
• Sunnuntaina (16.10.27) oli ensi­mäinen
ohjelmakokous päätetty a l ­kavaksi
kello 8 i l L , mutta eipä ehti­nyt
kello kahdeksaan, kun jo kupit
höyrysivät Mrs. K m pöydässä, joten
ohjelman alkuosan "supritus oli siis
alkanut. Vähän liian aikaisin tosin,
etteivät-kaikki ehtiiieet mukaan a-lusta
alkaen. Siinä sitten riipatel-tiin
yhtä jos toistakin muutama het­ki
j a viisitoista minuuttia y l i kah­deksan
jätettiin kahvipöjrtä j a siir­ryttiin
peremmälle, varsinaisen hen­kisen
ohjelman suoritukseen. Seura­si
puheita,, kertomuksia, lauluja, r u ­noja
sekä soittoa. ..Ohjelmasta ei
tuntunut puuttuvan mitään. Ajatel-tiinpa
kappaleenkin esitystä, mutta
"näyttämön" pienuuden vuoksi jä­tettiin
toiseen kertaan. Ohjelman
loputtua ryypättiin taas kahvit ja
valittiin ohjelma seuraavaa illatsua
varten jne. Työkokous päätettiin p i ­tää
seuraavana torstaina ja ' siinä
jaetaan jäsenkortit niille henMöil-le,
jotka haluavat olla jäseninä Ca­nadan
Kommunistipuolueessa ja Ca-^
nadan Suomalaisessa Jäirjestössä.
—Raportteri.
No, 130 — 1927
•_ B . Cin^äiteyseläkelain 2isen nvti.
lan, c-kohdassa määritellään saira.
us- ja-loukkausapu j a se aika mil­loin
apua ruvetaan aiyöntämään.
Lausuttiin se mielipide, että tnon
ajan pitäisi ainakin puol&lla lyfaen.
tää, että 6 kuukauden kuluttua Voi
daan saada avustusta, sillä silläkin
aikaa jo työläisten varat ovat lo­pussa.
^ Toisen pykälän d-kohta, missä kä-sitellään
hyljätyn naisen asemaa ja
jossa määrätään nainen olemaan o
vuotta hyljättynä, ennenkuin hän
rupeaa saamaan avustusta ei ole
tyydyttävä. Yksi vuosi tai mieluum­min
vieläkin lyhempi aika katsottiin
nittävan. — Saman pykälän ,e-koh-taan
kehoitettiin sihteeriä hankki
maan lähempi selitys Neljännessä
pykäläs^ sanotaan, että vain kansa­laiset
pääsevät tästä avustuksesta o
saUisiksi Mutta kun tiedämme, että
vasta viiden vuoden kuluttua voi
ehkä saada kansalaisoikeudet ei tä
mä kohta tyydyttänyt Kannktettiin
esitystä, että kansalaisoikeuksien ha­keminen
oikeuttaa saamaan avustus­ta.
Saman pykälän "toiseen kohtaan
haluttiin muutos, että kuuden kuu-kauden
maakunnassa asuminen jo
tulisi oikeuttamaan avustuksen saan­nin;
muihin pykäliin ei kajottu.
Lasten j a nuorison kesäkursseille
oppiaineiksi hyväksyttiin tov. L.
Myrtin ehdottamat aineet: kehitys­oppi,
talousoppi, yhteiskuntaoppi ja
terveysoppi. Yksi tunti päivässä jo­kaisesta
näistä aineista ja viisi työ­päivää
viikossa. Lauantaisin ja il-tasin
kokouksia j a illanviettoja, jois­sa
nuoret suorittavat ohjelmaa ja
harjoittelevat pitämään puheita;
kurssilaisia on valittava raporttefr!
raamaan työstään sanomalehdille.
Toivottavaa on että kaikki menevät
kursseille heti alussa. Opetuksessa
tekee haittaa jos tulee uusia oppi­laita
kurssien ai jettua; paikasta
myös pitää ottaa varma selvyys ai­kanaan.
1 "
. Keskusteltiin ja päätettiin panna
alulle toimenpiteet nuorisokurssien
saannista omalle paikkakunnalle,
ensi kevään aikana. Määriteltiin
huhtikuu parhaaksi ajaksi, jos saa­daan
opettajavoimia ja velvoitettiin
Ida Tynjälä ottamaan vielä tarkem­min
selvää siitä suhteesta. Asia
päätettiin viedk solujen keskusteitä-vaksi.
t
JMISTEN OSASTO
PÖYTÄKIRJA
Sointulan ja Kalevan Työläisnaisten
neuvottelukokouksessa, syysk.
28 p:nä 1927.
Sihteeri Katri Riksman kutsui ko-
-köuksen järjestykseen, lausuen e-
;;dustajat tervetulleiksi; sen" jälestä
laulettiin "Kansainvälinen". Ter-veiidyspuheen
piti liittomme vanhin
jäsen. Miina Hilton.
Kokouksen puheenj. valittiin Alma
Lehtinen Ja pöytäkirJuriksi *Marida
Tanner, sekä pöytäkirjantairkasta-jiksi
A . Tynjälä j a L Michelson. Pöy^
täkirja päätettiin julkaista Toverit­taressa
jä Vapaudessa. Referaatin!
omaan nyrkkilehteen kirjoittavat
sen nykyiset toimittajat.
Pönsikomiteaan valittiin Lydia
Salo, Mary Lahti j a Ida Tynjälä.
Sihteerin arvostelussa kokous lausui
täyden tyytyväissTrden/ hänen toi­mintansa
johdosta.
Sihteeri luki kokoukselle laaditut
seuraavat alustukset:
1) Äitiyseläkelaki, B. Casa.
2) Nuorison-oppikurssit. -
3) Nuoriso-kurssien järjestäminen
omalle paikkakunnalle.
4) Simnuntaikoulun järjestämi­nen
uudelleen.
5) Sunnuntaikoulun opettajain
kasvattaminen tehtäväänsä.
Kalevan naisosaston (liiton) alus­tukset:,,'
6) Osuustoimintaliike. ,
7) Työläisten puolustusliitto.
8) JuoppouSpahe.
9) , Lasten myöhäinen ulkona o-leskeln..
10) Venäjän J a Kiinan asia.
11) Pascismin .vastustaminen-.
12) Vanhuuden eläkelakL
Otettiin pbolen tunnin kahviloma.
KrfivikolehdiSäncerääntyneet .varat
luovutettiin nuorisokurss-rahastoon;
kolehti taotH^^^
Loman jälkeen seurasi keskn^;e-lu
alustuksista, siiaä järjestykseissä
kun ne oli kokoukselle «^etyt.
Nyt ,alkaneelle lasten sunnuntai-koulukaudelle
ehdotettiin opettajain
huomioon otettavaksi, että he koet­taisivat
järjestää oppilaat kolmeen
luokkaan. Katsottiin opetustyö si­ten
tehokkaammaksi. Myöskin an­nettiin
evästys, että lapsille olisi
toimittava joitakin iltamia vuoden
varrella, toimitettava seinälehteä,
harjoitettava voimistelua, y.m
Että parhaista piirustuksista voi­daan
maksaa pieniä palkintoja,
myönnisttini $10.00 sitä varten.
Keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää
ori naisten olla mukana osuusliik­keissä
ja myös sen johtoon otta­massa
osaa. S.T.N-liitto asetti oman
ehdokkaansa, Miili Hukkalan, jota
tulisi-kaikkien liiton jäsenten kan­nattaa
osuuskaupan johtokuntaan-
Päätettiin pyytää joku summa 0-
suuskaupan voittovaroista nuoriso-kurssirahastoon;
asia jäi helmikuun
kokoukselle esitettäväksi.
Työväen puolustusliiton asiassa
•päätettiin: Saecon ja Vanzettin mur­haaminen
velvoittaa meitä perusta­maan
..vankat Työläisten puolustus­liiton
osastot syrjäisirapiinkin seu­tuihin
j a siellä missä semmoinen
on tulee siihen yhtyä oikein jou­kolla,
jäseniksi, turihuksella: ""Yksi
kaikkien j a kaikki^ yhden puolesta".
Juoppouspaheesta keskusteltiin
pitkään j a hartaasti; hyväksj-ttiin
seuraava ponsi:
Juoppouspahe ja väkijuomat y-leferisä,
ovat turmioksi koko ihmis­kunnalle.
Niitä kumpaakin mei­dän
työläisnaisten on koko voimal­lamme
vastustettava. •• Täällä Soin-tulassa
me~alamme nyt oikein voima­peräisen
boikotin juoppoja ja väki­juomia^
vastaan. Utama tilaisuuk­siin
e i myydä ovilippuja päihtyneil­le;
yiinanmyyjät j a vapaaryypyn
tarjoöjat eivät saa oleskella haali-rikennukseri
ympärillä. Kehoite-taari,
että naiset j a tytöt eivät seu­rustelisi
juoppojen miesten kanssa.
Kun meillä Sointulassa on nnöri-soliitto,
johon voi yhtyä ja toimin­nallaan
hyödyttää koko ihmiskun-taja,
öii se jalompaa kuin nurkissa
nahista väkijuomia nauttimassa.
"Workerille" luovutettiin $10.00
avustusta S.T.NJ-liiton kassasta.
Neuvosto-karjalan valistustyön te-kijöiUe
lähetettiin tervehdyskirjel-mä
ja—viisi dollaria rahaa- —
Monta hyvää asiaa jäi seuraavaan
kokoukseen ajan Vähyyden tähden.
Kokous oli yleensä toverillinen ja
puheenvuoroja käytettiin vilkkaasti.
Seuraava neuvottelukokous pää-.
tettiiri pitää Kalevan koululla; a-jasta
ilmoitetaan lähcnamin tuon­nempana.'
Kokdns loppui k L 4 j.p-P-JKökbnksen
puolesta:
\^ Manda Tanner,
Olemme tarkastaneet tämän pöytä­kirjan
J a hnomähne^t sen kokouk-
SOT aaain IcanssiB yhtäpitäväksi.
A i n i T^iOala ' Jretfi Mkhelson '