Vapaus, December 27, 1927

              /Tiistama, joulakuun 27 p;nä—Tues.. Dee 27 No. 174 1927
^ / A O A II O CPMUU» «MCEMriuMB t/s*2estSB «iaoa S i a a O E a a a t t t s K Sma^ SnHm
• . N ; ^ V ' . ' / . ' ^ / - V , T O I M I T T A J A T : •; " ' . , •
- s. CL K E I U B. A . TENHUNEN. B. P E H K O N A . NAISTEN OSASTO
Mm^attni mt the P oA O l C c e Deprrtiamt, Ottawa, a* aeeood elaaa naner.
VAPAUS iUbatr)
. r Tbc snlr e e s » . f Fisaöb Worken ia Canada. Pablultea ta S v d b u r . Out^ ererr Mosdar,
ITlMadar. V«äaeKUy. Tbotadar aad Fnday.
TILAUSHINNAT:
- 1 Tk. ««.SO. 6 k i . « L S O , 3 U c S1.7S Ja 1 kk. f l ^ . — Tbdrrraltoihis Ja Soooeoi aeki maoalle
•IfcomaiUe: I vk. $6JB0, 6 kk. S3J0. 3 kk. «2.00 ja 1 kk. «I.OO.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: .
: . KaiaiansotskKt «IJOO keita. tZM kakai kertaa. — AvioUiKoonmeaoiUDotDkMt SOe. palitatnama. —
IQBKBBmattoUaMtakact 50e. k o t a , «1.00 3 kertaa. — SrBtriiiäilmotDkaet «140 kerta. «2X0 3 kertaa. —
ArioeroilmotBkaet «2JOO kerta. «34» kakai kertaa. — Kutosilmotakaet «1.00 keru. - ~ Kuoleiaaoilmotuk.
«af «2JOO ketto, SOc. liaäisakaa kutoilaBieclu tai smXatoiränrUä.. — Ilalntaantiedot Ja oaoteiiiootttkiet
M a . kerta. «IJMkoIm. kertaa. — TilapäiailmotUjieo ja Umotasaeeottonnen on, *aadittae*«a, lähetettäirä
aaotaabiau etokiteen. — TUaokaia, JoiU ei aearaa raha, ei toUa Ubettämääa, pajtai auaoieateo, joilU
— ttianktft. . '
U t t e c a aiotot Umotokaet pitää oUa kuntiorina kello 12 ilmettrxnupiiräa edelliaenä arkipäiTäaä.
Vqasdeatoiiutaat Ubeitr Bnildisf. 33 Lorae Street. PobeUa 536W.
Vapaadea kiamoriV l i b c r t r BaOdiac. 35 Loise St. Polselin 1038. PotUoaote: Box 69. Sndinmr. Oat. m- Ccaeral advertiaisc tatca 7Sc. per c o l . iock. Mmuanin cliatze f o r l i o t le isaertioa 75c.
Ika fcett adrertuiaf siedjoai amoBf tbe Fioaiab PeopJe in Canada.
Tiie Vapana
J M ette lailloin tafaanaa aaa vaaunaU enaimäiieea Itirjeeaeeane, ktrjoltakaa sadelleea lukkeeakoiujaa
iUaella aiaieUäi J . V . K A N N A S T O , liikkeeskoiuja.
iSuomeii luokkasodan lO-vuotismuiston
- juhliminen
Sananen parin "tärkeän
kysymyksen johdosta
mm
te
i i
Mm
Tammikuussa tulee
kymmenen vuotta silta, kun Suomen
työväki vääjäämättömästi kulki val­lankumouksellisiin
taisteluihin, muo­dostaen
vällankumoushallituksen^
kansanvaltuuskunnan ja ryhtyi puo­lustamaan
sitä porvarillisia aineksia
ja maahanhyokkäävia keisarillisia
saksalaisia sotajoukkoja vastaan,
idrjottaa yhdysvaltalaisten toveri-lehticmrae
keskustoimitus. Tämä ur­hoollinen
taistelu, joka kesti tam­mikuusta
toukokuun loppuun, ja
vaikkakin se päättyi toistabeksi por­variston
voittoon^ on kuitenkin suu-rimerlätyksellisin
tapahtuma Suo:
kuluneeksi man erikoi£cn suuria vaikeuk­sia
järjestää mainituiksi päiviksi
tarkotustaan vastaavat Suomen luok­kasodan
kymmenvuotisjuhlatilaisuu
det. Luokkasodan jälkeen Suomes­ta
siirtyneitä työläisiä lienee "Cana-dassa
enemmän kuin Yhdysvallois­sa
ja Suomen vallankumoustaistc-luita
muistelevat Ganadassa enem­män
aikaa olleet suomalaiset työ­läiset
ja köyhät maanviljelijät kai
keti ' yhtä suurella'mielenkiinnolla
kuin tekevät heidän yhdysvaltalaiset
toverinsakin. Näin - ollen on toivot­tavaa,
eitä kaikkialla heti ryhdy­tään
muistojuhlia järjestämääh.
men työväenliikkeen tähänastisessa Mainitussa kirjotuksessa lausutaan-historiassa.
kin, että tällöin juhlitaan Suomen
ainoata vallankumouksel-rilcan
suomalainen työväki, joka on lista tapausta. Myös on syvennyt-w
P i
sr
i i
ollut mukana viime marraskuussa
pidetyissä Venäjän vallankumouksen
10-vuotisjuhlissa ja lukenut vallon­ini
j Icumoukscn saavutuksista työväen ja
: talonpoikien I^allitiiksen aikana,^ on
varmastikin'-' mielcnyinnoUa muis-.
. tclcva . Suomen luokkasodan täpah-
• ^ 4umia ja sen antamia opetuksia, ot­taakseen
niistä oppia, ohjetta^ :j
veivotusta.; *«itten mainitaan Yhdys­valtain
suomalaisen työväenjärjes­tön
toimeenpanevan komitean täs-
' s a mielessä kehottaneen työväen­yhdistyksiä
toimeenpanemaan Suo­men
luo|(kasodaH 10-yuotisjuhlia
r tammikuun 7 ja 8 p:nä jä kphbte-
:;taaji: työväenyhdistyksien; vastuun­alaisia
komiteoita hetimiten kiinnit-
- tamään huomiotaan j uhlien järjirar
• "tamiseen. > • ••• • •:'>, •7:",
/Taalla Ganadassa ei ole miltään
r r - ci kommunistipuolueen toimeen­panevan
keskuskomiteaii suomalai­sen
agitatsioni- ja propagandako-miteau
eikä muultakaan taholta
kehotettu Suomen luokkasodan ^ kym­menvuotismuiston
juMimiseen. ;Täl-läinen
kehotus voidaan tosin yielä-tehdä,
ja juhlapäiviksi 'asettaa
Jotkut päivät kuukauden loputlay^
vaikkapa kahdeskymmeneskahdeksas
ja yhdelKÖs, koska varsinaiset taiä-t^
lut alkoivat tammikuun 27 p mä,
1918. '
Kua heti ryhdytään toimehpitei
tavä tapahtuman luonteeseen ja tar­kasteltava
sitä, sillä, kuten tov. O.
Y.Kuusijien sanoo: **Vallankumous
ei suinkaan, a i i ^ pääty voil^olla.
Oikea työväen vallankumous ei oi­keastaan
onpistu muuta kuin yhden
ainoan kerran. Muulloin se aina
enennän'{taikka vähemmän epäou:
nistnu, tahi päättyy täydellisellä
tappiolla; ja silloin, kun; se tap­piolla
päättyy^ oQ^se työväelfe kau­hea
tapaus."
Mutta työväki ei saa' alistuaj va­litteluun
ja toimettomuuteen,* jatke-,
taan kirjotuksessa, koska käyttääk­semme
edelleen tov. Kuusisen sa­noja:
" E i voida koskaan ennakol­ta
varmasti tietää, miten se päät­tyy.
Mutta yksi asia on jo ennakol-taV
varma; ellei voimain takaa tais­tella
ja lujasti yritetä, ilman ei ai­nakaan
voittoa tule. Juuri tämän
seikan jättävät historiallisen mate­matiikan
sosialistit S3frjään. Ja sii­tä
johtuukin heidän suuri laskuvir­heensä,
se nimittäin, etteivät he käyf
tännössä koskaan saa tulokseksi val­lankumousta
eikä( työväen todellista
voittosi ei yhte^nlaskemalla eikä
vähentämällä, ei kertomalla eikä ja­kamalla.'*
Amerikan Qa Ganadan) suoma­lainen
' työyjiki on enemmistöltään
seurannut ' ja kannattantit Suomen
työväen vallankumouksellista liiket-siin,
niin kaikilla paikkakunnilla, tä. Ne, joita Kuusinen nimittää his-joiila
oa kommunistipuolueen suo-1 toriallisen matematiycan miehiksi,
malaisia jäseniä ja*^, suomalaisia ovat. pienenä mitättömänä vähem-työväen*
alo{av voidaan vielä5;_'«*^il> -
Huomioita ja huomautuksia
mi
mm
- Sikäli kuin kapitalistinen järjes­telmä
ichenee lopullista tulioaanv"
ovat; kapitalistii pakotetut käyttä*
maun yhä ankarampaa ja ankaram­pia
keinoja rahansa pitämiseksi;
ihmiset kadottavat kunnioituksensa
vanhoja aaiteita kohtaan ja rikos­aalto
lakaisee maailmaa, huomaut­taa
kommunistipuolueen pää-äänen-kannattaja
mainitessaan, miten
George Starck, joka havaittiin syyl­liseksi
erään konttorin aseelliseen
Työstämiseen Torontossa, tuomittiin
kahdeksi vuodeksi vankilaan ^ ja, saa-,
maan kaikkiaan kaksikymmentä-rai-paniskua,
jotka hänelle annetaan
vankilaan mennessään ja sieltä pääs­tessään;
, Täten me näemme, että
vanhoja kidutuskeinoja käytetään,
- jotta voidaan suojella .voittoj a, jot-lux
nykyinen hallitseva luokka on
vääryydellä koonnut
» » •
'Tässä on näytteitä siitä vaali-agitalsionisto,
jota ^uden simpsonr
laisen ''työväenpuolueen" ehdokkaat
harjottavet . Torpntossa. Eräällä
heistä, J. Newmanilla, oli "Hebrew
Journalissa" seuraavansisältöinen
ilmotus:
Ward 5:nnen juutalaiset! tä-vJiätakää:
juutalainen edustaja vaali-
::.piiristänne kouluneuvostoon — Juu­talainen
lakimies, josta te tulette
olemaan ylpeä..."
V JEi ,edes JMin paljoa, että olisi
mainittu yhteydestä työvaenpuoluee-ä^
en. \ ••.
Uuden' puolueen toinen juutalai­nen
ehdokas, J. Römer, vetoaa sa­maten
"juutalaisiin äänestäjiin"
yleensä, ei juutalaisiin työläisiin,
te huomaatte, vaan juutalaisiin ää­nestäjiin.
Juuri saapunut "Punainen Kar­jala"
kertoo, että Neuvostoliiton
kommunistipuolueessa käydystä kes­kustelusta
^ oli niarraskuun 30 päi­vään
mennessä saatu. >tulokset 10,-
592 ryhmässä pidetyistä teesien kä-sittelytilaisuuksista
ja että niissä oli
ollut läsnä 710,165 jäsentä, joista
keskuskomitean linjan puolesta ää­nesti
703,673 ja oppositsionin puo­lesta
3,933 eli 0.5 prosenttia. Ää­nestyksestä
oli pidättäytynyt 2,559
jäsentä rel; 0.3 prosenttia. '
. Maanalaisen laittoman ryhmätoi­minnan
takia on Neuvostoliiton
kommunistipuolueesta viime aikoi­na,
tk. alkuim mennessä, erotettu
kaikkiaan 600 henkilöä. Tiedossa
mainitaan, että jäseniä ei ole
oppositsionilaisten- käsitysten, vaan
sen Tuoksi, eUä ovat harjottaneet
laitonta puolusvastaista ryhmätoi­mintaa
uuden puolueen perustami­seksi.
ruÖiueen.XV edustajakoko-nlcsessa
erotettiin näitten lisäksi 98
oppositsionin johtajaa. •
V i i m e viikolla kerrottiin tämän
Jehden uutisosastossa eräästä k a h -
dentöistayuotiaan tySläfslapsen koh­talosta,
j o k a omalaatuisuutensa vuok­si
antaa erittäin runsaasti ajattele­misen
aihetta. Lähellä Sault Ste.
, M a r i e ' n kaupunkia; eräällä Goulaisj
B a y n - f a r m i l l a oli raakamafsella t a ­v
a l l a kohdeltu siellä työssä bllutto
poikasta, Eino Kuuselaa. Vihdoin
pakeni hän ankarien ruumiinvatn-mojen
kirvellessä metsään, asustaen
metsäneläinten tavoin eräässä luo­lassa
y l i k a k s i kuukautta, e l i t a r k ­kaan
sanoen 76 vuorokautta. Ellei
häntä olisi sieltä sattuman kautta
löydetty, n i i n mikä olisi ollut hänen
kohtalonsa? Jäätynyt jonain pak­kasyönä
luolan komeroon, täi j o u t u ­nut
nälkäisten s u s f e n ' s a a l i i k s i ./
M i k s i tämä nuorukair.-en on jou­tunut
tällaisen kohtalon .alaiseksi?
A l l e k i r j o i t t a n u t toivoo, että täniä
kysymys vietäisiin jokaisen työläis­naisten
osaston kokoukseen keskus­teltavaksi.
Myös nuorisoliittolais­ten'
j a piomserien tulisi keskustella
tällaisen tapauksen johdosta. K un
ane j u u r i ' k a i p a a m m e sellaisia kysy­myksiä
jotka koskevat niitä todel­l
i s i a oloja, missä elämme, n i i n mik­si
emme niitä ota k u n niitä aivan
t u l v i m a l l a t u l v i i meidän ympärilläm-me.
Eikö osata ottaa? Vai mikä
on syynä? ,
Toinen tapaus.
Lähes pari viikkoa sitten sattui
orpokodin hoitolasten hirvittävä
joukkomu^fhä: Quebecissa,' josta on
jatkuvasti " t u l l u t yhä u u s i a j a uusia
rikollisia puolia päivänvaloon. On­ko
- tämäkään asia ollut esillä työ­väenjärjestöissä?
Ehkäpä on saa­tettu
toimia h y v i n k i n s u u r e l l a i n n o l ­la
lasten j o u l u j u h l i e n järjestämisek­si,
mutta kuinka moni ohjaaja' on
huomannut vetää esille, j a Japsillie
selostaa niidön lähes 260 orpolap­sen
kuoleman, j o t k a tuhoutuivat o r ­pokodin
liekkien kesikellä? Jos tä­mä
tapaus bn muistettu ottaa-huo­mioon,
h i i n kiitos siitä. Mutta mik­si
ei ole ainoakaan työläisäiti k i r ­j
o i t t a n u t riviäkään tuon tapahtuman
johdosta lehtemmie palstoille, e r i k o i ­sesti
naisten osastoon?
E i tätä tahdota sanoa siksi, ettei­kö,
toimituksen puolesta ole halua
häistä^ asioista k i r j o i t t a a . Päinvas­t
o in ! • M u t t a meidän pyhä velvol­lisuutemme
on samalla aina silloin
tällöin huomauttaa, millaisista a-siöistaj
ttilisi e r i työväeii järjestöissä
k e s k u s t ^ l a . Eihän; olo syytä läh-
;eä " r i i e r t a edemmäs ' k a l a s t a m a a n " ;
kutenj sanaiilasku sknoo'. . ' E i pidä
lähteä ••• oiiettamaän pienille , lapsille
j a vähemmän r k e h i t t y n e i l l e .tovereille
-marxiraisen talousopin , teoröettisia
kaavöjä: raha-^tavara-rafaa. . V a an
ottakaamme 'keskusteltavaksi saman
1 laiousopin pohjalta kysymykset sel­laiset,
k u i n tässä bn- V^^^P^^a^ m a i ­n
i t t u . N e tulee asettaa kansantajui­seen
ja-, helposti ymmärrettävääit
muotoon. JJsim. näin: '
M i k s i paloi orpokoti niin hirvit-'
tavilla seurauksilla? M i k s i ovat lap­set
joutuneet tuonne orpokotiin?
Missä ovat orpojenV .vanhemmat?
Ovetko he elossa vai kuolleet? Mik»
si kuölle-et j a miten? Tapaturmissa',
k u l k u t a u t e i h i n , nälkääny vai miten?
M i k s i j o u t u i E i n o jtuusela v i e r a i t ­ten
ihmisten ' f a r m i l l e raatamaan?
( S i k s i että äiti on k u o l l u t j a isä on
sairaana; k o t i köyhä.) K u i n k a yanr
ha tämä Eino on? (12 .vuotta.)
Eikö hänen paikkansa o l i s i koulussa?
S l i k s i hän sai r u u m i i l l i s t a rangaistus­ta
farmilla? Miksi hän pakeni met^
sään, asuen luolassa talvipakkasilla?
Oliko se r i k o s , että Eino j o u t u i h a ­kemaan
itselleen perunoita j a nau­riita
eräältä farmilta, pysyäkseen
hengissä? J . n . e.
Nämä kaikki k y s y m y k ^ ^ sisälty­vät
sosialismin f i l o s o f i a a n ; ne muo­dostavat
huomattavan. bsaiH M a r x in
yhteiskunnallisista opeista.. Häille
kysymyksille perustuu kokonainen
sarja luokkataistelulta. .Tällaisia
kysymyksiä meidän tylee käsitellä
s i l l o i n , kun no ovat ^tuoreita.
E r i k o i s e s t i sanottakoon tällä pals­t
a l l a naistoyereille,. että tarttukaa
kynään j a k i r j o i t t a k a a ajatuksenne
paperille i tällaisten tapauksien joh­dosta.
Älitä niistä , arvelette, miten
tulevaisuuteen katsoebL haluaisjitte
asiat saada muuttumaan. Älkää jät­täkö
j o t a k i n kysymystä siksi, että
se tuntuu teistä ehkä l i i a n "pienel-ts.''
asialta. Muistakaamme, että
piemsSä asioista syntyy suuria asioi­ta.
Jos emme osaa ratkaista pie­niä
kysymyksiä, niin .suuret ovat
meille aivan mahdottomia.
M i t ä voidaan; tehdä Eino Kuuse­lan
hjrväksi? Erikoisesti niistä j ä r -
jestöissä>^ j o t k a ovat tapahtumapaik­kaa
lähinnä, t u l i s i asialle antaa j u l ­kisuutta.
Me emme tunne henkilöä
muusta kuin lehtitiedoista j a valo­kuvasta,
jonka porvarilehdet ovat
julkaisseet. E i yksikään työläis-kynuilijä
t a i kirjeenvaihtajancmi© ole
ehtinyt ainakaan yieiä meille mitään
yksityiskohtfiisempjä tietoja" anta­maan,
v a i k k a olemme sitä jännityk­sellä
odottaneet. Ehkäpä kukaan
k i r j o i t u s t a i t o i n en e i a s i a a lähipaikoil-la
tunne, taii sitten " j o u l u k i i r e e t"
ovat olleet esteenä. Ehkä molem­mat,
emme tiedä.
Jos jostain a s i a s t a - o a . työväen-lehdessä
mainittu kerran uutisena,
vieläpä k i r j o i t e t t u a r t i k k e l i t a i k a k s i ,
n i i n ei se estä työläistoväreitä k y ­nään
tarttumasta. K u k i n " l a u l a a ä ä ­nellään"
j a k u k i n k i r j o i t t a a omalla
tavallaan. H y v i n t a i huonosti. Mut­t
a aina voidaan tuoda esiin" u u s ia
näkökohtia. Siiloin kun työläiset
s u u r i n a " j o u k k o i n a tarttuvat asioi­hin,
osoittaa ise, iettä kyetään käsit­telemään
vallitsevia y h t e i s k u n n a l l i s ia
epäkohtia. M u t t a jos odotetaan päi­västä
toiseen y&hintäin maailnjatiso-dan
tai maailman vailankcmooluen
pnhkeamista, toimimatta mitään,
n i i n se e i o l e o i k e i n . Se bn sitä m i ­tä
me voisimme sanoa dogmaat­tisuudeksi,
e l i omalla kielellämme
puhuen: ylimielisen " v i i s a a n a ' e s i i n -
tymiseksL
tään naistovereihin, mutta kunhan
naistoverit tarttuvat käytännöllisiin
kysymyksiin, n i i n eiköpähän miesto^
v e n t t a r t u «ntistä lujemmin heille
k u u l u v i i n asioihin.
L o p p u j e n lopuksi: porvarillista
järjestelmää vastaan ei voida mil­lään
niin hyvin taistella, k u i n sen
omasta keskuudesta löytyvillä epä­k
o h d i l l a . ^ V
V Paljastakaamme n e ' l a a j o i l l e jou­k
o i l l e . Puhukaamme niistä j a ^ t o i m i -
kaamme noiden epäkohtien poistami-
E i tämsn tarvitse r a j o i t t u a y k s i s - ' seksi. — T. C. •
NKP (b):ii yiidennentoista puoluekokouksen
kokoontuessa
Moskovan Pravda k i r j o i t t a a : >
. N y t kokoontuva leniniläisen puo­lueen-
X V puoluekokous saa mitä
suurimman historiallisen m e r k i t y k ­sen.
E i kellään ole epäilystäkään,
etteikö puoluekokous tule auktori­t
a t i i v i s e s t i toistamaan L e n i n i n s a ­n
a t : "Riittää meille oppositsiooni,
kansi päälle oppositsionille", —-
tehden tästä k a i k k i tarpeelliset joh­topäätökset.
M u t t a sen ohella tulee puolue­kokous
(ja siinä onkin sen e r i n ­omaisen
tärkeä merkitys) kääntä­mään
puolueen ja työväenluokan
huomion . jpkapäiväiseen> käytännöl­liseen,
"arkipäiväiseen" sosialismin
rakennustyöhön vielä ' jyrkemmin
k u i n mitä se qn o l l u t siihen kään­nettynä
tähän asti.
Että puoluekokous tulee luonteel­taan
tällaiseliLsi, sitä osoittavat -ne
puoluekonferenssit, niitä n y k y i s in
on ollut koko maassa ennen puo­luekokousta,
varsinkin Moskovan
puoluekonferenssi. Koko puolue oni
kyllästynyt kuuntelemaan " opposi-fc-sioonin
räiskyviä: fraaseja. Työläi­s
i i n ei enää tehoa JUsensatsiooni"
m.ufca'- "puolueen.. muuttÄInisesta",
" t e r m i d o r i s t a " j ^ ^ ' C l e n j e n c e a u s t a ".
Käildci täiiiä^ori aikaa sitten käy­n
y t j o mauttomaksL Puolue j a t y ö -
yaenluokka ovat- tykkänjään tulleet
vakuutetuiksi opposftsioonjn -hedel­mättömyydestä
niille,, j a "sen; hyö­dyllisyydestä!
ainoastaan proletari-sen
tehtäviä v o i r a t k a i s t a v a i n kou­r
a l l i n e n " s a n k a r e i t a " , e i edes suu­ri
puoluekaan, eikä niitä v o i r a t k a i s ­ta
edes "enemmistö" työtätekevis^-
tä, vaan ne voi vaan ratkaist^
ainoaltaan kaikkie» työtätekevien
osanotolla. Meidän on vedettävä
sosialismin rakennustyöhön koko
työläisten, . maalaisköyhälistön ja
keskivarakkaitten talonpoikain jouk­ko,
. a i k u i s e t j a nuoriso, naiset ja
pioneerit. Koko työtätekevien jou­kon
on aktiivisesti o s a l l i s t u t ^ va
puolueemme johtamaan sosialismin
rakennustyöhön. Päästä tähän, —r
siinä ' N e u v o s t o l i i t o n nykyisen kehi­tysvaiheen
historiallinen tehtävä. .
Se uusi, mikä n y t tämän yhtey­dessä
nousee eteemme- päiväjärjes^
tyksessä olevana tehtävänä, —- on
kulttuurivallankumouksen toteutta­minen
j o u k k o j e n keskuudessa. Mei­dän
on kohotettava" työläisten a m ­m
a t t i t a i t o a , toteutettava yleinen l u -
kutaitoisuifs, - päästävä siihen, että
työtätekevät "käyttävät vapaa-aikan­sa
sivistynfcj^sti, lyhennettävä edel­l
e e n k i n työpäivää, voitettava byro­k
r a t i a , juoppous, tapojen raakuus,
luotava uusia suuria työläisintelli-genssin
ydinjoukkoja, kasvatettava
niitä Marxin j a L e n i n i n oppien
hengessä, varustettava he asianmu­k
a i s e l l a teknillisellä, t i e d o l l a j a t a i ­d
o l l a , j.n.e. Edessämme on s e l l a i ­sen
valtavan. •sivistyskumouksexf''teh-täyä,
mikä vaatii monta yuotta ja
a a t i h v i h o l l i s i l l e . Puolue, j a , työvä- j koskettaa j o k a i s t a meistä. Nyt k u n
enluokka ei h a l u a enää hukata vOi- p r o l e t a r i a a t i n v ^ i k t a t u u r i l l a on j o 10
miansa taisteluun oppbsitsioonia
vastaan, — niissä On kasvanut v b i -
piakltaasti halu työskennellä ilman
kesKeytyksiä sosialismin- käytännöl­lisessä
^.Rakennustyössä.
jgiaikkein selvimmin osoittaa mei­dän
vailankumöuksiemme kahsahiyä-liseh
-merkityksen xjuuri ne Neu­vostoliiton
'arkipäiväiset" saävutuk--
set, jotka herättävät .innostusta
muitten maitten t y o l ä i s t ^ sydämis^
sä. 'Matkustaen meidän maahamme
j a havaiten, miten sosialismi meillä
lakkaa olemasta pelkkä aate j a s en
s i j a a n ' toteutuu meidän jolciipäiväi-sessä
elämässämme, palaavat Län­nen
proletaarit takaiöin p o r y a r i l l i -
s i i n "isänmaihinsa" täynnä,- u u t ta
uskoa sosialismin lopulliseen voit­toon,
täynnä uutta voimaa j a päät­täväisyyttä
t a i s t e l l a ; ' l o p p u u n saak­k
a kapfitalistisen järjestelmän k u ­kistamiseksi.'
Ensimäinen, v a l l a n valtaamisen j a
kansalaissodan sankarillinen a i k a ­kausi
on meillä j b takanahime. N y t
osoittavat työläiset j a talonpojat
m'eiUä töisellaista ' s a n k a r u u t t a , * —•
työn sankaruutta liikkeissä^ tehtais^
v u o t t a takanaan, on jokaisen työ­läisen
ja, k o m m u n i s t i n kunniavelvol-lisuutena
a k t i i v i s e s t i osallistua edes­sämme
olevaan • sivistykseiliseen
nousuun. Kulttuurivallankumous
on nyt se rengas,. johon ; meidän
on . t a r t u t t a y a vetääkse^me muka*
namme vähitellen koko sosialismin
k e t j u n . •••
j o u k k o j e n sivistyneisyydelle ovat
p e r i i s t e e i i a ' sosialismin taloudelliset
saavutukset. Jo v. 1918 a n t b i L e ­nin
tunnuslauseen "vähemmän po­l
i t i i k k a a , enemmäif taloustoimintaa'
Talouskysymysten on oltava, keskuk­sena,
jonka ympärille - k i e r t y y koko
muu käytännöllinen; toimintamme.
Rakentaa sosialistista t a l o u t t a mer­kitsee
samaa kuin rakentaa sosia­l
i s m i a . Sosialistinen suurteojlisuu-temme
on tehtävä työtätbkevienr y<
l e i s sn huomion oikeaksi keskuksek-
'si, mikä keskittää sellaiset kysymyk­set
kuin tuotai^tokustannusten: a l e n -
täininen, kapitaalinienojen lisäämi­nen,
joihin On kiinnitettävä koko
puolueen j a työväenluokan huomio
Sama pn tehtävä niiden vetoliino­j
e n stmteen, jotka kulkeyai V t e p l l i -
sa, kylissä, kasarmeissa, suuosknu- • suudesta maatalouteen, --^ bn seu-sa,
kylissä, kasarmeissa, osuuskun-• r a ^ y a tavarankuljetusverkon • ti^
nissa, —- k a i k k i a l l a , missä pilkistä-:-laa, maalais-osuuskuntien isekä "ku-^
vät esiin uuden elämän j a uusien l u t u s - / että tuotanto-osi^uskiintien
elämäntapojen oraat. Sellainenkin kehitystä. Erittäinkiii .Oh pidettä-miiä
suurin tehtävämme kiiih vä: silmällä niitä uttsia muotoja^ j o t -
maamme puolustuskyvyn l u j i t t a m i - k a Umeheyät käytännöllisen,; elämän
nen, sekin suoritetaan meiUä pää- hyväksyminä, kuten esim. sopimus­asiassa
Punaisen A r m e i j a n arkipäi- suhteet teollisuusliikkeitten j a t a -
väisessä rakennustyössä, isen-avusta- j lonpoikais-osuuskuntieh välillä maa-misessa,
sotilasopinnoisa, - k a n s a n t a - j t a l o u d e l l i s t en raaka-äineitten hank-loutemme
tason tason kohottamises-j kimiseksi teollisuudelle sekä t e o l l i -
sa. ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ , ' 1^
Sosialismin "arkipäiyäiseh" raken- poifcäistolle^ Työtätekevien joiikko-nustyön
pääpiirre on siinä, ettei "jen aseman parantaminen o n kuten
J o u l u k i n taas meni k u i n hohtimet
kaivoon. Eikä siitä, ole sen •enem­pään
muistelemista, j o t e n tässä täy­tyy
taas Käydä' a r l d s i i n hommiin kä­siksi.;.
•; ', • c
Vänhanmaan tiedoissa ~näkyi ole­van
maininta, e^tä ^Suomessa on taas
uusi hallitus lyöty pystyyn kaatu­neen
noskelaishallituksen t i l a l l e . J o r
ka hallitus muuten «'viift^pnif^ -
noen_^?<HYfw pnrvfitaiia aiff.9roi3ansa
t^änsä._jUtfsi Suomen hallitus . on
koKoonpantu niaalsuäliittolaisista,
ruotsikoista ja ; edistysmielisistä.
Pää-äijäää siinä b n eräs S u n i l a . M e
muuten olimme ihmeissämme y k u n
luimme erään ulkomaalaisen nutis-t
o i m i s t o h sähkösanbmkn mainitun
hallituksen muodostamisesta, v Säh­kösanomassa
nimittäin oli m a i n i t tu
S u n i l a n nimi muuttunut sangen pal­j
o n kiinalaista nimeä muistuttavak­si,
j a siitähän-me olimme hieman
ihmeissämme, että j o k o Suomen~por-v
a r i t tilasivat K i i n a s t a J i a l l i t u k s e l -
leen päämiehen. N i i n k u i n ei muka
Suomen porvareissa; itsessään löy­t
y i s i k y l l i k s i n w g i m f T i T n i | ; | ; f l ^tyätäig-t
e n kurtoinfcitkaisijaa.; Seuraayä
sähsosanomaiietö " s e n t ä ^ o l i onnis­tunut
kuljettamaan Sunilan nimen
alkuperäisenä j a n i i n o l l e n pääsimme
ihmettelystämme rauhaan. Tunsim­me
niriiestään tämän miehen, hän
mikään ;^ k i i n a l a i n e n ' o l e ; muuten
vuan inualaisliittoläinen j a yksiä
p u l l i a i s i a K a l l i o n kanssa. '
Muuten ^ m ä n uuden^ hallituksen
iokoonpänosSa on. eräitä hum.oristi-äa
piirteitä. Ulkoasiainministeriksi
m pantu eräs Procope, j o t a kansa
ayällisessa : arkikielessään kutsuu
Korkopisks, j o k a - suomennettuna on
pamaa kuin eräänlainen u l k o p o l i i t t i ­nen
pöhlöys. .^illä tannettua on, e t ­tä
Suomen u l k o p o l i t i i k k o j a j a dip­lomaatteja
on p i d e t t y koko Suomen
"itsenäisyyden" ajan maailman
isoisten taholta pl^Uavatukkaisina
pölvästeinä, joOla o n j u o k s u t e t t a a p ­r
i l l i a vuodesta toiseen kansainliiton
W C m j a H e l s i n g i n välillä, n i i n että
ennenkin kysymys, j o n k a saata­v
a erikois-asema - - käytännöllisessä
työssämme. : " . ,;
Vähemmän. huomiota '*platformtii-hin.",
enemmän käjrtännöllisten mah-doUisnuksiemme
t u t k i m i s t a j a puo­lueen
direktiivien toteuttamista!
Ne päätökset taloudell^issa kysy-xäyksissä,
mitkä Keskuskomitea on
valmistanut j a esittää X V ' . puolue­kokoukselle,
ovat todella koko puo­l
u e e n omaksumat, sillä j o k a i s t a tee­siä
niissä on puolue puolustanut
taistelussa oppositsiobnia vastaan,
j a ovat ne olleet puoluejoukkojen
t u t k i t t a v i n a j a hyväksyttävinä. Puo­l
u e e l l a ei ole enää. . a i k a a harkita
opposifsiooniÄ " p l a t f o r m u j a " , puo­lueen
on menl^vä eteenpäin.
Sisäisessä poliliiikässamme seu­raamme
edelleenkin tarkkaavästi t a ­lonpoikaisten
suhdetta työväenltiok-kaan,
voimasuhteita itse talonpoi-.
kaiston keskuudessa, au^mme köy­hälistöä,
lujitamme l i i t t o a keskiva­rakkaan
kanssa, painostamme . k u ­l
a k k i a , tungemme kapitalismin s y r -
jääq sekä kaupungeissa että maa­seudulla.
Edessämme on' s u u r i t e h ­tävä
parantaa maaseudun " j o h d on
laatua. Meidän on entistä parem­m
i n ja seikkapM'äisemmin t u t k i t t a ­va
maaseutua, kiinnitettävä huo­mio
- t a l o n p o i k a i n tarpeisiin j a vaa­t
i m u k s i i n . Meidän on': voimistutetr
tava puoluetyötä työläisjoukon kes­kuudessa.
Meidän on entistä enem­män
kehitettävä j a - syvennettävä
proletaarista / d e m o k r a t i a a neuvos­toissa,
ammattiliitoissa, puolueessa,
kohottaen joukkojen aktiivisuutta j a
herättäen niitten pma-alotteisuutta.
Edessämme on p a l j o n työtä. Sen
vuoksi, tehden johtopäätökset oppo-sitsioonin
myyräntyöstä,, mikä on
herättänyt eloon neuvostovallan v i ­hollisten
t o i v e i t a j a a k t i i v i s u u t t a ,—
tulee X V puoluekokous täydellä
syyliä asettamaan pisteen opposit-sioonin
toimihnah perään, pakot­taen
sen valitsemaan: joko, täi —
j o k o tykkänään laskea aseensa puo­lueen
edessä t a i s i t t en t u l l a karko­tetuksi
puolueesta j a p r o l e t a r i a a t in
riveistä. Edessr!mme on valtavat
tehtävät, paljon vaikeuksia tiellä
sosialismiin. ' S i k s i antaa leniniläi­nen
puolue X V puolufekokouksessa
tunnuslauseen: "Enemmän huomio­t
a joukkoihin j a työhön joukkojen
keskuudessa, enemmän joukkojen
johtamista, enemmän käytännöllisen
joukkotyön . kokemuksien varteenot-tamista,
j a oppositsioonin" täysi:, l i k ­vidoiminen,;
" r i i t t ä ä .-— k a n s i op-posioonille."
Tarmokkaampi "arkipäiväinen"
toiminta j ä työ uuden elämän r a ­kentamiseksi!
Käännämme puo­lueen
j a työväenluokan' huomion en­tistä
j y r k e m m i n sosialismin suuriin
"arldpäiviin", j o t k a ovat kansain­välisen
sosialistisen vallankumouk­sen
kulussa yärhaat juhlai>äivät.
rahastamiseksL' S a m b i a saamme
haaskan j a hupaisan iUaxi. :
V A A L I T T U L O S SA
P o r t A r t h u r i n kaupungin vaa­l
e i s s a , j o t k a tullaan pitämään heti
uudenvuoden jälkeen, e i ole -vielä i -
han varma k u t k a tulevat pyrkimään
v i r k o i h i n , m u t t a a i n a k i n entinen ma­j
u r i , M i l t o n Prancish on ilmoittanut
olevansa edelleenkin m a j u r i n ehdok­kaana.
Ketä tulee olemaan hänellä
vastaehdokkaina, ei ole -vielä var­muudella
tiedossa. Samassa äänes­tyksessä
tullaan äänestämään 200
tuhannen lainan hankkimisesta; k a u -
pi^ngin yleisen sairaalan lisäraken­nuksen
rakentamiseen.
P U H E L I N S y S T E E M I N
U U D I S T A M I N E N
Kaksoiskaupunkien valtuustoissa on
j o useamman kerran ollut keskuste­l
u a puhelin .systeemin uudistami­sesta,
ottamalla käytäntöön "auto-matlc"-
systeemin, joka on suurem­missa
kaupungeissa. Edustajat ovat
parhaallaan Torontossa tämän asian
vuoksi, jossa ottavat selvän niistä
utaiistuksen mahdollisuuksista.
K A M L O O P S I N K A T O A M I S E S TA
J\yt on tehty- toinen yritys tarkis­taa
rantoja ympäristön saaristoista,
jos nimittäin löytyisi mitään merk­kiä
kadonneesta laivasta. Nyt on
taasen murtaja Whalen lähtenyt ^ha­kemaan
majakan v a r t i j o i t a pois, ja
samalla on määrätty tarkistelemaan
r a n t o j a . Whalen mukana on men­nyt
kaksi kapteenia, jotka ovat a-s
i a h t u n t i j o i t a , näillä rantamilla. Sa­m
a l l a on jkaupungin kauppakamari
vedonnut\ Ottawaan, k u l k u - j a meri-liikennehällinnoUe,
että sieltäpäin
' a v u s t e t t a i s i i n ' m a i n i t u n laivan etsi­mistä,.
. :"/:'.
ERÄS E H D O T US
Foit ArfliDnn uutisia
TYHMÄ J U S SI
Kukapa ei m ^ t ä kuolevaisista .0-
tenkaan halua sitä omistaa, että o-
^lisimme tyhmiä. N y t k u i t e n k i n kun
tämä tulee näyttämölle 'esitettäväk­si,
niin täytyy jokaisen itse päättää
onko Jussi tyhmä tai viisas kaikesta
siitä huolimatta miksi häntä ; sano­taan.
Uuden-vuoden aattona esite­tään
osaston näyttämöltä kappale
Tyhmä Jussi, myöskin on muuta
ohjelmaa. Lopuksi tanssitaan uuden-
•vugien valvo jäisiksi.. Muistakaapa?
k a i k k i s i l l o i n saapua.
N U O R I S O K U R S S I T
Nuorisokursseja avustamaan. P t .
A r t h u r i n naisjaos-tb on, ottanut jo
askel&Bii tähän suuntaaiji ja; pitää
oikein hauskat näytös-.; j a t a n s s i - i l t a ­mat
maanantaina, 2 päivän i l l a l l a.
Ohjelmassa on heillä kappalo " N a i ­makauppa"
sekä_ p a l j o n riiuuta oh-jelmaa,
lopuksi tanssia. Riennetään-pä
tähän tilaisuuteen yksin senkin
tähden, k u n t u l o t tullaan käsrttä-mään
tulevan kesän nuorisokurssien
väli oa o l l u t - a i n a tuoreella r a v a l l a.
Tunnettua myöskin on,' että nämä,
tähän asti Suomen ulkopolitiikassa
;ansioituneet" korkopiät, eivät muu­t
a ole' u l k o p o l i t i i k a l l a a n saaneet a i ­kaan
k u i n kansalta v e r o i l l a y.m. k i s ­k
o t u n v a l t i o n rahaston k u i v i i n . Sik­sipä
onkin hirtehinen pistänyt hyp­pysensä
-väliin uutta hatusta "muo­dostettaessa
j a nimittänyt f v a l t i o -
v a r a i n m i n i s t e r i k s i Ninkkasen.
Mikäpä sen paremmin k u v a i s i ' Sub-meh
valtion rahamassin tyhjjrytta,
j o s t a e i löydä j u u r i jiessuksen: k i l -
inidä, k u i n Niukkanen.
Jos vielä - o l i s i sotaministeriksi
öytynyt j o k u ; Siukkanfen, n i i n olisi
koko Suomen hallitushökötys Jcaik-^
i e i h kuvaavin nykyistä tilannetta
Suomessa kuin koskaan: ennen. S o o -
"Tänula" taasen pahoillaan. Niin
tulee mieleen, kun on TI.^.VOT'"'^ - - - i .
t a m i a nerohtuotteita Industrialistis>
ta A r t h u r i n uutisista, t a i paremmin
Canadan osastolta. Mainiiu^^- -kä­dessä
o n j o montj^köitaa ollut iähes
s i v u n m i t t a i s i a . a r t i k k e l e j a , joissa
" k o m m u n i s t i r o i k a l e i l l e " on annettu
mitä kuuluu. A i n a Martin Henrik-sonista
asti oh kommunistit rippi-saarnan
t e k s t i i n joutuneet. Ehdot-ta.
isin että Industrialistin joukkue
perustaisi'- "RäyhäsUun^', t a i jollakin
m u u l l a nimellä' yariistetun pilaleh­den,
jossa voisi julkaista aina ne
k i r j o i t u k s e t , j o t k a Tanxilamais-tilas-sa
ulos pulpahtelee. Silloin ei tar­v
i t s i s i sen lehden palstoja tahria,
j o n k a he sanovat "teollisuusunionis-m
i a " edustavan. Tfii voisihan «sim.
v a i k k a " T i e Vapauteen "-tekeleestä
muuttaa sellainien ~ l e h t i . Siinä ei
t a r v i t t a i s i k a a n muuta muutosta teh­dä
kun nimen muuttaa livahuttaisi
j o k s i k i n lökäpöksyksi. E i tarvitsisi
u u t t a lehteä perustaa j a niitä " k a n -
s a n " - y a r o j a panna vaaranalaiseksi,
E n sano että teidän tulee se tehdä,
m u t t a eihän neuvosta sovi pahastua,
vaan voi siitä ottaa huomioon, jos
v a i n : »linkuin sopii. •— J .
T U L E V I A H U V E JA
"Elämän pyörteissä", torstaina
J;.k. 29 p. Tämä o n k a u n i s yhteiskun­n
a l l i n e n näytelmä 4 :ssä näytöksessä
5 muutoksessa, alkaen klo. 8 illalla.
S. J . osaston haalilla. Tämäkin on
viimeinen juhlanäytelmistä. ;
Uudenvuoden / valvojaistanssit
lauantaina t.k. 31 päivänä. Tanssit
alkavat täsmällesn klo 9 lauantai-i
l l a l l a j a loppuvat vähän y l i 4 sun-nuntai-
aamuna tammik. l p . 1928.
S i i s y l i seitsemän tuntia yhtämit­t
a i s t a tanssia hyvällä orkesterin soi­t
o l l a sekä nuorille että vanhoille.
Yleisölle huom.! Joka meinaa tulla
Uudenvuoden valvojaistanssiin, hän
ostaa ifeettinsä ajoissa, se on ennsn
klo ^ 12 lauantai i l l a l l a , sillä jälkeen
klo 12^-on j f l sunhuntai-aamua j a ei
n i i n o l l e n peritä enään: mitään mak­sua.
Santalla myös tanssit ovat sul­j
e t u t jälkeen 12 lauantai-illalla-_ Se
t a r k o i t t a a ^fettä ne ainoastaan pääse­vät
sisälle, j o i l l a on ennen klo 12
ostettu t i k e t t i . J o k o nyt on kaikki
k u u s a l l a ? / N e tanssit alkaa klo 9 i l ­l
a l l a . — • " K e l p p a r i ^'
pa on e r i V i l l e , ellei ota kansallis-
: ;auti^,tarttuakseen..
NÖn, tämä meillä vain oli tästä
uudesta Jlisänmaamme" hallitukses­ta
sanottavaa. Jäämme nyt odotta­maan,
mitä nämä uudet niukkaset
j a muut korkopiät ensimmäisiksi
lallitustehtävikseen hommaavat.
JMeistä t u n t u u siltä, k u n he a l k a i s i ­vat
siitä tavallisesta päästä, nimit­täin
kommtmistien vangitsemisesta,
n o k k a t i e t o i s t e n . työläisten vainot-lan
ne ovat tähän" asti olleet Suo­men
eri h a l l i t u k s i e n päätehtävinä.
Myöskin ^'työväenmies?^ Tannerin
l a l i i t n k s e a - '
Tervehdys muuten Suomen luok-k
a t i e t o i s i l l e riaatajille! Vahnistau-t
u k a a vain jniukkasista j a ^ o r k o -
psistä huolimatta ottamaan koko
^ . ... , pölfv^rifcoplaä ohtatukasta j a t a l u tr
men tasavallan a r a e y a h a n on k u u - . ^ ^ heidät sellaiseen souvun,
Imsa siukkuudestaan. M e l k e m k a i k - , - « t : „ ^ o , . o , « ™ i « c n n i f liP:H.5n iärien^
d sotilaat ovat s a i r a i t a . E l l e i jossa­kin
sotilaassa satu ennen sotaväkeen
menoaan olemaan j o t a i n t a u t i a , n i ia
siellä se. kyllä- istutetaan.: Jollei
muuta, niin ainakin keuhkotau^
Sen istuttamiseen kun e i tarvitse
t u h l a t a edes olemattomia valtion v a ­rojakaan.
Se k u n v ^ antaa soti­aan
marssia huonoissa Jcamppeissa
j a nukkua muutaman tunnin haise­vissa
j a l i k a i s i s s a murjuissa,- n i i n j o -
j o k a paremmin sopii, heidän järjen--
juöksulleen. Esimerkiiksi tunnon h a -
joitukseen y.m. t u o t t a v i i n j a hyö­d
y l l i s i i n • töihin. Hallitusmiehiksi
heistä ei ole.
i o p u k s i ' kysymme lukijalta, että
onko t u l l u t uudistettua tämän V a ­pauden
tilaus e n s i - v u o d e k s L E l l e i ,,
n j i n tehkää se pian.
Lnppov^aran Uco.
No.
jouh
S i i n i
tään
kaisi
k a i t j
muk
vallL
moti
v i im
suor
meis
liikb
men
Cai
40c lähe
hetyksist
hetyksist
lähetyksi
'J6c joka
•aidalta d
SalikSi
hetysknli
Eaikk
•noraan
V mana' pi
^ paaden 1
Sadbui
•oivat ki
tiedostan
TahkI
Boa
Vapani
nirtaan ]
VAPJ
Po
ir.ipaikki
. . - s
CHi
Osuus
Poronto,
dn 957 1
: L U K U K O
•Jouluk.
To\vnship;
den päät
kusali o l i
ettu jo.u]
runsaasti
lanninkiei
t i i n , . n it
•Baby", ss
täisin " v i
h y v i n h a i
tyytyväisi
t i i n tämj
katsottuna
k u u l l u t h
j a auttav!
ei veisattt
l e t t i i n ja
mukautuv
Opettaj
vin muki
välle paik
täällä op<
kaa nautt
. j a myötät
^ kustanut
leen etelä
Samas:
paät^rväll
e n Wkas
A . Mattso
K I T U I ,
Joulnk.
Savonperä
Tilaisuude
Ebyssä oh
sen sairat
t i n s a lopp'
on - sairas
yhdessä k(
v a k a s t i " -
keva, asial
V a i n a j a i
v a t jäsehel
J o vainaja