Vapaus, February 6, 1929

              Keskiviikkona, helmik. 6 p:nä — Wed,, Feb. 6 No. 31 —1929
VAPAUS
M. POHJANSALO.
T O I M I T T A J A T :
A . VAARA. B. A . TENHUSEN. R- PEHKONEN. ^
Eqp:»tCTc<l «t Ibe Po«t Offure DcpariiBcisl. 0!Uw», a» »«cuJ cU»« M t t c r.
VAPALs (L;b«-rt7> .
The oalr OTB»» »f nnaiiii Vorler» in Cin*<U. Pnt! »iid dailf at Su'3b»ry. OaUf.o.
I L M O T t S H I V . A T VAPALDESSA: -'
K:neT«a.toiW.uka«t «IJ» k m a . kxk.i kertaa. - Ari«Ii..i,,<,n mrr.r.^.IU o n n ^ o . r < r t o k « t^
K.00 3 k«taa. - A « . « o . , o : i m « u k ^ « . 0 0 kerta. tZM kak.i kertaa. - 5'^^- H^ u t l i o ä r d o T t:
•— Kt.k.l<rm«.noceBk-rt « . 0 0 kerta. SOc i ; « m a k « kiit«Ua«*Ua U . =.uMto,ar.rIta. - Halutttot.**-! >».
o w t e : i o o t a k « H 50c kerta. koI.,e kertaa. - Tilapi;.il=«>.uj.ea .Wtu«jent.uur:ea on. vaad-t-taeiaa,
Ufaetettätä ilraota>b;nla etukäteen. • '
1 r k . S1.30. 6 kk. 82.50. 3 kk. S I . n jrV^kk'."]!"^*^- ^"Vir.valt.n.lr. ja Su.n>eea «ka" Bc:«IIe
nlkotnaUie: 1 . k . 8ÖÄ). 6 kk. »3J0. 3 kk. 12M j . I kk. »'-00-
, ^ io.., il-not^^et pi.äi »na konttor;.^ kello « ip. il«e,trm.^äi»n edelKaena .rkipii»nä.
Vapauden loiB: t a . : Huonea.to 207, Maeker BaildlcC « Darham St. Pohetn 536W.
Vapauden konttori: Liberty Baildioc 37 Lorne St. Poke::» 1038. P o t i o ^ t e : Dox W. SuÄtxrr. 0=.-
Vapauden paino ja Utcoo: Liberty BuiUing. 37 Loree St. PiAelin 23g7W.
OSUUSTOIMINTALIIKE CANADASSA
< ; « , „ . l . d r e , t i . : r , ra.e, 7Sc. per col. ineb. Min:muH. rharge for .rnfile insertloa 75e. The Vap.ut
i« tbe bert ad.erti.ia* taediuo» amooc the Finni»!» People »o Canada. •
e*te tnJIoi» tab«nw aaa ra.taota «».i»a:«en klfjeeaeean*. kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
»«»oonallivlU pimelU: 1. V . KANNASTO. liikkeenhoitaja. _ ..
V Lenin siirtomaiden työväen ja talonpoikain
pallankumottsliikkeistä
Esittäessään selostuksen siirtomai-} imperialististen kansäkuhlaiii ryh-den
vallankumousliikkebtä, korosti män taistelu neuvostollista liikettä
toveri Kuusinen eräitä tätä asiaa ja. neuvostovaltioita vastaan, joiden
koskevia perusajatuksia, jotka Lenin johdossa on Neuvosto-Venäjä."
' Nykyinen yhteiskuntajärjestys CL
sentähdeh, että yfcdtjriset cmistsvax
tuctanncB- seiä jaon välinset, erittäin
mirinkurinen ja käy yhä enetamän
mahdottomaksi. LucAkatietoinen työ­väenliike
tähtää, yksityisomaisuuden
poistamiseen j a tuotannon sekä jaon
välineitten yhteiseen omistukseen ja
SS tulee nämä päämäärät, ennemmin
taikka myöhemmin saavuttamaan.
Tällaiseen, päämäärään pyrittäessr
; n csuustoimintakin otettava, yhterul
iekljän huomioon. Vaikka meidän
ei tarvitsekaan kuvitella, että osuus­toiminnan
avuKa saadaan nyksrinen
järjestelmä muutetuksi ja vaikka mei­dän
ei tarvitse kuvitella edes sitäkään,
että osuustoiminnan avulla voidaan
kovinkaan suuressa määrin tjröväen-luokan
asemaa ja eI§misenmahdolli-i>
suuksia kohottaa, niin on meidän
i:uit?niin myönnettävä. ?ttä yhtels-
«'.Uttiiäh vallähkumoukselllsessa muu­toksessa,
kuin myöskin työvHestÖn vä-lillisenä
avtistuskeinona osuustoimin­ta
cn suuresta merkityksestä. Tämän
Äsuntorj^imä kuudennen alustus puolueen Sudburyn
järjestön konventsipniUe
kaista ja he .kauhistuvat sitä. Meille nen ei ssllaisenaan vielä ole tlotta- siksi suuret, että miden kilpailu ei
lausut jo Kominternin toisessa kon­gressissa
ja jotka nyt viime vuo­sien
ytteydessä saavat erikoisen
merkityksen,
Ensimäinen, perustava ajatus —
sorrettujen ja imperialististen mai­den
kommunistien välttämättä tuet­tava
losivallankumouksellista liiket­tä,
eritoten vallankumouksellista
työväen ja talonpoikain liikettä sor­retuissa
maissa.
Toinen ajatus — "Kommunisti­sen
internationalen pitää tukea por-varillisderaokraaltisia
kansallisia
Iiikkei!ä siirtomaissa ja takapajui­sissa
maissa vain sillä ehdolla, että
tulevien proletaaristen puolueitten,
. jotka eivät ole kommunistia aino­astaan
nimeltään, ainekset kaikissa
takapajuisissa maissa ryhmitetään ja
kasvatetaan tietoisiksi omista eri­koisista
tehtävistääh."
Kolmas Leninin ajatus -— "Kom-
'lat^iististen puolueiden' erikoisena
'^efa^vänä näissä maissa on taistelu
' I^Hvarillis-demokraättisia liikkeitä
vastaan kansainsa piirissä", toisin
eanoen kansallisreformismia vas-taan.
Löitnitt-neljäs ajatus, jonka tässä
tahdon esittää, on se 6Itä "nykyi-'
«iessl maailmäiitiläntcessa iiiiperia-lisUä^
i^ sodan ..j^^ määrää kan­sojen
keskinäiset suhteet, valtioiden
koko moailm^ärjestelmän pienen | saa.
Viides Leninin ajatus viittaa sii­hen,
mikä merkitys on vapautensa
puolesta taistelevan Idän valtavan
suurella väestöllä maailman sosia­listisen
vallankumouksen voitolle.
Viimein, Lenin myös huomautti
että "edistyneimpien maiden prole
tariaatin avulla voivat takapajuiset
maat siirtyä neuvostojärjestelmään,
ja määrättyjen kehitysasteiden kaut­ta,
sivuuttamalla kapitalistisen ke­hitysvaiheen.
Marx kirjeissään Intiasta huo­mautti;
että kapitalististen maitten
siirtomaapolitiikka, hirvittävästä ri­kollisuudestaan
huolimatta, on kui­tenkin
näytellyt jonkunlaista edis­tyksellistä
osaa, luomalla niissä
välttämättömän pohjan teolliselle
kehitykselle. Mutta Marx ei suin­kaan
tarkottanut siirtomaiden todel­lista
teollistamista kapitalististen
maiden suorittamana.
Finanssipääoinan aikakaudella
jarruttaa iinperialj[stin^n nionopoli
siirtomaiden itsenäistä taloudellista
kehitystä yhä enemmän ' ja enem­män.
Siirtomaiden vapauttaminen
imperialistien ikeesta ei ole mahdol­linen
muutoin kuin näiden maideh'
fyötätekevieri joukkojen kumouksel;
liscn. kapinan kautta. Ensi.' kerron
hisjoi^iassa^ näyttelee ; prpletarjaatti
tässä taistelussa kumouksellisrK b-
Fascistinen vallankumotts Jugoslaviassa
Viime vuosien aikana Jugoslavia
.:ieiv^-hoippunut italialais- tahi puola-laismallisen
fascistisen järjestelmän
ja porvarillis-demokraattisen (tämä:
kin on tietenkin ymmärrettävä bal­kanilaisena)
järjestelmän välillä;
Luokkataistelu on yhdistynyt kan­salliseen
taisteluun, joka vuoden
1923 lopulla sai erikoisen räikeän
muodon. Parlamentissa tapahtu­nut
horvatialaisen talonpoikaispuo­lueen
johtajan murha herätti Hor-vaticico.
suuria kuohuntaa.
Pieni "maalais"-Serbia ei ole voi­nut
muokala tahtonsa alle suurem-'
pien ja sekä taloudellisesti että
poliittiscsLi kthittyneeropien aluei­den
väcslöä. Serbia j e i ole voinut
antaa laajaa autonomiaa uusille alur
Se olisi merkinnyt niistä;
'."Vumisla tahi niiden hegenjonian
alle . alistumista. Serbian hallitus
ppäaäassii nnaaiissttaa- VvaaiulcceeuukKssiisstia/i ssoorrttaammaatl-- ' fcaHisten itsehallintojen hajoittami-läl
Hijnratiaä. Riittää kun mamit- ^^^^ perustuslain ; . muuttamisesta,
scinitieV että serbialaiset maksavat
vähemmän yeroja kuin horvatialai-riet,
heillä" on ollut oikeus omata
^su^rstnpi määrä parlamentin edus-ttajapaikkdja,
heillä on suuria etui­suuksia
korkeimpien sotilaallisten
JQ hallinnollisten paikkojen sijoi­tuksessa.
Talonpoikais-demokraattisen. lii­ton
johtajat, jotka ovat uskollisia
pikkuporvarilliselle olemukselleen,
eivät ole ottaneet päättäväistä kan­taa,
Taan ovat yrittäneet saavuttaa
jotain neuvottelujen avulla serbia­laisten
ministerien ja itsensä kunin-kiaan
kanssa. Mielenosoituksellisesti
Serbian parlamentista eroamista e-demmäksi
he eivät ole menneet. Ne
ovat pidättäneet työläis- ja talon­poikaisjoukkoja
'iaillisuuden puit­teissa'*.
Samaan aikaan suur-ser­bialaiset
puolueet valmistelivat jär-jestelmällbesli
fascistista vallan­kaappauspa.
Ne alottivat sotilasdik-taluurin
pystyttämisestä Horvatiaan,
ja valmistettuaan maaperää, he siir­tyivät
ratkaisevaan hyökkäykseen.
Pappi Koroshezin väliaikaisen halli­tuksen
oli siirryttävä syrjään. Sen
tilalle muodostettiin "kenraalien
haflitus" sotilashenkilöistä ja hoVin
virkamiehistä.
Muutamien ensiniäisten tuntien
aikana yritettiin kuvata uutta halli­tusta
"neutraaliseksi". Kuningas
kävi pitkiä neuvotteluja talonpoi­kais-
demokraattisen liiton johtohen­kilöiden
kanssa, kyseli heidän tar­peistaan
ja toivomuksistaan, miltei
lupasi Hon'atialle autonomian ja
julkaisi julistuksen, jossa hän hy­vin
yksityiskohtaisesti selosti uuden
haUituksen luonteen. Tämä julis­tus
on fascisliseti aatteen todellinen
^y?''^^''' i^b-^-^LJf^ jälkeen Mus­solinin
.parliaimmistakäan' tuotteista.
-Kuningas arvostelee säälimättö-tiiiästi
Jugoslaviah^^ parlaniehttaris-mi9f
ilmoittaa pttrlomentin ja pai-lisäksi
opettaa osuustoiminta työväes­töä
järjestämään omat asiansa, luot­tamaan
omiin kykyihinsä ja ennen­kaikkea
se opettaa ymmärtämään m i ­ten
paljon joukkbetu on yksllöetujen
yläpuolella ja miten vähän työväe-töllä
on todellisuudessa aihetta rii­dellä
keskenään.
OSUUSTOIMINTA ÖN TYÖVXEN-UIKETTÄ
Vaikkakin osuustoinfiinxian mukana,
eri maissa, kulkee joukko keskiluok-kalaJsta
ainesta, niin siitä huolimatta
on osuustoimintaliikettä pidettävä ole­mukseltaan
työväenliilckeenä. Se, että
osuustoiminnan mulcana kulkee keski-luokkalaisväestöä,
ei missään tapauk­sessa
vakuuta tai todista sitä. että
osuustoiminta pbhjlmalselta olemukr
seitaan olisi jotain muuta eikä 'työ^
väenllikettä. Korkeintaan se osottaj
sitä, että meidän nykyisesisä, rLsthrii-toja
täynnä olevasta yhteiskunnias-samme,
ovat jotkut koettaneet muun­taa
tätä työväenliikkeen osaa palvele­maan
keskiluokkalaista harrastuksia.
Myöskin osottaa £itä, että keskUuo-kassa
on aineksia. Joiden harrastuksi­en-
kanssa osuustoimintaliike ei ola
ristiriidassa. Mutta silloin ktm kes-kiluokkalaiset
ainekset ovat ösUustoi-hiintaliikkeen
Johdossa, tai vaikkapa
heillä ön edes muuten siinä Vaiku­tusvaltaa,
lakkaa csuuBtoUnlni^Oiike
olemasta työväenliikettä ja: muödpsj-.
tuii pikkupqrvärillisek^^ its^a^vustus-»
liikkeeksi, Jonika Wkotuksenä^.o^
kyisen" Järjestelmän pönkitt&c^
eikä suinkaan missään taipauicsessfl
sen muuttaminen. Mutta 'me ^emme
^ ^ t t e l e osuustoimintal^että tässä
ymmärryksessä, vaan käsittelemme Ja
ajamme sitä työ.väenlii]ckeenäv Ja
jos osuustoimiiita kerran on työväen-
Uikettä. täytyy sen myöskin olla luok-fcaliikettä.
SeUaiset ihmiset, joista
edellämaialitBan, isotkeutuvat osuus­toimintaliikkeen
matkaan, yksinomaan
yksilöllisten persoonaetujensa tähden,
eikä heille ole luokan etu mistään
merkityksestä, joskin tieten taikka
sensijaan osuustoiminta on j a täytyy
olla yksi osa valtaianpyrkivän köyhä­listön
vallankumouksellista liikettä,
jPiJÖLUBEtbN OSUUSTOIMINTA­LIIKE
MeOle väitetään, että osuustoimin­taliikkeen
pitää olla "puolueetonta"
saadakseen siten kailckien kansanker­rosten
kannatuksen. Tähän voidaan
vastata, että porvaristo ei kannata
osuustoimintaa- sen enempää oUpa se
"puolueetonta" taiklca ei ja ne kan­nattajat,
mitä sieltä tulee, saadaan
jhtä liyvhi, vaikka toimintamme on­kin
itsetifetalsessa työväenliikkeessä.
"Puolueettomuus" katlcasee <»uustoi-mintaUikkeen
kärjen ja tekee sUtä
haalean porvarillisen itseavustusyri-tyksen,
jolla el ole työväenliikkeelle
mitään annettavaa. Lyhyesti sanot­tuna,
niin pian kim osuustoiminta
astuu puolueettomuuskannalle, on se
lakannut olemasta luokkatietoisen työ­väestön
- taisteluliikettä j a muodostu­nut
nylqristä järjestelmää tukevaksi
liikkeeksi.
jäin osuusliiltettä, vaan on se pikem­minkin
kuluttajain yhteistä hommaa.
KAHDENLAISTA OSUUSTOIMINTA­LIIKETTÄ
Osuustoimintaa on oleelliselta ole­mukseltaan
kahdenlaatuista. On tuot­tajain
osuustoimintaa jä bn r^yöskln
kuluttajain osuustoimintaa. Tämän
lisäksi on osuustoimintaa, jossa k u -
jonka tarkotuksena on liittää ei a i ­noastaan
yhden j^-^y^ravunnan^ vaan
useampien paikkakuntien vounat y h ­teen
ja siten Baadä tehöisäinpi toi­minta,
halvemmat hinnat, suurempi
puhtaus ja: parempi tavara. Ennen­kaikkea
on tukkuliike-osuustoiminnal­la
suuri merkitys sentähden. että se
kiinteämmin liittää eri paikkakuntien
työväestöä toisiinsa. Mutta, kuten sa­nottu,
Inm emme voi Icaikkea valmis­taa
samalla kertaa, niin siltsi täydym­me
tämänkin osuustoiminta-alan se-jcstamisen
jättää tällä kertaa.
VAIKEUDET EIVÄT OLE
VOITTAMATTOMIA
ole nifr^irään pelottavaa. Se kylläku?
tuntuu siltä, että ktm noin suurissii
summissa myydään tavaraa, niin kus­tannukset
ovat pienet. Mutta toi-seltapuolen
on otettava huomioon, et­tä
ketjukauppojen johtajat ovat k a l -
llspallEkaista väkeä, niiden pääomac
sijottajat tahtovat. sijottamaUeen ra­halle
hyvän koron, niiden kaupat ovat
luttajat Ja ^^q^tajat ^toimivat yh­dessä.
Vlltnp>fitfmRlnlttiT - n m i i i s h ^^
ta on parhaiten mahdollista ainoas­taan
palkkatyöläisten ja pienten
maanviljeUJäin keskuudessa. Itlssä
selostuksessa puhumme kiritenkin. voin
etupäässä tuottajain ja kuluttajain
osuustoiminnasta ja näistäkin vii­meksimainitusta
enemmän, sentähden.
että-toistaiseksi on se meille suurem­massa
miäärässä mahdollinen.
Tuottajaih ; osuustoiminta ta,rkottaa
nUderi; teÄUöitten. jotka itse jota­kin
tuottäysit,, liittymistä yhteen, voi­dakseen.
. ^ten paremmin jäirjfstää
tuotantonsa . ja markkinoida sen.
Tuottajain eduskuntiin vcdvat kuulua
yiljanj^as^t^at. hedehnäfarinarit.
Meillä täällä Cänadassa tietystikls
on omat vaikeutemme osuustoimlntai
vastassa. Mutta yritimmepä luod»
mitä tahansa uutta, aina on .yaikeuk-sla
edessä eikä niitä voida noin vaan
säikähtää. Cänadassa ovat :m^tä
vastassa nopeasti kehittyvät niin kut­sutut
ketjukaupat, joilla on satoja,
jopa tuliansia liikkeitä pitkin man­teretta.
Tällaiset ketjulfikkeet tietys­tikin
toimivat suurilla • pääomilla j?
hyvhi järjestetyllä johdolla. Mutia
mitään ylipääsemättömiä valkeuksia
eivät tällaiset liikkeet kykene asetta­maan.
Päinvastoin, joutueiöaan o-suusliikkeitten
kanssa vastakkain, ei
niiden voima ole muuta kuin osa siitä'
mitä ' me-mahdollisestt kuvitteleoame
Tällaiset suurliikkeet oikeastaa:ri itse
heikentävät itänsä, johtuen se siitä
tarkotuicsesta, jota varten ne ovat
muodostuneet, nim. siitä, että niiden
yksinomaisena ja ainoana tarkotukscr
na on suurien voittojen hankkiminen
vain muutamille niihin pääoman s i -
jottaneille yksUöiUe. yäUttämättä; vä-»
hääkään £titä mitä niitä'^kanXtfiltayai
suuret ihmismassat tulevat isäaifnaan:
Toisekseen noita liikkeitä .isentään on
vielä useampia samalla-'paikkakun­nalla,
ja mitä usctunmtuäa^feri Joukos-^
sa ne toimivat. £itä kat^itmnaksi n i i ­den
kustannuluiet' tulevat.^.' Ko^nan-neksi.
niillä ei ole minkäänlaista ps-i
tajapiirinsä velvöttavaa tukea,. joka
aina Itaupungin parhaissa osissa, jois­sa
vuokrat ovat kalliit, niiden va.r
lotus pitää olla erinomainen, niiden
akkunalaitokset ja ihnotukset mak­savat
huomattavia ^siimmia Ja kaiken
lopukslV" niidea ijaJveluskunta ei ole
mitään sen enempää kuin "Ityölälslä-joitä
ei' kannusta mikään muu kilin
kyhE* pakko työssänsä. - Knlkkiin näi­hin
seikkoihin nähden on osuusliike
toisenlaatuisessa assmassfit. Tilastot
mitä oh käytettävissä, osoittavat, etts
.Dsuu6llikkeet,_ siellä missä ne ovat hy-
4la järjestettyjä, .suorittavat myyn-töasä,
noin 12% prosentin kustannuk-sUlaiiiJptavastoin
yksityiset suurUik-keefe
voivat suorittaa myyntinsä ai­noastahan
15—18 prosentin Inistaimuk-silla
jokaista ostajan dollaria kohden
Kylmät" tilastot siis ovat osuusliikkeit-ten
inujlella ja nämä tilastot ova*
Yhdysvaltain hallituksen eri departe­menttien
ottamia i9> siis voidaan
tnihin luottaa, sillä ei suinkaan hal-
UtUs olisi niitä tahallaan tehnyt o-suusliikkeitä
puoltaviksL
KÄYTÄNNÖLLISIÄ ESIMERKKEJÄ
tietämättään joutuvat pönkUtämään
meitä vastustavan luokan etuja. TäK
Iäisten ihmisten eduille on nyksdsen
järjestelmän muuttaminen vastak-pakkanslMtoksia
Järjestävät ryhmät
yani>Mutta kun tämän osuustoiminnan taas osuusliikkeillä . on äärettömän
toteuttaminen on meille toistaiseksi
^elkoisesJfti^määrässä :' vaikeata, niin
riittänee i tämä lyhyt viittaus siihen.
; Se ^osuiisliikkeen muoto, johon meilr
lä nyt JO ön suuret m a h d o l^
On kuluttajain liikettä- 'ktiiuttajaUilE-keitä
voi toistaiseksi tdkaa etupäässä
muodostumaan ruokatavaran' jakelun
aloille. Etenkin riiokatavarakaupat,
mäitoUikkeet, ruokalat ja vieläpä
vaatekaupatkin ovat sellaisia, joita
voidaan kuluttajain liikkeinä nyt jo
ottaa huomioon.
Toistaiseksi meidän on tietystikin
tyydyttävä ptupäässä vähittäiskaup­paan.
Mutta mikäli kokemuksemme
laajentuu, pääomamme kasvavat ja
rintamamme yleensä vahvistuu, voi-öaan
myöskin tukkukaupan alalle
antautua. Tukkukaupan harjottaml-suurena
tekijänä, -glls, vaikkakin ket­jukaupat.
voivat? AuJertaa/:,yk?|ts1^C'^
pikku liikkeitä, .joiden', pääomat- ovat
pienet, järjestely heikko ja ostaja^
piirin kannatus ] kokonaan hintojen
ja palveluksen varassa, niin Osuusliik­keille
ne eivät sentään•-suuria yoj
Oikeastaan näyttää enfetnmän siltä
että osuusliikkeen on helpompi tais­tella'
ketjukauppoja. noita'kylmiä hen­gettömiä
olijoita, kuin pieniä pisnes-täjiä
vastaan. Tämä johtuu siitä
että ensiksi pienellä liikemieheUä on
iaina personalUsia tuttavia: kannatta­jinaan
Ja heistä voi tulla osuuskaupan,
kanssa kilpaillessa marttyyrejä, jota-vastöin
tällaista ei tapahdu silkoin
kuin joudutaan tekemisiin suurten
ketjulilkkeitten kanssa. Toisekseen,
ketjukauppojen kustannukset ovat
M ^ ä on Canadass^in ^ytännöllisiS
esimerbkefä 'silta, että^^osuusUiiäi^
täällä onnistuvat. Sointulassa on
huomattava osuusliike, j o ^ on jo toi­minut
kait parikymmentä vuotta Ja
aina erittäin hyvällä menestyksellä;
Port;...Arthurissa on osuufsliike ollut
• Jo • .useita vuosia. toiminnassa Ja on se
hyvästi onnistunut. Pohjois-Ontarios-sa.
fjääliike Timminslssä ja sivuliik­keitä
- So. porcupinessa ja • Kirkland
Lakella, on osuusliike niinikään onnis­tunut
mainiosti, ollen se Juuri pääse­mässä
njUjoönaOiikkeeksL Yhdysval­tain
suorhälaisalueilla, Minnesotassa
Michiganissa ; Ja Uuden Englannin
valtioissa on myöskin hyviii i onnistu­neita
osuusliikkeitä. Useissa YTidys-vältaih
eri valtioissa on puhtaasti
maan yarshialsen väestön ylläpitämiä
^MUjbiiiteitö^^ an-tautunMnk.
"puolueettomuuden" tielle
ja kituvat, mutta muutainat ovat mel­koisen
hyvin onnistuneita.
ONKO OSUUSTOIMINTA SITTEN
TyyEtPEELiJSTA?
EdeUä cn jo. joskin vaan ehkä l i i
ankin pintapuolisesti, käsitelty sitf
puolta kysymyksestä, että onko työ­väestöllä
enää nykyisen trustiutuml-sen
aikakaudella, ollenkaan mahdolli­suutta
järjestää ja yUäpItää osuuslii-'
keltansa. Lyhyesti on koetettu osot­taa.
että siihen on melkoiset mahdol­lisuudet.
Nousee siis kysymys, onko
mitään tarvetta työväestön osuusliik-keltten
järjestämiselle? Tämän kysy-myksenvoi
tietystikin,.tehdä minkä t a ­hansa
työväenliijtieenalasta. Öckc puo
lue tanaeellinen? Onko unia .*arD-eI-ilnsn?
Onko mikään - tarpeelliiien?
Mutta jos kenan myönnämme, että
työväestö on eteenpäin pyrkivää ja
että sen cn eteenpäin pyrittävä, niij
osuustoiminta-alalla tarve:on ^'artaa-j
yhtä suuri kuin millä tahansa muulla
alalla. Eteenpäin pyrkivän ty57äFs-tön
on käytettävä jokaista kädenuJct-tuvilla
olevaa keinoa päästäkseen pää,
määräänsä. Me mahdollisesti euuaj
myymämme tavaran hinnassa voi ko­vin
paljoa säästää. Mutta tavaran
laadussa ja puhtaudessa sensijaan
mahdollisuudet ovat paljoa suurem­mat.
Tavarat voidaan-^ja' .ostettaessa
saada parempia ja puhtaampia. sUia
sellaisten tavarain saamineäfjbit ykst
tarkotuksista, Jotavastöin j^Jfcsityiuer.
ostaa vain_ sitä millä eniten • hyö^
tyy. Mitä pltehimäUe ö ä i u ä ^ ke-i
i t t y y , sitä psffemmin ise. yoi-vai^ä
tavaran puhtautta. Voidaan muo­dostaa
vaikkapa oina laboratorio, jos.sa
tehdään tarkastuksia. OsuusliikkeeUe
nähkääs oh kuluttajakunnah jäsenten
terveyden VJilvominen sangen tärkeä
tehtävä. Jo tämän tähden ovat d-suusliikkeet
tarpeellisia Ja ne ovat k i ­peästi
juuri terveydellisistä syistä tar­peellisia,
sillä yksitylsten'-Vbiimäiimon
tähden epäterveellisen tavaran myy­minen
menee päi^ päivältä aina
vaan pitemmälle. -,-.•'./•>• ,
Osuusliikkeet yhdistävät el ainoas­taan
samaan kansallisuuteen, knulu-via
vaan myöskin eri kansallisuutta
olevia työläisiä. Ne opettavat työväes­töä
hoitamaan omia asioitaan. Ke
osottavat niillekin. Jotka eivät ole
mukana, että työväestö on kykenevä
suurtenkin asioitten hoitoon. Monesta
muustakin syystä ne ovat tarpeelli-sia.~
LOPPUHUOMAui^KStA
Osuusliikkeitten on eri paikkakun­nilla
oltava vuorovaikutiädsibsSa'keske­nään.
NUden on yhdessä tehtävä va­listustyötä.
Niiden on yhtäiäistytet-tävä
myyntimenetelmänsä!^^'^ärjanpi-tonsa
ym. SamaUa paikkaiki^
osuustoiminta järjestettävä samnn
keskusjohdon alaiseksi. Entiset, yk­sityisten
liikkieet. etenkin mikäli ne
ovat oikeamieleisten työläisten liikkei­tä,
'on ostettava, mutta ainoastaan
kohtuullisella ^hinnalla. Osuusliikkeistä
on tehtävä niin paljon kuin mahdol­lista
kansainvälisiä;•hiin että tninkä
kansallisiuuden taihansä iyölävset ja
ostajat yleensä voivat niitä ' kannatr
taa. äyöhemtniii oh suunniteltava
kesjaisösuuslliidteitt^ ^j^rdSta^
Kiakkiälla,' nässä se vÄkif?^|i'fmah-doUista.
on tÄöttäjat ' yeäfettSvä toi-tnimaan
yhdess^ kuluttajien .kanssa,
siUä se oh hyvästi mahdollista, kuten
esim. 6udbiuyssa<: toimiva, maitoliikc
on osottanut. Osuusliikkeiden alkami­sessa
on otettava huoinioon ulkopuo­liset
ja sisäiset edellytykset ja niitä
käytettävä hyväkseen. Myöhemmin
on niinikään osattava käyttää erilai­sia
yhteiskunnallisisi, taloudellisia ja
kaikenluontoisia palkkalllsiä - tekijöitä
hjrväkseen. Näin kim tefidään, niin
mikään ei estä liikkeemme, noiisua ja
menestymistä ja nopeaa kasyiia'suur­liikkeeksi,
jonka jälestä voidaan alkaa
suunnittelemaan myöskin tuotannon
järjestämistä osuusliikkeittenime yh­teyteen.
sekä lakia laaitivait että toimeenpa­nevan
vallan siirtymisestä hänelle,
kuninkaalle. Tämän vallan .paikal­lisina
asiamiehinä Itiilevat olemaan
kuninkaalliset kÖmisääriU ".
Näinollen siis autonomian, myön­tämisen
sijasta uusille alueille koko
kuningaskunnan aineella pystyte­tään
todellinen fascistidiktatuuri,
jonka johdossa on (tämä on ainoa
"eroavaisuus Italiasta) itse kunin­gas.
Vaikea ön tällä hetkellä määri­tellä
Jugoslavian- fascismin lujuut­ta.
Ulkopoliittiset^ ; kansallisiet,
luokka- y.m ristiriidat hajoittavat
sen yhtenäisyj-ttä ja lujuutta joka
taholta On selvää,, ettei fascismi,
enempää kuin po(inafillineji;jdemQk-kratiakäan
voi rd^äistljnaiia risti­riitoja
Jugoslaviassa ja yleensä Bal­kanilla.
Ainoa ei.vain Jugoslavian
proletariaatin, vaan tälonpoikais-tonkin
ja sorrettujen kansallisuuk­sien
toivo on Balkanin neuvostofe-deratsionin
pystjilämisessä.
Canadan ttlkomaiset
sijotukset*
Kirjotuksessa "Sotaan varustau­tuminen
Cänadassa", mikä julkais-
Toronton uutisia
LASKIAI^T ANSSIT
Kenellä • vanhasta maasta ei olisi
tiin toimituspalstoilla eilisessä leh- n^uistpssa laskiaispullat maitoineen
dessä, mainiitiln Canadan ulkomai-
' 2t sijotukset viime vuoden tammi­kuun
ensimäisenä päivänä olleen
362 miljoonaa dollaria Summan
oli painovirhepaholainen nitistänyt
a|van liian pieneksi, sillä Canadan
liskomaiset sijotukset mainittuna
päivänä olivat 1,362 miljoonaa dol­laria.
Canadan ulkomaisten sijotusten
vähentämisellä tahtoi painovirhe kai
korjata sitä lisäystä, minkä se teki
viime maanantain lehdessä tov.
Pohjansalon viikkopalkkaan. Tov.
Pohjansälon ~ viiikkopalkaeta -sanoo,
painovirhe, että "pääteltiin hänen
palkkansa korottaa $22.0QP.j dollariin
r. . .
ja erityiset laskiaislansait. — Tämän
kaiken on ompeluseurakin muistanut
ja järjestänyt Don-haalille laskiais-tiistaiksi,
12 p. t.k. pukutanssit,
Pukea voi jokainen mielensä mu-kaan.
Soitosta huolehtii Spadina-haalilla
rytmistään tunnetuksi tul­lut
orkesteri. ^Vanhat ja nuoret,
kannatta.kaa ompeluseuran toimin­taa
ja tiilkaa piillan j a maidon seu­rassa
viettämään vuoden parhain i l ­ta.
Sisäänpääsy dn ainoastaan 25
senttiä. — Ompeluseura.
Eri paikkakiomilta
hänen "jokapäiväiseen leipäänsä"
kuuluuj tässä tuhansien mahdolli­suuksien
maassa, tässä hyvinvoivas­sa
Cänadassa, joka antaa meille työ.
Iäisille "erinomaiset" edut jä M a h ­dollisuudet",
joita siirtolaisvärvärit
.Europassa huutavat. ^ebstei^s^Comers,JB.fe^
PUOLUEEN ASIOISTA
;^ TYÖTTÖMYYS
§§. työläisen joka talvinen vihol-viUtolla.
Pohjansalon palkkaa .^^.hnen._ on taälljUcin vaan lisäänty-kuitenkaan
ole korotettu iiöiri "hui-;.määnj päin. N.k. Back Riverin tyo-man
korkeaksi, vaan ^ainoastaan P'?^ V^J*^^^^^ yhtäkkiä
kahteenkymmeneenkahteen ,4olIariin
viikolta.
Pyydämme lukijain ottamdän huo­mioonsa
yllämainitut painovirheen
temppuilut ja samalla huomautam­me,
että numeroihin nähden ovat
toistatuhatta työtöntä, joukossa pal-jqh
suomalaisia. Mitään sanotta­vaa,
"ttlosyientiä" ei ole, ainoastaan
joitakin fajinityöläisiä j a nekin mel­kein
mahapalkalla. Toisinaan " l o i -
mannit" lähettävät joitakin, mutta
'sippi" on siksi kallis, että sitä ei
Helmikuun 1 p:nä pidettiin Mont­realin
puoluejäsenten yhteinen ko­kous,
jossa keskusteltiin m.m. To:
ronton neulomatyöläisten järjestä­misestä.
Päätettiin antaa taloudel­lista
avu^usta siten, että jokainen
jäsen luovuttaa tarkoitukseen puo­let
yhden päivän palkasta.
KOKOUKSIA JA HUVITILAI­SUUKSIA
Yleinen puhetilaisuus on t.k- 10
p:nä klo 3 ip. Labor Temple Hallis­sa,
1197 St. Dominigue St. (lä­hellä
Dorcesteria). Siellä puhuu
Max Armstrong aiheesta "Mitä on
perustuslaki työväenluokalle". Puh^.
on englanninkielellä.
Asuntoryhmä No. 3 ohjelmailtama
pidetään osaston lukutuvalla, 1387
St. Antoint S t , t.k. 10 p:nä klo
8.15 illalla.
Kuten jo on ennen mainittu esi­tetään
maalaisaiheinen 4-näytöksinen
" V E L J E Y S S E U R A "
on toiminut tällä paikkakunnalia
toista vuotta, joka onkin kyllä pai­kallaan
sairasavustusyhdistyksenä,
jos : se. pidetään sellaisena toimin­nassa
kuin säännöt edellyttää.. Vaan
kuuluu siinä tiilleen jonkunlaista
hankaluutta ensimäisen;sairaan.kans-
Lumi peifti maan nyt täälläkin hänen oman kertoman, .mu^
vesisateiden perukalla, että bn Van- I Eräs tämän mainitun ;.^uraiä "jäsen
cpuvejp j a ympäristö yleensä lumen ^o"^^»»*»*"» ^»«»6 kevännä . t u k k i -
peitossa tällä kerralla. On ollutkin *^"»Pällä j a hän on ^llut^ sairaslis-melko
kyhniä ilmoja täällä tammi- pitemmän aikaa. Täsi^:^yt ci
kuun ajalla; koettelee näitä kesä­maata
varten rakennettuja huoneita.
.TYÖMAAT
täällä rannikolla dvat tällä kerralla
jokseenkin stopissa lumen ja kyl­män
ilman takia. Täällä rannikolla
työt stoppaa niin pian kuin tulee
lunta vähän. Ihmisiltä menee työ­kurssi,
että ci kukaan osaa tehdä
kuulu minulle tehdä eneinpaä. sel­koa,
vaan minä luulen lajitehkin,
että se hidastaa ^aeozan- loiminaan
ja kehityksen eteeiqsäi&nieaoa, v^os
sairaiden kanssa aletaan- -.senran -ta­holta
johonkin vähemmän mieDyt-täviin
toimenpiteisiin.
HAALTTOIMINNÄSTA
ntamahuveja on ollut taas tämän:
paljon mitään, jotavastoin idässä oi- ^f^ven ajalla melkein jos mistä sot­atein
nletaan "töihin ,ia^n^^ kuuluu olevan vielä iha-
'tulee. Että on sitä kylliksi aikaa edessäpiälnkin, että-eilie kaikkL
nyt lännen lokarilla puhaltaa viime ' " « ^ menneet ole. Jotta «a täällä,
vuoden ansiot, niin osaa paremmin j'^"^«» puoltakin, joka sitä haluaa
. 1 1 rahaton mies voi saada j a toiselta
latojat, korehtuurinlukijat y.m. ! puolen ei kukaan halua maksaa t a -
kaikkein helpoimmin painovirhepä-S^^^^^^^^sta sekatyöläisen "japista"
holaisen harhaan johdettavissa. i 10 :tä dollaria.
' I 1 omajat ja leipälinjat ovat myös
_ - , , I h5-> in kansotettuja. Meurlingin tur- lllllllSTafra A vakodissa on yövieraita n. 600, jou-
U V I / l U i m L f l / l jkossa paljon kansalaisiammekin.
»|tff •f|fyn«m|m|«i| i Edellämainitussa yöpaikassa tarjo- IlMUlljlyiNtli*^" aamuin.iUoin ja yön
^ * [nukkua ja monelle s^ön kaikki mitä
alkaa taas töihin kun l u m i sulaa.
Soppalinja Vancouverissa venyy
mukaan pitkälle, miten lumikin
huvinäytelmä "Paäöri J u ^ i ^ i i i e n " ^ttä ne kulkee kuin rinnak-
Stanley Hallin yläsalissa t.k. 17 ^^ain nekin täällä kesämaassa,
prnä. Näytelmän kirjoittajan Gustaf
von Numersin nimi takaa kappaleen
hyvyyden. Samana iltana esitetään
että ei tarvitse aivan lahoa kämpän
nurkkaan.
OLEN MUISTAAKSENI
'joskus lukenut tahi nähnyt lehdessä,
moitteita siitäkin, että paikkakunta-kirjeet
venytetään liian pitkäksi.
Voi olla sekin moite toisinaan pai-
KOKOUSASIOITA
Tammikuun 20 päivä oli paikalli-lisäksi
1-näytöksinen nauriipilleri sen osto- ja jakorenkäan puoli- ^ ^ ^ " » "vaan näin pieniltä paikka-
"Syntinen enkeli". Tästä voi huo- vuosikokous. Liike jäi vielä enti- J™nn»lta kun kirjottaa, niin ei ole
mata, että hauska ilta, on tulossa selleen, joskin päätettiin pitää vi-^^"''®™P^ pelkoa siitäkään, että
kaikille Montrealin suomalaisille, j a reillä yhä edelleen liikkeen perusta- •'"rjotus venyisi liian pitkälle. Ja
halvalla, sillä pääsyliput maksavat mistä osuustoiminnalliselle pohjalle. * ' ^ ' ^ a ^ ^ ° ^ « ^ " Pnohata pitkää kir-ainoastaan
50 senttiä j a myydään Tästä samasta asiasta on jo keskus- J * ^ ^ lehteen pieneltä paikkaknnnal-hiitä
Vapauden kirjakaupassa, Heik-; teltu edellisissä kokouksissa, vaan ™issä ei ole erikoisempia päivän
kilän ruokalassa j a toimihenkilöiltä osa tämän. paikkakunnan asukkaista. *^P^^*^™^a panna lehteen mitkä i n -
saa niitä myös. Siis kaikkia, jotka On sitä mieltä, että tällä paikalla ei hiostaisi lukijoita,
kynnelle kykenevät kehoitetaan saa-, ole vielä kylliksi kannatusta yllä-nnmao
« Cfo„i^„ T i - i i n i ^ ! mamitullc hommalle, joka onkin k y l -
1 lä järkeen pystsrvä asia.
purnaan silloin Stanley Hallille.
N. A .
P A I K K A K U N N A N
suomalainen asutus täällä aina vaan-