Vapaus, March 6, 1948

              Kirj. Joseph Starobiii
K a a p p a a k o "NeuvoöioHnto v a l l a n ', J Y h u t a r i i t a oJi ix- k u n T s h t l t k o s l o ' j
]£Ut<:n l e h d « Ja r a d i o toitottivat? rvaJtia kitJtäytyi a l l s i u m a s t a M a r s h a l -
O v a t k o tshtkktläiset k o m m u n i s t i : [ i i n suunnitelmaan, joka. oli;?! merkin
ylittäneet p a r l a m e n i t a a r i s e n Ja demo- f.n>t sille talouden painumista alas a i - '
J c r a a t t l s f n menettelymuodon? .
O l i k o tämä vtosnen i : y n c h e n "?
Nämä ovat niitä kytymykslä mitä
TÄhekkoslovakian äskeisen Jcnisin a i ­k
a n a . f s l u r t t i i n : Kuten tavalllÄtsti
amerikkalaiset ovat saaneet vastaan­ottaa
typerjTden j a v a l h e i d en sadetta.
Ensimmäiseen kysymySCÄeen voidaa n
vastata hyvin lyhyesti. El ole ole­mansa
pienintäkään osoitulsta. Kiitä,
että TÄhckkoslovakia on vähemmän
Itsenäinen maa k u m mitä .se o l i ennen
hallitu-skrJifiiä, e! pienintäkään todis­tusta
.Mitä, että Neuvostoliitona oH.si
ollut: vähintäkään tckeml.«ä tämän
maan i)ollitt!«;-cn myrskyyn. NeuvM-:
tojoukkoja ci ole Tshekkrjslovakia-^a.
Tosiasia on se. c t t a P u n a i n e n armeija
v a p a u t u maa»; m u t t a :3cn Ma.^tot fJir-r
c t t l l n pois mansia Jo k;iuar) aikaa
sitten; •
•• N e , kommenjaattont. jotka vertaa­vat
sitä rnlka tapahtui i o i . ^ ' l l a v i i k o l la
ja Mynchenjä yhteen, sivuuttavat l o s i -
a.'!iat.. Mynchentn «jpimuksella, v
van samalla tavalla k u ; n se nykyään
painuu alas Ran.«kassa j a B r i t a n n i a s sa
j a s* .synnytti tyytymättömj-yttä por­v
a r i l l i s t en puolueiden oikeiston, kes­kuudessa,
n i i d e n mukana sosialidemo­kraattisessa
puolueessa. Ne halusivat
t u l l a sidotuksi j o l l a i n tavalla Wi^ll
S t r e e t l i n . '••
K r i L s i n a i k a n a A m e r i k a n lähettiläs
Laurence Sielnhardt .sanoi Prahassa
B a n o m a l e h t l m l e h t l l e Järjestetyssä k o n -
•crenssL-isa, että hän toivoo Tshekko­s
l o v a k i a n tulevan mukaan M a r s h a l l in
suunnitelmaan^ Tama oli selvästi
epädlplomaattinen .suora oikeLstolaLs-ten
rohicaisu. Oli olema.ssa $350 m i l ­j
o o n a n L'ilna, j o t a maailman pankki
ei ol(.' vielä tähän .saakka antanut
T.shekko.sif>vak ja Ile, Oikeistolaiset k u ­rottivat
l a t a kädellään — toivoen s a - •
m a i l a onnifiiuvansa muuttamaan k a n - '
.salli.sen p o l i t i i k a n . :. .'
. Viime .«yk.v/nä palja.stettiin Slova-kia/
Ksa h a l l i t u s t a va.*taan kohdistettu
j . s a l a l i i t t o . Joka pakoitti päaminl.sterln
1938, Saksan armeija fialliltlin ottaa j ottamaan päättävän oftccn — Josta
Tshekkoslovakia haltuunsa B r i t a n ­n
i a n j a R a a s k a n Buoslolllsclla avulla
ja näin alkoi H i l l e r i n cnjiimmainen
a ^ e l E u r w p a n : valloUukEossa: Jof;
Tshekkoslovakian demokratia oUui nyi
kukistunut, n i i n .se o l i s i ollut M y n c h e n . k r i L a t l l . s e n puolueen oikeLslolalset B o -
joka oli.";! avannut tien Wan .Streetin ; i m m i i Lau.smanin johdolla eroitti v a -
Loi.stjt puolueet eivät pitäneet. Tämän
jälkeen ha'.'aittiin, että oli olcmas-sa
m-orkkejii Gotlv/aldin h a l l i t u s t a vas­taan
.lahdäiyKtä salaliit<j.'>ta.- •.. •
l l e h l n k l . — Hel.TJkuun 12 pnä vie-tfcfJn
S K P . n Kelsing.r. p i i n n järjevi
tämää KomTnur:isXise.n Manifestin
lOO-vuothjuhlaa HcLstngln . työväen
u l o n juhlasalinsa, joka oli äänääri
myöten täynnä Juhlivaa yleisöä. J u h -
la.«sa nähtiin mm. m i n i s t e r i M u r to
puolisoineen seka l u k u i s a s t i m u i t a p o -
JJittLsen-ja kulttuuiielämämroe merk-kmenklöitä.
J u h l a n avasi valistutsihteeri Nes­tori
P a r k k a r i lyhyellä puheella. jo.Tsa
hän luonnehti M a n i f e s t i n j a m a r x i -
laLsuuden merkity.stä koko; m a a i l m an
:;.öväe.:t<ille.
Tämän Jälkeen oopperalaulaja K .
Lönn-ström esitti Venäläisen kansan­l
a u l u n : T s h a i k o v s k i n " K a i p u u n k en
ymmärtää" j a a a r i a a n oopperasta
" F a t i s t " . Esitykset p a l k i t t i i n r u n s a in
suosionasoituksin. Ylimääräisenä o h ­jelmanumerona
. oopperalatilaja Lön-nström
esitti vielä " L a u l u DnjieprLs-
,tä" jonka yleltö p a l k i t s i myrskyi.sln
suoäiöno.soituk2in. : . ^
Suomen- j a Järje-stölipuin koriste­tun
puhujakorokkeen ääreen a.stul n y t
U^lmlttaja Ture Ix-hen. j o k a ..puhees­s
a a n luonnehti Kommunistisen M a ­n
i f e s t in .si-Sältämäa h L s l o n a n a r v i o i n ­tia,
joka vielä sadankin vuoden k u ­l
u t t u a sen syntymästä. pitaa^ paik-kansa..:
Käsiteltyään .sitten m a r x i l a i ­suuden
v i h o l l i s t en manifestia va-staan
tekemiä hyökkäyksiä, jonka mukaan
.se ei kaikilla^ k o h d i l t a a n pitäisikään
St.'.Louis, .Mo. - r - K a n s a j a v a l i s e n;
j kuuhiisuudea saavuttaneen suomala:-
Helinikaun ? ja 8 p n * kooli» oi- - ciun työtätekevä rr-aanviljehja-.äestö; sen a r k k i t e h d i n E l i a s Saa-^-sen poika ^
lat Haomta H»*^s»*i i*tmoktg»tii- [ on työvae.^Uuokan l u o n n o l l i n e n h i t t o - | seuraa isänsä askeleita s i l l a hänelle •
on annettu $40,000 ensirbmätnen, p a i - |
KUKSISSA
Toinessa m^aiunafJ^odassa öjurs-kaantuivat
fa-^istisfeo taaiJtumukien
päällnnakkeet. uusi r a u h a n j a sosiaa- i —^--»'»-f*^
:.sen turvaUisuuqen ^Ikäkausi näytti i ^ ' " ^ voimm. ^
- _ vetoamme ^'•'•foi.s
a l k a v a n IhmiskUftriaiie. E n n e n Pitkää i . ^ /
ryhmittyivät kapitalistisen t a a n t u - ' levaisuuaen
v a l l a l l e , joka olisi voinut vaarantaa
jälellä olevan ita-Euroopan. Juuri
IJäinvastoin k u i n M y n c h e n i n sojjimu.'*
sattui nyt Tshekkaslovaklas.sa. •
. Käsittääksemme pääministeri K l c -
mcnt* Gottwaldln; johtamien tsliekki-lätstcn
k o m m u n i s l i e u toimenpiteet t u ­lee
meidän tutkia taloudellista j a p6-
l l i t U s t a taustaa.
Tshekkaslovakioä h a l l i t s i seitsemän
^juolueen kokoomushallitus. Josta t u r -
keJmmat olivat Kän.salli.s.sosiallstit,
K a t o l i n e n Kansanpuolue. Sosialide­mokraattinen
Ja Kommunistipuolue,
e i o v a k i a l l a on o l l u t oma kokoomus-
. hallitukscasa.
Viimeiset vaalit p i d e t t i i n toukokuus­sa
1946. K o k o maassa kommunistit
salvat 28 pras. äänistä Ja tshekkien
alueella 43 pros. K o m m u n i s t e i l l a j a
sostalL$tetlln on 52 pros. p a i k o i s t a p a r -
' lamentissa. ; Kommunistipuolue olJ
s u u r i n puolue j a siitä syystä sen oikeu­deksi
tuli päiuniulsterin. sisäministe­r
i n Ja oikcu.sministerin salkut Jä m u i ­t
a tärkeitä asemia., V. • V
K o z l c e i i : sopimuksen, joka tehtiin
Hitleriä vastaan käydyn vapaussodan
päätyttyä, .nämä puolueet .sopivat pe­rusteollisuuksien
k a n fiaJnatämiRcsta.
: ystävällisistä suhteista Neuvostoliittoa
kohtaan, suunnittellusta taloudesta - r - '
j a ne sopivat myöskin etteivät ne y h ­teisessä
hallituksessa salalilitoudu
t o i s i a a n vastaan.
..Mutta useita uusia j a t o i s t u v i a tosi­tapauksia
sattui v i i m e i s e n puolen vuo^
dcri a i k a n a , j o t k a saattoivat kokoo­m
u s h a l l i t u k s e n v a i k e u k s i i n . Esimer­k
i k s i kaksivuotissuunnitelma. f » l i ö n - '
n l s t u n u t Ja tuotanto kohosi 1937 ta.sol-
Ic; paitsi niissä teollisuuksissa, j o i ta
: ei k a n s a l l i s t e t t u , k u t e n rakennusteöUi-
^suudessa. j o i s s a k in kevei.ssä tcoULsuuk-sissa.
kuten tekstiiliteollisuudessa;
Mustapörssi r c h o i t t l j a työläiset v a l i t ­t
i v a t tavaroiden puutetta, .
. Y k s i hyvin tärkeä asia on .se. että
Tshekko.slovakian ulkomaakauppa on
pysynyt yksityisten kiisLvsä. Suure»
k a p i t a l i s t i t ; j o t k a j o u t u i v a t pois k a n ­s
a l l i s t e t u i s t a teollisuuksista, keskittyi^
. vät tähän avaiirtaloutecn la saattoivat
s u u n n i t o l m a n v a a r a n alai-scksi.
• .Samat. 12 ministeriä, j o t k a äskettäin
erosivat, yrittivät käyttää hyväkseen
viime kesiin kuivuuden aiheuttamaa
katoa Tshekkoslovakias,sa.K«n kom­m
u n i s t i t ehdottivat annettavaksi c-
.senimlston, jota j o h t i Zdenek . F i e r l i n -
ger. viime syk.sj-nä-— alkoivat .saman­laisen
yhtenaisyy.svastaisen toimenpi­teen,
Joka oli n i i n tuhoLsa Ranskan
vasornmi.siolle.
K a l k k i läma tapnlitui v i i m e touko­kuussa
t o i m l i e t t u j e n vaalien aattona.
K o m m u n i s t i t .suunnittelivat ehdotto­man
enemmistön voittamista. Kniklci
merkit viltta.sivat .siihen, että, heillä
o l i muhdolli-suudct. kun o t t a a huo­mioon
niitä he olivat tehneet Tshek-ko.
slovakian kansan puolesta. On h y ­vä
muistaa, että kommunistipuöluee.s-
.sa on 1,300,000 Jä.sentä. .sils: enemmän
k u i n toisilla puolueilla yhteensä; j a
Jäsenmäärä edelleen kasvaa.
Taantumuksellisten, kuten Gott-v
\vald v n r o l t t r viime syksynä puolueen­s
a keskuskomiteaa, tarkoituksena o li
suurimman puolueen eristäminen; s yn
ny.ttää k r i i s i , j o n k a avulla olisi saatu,
väliaikainen hallitus j a synnyttää
kommunistivastainen ilmapiiri juuri
•vaalien aattona.
Tätä suunnitelmaa r y h d y t t i i n to­teuttamaan
kun sisäministeri erotti
kahdeksan polilsluixsceria P r a h a n p i i ­rissä
— j o k u kuuluij liänen maakun­taansa
— j o l l o i n ei-kommunistlpuor
luecsecn kuuluvat ministerit Jättivät
eronpyynnön. Niiden taholta yritet­t
i i n p a k o i t i a a presidentti Benes erolt-tamaan
Gottwald: Ja muodostamaan
h a l l i t u k s e n "asiantuntijoi.sta"-. Jonka
suojas.sa he olisivat voineet työsken­nellä:
v a a l i e n aattona Ja n i i d e n jäl­keen.
vGottwald esitti asiansa a m m a t i l l i -
sest 1 Järjestyneelle työväelle, j a koko
kansalle. H a u k e h o i t t i uudelleen muo­dostamaan
kokoomus j a muodosta­maan
" t o l m i n t a k o m i l e o i t a " tehtaisiin.
TJniot tukivat, hänen taloudellista o h -
Jelmflan.sa — erikoLsesti täydellisen
k a n s a l l i s t n m i s c n tärkeää ohjelmaa ja
sen kaytuntöonpanoa.
K u h d c k s a n k y m m c n t a t u h a t t a P r a -.
h a n a.sukasta lahti kaduille k y l m u l lu
i h u a l l a . Sisäministeri r y h t y i varovai-s
u u s l o i m c n p i t c i s i i n j a m i e h i t y i t i tär­keitä
rakennuksia, otti .selvän mikii
tarkoitus on toLston pupluciden oikeis­t
o l a i s i l l a ' j a .sai..kasiins;l riittävästi a i -
nehisuxii. j o k a - a s - o i t t i . c t t a kapina o l i
j v a l m i s i e i l l a . •
M u t t a . presidentti Bcncs • ( j o ka on
j:Kaii.salh.ssosiali.stiscn puolueen johta-
' j f t . e p i i r o i tukea oikeiston poliä.' H a n
ki.rjaimcllise.sti- palkkaansa, puhuja.
A i l a a pahensi se. että .sosialldemo- t6te.<ii Jo M a r x i n j a EngeLsin a i k o i n a an
täydentäneen sita j a , tähdentäneen
.herkeämattä jsitä seikkiia;, että, -hei­dän
oppinsa ei ole mikään, dogmi, us­konkappale,
vaan i6lminta6hjql,'t,ipn-viittojay
elävä, k c h i l t y v i i ; a a t e , j o k a ei
voi: polkea :pai.kalIaänV. •;
• S i i r t y e n sJt;tc.h••.:käsiltclejtilä&n^.Ma•.
n i f e s t in j o h t a v i a , aatteiden merkitys-,
tä historian .kulu,s.sa, p i i l i u j a . totesi
näicieh aatteiden .savuttaneen .maa­i
l m a n h i s t o r i a l l i s e n ; voiton Lokakuun
sösialisiiscssa väilankumoukse.'.sa,.jol­l
o in työväenluokka ensi k e r r a n ryh­t
y i luomaan u u t t a yhteiskuntaa. Puhe
p a l k i t t i i n : v o i m a k k a i n suösioiiösoituk-;
fin., jonka jäikecn opiskelija Paavo
Ruonanrcmi •e.^ilti k a t k e l n i a n V. M a -
jäkqvskln Vrunoeimasta '•Vladlm
jit^'•'ienin";^.;•
J u h i a päättyi;: orkesterin säcstyK-'
.scilä laulettuun .''kah5alnvaliseen;^^•
Lähes 200,000 työtöntä
Caiiadassa helmikuussa
Oltäwa.= — TyöminLsterl'Mitchell
totesi, v i i k o n a l u s s a täällä, että ^ C a -
nada.ssa oli h e l m i k u u n puoiivälin a i -
k a a h 198,000 työtöntä työläistä e l i
n o i n k a k s i t u h a t t a enemmän k u i n s a ­maan
a i k a a n viime vuonna. Todelli­suudessa
o n työttömiä huomattavasti
enemmän kuin National Employment
Servicen tiedot o s o i t t a v a t : k o s k a etu-,
päässä työttömyysvakuutuksen alai-
.set työläiset rekisteröivät Itsensä työt­tömiksi
Ja vakuutuksen . u l k o p u o l e l la
olpvat sesonkityölaiset eivät ole t o i -
mLston kirjoissa.
Möntreälis.sa oli 17.503) Vancouve­rissa.
17.056. Torontossa 12.331 j a W i n -
nipegissä 19,294 työtöntä työläistä.:
ryhtyy välttämättömiin toimenpitie-s
l i n yleisen tahdon mukaisesti maansa
tarpeiden puolesta, n i i n miksi se o n
s i t t en diktatuuria?. .
Yhdysvalloissa presidentti Truman
voi eroittaa Henry VVallacen; antaa
Johtavia a.scmia kenraaleille j a repub­l
i k a a n e i l l e j a luovuttaa maansa . W a l l
S t r c e t i l l e .— selvästi vastoin hunen
v a a l i l u p a u s t a a n ja j o t k u t ihmiset
muksen voimat k u i t e n k i n uudelJeen
Yhdysvalloissa valtaan päässeen mo-'
n o p o l l k a p i t a l i s t i s en j ^ i m p e r i a l i s t i s en
suunnan ympärille j a s en jälkeen p n
t i l a n n e .kansainvälisessä politiikassa
Jatkuvasti kärjistynyt. Taantumuk-
.seri hyökkäys on ennen k a i k k e a suun­tautunut
Neuvostoliittoa j a s en rin-,
nalle syntyneitä uusi» kansandemo­k
r a t i o i t a vastaan, inu^ta samalla se
on diplomaattisella, s o t i l a a l l i s e l l a j a
finanssipainostukscUa öyrkinjrt ha-;
Joittamaan j a syrjäyttämään kaasan-v
a l l a n voimat länsi-Euroopassa ja
muualla maailmassa palaultainaan
suurpääomn herruuden näille a l u e i l ­le.
Marshall-5uunnit*in>ästa o n muo­dostunut
tärkein ase tämän päämää­rän
toteuttami-seksi. iCapltallsUnen
hyökkäys on no.'5tanUtnä'köpUrin,so­dan
vaaran. •' •••
Suomessakin, jo^ä sotapolitUkan
syksyllä 1944 romaHde^tua päättäväi­sesti
lähti uuden. icahf5alii.sia elinetu-j
a a n vastaavan sisäv j a u l k o p o l i t i i ­k
a n tielle, ovat vanhat taantumuk-selliset
voimat kansainvälisen kcbl-:
tyksen rohkaisemina rJ'Jnyneet Uutta,
hallitu-^suuntaa . J a sen . määr&tietpi-s
i n t a kannattajaa^ SHPl^:ää vastaan.
Tätä hyökkäy.^tji o n Johtanut suur­pääoman
puolue, koitoomus. mutta
p a i t s i edi.sty.spuolUet-ta se o n käyttää
nyt hyÖkkäyk.se=sä 3 l i u t a a n h a l l i t u s -
suunnan- . v a s t a i s i a • oikeistoalneksiä
maalaisliitossa. sQsdem-Puolueessa. ja
•ruotsalaisessa kansanpuolueessa. K e ­väällä
1945- .solmitusta yhteistyö.sopl-mukjesta
•. ovat madlai.'5liltto ja . so.?-
dcm-puoluc tosiasiassa luopuneet, s i i ­nä
hahinoitellut Perustavat kaasan-valtaisef
uudistukset jääneet, toteutta­matta
j a S K D L vKsLstHän jätetty tai-s-telemaän
kansallisten elinetujen j a
työtätekevien oikeuksien puolesta.
K i i n n a l l L s v a a l i s s a : Tosiasiallisessa v a a -
llliitas-sa esiintyneet taanturaukseliset
ryhmät kykenivät a,iheuttamaan jor
pä; t a k a i s k u n kai^sapvaltaiselie r i n t a ­malle.
K e h i t y s suuressa maailmassa ori n y t
k u i t e n k i n joutumassa uuteen käänne^
kohtaan. - D o l l a T l k a p i t a l i s m i n jpl^ta-man
taantumuksen hyökkäys on ; e r i
t a h o i l l a tyrehtymässä, demokraatti-:
set voimat ovat uhkaavan .yaaran er
dessä tiivistäneet rivinsä j a merkkejä
esiintyy siltä, että: aloite, o n ' i^atkai-sevästi
siirtymässä niiden., 'käsiin
. K i i n a s s a j a K r e i k a . ^ a ovat sotata­pahtumat
kääntyneet demokraattls-s
t e n kansanarmeijaln hyväksi, länsi-
Euroopan maissa o n v a s t a r i n t a : Mar-^
s h a l U j a BevinTSUUnnVtclmia vastaan
tehostimut. j a s a m a n a i k a i s e s r i kuin
Y h d y s v a l l o i s s a •alkanut : talouspula
saattaa koko k a p i t a i u t i s e n m a a i l m an
uuden k r i i s i n eteen, tapahtuu t a l o u ­d
e l l i n en j a sosiaalinen rakennustyö
Neuvostoliitossa ja itä-fiaroopan k a u -
.-sandemokratioissa kiihtyvällä teholla
ja nopeudella..
Mejdän o n omassa maassamme ta-;
j u t t a v a nämä kansainvälisen k e h i -
&eD Liiton liittoneO^osto antoi « u - • l a i n e n tajstela'>3a r a u h a n Ja k a n s a n -
raavan JtflkilatuiUoaD Söomen! v a l l a n puolesta, sivistyneistöä t a r -
Jcansalle.: ^w?vlt3an s u u n a k u l t t u u r i m i d i s t t i s t a t o -
KAN.S.4LAISETI K^ES^A Xt? " t t a-maan j a k a n s a l l i s t a vapauttam-
AIVOJEN T V i i ^ ^ K E V Ä T ! "^^ t u r v a a m a a n . Ruotsalaisen vanem-
MAASEUUUL1.A i A A S I ; T C S K £ S - ; ^ ^ - ' ^ ^ " f ''""'t'r^^ n
i Eia a i n a j a k a i k j i i a i l a puollamme, on
1 nähtävä, tnissäT o n sen' t i i k l jä turva,
i Karjalatisen siirtoväen: elihedut ph
c u r v a t t a m i s i a vain demokratian ^yh-
N a i s i i n . j ä ' .nuonsoon
vetoamme. e r i k o i s e s t i . r a t i h a n j a , t u -
turvaamisen nimessä.
Kansalaiset 1 Käden ja aivoien
työläiset : maaseadnlla ja 'asatas-
: k e s l K n I ^ s a ! Koikelcoon yli Sao-jm>
n m a a n tieto siitä* että käänine
kefajtyksessä oh tapahtnmassa se­kä
suiaressa aaailmassa että o-massä
maassamme! SKDL siirtyy
nyt pnbJnstnksesta hyökJtä.yksee
ja kutsua teitä Itailikia kansanval­taiseen
ia\ kansalliseen taisteiluniii
joka. samänailuisena toimintamme
kalkissa portaissa ja laajemmalle,
olottavaha kuin.iniUoinkaah ennen
tähtää: kansanvallan ja kansaUl-
: sen: tUPTallisnutemme lojittami-seen,
ednslräi^ taantiuiiraluse
sen enemmistöh miirtamib^ iSK-D
L : n vaalivMtolla/
SUOME.V KAXSA.V
DEMOKRAATTINEN LIITTO
K L Kulo Sylvi-KylUkki Kilpi
ipaavö Kivikoskl^TConsta Talvio
Tyyne Tuominen.
Pohjois-Ontarion
kulfa-alueelta
sanovat tätä demokratiaksi. : ^
K u n Tshekkaslovakian paäministe- tvksen merkit Ja vedettävä niistä j p h -
r i . johtaen maansiv s u u r i n t a puoluetta.
kleltuytyy tyoskentelemasta taantu­m
u k s e l l i s t e n kanssa j a . p a l j a s t a a hei­dän
peloksensa k u n he aikovat kään­tää
t a k a i s i n h i s t o r i a i i pyörää, m i n tä­tä
.sanotaan d i k t a t u u r i k s i ; .
nemmän p a l k k i o t a f a r m a r c i i l c Ja s-ia- ; ^ i myöntänyt eroa kalidellotoista. Tasiasia on.. ettu- huomattava .:asa
daksoen vUjankcrays m e i u s t y k s c l l i - ; G u t t w a l u i n inielc.Ma no. j o l k a uskalsi- ' T s h e k k o s l o v a k i a n h a l lilu.slaitoksi.sta
seksi j a k o r v a t a .^e v i - r o t t a m a lU m . l j u - ! v.it ailiouttaa .sHlai.sen k r i i s i n , eivät; j a ulkomini.sleno.^iä u n o l l u t .saman
necreja. nama .Munat m i n i s t c t n a i k o i - _ voi tyb.^kennella halien kanssaan. . j o u k o n käsissi. Joka livvaksvl MVP.-
vat v a l i t t a a . . S a m a n l a i s i a vaikeuksia
s y n t y i kalkissa asiois.sa —.viiliänvics-
G o l t w a l d i n horjumaton rkanta. h i i - ; | c l i o n i u jä • koko :s^^
{-nen ......vctopniukscnsn •Tshckkoslo.v.tir.i-.imperlallst-ivältöjen: kaitesa';.- Se •••olisi
t e n palkoista j a paremmista syo^uh- -ician kan.^aan. unioii antama tuki. j a , h a l u n n u t tehdä T^hekkc^slovakiasta
t e i s t a nlissii teollisuuksissa, j o i i a ei
o l t u kansallii.tottu j n c -
VAPAASTI KOKEILUA
VARTEN
Reumatismin ja Nivel-
Aeumatismin pakotuksille
J o s : e t te 1 o l e k o s k a a n käyttäneet
R . O S S E : TABS-lääketUi k i u s a l l i s en
n i v c l r e u m a l l s m l n . hermotul^hduk-sen
j a r e u m a t i s m i n p a k o t u k s i i n —
n i i n kokeilkaa sitä j o T.\NAÄN
meidän k u s t a n n u k s e l l a ? Sitä ovat
käyttäneet j o tuhannet Ihmiset y l i
25 vuoden a j a n Canadassa j a Y h ­d
y s v a l l o i s s a .
VAPAASTI TXMXN L E H D EN
LUKIJOILLE.
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan koti­osoitteellanne..
Käyttäkää 25 tab­lettia
•vapaasti. Jos- ette ole tysty-väinen
t u l o k i n , niin pyydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista melDe takaisin — se :ei
maksa teiUe mitään. Älkiä lähet­täkö
rahaa; ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
BOSSE PBOBDCTS CO.
Oept^ Br>5;27a8 Fanrell Ave;; vv
iChicai» 45, lU
etetäänmeldfin Canadan kont>
ne. kohtuulliset turvallisuustoimenpi­teet.:
j o i i o n n i i k ä . hyvänsä valtio olisi
ryhtynyt .sellaisessa tilanteessa, pclas-tiyat
tihTiuecn: Sosialidemokraatu :
muuitivat äänensävynsä.:': P r e s i d e n t t i •
Boncs hyvak-syi m i n i s t e r i e n eronhakc-:!
p a i k a n jonka kautta oiisi avattu k o k oi
itä-Eurooppa . M a r s h a l l i n - s u u n n i t e l - !
malle. j
S i i t a o h s l tullut todellinen Mynchen. i
A i v .m samoin: k u i n Tshekkoslovakia i
oh t u k i k o h t a H i t l e r i n oven .aukaise- ;
inuksen j a a n t o i Gptt\valdin tehtäväkö j i n i S c k s i Hitlerin. Euroopan valloitnk-si
midcn h a l l i t u k s e n muodostamisen.; ^ccn. ~niin lallä toisella "Ratvjkan k o -
Uusi hallitus on kokoomushallitus . kcniuLsclla • olisi tässä "Euroopan
—. mutta uudella pohjalla — j o h o n .linnakkeessa" ollut •;.sama merkitys
kuuluu kaikkien niiden puolueiden •Wall StreetlUe.
johtajat,, jotka ovat olleet u s k o l l i s ia
K o z i c e n olijcimalle. u s k o l l i s i a - t a l o u ­den
kehittämiselle j a päättäneet, etta
eivät •::SaUi M a r s h a l l i n suunnitelman
pettää heitä.
Tshekkoslovakian kommunistit esti­vät
toisen M y n c h e n i n . . Kaukan?» siitä-että
he ovat järjestäneet sellaisen; k u ­ten
jotkut lehdet väittävät.
He Qv^i käyttäneet v a l t i o n puolus-
.Tamän;.ialkeen seuraa, tärkeä kj-sy-.ftusvoimaa^ valtion suojele^^
mys? Onko kansandemokratialla. o i ­keus
puolustaa itseään t a i ei?:
:.• .Mitä . k o m m t i n i s t i e n ; O h s i . pitänyt
tehdä r - , o l i s i k o heidän, pitänyt a n t aa
heittää Itsensä pois halUtuksesta jossa
h e olivat johtavana puolueena, kuten
I t a h a n j a R a n s k a n kommunistit a n ­t
o i v a t pettää itsensä?
M i k s i .-Anierikan.vs^
ylistää Ranskan s o s i a l i s t i en j a oikeis­t
o l a i s t e n hallitTista; kun se hj-ö^^
l a k k o l a i s i a vastaan, käyttää sotaväkeä
j a piirittää :; parlamenttitalon : jne?
adik&('tällainen :om^
k a i k k i o s o i t t a a - k r i i s in selviytjTän pc-^.l
r u s t u s l a i l l i s i n toimenpitein.: •: - |
Tosiasissa Tshekkoslorakia. o n huo­mattavasti
l u j i t t a n u t sekä sisäistä että
u l k o n a i s t a asemaansa välttämättö­mien
turvallLsuustoimenpiteiden ja
kansansa tuen kautta.
. . S a n o m a l e h t i - j a r a d i o h u l l u t . jötkä
tällä puolella valtamerta ovat huutär'
neet. eivät. luonnollisesti liidäfsellai-;
sesta lujuudesta j a valppaudesta. H e i ­dän
huutonsa osoittaa k u i n k a kipeäs­t
i se h e i h i n koskee. He tietävät ettei-rät
h e voi pettää Tshekkoslovakiaa.
iSita^ pahempi heille.
tbpäätökset politiikassaoimc. edelly?;
tykset ovat sj-ntymässä sKDL: n k o e -
j t e l l u n • ohjelman, y h t e i s k u n n a l l i s e n j a
kansallisen clinetupoUtijkan, tpteut-t
a m i s c U e :
1. Poliittinen don>okratiamme
on turvattava Uudistamalla vir­kakoneisto,
oikeuslaitos j a armei­ja
kansan-»-altals<5ssa hengessä ja
poistamalla miä^n TJv^ist» suh­teellisen
rajoitettu jou»i»io k a n s a n ­vallan
vlholU-sia.
2. Fasistiset, k^nsam-altaa ja.
valtiola vastaan vcbKMIe\-ät a i ­nekset
Oli ankarin ottein pidettävä
kurissa. .Asckätkäs3»M»>ton .oikeu­dellinen
selvittely on vi«tä\-a kan­san
oikeustajua vastaavaan,, r a t -
kaisuun.
5. Si\-istyseläinä kaHSanvaltais-
(etlava ja kulttuuri tehtävä kokp
kansan omaisuudol;si. Tiedettä ja
laidetta on kaikin tavoin tuettava
j.-» suuri koulu-uudistus toteutetta­va,
4. Maamme kansallista riippu­mattomuutta
on tehoKli*asti"suor
jcltava ja imperialistisen sekaan­tumisen
pjrkimykset torjuttava.
Suomen on turvattava r a u h a onuU
1.^ rajoillaan Ja estettävä alueen­sa
joutumasta uua^oeU sotaisten
seikkailujen näyttämöksi.'Ja P^^*'
tävä siinä mielessä entistä kiin-teämpään
yhteistvöHftn N-euvostOw
liiton ja muiden r a u h j a t a k a s t a v i -
en kansakuntien kansS*.
Kansamme kaikkia työtätekeviä
kansavaltaisia j a k a n s a l l i s e s t i ajat.
televia kerroksia kcsJtee taistelu näi­den
päämäärien puolesta- fyöväenluo^
5 V a l lQ onr>W-n• Vnikkpä: h r t : ' V ^^
. Hengen aateluudessa övat Canadan
suomalaiset saavuttaneet tähänasti­sen
historiansa korkeimman , l a s oh
vuonna 1947. — C a n a d a n Suomiapu
(Canäda-Finland A i d Society F u n d ) -
yhdistyksen työ o h a i n u t l a a t u i n en
k a h d e l l a k i n ; t a v a l l a . Ensinnäkin o li
- tämä: ensi kerta' koko tämän man­tereen
suomalaisten elämässä, . k un
kummassakaan: valtakunnassa v k a i k k i
suomalaiset seurakunnat, k i r k o t . - y h ­distykset
j a poliittiset ..puolueetkin
pystyivät toimimaan yhden ainoaii
yhteisen .suomalaisen yhdistykäen. t a i ;
•liiton kautta suuriarvoisen k u n n i a ­tehtävän
.suorittamiseksi. TolEeksi,
yksinomaan Canadan suomalaisten
aikaansaannoksena, oli $103,.000 k e - :
räysv " n i i n k u i n viheltämällä",.väheni.;
män . k u i n- kahden, vuoden, aikan?;,
k r i s t i l l i s e n laupeuden ..työnä Suomen
hä^tääkärsivien: a u t t a m i s e k s i , ennen­kuulumaton
saavutus..
Y h d y s valtainkaan suomalaisten
keskuudessa c i v o i tu yhdistää k a i k k ia
suomalaisia yhden.: ainoan yhteisen
suomalaisen yhdistyksen tai l i i t on
k a u t t a toimimaan tässäkään asiassa
. j a kunniatehtävässä.: Canadassa lie­nee
suomalaisia 'nykyään k a i k k i a an
n. 33,000,. jos k a i k k i miehet, naiset ja
lapset otetaan lukuun. Nämä 33,00i3
s i i s ahtoivat: :keskiinäärin vähintään
$3 päätä kohti rahassatähän y h t e i ­seen
keräykseen. O v a t k o h a n Y h d y s ­v
a l t o j en tai - minkään muun maan
siiömalaiset saavuttaneet tämän mää­rän;
päätä. kohti?-Minä . v a i n kysjm!:
O l i s i hyvä tietää miten korkealle
Y h d y s v a l t a i n suomalaiset: pääsivät
päätä kohti heidän keräyksessääti
Samana ajanjaksona. Osaisikohan j O r
k u U S A i n suomalainen arvioida sitä?
S a a t t a i s i h a n se k a n n u s t a a meitä suui
r e m p i i n k i n v o i t t o i h i n . : -
Samalla on muistettava, että m o ­lemmista
v a l t a k u n n i s t a k u l k i miljoo­n
i e n dollarien arvoinen, kokonainen
t u l v i v a v i r t a paketteja keskeytymättö­mänä
vyöräna samana aikana y k s i -
tyishenkilöillei sukulaisille, ystäville,
y h d i s t y k s i l l e j a hyväntekeväisyyslai-tokslUc
Suomeen .Sitä ei k u k a a n SUOT
messa: osannut aavistaakaan etukä­teen/
O l i h a n se v a i n o m a n .sydämem­me
sänelmä y h t e i n e n ra kkaudenlah.^.
j a Suom.en paljon kärsineelle j a kcsr
täneelle kansalle. .•• - <.
Kyllähän meidän Canadan suoma^:
laisten ulkomuoto on usein karua
hengen viljelyksessäkin, monen vie­r
a a n mielestä. Muttai sydän .sillä
•kaiii^alla o n p a i k a l l a a n j a se o n t e r v e l
Sydämen sivistyshän, se on s i t t e n k in
a r v o k k a i n t a elämässä.: Sehän o n h e n ­gen
aateluuden m i t t a . O n h a n se myös
h y v i n y k s u i k e r t a i n e n j a - käytännöllir |
nen. k r l s t u s k i n s i i h e n v i i t t a a . t o d i s t a ­essaan,
k a l k k i e n kansojen j a yksilöi­den,
viimeisestä tuomiosta s e u r a a ; in
s a n o i n : . . " K u n : I h m i s e n ' P o i k a : - t u l ee
kirkkaudessaan . ; . S U l o i n Hän i s t uu
k i r k k a u t e n s a valtaistuimelle. -Ja H a -,
nen eteensä kootaan k a i k k i k a n s a t . . .
"Silloin Kuningas, sanoo: " M i n un
oii nälkä, j a te a n n o i t t e M i n u n syödä;;
M i n u n o l i - j a n o j a te armoltte M i n u a
j u o d a : Minä o l i n k o d i t o n j a : t e otitte
. M i n u t huoneeseenne: Minä: o l i n alas­t
o n j a t e v a a t e t i t t e M i n u t : Minä s a i - ;
r a s t i n j a te kärttte M i n u a katsomas­s
a : Minä o l i n vankeudessa: j a te t u ­l
i t t e luokseni." J a : .'-Totisesti Minä
sanon teille:; k a i k k i initä olette t e h - .
neet yhdelle näistä pienimmistä vel­jistäni,
. s e n - o l e t t e ' tehneet MinuUe.
Bevin syyttää
Guatemalaa
,: Lontoo;' — Ulkoministeriö j u l k a i si
k e s k i v i i k k o n a . n o o t i n , missä B r i t a n n i -
, a n h a l l i t u s , syyttää G u a t e m a l a n h a l l i -
i u s t a sen johdosta, kun. se o n s a l l i r
nut toimeenpanna."häpeällisen mie­lenosoituksen".
B r i t a n n i a n - lähetystöä
• v a s t a a n Guatemala Cityssä.:
Samanaikaisesti ulkoministeri B e - .
v i n selosti minkä vuoksi kaksi b r i t t i ­läistä
risteilijää j a taistelusotavakea
lähetettiin brittiläiseen Hondurasiin.
Hän sanoi alahuoneessa, että h a l l i ­tus
on v e l v o l l i n e n ^"ryhtymään tar­p
e e l l i s i in 'toimenpiteisiin, jos Guate­m
a l a n taholta : u h a t a a n ; väkivallalla
B r i t a n n i a n s i i r t o m a a t a " . B e v i n väitti
t u o n s i i r t o m a a n asukkaiden osoitta­neen,
että " h e ovat. täysin brittiläisiä
j a haluavat,pysj'ä sellaisena",
K a i k e n , minkä :Olet-te; jättäneet teke­mättä
f y h d e l l e näistä /pienimmistä.
Eivätkö nämä olekin hyvin nyky­aikaisia
. k r i s t i l l i s y y d e n k i n m i t t a p u i ta
t a i punnuksia elämän vaa'assa k a h ­dennellakymmenennellä,
-vuosisadalla
j K r . ? Tätä uskontoa, me k a i k k i y m ­märrämme
!
Tänä maailman kansojen k o h t a l o k ­kaana
vuotena -7- eivätköhän.. eräässä
merkityksessä, k a i k k i m a a i l m a n k a n ­sat,
j a v a l t a k u n n a t j u u r i , tänä päivä-,
nä seiso tuon Kaikkitietävän Tuoma­r
i n edessä, j o k a erehtymättömän o i ­k
e i n tuomita taitaa? Ovat j u u r i Hä­n
e n t u t k i t t a n n a a n j a t u o m i t t a v i -
n a a n ! (Lue M a t t ; 25:31-46:) Eikö k o ­ko
tuon luvun lukeminenkaan ..tee
haittaa;kenellekään. ...
Canadan Suomiapu yhdistyksen
- toiminui on päättynyt. Ei\-ätkö sen
historiallisen yhdistyksen entiset
johtokunnan jäsenet ja johtavat
toimihenkilöt voisi meille vielä vii^
toittaa tietä uuden samanlaatuisen]
liiton aikaansaamiseksi?
.Ovathan kaikki mielipiteensä
ilmituonset tuon liiton toimilicn-
^ kilöt./ ilmaisseet, että tämänlaista
liittoo . tar\'itaan kipeä.sti ja juuri i
nyt. Onpa Suomen Tasavallan e n - i
simmäinen lähettiläskin mainin- !
-nut Canadan Suomia\-unlopetta-jaiskokonksessa
siihen viittaavan i
toivomuksen. \
: Apua tarvitaan vielä paljon Suo- l
messa. '
- Toimintaan on käytävä käsiksi I
: ripeästi.,; "Hetken : työ: tuhatvuosi -
: h i n . vaikuttaa V .isänmaahan ja
maailmaan!"
Kirjoittakaapa tästä asiasta toi­setkin.
— \ . I. H .
BELt FUNERAL
HOME
HAUTAANTOIMITTAJAT
, Hyvämaineinen palvehis
2746 ;East Hastin«s Street
PtjHELIN JLK. 0015
Taneoorer Br. Columbia
k m i o tämän.maan huomattavimmas- |
.sa arkkitehtoonisessa kUpailussa s:t- \
t en i-uoden 1941, j o l l o i n a r k k i t e h t u u - |
n t o i m i s t o • S a a n n e n & S a a r i n e n , e-:
sun-tyi. myöskin voittajana Smithso- l
nlan- •Instituten kilpailussa. ;
Eero S a a r i n e n p a l k i t t i i n taalla, k i l - l
päiluEsa, j o h o n otti oiaa s u u n mia-.t
i a p a r h a i t a arkkitehtejä, j o t k a jät-i
tlvät k i l p a i l u im k a i k k i a a n 172 luon-1
n o s t a j a ' s u u n n i t e l m a a . K y s m y k i B i sa
oli s u t m n i t e l m a n j a asemakaavan l a a -
t l n u n e n tämän k a u p i m gm j o k i r a n t i -
a l u e t t a varten. P a l k i t t u suunnitelma
edellyttää 590 j a l a n korktusen teräs­k
a a r e n r a k e n t a m i s t a "Lärmen portik­s
i " , jonka läheisyyteen ,nom 80 eekr
k e r i n laajuiselle alueelle, rakennet­t
a i s i i n tämän seudun seitsemän t a r -1
keimmän t a p a h t u m a n muistoksi kak-.
s i museotoi ulkoilmateatteri, u l k o i l -
m a r a v i n t o l a , entisten aikojen kylä j a
v i i s i kuvanveistopatsasta. ; Tämän
l a a j a p i i r t e i s en "Jef f e r s on National
E x p a n s i o n M e m o r i a r ' - n i m i s e n suun­n
i t e l m a n toteuttaminen tulisi lasku­jen
m u k a a n maksamaan n o i n 30 m i l ­joonaa
d o l l a r i a j a r i i p p u u s e n . r a k e n ­t
a m i n e n kongressin myöntämistä
määrärahoista. : S u i m n i t e l t u valtava
teräskaari t u l i s i k l i l l o i t e t u s t a ^.eräk-sestä
Ja: tämä kaupunki t u n n e t t a i s i in
sii{ä s a m a a n . t a p a a n k u i n P a r i s i t u n ­n
e t a a n E l f f e l - t o r n l s t a a n . :
Eero Saarisen, s u u n n i t e l m i e n l a a t i ­miseen
osallistui hänen., kuvanveis-täjävaimonsa
j a . k o l m e apulaista ja.
s u i m n i t e l m a t edellyttävät, että tämä
M i s s i s s i p p i - j o e n r a n t a a n rakennetta­va
entinen varastoalue k o r i s t e t t a i s i in
p u i l l a j a i s t u t u k s i l l a . „
: A r k k i t e h t i - Saarinen työskentelee
p a r h a i l l a a n Iukui.sien muiden huo­mattavien
tehtävien parissa, sillä hä­nen
tehtävänään on, yhdessä isänsä
kanssa, s u i i n i u t e l m i e n j a luonnosten
l a a t i m i n e n . M i l w a u k e e - k a u n t i n . sota­muistomerkkiä.
varten. , . .
TOIVOTAMME ONNEA...
M r s . Hanna Btomilie
hänen 65 vuotissyntymäpäivämäjohdoslQ
Victor Blum Vkiio ja V äinö Matikka ja rsu
Inkrri ja Taisto Elimen ja tytöt ^- Söderholm
I anna j.a T_a is. to; JToTh nson Leonard ^^j^a^^ ^E ima Sk-e-M-"alt^u
}^ ty^öf Elcatior Lampi
Ida ja Heikki Mäki Bill ja Hazel Pietilä ja perhe
•KIITOS
: Kiitän täten k a i k k i a xovereita. j a ystäviä. j o t k a saapuivat
n a u t t i m a a n kanssani kahvipöydän ääressä m i n u l l e valmistetun
kuuden j a .puolen. kjTittilankeekJä, . m i n u n täyttäessä kuusi-kymmentävusi
vuotta.
K i i t o k s e n i l a u s u n myös mistä k a u n i i s t a l a h j o i s t a j o l t a sain
otfaa vastaan. K t i t o l l i s u u d e l l a m u i s t e l e n .
HANNA BLOM
F I N L A N D ONTARIO
C
C
G
O
G
Sr.
• K-f
S
14Ö
TOI
lau
ME ALLAMAINITUT YSTÄVÄT J A TOVERIT
TOIVOTAM~ME ON-\EA JA MENESTYSTÄ
William Laineelli
HÄNEN LÄHTIESSÄÄN SUOMIMATKALLE
Roy, Lempi, j a O. Mäkinen
H i l m a Wuori
Amanda H a k a la
A i l i j a S u l o Koskela:
S e l m a j a M a t t i Vesti': :•.'
A n n a j a Verner. Kehusmaa
K a i n o j a N i c k : R a n t a ...
J a l m a r K a n g a s .
K a l l e V i i n i k ka
H i n k k u r i j a - p e r he
• JUdy, V i l m a , Aune j a E i n o K e m p - E i n e , E r i c , H e l m i j a B r u n o ; J i
Helen, K y l l i k k i j a E m i l H a h k i l a :
Irma, E l l e n j a K u s t i Savijärvi' •
• L e m p i j a E r i c Sundvickson . ''
• I d a j a F r a n s .\hlgren ;
, K e r t t u j a Emo. Laakso
Amanda H a r j u la
E l l e n j a H e i k k i Väyrynen : - :
A i n o j a J o h n Koski '
Helen j a F r a n k Ranta
Raymond, K e r t i u j a P a a v o PaSso
Erii.ka j a A n t t i L u h ta
Meeri j a K a s s u Laine
H i l m a j a K u s t i K o r pi
: H i l d a j a L e i m i . L a i t i n e n : • : :
M a r t t i Torbacka
..Meeri j a E e l i Nienu-Iä. •
- E l l a . L a i l a . M a r t t a : j a ; M a t t i A n t i la
-Martta Kovorokoski
M i r j a m i : A n n i . j a - E m o Väisänen
Ester j a Hannes Purra, j a Begge^
: L y y l i .:ja. R . H i l t u n e n ja
E l i z a b e th
A i n o j a E e l i R i t o la
M e i m i , S i i n j a L a u r i Järvi •
I d a j a M a t t i L u h ta
-Allan. H e l e n j a D a v i d Laine
South Porcupine
R i c h a r d . B e r t h a j a Herman..
M a r i t t a . I r j a - j a A n t o n Passi
• A n i t a ; M . j a L a u r i . M i k k o l a ; •
I v a r Ihacks
A i h - j a R. L a m m i j a perhe
YrjöHeinähen-, .
A n n i j a T o i v o Kanerva
A r v o Perälä j a perhe " N^
Tyjme j a S u l o Vesa >
Paavo V o u t i l a i n e n :
A n n a , L i i s a . Vieno j a ;Yrjö Ojäj
- V i l m a . . L a i n a j a : E i n o Puisto ..
H i l d a j a A . A a l t o n e n ,
Roy, Berthä j a A r n e Kuniitni
A n i t a , H i l d a j ä Latua Kartio. .
G e r r y , T a i m i j a Mauno' ForseD-:
E. B a r b a r a , Ptose j a J a c k O iv
J a c k K u l l as
F r a n s Mäkelä
E l l i j a E i n o - Haapakoski
A l l a n . S i r k k a j a D a v i d Waraj
A l l a n , A i n o j a O t t o Korköla
P a u l a . L a u r a j a O n n i Kuisias
R i c h a r d Vuorimäki
S y l v i a i a . A r m a s . 'Waanan. . •:
S. j a C .
M a n d y j a W i l l i a m K o t i la
Ontarii
:.. Ottä\v.T
uiieet Ci
siiorasuki
• >:a.?ra' sei
c;t.eae.vät'
' Konser;
.T.on, sano
na,';että'-j
: '-sodan syt
• - .;ylpisesti.'
.;:Vkarij?oJen;
.•;:.tuessa*'.. •
::',;V :-NLIÖ ta;
:;. tarpeellist,
• .v^unto^nyr
• jsutis s.iiliei
: '• •komiiiisiei
'•.^.timiten. ' • •
•, .'."Me oier
• tumat^. OVE
meliceiii.: SE
. pahtui vlibi
• .han..:menn
•. va:<syneen :
'. ovat antaiii
:::jotka,'eivät
• :epäiiysi;ä -s.
• .•tilkka'', •rsa:
;'iaj^^'••.'.;• V
„ •.•;'roiiien\' •
•'iGordöii •.pi-;
t:ivien pääj:
: hui :Mo.nt,re
ai.siyksen- .:
• käymään :.."r
; .keskiisteluir
•sa';.'.' •!.;•
'"'Täma^ mi
täisen; jä^; te ul
vaaditf
leivän;
o t i.iM. i . :;^
•/:intalau:ta:ku
., ••:i.<.-:-jnrj. et-i
' .'^Ciätfcih; Visioi
' kun rix
:.^^or^irVii:niiV-ä;:
::-'ö.:;30;>.eii;jn;:
•.v :-^P.'kä\ipp
''^^ Bic/.-.,^
•:^";:-e:W:o;-cirs
; johtäj
'•'•i-. . • : , i - : -.
' "'•^ 'f-'.an h
;??n;äii;eaäHir
'"^ ••• ^-'i :o.-:a>:
•.^!^"i^:S^^^''eipärn
:e-.-.an:::
• p : - a^
£e n j s - c : : :
jl^y-iiutfija;.: ::::•,:.;
:••::: 9"V^^n/;:oiiit
t"''f'^''"^ uudi
••"".*••'•..:? ^ u r . n on
_ K a k s i ruoti
Jentokonett
TuUiolma _
''-'^•^•i*- :er.:oione
... ; — j o . i j s
harjoitusle