Vapaus, December 4, 1930

              •Sivu '4 Torstaina, jouluk. 4 p:nä— Thur-, Dec.-4
f Ylu^svahain osuus maibian fiä^olaao
l
\
4
Tässäkin lehdessä on useampaan
k e r t a a n selostettu, kuinka Yhdys­v
a l t a i n sodanjälkeinen talouspoli-l
i t i i k k a on ollut suurena syynä
koko maailmassa nykyään vallit-sevsian
palaan. Setä Samuli on
vJtavelkojen kiristämisellään ja
t : : o n n in estämisellä muista maista
y^axiut raikaan seilaillen ahdingon,
ioBiÄ * i ainoastaan muiden maiden,
vaan sen itsensäkin on vaikea, eh­käpä
mahdoton, selviytyä ilman
perinpohjaisia mullistuksia. On ti-leva
sekin päivä, jona Yhdysval­t
a i n työtätekevä väestö saa s i l -
mänsä auki näkemään, mihin um­pikujaan
•WaII-kadun politikoitsi-j
a t ovat maan asiat johtaneet.
Suurkapitalismin palveluksessa ole­v
i a politikoitsijoita on kaiken a i ­kaa
uskollisesti j a innokkaasti k a n -
nattanut ostettu sanomalehdistö,
vain muutamilla poikkeuksilla —-;
n i i n harvoilla, että ne ainoastaan
vahvistavat säännön.
Huomattavin noista poikkeuksis­t
a lienee Yhdysvaltain johtavin
maatelousle^hti "Wallace's Farm-e
r " , jonka toimittaja, niin vanhaa
republikaanij[uurta kuin., hän sa­nookin
olevansa, ei ota nielläkseen
kaikkea sitä pajukdyttä, mitä etu­päässä
republikaanipuolueen politi-koitsijat
koettavat syöttää. Hän
arvostelee sangen ankarasti Yhdys­v
a l t a i n sodanjälkeistä politiikkaa.
Sotavelka-kysymyksestä puhues­saan
hän sanoo: ''meidän suurin
syntimme, etenkin saksalaisten s i l ­missä,
on se, että me t i u k a s t i ' v a a ­dimme
Englannin, Ranskan j a I t a ­l
i a n maksamaan velkansa meidän
h a l l i t u k s e l l e " . . Youngin ohjelman
mukaan nuo maat pakottavat Sak­san
maksamaan niille yhtä paljon
knin ne ovat velassa Y h d y s v a l l o i l ­le.
Yhdysvallat ei hyväksy v e i -
kojen suoritusta tavarassa, eikä se
päästä Saksaa j a maita Europan
maita käymään kauppaa tela-Ame­r
i k a n ja A a s i a n markkindilla s i i ­nä
määrin, että ne saisivat rahoja
velkainsa maksuun. Jos Yhdys­v
a l l a t pyyhkisi saatavansa Englan­nilta,
Hanskalta ja I t a l i a l t a , vapau­tuisi
Saicsa enimmistä sotakor-vausmaksuistaan,
j o l l o in siitä t u l i si
paljoa parempi/ yhdysvaltalaisen
npmpuiin, silavan' j a velmän ostaja,
hän selittää.
Joshan m i l f e i jokainen: maa
maailmasiäa kärsii; Yhdysvaltain
sotavelkapolitiikan seurauksista, on
Yhdysvaltain T U L U P O I T I I K KA
ollut vielä suurempana syynä ny­kyiseen
lamaannukseen. "Meidän
poUtikoitsijäimme levittämä pro-pagandä",
sanoo kirjotta j a , " on
- i ^ t e l l y t j o t k u t Europan kansat us­komaan,
että korkea suojelustulli
muka on ollut meidän varallisuu­temme
lähteenä, j a n i i n ovat maa­ilman
kansat ruvenneet «ristäy-
,tyu)ään toisistaan tullimuui'eilla
On kauheata,- että näin tapahtuu
juuri tänä aikana, kun n y k y a i k a i ­set
höyrylaivat, lentokoneet, r a .
diot, sähkökaapelit jne. tekeväi
kansainvälisen hyvinvoinnin todel­la
mahdolliseksi vapaan tavarain
valäidon avulla. Kpinka surkutel­tavaa
onkaan, että Yhdysvallat;
jonka oikeastaan pitäisi edustaa
korkeimpia ihanteita, veljeyttä ja
kansainvälistä -hyvansuontia, tulli­politiikallaan
näyttää tietä «kan­sainväliseen
väärinkäsitykseen ja
laajakantoiseen lamaannukseen."
K i r j o t t a j a myöntää, että Yhdys­vallat
ei ole tarkotuksellisesti joh­tanut
koko maailmaa sekasortoon
j a lamaannukseen, vaan on sen
tehnyt pelkästä "itsekkäästä ym­märtämättömyydestä?.
Nyt - on
Yhdysvaltain pakko pysähtyä har­kitsemaan,
miten on muulle' maa­ilmalle
käynyt, koska sen menet
t e l y on vienyt sen oman väestön
ahdinkoon. "Kova aika alkoi E n -
ropassa v, 1928. Hinnat rupesi,
vat laskemaan j a tilanne kävi hor­juvaksi
lähes kahta vuotta ennem­min
kuin meillä Yhdysvalloissa.
f f iirr titrTriT - i - r i ' i -Tiri
Tihan osastoon tarkotetat kirjotukset pyydetään lähettämään osoUeeUa: A. B. MäLda, Somtvlay IB.C.
on monella n i i n vähän. Vasta kun den menekille. Toiset aikansa k u -
on jonkunlaista yhdenvertaisuuteen Uiksi puhdistavat yksinäisten käve-vivahtavaa
ihmiskunnan ostokyvys-. lljäin takkuja, väitetään: jotkut eh-
8ä,-riittää menekkiä meidän; t u o t - f ^ käyvät varkaissa läheisillä f a r -
- . . — ^ . jjjgjjia^ ja kaikkein jrritteliämmat
toisinaan pistäytyvät pankkeja ve­rottamassa,'
Olisikohan lehden mie­lestä
lisättävä tätä l a j i a työsken-teiljemme.
Puolet mailman väes­töstä
ovat aliravittuja^ ali-vaateh-^
dittuja, ali-buollettoja melkein kal­kissa
suhteissa. Aikamoinen pulma,
jolla saattaa olla useampia erilaisia
ratkaisuja — eivätkä kaikki oikein
kauniitakaan-
" P a r a s f a i k a a kuulemme työväen
piireissä keskusteltavan, työpäivän
lyhentämisestä Ja palkkojen korot­tamisesta,
ja siellä näyttää oltavan
Me" saätöimmVoHa ^jonkun aikaa ^J^- ,S.^y*^ "
olevinamme ikäänkuin emme olisi
muuhun maailmaan kuuluneetkaan,
mutta nyt meidät on herätetty s i i -
täf harhaluulosta siksi kovakätises-t
i , että alamme hiukan järkitntyä.
Nykyisessä maailman tilanteessa
tulee tavallinen f a r m a r i k i n ennem­min
taikka myöhemmin oivalta
maan, että häneen kipeästi koske­vat
Intian levottomuudet. Kiinan
vallankumous. Venäjän uudet ot­teet.
Englannin j a Saksan työttö­myys
. . . Onnettomuudeksi po-.
liitilliset ihanteemme j a tullitaksaa^
koskevat . .aatteemme ovat viisi­kymmentä
vuotta ajasta jälessä.
Yritämme panna nykyisen maail­man
uutta viiniä vanhoihin leilei­h
i n . Näyttää siltä, että on tuho
edessä, ellei Yhdysvallat, tällä het­kellä
maailman voimakkain) valta­kunta,
tule paremmin käsittämään
vastuunalaisuuttaan maailmassa
kuin se sitte vuoden 1928 o n osot-taniit
sitä käsittävänsä."
— Edelläoleva on vakavanpuo­leinen
syytös naapuriamme vas.
taan^ j a tavallaan täysin oikeutet­t
u . Mutta lieventävänä asianhaa­rana
on otettava huomioon, että
Yhdysvaltain kapitalismi e i ole sen
pahempi k u i n minkään muun maan
kapitalismi. Se o n ainoastaan mui­t
a voimakkaampi tällä kertaa. J o ­kaisen
muun maan kapitalismi o l i ­si,
jos o l i s i ollut samassa asemäs-sa,
menetellyt yhtä lyhytnäköisen
itsekkäästi, tahi vielä itsekkääm-min
k u i n se. Jos kapitalismi t u n ­tisi
j a .tunnustaisi mitään vastuun­alaisuutta
oman maansa t a i muun
't^miskuhhan työtätekevien kan­sankerrosten
hyvinvoinnista, ei se
olisikaian kapitalismia, jonka teh-tävänä
on kätyriensii avulla riis­tää
haltuunsa k a i k k i , mitä tässä
maailmassa otettavaa on. Eikä se
muuten - olisikaan kuolemaan, tuo*
inittu. E i ole koskaan kuultu t a i
nähty, eikä koskaan t i i l l a ikuule-maan
t a i näkemää, että minkään
maan kapitalistiluokka vapaaehtoi­sesti,
pelkästä vastu.unalaisuuden
tunnosta vähääkään hellittäisi otet­taan
kärsivän ihmiskunnan kur­kusta.
Asema on sille n i i n edulli­nen,
ettei se askeltakaan väisty
ilman ylivoimaista pakkoa. Sen-tähden
on v a l l a n turha toivoa m i ­tään
helpotusta yhdysvaltalaisten
enemmän kuin yleis-inhimillisten-kään
"ihanteiden" taholta. A i .
nöana pelastuksen mahdollisuutena
ovat venäläismalliset "uudet ot­teet".
täminen avaa työpaikkoja työttö­mille,
j a korkeamamt työpalkat va*
raavat heille ostokykyä. Ehkäpä,
kun n i i n onnellinen tilanne saadaan
toteutumaan, Jok'ikinen pystyy syö­mään
enemmän vehnää, enemmän
lihaa, enemmän munia, enemmän
omenia, enemmän papuja, kunnes
el kukaan i.<3lko avarassa mailmassa
koskaan ole nälässä j a farmarikin
tulee tyytyväisemmäksi kohtaloonsa
Ja työskentelee edelleen aamunkoi­tosta
iltapimeään. N i i n — farmari
riepu! Ehkä hän jonakin päivänä
herää käsittämään, että nänkin voi'
si lyhentää ty5i»iväänsä Ja paran­taa
tulojaan laskemalla hihansa
alas J a rupeamalla etsimään r a t k a i ­sua,
e i yksikseen, vaan yhdessä sekä
ajatellen että toimien toisten far­marien
kanssa Ja teoUisuustyöväen
kanssa."
Tietysti tuo oU l i l a n katkera pala
lehden toimituksen pureskeltavaksi.
Sentähden onkin saman nimieron
toimitus-osastossa siihen vastine
otsakkeella.
"Käy asiaan käsiksi väärästä
päästä,"
Joka o n asiallisesti Ja sattuvasti s a ­nottu,
sUIä työväelle vlhamlelisen-jporvarln
mielestä käsitellään asiaa
-slUoln "väärästä päästä", kun sitä
käsitellään työväen Ja työtätekevän
farmarin kannalta. Toimitus katsoo
velvolUsuudekseep työväen asiaan
"oikeasta päästä", nimittäin kapita­listisen
riistäjän kannalta. Mutta
sen se tekee n i i n hatarasti j a h e i ­kosti,
etteivät toimituksen vasta­väitteet
kestä Uevlntäkään arvoste­lua.
Ensimälnen vastaväite kuuluu:
" M r . Ford j a muut 'mahtavat
rahaäytärlt!, Jolhhi McArthur
viittaa, suuntaavat fcehotuksensa
enemmänkin • kaupimkllalsiäestöl-le
kuin farmiareine. Jos kaupim-kilalsväesti^
mme tekisi työtä a n ­karammin,
hyötyisivät farmarit
sUtä, felllä se Johtaisi niiden väli^
neiden halpenemiseen, mitä far­marit
tarvitsevat farmlensa hoi­tamisessa."
telyä? • Vaiko arvottomain osakkei­den
myyntiä j a muuta farmarien
petkutusta, jonka jotkut valkokau-lukslset
työttömät ovat ottaneet
elinkeinokseen? Korjautuisikohan
farmarien tai Itenenkään muiden
sanoa, "sulkee sakset"? Teollisuus-työfväen
palkkojen alentamlr«nko?
E , vaan kun noiden "sakseh-reisien"
välissä oleva ja niitä auki pitävä
kapitalismin kaula leikataan poikki,
sulkeutuvat sakset itsestään.
Olemme näitä väitteitä tässä r e ­postelleet
laveammin kuin mitä ne
oikeastaan ansaitsevat ^ sentähden
että niitä alituiseen märehditään
porvarillisella taholla, Ja moni far­mari
ei ehkä heti huomaa, kuinka
onttoja ne oikeastaan ovat.
^ Sitä vähemmälle voimme Jättää
asema s l M , että näitä aniliarvoja löiden näin pahasti horJiiVille -pe-askarteluja.
Joihin työttömillä on
tilaisuus antautua, harjotettaisiia
entistä enemmän?
Koko puhe
ankarammasta
silkkaa pötyä, j o l l a e i v o i o l l a ' m u u ­ta
tarketusta k u i n herättää, farma­reissa
vihamielisyyttä kaupunkilais­ta,
eritoten tätä nykyä työtöntä
työväkeä kohtaan.
Toinen vastaväite on. Jos mahdol­lista,
vielä hatarampi:
"Me elämme siinä ajassa, jol­loin
työnsäästäjä-ikoneisto t u n -
Kapinsdlisto farinaria ohjataan "linjalle"
' Olemme ennen kertoneet siitä
miyrkyn kylvöstä. Jolla Onlarloa
ehkä vaikutusvaltaisin maatalousleh-t
i "Canadian Countryman" joka t i ­laisuudessa
koettaa saada työtäte.
kevät farmarit vihamielisiksi kau­punkilaista
teblUsuustyöväkeä vas­taan.
Se kyllä on johtavana aat-t
e o i a kalkilla porvarillisilla farmi,
lehdillä, mutta toiset menettelevät
sUnä' taitavammin Ja kavalammin
k u i n toiset. Nyt kyseessäoleva lehti
lienee ajahiit asiaansa Jotensakin
kömpelösti, koska siktä tavantakaa
««riintyy klrpeästi arvostelevia kirjo-tuksla
kapinallisten farmarien t a ­holta.
Niinpä on lehden vakinainen,
ahkera avustaja McArthur, Joka k i r -
jotykslstaan päättäen on työtäteke­vä
pienenlaisen farmin omistaja,
lehden viimeksi tänne saapuneeseen
n:oon lähettänyt perin kapinahenki­sen
kirjotuksen, ptslkolla •
"TSihln. pojat, töihin!"
-Kirjotuksen sisältö on seuraava:
" N y t on aika, julistavat mahta­vat
ps^iikkir, rautatie- j a kauppa-parooninmie,
kääriä hlhann e Ja
v3?öttää'' kupeenne palskiakseime
töitä eri hurjasti. J a r a j a n takaa
: M r . Porfl neuvoo, että mlljoonfiunie-heksi
päästäkseen ei tarvitse muuta
k u i n puskea työtä.
*T*fitä joutavia, M r . Ford j a muut
mahtavat paronit! Me, jotka toi­sinaan
kääräsemme hihamme k y y -
nfirpäihln J a silloin tällöin hieman
hezjozttelemme työnteolla. Johdum­me
tuollaista tyhjää emätöntä l u -
Jdessatos^ ajatteleznaa^ millä t a -
vtäbk i e oikeastaan olette hankki,
«(eiet miUÖonnanne. Työnteollako?
JEfi>-lioo[ SrfUcsperäiset paljastukset
siitä,- millä keihnoilla miljoonat on
taumtta, olisivat viebättävää luke-
'OästA, JIa mielenkiintoista olisi n i i s -
peaSto^ esille todelli^t kaavak-pääsemistä.
Nuo ahtuiset vetoa­miset
työntekoon, ne minut salvat
tarttumaan kynään. Moiset vetoa­miset
.näyttävät minusta todistavan
syväUlstä tietämättömyyttä nykyi­sestä
tilanteesta. Lienevätkö nuo
mahtavat rahaäylirit niin tietä­mättömiä^
vai miksi he ovat niin
omituisia?
"Me elämme työtäsäästävän k o -
rusteille rakeimetut loppupäät^mät
Lehti on surkuttelevinaan > työttö-"
mien työläisten kärsimyksiä,'sam.a<|
Icaupunkllaisväestön ten k u i n köyidä farmareltakin,, Jot-työnteosta"
on, siis , k a ovat Joutimeet hätään yleLsmail-mallisen
työttömyyden j a lamaan­nuksen^
takia. Mutta se lohdutta'}
heitä molempia sillä toivolla, että
tämä ahdinko on ohimenevä. P e ­lastuksena
on Juuri — työttömyys,
sillä' se ennemmin taikina myöhem­min
alentaa i>alkat sille tasolle, että
farmari kykenee ostamaan tarvik­keensa
omilla tuotteillaaiv Hahutta-kee
tieltään Jonkun prosentin * vana enteenä on jo tapahtunut
miehistä niin maanviljelyksessä palkkoja» alennusta muutamilla
k u i n teollisuudessa. Mr. M c - teollisuuden aloilla. "Tuloksena on
Arthur näyttää olevan kaulieasti {oleva", ennustaa lehti, "että ne y h -
Järkytetty tästä s e i k a s t a , . j a hä-. tiöt kykenevät myymään tuottoi­nen
mielestään ovat, kaupunki- taan halvemmalla. Liike vilkastuu,
lalstyöläiset 'oikealla tolalla" vaa. Käsillä olevat varastot tulevat myy­tiessään,
lyhyempää työpäivää ja-<^yä. Täytyy ruveta vahnlstamaan
korkeampia palkkoja.. Tämä on enemmän tavaroita Ja palkata enem-män
työväkeä. Palkat tulevat ole­maan
alhaisemmat, mutta työssä
.tulee olemaan enemmän miehiä, jot-l£
a tarvitsevat, niitä tuotteiksi, mitä
faamarellla on myytäväksi. Tämä
tietää suurempaa kyss^tää Ja k o r ­keampia
hintoja fannituotteille.
Farmareilla tulee olemaan enem­män
rahaa. Ja h e pystyvät osta­maan
näiden yhtiöiden valmistamia
tuotteita. Jos tämä ulotetaan kalk­k
i i n teollisuuksiin, peilautuu hyvin.
sangen kyseenalainen asia. Työ­palkat
ovat varsin tärkeä erä te-oUIsuustuobtelden
kustannulssissa.
K u i n k a voitaisiin niiden tarvik­keiden
hintaa, joita farmarien
on ostettava, saattaa lähemmäksi
sitä hintaa, minkä farmarit sfta-vat
tuotteistaan, jos e i työpalk­koja
alenneta?" »'
Tämä on perin kömpelö sokai-semls-
yrltys. Farmarin, j o : kenen,
pitäisi luissaan tuntea, että työpalk­kojen,
alentaminen ei nykyisen k a -
pltaUstlsen järjestelmän vallitessa
halvenna tarvikkeiden hintaa V k u ­lottajalle,
kaupunkilaiset oivat e l i n ­tarpeistaan
- Joutimeet maksamaan
jokseenkin samoja hintoja initä he
maksoivat silloftikin,- kun farmari
sai tuotteistaan puolta korkeamman
hinnan kuin nyt. Liikenne- Ja kaup-pakapitalistit
ovat pitäneet hyvän
huolen siitä, että farmarin palkan­alennus
ei vaikuta lopuUisiin myyi)-
tlhintoihin. Juuri.: mitään.. T ö s . s e'
uhkaiisi ruveta n i i h i n tuntuvaistl v aL
kuttamaan/ hävitetään tuotteet e n ­nemmin
kuin päästetään hhitojä
laskemaan.
Saman näemme Joka päivä to­teutuvan
"teollisuudessa. Alimman
arvion mukaah on niissäkin teol­lisuuslaitoksissa,
jotka vielä ov^t
Kenelle . . .
osa, siis palkkatili vähennyt
mlehensif, '«buntrymanin" t o i m i - ' 25 Prosentilla, Jos palkkoihin e n -
tus, puhunee: niillekö muutamille nen työntekijäin vähentämistä ole-kaupunkltyölälsille
Mr.'käynnissä, vähennetty työväkeä
Ford Ja hänen (»nadalahien asia- 1 n e l j ä s - r -
n a i t V*!->ii«»>-r.— I Ofi r\r-n
nelston aikakaudessa. Jossa n i i n te­ollisuuden
kuin maanviljelyksen tuo­tanto
on lisääntynyt määrättömästi.
Uudet koneet, paremmat viljelystä-vat,
jalostetut viljalajit sekä maan- han se ei vaadikaan kuin tUaisuut-t
a työntekoon, taikka Jos ei yhteis-tuhanslUe.
Jotka vielä ovat hänen
autotehtalssaMi työssä, vai niillekö-paljoa
useammille kytnmenilletuhah-sUle,
Jotka hän on ajanut kadulle
muutaman viime vuoden kuluessa?
Fordhi elämäntehtävänä on ollut
kehittää työvauhtl äärlmmiUedi.
nlto ettei sitä lujtokaan mies kestä
enempää kuin vuoden, pari, joUoin
hän on valmis kaäul.le paiskatta­vaksi.
Tirössäolevien vauhtia tuskin
lienee mahdollista enää lisätä, ja
Jos se olisikin mahdollista, ei se
olisi tällä kertaa Fordille edullisin,
sillä nyptyiseimkln vauhdilla val­mistuu
autoja enemmän kuin niitä
millään kehumisella Ja iUnottami-sella
voi saada kaupaksi. Sama p i ­tää
pääaulassa palkkansa muista-khi,
ei vahi Fordin tehtaista. Niis­sä
työskentelevät miftiet ovat teh­neet
j a ejtielleen tekevät työtä Ulan
köväJstl, Josta on ollut seurauksena
markkinain tukkeutumhien eli y l i ­tuotanto
kalkilla teollisuuden aloll.
la. Sulaa hulluutta olisi vaatia n i i s ­sä
olevilta työlälsUtä vielä hurjem­pia
ponnistuksia. Eihän se muu:a
kuin pahentaisi asemaa.
Entä sitte kaupunkUaistyöväen
ylijäämä, työttömien armeija —
mitä työtä se voisi tehdä? Muuta-laatujen
j a niiden vaatimuksien p a ­rempi
-timteminen avaavat suun­nattomia
mahdollisuuksia tuotan,
non alalla.- Rajaa el käsitel» ole­vankaan.
J a m i h i n on. päästy? M i ­hinkä
tosiaan! Miehiä työttöminä
kautta maaliman, miljoonittain; t e ­ollisuus
käynnissä väin murto-osal.
l a kyvystään; miljoonia bushellä
vehnää varastoissa; liikatuotantoa
m l l f e i joka alaUä; > toisilla miehillä
miljoonia, toisilla et mitään.
*^Ja meidän mukamas vaikutusval­taiset
miehemme, nlinsanotut joh­tajamme,
käskevät meidän kiristää
vyötämme ja tehdä työtä yhä l u ­jemmin!
Mitä varten? Tuottaak­semme
yhä enemmän teollisuustuot­teita,
yhä enemmän vehnää, yhä
enemmän kaikkea sellaista, mitä
miljoonat ihmiset eivät pysty os­tamaan,-
koska he . ovat ostokyvyt-tömiä?
Vai sitäkö varten, ettemme
työtä tehdessämme Joutaisi ajatte­lemaan?
Nyt On a i k a laskea hihat
kääreistä Ja istua miettimään rat­kaisua
n i i l i l n olosuhteisiin, joita
näin hämmästyttävät tuotantotapo­jen
muutokset ovat aikasinsaaneet.
" M i n u a epäilyttää, tokko meidän
-nlinsanotut - joht&Janune' kykenevät
tätä ajatustyötä .suorittamaan. Jos
he-siihen kykenisivät, käsittäisivät
^ n t t a ' kirjk)ttamaan ritvet^sant f •f"'!?"!*??^ T^^ii^^l^ouden: SUtS
en jijatelltii loiljoonaji omistajaksij
kunta sitä voi antaa, n i i n siedet­tävää
toimeentuloa varten tarvit­tavaa
palkkaa. Mitä he sillä teki.
sivät? Ostaisivat etupäässä fagni-tUotteita,
'ne kun ovat tärkeimpui
e l i n t a r l ) e i t a . Mutta samataen
'.'Oountrymaa", nihikuln • k a i k k i
fiiiiutkhi porvarilliset lehdet joka
numerossaan raivoaa noin julkeata
vaatimusta vastaan. Poliisit mui­den
"yhteiskuhtaä-sällyttäviöi" rois-tokopllen
avulla heitä nuijivat ja
räämävät jo sUtä vaatimisesta.
..Ainoa mitä he saavat: rauhassa teh­dä,
on nähdä nälkää, kunnes njfy-kähtävät
kuka mihmkin nurkkaan
Sitä "työtä" he epäilemättä t^evat-khi
j a tulevat tänä talvena edelleen
tekemään n l h i , ettei siinä juuri l i e ­ne
varaa parantaa.
Joukkoesiintymistä, joukkotoimm-taa
työttömien puolelta yhteiskunta
el siedä, sillä tämä yhteiskunta on
y!ksityis-yritteUäisyyden ' kannalla
Ehkä työttömissäkin on osa sariiallk
kannalla olevia. JoiUakhi heillä
saattaa o l l a nimissään talo pahanen
j a sen ympärillä tontthnaata. Jo­hon
voisi puskea työhalufaan: v U -
jellä vähän perunoita, sipulia y j n .
kasviksia hengenpitimikseen. Mut­t
a jos kaupunkilaiset rupeaisivat s i ­tä
pitämään kovin yleisenä tapa­naan,
tekisi se hallaa, farmituottel-tamme
meimeeii puolet eli 50 pro­senttia,
tuotteiden hinnasta, xdei^l
n i i h i n nyt — olettaen, että tuotan-to
oUsl pysynsrt entisellään —; v a in
37% prosenttia. Mutta tuotanto el
ole pysynsrt emällään, vaan se on,
työntekijäin rähentämisestä huoli­matta,
koneiston parantamisen ja
työvauhdin kiristämisen a v u l l a . l i ­sääntynyt,
sanokaamme keskimäärm
50 prosentilla, joka ei ole kaltom_a
oikeasta. Siten . e i työpalkkoihin
käytetty menoerä enää ole enempää
k u i n 2* prosenttia näin lisääntyneen
tuotannon arvosta.
Tolsin sanoen, työpalkat koko­naisuudessaan
ovat jo laskeneet
suhteellisesti pholeen siltä merki-,
tyksestä teollisuustuotteiden hintoi­hin,
mikä niillä o l i ennen nylQisen
"järkiperäistyttämisen" murroskaut­ta.
M i ^ tämä työpalkkojen alennus
On vaikuttanut "niiden tarvikkeiden
hintoihin, joita farmarien on e i ­tettävä"?
E i yhtään mitään! Jokai­nen
farmari sen tietää .näiden vuo­sien
kokemuksesta. Mutta täytyisi­hän
noin suiuren säästön työpalkois­sa
tuntua jossakin. J a tuntuuhai
se! Timtuu kahdella eri r i n t a m i l l a :
yhtäällä, nälkäisten t y ö t t ö m i en
Joukkojen huikeassa lisääntymisessä,,
j a toisaalla, muutaman sadan i n l l'
Joonan dollarin lisäyksenä nllhih
useihin satoihin miljooniin nouse-i?
v i i n voittoihin, joita rikkaat raha-äytärit
vuosittain korjaavat t a l -
teaisa — ei ostaakseen niillä. ca.-
nadalalsla farmltuottelta, vaan s l -
jottaakseen he Ylidysvaltain etelä-valtioitten
orlakutomoihin, Brasilian
rauta- j a raitioteihin j a : kaikkialle
muualle, missä niillä toivotaan voi­tavan
kiskoa vielä suiuempia voit-"
töja. Hyvin pieni osa niistä sa-^
doista miljoonista dollareista tulee
koskaan iämittämään canadalaisen
työläisen..tai farmarin kättä j a hä­nen
ostokykyänsä lisäämään.
Vastakohdalcsi voisimme, mainita
erään toisen maan, jossa ei ole k a .
i)italLstista riistäjää tuottajan j a k u r
luttajan välillä. Sielläkin on «tuor
tantoai koneellistutettu mikäli on
ehditty j a työliästen todellisia palk­koja
parannettu ainakin puolella
siltä, mitä ne Olivat ennen sotaa..
J a mitä se on vafloittanut hintoi­hin?
Sen, että koko kapitalistinen
mailma nyt ^nirkeasti ulisee, kuinka
sen maan vftjaa, puutavaraa, öljyä,
kumljalkineita j a mitä muuta sieltä
Joutaa ulkomaille vietäväksi, myy­dään
pnoldUa h i n n a l l a siitä k u i n he
vointi maanviljelys-alalle, ja työt­tömyys
vähenee alimmilleen."
N i i n i h a n i a näkyjä se l e h t i näkee:
hyvinvointi ihan nurkan takana,
kuten kaikilla kansan petkuttajilla.
Palkkoja kyllä on jo alennettu ei
vain mutitamilla, vaan m l l f e l k a l ­k
i l l a teolllsuus-alolllai Mutta olet­teko
kuulleet hintoja alenhetmi?
T a i k k a työttömyyden' vähenneen?
Hinnat ovat päinvastoin nousseet,
tullinkorotuksen johdosta, j a yhä
liiiäla tulutrjsia on työnnetty työt­tömien
armeijaan. Edellä jo o h s e .
htetty, että palkkojen alennus ci
halvenna hintoja, ainoastaan lisää
k a p i t a l i s t in voittoja.
, Miten sitte olisi työvoiman lisää­misen
laita, jos nykyiset lllkava-rastot
saataisiin kaupaksi? Olisiko
kapitalisti n i i n "isänmaalllhen", et­tä
, se. työttömyyttä vähentääkseen
heittäisi uudenaikaiset koneensa r o ­mukasaan
j a palauttaisi teollisuu-tehsa
vanhalle ihmistyövoiman käyt­tämisen
kannalle? Tuskin! Jo§ hän
halpaa työvoimaa tarvitsee,, voi hän
m i l l o i n tahansa sijöttaa pääomansa
Meksikon, Intian tai K i i n a n teoUi.
suuslaltokslin, joissa ne. tuottavat
vielä huikeampia voittoja kuin tääl­lä.
J a vähemmällä tappelulla. 1 ^ 1 -
lä täytsry vielä hyvän aikaa piek-.
sää Ja kurikoida työttömiä, ennen­k
u i n canadalainen työmies alistuu
i h a n "kuUn" palkalla työtä teke­mään.
Nykyinen pula e l ol^iaah
ohimenevää laatua,' niinkuin e n t i ­set
»Jottalset "paniikit" ovat olleet.
Se vain Kiristyy, kunnes vihdoin
r ä j ^ t ä ä . ^
" V i k a on sUnä", selitetään k l r ,
Jotuksen päätöksöcsi, "että n i i n C a ­nadan*
k u i n •5?hdysvältamkln p o l i t i - •
koitsiijat *oyat tarttuneet taloudelli­sen^
pulmamme ratkaisuun väärästä
päfctä. Ovat koettaneet korkeitten
tullitaksaln ja muiden keinojen
avulla ylläpitää kaopunkilirisväestön
elintasoa, eivätkä ole käsittäneet,
ettei heidän tehtävänsä oikeastaan
biisi ollut hintojen tahi työjpalkko-j
e n pitäminen korkealla,, vaan hei­dän
olisi pitänyt lisätä farmarien
dollarin ostovoimaa."
Uias«Cuitefa'~' .
Lehmissä e s i i h t j ^ i a ^ i^
kansa itseinitain. ^pa Suomes­sa
n i m i t t i " n o r i k s l " . Niitä bn
kumminkin monta e r i - l a a t i a , j o i s ta
tässä maiuitaan ainoastaan taval­lisimmat:
N Maitopohö
'Usein säikähtävät karjanhoita­j
a t , jos lehmän -utareet, -jopa m a ­han
aluskin, poikimisen "aikana pö-höttjrvät.
Tämä on kuitenkin p i -
dettävä vain hyvän "tuhtumiseh"
merkkinä, -jos maito pysyy luonnol­l
i s e n a , e i l ^ -atareihin ilmaannu k o ­v
i a ajettiimapahkoja. ^Maitopohö
häviää itsestään, i h u t t a jos " l i i l c aa
t u n t u m i s t a " -petktäah. Voidaan p ö -
hö saada vähehemSäh niukeinmalla
r u o k i n n a l l a j a v a r s i n k i n j o s ahne-taan
ulostavia lääkkeitä, esim.
giaufoer-suolaa runsää puolen pau­nan
annos.
Utaretnlehdtu
on tavallisin utaretauti. Se t u n ­netaan
siitä, että osa u t a r i s t a —•
useimmiten y k s i neljännes — k ^
vettuu, turpoaa j a h e l t y y , j a maito
siinä muutttfu joko heraihaiseksi j a
kokkareiseksi tahi paksuksi keller­tävän
harmaajcsi märäksi (vaaÄl-i
i n ^ n muoto). -Kun utaretulehdus
alkaa» vähenee ruokahalu, lehmää
voi vilustaa j a sillä voi o l l a k u u -
mettaldn. Nämä oireet häviävät
kumminkin tavallisesti itsetäänkin
niinpian kun utaretulehdus on
päässyt täysin puiikeämaan.
Hoito. Utaretulehdus keskeytyy
sangen usein, jos heti alussa k o ­vettuinaan
yrittävää utareneljäh-nestä
useamman' tuhnin a j a n hau-dellaan
lämpöisellä suolavedellä, 1
ruokalusikallinen keittosuoloja
^ v a r t t i i n kuumanlaista, mutta ei
polttavaa vettä <kylmiä hauteita ei
' utareihin pidä käyttää)'. Samalla
annetaan lehmälle ulostavia^ a i n e i -
.ta, esim. i^llavahsiemen-liuösta,
j o t t a vatsa saataisiin vetelälle. J o l ­l
e i tulehdus täten poistu, jatketaan
hoitoa hieromalla kipeätä utare-osaa
salvoilla, ^ s i m . .10—20 . p r o -
senttiBella iktyoHaalvalla tahi vain
Jödisuov^la. Niinkäiiiän toin tuleh.
dusta kestää, on kipeät^ ntareen
osaa lypsettävä mah<iolUfSmhia^^
usein, t i i h a k i n j o k a 3:s t a i 6:s t u n -
t i , mutta niuhttuhutta maitoa e"
pidä lypsää navetan tettiallte, vaan
astiaan, josta se bn fcaa^dettava
tunkioon, sillä utaretulehdus voi
tarttua. • /
Märkivä Aitaretulehdtts bn v a r s in
vaarallinen ja melkein »ina tart-tuva>
feiten edeflä Oh v i i t a t t v i
tunnetaan märkiX^ utaretulehdiis
siitä, että kipeätä utareneljäiihestä
vastaavasta hännistä tulee lypsäes­sä
paksiiä keltaista hiarkää.-Tämä
t a u t i bn •useTmmiten imranöraaton.:
Jos tulehdus' häviääfcih, e i mär^i-nyt
neljännes tavallisesti enää tule
maitoon, ei uudellakaan ^ioikima-fceri:
alla. MaricivSn utaretule*duk-sen
johdosta voi ns. haarafjesäk-keitä
sjrntyä *inne ^ähne ruumii­seen,
j a eläin v o i k u o l l a k i h markä-mynkytykseen.
.
V i i m e aikoina ovat eläihlaäkärit:
hyvällä menestyksellä Tuvenneet
hoitamaan utaretulehduksia u t a -
reitten-sisäisillä protargboliliuös-r
u i s k u t u k s i l l a . •
sen, j o s mitenkään voin tulla t o i ­meen
ilman häntä, enkä koskaan
vähennä miehen' palkasta siten me-netettyä
aikaa. T o l ^ a l ^ - j o s mi-nä
tarvitsen jotain apua i l l a l l i s en
jälestä, eivät miehet vkoskaan ole
siitä kieltäytyneet; t a i k k a jos k i i ­reenä
aikana haloaÄ lähdettäväksi
töihin T£y(tä a i k a s ^ m i n k u i n t a v a l ­l
i s t a . On jokainen ollut valmis aut­tamaan-
Yritämme olla touhussa kello
5:ltä aattiuSella ja^saada k a i k k i a s ­kareet
I p ^ t e t n k s i kello 6:een i l t a ­sella.
' 'TiietenMa joskus ihenee myö­hempään,
mutta.'se ei saa päästä
tavaksi .. Mihiiii mielipiteeni ori^
että.pitkä työpäivä synnyttää yhtä
p a l j o n Tettelöitä kuin mikään
m u u . " >
•-- Näin k i r j o t t a a f a r m a r i,
j o l l a sentään näyttää olevan sen
verran järkeä, että osaa hillitä
isäntämäisyyttään j a kohdella t y ö -
väkeään ihmisten tavalla, koska on
huomannut sen itselleen edullisek­s
i . Mutta kolmentoista tunnin v a -
Idnainen työpäivä — se hänestä ei
vielä ole mikääni pitkä työpäivä!
Eikä olekaan, verrattuna toisten
f a r m a r i e n vielä pitempiin työpäi­v
i i n .
H l l l liip nssa ja
ll^viöisla
Raalraöljy fms syö-
^iffiHSten nanttaja
kanalasta
Monivuotisessa työskentelyssään
kanojen hoidossa eräs kanainkas-v
a t t a j a e i sano tavanneensa mitään
n i i n tepsivää ainetta syöpäläisten
hävittämiseksi kanahuoneesta kuin
raakaöljy. Eräänä keväänä hän ei
näyttänyt millään saavansa syöpä-
Iäisiä puhdistetuksi kanalastaan,
jossa hän o l i pitänyt kanoja vasta
vuoden ajan, mutta j o k a sitä ennen
o l i monet vuodet ollut eloaittana.
Seinät olivat Icarkeat j a l a t t i a k u ­lunut
pehmeäksi. Tuontupstakin
hän vei sieltä ulos yöpuut, pesälaa-t
i k o t , kaikki, j a maalasi ne yhä
uudestaan. Mutta muutaman päi-:
vän k p l u t t i j a syöpäläisiä ilmaantui
taas. Vihdoin hän päätti ryhtyä l o ­pulliseen
taisteluun: muutti kanat
sieltä pois j a tyhjensi, huoneen " k a i ­k
i s t a kapistuksista, o t t i harjan ja
mhutamia gallonia raakaöljyä, j o l ­l
a hankasi Seinät keskipalkalta alas
a s t i , ajaen niihin öljyä n i i n paljon
k u i n puuhun suinkin i m e y t y i : sitte
suorastaan valeli lattian öljyllä.
Muiitämain auringonpaisteisten,
lämpimäin päivien kuluttua öljy
o l i kuivanut j a huone valmiina vas-.
' a n o t t a m a a n asukkaansa, nimit.
täin' k a n a t - -Siliä syöpäläiset, o l i ­v
a t j a pysyivät poissa.
. Kallckivalkasusta hän e i sano,
nähneensä olevan suurtalcaan apua
syöpäläisiä vastaan. Pitäisi siitä
k u i t e n k i n , ;sehtähden että se tekee
huoneen niin valoisan j a puhtaan
näköiseksi, j a keväällä k u n taas on
känaiah perinpohjaisen puhdistami­sen
aika, hän j o k a kerran, tuntee
kiusausta palautua entiseen kalk-kivalkasu-
tapaahsa, mutta kehuu
voittaneensa kiusauksen j a aina
tärvautuvansa uskolliseen ystä­väänsä,
raakaöljyyn. L a t t i a l l a hän
käyttää kuivaa kalkkia, jonka on
havainnut siihen tarkotukseen erin­omaiseksi.
hl
Pompun Tiat
Jos pujuppu on joutunut
toon eikä anna veiLä aa
lisesU tepäva keino osu^ ,
pu. Monasti onkin Dmnpjsi ^
kulunut, että sen u u s i j a
ras keino. Mutta monin
seammin voidaan vähäpätöisS
jauksella saada p u m p p u^
käyttökuntoon ja silloin olisi
pumpun hankkiminen jä
tuhlausta.
K u n pumppu, jonkun aikaa
tyaän. ei rupea antamaan
vaan tuntuu siltä kuin se vaio'
si ihnaa, on vika useimmin nd
venttiilissä. Tämän tiiviste m
lunut. niin että se laskee iani
kessa olevan veden kaivoon
venttim hirttäytynjt ylös tai
kaa mennyt venttiilikaimai
istuimen väliin. räUöin on
sopivasta kohdasta, vaikka
maila painoputki, kaadettava'
puun vettä, samaUa hiljaa
en pumpun varresta. Usein ai
se, että pumppu tulee täyteen
tä. Jolloin se rupee voimak]
memään. ja syöksyvä veä
taa pohjaventtiilin roskasta.'
ta jollei se auta ja jos
vesi korahdellen häviää
kautta' imutorveen, vaikka
pitäisi jo olla täynnä, ei
venttiiliä saada tällä tavoin
maan, vaan on imuputken pää
rettävä auki, pohjaventtim
tettava ja puhdistettava ja
tarvittaessa uusittava. Kun
leen pumppuun kaadetaan vet^
lee Imuputki täyteen ja vesi
putkessa.
Harvinaisempi vika on vuoto
putkessa. Verrattain pieni. .
päästää imuputkeen ilmaa, joka
Jetessaan estää pumpun toi
Vuodon olemassaolo todetaan
keamalla imuputken pää
puutulpalla ja kaatamalla
vettä. Jos veden pinta pui
osoittaa alenemisen merkkejä,
sitä jonkun aikaa tarkastetaan,
vuoto olemassa ja on se haeti
esille Ja korjattava.
Jos imuputkessa on vettä, mi
pumppu ei sitä kuljeta edelli
syytä otaksua, että pumpun
Iit ovat epäkunnossa. Ne voivai
Ia kuluneet, niin etteivät ne
aikaan tyhjiötä, tai venttiiliKaii^Krsattu
Ja Istuimen väliin olla mennyt
kin roska, joka estää venttiiliki |ja;jata.
Wmäm
Vei«ii¥iBläiiifen mtätb
Jos maito käy vötensekaiseksi,
OH lypsy toimitettava hellävai?öen,
j o l l o i n vika tavallisesti mucftamkn
päivän perästä -häviää. Useimmin
tavataan Veistä iöaitoa /ensi ker­taa
p o i k i n e i l l a hicshbilla, j a iiavalli.
simmin vain seHaisiira, joista ke­hittyy
erinomaisia l y p ^ j i a.
a
Jos m i ^ tosissaan kirjottaisi- tuol
laista pötyä, olisi hän l i i a n ^ typerä
sanomalehden myyjäks&ään, saa­t
i k k a toimittajaksi. Jc&ainen, joka
vähänkään on seurannut Canadan
•ja Yhdysvaltain viimeaikaista tullL
y j h . talouspolitiikkaa, on täysin
selvillä siitä, että tämän politilkah
tärkotuksena ei suinkaan ole ollut
enempää kaupunkilais- kuin m a a -
laisväestönkään elintason pitäminen',
siedettävänä eikä farmarin dtdlarha
ostovt^man säilyttäminen taikka l i ­sääminen.
Sen ainoana tehtävänä
on ollut, on; J a tulee öleinaan, n i i n -
kaoan k u i n kapitallstiheh' jfärjestel-iäs
o n pysts^ssäi täiaVä^daa THatUy.
,1
imän al^neiiäeh-isT^ayttä^^
ovat kislmneet!
Mikä ^ saattaa teidlisuustuot-:
teiden - hinnat -farmarien ostokyvyn
tasaUe, eU kuten o a t u l l u t . t a v a i b i
Vanhka ohraa. Ontarion Maan-viljelysopiston
kokoelmiin "on äs­kettäin
saatu> näyte ohrasta, joka
viime kesänä otettiin talteen T e l l -
Farässa, Egyptissä, löydetyltä i k i .
Vanhoista yiljapurhnlsta. Noiden;
j y y i e j i jurvioidaan olevan juutalais-^
t e n T k o n i n k a a n Salomonin ajoilta
e l i kymmenenneltä vabäsadalta
ennen meidän- ajanlaskumme . a l k u a,
s i i s h o i n 3,000 v u o t t a vatihoja. Ikä
ön niitä jonkun- v e r r a n mustutta-
'nut, mutta muaten ne ovat melko
h y v i n säilyttäneet looimolliseiii
muotonsa.. ^lyvät on opistolle laJi.
j o t t a n u t ; O n t a r i o n Muinal^stieteblli.
sen m:useoh j b ^
Muuan maatalbOdtefati kehottaa
farmareita lausumaan mielipiteen,
sä työläisille h^yönhettäyistä vapaa­päivistä
j a törtomaan kökemuksis^
taan t u o n seUcah suhteen.
K y s e l y y n • vastaa eräs farmari
senraavalia t a y a l l a:
" M i h u l l a b h hoidettavana y l i 300
eekkerin f a r m i , jossa joudun käJöt•^
tämaän melkoisestic vierj^atja väkeä,
oman pbikÄhi l i s a k d i,
kaksi miestä vooisiimlveloks^sä:
kolmas mies i^^M^öd^ ja voittj
sahoa,' Vttei" inmalla ole yi&*
kanssa ollut suurtakaan^ yaikeu:
snhnuntai- j a vapaapäivieJi sdh^
t e e n . ' . • ' .
Peätatessani mleheh pälveluksee-;
n i , i l h i o t a n haneilO, e t i t ^ meillä- Ole
tapana ä^^mSÖisi^ti piiäa sunhun-taitä
väiwat|^^ääT m h ^ että hu^
hä .sangen . 1 ^ ^ miehen
saamasta «aohmiht&ita väpaaisi, j os
^ k^ksi i o i t e i i p y f ä ä vapautta OT-maksl
suhhhhi^ktk». Poikani on
•
samassa asieähas^: jos I^h,. haluaa
sahhohtainii -meBnä lohhekih, bh
hah^h siitS ilmoiettäy^ -ecTeltapäih,
niinkSin- toisia ^h, hah'
jniasfl p l ^ pöt^ sahnhniaih 1^
s y i ^ j a haia näyttaS iTIevOT
v&^th$: huegteh- iniellhlajin. [
• liiÖL JDjihaiin i ^ j ^ ^ V i i o -
vh huhoUä m^tS buät y a r ^ vS-hän
Hftää^ J ^ f ö ^ s n ^ : » » - ! ^^
ta^;bsii^^
Vuosikymmenien huolelliset t u t -
kimukset ovat todenneet, että i h ­miskunnalla
on täysi syy luottaa
maidon ravihtoaryoon, niinkuin' se
on siihen luöttanirt afna-hjstorian-takaisista
ajoista- Maidossa on
t a v a t t u - k a i k k i ne v i i s i t a i kuusi
v i t a m i i n i a , joitä tieteen nykyisellä
asteella-tuhnetaä^- Itsekunkin v i ­t
a m i i n i n selvillesaaininen b n johta­nut
keksimään uusia varokeinoja
tauteja vastaan, terveyden säilyt­tämiseksi.
Nykyään täydelleen kä-sitetään,
että v i t a m i i n i t ovat r u u ­miimme
eri elinten toimintojen
siähnostelijöitä ja itse elämälle
t u i k i välttämättömiä. E r i v i t a m i i ­nien
sisältymisestä ravintoomme
r i i p p u u , elääkö yksilö alhaisen v a i
korkean rävifeemnksfen j a työky­vyn
tasolla.
Maidon laadun tärkeyttä e i v o i .
da H i ^ i korostaa.- Minkään
muun farmituötteen laatu e i ole
h i i n tärkieä k u i n maidon, JCörkea-läatmhen^
n^^^ --- se on, puhdas
'Eilinen maito -c- - b h ^ p a l i
iTi^asti tuotettu j a käsitelty,
'eisö pääsee paremmin luot­an
saatavissa Olevan maidon
een, rupeaa väestö
ehemnäh kuluttainaan luoimbllisth
hoiacitoa, j a t u o t t a j a sa^. enemmän
- m a i t o a kaupaksi. Jokainen f a r.
histri pystyy t o o t ^ m a a a puhdasta
maitoa, jos tahtoo. Se l i i p p hu
melkein kokonaan ' hienettelyta-voisläi
j a v a r i s i n . vähän välineistä-
Terve fcarjh, puhtaus j a maidon p i -
tämhien ki^Imaha, kunnes se ön
rnjryty — siinä koko konsti.
Vam '..Jjfla* : ikalÄ' IraJiima». ' —
Emähm (kaDchnUe): "Ööco k u ­kaan
koskahh tarjonnut teille^tyo;
f; K h l k i u a : "^fö^^^^
l i a i ^ h h t aihöastaah yfideh ii(^ärm^
laaiiSf. : • JMuuDpinh i m h a a ;OÄ :
ta painumasta kiinni, tsd voi
tiili olla nun kulunut ja p ä ^ ^ iä
liikkumaan niin paljon, että se
hirttäytynyt ylös. Kaikki nämä im ei
Yika,
lika poistettava ja kuluneet irä ijun vi
liventtiilit viilattava sekä istuin! feutta :
kat voidaan tutkia ja korjata,
Venttiili otetaan auki. 'rauöln
vasten hiottava tuviiksi öljyllä
lasijauhoUa ja kovin kuluneet
sittava kokonaan.
pm kj
nainen
Taikka
Hännän
Itidettäv
tisiämä]
a void
Öyt
CTO
- Pump
|sattava
btu
lairan
IBäiseen
fpampur
. Jos mäntä liikkuu kovin hei]
eikä tunnu tekevän yhtään
tusta pumputtaessa eikä vettä t Q j - ^
ovat pumpun männän tiivisteet
luneet. Tässä tapauksessa on
visteiden alle pantava täytettä ^
tiivisteet uusittava. Uusi nalih
vlsts on ennen käyttöä Kotetl '^ti&s'
sulassa talissa. Alleweiler.puni] ^J Q ^^
sa, jossa ei ole männän ja sj jjjauho
terin välillä mitään tiivistettä,
luu metallinen mäntä verrai
pian, etenkin jos vesi on
tai imuputki on liian lähellä
pohjaa. Tämä kuluminen
pumpun nopeasti käyttökeli
maksi. Taitava korjaaja voi
k i n tehdä männän molempiia
vuihin, jotka ovat syHnti
vastassa, urat ja laittaa unian
lan. Sitä mukaa kuin kiil?i täi
linterin seinämä kuluu, voidium
Iän alle pannna täytettä.
Allweiler-pumppu saatu
monta vertaa kauvemmin kuin
vallisesti.
Pumpun epätyj'dyttävään
taan voi myös olla syynä Joto
denpinnan aleneniisen tai
keen kerääntyneiden epäffuhtJ
vuoksi sallitun iraukorkeudaj
täminen. Suurin sallittu
edullisissa olosuhteissa ei saJa
enempää kuin 7 m- (23
Mutta tästä on vielä vi
Veden hankauksen johdosta
ken seinämiä vastaan syntjBJ*
viö, joka käsipumppuja ja
lista pijtkisuuruutta
voidaan ottaa 2-3 methtel
k i n 100 metriltä (eli 2^;^.
kultakm 100 jalalta; imupoJÖB
tuutta. Jos siis vedenpinta
sä on alennut niin, että
imukorkeus tulee ylitelykd, ö j
Voida auttaa muutoin kuin "
phä alentamalla. Jos asia
imuputken' reijän pi ,
epäpuhtauksien takia, vdda^
k i puhdistaa, kuten
mämitaan, tai ottaa kokönäa»
iempi ImuputkL Imupatto
rehtamihen ei suinkaan lis»
p u n tyotäv kuten moni Jaalg
paihvastoih helpottaa F
massa putkessa ei nim«»»
pun kuljettaman vesimäärää
ole n» " i suiffi kuin
j a siitä syystä bankau
nenee kovasti suureinpa»:
käytettäeäsä. Sama on
ME
painopnlken suhteoi-
: Joäxe sattuu, että
tone^ vaatekaKJaleet
perit,: punnlehdet tms.
tk>hSäVäittiiön siilin
töm ; sen reö^ Ja
usisammln : "