Vapaus, July 23, 1930

              Keskiviikkona, heinäk. 23 p:nä—Wed., July 23
V A P A U S ^Uboctrk
^ aaJ. a r c a a of r i a a U k V o i f c a n U C a u < U . ful-IiaiMrd daily at S a d b a r y . O a t a H a.
V ^ t a t o a d at U i P o » t «IfXica D e p a i t a t o t . O t U » a . a » a K « « 4 C U M aMiMr.
Ifaa i c a t « d f u t t u a f a c d i a a i a i » a s « i b a F i a a u b iMuria Ia Caaada.
. U i M U a a . k s a l t u i . l u r i * l u B p { i a ja p a i a o U B a j a a u l i naa E t a S u a a t U U .
JhvioMtat Vapaat. Box 69. S a d U r y , Oat^
«ri^sliaKI: Kfcottori l ö i * . — T<.imliu 536W. — K i r ^ l u a p p a 2387W.
H - - " OUica (i»l> adtartiacmuit*. ale.) I g S ^ E d i t o r M6W^
ILMOTUSiriVNAT V A P A U D E S S A»
X»ar«lliionB>elBlacl II iW fccna. i2.ua kertaa. — ATtoUittaea «MBaailla OMaataif«takaat
at » a b u i u a x u . — Niaui.ii>aaiiu<liaoiuki«l U>e: k a r u . f l i t O S k m a a . Syotraiilmotakaat
M a . tZM a k e n u . — A » i . i o « o a s ^ k a > « | 2 J » kafta. takai, kaataa. — K»ta»il»MBk»«
AA) k o t a . — ICa<.UausiIi»otukMt t2.«0 brti», ^ k^caakaa k i i t i a t t o a a j l u tai, n ä n b ^ a n r l t ä . — i
•atttiaaa liadut U cNoXilmoiukaei krtu. »IMi Colaa ktrtaa. — T l h p i i t i l a M t t a l l a B |a U a a t a r J
««•^•'»•.•ri" ' » n . « « B d . i i A C A M . <Bhciei:ii«a ili&**tu*Litita etokäieca. - i
T / L A U S H I N . N A T J
1 i k »-..SO. C ak. tZM. t ak. * ) . 7 ^ «a I Ik t l 4 0 . — T U m a U a l U s )a
» I a i . i i . . ; i ; . : I .k. tuOU. b kk. t;:Jii) i« I kk. »IM.
• » . i . . i a . . i I V. AJilqoift.
O t i i c a . BaokatMa a a d P r l a u ^ i Vapaaa B a ; l d i < « . Klm Straat.
M l a l i to t a addrcaaed: V i p a m . P.O. Bux « . S a d l m r r . O a t.
7 a « ei>a ttilloia t a i i a s u aaa « u U u M a eaaiauUeaa k!(]*c*aaaiia. Utjattakaa « s d aU
• • U a j u (CtKCBaUitcUa c l n a c U i i J. V . A J i U i t U t . liikkaeahviiaja.
Fascisiiteirröri Suomessa kiihtyy
edelleenkin
aifioatakaan ratkaistu ja poistunut
päivä j'ärjfr-lyk--«-7rtä. .Suurlilalli--
porvarillirfrn laanturn«ks<Ti voilto
1 f i olf* voinut •••aada }»;Iponnmak>i
^^i^t .a.-. 7Sc p « c<4. U . h . ci»,, f J ! - . . « . . . . H . . Tka j i ^ . j , , ^ , , - ^ , ; . ^ . ^ ^ Orjuutu.la ja l u -
\iitinid\yi Kiinan riippurnattomuut-l
a . Taanluinukr^fn kolmivuotinen
; h i T f u i i ^ on o l l u t e.-tef-;iä Kiinan
j k a / i - a l l i - ' - l le y}l(li^tynli.rf•!lf'. IV-
; ru^-tfffiliivä — vapautuminen 4V;o-dalj>^
niin jält«-i.-tä ja .'j^rraariky^y-jnyk-(-
n ralkaiseinineh — ei ole
f(li^l%nvl. Työläi-- ja talonpoikais-joukkojf-
n ase/na ei ö le paranturrut.
Hiillää mainita, eitä Kiinansa oh
«'iiejuinän kuiji TA) miljoonaa na-fäiiliätäi-
lä ja valtava lyöll«>niyy-.
' Sen oliella kasvaa vallankumo-i
uksellJnen liike «ekä teolliHuu.*ke>-
' kuk^i-sa eitä maaseuduila. 162
: kihlakimnas-a on leimalitanut ilnn"
I vallankumouksellinen parttisaani-
I liike («issisolaj, ja Punaisen ar-
! nicijan joukot ovat j o pitkän ajan
j käyneet taistelua .suurtilallLsia vas-
I t a a n . Siitä hetkestä alkaen, j o l -
j loin (ämä ninaseutuliikc yhdistyy
j .suurten teollisuiLskeskuksien tyii-tään
suuresti vilkastunut. Nyt, I väcniiikkecn kanssa,'aukenee Kii­kun
kaikki toiminta ja -vinomaleli-1 „an vallankumouksellisen nousun
del vasemmistolaisilia tyiJläisillä 1 iJe työläisten ja talonpoikain val-ori
lakkautettu, on kommuni.slisen: linkumouksellis-demokralisen dik-puoluecn
toijuiiila vilkastunut s i i - : latuurin voittoon neuvostojen muo-lien
määrin, että kirjidlisuulla,! dossa. Nykyisin vielä hajanaiset
liedoilanlolehtiä ja lentolehtisiä' neuvopto-alueet, jotka ovat monen
jaetaan joka puolella maata sään-1 maakunnan alueella Keski- ja Ele-nöllisesli.
Muutamia niiden jaka-j lä-Kiinassa, tekevät sitkeästi työtä
jia on Suomen kuuluisten verikoi-j voimiensa yhdistämiseksi,
rien, ohranoiden, onnistunut sie- ^"^r^
pata kiinni, mutta se on vaikut­tanut
ainoastaan .sen, että salaisten i
Icnlolehdisten tulva vain suure-!
nee. Tämä osoittaa, että Suomen j
työtätekevä luokka, sen valveutu­nein
o.sa, on suurelta enemmistöl­tään
kommunistisen puolueen ta­kana,
tukemassa ja suojelemassa
terrorista huolimalta sen/toimintaa.
Tällaisen huomion tekeminen on
porvariston ja .sosialidemokraatit
gaanut • i v a n raivoihinsa. Suomen
noskclaisissa lehdissä esim. puhu­taan
hyvin hellävaroen lapualais-liikkeestä
ja^ ihmetellään, että
"ovatko jo suojeluskunnatkin sen
takana", höpistään kansanvallasta
ja muusta sellaisesta törystä kes­kellä
k i i v a i n t a lapualaisten rie­huntaa
— multa samalla aikaa
käjKlään mitä julkcimmin kaik­kien
vasemmistolaisten työläisten
kimppuun. Eikä sosdemien toi­minta
' ole—rajÖittimtit ainoastaan
pelkkiin vasemmistolai.sten työ-
Iäisten ilmiantamisiin j a haukku­misiin,
mutta äskettäin on kol­mella
suurella paikkakunnalla
(Viipurissa, kolkassa ja Ensossa)
heidän toimestaan vaserhmistolais-tcn
hallussa olevat työväentalot
maaherrojen päätöksillä aseteltu
Nyt keijän kuluessa kehittyi tilan­nen
siihen pisteeseen, että • toiset
kiimpiillä työskentelerät miehet ,e-slttivä^.
kokille vaatimiiläpn.
ruoka on parannettava, ällä
el voi mitenkään tulla toimeen Ja
koska se on' kaikkien miesten yhtei­nen
asia. Tätä ei kuitenJcaan olisi
pitänjt tehdä, sillä nyt nosti kokki
yhdessä miehensä ' ja etumiehen
Suomesta saapuneet tiedot ovat
edelleenkin olleet .sangen niukko-joten
täyttä selvyyttä tapahtu-shista
siellä ei ole saatu. Sen ver-
'Iran kuitenkin on sensuurin läjti
tihkunut tietoja, että varmuudella
voidaan .sanoa täydellisen fascisli-ierforin
vallitsevan maassa. Työ-
•^äestön kaikenlainen järjestöloi-tnihta
on kokonaan kielletty . ja
työväentalot suljettu. A'äkivallan-tekoja
on tapahtunut joka jiäivä,
vieläpä ovat ne jo kohdistuneet
fascietien aseenkantajiin, noskelai-fiiiokin.
Tämä viimeksimainittu
feikka osoittaa, että myöskin nos-kelainen
' "työväenliike" joutuu
vuorollaan, kun he ovat ensin yh-ieisvoimin
fascisticn kanssa paina­neet
maan alle va.semmistolaisen
työväenliikkeen, sulkemaan oven­sa.
Niin on käynyt Italiassa ja
lialkissa muissakin maissa, joissa
fascistinen komento valliLsee. So-sialidemdkraattisen
liikkeen johtb-lierrat
siis, kuten ^ kommunistit
ovat aina väittäneet, autlavxtt ta-
}iaUisesti voimaan fascistilerrorin,
liajoitlamalla lyiJväen rintaman.
N i i n on nyt käymässä Suomessa-
I i n . Itse "kansanvallan ritarit",
kunhan ovat ensin tehneet tchl^*
vunsä kommunistisen liikkeen j u l ­kisen
toiminnan tuhoamisessa, saa-
H^at fascistlen toimesta kapulan
'kuuhunsa.
.. O n tunnettua, eitä nykyinen so-
-sialtdemokraattinen "työväenliike"
ei tahdo, eikä se voikaan, toimia,
inaanalaiseha, vaan silloin i kun
siltä fäscistieh toimesta kielletään
julkinen toiminta, lakkaa se samal­l
a hetkfllu kiAiorinan^ olemasta.
Italian esimcrtcki on siinä suh­teessa
paljon puhuva. Tämä osqil-latt,
ettu soäialhleiiibkratia on vain
porvariston apupuolue työläisjouk­kojen
harhaanjohtamiseksi, joka
tehtävänsä suoritettuaan historian
yulttämältömyydellä lakkaa ole^
inosla, noustak-seen taas jolloinkin
pinnalle-, silloin kun kapitalistit
sen palveluksia tar\ilsevat.
Kommunistista työväenliikettä ei
sensijaan voi porvaristo tuhota
m i l l ä ä n keinoilla, niin verisiä me-
Xiältelytapoja kuin he käyltävät-k
r h sen tuhoamiseksi. Nykypäi-vjcn
Suomen esimerkki on siitä
vahvana todistuksena. Huolimat­ta
itäikäilemättöniästä terrorista,
-jolca s i d l u on kaikkiin vähänkin
"radikaalisiin työläisiin poikkeuk­sella
kohdlistettu, täyiyy musiini-j>
ien fascistilehticnkin myöntää,
irtlä Suomen salaisen konimu^iisti-,
« en puolueen toinuSila on entises'-
kanssa hirmuisen metelin. Jossa vuo­roin
itkettin ja vuoroin vakuuleitflii,
että he ovat isäntiä ja Joka ei, tyk­kää
hommasta niin saa lähteä. E;im
miehet eivät kuitenkaan. ojsasttaneet
hiiluol^niin <^jdi'^iähtemään Umpttti
jcokki läl^cvSfijä; jqnl;/a. t ^ ( g i mte-het
;;mieliliyväliä ottivat vastaan Ja
hcmrriasivat, uuden kokin. , . .
Nyt yritti Äumies säkkäyCtää
ko.Tippanialla nämä tyjrtymättömät,
jotka olivat vaatineet kunnollista
ruokaa, miitta kun työläiset käväsL
vät komppanian toimistossa^, selittä-
14.8: Viesti T ^ j ä l ä 15,1 sek,; .
Alle IB 3-cttelussa: Sfestari A,
Myllynen,. Kisa. pistem. 181.0^ 2)
R. Kauhanen. Kisa, 178JS7: S) K .
Ja.nsson. Jehu, 168J26: 4) U . Pent.
tlnen. Jehu. 164^96. *.
Ykaityislajit; kuulantyöntö: mes-ta.-
i A. Myllynen ?.8fl; U . Penttinen
9.ie; K. Jansson 8.?B; R. Kauhana-
8,C3. Pituushyppy: mestari R. Kaa.
hänen 5,22, A . Myllynen 5,04, K
nen ja Icoleanlainen ^fxlko päivän.
Nyt kuuLitvat Jääneen pois ilman e.
pävarmuuden takia. .,
. Hmasta j a ihmisistä huolimatta
juhlien turhellupuoli ol| Jo hyvänä
alkuna Joukkourheilulle. 6-otteluun
a^ill^tui II osanottajaa, kahden
aiiipungin Joukkueet. Siinä otettiin-
• d n lujasti yhteen. Kääriäinen ke.
^uäcäi aaaneensa kalan Järv^i
arosta. Eero tietenkin pani hakaan.
Jansson 4156. U. Penttinen 4,46. IV M^iäaaiaäXi «iinä lopulla kävi, etts
.Tl. juoksu: mestari R. Kauhaner
1 3 . 2 , A : Myllyraen 13.4. K . Jansätör
1 3 . 6 . U. Penttinen .13,9.
Ikämiesten 3.ot±eiu: Mestari.J3
Niemi, Yritys Crei^nton, 187,51 pist:
2> V. 'Vihuri, Jyry Long Läke. 185.
81: 3> J . $eppälä, Kisa, 182,99; 4>
A. Heiskanen, Klsä. 178; 5> B . 6alo
175,06.
Yksityislajeissat 100. m. Juoksu:
mestari V. Vihuri , 13.1. R. Salc
2 0 sm. Jälessä, A. Heiskanen 40 sm
mävsii asian, ei se onnistunut, mut. | jälessä. Pituushyppy: jnestari A.-
ta tämän sijaan .selvisi, että etumies I Niemi 4,77, R. Salo 4.71, V. Vihuria
oli koko ajan pettänyt toisia työ-
Iäisiä vakuutuksilla että kämppä on
pätsärjkämppä. Nyt kävi ilmi ettfl
etumiehelle on maksettu kämpän
runnauksesta palkka. Asioiden näin
4 . 6 6 . Kuulantyöntö: mestari A. Nie-
Mi 9.70, J . Seppälä 9.60, V. Vihuri
9,37.
Kymmenottelu: Mestari I. Järne­felt,
Kisa. 690,81 pist. (uusi ennä-selvittyä
ja näiden i.w.w:.läisteD tys): 2) M. Passi. Kisa, 669,94: 3>
mallimiesten paljastuttua j)ettureiksi, L, Kolari, Jehu, 645,42; 4) A. T a m -
ovat he turvautuneet yisutm väike- mlnen. Kisa. 599.84; 5) A. Mäkelä
nemiseen, jota jo tähän menn^sä Kisa, 578,^.
on jatkunut useampia viikkoja. Yksityislajelssa: 100 m. Juoksu:
kääriäinen oli mutamaa pistettä
larempL Palkinnot jakautuivat seu-
«avastl: Kääriäinen I. Järvi n Ja
Viitanen m . Kiertopalkiimon " V a -
^uäeh"- maijan kuitenkin voltti
?ört Arthurin Joukkue nyt jo kol­mannen
herran. Joten siitä kilpailu
Viestiin' osallistui kuusi joukku­etta,
Port Arthurista 3, Fort Willia-fkista.
2. Ckmmeesta 1. Viestin kier-xtpalkinnon
' voitti Fort Williamin
maimätnen Joukkue, ei. kuitenkaan
natingi9a« sillä parinkymmenen
-netrin lisämatka olisi paimut voitqn
"Tyvin häilyväiseksL Ensi yummapa
taas nähdään mihin patsas vaeltaa.
Sen minä vaan sanon, että lujasti
jauksen takia, mutta korjauksesta
ei nyt kuulema ole louhettakaan
Anmialilliiien liike
Kätyröimistä L W. W.-
läisyyden varjossa
Viime aikoina .on alkanut tulla
päiväjärjestykseen, että kaikenlaiset
luihut ja plkkunllviälset turvautuvat
pettääkseen yksinkertaisia työläisiä
I.W.W:n nimen taak.se. Parjaavat
suu vaahdossa kommunisteja sekä^
muita järjestyneitä työläisiä ja hei­dän
järjestöjään. 'julistamalla että
I. W. W. on se ainoa oikea työväen-
Järjestö. Tämmplstä tapahtuu erit­täinkin
semmoisilla seuduilla missä
I.W.W:llä ei todellisuudessa ole mi.
tään toimintaa, tuskir» yhtä jäsentä
enempää 100 mailin alueella.
"Yksi tämän laatuinen Ja hyvin
kuvaava tapaustensarja sattui York.
ston nimisessä paikassa Pohjpis-Ön-tario-
isa. Kämppä jossa tapaukset
sattui kulki -Woollings.,Ca .pätsäri-kämppä
No. 5 nimellä.
Kämpän asioJden hoitajana toimi,
va henkilö Ja kokin mies (nimet jä­tän
tälläkertaa mainitsematta) esiin­tyivät
kovina i.w.w:lälsinä, joka tuli
erittäin selvästi näkyviin Shabaquan
lakkotalstelun aikana, jolloin he m i ­tä
julkelmpien syytösten kanssa
hyökkäsivät L.W.I.U. jä sen toimit­sijoiden
kimppuun, joutuen usein
koviin väittelyihin kämpällä työsken­nelleiden
L.W. Union jäsenten karn.
sa. mennen niin pitkälle, että Jou-duttuaan
Itäviölle väll;teiyissä kiel--
täytyivät kaikesta keskustelusta näl.
den kanssa, vieläpä polttivat Indus.
trialistinkin heti sen tultua Ja Itse
sitä hioman tarkasteltuaan, ettei se
vaan Joutujsi "kommunistien" kä­siin,
koska ne tekevjit sen kirjoituk-sista
omia huomautuksia.
Kämpän miesluku on ollut 8 mie­hen
seuduissa ja on miehet usein
vaihtuneet, koska erittäinkin ruoka
kämpällä on ollut huono, vaikka t a ­vallisuus
on. että pätsärit pitävät
. . . . . . . . - 1 - 1 , . .. " kohtalaisen ruoka järjestelmän. Niin-nayllaa
nnnka hengen lapsia nama r,,.-^. , .. ... ...
niyymfs; j a hukkaamiskiellon alai­siksi.
• Toiihenpidc tarkoittaa silä,
iittä nämä talot tulevat virkavai:
lan voimalla annettavaksi noskc-laisten
haltuun. Samansuuntaiset
ryöslötoimcnpileet ovat vireillä
nmuallakin, missä vasemmistolais­ten
hallussa on työväentaloja.
Tämä noskelaislen pelaama roo­li
vakavalla hetkellä, jolloin kysy­myksessä
on työväestön kaikkein
alkeellisenmiat kansalaisoikeudet.
Sietää vielä mainita, että. eri­koisen
vihan alaiseksi Joutui tuolla
kämpällä eräs I.W.W:n monivuoti­nen
jäsen, koska asettui puolusta­maan
työläisten yhteisiä vaatimuk­sia.
Muun muassa oli tästä huomau­tettu
hänelle, ettei sinun i.w;:w:läl-
.senä sovi kannattaa toisia' työläisiä,
jotka ovat kommunisteja j a 1>^^-
unlon jäseniä. Kun vastaus kuiten­kin
oil: "Haluan toimia työläisten
yhteisten etujen puolesta". Joutui
hän kommunistien kanssa samaan
kadotukseen. — "Kulkuri?.
Tulokset mestai-iius-kilpailuista
I Järnefelt 11.7, V. Kangas 12, A
Tamminen 12.5. Pituushyppy: t
Järnefelt 5.57, V. Kangas 531, M
passi 5.29. Kuulantyöntö: I. Jäme-
-felt 11,55. V. Kangas 10.59, L . K o ­lari.
10,45. KorkeushsTppy: r. Järne­felt
157, M . Passi Ja I * Kolari 147.
400 m. Juoksu: A. Tamminen 5 9 X
V. Kangas 61,1, A . »fKkelä.63, 110
m. aitaj.: I. Järnefelt 17,6 (uusi
liiton ennätys), M . Passi 1 8 , X J . K o ­lari
21. Kiekonheitto: M . Passi
'"kansanvaltai.set" herrat ovat. E i
ole siis ihme, vaikka nykyään on­kin,
vainoista huolimatta,' huomat­tavissa
sosdem piioluecsecn kuulu­vien
työläisten keskuudessa voima­kas
vasemniistumisen virtaus, sa­malla
aikaa, kun maanalaisena toi­mivan
Suomen kommunistisen
puolueen toiminta laajenee ja voi­mistuu.
m vaUankumouksellinen nousu
pä Shabaquan lakon aikana kämpäl­lä
työskennelleet työläiset jo talvel­la
poistuivat kämpältä, lukuunotta.
matta etumlehenä toimivaa ja kokin
miestä.
Majninnan ansaitsee se, kuinka
koklnmles näiden lähdettyä kantoi
metsästä joitakin lyhyitä pätkiä
kämppään, joita sitten nuyteltiin
kommpanian mittareille selityksen
kanssa: "tämmöistä työtä tekivät
Round Laken kommunistit".
Viime lauantaina Ja surmuntaina
järjesti Canadan T U L : n suomalai­nen
jaosto suomalaisten seurojen
väliset viestinjuoksu- Ja 10-ottelu-mcstaruuskilpallut
Sudburyssa, TJni-on-
pulston urheilukentällä. Osanot.
tajia kilpailuissa oli runsaasti,, vaik­kakin'muutamista
suomalaisen Jaos­ton
huomattavimmLsta . seuroista
puuttui osanotto kokonaan. Nilhpä
kaivattiin erikoisesti lO-otteluun Ra-sulaa
y.m. pohjolan poikia. •
Lähtemättä tarkemmin selos,ta-,
maaä kUpaUuJejv.. kulkua^.imiaiq^
semme vain, että ottelut, m o n e^
lajissa olivat erittäin kireitä. ± 0 .
ronton Yritys oli lähettänyt lujan
viestijoukkueen, Joten kilpailut vies.
teissä ollVat harvinaisen jännittä,vlä.
Kymmenottelussa oU ylivoimainen
voittaja yhteistuloksessa Järnefelt,
mutta eräissä lajeissa saavuttivat
toisetkin ottelijat hjrvlä, tuloksia. ^
Naisista kiintyi ;erlkpisesti h u o n^
Timmlnsln Ilon iS-viiotlaaseen HejiH
Hiiliin, joka voltti mestaruudet j i i -
telstuloksessa. pituushypyssä ja 100
m:n juolcsussa. ,"karsinkin pituus­hypyn
tulos oli niin. nuoren saavut­tamaksi
hyvä. Kisan Sylvia .Mäky­nen
oli melkein tasavertainen edet-llsen
kanssa pituushypyssä, mutta
juoksussa heikomph joten Hill ky­keni
saamaan puolenksnAmenen pis­teen
etumatkan.
3 3 , 2 3 , I . Järnefelt 32.85. L. Kolari
29.05. Seiväshyppy: L Järnefelt 2,«1,
L. Kolari 2.71, A. Mäkelä, M., P^ssl
ja A. Ttunminen 2.40. Keihäänheit­to:
L. Kolari 48,32. M. Passi 45,33. t.
Järnefelt 44,25. 1.500 m. juoksu (10-
ottelljaln): A. Tamhilnen 5 min.
08.4, E. Mäkelä 5 min. 10,3, L. K o .
lari 5 m. 17.
Alle 18 V. 1500 m. Juoksu: Mestari
A. Myllynen,- Kisa. 5 min. 15; 2) K .
Jansson, Jehu, 5 min. 16,6, 3) A.
Mäkinen, Jyry, 5 38.4.
Ikämiesten 1500 m. Juoksu: Mes­tari
L. Sinisalo, Kisa, 5 min. 06,3
(uusi Ikämiesten ennätys), 2) t.
Mäenpää, Kisa 6, m. 09,2.
4x100 m. viesti: Mestari Sudburyn
Kisan Joukkue .1, aika 50,3. (paren^iR
kuin ennätys). (Passi. Tamminen,
Kangas, Järnefelt); 2) K i s a n II Jouk.
kue 54.6. •
4x400 m. viesti: Mestaruus Kisan
joukkue I, aika 3,56 (Kangas, Hem-mlftki;
Jaakkola Ja Taminin'en);
2 ) , Toronton Yrityksen Joukkue, aika
ä^T;^ 3) Kisan H Joukkue 4,05.
,4x800 m. viesti: Mestari Toronton
Vrigy&sen joukkue, aika 9.08,7 <pä.
rempl entistä ennätsrstä), (Vickt>ert,
Nikander, J . Jokela j a Y. Jokela);
2) Kisan Joukkue 9.25,9; 3) Beaver
Laken Jehun Joukkue .10, 13,7. .
, .4x1.500 m. viesti: Mestari Jehuh
Joukkue, aika 18,59.2 (parempi
entistä ennätystä), CSystö. Piispa­nen,
, Salminen Ja Torvi); 2). To­ronton
Yrityksen Jouldcue 19, 13; 3)
Sudburyn. K i s a n joukkue 19.23.
Port Muain oidiisia
Tulokset kilpailuista olivat sett.
raavat-
Naisten 3-ottelu: Mestari Helvi
Hill, Ilo, Timmins. pLstem. 217.64;
2) Sylvia Mäkynen.- Kisa Sudburyn
212,64; 3) Anni Grönholm. Ilo. Tiim-mins,
203,91; 4) Viesti Tynjälä. Hb,
193.46; 5) Irja Suutarinen, Kisa,
184,82; 6) Vieno Salminen. Jehu,,
Beaver Lake. 176,45.
Yksityislajelssa seuraavat tulok.
set: kuulantyöntö: Anni Grönholrp.
7.49 m., Sylvia Mäkynen 703. Helvi
Hill 701; pituushyppy: Helvi Hill.
4.34 m. (Sama kuiri aikaisempi lö*
ton ennätys). Sylvia Mäkynen 4,^;
Viesti Tynjälä 400. 100 m. juoksT:
Helvi Hill 14,5 sek., Sylvia Mäkyn^
Karjdaisten itsehallinnon perusta&uirä|oiltai
Kasvava vallankumouksellinen) talislijärjesliijen ja sosialifascisti-nousu
on ollut ilmauksena kapita­lististen
maitten sisäisien vasta­kohtain
kärjislymjsestä.
Viime vuonna lakkoiiikc paisui
monissa maissa. Jos otamme Eng­lannin,
niin siellä tapahtui kään­ne
1929. ja lakkoliike laajenee
nykvisin yhä. edelleenkin. Hans­kassa
alkoi uusi nousu jo 192{>.
j a on .se, luajeulunul yhä lähän
päivään .saakka. Jos ei lakkojen ja
litihiii osallistuvien lukumäärä
*>lekaan kasvanut kaikissa maissa,
n i in kuitenkin ilmenee yleisenä
piirteenä lakkoliikkcen muuttunut
luonne: se on j o eräissä kapitalis­timaissa
saanut vastahyökkäyksen
luonteen, taloudelliset lakot saa­vat
yllä uscamtriin poliittisen luon­teen.
Lakkoliikkeitten ohella kas-vän
työläislc;n taisielu-mielenoso-tuslen
lukumäärä. Työttömyyden
kasvaessa Iäa|«biEe tvöltömäin lii­ke,
jökä Usein-Äaä taistelaluonteen.
Nyk^ jsclle ^^^^ vai-
:ap4e1Iis':^ip^inaisla on, että työ-taföudeliista
taistelua vas-
Jiuläi ^ i r a r i l l i s e n valtion, kapi­en
yhteisrintama. Kommunistinen
puolue on nykyisin ainoa voima,
foka kykenee j oli ta maan kasvavaa
työväenliikettä. Eräissä maissa.
(Jatkoa)
2 . - Lookk.isodan kansainvälisyys
Kansalaissota Karjalassa muodos­tui
todelliseksi kansainväliseksi luok.
kasodaksi: valkoisten joukot olivat
kuten Puolassa, saa Ivöväenliike i ! : ° ' ' ° ° " f ^ " " "^ ' " ^ ^ erilaisimmista
nvkxisin erittäin jyrkän taislelu- kansallisuuksista. englantilaisista,
luomecn yleispoliittisen kriisin lä-he-
styessäi '
On mefkitlävä kaksi suurta työ­väenluokan
kansainvälisiä esiinty­misiä
komnnmistiseri puolueen joh­dolla,
elok. 1 p:nä 1929 solaa vas­taan
ja Neuvostoliiton puolesta ja
.r> p:nä maaiiskmila kan.sainvälinen
taistelu tvöttömvvltä* vastaan.
valkovenäläisistä, serbialaisista, val-kosuomalaisista
j.n.e.; punaiset jou­kot
venäläisistä, suomalaisista, kar­jalaisista
y.m. työläisistä ja talonpo­jista.
Katsokaamme, mikä osuus
kullakin näistä viimemainituista oli
Karjalan vapauttamisessa, sivuutta.
maila' Punaisen Armeijan sankari­teot
sellaisenaan, jotka eivät ole tä­män
kirjotuksen puitteissa kuvatta­vissa,
ja kiinnittäen sensijaan huo­mion
paikallisten venäläisten j.a kan-maalla,
mutta siinä keskivarakkaat^
mikäli siihen osallistuivat, kävivät
vastahakoisesti Neuvostovaltaa vas-taan
ja ensiniäisen sopivan tilaisuu­den
tullessa palauttivat ystävällis^
suhteensa punaisten kanssa. Saniai
juttu Pohjoisen rintaman takana,
missä . talonpoikaistoa oli valkoiste^
melkein mahdoton mobilisoida pu-naLsia
vastaan, ja missä pakkomob^
lisoidut tilaisuuden sattuessa liittyi-'
väa punaisiin. >••
4 , . . . . ... . (Sallisten työläis- ja talonpoikaisaines.
Siirtomaissa ja puolsurtomaissajten taisteluun. Tämä on väittämä-kasvaa
selvästi vallankumoukseni-jtöintä ei ainoastaan valaistaksemme
nen nousu- Kiinassa svvu talou-1 yleensä kansalaissotamme luokka-dellincn
kriisi teollismulessa ja luonnetta, vaan. — mikä tärkeintä.
maataloudessa kärjistää sisiiisiä
vastakohtia äärimmäiseen .saakka.
lallisp
ole mitenkään voinut ratkaista näi­tä
vastakohtia. Kiinan vallanku­mouksen
peruskysymyksistä ei ole
Mitä tulee Karjalan venäläiseett
proletariaattiin, antoi se. kuten poli-joisen
rintaman takainen työväest^j
kin. kaikkensa uhriksi Neuvostoval4
lalle ja proletaariselle vallankumo­ukselle.
Se järjestyi Punaiseksi kaar­tiksi,
sittentmin Punaisen Armeijah
riveihin.- se taisteli kuin leijona pro.;
letaarisen vallankumouksen puolestii"
nälkäisenä ja viluisena ja julman
petomaisen vihollisen ahdistamana.
Ja milloin valkoiset pääsivät lähe­nemään
proletaarisia keskuksia, rieu.
si työväki aina yhtenä miehenä työ.?
paikoiltansa antamaan kivääri kä-
•AlmUidilia vieteltiin Port Arthii-rissa
ifclnak. 12—13 p. NäyleUnäkU-paliulkh
osallistui kolmen osastoh
näyttämöt, Fort Wimam kappaleel-la
"Helvetti", Port Arthur kappaleel­l
a "Kaivostyöläinen", Coiuneen
näyttämö kappaleella "Setä". Kierto,
palkinnon vuiideksi voitti F. W. näyt
tämö, varttipisteellä. Ihmisiä öU k i l ­pailulta
iseiu-aamassa niin vähän, et­tä
hävettää slirä mainitakaan. Tääl­lä
näyttää pesiytyneen ihmisiin, sel­lainen
käsitys, että sellaisiakin Jtih-lia.
kuin aluejuhlat ovat. pitäisi, viet­tää
Jokaisen asuJamen porstuassa,
liommattakoompa ohjelma kuinka
arvokasta tahansa Ja Jiihlittakoän
kaupungissa tai maalla, tulos on o.
sanottoon nähden aina sama. Jos on
katmls ilma on yleisenä lauluna et­tä
ihmiset ovat menneet Järven ran­taan.
JUyt viime juhlapäivä oli ori-hettomuudeksi
aamulla hiukan sötet.
täytyy käydä urheiluun käsiksi jos
likoo p a r i vuotta patsasta pitää iial-iussaan.
Hyvä on alku, painakaa
vaan .pojat päälle kaupungissa sekä
maalla. Naisten kolmiotteluun osal­listui.
neljä. Palkinnot jakautuivat:
L Margit Tuomi, n Fanni Laine, in
E. Järvelä. 3,000 metrin taipaleen
iuäksi zreljä Juoksijaa. Kataisen A r ­vo
tapasi parempansa^ enslmälnen Ja
vieläpä . toinenkin tila piti luovut­taa
toisille. Tämän kirjoittajalla ei
ole käytettävänään palkintotuoma-rien
numerolta, joten pitää tyytyä
näin ylimalkaiseen selosteluun. Eikä.
hän sitä pääasiana saisi ollakaan
sentit ja sekunnit,» mutta se, henki
mikä vallitsee urheiluniaailmassa.
Mielihyvällä voidaan todeta, että ur­heilu
tällä alueella elää .nousukaut­ta.
•Henkinen ohjelma esitettiin kaikki
sunnuntai41tana moletnpien kaupun.
klen osaston haaleilla. Puhujana e-slintyivät
toverit Korholin ja Vaara.
Juhlaruno lausuttiin molemmilla t a ­loilla
samoin P. A. soittokunta soit­ti.
Vaihtelevan ohjelman suorituk-seissa
kului aika 12 yöllä-Ja sitten a -
lotettiin keskiyön tanssit.
Juhlat ön Juhlittu. Ohjelmansa
puolesta voidaan sanoa suurjuhliksi,
mutta osanottonsa puolesta pienen
maalaiskylän Juhliksi. Osanoton lai-meuteen
ei sysmä todellisuudessa
oie ilmat eikä autot, mutta se, että
tämä alue on rasitettu lilan monil.
la kesäjuhlilla. Jokainen osasto Ja
orgaani haluaa pitää omat markki,
nansa. K u n Juhlia rupeaa oieiftaan
Joka pyhä saman Joukon •Jiihlifessa,
iiiln tjmipäsee se, tänä kesänä e-tenkin,
kun Juhlien kantajoukko,
"Jätkät", ovat joutuneet tappele­maan
tyj5ttöm3?yttä vastaan.
Basl kesän timnuslause olkoon
korkeintaan 4 kesäjuhlat POrt -^Art-*
hurin alueella. i — l.
käydä jurruttaa vaan pikkuisella
voimalla,. nimittän 2 martin uunia
ja 1 maasuuni. Jossa ei tarvita työ­miehiä
ollenkaan, vaan työn tekevät
häimäii tupet ja. plkloipomot. Jotta
heillä olisi työtä. Siksi kai komi>-
pania ruimaa tällä tavalla että sit-ten
kun taas rupeaa kovemmasti
käymään, niin nämä samat pomot
,^tten sanovat alaisilleen että pus.
kekaa vaan. ei se niin kovaa ole,
olgjnme. mekin, sitä tehneet. Se joka^
ori" pomoksi ruvennut niin se on
pomo. j a sen järki ei ymmärrä, ja
vaikka se ymmäi^isikin. niin se
sulkee silmänsä ja katsoo vaan
komppanian etuja. Tässä terästeh­taassa
on noin neljäs osa pomoja,
nim. isot Ja pikkupoomt yhteensä,
palkkalistalla olevista. — Jon.
No.
Huomioita Torontosta
kien tukikohtana merishevIMneuvoä-toa
kukistettaessa, Ja oli se etumai.
siinmista työläisissään antanut a i.
i^kset Klarjalan ensimalsen bolshe-vikiäolun
perustamiseksL Se muodos.
ti myös kansalaissodissa ehtymättö­män
lähteen, mistä Jatkuvasti virta­si
sankarillisia työlälssoturelta Ja
vallankiunoustoimitsljoita punaisten
taisteleviin riveihin.
Tehtaan puolue-solu mofaUisol pii.
naisen kaartin osaston Lotinanpel­lon
kihlakuntaan kulsikkikapinaa
kukistsBnaan 1918. eliritarvejoi&ku'-
een 'Keski-Venäljälle. Joukko-<»a5-
y3xi Sungun kapinaa kukistamaan,
Muurmannin radalle liittoldisteh
etertemistä vastusttooäBn, valko-suöi
itfkHiisIä vastaan Suölusmäelle jinif,
i^ufiiiniättakaän nliistä mbtiiltä:t^^
t^;yksityisistä tovereista, mitai se
lähetti' neuvosto- Ja sotilästoimiiti
perustamisestansa aikain. Mörita
vallankumousuhria on tehtaan äika
Myrdcy kulki kaupunkimme koh­dalla
t.l^ 20 päivän illalla, sattuen
pahemmin Albe^rt kJEidullä kasva,
viiri puihin, Joita se repi Juurineen,
toisia .katkojen. Myöskin^Amlon ta­losta
oli repinyt •tiiliä iftl. Myrsky
el tosin kestänj^ kuin, viiden m i ­nuutin
paikkeille, vaan kovanlalsta
se oli.
Lausimtoliian tulee antamaan L a .
pinsalon seurue täällä Soossa S. J .
osaston talolla 1 2 6 Thompson St.
ensi lauantai.iltana tk. 2 6 p. kello
8 Ohjelmasta mainittakoon: Tals-tellJoiUe,
Toisille, Viisi jyvää. Sirppi
j ä vasara. Vallankumous. Huostelua,
Kirottu sota, pyykkiraimassa, Venä­läinen
kansantanssi (ripatsha) y.m.
[rfjpuksi yleinen karkelo. Saapukaa-pa
katsomaan jä kuulemaan Klrk-arid
Laken näyttelijöitä jä taitelU-Joita,
. onko-meille soolaislUe heistä
mitään oj^pimi^ta, vaikka olemme-idn
maailman oppineinpaa Joukko^.
Tämä Toronto on suuri kaunis
kaupunki, puistoista ja ikivanhoista
ihanista lehti ja havapuista rikas.
Mutta ei aikomukseni ole tällä ^ r -
taa ollenkaan kirjoittaa kaupungin
nähtävyyksistä, näin kesäiseen ai­kaan
se tuskin huvittaa lukeakaan.
Ohimennen vaan sanon että tääHä
on hyvhx lämmin, toiset sitä kuuluu
moittivan lilan kuumaksi, mutta
feUekirjolttanut on lähtenytkin poh­jolan
kylmyyttä pakoon, niinollen
pitää olla tähän lämpimään tyyty­väinen.
,
Työttömyys on täällä ihan huipus­saan.
Jos tätä Jatkuui niin on siitä
vallan kauheat seuraukset. Säälin
niitä hienoston ihania rouvia joi­den
pitää lähteä pois, tästä kau­pungista
kauniilta asuin sijoiltaan
j a matkustaa, aina Floriidaan asti,
kun eivät saata olla täällä ja kat-
•sella "laiskoja työläisiä" makaile,
massa pitkin puistoja; ne ovat vie­lä
niin nälkäisen ja kurjan näköi­siäkin'
heidän mielestään. Meistä
toisista työläisistä ovat nämä- näke
mykset enempi kuin surullisia. Tah
toisimme heitä auttaa, mutta mei
dän toinen tasku on tyhjä ja toi
sessa ei ole mitään; raha määrää
sen, kuka saa syödä ja kenenkä pi-:
tää olla syömättä.
On Tortmton työläisten elämässä
sentään pikku valon pilkkukin, ml
kä viikon työnetsinnän ja (muuta,
mille harvoille) raadannan jälkeen
tarjoo virkistystä. Tämä on ensi
mainen kesä kun Toronton suoma­laisilla
on oma kämppäys palkka,
se on kuten, keidas erämaassa. Sin­ne
voi jo lauäntal-iltana lähteä ja
paistattaa itseänsä taivaan aurin,
gossa koko sutmuntaipäivän Ja k y l ­läpä
meikäläiset 'näyttää sitä hy­väkseen
käyttävän, ihan vieraskin
huomaa, kuinka ihmiset siellä ovat
tyytyväisiä ja iloisia Ja viihtyvät
siellä ihan* "kuin kotonaan". Mut­ta
.eipä ihme olekaan Jos siellä olo
tuntuu mukavalta, kun tietää var.
maan että se "kämppä" on suoma-laisen
järjestön oma ja että maa
jota tallaa on niin ollen meidän
kaikkien yhteistä omaisuutta. Se
vesitippa, missä saamme kaJstella
Itseämtue aurlnkokylvyn jälkeen,
tytöillä kuin cor
anto kun ajait^i
yhtään kärpäsiä,
öösana esim. poi
Bäkämppäj-stä hä:
Hyvä meidän o
omalla kämppäy
kesän perästä tul
on aina muistetta
vella tan-ltaan
yhteistoimintaa,
me iisemme tal-.-e;
mällä lukuisina
töön, ken ei sOhi
nyt. Ja kuka on
nen • velvollisuukä;
kä^ppäjioikeuksie
kia,; suooialaiseea
jäseniä,^'ottamaan
vi toimintaan, si
suuri jä työn te
Omaa lehteä.mme
myös muistaa tila
auttaa yhteistoimi]
Pitäisi myös herlst
'lemaan milloin o;
-dit leipäkuskit a,
porraspäähän.
Lähetän kesäter
kaikille yhteisesti
toivon yhä ihania
ja. — Fanny T.
Eri päiidd
Montrealin
Menemme siis haalUle. koska heillä
.on noiiikiri. paljon ohjelmaa ja hy.
yää. katsokaa paikallisista ilmoi­tuksista,
«jossa ion ohjelma tarkem-mln^
selostettu.
Tierastelidas vähensi miehiä t.k.
9 päivänä, tahi sen p i t i lakata
känästä tykkänään, mukamas kor-
— selvittääksemme ennenkaikkea
j kansallisen aineksen suhtautumista
1 näihin taisteluihin.
Mahtavan vallankumousnousun jäl­keen
v. 192.1—27 tapalrtunut suur-! Venäläiset työläiset ja maalaisköy. jdesl^'"^i^^rt ~;n"",^feun "kaupunkini
tilallisporvarillinen taantumus e i i " " " ^ * * ' - "^'»"apä yleensä keskivarak-159 porteille tunkeutuneelle luokka-^
kaat talonpojatkin, tiesivät yleensä tviholliselle. "
paikkaiisa luokkasodan riehuessa.
Ainoa kulakkikapina Karjalan venä­läisellä
alueella oli Sungim niemi.
Karjalan huomattavin proletaari.'
nen keskus, Onegan mettalHtehdas
kirjoissa, uhria. Jotka sankarillisella
rohkeudella . menivät kuolemaan
^ätelevieri valkopetojen kourissa.
SuQiriälaisten punakaartilaisten jä
myöhemmin suomalaisten x>Unai5-
.teri rykmenttien la, sqtakoiilulaisten
^ ( £ 5 l^rjalän vapauden puolusta-ttiiseE^
Ja sen vapauttamisessa luok.
kavihollisista on erittäin, huomatta­va.
E l ole »alaista taistelutant^t-l
a S3a'JaIassa 1918—22, missä ^vät
stidai&ialset puhdset oisastot olisi
Täb^ttataieet venäläisten toverien
lÄiBalid v n t u i s a ;Ja UBtkuneet. liiol
oli tammikuussa 1918 ollut ixUsherii tettavimpina Ja talstriiUcykjpiBänt^
i^ujouldcoina kaikkein tukalimpina-kln
aikoina. OUpa aikoja. Jolloin he
yksinänsä torjuivat luol^viholllsten
hyökkäykset Karjalaan, nimittäin
valkosuc^i^alaisten liyökkä{^sten' ja
Interveritsionih alkuaikoina. -
Kuuluisuuäen: " saavutti, talvella
1918—1$ xriuö^bisiettii enslriiäinen
suomälalnei}, tariika-ampiujarykment.
ti, r Jonka |)ataUöonat osallistuivat
kaikkiin t^rfceiobpiin sotatoimiin
täytyi ostaa suurella rahamäärällä
Miitta pianhan ne rahat kootaan
kun kaikkemme uhrataan ^ nousi-han
se iso kivjkln sieltä joenpoh-jasta
yhteisvoimin, niin miksi ei
maan . hintakin tulisi yhteisvoimin
kokoon.^ E n muuta voi k u in huu­taa
hurraata sille Jukolan saunan
ihanalle- löylylle. Josta sain osani
simnuritMna.. Kaunis sllterl kasvaa
saunan ikkunan alla ja samanlai­sesta
oli taitettu oksia vastaksi —
kolvuvastojä. oil vain herkkusuille.
Saunasta lähdimme ravintolaan kat­somaan
oliko saimakahvia saata,
vana ja olihan siellä; kyllä sieltä
näytti lohkeavan joka sorttia suu
hun pistettävää. Emännät pyöri
hiki hatussa ruuan jä kahyhi laL
tcssa Ja kirnupiimän jakamisessa.
Paras mitä tämä' kämppäyspalk-ka
voi tarjota on lasten kesän vie­ton
järjestäminen. Siellä ön r a ­kennettu
.kaksi isoa kämpi»ä, toi­nen
tytöille Ja toinen pojille. Noin
25 pikkusta telttasänkyä näytti o-dottavan
auringon paahtamaa väsy.
nyttä pikkunaista ja sama määrä
IJlkkumiBhiä. Oli siinä silmää kir­kasta
Ja iloista naurua. E i ' muis-tettulaum
kaupungin pölykatuja.
Helliä lon omat. hoitajansa, niin
Meidän naisjaost*
ta tässä lehde.^
että ajattelin kirjo
taisi riieidän aivan
emme todellisuuden
kaikista vaikeukslst
lemme koettaneet
kaan yrittää; onha
henkilöitä mukana,
ränä m viedä luokl
le yhteiselle proleta
Meidänkin jaostossa
ikävä puoli, että toi
me kuuluu moniin
on siten kerääntyny
yksilöitten osalle, jot
kärsii poissaolosta,
sl hyvä mahdollisui
jäseniä, mutta en y
saataisiin heitä mu
sesti huomaamaan
tilanteen, mitä se ^
seita ja mihin hän<
Jos mietimme tilan
kellä, tulemme hu(
tämän ajan naiselta
kritiikkiä eikä horji
tärme, kuten näemi
maailman tekevän k
sa ja uhkauksiensa 1
den se horjuu, kun
on yksityiset pyyteet
va.stäiset kuin meillä
tätekevän köyhälistö
rä. Tuhannet ovat
seksi taiston tielle 1
hansia se vielä ajaa
heiltä riistetään eli
taan nälkätaipaleelle
Allekirjoittaneen t
tämä mieleen kun ni
ka eivät ota osaa luol
ka lukeutuvatkin tyc
joko me olemme osa
tehtävämme tässä su
voimia kysyvässä yh
tauksen tähän saan
Jokaisen meidän tul
seämme, tarmolla ja
temme nääntyisi ja
Tositarmolla, naisena
on nälkä ja kurjuus
työtämme sinne asti,
vapauden auringon
aamua odotellessa ei
vaikka ruita huoaten
Lopuksi oli tarkoiti
että nalsjaostoUamnK
lokuun 3 p:nä. S. J
varten on valittu tc
on järjestänyt hauski
lista ohjelmaa, m.m
pale. Koettakaapa pit
lessänne tätä elok. 3
on hauskaa jokaisella
Jos sattuisi että sati
esitetään sama ohjeli
lilla klo 8 . 3 0 illalla; 1
misen jätän kirjeenvi
1919—20. Taisteluitten tauottua. suo­ritti
se 1920 initä raskainta raja.
\'artlopalveIusta, Ja pahimman keli­rikon
aikana-toukokuussa 1920 kävi­vät
sen osastot vielä puhdistamassa
Oh^ian., Suonen valkoisista. '^Paitsi
tÄtä .rykmenttiä, taisteU Aunuksessa
Ja stttenuriin Arirangelin rintamalla
tcänen, suomalaisJnkertläinen ryk-thehttL
Suomalaiset punai»älU^ökurssilal-set,
tulivat tunnetulk^ Jo Aimuksen
taisteluissa 1919, missä heitä oli is-kukomppania.
Sittemmin, vtioden
m i - 5 2 bandltlsmhi kuklstariises.
lee, oli se koko ajan Etelä-Karjalas­sa
valkoisia vastaan, seikka, jonka
Suomen lahtarit sotakirjoissaan t o ­teavat
suureksi syyksi Aunuksen ja
Säämäjärven retklensä tappioihin.
Puhumattakaan siitä, että olisivat
ruveimeet suojeluskuntiin asettui­vat
karjalaiset, esim. V i t e l e ^ ase
kädessä tälstejemaan Suomen t a i.
koisia vastaan. Kuuluisa on esim.
punaisten karjalaisten taistelu Suo­men
lahtareita vastaan Vitelen kir­kossa,
jossa karjalaiset yhdessä pa­rin
venäläisen toverin kanssa piti­vät.
sankariliiSMtl puoliaan _ valko-suomaläisten
hyökkäsratä vastaan.
Saman katiteran moitteen
kuin Aimuksen karjalaisten "vielä
heräämättömän heimohengen" joh-dosta,
antoivat Suomea valkoiset v.
1920 myöskin Dhtuari karjalaisista,
jotka /peiiustivat ' punaisia metsäsis.
siosastoja Ja iäuttoivat Punaista
Armeijaa valkiosuomalaisten likvi-dolmisessa
Dhtualtä. Puhumatta­kaan
osittain ptmaisesta Karjalan
L o u n a s t a , joka ktöällä Ja syksyUä
1918 puhdisti Uhtuän valkosuoma-väksi.
— NaisjaostolJ
Sen jälkeen kun ditismin (1921-22^ a
liliikkeeseen pal^'
kautta osallistuneet 15
kot tuUvat lahtanet
houkutusten ja lupa
pohjin petetj-iksi ja P
ti katkeroituneina St
siri koteihinsa neu
perusteella, on vai
täytynyt todeta, että
laajojen karjalaisten 3
natus lopullisesti ja «
hain ja keskivarakka
nemmistö koko Kar
pysyy ehdottomasti Si
sia vastaan. Karjalan;
tömistä vastaan ne c
sa saavutti Punaisen Armeijan hlilu
tSvänä isläijonkkona tolininut kurs-1 laisista Ja sai tarmc&icaan Ja reip-inäispataljöona
mainetta rohkeudel- jpaan puhdistusretkensä Johdosta
la Ja taitavalla sotaliikkeellään o- valkosuomalaisten kiroukset,
saksi vihollisen seftSpuolella. Pa- lUDonissä tapauksissa muuallakin
taljoonä ktilkl Mäaselakä Repolaan, osallistuivat ptmais6t karjalaiset
luokkasotaan Punaisen Armeijan yb-teyöes^
Valkosuomalaisia vastaan.
Suomen lähtiuit koslivatkin kaik-mlnkä
tofehitettyäan valloitti K i i -
Iriasjärven ja Pääfcmmiemen, edel­leen
Kostamidcsen ja Aijonlahden,
hiihtäen käilddaan 1,100 kilometrin
mafkkn.
MHä IcarJalaisfeen köyhään Ja kes­kivarakkaaseen
taloxqKäkBistoon tti.
kialla missä " liDdraivat, puriäisöfe
karjalaialte yhtä /fietomaisiesti täSiu
fcäämnllä ja nmrfa^mialla heitä kuin
punaisia suoi
kin 1 olleet- Ja esim. v
min, aikana piti laoa
tunnuslausetta "Karja
le" (karjalaisten valtiol
dellisen itsehallinnon
1921, oUessa täällä taj
saan!!) _ .
Ainoastaan kulakkiai
laiset keskivarakkaat
kulakklvaikutuksen sa
olevien, lahtareihin U
niihin sulautuneiden 01
kutuksen alaiset, kani
leenkin vaRosuomaM
niitten etappimiehma
sellaisia on vain ineio
Jalaisesta väestöstä.
onkin kaikin poolin osc
tomasti inottavans»
väestöön kofajnaisna^
taen -Punaisen Armo^
karjalaiset jouttoÄSS
«