Vapaus, March 17, 1923

              Stm 2 'lauantaina, maalia, 17 p. ~ Sai March 17
m,
hi
i
'm
'H
M
! *
l » i i i
hi
mli i i i i i ' Hr
^¥
1
St
i i : : t
feri
l i
m
I
m
m
'%
l i
11
m
I Uh
tm Ps h
ISSit-.>!fl-.-;Vj, iii
II
il t4
' VAPAUS v
iSaiisdan flQomalaisen työväestSn äänenkannattaja, flmes*
Sjrsr Sadbnryssa, Ont. joka tiistai, toiatai ja laoantaL
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(LIbertF) ,
The onlyoigaa of Finnish Wwkew te Canada, Pnbj
« l e d in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbnrsday and
asafis
Advertising reteo 40c per col. Inch. MininjBm enarg»
fov ainrio insertion 76c. Diaeonnt on standing advertiso.
aent Tha Vapaus is the best advertising mediam among
thoFinpfrh Poople in Canada. ^ ^ , i n i i •
Cahadaan^ksljk. ROO, puoli vk. $2.26, kolmo kk.
^^TÄsSaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
^.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään.
|alt8i agiamieitenjoill» on takaukset
nmotushinta kerran iulaiatuista ilmotulisiBta 40e
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden teätstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta Ja 60c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltfi; nimcrmuutosilmotukset BOc,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2,00 kerta,
18-00 (kaksikertaa; syntymällmotuksiet $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. Scerta^ $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilrootnksista" pitää raha seurata ma-
Sana. • . y.^. ' , • , • „ , • , , - |y ^
Bejdstered at the Post Office Department, Ottawa, as
ceeond claw» matter; ' ' -
Tiistain lehteen»aijotut ilmotukset pitää olla Itont-iorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Merkillinen tuomio työväenjär-
» jestöjä vastaan n ^
Winnipcj?i)abien .lupma/i^
tyftävän;. momicm Intgjfnational Brp^prl^qod «£. .L<iwio-mofiveEhaineers'
järjestön nostamassa ^oikfeti8jutOö9a,
jonka mainittu järjestö oli nostanut Winnipegin pai-kalHsjSrjestön
entistä sihteeri-rahastonlioitajaa yas*
taan, vaatien tämän luovuttamaan union viraston ja
varat uusille viAailijoille. Tuomari selitti kylmä­verisesti,
eitä mainittu unio on laiton järjestö ja niin
ollen et sillä ole mitään asiaa tulla hakemaan lain
suojaa oikeuslaitoksesta. Lakiasiain tuntijain anta*
man lausunnon mukaan, ei voitane väittää, etteiko tuo
päätös ole teknillisesti oikea, sillä se nojautuu Domi-nionin
kongressin 1871 laatimaan työväen unioita kos­kevaan
lakiin. Kuitenkin tämä tuomio on ensimäi-
Ilen laatuaan, ja kuten selitetään, yksin Manitoban
oikeuslaitoksetkin, jossa tämäkin tuomio annettiin, ovat
antaneet samanluontoisissa jutuissa päinvastaisia tuo­mioita.
Tuomio on saanut aikaan suurta hämmästystä ko*
ko Järiestyneen-työväen piirissä. Eikä syyttä, sillä
asettaahan se koko järjestyneen työväen sangen tu*
kalaan asemaan. Niimpä Veturin Kulettkjain järjes­tön
virkailijat selittävät heidän järjestöllään^ olevan^
rolljoenej doJIsreil» sijoitettuna .Canadassa yictp-lybofideitiifli
eri faaakuntnlti ja k u Ä bondeihin ja
iamoin suuria eUmmia rahaa Canadan paheissa, jotka
koikki ovat nyt joutuneet tuon päätöksen varjossa lain
suojattomaan asemaan, . Mainitessaan näistä varoista,
osottaa Veturin Kulettajain järjestön canadalaisen di*
visioQin presidehtti, että päinvastoin, kuten tuomari
Galt tulkitsee mainitun järjestön kaupalle ja liiken­teelle
häiritfieväksi järjestöksi, on se omaisjuukslensa
iifoituksella edistänyt maan kauppaa ja liikennettä.
Jutun vetoattaisesta Privy Coimciliin on voimakasia
puhetta. On kuitenkin epäiltävä, tuleeko asia sen
kulämemmaksi, jos kerran lain teknillinen puoli on
ttiomari Galtinl antaman päätöksen takana, kuten il-
Jneiseltä näyttää. Sen sijaan on Canadan järjestyneen
työväen valvottava ja vaadittava, eillä moinen laki tu­lee
kumotuksi ja asianmukaisesti uudistetuksi.
Tässä tuomiossa on Canadan järjestyneelle työvä­elle
äuurt poliittinen opetus. Se on omiaan heratta-talaan
sen ajattelemaan, kuinka suunnattoman taantu­muksellisten
ja vanhanaikaisten/ lakien alaisena he
toimivat, ja kuinka välttämättömästi tärkeää työväen­luokan
voimakas itsenäinen poliittinen toiminta on
sen tämänpäiväiselle taloudelliselle toistejiille. Sillä
' ainoastaBn työväen itsenäinen ja itsetietoinen poliitti­nen
voima voi moiset taantumuksetlistlt taita kumota.
daan. Mutta jokainen ajatteleva työläinen, jolle työ­läisten
taloudellinen järjestyminen on todella kallis,
on p^otettu vastustamaan näitä hajotuahommia. Se
voidaan tehdä,* selittämällä työläisjoukoille kilpaile­van
unionismin turmiollisuus ja toimimalla sitä voi­makkaammin
maan varsinaisten työväenjärjestöjen
voimistuttamiseksi ja laajentamiseksi kaikille tuotanto­aloille.
•
• • •. V- ' ' f • _
Suomalaisillakin työläisillä on tässä suhteessa tär­keä
osansa suoritettavana. Ja tätä tehtävää ei saa
millään inuotoa laiminlyödä. .Meidän puolueemme
ohjelma si^teessa taloudelliseen järjestymiseen on sel­vä.
Se taistelee ehdottomasti ja tinkimättömästi kaik­kea
kilpailevaa unionismiä vastaan, ja 'se velvoittaa
kaikki puoluejäsenet liittymään aktiivisiksi jäseniksi
maan varsinaisiin työväen unioihin. Ja kun ryhdym­me
tehokkaasti täyttämään puolueohjelmamme tätä koh­taa,
niin kilpailevan unionismin turmiolliset seurauk­set
eivät enään pääse kovinkaan heikentävästi vaikut­tamaan
Canadan työväenliikkeen voimistumiseen ja
kasvaraisöen.
Belgiankin proletariaatti Ruhrin
rosvousta vastaan
Belgian, kommunistipuolue on pannut alulle tar­mokkaan
toiminnan Ruhrin alueen valtausta vastaan^
ja kansainvälisen vastalauselakon puolesta, onnistuen
tässä töiminiiassaan joillakin paikkakunnilla aikaan­saamaan
yhteisiä toimintakömitcoja,
^ ";jSätaoih •oVat'^^^^^
tyjQeet sopflali^deip9)a^tt työläisjoidcot kohottaneet
pnensä S^n^ai)
•laa, Vasta^ 18^(3^
mista.
Kirjoituksessa, missä pariisilainen toverilehti kos­kettelee
Ranskan hiiliiakkoa, toteaa lehti, että elinkiis-anriukset
ovat Ranskassa vuoden tietämiin kohonneet
25 prosenttia, samaan aikaan kun palkkoja ei ole ai­noastaan
oltu korottamatta vaan, jopa useimmilla työ­aloilla
alennettu. Sen vuobi tulee koko maan työ­väestö
mitä suurimmalla myötätunnolla seuraamaan
kaivostyöläisten taistelua. !
Toisessa kirjoituksessaan taas huomauttaa lehti,
että kaivostyöläisten yleislakko merkitsee käännekoh­taa^
Ranskan työväenliikkeessä, käännekditaa, jolla
saattaa olla mitä kauaskantoisin merkitys. Aina vuo­den
1920 tappiosta lähtien on Ranskan työväenluokka
rajoittunut puolustukseen, kun sen sijaan kaivostyöläis­ten
lakko nyt on uutena hyökkäyksen etappina. Rans­kan
porvaris-lehd^sifkehoittaa yhdestä suusta halli­tusta
ryhtymään toimenpiteisiin punaisten ammattiyh­distysten
«kapinajohtajia» vastaan. Kaiken kaildkiaan
on lakko joukkoliike, äiiurin sitten vuoden 1920, joka
liike bn kasvanut joukkojen itsensä vastustamattomas­ta;
lahdoislta.» :,,
I. W. W:n hajotushommat länsiran­nikolla
Usean vuoden väliajan jälkeen on I. W. W. uu­delleen
avannut viraston Vancouverissa ja ryhtynyt
«järjestämään» länsirannikon matsätyoläisiä. Ellei
Canadan länsirannikolla olisi ennestään metsätyöläis-ten
järjestöä, niin I. W. W:n toiminnalla olisi työ­läisten
kannalta katdoen oikeutetumpi pohja. Mutta
koska siellä on jo vuosikausia toiminut Lumber Wor-kers
Industrial Union of Canada (Canadan Puutava-ratyöläisten
Teollisuusunio), niin on I. W. W:n toi­minnan
alottaminen siellä suoranainen hajotysyritys
ja mitä suurin rikos työväen luokkanäkökannaltä.
Uuden unio-yrityksen alkaminen siellä merkitsee sitä,
eitä työläiset jaetaan eri leireihin, heikennetään hy­vällä
alulla olevaa Canadan Puutavaratyöläisten Teol-lisuusunion
järjestämishommaa. Ja työnantajat tie­tysti
ovat tästä suuresti mielissään. Jos I. W. W. olisi
osottautunut kykeneväksi järjestämään yhdenkin tuo
tantoalan työläiset 17 vuoden olemassaoloajallaan ja
jos se edustaisi periaatteellisessa ja taktillisessa suh
teessä selvää ja työväenluokalle hyödyllistä taistelu
järjestöä, ja Canadan Puutavaratyöläisten järjestö
tekisi päinvastoin, jijiin asema olisi toisellainen.
Mutta onhan Tunnettua, että I. W. W:n toiminta
on tullut suoranaisesti taantumukselliseksi hajotuskdp-läksi,
jonka olemassaolo tuottaa ainoastaan mitä suu­rinta
turmiota työläisten todelliselle järjest)-miseUe.
I. W. W:n toiminnan alottaminen länsirannikolla
On kylläkin sopusoinnussa sen yleisen ohjelman kans
]6a, johon kuuluu, yrittää tunkeutua kaikkialle Cana
Itsepä Brusselin.ammattiyhdistyskartelli on erään
kommunistijäsenensä ehdotuksesta päättänyt kehoittaa
kaikkia työläisiä valnlistumaan suurlakon varalta sp'
tavaaraa vastaan. Karlellirr päätöslauselmassa sano­taan
m.m.:
«Versaillesin sopimus ei voi vakauttaa rauhaa ja
on vain öiniaan puolustamaan'voittajamaiden kapitalis­tien
etuja. Kansainliitto on itsepä Brantingin lausun­non
mukaan voimaton Ruhrin kysymyksessä. Lau­summe
julki myötätuntomme Saksan työläisiä kohtaan
ja .tuemme heitä heidän taistelussaan hallitusta vas­taan,
joka esiintyy suurkapitalistien etujen puolesta.
Mutta me tuemme samoin, kaikkea taistelua kaikkia
kapitalistisia hallituksia vastaan. Belgiassa on ryh­dyttävä
taii;mokkaaseen taisteluun belgialaisten joukko­jen
vetämiseksi poik Ruhrin alueelta.»
Samoin vaativat Brusselin rakennus- ja puutyöläi-set
yleislakkoa ja yhteisrintamaa sotavaaran vastusta-
Eäii^kän hiililakko
Caiiadaa - Saomalaif«t TySliupnoIa
btn osastot, tulkaa mokaaD .ra<
kentamoao työn temi^^ia
Kesld-Oatarion loverei-
: , dso kansM.
T0VEE1T>- ~
Juuri päättynyt Järjestömme
edustajakokptuT on antanut hyväk­symisensä
sille The Liberty Hall
Co:n tai: oikeammin Sudburyn Suo­malaisen
Työläispaolueen ' osaston
alustukselle, jossa kehoitetaan koko
suomalaista : järjestöä tukemaan
Sudburyssa sijaitsevaa Keski-Onta-rion
Työn Teonppelin laajentamista.
Ke s k i -Ontf^n piiritoimikunta
kehoittaa jokaista Canadan suoma­laista
osastoa^iyhtymään kaikin voi­min
avustamaan tätä rakennushom­maa,
ostanlallap 'fakennuslainarBon-deja
ja kehoiti^inalla yksityisiä* to­vereita
sijoittamaan varojaan näi­hin
bondeihin. , ,
Älkää missään tapauksessa slvQut-tako
toimettomana tätä asiaa, sillä
tässä ei: ole kysymyksessä yksin-jomaan
jonkun osaston yksityinen
mukavuus, vaan tässä on kysymyk­sessä
koko Keski-Ontarion järjes­tyneiden
: työläisten toiminnan kes-kittämispaikka.
Tämän paikkakunnan äärettömät
mineraalirakkaudet edellyttävät et­tä
tällä ympäristöllä tuee olemaan
suuret teoUisuuatyöläisten armeijat,
joka taas puoleistaan yedellyttää yhä
kiihkeämmäkfli,käyvää luokkataiste­lua
työn ja pääoman välillä. Tämä
talo tulee olemaan tärkeänä -teki­jänä
luokkataisteluoppien julistami­sessa
•ja''op6tfäiitl86ssä:"- > -
Siidbury: f on r^myös; iäuurf-ja* - tärkeä
työläisten :,;läpi^}kapaikkai!i;.oikeas-taan
.5e. on,, ku^g-* avain' itään: ja,
jänteen; sekä ä\»uft«h metsä^
joufckojer-jffSJä!»* jÄ olesMupäik-ka^
Nykyään/nämä työläiset viet­tävät
aikansa'pitkin kaupunkia kier­rellen,
sillä heillä ei ole paikaa jos­sa
voisivat viettää aikansa. Jos
tahdomme saada nämä työläiset to­dellisiksi
vallankumoustaistelijoiksi
on meidän hankittava näille jou­koille
toimintapaikka ja toimihta-mahdollisuudet
Tässä on tuotu esiin muutamia
niistä mpnista huutavista epäkoh­dista
jotka puhuvat kyllin voimak­kaasti
tämän talon rakennuksen
puolesta. lisää todisteita voisimme
hankkia äärettömän paljon.
Osastot ja toverit: Kun Liberty
Hall Co:n johtokunnan lähettämät
bondit teille saapuvat, niin älkää
ylimielisesti niitä sivuuttako. Otta­kaa
asiaan.ripeästi ja kaikin voimin
kiinni. Tämä ei ole mikään armon-ruikutus,
vaan tämä on .suora lai­naaminen
jossa te itsekin tulfettc
hyötymään, > sillä näistä' bondeisti
maksetaanj myöskin korko, joten
senkin puolesta pitäisi tämän asian
ottaa huomioon. •:
Jos teidän sydämenasianne on
vallankumouksellisen työväenliik­keen
edistäminen ja kohottaminen^
piin voitte nyt tehdä sille suuren
palveluksen. Sillä Keski-Ontarion
työläiset on järjestettävä ja heille
on varattava paikka, jossa.he voivat
esteettömästi toimia ja kehitföä t-sestään
kykeneviä luokkataistelijoi-tä,
suureen kansalliseen luokkatais-telnrintamaan.
Kaikki mukaan. Puhaltakaamme
kuin yhteen hiileen. Kootkaamnje
pienet ropomme ja sijoittakaamme
ne Liberty Hall Corn bondeihin, si­ten
saamme tarvittavan rakennus­rahaston.
Silloin nousee Keski-On­tarion
Työn Temppeli, kätyrien ia
liiik.Kiefh'''^ailhistp8,' rehälj
lätiten''ylpe^• jiä- ilo; !^ftetf i^ulemme
avustaneeksi -työläisteft-^jä^jeitäyi^^
mistä ;ja ?en kauttA" ppsseet taas
y^tä • askelt^.,. läh^smmä^pji.lopullista.
päämääi'ääinihe>' joka on köyhälistön
vallankumous.
Toverillisesti^
Keaki-Ont. PiiritoimikaDto.
K:tta •.. /, , f
Henry EUmen K. G, Asiala.
Caiadan
dollarista
LXHKTYSKUSTANNUKSETr
LÄHETnTrIS KULUT: 40c lähetyksistä alle |30; 60c lähetyks. ssiu.
40; 60c lähetyks. $40-^60; 75c lähet |60—$100. Yli «g,
dan 'dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma
lähetyksille 13.60 lisämaksu. .
Toront08sa'ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave.v
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtnntettn asiamiea.
BOX 69. TA^A^A^ SUDBURY, ONT.
PilettilMke tehtävä J, V/Kannatton nimessä.
yhä uudiestaan!
• • • • -
Sen johdosta, että Marty on jälleen mennyt läpi
jopa kahdessa Pariisin vaalipiirissä yhdellä kertaa,
kirjoittaa berliniläinen toverilehti:
«Martyn uudelleen valitseminen on voimakas Parii­sin
proleteariaalih nyrkinisku Pomcarelle ja valtaisa
mielenosoitus Venäjän vallankumouksen hyväksi. Mut­ta
samalla' on vaalin tulos kouraantuntuva todistus
siitä, että Pariisin proletariaatti kannattaa sitä san­karillista
taistelua, jota Ranskan kommunistipuolue ja
punaiset ammattiliitot — ja vain ne — käyvät Poinca-ren
Ruhrin väkivaltapolitiikkaa vastaan. , Ja samalla
on se vihdoin läiskähtävä korvapuusti ranskalaisille
reformisteille, jotka tässäkin' taistelussa iskevät prole­tariaatin
selkään, kuten nälidään .heidän suhtautumises­saan
ranskalaisten kaivostyöläisten lakkoon.»
Kansainvälinen merkkitilaisuus^
Hampurissa
Saksan kommunistisen nuorison yleisvaliokunnan
alkajaisistunnosta helihikuun 17 pnä Hampurissa muo­dostui
harvinainen kansainvälinen kommunistinen
merkkitilaisiius. Paikallisen nuorisoryhmän puolesta
puhui toveri Lindau, Venäjän nuorisoliiton puolesta
toveri Glowskii Norjan nuorisoliiton ja koko Kommu­nistisen
Nuorisölnternationalen puolesta tov. Olaus-s^
n, Italian nuorisoliiton puolesta tov. Tranguilli, ja
tov. Brandler Saksan kommunistipuolueen puolesta.
Varsinkin ulkomaisia toveriedustajia tervehdittiin myrs­kyisillä
suosionosoituksilla, joita seurasi «Kansainvä­linen.
» .
Ei luulisi enään löytyvän tilaa
epäilyksille siitä etteikö suuret
omaisuudet olisi tulleet yksityisten
käsiin vääryyden- kautta. Työläiset
jotka rautateiden perustamisaikoina
Canadassa loivat' rikkaudet, eivät
nähneet mij^ntamäj. tapahtui. Mut­ta
lain nojalla (jöitaVlakeja he oli­vat
itse luoneet);jä' ,usein ulkppub-lella
lain, useat ;i»olitikoitsijät ja
heidän seuratoverinsa kaappasivat
taloudellista valtaa,'Moisin sanoen,
rikkauksien ' hankkimiskeinoja.
HuDtamien vuoäieti kuluessa sen
jälkeen kun lupa&itjat oli annettu
pääasialUsimmille rautateille, oli
niiden . perustajat .^.snrtäneet^^^i
een Ontarion j a " Qu^ebecin halli­tuksen
rahastosta iiicilkein 22 mil­joonaa
dollaria. ^ •
Ensialussa annettiin se summa
ainana, mutta myöhemmin muuttui
se inelkein kokonaisuudessaan lah-oitukseksi.
\ Ja katsoen Gahadah
väkiluvun vähyyteen niinä .aikoina,
a rahan arvoon verrattuna sen hy-kyiseen
ostoarvoon,''oli tuo summa
kympenenkertaa, suurempi kuin se
olisi tänäpäivänä.' Eikä tämä ole
ainoa. Avustuksia ' jotka nousevat
melkein 10 miljoonaan oli saatu
eri lähteistä tänä Rautateiden lap-suusäikana;
Vielä 'salli useat lupa­kirjat
näillö rautateille vapaan puu­tavaran
ja kiven ja muun raken-.
nusainehiston . käytön yleisiltä, alu-.
eilta, sekä näiden lisäksi onnistui
rautateiden perustajat saamaan ar­vokkaita
maapaloja asemia y.m.
varten. • <•
Nämä kilvoittelijat, joita usein
harrastivat kilpailevat yksilöt tahi
ryhmät, synnyttivät usein katkeria
vihamielisyyksiä; jotka, sitteöv^ esiin­tyivät
avoniaiBesti poliittisella are^
nalla, usein ollen tämän täi tuon
virkailijan viralta pois joutumisen
salaisena, aiheuttajana. Taloudellis-^
ten pyrkimysten yhteydessä oli oie^
viiiaan muita vaikvitiimiä, kuten ns>
konto ja roturiidat; mutta näilläkin
oli pohjansa taloudeUisissa tilantein
fla.'
Historian kirjoittajilla on aina ta­pana
värittää menneisyys laillisuu­den
värillä. Tästäkin seikasta lau*
suvat he että tässä' - oli suunnaton
maa jonka tulolähteitä $aytyi kehit>
tää- Kansa-ei ollut valmis kollek­tiivisesti
alkamaan rtiitateitten ra»
kentamista, joten yksityiset kapi-talistlset
yrittelijät astuivat esiin
ja auttoi heitä hallitus lakien ja
avustuksien kautta,
T«jnä kuulostaa todennäkoiseM,
mutta tosiaisiat kuitenkaan eivät lyo
yhteen sen kanssa. \
Ensiksikin on olemassa tosiasia,
että juuri ne jotka valtion avusta
mana ovat hyötyneet ovat itse par­lamentin
tai hallituksen jäseniä. >J*i
yksityiset, kaikilla mahdolli^lla kei-noilla
ovat olleet"ajamaSa asioita
omaksi edukseen aivan rautateiden
alkuajasta saakka. Melkein j o M -
nen niistä miehistä joiÖa oli vai
kntusvaltaa lainsäädännössä tai
muissa yleisissä asiOlsa "oUvat jol­lakin
tavalla yhteydet naiäen rik­kautta
tuottavien hankkeiden kans­sa.'
Vaikka miljoonia dollareita saa­tiin
monilla, eri keinoilla yleisesti
rahastosta, bli Gr^at Westem rauta-'
tiekin, yhtenä esimerkkinä, niin
huonosti rakennettu että hiiveät ja-narikot
jotka aiheuttivat huomatta­vaa
ihmishenkien menetystä olivat
tavallisia. Ketään rautatien virkai­lijaa
.ei syytetty näistä onnetta
muuksista \raikka oli tapauksia jol­loin
tottuneet insinöörit varoittivat
heitä radan huonouden suhteen.
' Petos j a lahjominen olivat taval
lisiä sen aikaisessa ohjelmassa. Tä­mä
turmelus oli useampien rauta-teitten
ominaisuutena alusta lop­puun
saakka. Lupakirjoja, etsittiin
useiinmissa tapauksissa vain keinot­telua
yarteh. Toisinaan käytetään
niitä jo käytännössä olevien rauta­tielinjojen
kiristämiseksi. .
• Bautateitten perustajat huomasi­vat
tilaisuuden' kaapata haltuunsa
ne sunret alueet jotka Hudson Bay
yhtiö oli pakotettu luovuttamaan.
Ensimäinen toimenpide tähän
suuntaan oli Sir George Cartiersin
ehdotus, että edustajahuone tekje
päätöksen jonka mukaan Canadan
Pacific rautatietä rakennetaan yk­sityisenä
hankkeena ja että sille
annetaan runsaasti maita ja muita
avustuksia. Tämä ehdotus hyväksyt­tiin.
Tälle yritykselle tietenkin il­mestyi
kilpailijoita. Erästä sellaisia
ryhmää johti Sir Hugh Allan, Mont­realissa.
Hui oli kauppias, kontrah-tori.
ja laivanrak^hnuttaja, ja oli
Allan linjan, toisin sanoen Montreal
höyrylaivayhtiön perustaja. Politi
koitsijoitten. vaikutuksen johdosta
oli Allan saanut kontrahdit laivan­rakentamiseen
ija postikuljetukseen
Canadan hallitukselta. Näistä kauan
kestävistä toiminnoista oli Allanilla
suunnattomat tulot. Eräänkin kont­rahdin
perusteella jonka hän. sai
1S69, oli hänellä tuloja $54i500
vuodessa. ;
Sir Hugh Allahilla oli muitakin
keinoja käytettävänään.. .Hän oli
Montreal Warehouse yhtiön presi­dentti,
jonka yhtiön menettelyjä
paljastettiin edustajahuoneessa. Hal­litus
oli ostanut yksityisiltä omis-tajuta
maata Lachine kanavan ym-paristolta
Montrealissa. Tämä kaup­pa
oli tehty Allanin ehdotuksesta
varastphuoneitten' paikan laajenta­miseksi.
Sen jälkeen tahtoi Montreal
Warehoua»6 yhtiö ostaa sieltä ton­tin,
mutta siihen ei suostuttu. Kui­tenkin,
päävirkailijoitten ollessa
,pbis paikkakunnalta, tehtiin ehdotus
hallinnolle että luovutettaisi Alla­nille
?700.00 vuotuisella vuokralla,
joka oli vähemmän kuin yksinkertai­nen
korko puolesta maan hinnag!»
ta. Tätä* vastustettiin, mutta lon-pujen
lopuksi jäi maa kuitenkinVAl-lanllk
S&BS&lh. kun AUan niitit»
tällaisia' hravinaisia etuisuuksia, sai
hän suuria voittoja monista eri lii­keyrityksistä.
Ottakaamme vain huo-mJooa
tapa Joö?i Allan linja on
tehnyt siirtolaisten kuletusta, miten
matkustajat sullotaan laivan ruumiin
kuin etuka*, toiten 'heidän kärsimyk­sistään
on kiskotta rikkauksia. Kiir.
eräs Montrealin lehti teki paljas­tuksia
tästä eläimellisestä kohtelus­ta
nosti Allati' linja sitä vastaan
vahfflgonkorvätejötaön, mutta, kui­tenkin,-
knii kaikki todisteet oli haet­tu
esille langetettiin tuomio säno-ttm
lehden hyväksi. Tämän tuomion
merkitystä lisäsi ^ e l ä =SB; ^etta A l ­lan
linja o!i kuluttanut suuria sum­mia
hankkiakseen todisteita hyväk­seen.
Tätä yhtiötä vastaan "oli nos­tettu
ankaria arvo3teluj"a 'seh joh­dosta
että se otti hallitukselta apua
ja kuitenkin oli epäsuorasti syypää
mitä epäinhimillisempään matkusta­jien
kohteluun, jotka se sullio suti-nin
takahuoneisiin kuten karjan.
Allan rlinjah työläiset myöskin
ovat •aHiai'' xtUeet '^sorronalaiseii^m^
riiston :r ('alaisia mitä: Voi' kuvitteli^/
nseihjkin oli tokka- ja muul^"^
läisetivjl^koitetut; s • työskenteiemääitt
30 ja 35 tuntia peräkkäin; niin al­haisesta
palkasta kuin 20. senttiä
tunnilta. Sen ^lisäksi täytyi heidän
alistua mitä ilkeimpien sääntöjen
alaiseksi. -
Sir Hugh Allan oli eturivin kapi­talisteja.
Hän oli Merchants pan­kin
presidentti, ja sen lisäksi vielä
presidenttinä viidessätoista korpo-ratsionissa
ja varapresidenttinä
kuudessa. Hän, eleli, muhkeassa pa­latsissa
ja sai' ritarin arvon koska
hän osoitti mitä auliinta vierasva-raisuuttä
, joitakin kuninkaallisen
perheen jäseniä kohtaan.
Hänen silmiensä eteen siinsi nua
suunnattomat 'valtion maa-alueet
joiliin voisi saada omistusoikeuden
lain varjossa» ja myöskin oli ole­massa
tuo yleinen rahasto johon oli'
hiin helppo pääsy, kuten on jo en^
neaimin nähty. Mitä tulee Can-i-da
n parlamenttiin, voi sen jäseniin
vaikuttaa, mutta mi>en tulisi käy-muäh
Canadan kansan suhteen? Jo­ku
voimakas väite oli tarpeen jolla
saisi.: heidä.t uskomaan että .kym­meniä
miljoonia eekkereitä käsittä­vän
maa-alueen ja kymmenien, mil­joonien"^
dollarien suuruise^ rahalah-jötukset
olisivat- isänmaallineii ja
välttämätön teko.
Pöhjois-Ontarion piiri,
kokous
Suomalaisen järjestön Pohjois,
Ontarion - piirin toinen edustajako-kous
pidetään maalisk.''^i!5 'p;'^|923
Timminsissä, Canadan •'^.":ip:.-gj,^:
malaisen osaöton talolWi"alkäk kij
9 aamulla. : JJn;.:-
Kokouksen pidosta on'piirin osaj.
töille aikaisemmin kiertökirje^iä
tiedptettu, kehotettu ' valitseuiaai»
ediustajat kokoukseen y.m.
Edustajakokouksessa tullaan jär-jestelmään
piirin .toimintaa, vast-ikään
pidettyjen työläiäptiolueen ja
suomäl. järjestön edustajakokousten
päätösten mukaisesti.
Toverillisesti
P. O. Piiritoimikunnan puol.
' ^ • • . J. Oksanen.
B. Cpiiri Nö. 7 ösas-toUe
Olin valmistanut .JHautamäen pa-lausmatkan
ja lähettänyt sen hänel­le
itselleen kuin myöskin lehteen
julkaistavaksi, mutta jouduin sähkö­sanomalla
tekemään lehteen muu­toksen
enPen julkaisemista, koska
Hautamäki itse ja ' piirisihteerinne
vaativat Ladysmithiin helmik. 24.
päiväksi ja We]^ters Corn^eriin maa-lisk.
3 p:ksi. Ätten kuitenkin isel-vfei,
^ttä laivan ikulkufruorot' oli
kuten tönne ^edotettiin iVancouv^^^^
rista, joten aikaisempi j ä r ^ e l y -oli
hyvin sopiva, mutta.; uusraisotki si­täkin.
Toivon ettei näinä äsfimä sei^
kat ole aiheuttaneet. mitään ikä­vyyksiä
osastoille filaisuukaien jär­jestelyssä.
Toverillisesti
A. T. HILL, sihteeri.
, —-—-o—-•'
Huomautus
WenniUioa Riverin. Wo(&erq>Wf
lueea oMtotoUe.
Tov. J. Yirran matka­ohjelma
Tov. J . Virta kulkee alianimite-tyillä
paikkakunnilla, selostamassa.
Workerspuolueen ja S. S. Järjestön
edustajakokouksessa tehtyjä päätök­siä.
•' : • • / • -
Maälisk.:
White Pish 23 p.
WermiIlion River 24—25 p.
^Beaver Lake 26 ^;
• Mond 27 p.- ' r . - ; - > • : . -•
Creighton Mine 28 p...
Sudbury 29 p.
Long Lake 30 p.
Huhtik. !
Levack l p.
Wanup 3 p.
Burritt 5 p.
Wabigizig 8 -p.
Piiritoimikunta kehoittaa kaiSkia
osastoja ilmoittamaan näistä mat­koista
mahdollisimman hyvästi ja
jokaisen osaston .jäsenen jä kaikki­en
muidenkin työläisten olisi run­saslukuisina
saavuttava näihin tilai­suuksiin,
sillä jokaiselle työläiselle'
on tietenkin tärkeää tietää niistä
päätöksistä mitä näissä edustajako­kouksissa
on tehty.
Toveruudella
K. O, Piiritoimik. puolesta
H. Elimen, sihteeri.
Järjestön toimeenpanevsÄ komi­tean
antaman valtuuden . itojaHa
määrää K. 0. {liritoimllrantai pidet­täväksi
Cutkijakomitean kokouksen
WermiHion Biverift koTihihwneefta
maaliskuun 25 p. 1923. Kokous al­kaen
kello 2 päivällä.
Kokons on faitsuttn koolle tutki­maan
ja selittämään niitä erimieli-syykaä
jiötka : om johtuneet "Va-paudessa
olleesta kirjotuksesta •
cMerkkitapa«s>, joka «n julkaistu
nerossa '143 v. igi!2. Erikoisesti vaa­ditaan
Icbkouksessa olemaan läsnä
J. Penttinen ja P. Hendrickson ja
heidän valitsemansa -komitean jäse­net.
OSiiritöimikuntaa Iässä "kokoukses­sa,
. täysillä nraltuuksilla, edustavat
J. I^irta ja K. V. ^Stfrmi. OUen
heillä oikeus tutkia, neuvotella ja
antaa ^ päätöksensä Hsiasta. Osaston
virkailijoiden on annettava piiritoi­mikunnan
edustajille kaikki mahdol­linen
'avustus ja on heidän luovu­tettava
tätä 'asiaa koskevat pöytä­kirjat
sekä muut mahdolliset 'todis-ttiskapjs^
eet piiritoimikunnan ^UB-
'tajien tarlcastettaväksl
^K. Ö. Piiritoimik. -|)ux)leSta
'H. JSllmca,'Sihteeri.
Lukurenkaitten tarkoi­tuksesta
muuta-
^^^^^^^^^^^^^ 1^^
Ensinnäkin lukurenkaitten tarkoi­tuksena
tulee olla laajemman ja sy^
vemmän tiedon hankkiminen, yhtei?.-
kunta-taloudelKsista kysymyksistä,
että meistÄ vprttuisi tietoisia tais­telijoita
luokkamme armeijassa ja
ymmärtäisimme ilman kylkeen kO'
lahottamatta olla aina paikallamme
tehtävissä,, jotka eteemme lankefr
nyt, sekä.siUoin kun luokkainväli-set.
suhteet lähestyvät ratkaisun
hetkeä.
EpäUemättä löytyy lukurenkait­ten
jäsenten^ j"oukossa monella er|
tavalla ajattelevia: monia eriäviä
Mielipiteitä j a arvosteluja lukuren­kaitten
taktiikasta, tarpeellisuudes­ta
ja tarpeettomuudesta. Nämä kol­me
viime mainittua sanaa muodos­tavat
sen rungon joissa piileee sen
kaikki ominaisuudet, niin hj-vät kuiJ
huonotkin puolet. Mitä tuleee tak­tiikkaan,
muotoortv ynnä mmhin
puoliin, nihi siinä jos rupeamme
syitä ynnä syyllistä etsimään jou­kostamme,
mm voimme erehtyä.
Sillä yksflöt ja vielä niin pienet kum
me olemme, ovat mitättömiä tekijöi­tä;
katsoen asiaa joukkoliikkeet
kannalta. Luonnollisesti tulee ^mps
tunnustus ahtaa yksilölle jos hän to
distettavasti on ammattimies .eli
auktoriteetti alallaar^: Ja vielä suo­rempi
tunnustus, jos hänen 'tarkoi­tuksensa
on työväenluokan kohot­taminen
sommalkisesta as/mastaaii-
Ja jos hän noita kykyjään kaytta»
joukkojen nostattamiseksi, ejki »-^
sensä. Ainoastaan silloin silla
arvoa ja merkitystä työläisluol»*-
le. Katselleasamme asiaa sUtä pn'>'