Vapaus, July 28, 1926

              Siva 4 Eeskivnkkona, heinak, 28 p;na—We<l Jialy 28
VAPAUS
C a n a d a n suomalaisen työväestön a i n o a äänenkannattaja,
i l m e s t y y Sudboryssa, Ont., m a a n a n t a i n a , k e s k i v i i k k o na
i a p e r j a n t a i n a.
* T o i m i t t a j a t : •
S. G . N E I L . AEVO V A A R A .
V A P A U S (Liberty)
T h e o n l y o r g a n of F i n n i s h W o r k e r s i n C a n a d a . P u b -
l i s h e d i n S u d b u r y , ' O n t . , every Monday, Wediiesday
a n d P r i d a y - •• •
: Registered at t h e P o s t O f f i c e Department, Ottawa,
as second class matter. ' -
T I L A U S H I N N A T :
Cnnadaan y k s i v k . $ 4 . 0 0 , p u o l i vk. $2,25, kolme k k .
. 8 1 . 5 0 j a y k s i k k . 7 5 c
Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen, y k s i vk. $5.50, p u o l i V k .
$ 3 . 0 0 j a kolme kk. $ 1 . 7 5 .
T i l a u k s i a , ' j o i t a e i s e u r a a r a h a , e i t u l l a lähettämään,
p a i t s i asiamiesten j o i l l a on takaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
N a i m a i l m o t u k s e t $1.00 k e r t a , $ 2 . 0 0 ' k a k s i kertaa.
A v i o l i i t t o o n m e n o ilmotukset 60c palstatuuma. ,
N i m e n m u u t o s i l m o t u k s e t 50c k e r t a , $1.00 3 k e r t a a.
Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
A v i o e r o i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a a , $3.00 k a k s i k e r t a a.
K j i o l e m a n i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a , $50c lisämaksu
k l i t o s l a n s e e l t a t a i muistovärsyltä.
H a l u t a a n t i g d o t j a osoteilmotukset 50c k e r t a , $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a i l m o t u s a k e n t t u u r i e n on, v a a ­d
i t t a e s s a , lähetettävä i l m o t u s h i n t a etukäteen.
Etela-Amerikan johtavissa valtioissa kamppailevat
imperialistiset valtiot. Yhdysvallat ja Englanti yliher­ruudesta.
Vastapainona ulkomaalaiselle imperialismil­le
on pidettävä kotimainen porvaristo, joka nopeasti on
k a s v a n u L Kotimainen porvaristo johtavissa valtioissa
— Brasiliassa, Argentinassa ja Chilessä, jobsa elää 2/3
maanosan väestöluvusta ja sijaitsee 5/ 6 maanosan t a -
louslähteistä — on huomattavasti voimakkaampi kuin
aasialaisbsa puolisiirtomaissa.
Muutamia vuosikvmmeniä sitten oli Etelä-Amerika
taloudellisesti kiistämätön riistolähde englantilaisijle
kapitalisteille. Mutta kun Yhdysvalloista tuli imper
rialistinen mahtivaltio, kävi asema Englannille;-ahtaaioi-maksi.
Vuodata 1899 alkaen on pidetty joukko pan-
M a a n a n t a i n lehteen a i o t t u j e n ilmotusten pitää o l la
k o n t t o r i s s a l a u a n t a i n a , k e s k i v i i k o n lehteen t i i s t a i n a ja
- p e r j a n t a i n lehteen t o r s t a i n a k e l l o 12 päivällä.
G e n e r a l a d v e r t i s i n g rates 75c p e r c o l . i n c h . , M i -
: n i m u m charge f o r s i n g l e ' i n s e r t i o n 75c. The Vapaus
i s the best a d v e r t i s i n g medium among the F i n n i sh
People i n Canada. . •
Vapauden k o n t t o r i j a t o i m i t u s : L i b e r t y B l d g L o me
S t . Puhelin 1038. P o s t i o s o t e : B o x 69, S u d b u r y , O n t.
J o s ette m i l l o i n tahansa saa vxustausta ensimaiseen
k i r j e e s e e n n e , k i r j o t t a k a a l i u d e l l e e n l i i k k e e n h o i t a j a n per­s
o o n a l l i s e l l a nimellä. ,
J . V . K A N N A S T O . L i i k k e e n h o i t a j a.
Etelä-Amerika riiston keskuksena
\ I
Yhdysvaltain imperialismi syrjäyttää brittiläisen im­perialismin
Europan kapitalistisen talouselämän painopisteen
siirtyminen Amerikaan ei ole tehnyt Piohjois-Amerikan
Yhdysvalloista ainoastaan johtavaa imeprialisista
maailmanvaltiota^ vaan on tämä seikka myös joudutta»
nut eteläamerikalaisten valtioitten kapitalistista kehi­tystä.
Kiina ja Etelä-Amerika ovat imperialististen
valtioitten «tulevaisuuden maat».
Viimeisessä talousraportissaan on tunnettu taloustie­teilijä,
professori l^crgo, käsitellyt Etelä-Amerikan ta­loudellisia
suhteita. '
Yhteisellä nimityksellä' kutsutaan kaikkia maita
Yhdysvaltain ^eteläpuolella latinalaiseksi Amerikaksi.
Siihen kuuluu myöskin Meksiko, Keski- ja Etelä-Ame­rika.
Etelä-Amerikas6a ei ole valkoisten hävityssota -rai­vonne
niin paljon alkuasukkaitten keskuudessa kuin
Yhdysvalloissa ja'sen takia löytyy sekarotuista kansaa,
valko-» musta- ja valkoihoista Asukasluku/on harva
Etelä-Amerikassa. Maaosan pinta-ala on 19 miljoo­naa
neliökilometriä, mutta tällä alueella asuu ainoas-tan
60 milj. ihmistä. Tämä ei johdu kasvullisuuden
puutteesta vaan siitä, että aarniometsät peittävät vielä
valtavia alueita. Muuan kuuluisa' saksalainen maan­tieteilijä
Penck laskee Etelä-Amerikan voivan tuottaa
jo nykyisen maataloustekniikkansa pohjalla elintarpei­ta
2,000.milj. ihmiselle.
Maa on suurmaanomistajien hallussa, ja erinäisis­sä
tapauksissa esim. Meksikossa omistaa yksi tilanomis-
, taja yhtä suuren maa-alueen kuin Belgian ja Hollam'
nin yhteinen pinta-ala tekee. Luokkaeroavaisuus on
sXiuri. Keskiluokka puuttuu kokonaan. Valtiovalta on
kokonaan suurmaanomistajien ja suurkapitalistien kä-sis|
ä.
Näitten maitten talouslähteenä on oHul raaka-ainei­den
valmistus, mutta viimeisinä vuosikymmeninä on
teollisuus huomattavasti kasvanut. Kaikki valtiot tar­vitsevat
kuitenkin ulkomaalaista pääomaa. Kapitalis>
tien riistovoitot kasvavat hyvin suuriksi: 20 prosentti­sia
voittojakeluja, pysyväisesti korot nousevat 11 pro­senttiin
ja enempäänkin. Ja kaikissa näissä maissa
on olemassa keskiluokan asemesta lobeläjistä kokoon­pantu
väestökerros, joka imee kansaa. Tähän kuuluvat
ammattipolitiikot, upseerit, papit ja lukuisat virkamie­het,
jotka vuorottain järjestävät vallankumouksia ja
vastavallankumouksia Yhdysvaltain ja Englannin pää­oman
hyväksi: Hitaasti, rinnan teoUistuttamisen kans­sa
kehittyy uudenaikainen työväenluokka.
Latinalaisen Amerikan taloudellista kehitystä voi­daan
lyhyesti määritellä seuraavasti:
1) «Normaali»-kehitys v. 1914 asti asukkaisiin ja
tuotantovoimiin nähden; tämän maailmanosan vetämi­nen
yleismaailmalliseen talouteen jatkuu. Siirtolai­suus
Europasta käynnissä.
2) Myrskyn tapainen kehitys sotavuosina. Tavarain
kysyntä näistä maista kasvaa suunnattomasti, kuten vil­jan,
lihan kahvin, kuparin, salpietarin y. m. Korkeita
hintoja. Siirtolaisuus takaisin Europaan.
3) «Takatalvea» maailmansodan jälkeisenä kriisin
aikana. Vienti "vähentyy, ulkomaalaisten tavarain kil­pailu
markkinoilla kasvaa. KorkeatulHjärjeslclmän te­hostaminen.
Imperialistiset valtiot, etenkin Yhdysvallat ja Englan­ti,
taistelevat latinalaisesta Amerikasta. Mikäli se kos­kee
Kcski-Amerikaa ja Meksikoa, on taistelu melkein |
päättynyt Yhdysvaltaiu hy\-äksi. Yhdysvallat hallit­see
kaikkia tärkeimpiä slrateegisia ja taloudellisia kul­mapisteitä:
Panaman kanavaa, Keski-Amerikan pieniä
valtioita, kuten Kubaa. Haitia, San Domingoa y. ni.
Meksikossa murtuu Yhdysvaltain imperialismin ylival­ta
ainoastaan antiamerikalaisen, sosialisen vallanku-zntfiksen
kautta. A ^
amerikalaisia konfeirensiseja, joissa^pitalistit ovat poh­tineet
Etelä-Amerikan sitomista Ylidysvaltain politiik­kaan
ja Yhdysvaltain pääoma alkoi virrata sinne. Ny­kyään
meiiee 1/3 koko Yhdysvaltain ulkämaankaupasta
Etelä-Amerikaan ja tämä kauppa kasvaa yhä. Eng­lannin
sensijaan on pysähtynyt j a prosenteissa laskenut.
Mitä pääomasijotuksiin tulee, niin on Englanti v.
1900 yksin, sen rinnalla esiintyy pienemmässä määräs­sä
Saksa ja Ranska. V, 1914 ei yksikään amerikalainen
pankki vielä omiannutsijotuksia JEkelä-Amerikassa. Yh­dysvaltain
läivahvarnstajayhtiöt eivät harjottaneet läi-valiikettä
siellä. Vuonna 1913 saapui yksi amerikalai­nen
laiva Buenos Airesiin! Vasta sodan jälkeen sai
Yhdysvaltain pääoma sijotusmahdoIUsuidcsia Etelä-
Amerikassa. Englanti yrittää nyt heikentynein voimin
kilpailla Yhdysvaltain kanssa, mutt'ei tarvitse
että Englanti tulee häviämään täs^ taistelussa.
lyöväU vaafitaJstehmi
L i i t t o p a r l a m e n t i n vaalit on t i e - j senäisyys, B r i t a n n i a n Pohjois-Ame-t
o t e t t u -isyysk- 14 päiväksi. V a a l i - i r i k a n lain — nykyisen Canadan
t a i s t e l u on täydessä käynnissään..'perustuslain — Tcumoaminen, siihen
K u m p i k i n p o r v a r i l l i n e n puolue on j k u u l u v i n a l a i t o k s i n a k e n r a a l i k u v e r -
p u h u n n t . ' |nöörin v i r a n lakkauttfimainen j a se-
T>'öväella on näissä v a a l e i s s a ; n a a t i n hävittäminen y-m. y . m . •
t a i s t e l u selvänä edessään. Meidän Taistelu . C a n a d a n itsenäisyydestä
puolueemme täytyy k a i k k i a l l a : v a i - o n samanaikaisesti taistelua B r i -
m i s t a u t u a t a i s t e l u u n , t o i m i n t a a n j a t a n n i a n j a Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s -
Pankin lehti 'Neuvostoliitosta
Kapitalistilehdissä tällä mantereella alkaa olla naii-tei
jokaisessa numerossa lausuntoja ja asiatietoja Neu­vostoliitosta.
Ja sitä mukaa kirj otuksien sävy bn muut­tumassa
asiallisemmaksi. Tietysti aina silloin tällöin
lomassa julkaistaan entisen tapaisia räkytyksiä — on­han
itse kapitalistien keskuudessa asiasta kiistaa •—
mutta asiatietojen salaaminen ei enää.käy päinsä. ^
^^iinpä Royal Bank of Canada kirj ottaa kuukausijul­kaisussaan
Neuvostoliitosta seuraavaa: . i
«Venäjän mahdollisen vakaantumisen kysymys on
se, mikä kiinnittää mieliä kautta maailman. Ulkopuo­liset
yritykset nykyisen' hallituksen kukistamiseksi o-vat
saaneet vähä apua maan väestöltä.
«Venäläinen talonpoika sai maat tältä hallitukselta
sillä seurauksella, että hän ei halua muutosta, miten
vähän hän muuten saattaakaan uskoa niihin oppeihin,
joita hallitus puolustaa. ' '
«TeoUisuustyöläinen saa parempaa palkkaa ja e-nemmän
oikeuksia hallitukselta kuin hän sai entisen
hallituksen aikana. ,
«Teollisuustyöläisen ja talonpojan ollessa tyydytet­tyinä
ei niillä, jotka mielivät järkyttää nykyistä halli­tusta,
ole maassa mitään' voimakasta .ryhmää, jolta ne
voisivat apua toivoa. Mikäli taloudellinen tilanne on
kysymyksessä, vertailee venäläinen vanhan mädän yli­mystön
aikaisia olosuhteita nykyisiin, eikä halua van­han
hallituksen palaamista.»
. Jaa jaa> pusertuu se kapitalisteille sangen vasten­mielinen
totuus esiin itse pankkilaitoksenkin julkai­sussa.
Niin mielellään kuin kapitalistit näkisiyätkin
neuvostovallan kukistuvan, on myönnettävä; ettei sel­laisen
toiveen toteutumiselle ole edes mielikuvituksen
näkörannassa mitään menestymisen merkkiä.
Merkille on pantava, huomauttaa edellisen johdosta
Worker, että lausunnon viimeisessä kappaleessa tehdään
vallan huomattava tunnustus kapitalistien taholta. Sii­nä
näet sanotaan avoimesti, että työläiset ja talonpojat
muodostavat ainoat väestöosat, joista todellinen valta
riippuu. ^ V
Kunhan tämä totuus selviää itselleen työläisille ja
farmareille muissakin maissa, silloin on kapitalistisen
riistovallan aika päättymässä. Silloin ne myös näet
alkavat tämän totuuden tajuttuaan järjestää yhteen
voimiaan oman vapautensa saavuttamiseksi.
Työväenpuolueen voimistuminen on tämän liikehti-missuunnan
ensimäinen ilmaus. • Ja farmariaincksien
liittäminen samaan rintamaan.
työskentelyyn siinä.
Vetooma* puöiäeen «uomalai«elle
jäsenistölle '
S u o m a l a i n e n jäsenistömme on
h u o m a t t a v a osa puolueen riveissä
n u m e r o l l i s e s t i . T o i v o t t a v a n i emme
j ä ä nyt kesälomalle. On muistet­t
a v a , että p a l j o n on käytännöllistä
t y ö t ä j o t a v o i d a a n tehdä repäiseväs-t
i , • l e n t o l e h t i e n jakanMscssa y.m
Osottakaamme että puolueemme u u ­d
e l l e e n järjestämisen pohja on
s a a t t a n i i t ineidät kykenevämmäksi
s u u n n i t e l m a l l i s e l l e t o i m i n n a l l e . Sitä­p
a i t s i kieliHieikkoutta ei huomata
v a a l i - b y s t e e r i a n vallitessa, pääasia
v a i n että! ilmaisee j o t e n k i n ^ k a n t a n ­s
a , v'-:
Tyovien ehdokkaat
M ^ e i n joka k u l m a l l a maata t u ­lee
työväen ehdokkaita asetetta-v
a k s i . U s e i t a jäsemamme tulee eh­d
o k k a i t t e n j o u k k o o n a i n a k i n O n t a r i o s ­sa.
Thuiider B a y ' h (Port A r t h u ­r
i n ) piirissä j a Torontossa varmas­t
i , ehkäpä pohjois-Ontariossakin;
O n t a r i o s s a kutsuttiin jo Cana­d
i a n • L a b o r P a r t y n maakunta jaos­t
o n yliniääiräinen konventsionikin
pidettäväksi elokuun 7 päivänä. Tä­mä
on eiisimäisen k e r r a n , k u n v a a ­l
e i h i n v a r u s t a u t u t a a n työväen y h ­teisen
r i n t a m a n koneiston taholta
m i a vastaan. Meidän kannaltamme
o n siihen yhdistettävä, työväen y a l -
l a n k u m b u k s e l l i n e n tehtävä, l ^ p i t a -
l i s m i n k u k i s t a m i n e n , sekä Työläis­t
e n j a T a l o n p o i k a i n h a l l i t u k s e n nos­t
a t t a m i n e n . "^^
N y t on mahdollisuus saada työ­väen
voimat selvästi tämän ohjel­m
a n taakse, sekä näin v a a l i e n yh
tcydessä tehdä mahdolliseksi laaja
k a n t o i n e n valistustyön teko. Por­v
a r i s t o pelaa hirtehistä "nariripelia
^ ö v ä e n silmien edessä, m u t t a t o i ­s
a a l t a ^ j u u r i r a u d a n k u u m a n a ollen
v o i d a a n vetää avoimena esille k y ­symys
v a l t a t a i s t e l u n kokonaisuudesta,
voittojärjestelmän hävittämisestä.
Työväen yhteiskamiallisen lainlaa
dinnan objelman -* Vaatiinakset
o n mahdollisuus vetää; e s i j n:
(1) O n vielä tuoreessa ^ u i s t i s s a ,
että senaatti epäsi mitättömän v a n -
huudeneläkelain, dnutta kys3nnys ei
o l e vielä k u o l l u t , v a a n on se t a r k o -
t u s t a a n vastaavana taisteltava.^. (2)
Työttömyys- j a terveysvakuutuksen
a l a l l a ei ole vielä s a a v u t e t t u mitään
yhtenäistä, j o t e n kysymys on vielä
edessä. (3) E i kansainväliset por­v
a r i s t o n kanssa linnanrauhan r a ­k
e n t a j a i n lörpöttelyt j a työtoimistot
o l e taanneet kahdeksan t u n n i n työ­päivää
j a viisipäiväistä työviikkoa,
t a i s t ' e l u l l a täytyy ne v o i t t a a . (4)
tämiseksi L i b e r a l i s m i l l e.
( 1 3 ) V i b t o i n tulee työläisten
v a a t i m u k s e n a v k y s y m y s p a n k k i e n ja
t e o l l i s u u s l a i t o k s i e n , k u t e n kaivanto^
j e n , r a u t a t e i t t e n y.m. k a n s a l l i s t n t -
t a m i s e s t a , ilman k o r v a u k s i a n y k y i -
m a a k u n t a a käsittävällä phjelmalia, k a m o i n on käsitettävä kysymys
Kirjottakaa lupkkasotavan^reille
Me olemme mielissämme nähdessämme Canadan
työväen puolustusliittoon liittyvien Ja sen kokouksiin
osaa ottavien uutten jäsenten lukumäärän kasvavan,
huomauttaa Worker ja lanisuu, että työväenpuolustus
on yhteinen yhtyniiskohta kaikille poliittisen ajattelun
eri vivahduksiin kuuluville työläisille. Työläiset voi­vat
olla vasemmistolaisia, keskustalaisia tahi oikeisto­laisia,
mutta mikäli lyöväenpuokistus on kysymyksessä,
voi luokkatietoisilla työläisillä olla vain yksi ajatus —
se on» kannattaa sitä sataprosenttisesti.
: Ellei ole itse kokenut, on vaikea kuvitella työläisto-vetoistaan
kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi erotettujen
luokkatietpisten vankien tunteita. Tunne «yksin taist-lussa
olemisesta», «loisten tovereiden välinp^ämättö-myydestä
» varmaan valtaa heidät toisinaan, Osottaak-seen,
että me välitämme, että me emme ole unohtaneet
heidän urhoollisia taistelultaan, on puolustusJiiton To­ronton
englanninkielinen osasto asettanut esimerkin
ryhtymällä kirjottamaan vankiloissa oleville kaivostyö-j
a , kuten bn. ymmärrettävä, tulee
tämä -ylimääräinen kokous l o p u l l i ­s
e s t i v a h v i s t a m a a n eri paikoissa, eh­d
o k k a i t t e n • asettamisen. Muissa
m a a k u n n i s s a ei o l l a vielä näin ' p i t ­källä,
m u t t a " o n jo tiedossa että
m e l k e i n k a i k k i a l l a saadaan yhteis­r
i n t a m a - t o i m i m a a n p a i k a l l i s e s t i , e h ­d
o k k a i t t e n asettamiseksi ja' työs­kentelyssä.
^
M i k s i s i t t e n ovat nämä
vaalit tariceasta merkityksesta
' työväelle^
S i k s i , että näissä vaaleissa ajautuu
päiväjärjestykseen Canadan perus­t
u s l a k i j a ina^an suhde i m p e r i a l i s t i ­seen
emämaahan, sekä yhteiskun-naUiseh
' iäinlt^ä piioli «koko
l a a j u u t e s s a a n .
, PbnraripaoIueUten ohje!ni,a .
K i n g ' i n h a l i i t u s j a t k u v a s t i s e l i t t i,
että jBritannian Pohjois-Amerikan
l a k i nykyisessä asussaan, seisoi hei­dän
tiellään, samoin senaatti, joten
kummassakin suhteessa lupaavat l i ­b
e r a a l i t r e f o r m e j a . King ajoi läpi
päätöslauselman, jossa vaaditaan
p a r l a m e n t i n hyväksyn(iinen k a i k i l le
v a l t a k u n n a n h a l l i t u k s e n tekemille
s o p i m u k s i l l e ennen k u i n ne voidaan
pitää sitovina Canadaan nähden;
kieltäydyttiin allekirjotus vahvis-t
u s t a royöntäniästä Lpcamön sopi-mukseUe;
r y h t y i kehittämään yh-t
e i s t o i m i n h a l l i s t a työskei^telyä Y h ­d
y s v a l t a i n kanssa ulkopoliittisissa
kysymyksissä jä v a l m i s t a u t u i lähet­tämään
edustajan Washingtoniin.
K o n s e r v a t i i v i t tietysti seisovat
eittämättömästi brittiläisen i m p e r i a ­l
i s t i s e n herruuden säilyttämisen
puolesta, selittäen, ettei ole kysy­myksessä
perustuslaki j a Canadan
i t s e h a l l i n t o . Mennään vain hissuk­seen,
eikä ryhdjrtä pyrkimään m i ­hinkään
hangoittelemiseen <vaita-k
u n n a n p o l i t i i k k a a n nähden. E g y p ­t
i n koittalo on muistissa.
K u i t e n k i n Brittiläisen imperialis­m
i n k r i i s i on siksi v a k a v a , ettei se
s a l i i mitään v a l t a k u n n a n kokonai­s
u u t t a h o r j u t t a v i a lisä-selkkauksia.
On huolehdittava, että v a l t a k u n n an
konferenssissa - t u l i s i mahdollisim­man
vtLhän i l m i v a l t a k u n n a n hajoa-mis-
prosessin koko»laajuus, y.m.y.m.
Näin o l l e n kenra^ikuvemööri " v a in
nimellisenä tekijänä" ohjataan pyö­rittämään
ohjaustankoa, lyöden
K m g ' i n alas j a s a l l i i satulan M e i g -
h e n ' i i i e , antaen sille koneiston v a a -
l i t a i s t e u a varten.
Tämä on j o odottamatointa j u l -
k e u t t a . Parlamentaarisen järjestel­män
ediiksi ei Siiurbritanniai^sa tä­mänlaisia
ennakkotapausta ole o l ­l
u t sataan vuoteen. Tällöin nou­see
taistelu Canadan perustuslain*-
sista oikeuksista ja suhteesta emä­maahan.
k u m p a a k i n sukupuolta yhtäläisesti
t a k a a v a s t a kansallisesta minimi­p
a l k k a l a i s t a . (5) Edessä on vielä
r i k o s l a i s s a työläisvastaiset pykälät
j a hiiden poistamistaistelu, sekä
(6) työläisvastaisten lisäyksien pois­t
a m i n e n s i i r t o l a i s - j a k a n s a l l i s t u t t a -
m i s - I a e i s t a .
( 7 i Lakkovartiöinnin oikeudet
täytyy e r i k o i s e n l a i n l a a d i n n a n kaut­t
a tehdä t a a t u k s i . " Tässä voimme
m u i s t a a , että E n g l a n n i n työtaiste­l
u j a koskevassa lainsäädännässä,
v u o d e l t a 1875, on selvästi määri­teltynä
lakkovartiöinnin . oikeudet,
j o h o n voi työläiset vetota' (porva­r
i s t o n * e t u j e n mukaisesti v o i t i i n s i i ­t
ä h u o l i m a t t a j u l i s t a a suurlakko
p e r u s t u s l a k i v j a s t a i s e k s i ) . Canadan
l a k e i h i n l i i t e t t i i n v. 1886 pykälä,
j o k a salli l a k o n v a r t i o i n n i n , vaikka­k
a a n ei siinä lähemmii\ määritelty,
m u t t a ilman p a r l a m e n t i n päätöstä
o n sekin " v a h i n g o s s a " jäänj^t pois
v. 1892, j o n k a jälkeen ei ole o l l ut
mitään joka' o l i s i ollut t u k e n a työ­läisille.
Äskeinen y l i o i k e u d e n pää­t
ö s , K e n n e r ' i n vetoomuksen hylkää­misellä,
k u i t e n k i n nostatti kysy­m
y k s e n ' h e i k o n kohdan selvänä tais­t
e l t a v a k s i . (Tämän yhteydessä t u li
Työläisten P u o l u s t u s l i i t t o taistellen
icoko järjestyneen j a järjestymättö­män
työväen yhteisen asian ajajana
e t u r i n t a m a a n . ) Täsää ei k u i t e n k a an
o i e kysymyksessä v. 189i2 unhoite­t
u n pykälän ajaminen, mutta sel­l
a i s e n k u i n on E n g l a n n i n työriitoja
koskevissa laeissa määritelty, taa­t
e n täysin y k s i t y i s k o h t a i s e s t i selos­t
a e n oikeudet l a k k o v a r t i o i n t i i n.
(8) Eikös luokkasotavankien
( K i d Burns j a C e c i l Boöne y.m.)
A i b e r t a s s a ja Nova Scotiassa va-p
a n t t a m i n e n ole työläisten taistelua
k a a l i e n k i n " yhteydessä?
(9) Samalla k u i n vaaditaan hal­l
i t u k s e n kustannuksella tasa-arvois-t
a koulunkäyntimahdollisuuksia kai­k
i l l e l a p s i l l e , seka teollisuuskeskuk­sissa,
samoin kuin maanvfljelyskes-k
u k s i s s a k i n k a i k i l l e vapaitten ja
h a l l i t u k s e n huolenpidolla jatko-k
o u l u j e n kehittämistä teknillisen
käytännöllisen opetuksen takaany-seicsi,
on myöskin v a a d i t t a v a kadet­t
i - o p e t u k s e n poistamista kouluista
j a l i i t t o h a l l i t u k s e n sitä v a r t e n myön-tämäin
varain luovuttamista maa­k
u n n i l l e käytettäväksi r u u m i i l l i s en
k u i t u u r i n edistämiseksi.
(10) Pääoma vero, v a l t i o v e l k a in
tnaksamiseksi, j a (11) Canadan v i i ­n
u r i e n s a l a - l i i k k e e n hävittäminen,
sekä (12) luonnon r i k k a u k s i e n k a n ­s
a l l i s e n k o n t r o l l i n alaisena kehittä-n
i i n e n , eikä k e i n o t t e l i j a i n hyväksi,
ovat k a i k k i kysymyksiä, j o t k a tule­vat
avoimena työläisten j a talon­p
o i k a i n vastauksena p o r v a r i l l i s t en
p u o l u e i t t e n ^säivarteluihin. Viime
I m a i n i t t u u n k o h t a a n ' nähden on muis-s
i l l e ^ o m i s t a j i l l e , sUlä nämä laitokset
ovat k a n s a l l i s r i k k a n k s i a j a niiden
kasaantuneet miljoonat maksamat­t
o m i a p a l k k o j a työläisille. Täten
ön ymmänrettävä r a u t a t e i t t e n J ^ p i -
t a l i s t i s t a : yhdistämistä vastaan k a n -
s a l i i s t u t c a m i s e n vaatimus, sekä n yt
j u u r i bdessä olevan k a i v a n t o j e n ase­ma
N o v a Scotiassa. Mitä a j a a v i i ­me
m a i n i t t u u n nähden porvaristQ?
E i m u u t a k u i n p i k i e n ; k a n s a l l i s r i k -
k a u k s i e n j a v a l t i o v a r a i n kustannuk­s
e l l a ' takaamaan British Empire
S t e e l yhtiölle u u s i a m i l j o o n i a . •
mi
Vain työläiset kykenevät poolueea-sa
kautta ösottamaan kaikissa
esillä olevissa kysymyksissä
: pelastuksen tieni .
J a , k u t e n käsitämme, avaa tämä
v a a l i t a i s t e l u p o h j a n laajakantoiselle
p u o l u e e n ohjelman t u n n e t u k s i teke­m
i s e l l e . On siis siinä ymmärryk­sessä
^astuttava työhön. Jo n y t on
tärkeää, että kaikkialla kootaan
v a r o j a puolueemme A g i t a t s i o n i - ja
v a l i s t u s r a h a s t o o n . . Puoluejäsenet ja
k a i k k i luokkataistelukännalla olevat
työläiset suorittamaan osansa t ä^
työssä! „ Toimintaan vaaliagftaS
mn tekemiseksi työväen vaaliohirt"
man puolesta! Äänestämään ui
väen ehdokkaita! MeUlä on j^T
d o l l i s u u s saada joitakin työi^'
e d u s t a j i a parlamenttiin. Vii-^eiiiM
p a r l a m e n t t i osotti, että työväS
e d u s t a j a t parlamentissa voiva* «it
nemmällä lukumääräUään kapitiT
t i s t e n p u o l n e i t t e h parlamentaariste»
v o i m i e n tasapainoisissa yhteenotoii
s a käyttää asemaansa laokkakysv
m y k s i e n työntämiseksi esiin ja S
j a s t a a porvariston ketun-nuotan ve-t
o n .
Tärkfe^intä k i i i t e r i k i n on, että työ.
Iäisten edustajat parlamentissa tai
u l k o n a taistellessaan kykenevät suu
rille työväen ' j o u k o i l l e ösottamaan
p a r i a m e n t i n kapitalistiseksi luokka-l
a i t o k s e k s i ja . kansanvaltaisuus-pe.'
r u s t u s l a i U i s u u d e n porvariiHien luon­t
e e n valheellisena leikkikaluna työ­väenluokan
Eokaisemiseksi. Täten
n o s t a t e t a a n laajat työväenluokan
j o u k o t taloudelliseen ja poluttisecn
järjestyneisyyteen ja yhä laajem.
p i i n t a i s t e l u i h i n , joissa kirkastun
h e i l l e tietoinen pyrkimys vapautu­akseen;
K . P . Suom. Agit-prop-kom. puolesta
A. T. Hill, Sihteeri.
T^^pvä^ri urheilu
SUDBURYN KISAN KESÄURHEILU~
PÄIVILTÄ
KAIKKIAAN. 39 URHEILIJAA KILPA-AREENALLA. — JANSSON
SUORIUTUU VOITTAJANA 800, 1,500 JA 5,000 M:N M A T K O I L.
LA. _ RUOHONEN HEITTAX KEIHÄÄLLE UUDEN ENNÄ-
TYKSEN. — PERÄLAMPI KUNNOSTAUTUU U S E A S SA
ERI OTTELUSSA. — KISAN POJAT VALTAAVAT
VUODEKSI HALTUUNSA CO(^RANE-DUNLOP
MALJAN
S u d b u r y n , Ont.,
K i s a n kesäurheilu-päivät
oli järjes­t
e t t y alkavaksi h e i - '
näk. 24 p:nä kello
n e l j ä ip. K i s a n u u ­d
e l l a urheilukentäl­lä.
Saavuin kentäl­le
muutamia mi­n
u u t t e j a ennen k e l ­l
o neljää. Kolea
länsituuli puhaltaa
v i n h a s t i , I^lettaen
lähellä olevan sula*
t o n - r i k k i k a a s u ja
urheilukentän ylit­se.;
, , .
Jl N e l j ä e r i seuraa
o l i lähettänyt mie­hiään,
otteluihin,
j o i d e n keskimmäi­senä
huomion esi­neenä
o l i C o c h r a n e -
P. Jansson Dunlop Hardware
L t d . l a h j o t t a m a mahtava m a l j a . ; S i ­tä
tavbttelemaan oli L d n g Laken
Jyrystä saapunut kaksi miestä, B e a -
v e r Laken Jehusta yhdeksän,
C r e i g h t o n Yrityksestä kuusi j a t o i ­meenpanevasta
Sf u r a s t a kymmenen
miestä, siis yhteensä 27 miestä.
Lisäksi oli n a i s i l l e k a k s i o t t e l u , jo­h
o n ilmottäutui v a i n kaksi osanot­t
a j a a ; j a nouseville urheilupojille
5x100 m : n v i e s t i n j u o k s u , > j o h on
o s a l l i s t u i v a t J y r y n j a toimeenpane­v
a n seuran jouKkueet.
iäisille Nova Scotiassa ja Aibertassa. Liiton taholta
on yhteyden ylläpitäminen vankiloissa olevien kaivos- jna ovat työläiset,
työläisten kanssa jätetty puolustusliittoon kuuluville j -^l^u^a myöskin voivat astua
työläiset selvällä ohjelmalla
C a n a d a n autonomian taistelijat tettava jyrisevällä vastalauseella se
heräävät hermostuneiseen liikehti­miseen.
Koko pelin arpanappuloi-kaivostyöläisille,
jotka kirjottavat sekä toimittavat
heille lukemista y, m. Jos on muita, jotka haluaisivat
kirj ottaa heille, niin heidän osotteensa voidaan saada
Canadan työväenpuölustusliiton toimeenpanev-an jcan-sälliskomitean
sihteeriltä, toveritar Florence Custance,
211 Milverton Boulevard, Toronto, Canada.
häpeällinen peli, niillä K i n g ' i n h a l -
jJitus e s i i n t y i , p r o g r e s s i i v i s t e n edus-j
t a j a i n kannatuksen vottamiseksi, l u ­vaten
A i b e r t a n luonnon rikkaudet
m a a k u n n a l l e , mutta sittemmin, ve­täen
A i b e r t a n koulujen ylläpidon
Puolueemme \ on y k s i n tähän r i i p p u v a k s i näistä r i k k a u k s i s t a y . m . ,
saakka t a i s t e l l u t j a osottanut että möi lupauksen rahamiesten eduksi,
täjrtyy pyyhkäistä koko p o r v a r i l l i - t a i selvemmin sanoen Aibertan
nen koneisto ja porvarilliset valtio-1 luonnon rikkaudet asetettiin^ takeek-laitokset.
Täydellinen Canadan it- si rahapääomalle; Quebec'in säilyt-
5,000 m:n juoksu
Täsmälleen kello neljä lähtevät
5,000 m m j u o k s i j a t matkaan. Osan­o
t t a j i n a on k u u s i miestä, kolme J e ­h
u s t a j a yhtä monta K i s a s t a . K u n
j u o k s u tapahtui kaupungin lävitse,
ei kentällä o l i j o i l l a ollut t i l a i s u u t ta
s e u r a t a menijäin järjestystä. Noin
15.5 minuutin kuluttua saapuvat
ehsimäiset t a k a i s i n kentälle, missä
o n tehtävä vielä vähä y l i kaksi
k i e r r o s t a . . Ensimäisenä on Kyrölä
J e h u s t a j a a i v a n hänen k a n n o i l l a an
J a n s s o n Kisasta. Samassa järjes­tyksessä
painaltavat pojat p u o l i t o i s ­t
a k i e r r o s t a . Toisia k i l p a i l i j o i t a ei
Vielä näy eikä k u u l u . Ovat - ehkä
eksyneet nopeampien jäliltä. Noin
150 metrin päässä maalista kara-m
t t a a Jansson Kyrölän sivu, saa­puen
m a a l i i n 17 minuutissa 40 se-i
u n n i s s a , "Hiittä • s e k u n t i a aikai-*
semmin kuin., Kjnröläi Kolmantena
saapuu maaliin Jehun Laine m i ­n
u u t i n ja sekuntia jälessä Jans-o
n i s t a .
Ensimäisessä erässä o l i täten K i ­sa
t i e n a n n u t kolme pistettä j a - J e hu
yhtä monta. Seuraava l a j i o li
korkeushyppy.
K i s a s t a / J y r y s t ä j a J e h u s t a on t u l e s ­s
a vain yksi mies , i t s e k u s t a k i n ja
Yrityksestä neljä miestä. Y r i t y k -
cen j a koko l i i t o n p a r h a i n korkeus­hyppääjä,
Häkkinen, oli muutama
päivä sitten loukkaantunut siksi
v a i k e a s t i , ettei voinut tällä kertaa
o s a l l i s t u a korkeushyppyyn, tehden
tämä s e i k k a Y r i t y k s e n p i s t e i l l e mel­k
o i s t a hallaa. Kaikki k i l p a i l i j at
hyppäävät 1.45 m m korkeudesta.
M u t t a 1.50 m:stä eivät pääse kuin
K i s a n Sula j a Y r i t y k s e n Rautio
Hekään eivät pääse kumpkiaan 1.55,
j o t e n ensimämcn ja toinen tila,
s i i s v i i s i pistettä, on jaettava hei­dän
kesken tasan, j a yksi piste vii-den
eri miehen välillä.
M u t t a vielä on Sulan ja Raution
r a t k a i s t a v a keskenään kumpi heis.
tä pääsee ^ p a l k i n n o l l e . Kumpikin
yrittää vielä keVran 1.55, Eivät
pääse y l i t s e . Rima lasketaan 1.50.
R a u t i o menee sievästi ylitse. Sula
p u d o t t a a . : K y l n : ^ e r i n e n Rautio
s i i s valtasi iialkinnon.
Kiekonheittoon .
o s a l l i s t u i v a t kaikki saapuvilla ole­vat
Y r i t y k s e n miehet, kaksi miestä
J e h u s t a ja neljä miestä Kisasta.
M u t t a ei ottanut limppu lentääk­seen.
Jehun Reinikainen valtasi
ensi t i l a n t u l o k s e l l a 30.36 m., joka
bn kappaleen kolmatta metriä ly-hynnä
l i i t o n ennätyksestä. Toisen
sijan, saavutti Seppälä tuloksella
28.67 m. ja kolmannen Vaara tu­l
o k s e l l a • 2 8 . 3 2 m. kumpikin viime­m
a i n i t u i s t a ' . k i s a l a i s i a . Jehu tie­nasi
tässä l a j i s s a siis 3 pistettä ja
K i s a yhtä monta.
>
Pituushypyn
v o i t t i komeasti Kisan Perälampi
t u l o k s e l l a 5.72 • m. Toisen ja kol­mannen
paikan jakoivat keskenään
E e r o l a YrityKsestä j a Kallio Jyrys­tä
tukoksella 5.60 m., saaden siis
p u o l i t o i s t a pistettä mieheen.
V i e i a kuului lauantaipäivän kil­p
a i l u o h j e l m a an
i lO m:n aitajuoksu
O s a n o t t a j i a k a i k i s t a seuroista. Voit­t
a j a n a s u o r i u t u i Kisan Sula, huoli­m
a t t a siitä että pituushyppyä suo­rittaessa
koski miehen jalkaan niin
p a h a s t i , että sivustakatsojat luuli­vat
hänen j a l k a n s a vähintäin men­nee
J p o i k k i . Häneltä - kului aitu-r
o i m i s e e n aikaa-19."8 sekuntia, joka
on 0.2 s e k u n t i a parempi kuin liiton
ennätys, mutta jota ei voida hy­väksyä
ennätykseksi siksi, kun Sula
k a a t o i yhden aidan. Xoisen tilan
v a l t a s i K i s a n Perälampi'^jaJla 20.2
j a kolmannen Yrityksen Rautio
a j a l l a 20.4 sekuntia.
S u n n u n t a i a a m u n a alotettiLn kil­p
a i l u t kello 11 mitä ensiluokkaisim-man
sään v a l l i t e s sa
800 juoksulla.
O s a n o t t a j i a k a i k i s t a muista seuroista
p a i t s i eiYrityksestä. Alkupuolella mat­k
a a . o l i johtoasemassa yksi ja toi­n
e n mies. Puolivälistä ottaa Kisan
J a n s s o n johdon, jonka pitää lop­p
u u n saakka, päästen maaliin ajal­l
a 2 m i n u u t t i a 16.5 sekuntia, mi^
o n l i i t o n uusi ennätys.
T o i s e s t a t i l a s t a oli kireä kamp-pai?
u kahden jehulaisen kesken.
Vielä puoliväHssä matkaa oli Kyrölä
h u o m a t t a v a s t i edellä N. Piispasesta.
M u t t a h i l j a l l e e n imeytyy Piispanen
Kyrölän kannoille j a aivan maalis­s
a livahuttaa itsensä muutaman
s e n t t i m e t r i n eteen seuratoveristaan,
v a j i h t e n siten toisen tilan ajalla Z
\