1926-10-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantaina, lokak. 25 pinä—Monday, Oct> 25 No. 124-~ mu V A P A U S Canadan snoxnalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja, Bmeätyy Sudburyssa, O n t , maanantaina,' keskiviikkona Ja penantaina. . ^ T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ARVO V A A R A . Registeied at the Post Office Department, :Ottawa, as eecond class niatter. V A P A U S ( l i b e r t y ) . „ , The o n l y o r g a n ö f Finnish TVorkera m Canada. PalK Ushed i n Sndbtiry, Ont,, every Monday, Wednesday and .;Friaäy:"^";. : • • • - T I L A U S H I N N A T ^ ' Canadaah yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k . t l . s a aa .ykä k k . 7©c vi YhdyByaltoihin ja'Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli yk^ $3.00 i a kolihe kk. $1.76. , . ^_ Tilaäköa; j o i t a ei seuraa raha, ei tnUa lähettämään, paitsi agjhmiesten 30'»a on takaukset. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : ^ Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kadcsi kertaa. Aiddliittoönmeno ilmotukset 50c palstatuuma. • ' Nimenmäutdsilmbtukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotnkset $1.00 k e r t a , $2.00 3^ kertaa. Avioeröilmotukset $2.00 kertaa^ $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.ÖD kertai $50c lisämaksu kiitoslauseelta tai muistovärsyltä; Halotaantiedot j a osotePmotnkset 50c kerta, $1.00 ''kolme-''kertaa..' ' Ulapäiälmottajien j a ilmotusakenttuorien on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmptuflhinta etukäteen. General advertising ratea 76c per c o l . incb.: M i - nimum chai«e for single inseröon 76c. The Vapaus IB the' best advertising medium among the Rnnish Pfeople in-Canada. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L p me S t Puhelin 1038. Postiosote; B o x 69< Sndbury, Onfc Jos ette milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen l i i & e e n h o i t a j a n per-soonalfisella nimellä. • ' j . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja. Mitä Amerikan mantereella vieraileva Riimanian kuningatar : ; Marie jätti jälkeensä Tuhansia talonpoikia ja typlSiaiä: mätanemaän Ruma-tjiian vankiloihin ja luhajksien^^m^ poikien ja työläisten veren huutamaan oikeutta! J o k a päivä käyttää kapitalistUehdisto palstamääriä kuvauksiin 'kuningatar Marien vaatetuksesta, hänen ruo-kajärjestelnciiastään, haastattelijoilleen antamistaan lausunnoista ja hänen poikansa^ prinssi Carolin,naitta-nfismahdollibuuksista, multa yhtään sanaa ei paineta Runanian hallituksen hirmutöistä ja terrorista tuon .maan työläisiä ja talonpoikia vastaan, maan, jonka ^kuningatar rMarie on. ^ .On * mielenkiintoista kuulla, että kuningatar Marip sanoo vierailevansa Amerikassa yrittääkseen saada lai^ ^ noja' maalleen. Jos hän tässä onnistuu, niin m« voimme ennustaa n kauheamman kohtalon olevan Rumanian ^^yöläisten < ja talonpoikien edessä. Nyt jo saavat .työläiset ja. talonpojat verellään maksaa, anglo-ränskaiaisesta supjeluksest^ Rumanian maanomistajien eduille. Uud^t lainat eivät vaiti lisää Rumanian suurten tiiattomujien julkeutta, vaan lisäävät myöS tjöläis- «t^n ja talonpoikien hätää ja kurjuutta, j Vuoden 1917 jälkeen on Rumanian hallitus yrittänyt Woittaa''itse;t8aarisminkin veren- j a kostoidiimossa. Canadan ^työväenlehdistön palstojen kautta teemme me kuningatar ^Märielle seuraavat kysymykset: ' ] ^ ö " ö l e totta, että teidän hallituksenne, entisen pääministeri Bratiapun johtamana, oli syyllinen vuonna 1917 tapahfcuineeäeen Rumanian talbnpoikien kapinaan,, jossa 11,0(^ talonpoikaa tapiettiin? : Eikö teidän hallituksenne olltit syypää 120 työläisen kylmäveriseen: ampumiseen teatteritorilla Bukarestissa •vTionna-1918 pidetyn lakkomielenosotuksen ajkaiia? - Eikö ole totta, että rumanialais^t sotilaat tammikuun 1 p tnä vuonna 1918 miehittivät Kishinevin kaupungin j a että Bessarabian kuvemementti on siitä päivästä lähtien ollut ki^n helvetti asukkailleen? Saammeko me kysyä mitä tapahtui Bessarabian niille asukkaille, jotka protesteerasivat rumanialaista miehitystä vastaan? Eikö heidät heitetty Pnestr-jokeen nais-ten ja'lasten itkiessä rannalla? ^Saammeko kysyä mitä tapahtui Bessarabian kansalliskokouksen oppositsionin 30 jäsenelle, kun he tammikuun 20 p:nä v. 1918 tulivat edustajahuoneeseen? EikS edustajahuone piiritetty, puhemiehistö vangittu ja joitakin jäseniä ammuttu? . . Saammeko me kysyä mitä tapahteii 40 moldovalaiselle sotilaalle, jotka kieltäytyivät tottelemasta rumanialaista komentajaa? Eikö heidät ammuttu Kishinevin kaupungin keskellä? ' Saammeko kysyä mitä tapahtui maaliskuun 27 p:nä V. 1918, kun Bessarabian kansalliskokous .ryhtyi ru-manialaisten pajarien (suurten maanomistajien,, joiden etuja kuningatar Marie palvelee), välikappaleeksi.' E i vätkö rumanialaiset kiväärit olleet paikalla, jotta kansalliskokouksen puheenjohtaja, prof. Stere, oli pakotettu tekemään seuraavan merkillisen uhkauksen: «Herrat, kansalliskokouksen jäsenet! Ennenkun me äänes-tämm'e Bessarabian Rumaniaan liittämistä koskevasta kysymyksestä, haluan minä kiinnittää teidän huomiotanne seuraavaan: Turma kansallisille vähemmistöille, jotka uskaltavat äänestää liittymistä vastaan!»? Sallitteko meidän kysyä mitä o n tapahtunut pientalonpoikien aikaisemmin omistamille maille? Eikö ole totta, että näitä talonpoikia on kiristetty ja ryöstetty raskaalla verotuksella siihen määrään, että'he ovat tulleet maittomikst ja eikö heidän maitaan ole annettu rumanialaisille upseereille^ josta on ollut seurauksena -se, että nämä onnettomat talonpojat ovat nyt pakotetut myymään talonsa ja • tavaransa saadakseen leipää? Ja eikö tuhtshitsky huhtikuun 6 p':nä 1924 julkisessa kokoustilaisuudessa lausunut: «Metsät oyat. katisallis-letut, mutta talonpojat eivät saa puita polttaakseen ja" ovat pakotetut - repimään puiset ristit hautausmaista polttoaineikseen!»? ' . _.Eikö ehtinen'; pääniinisteri Waide-Woyevod marras-kuun 10 p:nä 1924 Rumanian parlamentissa lausunut: «Venäläinen (tsaaristinen) vitsa o l i hirvittävä, mutta se ei ollut mikään verrattuna siihen rumanialaiseen raippaan, mitä nyt heilutetaan Bessarabiassa»? - Eikö ole totta, että ön tapahtunut salamurhia loppumattomiin, murhia, joiden uhreiksi ovat jontuneet yksityiset ja viattomat'ihmiset, jotka yksinkertaisesti katoavat, murhaa, joiden uhreina ovat olfeet, kdconaiset talonpoikajsjolikot, joita ei ole. edes ali^tavasti tutkittu tai kuulusteltu? Eikö vuonna 1918 sattunut. 3,000 tällaista tapaustoiv. 1919 11,000 j a v M 9 ^ 1,300 häpeällistä murhaa? ' , Eikö ole totta, että vuoden. 1922 anuiestian jälkeen, kolme bessarabialaista, Kierilov, Sargorodski ja Orva, kuletettiin Dnestriin saakka, mutta sen sijaan, että heidät o l i j i karkotettu Neuvostovenäjälle, kuten öli määrätty, heidät murhattiin Valea l u i V o d n a n metsässä. Ja eikö sosialistisen liikkeen vi^eraani Lon Lion vuonna* 1919, kuojlut ;y;i^lU|assa poliisien käsissä saamansa epäinhimillisen kohtelim seurauksena? Eikö ole totta, että äärimäinen verotus ja mahdottomat olosuhteet, joiden alaisiksi Bessarabian talonpojat ovat alistetut, saivat talonpojat (Hiotin, piirissä Pohjois- Bessarabiassa nousemaan kapinaan? . Ja eikö rumania-laisten .< maanomistajien oikeus tulkinnut itseään mes-' tauttamalla'200 talonpoikaa:ja polttamalla 300 taloa Riiksfainon kylässä ja mestauttamalla niinikään 200 talonpoikaa Ledobonsin kylässä ja jättämällä jälelle vain 50 sen 60Ö talosta. Eiko tammikuun 21 prnäv. 1919 500 Chotin .piirin asukasta ajettu kaupungin komentajiston määräyksestä eräälle aukealle paikalle ja niitetty maahan konekivääritulella? .. Ja eikö 165 Oknisan piirin rautatieläistä ammuttu, kun 'he Chotin piirin talonpoikien kapinan jälkeen kieltäytyivät avustamasta rumanialaisia terroristeja? Eikö se ollut rumanialaisten barbaarimaisuuksien summa; joka sai Tatar-Bunarin p i i r in talonpojat nousemaan kkpinaan syyskuun 16: p:nä 1924 ja eivätkö Rumanian salapoliisiti vanginneet j a kulettaneet vankiloihin 500 talonpoäcaa mainitusta piiristä? Ja eivätkö vankilaviranomaiset kiduttaneet niitä tavalla, jota. voidaan hyvin verrata keskiajan inkvisitsionin raaka-' maisuuksiin? Ja eikö viimeisin näyte barbaarisuudesta ole Päver Ikatshenkon, Rumanian ja Bessarabian työväenluokan yhden rakastetuimman johtajan häpeällinen muibaa-minen? Eikö häntä pidetty kahleissa, kun pelättiin hänen pääsevän pakoon? Eivätkö salapoliisit ampuneet hänet Kishineyiin vietäessä j a hi^ujdanneet siihen paikkaan, mihin hän kaatui? Ja eivätkö poliisit ilmota hänet «kadonneeksi»? , . . . Eikö samanlainen: kghtplo odota proletariaatin toista urheaa johtajaa, Borb Stefanoa ---y elleivät-^toisten maitten työläiset proteste^raa. hänen puolastaan? Ja eivätkö proletariaatin runoilija Kahane,ammatti-yhdistysvirkailija Fonagy ja metallityöläisten liiton s i h teeri Johann Baga tällä hetkellä ole odottamassa oi-keuskuulustelua: j a eikö heidäidcin tuleva kohtalonsa voi olla kuolema tai katoaminen? •Me teemme>teille nämä kysymykset, Rumanian kuningatar Marie, niiden nimessä; jotka hakevat oikeutta niiden raakamaisuuksien johdosta,^ joiden raakamai-suuksien uhreiksi luokkaveljemme Rumaniassa ja Bessarabiassa ovat joutuneet. \ ' Me olenöune sitä mieltä^ että jos Canadan ^ työläiset olisivat ennemmin tienneet jotakin näistä teidän hallituksenne harjottamista hirmutöistä, niin he olisivat panneet vastalauseensa teidän Canadaan päästämistänne vastaan. ^ • ' Cahadan työläiset! Me pettäisimme Bessarabian ja Rumanian vankityrmissä viruvia Fuokkaveljiämme, jos me vaikenisimme näistä asioista^ kun Rumanian hallituksen kruunupää, RUmaniai^ suurten maanomistajien oikea .käsi, vierailee Canadassa; .Työväenluokan täytyy protesteei^ata rumanialaista terroria vastaan pelastaaksemme veljemme häpeällisiltä murhilta ja vainoilta. Meistä tuntuu, että meidän ca-nadalaisella hallituksellamme on jotakin vastuunalaisuutta tässä asiassa, koska se aivan hiljattain antoi lainan Rumanian hallitukselle. ; , 'Ranskan useat ammattiliitot ovat järjestönsä ( C C . T; U:n) nimessä lähettäneet Rumanian Pariisissa olevalle lähettiläälle seuraavan protestikirjelmän: «Me pyydämmö teitä ilmottamaan hallituksellenne, että Ranskan työväenluokka ei voi sietää sitä poliittisen provokatsionin ja terrorin järjestelmää, minkä Rumanian hallitus on kohdistanut vainottuja rumanialaisia työläisiä ja talonpoikia kohtaan. . . . • «C. G. T. U . vetoaa kaikkiin järjestöihin, jotka selittävät lukeutuvansa työväenjärjestöjen joukkoon t^i kannattavat kansanvaltaa, kehottaen niitä kohottamaan äänensä Rumanian hallituksen häpeällisiä toimenpiteitä vastaan. .'^ «Jos nykyinen protesti osottautuu riittämättömäksi, tulemme me järjestämään teidän edustamaanne hallitusta ' vastaan sellaisia mielenosotuksia kuin mitkä näyttäytyvät tarpeellisiksi — mielenosotuksia, joista te tulette, kuulemaan paljoa enemmän kuin pelkän kaiun.» Florence Custaftce, Canadan työväen puolustusliiton toimeenpanevan'kansalliskomitean', sihteeri. Valli 2,00Q i^oliittista vankia Viime aikoina on ulkomaalaisissa — vapaamielisissä porvarillisissakin — sanomalehdissä kiinnitetty erikoista huomiota siihen julmuuteen, millä Puolan vankiloissa viruvfa lukuisia^ poliittisia vankeja kohdellaan. Tämä on •pakottanut Pilsudskin diktaattorihallituksen tekemään jommoisenkin selostuksen asian johdosta. Hallituksen oikeusministeri ilmottaa, eitä [Puolan yankitoissa ei ole mitään, kuuttatuhattaj vaan vain 2,000 poliittista -vankia. Lisäksi huomauttaa ministeri, että äskettäin on vankiloista vapautettu 14 alle 16 vuoden ikäistä poliittisista Syistä voxikiloihin teljettyä nUo-rukabta. — Ministeri jättää tietenkin naainitsematta, että suurin osa noist£d(in vaipautundsta o l i pahoin pies-lynä. tai muun yankilakurjuuden takia menettänyt ter-veydensä ikipäi^^ksi. . ^ ^ ^ Metiäuiuestra' laldco jatkuu edelleen 'samanlaisena k u l u ' se o l i alussakin. V Muutamia rikkureita on . i l mestynyt^ . j o i d en nimiä on j o lehdessäkin ilmotettu ja loppujenkin nimet on lakkokomitean puolesta päätetty, .rflmottaa itämän. maan ja Suomen työväenlehdissä. ^ B i k k u r e i t a on kuitenkin ainoastaan .nimeksi, joten heidän avullaan lakkorintamaa ei voida murtaa. Lakkorintama 'on . j a pysyy mnrtu-mattomana. Sillä muutamat rankat, j o t k a alistuvat-rikkureiksi, eivät voi' suuria V aikaansaada. Lakkoavustus-t a on myöskin tullut aina jatkuvasti ainakin lakkokomitean tiedotuksen m^kaan,'^^. joten avustuksen tulo todistaa, että joukot ovat lakkolaisten puolella. . E r i työväenyhdistyksien j a unioi-den paikallisten «sastojen toiminnoista ympäri Canadan näkyy, että kullakfnv paikkakunnalla ovat työläiset ottaneet nyksrisen metsämiesten taistelun omaksi , asiakseen ja siksi avustuskin on ollut sen' mukaista. Arthurin ympäristön metsämiesten lakon voitto on kaikkien metsämiesten voitto. Ottalcupas. hnomioon. 31 päivä lokakuuta' e l i toisin sanoen viimeinen päivä; tätä kunta on meillä t i laisuus päästy kuulemaan toveritar B. Buhayta. Hän on parhaita -nais-tovereita j a puhujia, joten jokainen silloin kuulemaan häntä. Puhetilaisuus on hänelle järjestetty L j ^ - seum teatteriin. Jokainen kuulemaan häntä edellämainittuna iltana. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Hevospainen. Kukapa ei lolisi kuullut puhetta jo ennemmin tästä kauniista unkarilaisesta laulunäytelmästä. 'Se on mitä kauniimpia latilunäytelmiä j a siksi suosituimpia; mitä näyttämöillämme esitetään. Osastomme näytelmäsenra harjotte-lee nykyään sitä tulisella kiireellä j a tulee kuulemma olemaan seuraava isompi kappale, mikä esitetään. Pitäkääpä jokainen tämä; mielessänne. Vielä voi mainita, että näytelmäsenra'esittää t^mänkappaleon pukujen hyväksi, joten kaikki tulot tullaan käyttämään näyttämön p u kuvaraston Ibäämiseen. Yllämai- ;iittuu'n kappaleeseenkin on tehty kaikki uudet puvut, joten yksin tämä puolikin tulee vakuuttamaan, että kappaleesta tulee jotain parempaa mitä meillä on ennen ollut. ti.itarion : vaalit. jDiitarion vaalit on «yt ilmotettu toimitettavaksi jouluk. 1* päivä. Arthurin piiristä on ilmotettu, että^ konservatiivit mahdollisesti . t u l e v a t . : asettahiaan entiset edustajansa F . H . Keeferin «hdokkttaka. Iäberal-LaboI^Pro-gressive kokoomus on myös. lnvan<^ nut asettaa ehdokkaan, mutta n i meä ei ole vielä julkaistu. ~ C. L . Party ei ole ^ antanut vielä tiedotusta, tuleeko se^asettämaan ehdokkaan seuraaviin vaaleihin. - . Naiaten toiminta. Naisjaoston j ä senet ovat valittaneet, että suuri osa naisia ei kulje-naisjaoston ' k o kouksissa. Niissä oh viime aikoina käynyt, vain pienempi joukko. Kuitenkin on heidän toimintansa oBot vilkasta. Viimeiseksi panivat he t o i meen iltamat^ lakkolaisten" rahasta-miseksL Ottakaapa nyt k a i k k i nmset huomioon j a alkakaa käymään sään roUisesti naisjaostoni kokouksissa ja sillä tavalla ottamaan osaa toiiiiin-taan. Kokoukset ovat'nykyään; o l leet tiistai-JKasin keUo 8. — 3. WINOSOR, O N T . Vuti keskus. Kaupunkikomitea . on tehnyt juutalaisen yhdistyksen kanssa sopimuksen juutalaisten itähän saakka ; käyttämän, Perent-kaduUa n to 200 sijaitsevan talon käyttämiseen siten, että juutalaisten yhdistyksellä j a kommunistipno lueen / kaupunkikomitealla on yhtäläiset oikeudet j a velvollisuudet s a nottuiin taloon. ; Sinne tullaan s i - jottamaan kommunistipuolueen paikallinen keskus j a lu^usalL Sitä paitsi voidaan juhlasia käyttää suurempien kokouksien j a iltamien p i toon. Yleinen kokou«J Kommunistipno lueeseen kuuluvien suomalaisten jä senten yleinen kokous pidetään sunnuntaina 31 p. lokak. klo 8 i p . , 142 Drouillard Bd. Jokaisen puolueeseen kuuluvan ' suomalaisen jäseqen on s i l l o in välttämättä oltava saapuv i l l a . Suuria toita huhuillaan täällä alo-tettavan lähiaikoina. Niinpä pitäisi alakaupungille ryhdyttämän rakentamaan 12-kerroksista SSOrhuoneista hctellirakennusta, ollakseen valmis kevääseen mennessä. Detroit-joen alitse tehtävän tunnelin rakennustyöt sanotaan myös alotettavan ensi vuoden -alussa.' Samoin on . ollut huhuja täällä Nilevien j a joutilaana seisovien General Motorin tehtaitten käyntiin panosta. Jos näissä huhuissa olisi edes puoleksikaan perää, saisivat niissä k a i k k i täällä j o u tilaana kuljeksivat miehet käsivar? tehsa kaupaksi. Mutta allekirjotta-nut kuitenkin epäilee, että nämä kapitalistisen lehden antamat uutiset on tehty tarkotuksella rauhot-taa niitä suuria työttömien joukkoj a , joita täällä rajakaupungeissa jo nyt o n , vaikka talvi ei vielä, ole alkanutkaan. — J o k u . ' K I R K L A N D L A K E , . O ^ T . Snomalaicen jarj-eston. läkaKusen paaston kokouksessa 17 p:nä \jk. valittiin näytelmäseuran johtajaksi toveri' T . Mantere $30 kuukausipalkalla. Täällä ei ole ennen ollut vakituista näytelriiäseuran johtajaa, vaikka toimi' on ollut suurelta psaK t a yksien j a samojen tovereitten järjestettävänä, joita on ^kiitettävä uhrautuvaisuudestaan, kun. ovat parhaansa koettaneet. .' ; Vancouverin osaston läliettämien myyjäislippujen myyjiksi valittiin Mrs. O: Bissanen j a T. Sillanpää. J a o i k ^ t myyjät saatiinkiiv sillä kauppa alkoi käydä j a pojat unhottivat . . . ' Osaston organiseeraaja ilmotti johtokunnan tilanneen haalille u u - YHDEKSÄN PÄIVÄÄ SUURUKKOA Kirjottanut A . J . ' Cook, Englan n i n kaivosmiesten liiton sihteeri. Suomentanut T. V . (Jatkoa edell., naroon.) ' Nyt tehtänee kysymys: "Miksi suurlakko lopetettiiri?" Minä olen pitänyt päiväkirjaa tapahtumista, inistä minä toivon 'voivani joskus julkaista täydellisemmän selonteon. Tällä kei^taa minä haluan painattaa ainoastaan tässä esittämäni tosiasiat, rohkais-takseni työläisiä rynnistämään eteenpäin, huolimatta häviöstä,^kavalluksesta j a muutamista- kehnoista yksilöistä. Minä olen -varma, että yleisneuvostossa on lukuisa joukko miehiä j a naisia, joiden parhaan^ tarkotuk-sena oli toimia kaivosmiesten hyväksi j a työskentelivät yötä päivää sen _ päämäärän saavuttamiseksi. Mutta heidät johdettiin harhaan, l o pullista päätöstä tehdessä, neuvot-telukomitean voimalla^ jonka määräävänä henkilönä o l i Thomas.. Me saimme tietää että nduvottelukomi< tea sekä työväenpuolueen 'eräät edustajat kävivät salaisesti yksityisr neuvotteluja "huomattavien"^-- henkilöiden kanssa. ' ^ Näyttämölle ilmestyy hallituksen hiilikomissionin puheenjohtaja, Herbert' Samuel. Hän - o l i kiireisesti palannut ulkomailta Englantiin.' O l i k o h a n palautettu v a i saapuiko «hän Vapaaehtoisesti, sitä minä en tiedä. Mutta kaikesta huolimatta pysyy tosiasiana se,. että 'heti hänen saavuttuaan Englantiin hänet nähtiin Thomasin, y.m. seurassa j a neuvottelut alkoivat käy.dä yksityistä, tietä. Ne, jotka olivat epäröiden tai vas^ tenmielisesti lakkoon ryhtyneet, etsivät jatkuvasti tietä ulospääsyyn, S.O. lakon lopettamiseen. - Yllämainittuja neuvotteluja käyt i i n ^ yksinkertaisesti , siinä mielessä; että ^voidaan löytää joku tekosyy, jonka perusteella suurlakko voidaan lopettaa. Nämä ovat minun mielip i t e e n i / k a i k k i e n niiden seikkolen perusteella, joita olen ollut tilaisuudessa näkemään. • Toukok. 9 pmä o l i jo kokolailla varmaa, että nuo neuvottelut j a m i - naamiset olivat kehittyneet sille asteelle, ' e t t ä .neuvöttelukomitea ja työväenpuolueen johtajat .tun^-vat saaneensa kokoon jotain ..varmuutta, voidakseen ryhtyä suorittamaan liikettä kohti suurlakon'- lopettamista. Keskustelut' erikoisesti Thomasin j a Bromleyn kanssa olivat sel^ laisia, että ne johtivat, minut' tuon-faiseen käsitykseen. - Meitä -kiristettiin taas eräiden yksilöiden . kautta harkitsemaan palkkojen alennusta koskevia ehdotuksia. ! Neuvotteln-kom^ ea oli myös tehnyt Uuden . y r i tyksen • päätösluonnoksen:.' laatimiseen, joka, käsittääkseni Herbert Smithin sanoja, sisälsi: "Valmistaa uusi puku saman vartalon .mukm-sesti." Tuntui hirveältä,. että -meidän täytyi taistella ei vain hallitusta ja den ison' 'lämmityfpunin^ joten saamme mennä talven pakkasilla haalin -lämpimässä . toimimaan ja hauskuutta jatkamaan. Bahastonhoitaja ilmotti .vedestä menevän -tavallista ' *enempi, joten otettiin Iräydä. tarkastamassa, e t - i liikoja sotaveroja tarvitseisi vedestä maksaa. - Syksyn huomaa tulleen ^ n n e , s i l lä kaikki kesän kukoistus on lakastunut.; Mutta meidän osaston toiminnassa e i ole t u l l u t syksyä, vaan toiminta on entisestään 'vilkastunut. Sillä V.- j ä n.-seura Jymyn ' t o v e r it ovat innostunein mielin^' alkaneet käydä voimisteluharjotuksiin j a n i in oh salin. täydeltä .voimistelijoita, suurelta, osalta kasvavata nuorisoa, j o s ta me toivomme kasvavan tule-v a i ^ u d e n taistelijoita sorrettujen puolesta. Voimailua Täällä ov&t myös pojat käyneet tosi - työhön saadakseen kunnollisen painimaton. - Mattotat-peiden ostamista varten on pidetty iltamia, joissa o n onnistuttu tavallisen hyvin. Pian siis päästään päi-n i h a r j o t u k s i i n , ' j o i s t a uskon tulevan vounaa j a kestävyyttä vaalia. SiBä ppikam voimat eivät ole vähentT neet kalliota* murtaessa, koska r ,w heidän kuunut sanovan: Kna S edes höyryveturien kanssa v eS sormikoukkua. ' ^ Sellaiset painijat kuin KanJS j a Santelimi kun parin vuSj paaston jälkeen nyt taasen pääs^ vat, matolle, niin olenpa v a r a TT tä heidän paininsa käy kuin taassi konsanaan. Kehotan toisten v ^ u,-seurojen painijoiden ottavaa 'hL mioon,-etteivät vain treenaamatta joudu heidän käsiinsä. ^ Lalaaldrjasto myös päätettiin laittoa .tenne. Ja osastomme lai nasi rahaa uusien kbjojen ostamis-t a varten. Tovereitten kehotetaan luovuttamaan kirjansa kaikkieb käytettäväksi kirjastoon. , Roimat: markkinailtamat pidetään haaliUa t k . 27 p:nä. Sinn« saavat naiset tuoda myytäväksi mitä halna-v a t Tuoduista esineistä sitte hnn! tokaupassa kilpaillaan kuka pääsee niiden omistajaksi. . S i e l l ä atte tavataan, — Jokn. Kansainvälinen tUaiuie, kutsunta ja armeiasta vapautuminen Taistelu kulutusmarkkinain laajentamiseksi j a uusien ; rikkauksien valtaamiseksi kärjistyy päivä päi- 'vältä. Siirtomaakysymys on jälleen paisunut sangen merkittäväksi^ johtaen samalla aseellisien v a - rnstelujeh suurentamiseen. Uusien yhtentormäyksien vaara tällä het-, kellä on mitä suurin, . f Seuraavassa . muutamia numeroit a , jotka osottavat tämän tosiasian. Suurvaltojen sotilasmenot tekevät miljoonissa dollareissa seuraavat huikat summat: Suurbritannian sotilasmenot nousivat v. 1913—^ 305 m i l j . dollariin j a v. 1925 ne olivat 542 miljoonaa dollaria. Banskan sotilasmenot ;te-kivät V. 1913 — 280 miljoonaa doll a r i a j a V. 1925 r r - 338 miljoonaa dollaria. .Vastaavat lu'vut olivat Italiassa 131 j a 145 sekä "Yhdysvalloissa 294 j a 750 m i l j. \Yhtä nopeasti on myöskin kehittynyt - sotatekniikka kaikissa maissa. V; 1913 t u l i Banskassa l^OOO^ armeian miestä kohti 2.4 raskasta kuu1aruiskua,^mutta V. 1925 oli n i i tä l,~d00 miestä kohde;» 10.7 j a lisäksi vielä' 49 ke^vyttä kuularuis-kua; . K u n Banskassa v. 1914 o l i 162 lentokonetta, niin oli lentokoneiden luku V. 1925 jo 1,450. -Sotalaivasto myöskin jatkuvasti kasvanut i m - perialistivalloissa. Englannissa oli l i n j a l a i v o j a ' - enn^n maailmansotaa 23 kappaletta,' mutta v. 1925 niitä oli jo 27. Pohjois-Amerikan; Y h dysvalloilla' o l i v, 1913 26 l i n j a - Iaivaa,v mutta v. 1925 o l i Amerikan laivastossa j o 33 ensiluokan merihirviötä. Myöskin . muiden imperialis-timaiden merivoimia on samassa suhteessa suurennettu. . ' Tämä kaikki varustelu on vissiltä osaltaan tähdätty siihen, että suunnattomin aseellisin voimin voit a i s i in käydä tuhoamaan Neavosto-tasavaltaa, joka on kaikkien kapitalistimaiden 'vihan 'esineenä. Tämä kapitalistien pyrkimys kohtaa kuitenkin voimakasta vastustust a ty5täteke'vien joukkojen taholta. Mit^; tulevaisuus on mukanaan tuova näitä varusteluita päätelmiemme .pohjana pitäen, on vaikea sanoa, mutta j*oka tapauksessa on ilmeistä, että lähiaikoina on odotettavissa nn-s i a . kapitalistimaiden punomia verisiä yhteentörmäyksiä. Ja on selvää, että. nämä yhteentörmäykset ovat kiertämättömiä, ja tämän takia meidän onkin aina oltava valmiina puolustautumaan, meidän on aina pystj^tävä antamaan tarvittava vastaisku kaikille niille, jotka tahtovat häiritä rauhaamme j a pyrkivät ryöstämään neuvostomaamme rikkauksia... V a i n punaisen armeiamme turvin j a ehdolla, että kaikki työtäteke\«t kansalaiset „ antavat punaiselle 'ar-meiallemme. kaiken mahdollisen tukensa, me tulemme voittamaan, jos vielä kerran täytyy käydä aseelliseen taisteluun ulkoisia vihollisiamme vastaan. Territoriaalijärjestelmä, ulkopuolella armeiaa j a ennen kutsunta-aikaa tapahtuva valmennus, yhteiskunnallisten maamme puolustusta tehostavien järjestöjen toiminta ja ennenkaikkea Aviahimin toiminta r— kas siinä keinot ja välineet, joiden avulla me lujitamme punaisen armeiamme taistelukuntoisuutta ja valmistaudumme tarpeen varalta puolustamaan neuvostomaatamme. Tämän -vuoden kutsunta tuke antamaan punaiselle armeialle satoja tuhansia nuorukaisia, joista suurin hiiliparooneja, - vaan myös 'eräitä työväenjohtajia vastaan. Kaikesta huolimatta presidenttimme ei ollut sellaista ainesta, joka säikähtelee. M i t ^ enemmän häntä vastaan hyökättiin, sitä lujemmaksi hän vaan varttui. Ja mitä . hjrvänsä lieneekään seurauksena j a tuloksena taistelusta, minä tulen aina muistamaan hänen ottamansa asenteen, joka johtaa jokaisen hiilenkaivajan ki^n- 'nioittamaan häntä niin kauan kuin hän elää. Jos kohta on olemassa sellaisia tehtä-viä, j o i t a hän e i ' p a r haalla tahdoUaankaan voi\.suorittaa, niin kukaan ei voi kuitenkaan väittää, etteikö hän olisi käynyt suoraa j a rehellistä taistelua niiden työläisten puolesta, j o i t a hän. on. n i in •menestyksellisesti edustanut. ' Toiikok: 9, 10 j a 11 p:nä meillä oli useita kokouksia; Pitkiä keskusteluja tapahtui' - a7hmatti^'ärjestön päämaiassa* Myös taseita kokouksia pidettiin komitean j a ; Samuelin kesken.. Toukok. 10- p:nä laadittiin ehdotukset,, neuvöttelukomitea hyväksyi ne J a sen jälkeen -ne asetettiin liittomme tp.. k :n hyväksyttäväksi. Se teki niihin lisäehdotuk-sen j a lähetti .takaisii) amlnattijär-jestölle, mutta se hylkäsi sen. Toukok. 11 p:nä o l i jälleen,,usef-t a kokouksia. Kaikki ne .tapahtuivat meidän .'poisöa ollessamme.' A i noastaan ' kerran meidät kutsuttiin Samuelin luokse, : toukok. 10 p:nä, jolloin me esitimme käntamnäe mahdollisimman selvästi. Mutta kaikesta huolimatta komitea, jatkoi kuumeista valmisteinaan suurlakon lopettamiseksi, hucjehtiniatta ensinkään kaivosmiesten etujen/' turvaamisesta. Ja kuten 'siitä!.-.-lähtien piemme nähneet, ilman turvan hankkimista omille > jäsenilleen ;ahdiste-l u j en varalta. Saman päivän aamulla liittomme tp. k. kokoontui j a tarkasteli t i lannetta useissa eri piireissä. Tietoisena siitä, että komitea jatkoi menettelyään meidän selkämme tak a n a , ' meidän tp. k. päätti kuitenk i n seisoa lujana taistelulippunsa puolesta. On merkille pantavaa millaiset vaikeudet meillä oli edessämme. V a i k k a minä valmistin selostuksen lehtiä varten, jossa selostin meidän katsantokantaamme (minua kehotettiin 'niin- tekemään, kumotakseni erään valheellisen uutisen, jonka eräs lehtiagentti levitti julkisuuteen) toukok. 11 p:nä, ja vaikka kapitalistien rikkurilehdet sen julkaisivat, niin työläisten omassa lehdessä, British Workerissa, ei mainittu siitä sanallakaan. K e l l o ' 8 aikaan samana iltana meidän tp. k. kutsuttiin yleisneuvoston luokse j a ilmotettiin, että yksimi*- linen päätös on saatu aikaan. Ehdotukset oli saatu Herbert Samuehl-t a - j a .hyväksytty neuv. komiteassa j a neuvostossa. Pitkässä puhe^saaJ herra Pugh vakavasti ja jnhl^? sesti j u l i s t i , että yleisneuvosto on päättänyt siten, että kaivosmiesun tulee hyväksyä nuo ehdotukset neu^ vottelujen pohjaksi ja että he tuie; vat lopettamaan lakon. Heillä ol^ muka 'vakuudet siitä, että haluta^ tulee./hyväksymään nuo ehdot, J heti kun lakko lopetetaan, ^n^' ilmotiikset' tuHaan myös P-^^^^^^^^f"; Kaivosmiehet voivat palata tyohon entisillä -ehdoilla" ( » y ^ a , «t» palkat! alennetaan heti kun työtön alotettu). Samalla -meille ilmo^V t i i n , että nuo esitykset ovat inuu^ tamattomia, eikä niihin vo.d^ «ryömitään lisätä. Meitä vaadittiin W, väksymään ne se"»!^^"^^"', ammattijärjestön päätös _ Presidenttimme j a . " ^^ limme . kyselyiUä P^^eenjoht^ h r a . P u g h i a , mita olivat n e ^ i ^ det, joista o l i mainittu ja kuta »
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-10-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261025 |
Description
Title | 1926-10-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Maanantaina, lokak. 25 pinä—Monday, Oct> 25 No. 124-~ mu V A P A U S Canadan snoxnalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja, Bmeätyy Sudburyssa, O n t , maanantaina,' keskiviikkona Ja penantaina. . ^ T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ARVO V A A R A . Registeied at the Post Office Department, :Ottawa, as eecond class niatter. V A P A U S ( l i b e r t y ) . „ , The o n l y o r g a n ö f Finnish TVorkera m Canada. PalK Ushed i n Sndbtiry, Ont,, every Monday, Wednesday and .;Friaäy:"^";. : • • • - T I L A U S H I N N A T ^ ' Canadaah yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k . t l . s a aa .ykä k k . 7©c vi YhdyByaltoihin ja'Suomeen, y k s i vk. $5.50, puoli yk^ $3.00 i a kolihe kk. $1.76. , . ^_ Tilaäköa; j o i t a ei seuraa raha, ei tnUa lähettämään, paitsi agjhmiesten 30'»a on takaukset. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : ^ Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kadcsi kertaa. Aiddliittoönmeno ilmotukset 50c palstatuuma. • ' Nimenmäutdsilmbtukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotnkset $1.00 k e r t a , $2.00 3^ kertaa. Avioeröilmotukset $2.00 kertaa^ $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.ÖD kertai $50c lisämaksu kiitoslauseelta tai muistovärsyltä; Halotaantiedot j a osotePmotnkset 50c kerta, $1.00 ''kolme-''kertaa..' ' Ulapäiälmottajien j a ilmotusakenttuorien on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmptuflhinta etukäteen. General advertising ratea 76c per c o l . incb.: M i - nimum chai«e for single inseröon 76c. The Vapaus IB the' best advertising medium among the Rnnish Pfeople in-Canada. Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g L p me S t Puhelin 1038. Postiosote; B o x 69< Sndbury, Onfc Jos ette milloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen l i i & e e n h o i t a j a n per-soonalfisella nimellä. • ' j . V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja. Mitä Amerikan mantereella vieraileva Riimanian kuningatar : ; Marie jätti jälkeensä Tuhansia talonpoikia ja typlSiaiä: mätanemaän Ruma-tjiian vankiloihin ja luhajksien^^m^ poikien ja työläisten veren huutamaan oikeutta! J o k a päivä käyttää kapitalistUehdisto palstamääriä kuvauksiin 'kuningatar Marien vaatetuksesta, hänen ruo-kajärjestelnciiastään, haastattelijoilleen antamistaan lausunnoista ja hänen poikansa^ prinssi Carolin,naitta-nfismahdollibuuksista, multa yhtään sanaa ei paineta Runanian hallituksen hirmutöistä ja terrorista tuon .maan työläisiä ja talonpoikia vastaan, maan, jonka ^kuningatar rMarie on. ^ .On * mielenkiintoista kuulla, että kuningatar Marip sanoo vierailevansa Amerikassa yrittääkseen saada lai^ ^ noja' maalleen. Jos hän tässä onnistuu, niin m« voimme ennustaa n kauheamman kohtalon olevan Rumanian ^^yöläisten < ja talonpoikien edessä. Nyt jo saavat .työläiset ja. talonpojat verellään maksaa, anglo-ränskaiaisesta supjeluksest^ Rumanian maanomistajien eduille. Uud^t lainat eivät vaiti lisää Rumanian suurten tiiattomujien julkeutta, vaan lisäävät myöS tjöläis- «t^n ja talonpoikien hätää ja kurjuutta, j Vuoden 1917 jälkeen on Rumanian hallitus yrittänyt Woittaa''itse;t8aarisminkin veren- j a kostoidiimossa. Canadan ^työväenlehdistön palstojen kautta teemme me kuningatar ^Märielle seuraavat kysymykset: ' ] ^ ö " ö l e totta, että teidän hallituksenne, entisen pääministeri Bratiapun johtamana, oli syyllinen vuonna 1917 tapahfcuineeäeen Rumanian talbnpoikien kapinaan,, jossa 11,0(^ talonpoikaa tapiettiin? : Eikö teidän hallituksenne olltit syypää 120 työläisen kylmäveriseen: ampumiseen teatteritorilla Bukarestissa •vTionna-1918 pidetyn lakkomielenosotuksen ajkaiia? - Eikö ole totta, että rumanialais^t sotilaat tammikuun 1 p tnä vuonna 1918 miehittivät Kishinevin kaupungin j a että Bessarabian kuvemementti on siitä päivästä lähtien ollut ki^n helvetti asukkailleen? Saammeko me kysyä mitä tapahtui Bessarabian niille asukkaille, jotka protesteerasivat rumanialaista miehitystä vastaan? Eikö heidät heitetty Pnestr-jokeen nais-ten ja'lasten itkiessä rannalla? ^Saammeko kysyä mitä tapahtui Bessarabian kansalliskokouksen oppositsionin 30 jäsenelle, kun he tammikuun 20 p:nä v. 1918 tulivat edustajahuoneeseen? EikS edustajahuone piiritetty, puhemiehistö vangittu ja joitakin jäseniä ammuttu? . . Saammeko me kysyä mitä tapahteii 40 moldovalaiselle sotilaalle, jotka kieltäytyivät tottelemasta rumanialaista komentajaa? Eikö heidät ammuttu Kishinevin kaupungin keskellä? ' Saammeko kysyä mitä tapahtui maaliskuun 27 p:nä V. 1918, kun Bessarabian kansalliskokous .ryhtyi ru-manialaisten pajarien (suurten maanomistajien,, joiden etuja kuningatar Marie palvelee), välikappaleeksi.' E i vätkö rumanialaiset kiväärit olleet paikalla, jotta kansalliskokouksen puheenjohtaja, prof. Stere, oli pakotettu tekemään seuraavan merkillisen uhkauksen: «Herrat, kansalliskokouksen jäsenet! Ennenkun me äänes-tämm'e Bessarabian Rumaniaan liittämistä koskevasta kysymyksestä, haluan minä kiinnittää teidän huomiotanne seuraavaan: Turma kansallisille vähemmistöille, jotka uskaltavat äänestää liittymistä vastaan!»? Sallitteko meidän kysyä mitä o n tapahtunut pientalonpoikien aikaisemmin omistamille maille? Eikö ole totta, että näitä talonpoikia on kiristetty ja ryöstetty raskaalla verotuksella siihen määrään, että'he ovat tulleet maittomikst ja eikö heidän maitaan ole annettu rumanialaisille upseereille^ josta on ollut seurauksena -se, että nämä onnettomat talonpojat ovat nyt pakotetut myymään talonsa ja • tavaransa saadakseen leipää? Ja eikö tuhtshitsky huhtikuun 6 p':nä 1924 julkisessa kokoustilaisuudessa lausunut: «Metsät oyat. katisallis-letut, mutta talonpojat eivät saa puita polttaakseen ja" ovat pakotetut - repimään puiset ristit hautausmaista polttoaineikseen!»? ' . _.Eikö ehtinen'; pääniinisteri Waide-Woyevod marras-kuun 10 p:nä 1924 Rumanian parlamentissa lausunut: «Venäläinen (tsaaristinen) vitsa o l i hirvittävä, mutta se ei ollut mikään verrattuna siihen rumanialaiseen raippaan, mitä nyt heilutetaan Bessarabiassa»? - Eikö ole totta, että ön tapahtunut salamurhia loppumattomiin, murhia, joiden uhreiksi ovat jontuneet yksityiset ja viattomat'ihmiset, jotka yksinkertaisesti katoavat, murhaa, joiden uhreina ovat olfeet, kdconaiset talonpoikajsjolikot, joita ei ole. edes ali^tavasti tutkittu tai kuulusteltu? Eikö vuonna 1918 sattunut. 3,000 tällaista tapaustoiv. 1919 11,000 j a v M 9 ^ 1,300 häpeällistä murhaa? ' , Eikö ole totta, että vuoden. 1922 anuiestian jälkeen, kolme bessarabialaista, Kierilov, Sargorodski ja Orva, kuletettiin Dnestriin saakka, mutta sen sijaan, että heidät o l i j i karkotettu Neuvostovenäjälle, kuten öli määrätty, heidät murhattiin Valea l u i V o d n a n metsässä. Ja eikö sosialistisen liikkeen vi^eraani Lon Lion vuonna* 1919, kuojlut ;y;i^lU|assa poliisien käsissä saamansa epäinhimillisen kohtelim seurauksena? Eikö ole totta, että äärimäinen verotus ja mahdottomat olosuhteet, joiden alaisiksi Bessarabian talonpojat ovat alistetut, saivat talonpojat (Hiotin, piirissä Pohjois- Bessarabiassa nousemaan kapinaan? . Ja eikö rumania-laisten .< maanomistajien oikeus tulkinnut itseään mes-' tauttamalla'200 talonpoikaa:ja polttamalla 300 taloa Riiksfainon kylässä ja mestauttamalla niinikään 200 talonpoikaa Ledobonsin kylässä ja jättämällä jälelle vain 50 sen 60Ö talosta. Eiko tammikuun 21 prnäv. 1919 500 Chotin .piirin asukasta ajettu kaupungin komentajiston määräyksestä eräälle aukealle paikalle ja niitetty maahan konekivääritulella? .. Ja eikö 165 Oknisan piirin rautatieläistä ammuttu, kun 'he Chotin piirin talonpoikien kapinan jälkeen kieltäytyivät avustamasta rumanialaisia terroristeja? Eikö se ollut rumanialaisten barbaarimaisuuksien summa; joka sai Tatar-Bunarin p i i r in talonpojat nousemaan kkpinaan syyskuun 16: p:nä 1924 ja eivätkö Rumanian salapoliisiti vanginneet j a kulettaneet vankiloihin 500 talonpoäcaa mainitusta piiristä? Ja eivätkö vankilaviranomaiset kiduttaneet niitä tavalla, jota. voidaan hyvin verrata keskiajan inkvisitsionin raaka-' maisuuksiin? Ja eikö viimeisin näyte barbaarisuudesta ole Päver Ikatshenkon, Rumanian ja Bessarabian työväenluokan yhden rakastetuimman johtajan häpeällinen muibaa-minen? Eikö häntä pidetty kahleissa, kun pelättiin hänen pääsevän pakoon? Eivätkö salapoliisit ampuneet hänet Kishineyiin vietäessä j a hi^ujdanneet siihen paikkaan, mihin hän kaatui? Ja eivätkö poliisit ilmota hänet «kadonneeksi»? , . . . Eikö samanlainen: kghtplo odota proletariaatin toista urheaa johtajaa, Borb Stefanoa ---y elleivät-^toisten maitten työläiset proteste^raa. hänen puolastaan? Ja eivätkö proletariaatin runoilija Kahane,ammatti-yhdistysvirkailija Fonagy ja metallityöläisten liiton s i h teeri Johann Baga tällä hetkellä ole odottamassa oi-keuskuulustelua: j a eikö heidäidcin tuleva kohtalonsa voi olla kuolema tai katoaminen? •Me teemme>teille nämä kysymykset, Rumanian kuningatar Marie, niiden nimessä; jotka hakevat oikeutta niiden raakamaisuuksien johdosta,^ joiden raakamai-suuksien uhreiksi luokkaveljemme Rumaniassa ja Bessarabiassa ovat joutuneet. \ ' Me olenöune sitä mieltä^ että jos Canadan ^ työläiset olisivat ennemmin tienneet jotakin näistä teidän hallituksenne harjottamista hirmutöistä, niin he olisivat panneet vastalauseensa teidän Canadaan päästämistänne vastaan. ^ • ' Cahadan työläiset! Me pettäisimme Bessarabian ja Rumanian vankityrmissä viruvia Fuokkaveljiämme, jos me vaikenisimme näistä asioista^ kun Rumanian hallituksen kruunupää, RUmaniai^ suurten maanomistajien oikea .käsi, vierailee Canadassa; .Työväenluokan täytyy protesteei^ata rumanialaista terroria vastaan pelastaaksemme veljemme häpeällisiltä murhilta ja vainoilta. Meistä tuntuu, että meidän ca-nadalaisella hallituksellamme on jotakin vastuunalaisuutta tässä asiassa, koska se aivan hiljattain antoi lainan Rumanian hallitukselle. ; , 'Ranskan useat ammattiliitot ovat järjestönsä ( C C . T; U:n) nimessä lähettäneet Rumanian Pariisissa olevalle lähettiläälle seuraavan protestikirjelmän: «Me pyydämmö teitä ilmottamaan hallituksellenne, että Ranskan työväenluokka ei voi sietää sitä poliittisen provokatsionin ja terrorin järjestelmää, minkä Rumanian hallitus on kohdistanut vainottuja rumanialaisia työläisiä ja talonpoikia kohtaan. . . . • «C. G. T. U . vetoaa kaikkiin järjestöihin, jotka selittävät lukeutuvansa työväenjärjestöjen joukkoon t^i kannattavat kansanvaltaa, kehottaen niitä kohottamaan äänensä Rumanian hallituksen häpeällisiä toimenpiteitä vastaan. .'^ «Jos nykyinen protesti osottautuu riittämättömäksi, tulemme me järjestämään teidän edustamaanne hallitusta ' vastaan sellaisia mielenosotuksia kuin mitkä näyttäytyvät tarpeellisiksi — mielenosotuksia, joista te tulette, kuulemaan paljoa enemmän kuin pelkän kaiun.» Florence Custaftce, Canadan työväen puolustusliiton toimeenpanevan'kansalliskomitean', sihteeri. Valli 2,00Q i^oliittista vankia Viime aikoina on ulkomaalaisissa — vapaamielisissä porvarillisissakin — sanomalehdissä kiinnitetty erikoista huomiota siihen julmuuteen, millä Puolan vankiloissa viruvfa lukuisia^ poliittisia vankeja kohdellaan. Tämä on •pakottanut Pilsudskin diktaattorihallituksen tekemään jommoisenkin selostuksen asian johdosta. Hallituksen oikeusministeri ilmottaa, eitä [Puolan yankitoissa ei ole mitään, kuuttatuhattaj vaan vain 2,000 poliittista -vankia. Lisäksi huomauttaa ministeri, että äskettäin on vankiloista vapautettu 14 alle 16 vuoden ikäistä poliittisista Syistä voxikiloihin teljettyä nUo-rukabta. — Ministeri jättää tietenkin naainitsematta, että suurin osa noist£d(in vaipautundsta o l i pahoin pies-lynä. tai muun yankilakurjuuden takia menettänyt ter-veydensä ikipäi^^ksi. . ^ ^ ^ Metiäuiuestra' laldco jatkuu edelleen 'samanlaisena k u l u ' se o l i alussakin. V Muutamia rikkureita on . i l mestynyt^ . j o i d en nimiä on j o lehdessäkin ilmotettu ja loppujenkin nimet on lakkokomitean puolesta päätetty, .rflmottaa itämän. maan ja Suomen työväenlehdissä. ^ B i k k u r e i t a on kuitenkin ainoastaan .nimeksi, joten heidän avullaan lakkorintamaa ei voida murtaa. Lakkorintama 'on . j a pysyy mnrtu-mattomana. Sillä muutamat rankat, j o t k a alistuvat-rikkureiksi, eivät voi' suuria V aikaansaada. Lakkoavustus-t a on myöskin tullut aina jatkuvasti ainakin lakkokomitean tiedotuksen m^kaan,'^^. joten avustuksen tulo todistaa, että joukot ovat lakkolaisten puolella. . E r i työväenyhdistyksien j a unioi-den paikallisten «sastojen toiminnoista ympäri Canadan näkyy, että kullakfnv paikkakunnalla ovat työläiset ottaneet nyksrisen metsämiesten taistelun omaksi , asiakseen ja siksi avustuskin on ollut sen' mukaista. Arthurin ympäristön metsämiesten lakon voitto on kaikkien metsämiesten voitto. Ottalcupas. hnomioon. 31 päivä lokakuuta' e l i toisin sanoen viimeinen päivä; tätä kunta on meillä t i laisuus päästy kuulemaan toveritar B. Buhayta. Hän on parhaita -nais-tovereita j a puhujia, joten jokainen silloin kuulemaan häntä. Puhetilaisuus on hänelle järjestetty L j ^ - seum teatteriin. Jokainen kuulemaan häntä edellämainittuna iltana. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Hevospainen. Kukapa ei lolisi kuullut puhetta jo ennemmin tästä kauniista unkarilaisesta laulunäytelmästä. 'Se on mitä kauniimpia latilunäytelmiä j a siksi suosituimpia; mitä näyttämöillämme esitetään. Osastomme näytelmäsenra harjotte-lee nykyään sitä tulisella kiireellä j a tulee kuulemma olemaan seuraava isompi kappale, mikä esitetään. Pitäkääpä jokainen tämä; mielessänne. Vielä voi mainita, että näytelmäsenra'esittää t^mänkappaleon pukujen hyväksi, joten kaikki tulot tullaan käyttämään näyttämön p u kuvaraston Ibäämiseen. Yllämai- ;iittuu'n kappaleeseenkin on tehty kaikki uudet puvut, joten yksin tämä puolikin tulee vakuuttamaan, että kappaleesta tulee jotain parempaa mitä meillä on ennen ollut. ti.itarion : vaalit. jDiitarion vaalit on «yt ilmotettu toimitettavaksi jouluk. 1* päivä. Arthurin piiristä on ilmotettu, että^ konservatiivit mahdollisesti . t u l e v a t . : asettahiaan entiset edustajansa F . H . Keeferin «hdokkttaka. Iäberal-LaboI^Pro-gressive kokoomus on myös. lnvan<^ nut asettaa ehdokkaan, mutta n i meä ei ole vielä julkaistu. ~ C. L . Party ei ole ^ antanut vielä tiedotusta, tuleeko se^asettämaan ehdokkaan seuraaviin vaaleihin. - . Naiaten toiminta. Naisjaoston j ä senet ovat valittaneet, että suuri osa naisia ei kulje-naisjaoston ' k o kouksissa. Niissä oh viime aikoina käynyt, vain pienempi joukko. Kuitenkin on heidän toimintansa oBot vilkasta. Viimeiseksi panivat he t o i meen iltamat^ lakkolaisten" rahasta-miseksL Ottakaapa nyt k a i k k i nmset huomioon j a alkakaa käymään sään roUisesti naisjaostoni kokouksissa ja sillä tavalla ottamaan osaa toiiiiin-taan. Kokoukset ovat'nykyään; o l leet tiistai-JKasin keUo 8. — 3. WINOSOR, O N T . Vuti keskus. Kaupunkikomitea . on tehnyt juutalaisen yhdistyksen kanssa sopimuksen juutalaisten itähän saakka ; käyttämän, Perent-kaduUa n to 200 sijaitsevan talon käyttämiseen siten, että juutalaisten yhdistyksellä j a kommunistipno lueen / kaupunkikomitealla on yhtäläiset oikeudet j a velvollisuudet s a nottuiin taloon. ; Sinne tullaan s i - jottamaan kommunistipuolueen paikallinen keskus j a lu^usalL Sitä paitsi voidaan juhlasia käyttää suurempien kokouksien j a iltamien p i toon. Yleinen kokou«J Kommunistipno lueeseen kuuluvien suomalaisten jä senten yleinen kokous pidetään sunnuntaina 31 p. lokak. klo 8 i p . , 142 Drouillard Bd. Jokaisen puolueeseen kuuluvan ' suomalaisen jäseqen on s i l l o in välttämättä oltava saapuv i l l a . Suuria toita huhuillaan täällä alo-tettavan lähiaikoina. Niinpä pitäisi alakaupungille ryhdyttämän rakentamaan 12-kerroksista SSOrhuoneista hctellirakennusta, ollakseen valmis kevääseen mennessä. Detroit-joen alitse tehtävän tunnelin rakennustyöt sanotaan myös alotettavan ensi vuoden -alussa.' Samoin on . ollut huhuja täällä Nilevien j a joutilaana seisovien General Motorin tehtaitten käyntiin panosta. Jos näissä huhuissa olisi edes puoleksikaan perää, saisivat niissä k a i k k i täällä j o u tilaana kuljeksivat miehet käsivar? tehsa kaupaksi. Mutta allekirjotta-nut kuitenkin epäilee, että nämä kapitalistisen lehden antamat uutiset on tehty tarkotuksella rauhot-taa niitä suuria työttömien joukkoj a , joita täällä rajakaupungeissa jo nyt o n , vaikka talvi ei vielä, ole alkanutkaan. — J o k u . ' K I R K L A N D L A K E , . O ^ T . Snomalaicen jarj-eston. läkaKusen paaston kokouksessa 17 p:nä \jk. valittiin näytelmäseuran johtajaksi toveri' T . Mantere $30 kuukausipalkalla. Täällä ei ole ennen ollut vakituista näytelriiäseuran johtajaa, vaikka toimi' on ollut suurelta psaK t a yksien j a samojen tovereitten järjestettävänä, joita on ^kiitettävä uhrautuvaisuudestaan, kun. ovat parhaansa koettaneet. .' ; Vancouverin osaston läliettämien myyjäislippujen myyjiksi valittiin Mrs. O: Bissanen j a T. Sillanpää. J a o i k ^ t myyjät saatiinkiiv sillä kauppa alkoi käydä j a pojat unhottivat . . . ' Osaston organiseeraaja ilmotti johtokunnan tilanneen haalille u u - YHDEKSÄN PÄIVÄÄ SUURUKKOA Kirjottanut A . J . ' Cook, Englan n i n kaivosmiesten liiton sihteeri. Suomentanut T. V . (Jatkoa edell., naroon.) ' Nyt tehtänee kysymys: "Miksi suurlakko lopetettiiri?" Minä olen pitänyt päiväkirjaa tapahtumista, inistä minä toivon 'voivani joskus julkaista täydellisemmän selonteon. Tällä kei^taa minä haluan painattaa ainoastaan tässä esittämäni tosiasiat, rohkais-takseni työläisiä rynnistämään eteenpäin, huolimatta häviöstä,^kavalluksesta j a muutamista- kehnoista yksilöistä. Minä olen -varma, että yleisneuvostossa on lukuisa joukko miehiä j a naisia, joiden parhaan^ tarkotuk-sena oli toimia kaivosmiesten hyväksi j a työskentelivät yötä päivää sen _ päämäärän saavuttamiseksi. Mutta heidät johdettiin harhaan, l o pullista päätöstä tehdessä, neuvot-telukomitean voimalla^ jonka määräävänä henkilönä o l i Thomas.. Me saimme tietää että nduvottelukomi< tea sekä työväenpuolueen 'eräät edustajat kävivät salaisesti yksityisr neuvotteluja "huomattavien"^-- henkilöiden kanssa. ' ^ Näyttämölle ilmestyy hallituksen hiilikomissionin puheenjohtaja, Herbert' Samuel. Hän - o l i kiireisesti palannut ulkomailta Englantiin.' O l i k o h a n palautettu v a i saapuiko «hän Vapaaehtoisesti, sitä minä en tiedä. Mutta kaikesta huolimatta pysyy tosiasiana se,. että 'heti hänen saavuttuaan Englantiin hänet nähtiin Thomasin, y.m. seurassa j a neuvottelut alkoivat käy.dä yksityistä, tietä. Ne, jotka olivat epäröiden tai vas^ tenmielisesti lakkoon ryhtyneet, etsivät jatkuvasti tietä ulospääsyyn, S.O. lakon lopettamiseen. - Yllämainittuja neuvotteluja käyt i i n ^ yksinkertaisesti , siinä mielessä; että ^voidaan löytää joku tekosyy, jonka perusteella suurlakko voidaan lopettaa. Nämä ovat minun mielip i t e e n i / k a i k k i e n niiden seikkolen perusteella, joita olen ollut tilaisuudessa näkemään. • Toukok. 9 pmä o l i jo kokolailla varmaa, että nuo neuvottelut j a m i - naamiset olivat kehittyneet sille asteelle, ' e t t ä .neuvöttelukomitea ja työväenpuolueen johtajat .tun^-vat saaneensa kokoon jotain ..varmuutta, voidakseen ryhtyä suorittamaan liikettä kohti suurlakon'- lopettamista. Keskustelut' erikoisesti Thomasin j a Bromleyn kanssa olivat sel^ laisia, että ne johtivat, minut' tuon-faiseen käsitykseen. - Meitä -kiristettiin taas eräiden yksilöiden . kautta harkitsemaan palkkojen alennusta koskevia ehdotuksia. ! Neuvotteln-kom^ ea oli myös tehnyt Uuden . y r i tyksen • päätösluonnoksen:.' laatimiseen, joka, käsittääkseni Herbert Smithin sanoja, sisälsi: "Valmistaa uusi puku saman vartalon .mukm-sesti." Tuntui hirveältä,. että -meidän täytyi taistella ei vain hallitusta ja den ison' 'lämmityfpunin^ joten saamme mennä talven pakkasilla haalin -lämpimässä . toimimaan ja hauskuutta jatkamaan. Bahastonhoitaja ilmotti .vedestä menevän -tavallista ' *enempi, joten otettiin Iräydä. tarkastamassa, e t - i liikoja sotaveroja tarvitseisi vedestä maksaa. - Syksyn huomaa tulleen ^ n n e , s i l lä kaikki kesän kukoistus on lakastunut.; Mutta meidän osaston toiminnassa e i ole t u l l u t syksyä, vaan toiminta on entisestään 'vilkastunut. Sillä V.- j ä n.-seura Jymyn ' t o v e r it ovat innostunein mielin^' alkaneet käydä voimisteluharjotuksiin j a n i in oh salin. täydeltä .voimistelijoita, suurelta, osalta kasvavata nuorisoa, j o s ta me toivomme kasvavan tule-v a i ^ u d e n taistelijoita sorrettujen puolesta. Voimailua Täällä ov&t myös pojat käyneet tosi - työhön saadakseen kunnollisen painimaton. - Mattotat-peiden ostamista varten on pidetty iltamia, joissa o n onnistuttu tavallisen hyvin. Pian siis päästään päi-n i h a r j o t u k s i i n , ' j o i s t a uskon tulevan vounaa j a kestävyyttä vaalia. SiBä ppikam voimat eivät ole vähentT neet kalliota* murtaessa, koska r ,w heidän kuunut sanovan: Kna S edes höyryveturien kanssa v eS sormikoukkua. ' ^ Sellaiset painijat kuin KanJS j a Santelimi kun parin vuSj paaston jälkeen nyt taasen pääs^ vat, matolle, niin olenpa v a r a TT tä heidän paininsa käy kuin taassi konsanaan. Kehotan toisten v ^ u,-seurojen painijoiden ottavaa 'hL mioon,-etteivät vain treenaamatta joudu heidän käsiinsä. ^ Lalaaldrjasto myös päätettiin laittoa .tenne. Ja osastomme lai nasi rahaa uusien kbjojen ostamis-t a varten. Tovereitten kehotetaan luovuttamaan kirjansa kaikkieb käytettäväksi kirjastoon. , Roimat: markkinailtamat pidetään haaliUa t k . 27 p:nä. Sinn« saavat naiset tuoda myytäväksi mitä halna-v a t Tuoduista esineistä sitte hnn! tokaupassa kilpaillaan kuka pääsee niiden omistajaksi. . S i e l l ä atte tavataan, — Jokn. Kansainvälinen tUaiuie, kutsunta ja armeiasta vapautuminen Taistelu kulutusmarkkinain laajentamiseksi j a uusien ; rikkauksien valtaamiseksi kärjistyy päivä päi- 'vältä. Siirtomaakysymys on jälleen paisunut sangen merkittäväksi^ johtaen samalla aseellisien v a - rnstelujeh suurentamiseen. Uusien yhtentormäyksien vaara tällä het-, kellä on mitä suurin, . f Seuraavassa . muutamia numeroit a , jotka osottavat tämän tosiasian. Suurvaltojen sotilasmenot tekevät miljoonissa dollareissa seuraavat huikat summat: Suurbritannian sotilasmenot nousivat v. 1913—^ 305 m i l j . dollariin j a v. 1925 ne olivat 542 miljoonaa dollaria. Banskan sotilasmenot ;te-kivät V. 1913 — 280 miljoonaa doll a r i a j a V. 1925 r r - 338 miljoonaa dollaria. .Vastaavat lu'vut olivat Italiassa 131 j a 145 sekä "Yhdysvalloissa 294 j a 750 m i l j. \Yhtä nopeasti on myöskin kehittynyt - sotatekniikka kaikissa maissa. V; 1913 t u l i Banskassa l^OOO^ armeian miestä kohti 2.4 raskasta kuu1aruiskua,^mutta V. 1925 oli n i i tä l,~d00 miestä kohde;» 10.7 j a lisäksi vielä' 49 ke^vyttä kuularuis-kua; . K u n Banskassa v. 1914 o l i 162 lentokonetta, niin oli lentokoneiden luku V. 1925 jo 1,450. -Sotalaivasto myöskin jatkuvasti kasvanut i m - perialistivalloissa. Englannissa oli l i n j a l a i v o j a ' - enn^n maailmansotaa 23 kappaletta,' mutta v. 1925 niitä oli jo 27. Pohjois-Amerikan; Y h dysvalloilla' o l i v, 1913 26 l i n j a - Iaivaa,v mutta v. 1925 o l i Amerikan laivastossa j o 33 ensiluokan merihirviötä. Myöskin . muiden imperialis-timaiden merivoimia on samassa suhteessa suurennettu. . ' Tämä kaikki varustelu on vissiltä osaltaan tähdätty siihen, että suunnattomin aseellisin voimin voit a i s i in käydä tuhoamaan Neavosto-tasavaltaa, joka on kaikkien kapitalistimaiden 'vihan 'esineenä. Tämä kapitalistien pyrkimys kohtaa kuitenkin voimakasta vastustust a ty5täteke'vien joukkojen taholta. Mit^; tulevaisuus on mukanaan tuova näitä varusteluita päätelmiemme .pohjana pitäen, on vaikea sanoa, mutta j*oka tapauksessa on ilmeistä, että lähiaikoina on odotettavissa nn-s i a . kapitalistimaiden punomia verisiä yhteentörmäyksiä. Ja on selvää, että. nämä yhteentörmäykset ovat kiertämättömiä, ja tämän takia meidän onkin aina oltava valmiina puolustautumaan, meidän on aina pystj^tävä antamaan tarvittava vastaisku kaikille niille, jotka tahtovat häiritä rauhaamme j a pyrkivät ryöstämään neuvostomaamme rikkauksia... V a i n punaisen armeiamme turvin j a ehdolla, että kaikki työtäteke\«t kansalaiset „ antavat punaiselle 'ar-meiallemme. kaiken mahdollisen tukensa, me tulemme voittamaan, jos vielä kerran täytyy käydä aseelliseen taisteluun ulkoisia vihollisiamme vastaan. Territoriaalijärjestelmä, ulkopuolella armeiaa j a ennen kutsunta-aikaa tapahtuva valmennus, yhteiskunnallisten maamme puolustusta tehostavien järjestöjen toiminta ja ennenkaikkea Aviahimin toiminta r— kas siinä keinot ja välineet, joiden avulla me lujitamme punaisen armeiamme taistelukuntoisuutta ja valmistaudumme tarpeen varalta puolustamaan neuvostomaatamme. Tämän -vuoden kutsunta tuke antamaan punaiselle armeialle satoja tuhansia nuorukaisia, joista suurin hiiliparooneja, - vaan myös 'eräitä työväenjohtajia vastaan. Kaikesta huolimatta presidenttimme ei ollut sellaista ainesta, joka säikähtelee. M i t ^ enemmän häntä vastaan hyökättiin, sitä lujemmaksi hän vaan varttui. Ja mitä . hjrvänsä lieneekään seurauksena j a tuloksena taistelusta, minä tulen aina muistamaan hänen ottamansa asenteen, joka johtaa jokaisen hiilenkaivajan ki^n- 'nioittamaan häntä niin kauan kuin hän elää. Jos kohta on olemassa sellaisia tehtä-viä, j o i t a hän e i ' p a r haalla tahdoUaankaan voi\.suorittaa, niin kukaan ei voi kuitenkaan väittää, etteikö hän olisi käynyt suoraa j a rehellistä taistelua niiden työläisten puolesta, j o i t a hän. on. n i in •menestyksellisesti edustanut. ' Toiikok: 9, 10 j a 11 p:nä meillä oli useita kokouksia; Pitkiä keskusteluja tapahtui' - a7hmatti^'ärjestön päämaiassa* Myös taseita kokouksia pidettiin komitean j a ; Samuelin kesken.. Toukok. 10- p:nä laadittiin ehdotukset,, neuvöttelukomitea hyväksyi ne J a sen jälkeen -ne asetettiin liittomme tp.. k :n hyväksyttäväksi. Se teki niihin lisäehdotuk-sen j a lähetti .takaisii) amlnattijär-jestölle, mutta se hylkäsi sen. Toukok. 11 p:nä o l i jälleen,,usef-t a kokouksia. Kaikki ne .tapahtuivat meidän .'poisöa ollessamme.' A i noastaan ' kerran meidät kutsuttiin Samuelin luokse, : toukok. 10 p:nä, jolloin me esitimme käntamnäe mahdollisimman selvästi. Mutta kaikesta huolimatta komitea, jatkoi kuumeista valmisteinaan suurlakon lopettamiseksi, hucjehtiniatta ensinkään kaivosmiesten etujen/' turvaamisesta. Ja kuten 'siitä!.-.-lähtien piemme nähneet, ilman turvan hankkimista omille > jäsenilleen ;ahdiste-l u j en varalta. Saman päivän aamulla liittomme tp. k. kokoontui j a tarkasteli t i lannetta useissa eri piireissä. Tietoisena siitä, että komitea jatkoi menettelyään meidän selkämme tak a n a , ' meidän tp. k. päätti kuitenk i n seisoa lujana taistelulippunsa puolesta. On merkille pantavaa millaiset vaikeudet meillä oli edessämme. V a i k k a minä valmistin selostuksen lehtiä varten, jossa selostin meidän katsantokantaamme (minua kehotettiin 'niin- tekemään, kumotakseni erään valheellisen uutisen, jonka eräs lehtiagentti levitti julkisuuteen) toukok. 11 p:nä, ja vaikka kapitalistien rikkurilehdet sen julkaisivat, niin työläisten omassa lehdessä, British Workerissa, ei mainittu siitä sanallakaan. K e l l o ' 8 aikaan samana iltana meidän tp. k. kutsuttiin yleisneuvoston luokse j a ilmotettiin, että yksimi*- linen päätös on saatu aikaan. Ehdotukset oli saatu Herbert Samuehl-t a - j a .hyväksytty neuv. komiteassa j a neuvostossa. Pitkässä puhe^saaJ herra Pugh vakavasti ja jnhl^? sesti j u l i s t i , että yleisneuvosto on päättänyt siten, että kaivosmiesun tulee hyväksyä nuo ehdotukset neu^ vottelujen pohjaksi ja että he tuie; vat lopettamaan lakon. Heillä ol^ muka 'vakuudet siitä, että haluta^ tulee./hyväksymään nuo ehdot, J heti kun lakko lopetetaan, ^n^' ilmotiikset' tuHaan myös P-^^^^^^^^f"; Kaivosmiehet voivat palata tyohon entisillä -ehdoilla" ( » y ^ a , «t» palkat! alennetaan heti kun työtön alotettu). Samalla -meille ilmo^V t i i n , että nuo esitykset ovat inuu^ tamattomia, eikä niihin vo.d^ «ryömitään lisätä. Meitä vaadittiin W, väksymään ne se"»!^^"^^"', ammattijärjestön päätös _ Presidenttimme j a . " ^^ limme . kyselyiUä P^^eenjoht^ h r a . P u g h i a , mita olivat n e ^ i ^ det, joista o l i mainittu ja kuta » |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-10-25-02