Vapaus, May 10, 1921

              VAPAUS SIVU KOOtS
TEOLLISUUSUMIO-MIN
TYÖVAINI-OLTA
s Teollisuatonionistinea liike Auttraa-liasta
(Federated Pressin Austraalian toi-miston
tieto Vapaudelle)
okseenkin jokaisella meistä on omaisia ja tuttavia Suomessa.
•Uä on isä. toisella äiti ja useiramUla molemmat, tai ainakin vei-oSatpa
on»iset miten läheisiä tahansa, se kuitenkin on var- =
että lapsuuden muistot ja läheiset verisiteet meitä vielä kiinnit- =
'x omaisiiöime jotka nyt. meistä kaukana, lapsuutemme =
:ipaikoilla elävät, . ^ _
Ja jokainen meistä, kunhan vain joskus pidättää asiaa ajattele- S
1 ei mielellään soisi siteiden omaistensa kanssa katkeavan siitä -
limatta, vaikka olemmekin kauas toisistamme ajelehtineet
Yksi keino pitää noita siteitä solmussa, on täältä sanomalehden
isilleen tilaaminen. Sanomalehti, vaikkakaan ei suoraan kerro
taikka tästä henkilöstä, kertoo kuitenkin asioista ja tapahtumis-iiltä
paikkakunnilta, niiltä ympäristöiltä ja niistä oloista, jobissa
monen äidin lapset täällä elävät. Jokainen isä, jokainen äiti,-
ja sisko varmasti mielellään lialuaa saada jotakin tietoa siitä
sta jossa läheinen omainen on pakotettu leipänsä hankkimaan.
VAPAUS MENEE NYT SUOMEEN
Niin pitkälle kun tiedämme, menee Vapaus nyt Suomeen sään-sesti
ja on menriji; jo jonkun aikaa. Tähän asti emme ole ke-aneet
Vapautta Suomeen tilaamaan, sentähclen että siitä ei ol-neille,
lehtemme vieraassa painossa painettaessa, mitään hyötyä,
vastoin — häviötä. Nyt siitä sensijaan on jonkunverran hyötyä
iksi toivomme että-mahdollisimman moni Vapauden tilaaja tilaa
jmme myöskin omaisilleen Suomeen.
Huhtikuun ajan ovat entiset tilaushinnat Suomeen samoin kuin
allekin tilattaessa voimassa, mutta toukokuun alusta lehtemme
essa ilmestymään kolmasti viikossa, tulevat tilaushinnat no-use-n.
Nyt ne ovat 1 vk. §5.25 ja puoli vk. ^ . 7 5 . -
Leikatkaa allaoleva lippu ja lähettäkää se, raha mukana, j a,
saatuamme alamme Vapautta heti lähettämään antamallanne
teellä. ' ' •
^PAUS, Sudbury, Ont.
Tähän liitän $ Vapauden ................ vusikerran tila-
;sta Suomeen. Lähettäkää lehteä seuraavalla nimellä ja oso-fc-la:
• , • ;
t€ •)•*•»,••**••*•*•••••••**••••••••A*•**••********•*••'*********
.uksen lähettäjän nimi ja osote:
IX 69. SUDBURY, ONT. 1
niiiiiiiiiiiiiiiiiMniiniiiiiiiniinniii(iiiiiiiiiniiiiiiiitiiiiiiiiiiriiiiii(ininiifnH
00. Toimeenp, komitea pitä- la, tai maaten ihankitiiita varoja,
n kokouksessa 1 p.. toukok'. pyytäisimihe sen tekemään -ensi t i -
lähettää heti $1,400, joka sum
lähetetty Vapauden liikkeen
sellä 4 p. toukok., josta on
5mk. 54,444:-. Suomen rahas-llisten
lähetysten kanssa nou-nma
Smk. 90,870:-
osottaa olevan jälellä $99,38.
on kuitenkin jo maksettu ke-n
tavaroiden lähetyksestä ja
uksista §66.89, joten sisällä
ä?32.43. Vielä on kuitenkin
n laskuja maksamatta, joiden
tta en tiedä. Jos jollakin o-i
on vielä palauttamatta listoil
stauksen kysymyleseesi. En
sitä sen paremmin perustele-sillä
joka ei minua usko.ilman
ei usko, vaikka kuinka pit-a
viisaasti perustelisin mielipi-lassa,
että voidaan päättää lopulli­sesti
tämä keräys.
Toimeenp. Komitean puolesta,
J . W . Ahlqvist,
Väliaikainen sihteeri.
UUDISTAKAA
ENl!
maan: «VallanTiumous on satojen
vuosien päässä.» Niiu että jättäkää
pois chourailut» ja mukautukaa tä^
hän kapitalistiseen järjestelmään tyy
tyväisinä, kuten parhaiten taidatte.
Odottakaa kun Europasta tulee uu-ei
sia emigrantteja,ja teiUä on tilaisuus
päästä työnjohtajani, suurviljeli-jöiksii
kauppiaiksi ja monille suurka­pitalisteiksikin,
Ja hätäkös teidän
on silloin riis^ europalaiisia «mouk­kia
».
E i ole ihmettelemistä että Kaapro,
joka nyt jo on haudan partaalla, ei
toivo näkevänsä sitä Tallankumousta,
mikä vapauttaa sen luoTcan johon
hänkin kuuluu. Mutta jos me työ­läiset
rupeamme usTcottfamaan itsel­lemme,
että meidän luokkamme va­pautuminen
tapahtuu vasta mahdol-lisesti
sadan tai kahden sadan vuo­den
kuluttua, niin silloin on silkkaa
turhuutta rakentaa vallanTcumouksel
lisiä järjestöjämme ja yleensä min­käänlaisia
työväeiijärjestöjä, koska
kerran vallankumousta ei tule. Mutta
lienee harvoja työläisiä, jotka usko­vat
Mossun «Vanhanajan» teorioi­hin,
ja siksi voisimme antaa Mossul-le
sen neuvon, että olisi parempi ol­la
tuhlaamatta aikaansa, ainakaan
työväenliikkeen nimessä meidän va­listamiseksemme
tuollaisilla teorioil­lasi.
panna taas
juuiaisen Kiyr-
Mossu teo-jrian
yhtäläisj-ys. .Jussikin antoi pu-
[heissaan ymmärtää, että hir\'eän kau
Kaapro.» Ikana se on vielä Amerikassakin val-fyisen
miespolven aikana
mmousta Canadassa tule. Seu-miespolven
aika menee cana
ta tapellessa -Britannian puo-
Hidysvaltoja vastaan. Sitä
ran polven tehtäväksi jää t a -
Hidysvaltain kapitalistien puo-
'apania vastaan. Äsken päät-
«nailmansota» ja nuo kaksi
olevaa ovat kaikki siksi suu-mia
kysyviä, ettei sama mies-cykene
suorittamaan muuta
hden niistä. Jos sitte Cana-on
vielä jälellä nykyistä api-cehittiTiyttä
n. s. ihmiskuntaa,
viimeksi mainitun sodan jäles-ässa
Yhdysv. asujanten kanssa
ajattelemaan järjestelmän
jta. Jos miespolven iäksi laske
5 vuotta, tulisi kysymys vallan
kse_sta PohjoU-Amerikan man-i
päiväjärjestykseen vasta jäl-
Tioden 1960.
l^itenkin sattua (ja se mi-
;n luultavi:,ta) että siihen men
If™ ^'"en eläinlaji, on jo ot-
^ ^ ^ n ainakin tässä osas
jöA-a tietää.
Sydney Union työläiset Aust-raaliassa
kautta koko linjan siirty­vät
teollisuusunioiiistiseen liikkee­seen.
Äskettäin Austraaliassa pide­tyssä
konferensissa on tehty suunni­telmat,
minkä mukaan neljännesmil-
Joonaa Austraalian työläistä siirtyy
automaattisesti suureen unioon jäse
niksi. Se on suurin tapahtuma Aus­traalian
teollisuusunionistisessa liik­keessä,
mitä milloinkaan on tapahtu­nut.
Teöllisuusunioniciniii kistoriikkia.
Suuren union liike pantiin Austraa
liassa alkuun kaksi vuotta sitten,
mutta vissit ainekset taistelivat sen
menestystä vastaan alutai ja edistys
kävi hitaasti. Muutamat suurimniisr
ta unioista pysyivät erossa suannitel
masta. Mutta tämän vuoden alusta
on Austraalian työläisissä tapahtunut
suuri muntos. He ovat nopeasti kul­keneet
vasemmalle. Austraalian ka­pitalistien
salaliiton paljastaminen,
minkä tarkoituksena ciB murskata
unionistinen liike, o;i saanut työläiset
päättämään, että aika on käsillä ryh­tyä
toimenpiteisiin työnantajia vas
taan.
Poliittiset ja taloudelliset radikaali
«el järjestöt yliteistoimintaan
Helmikuun ja maaliskuun aikapa
telcivät Austraalian työläiset kaksi
suurta likettä, mitkä tulevat pysy­mään
maan teollisen liikkeen liisto-riassa,
Ensimäinen oli toimintaneu
voston muodostaminen helmik. koi
mannella viikolla ja toinen oli maa­liskuussa
tehty päätös suureen union
liikkeen edistämisestä suuressa mit­takaavassa.
Yksi liike pn vielä tehtävä. Tämä
tapahtuu ensi kesäkuussa, jolloin tu
hannen edustajaa kokoont. Melbour
neen Australian "kaikista osista^ja
sulattavat poliittisen ja taloudellisen
siiven Austraalian ammattiuniönisti-sessa
liikkeessä sopusointuun radi-kaalisimman
liikkeen kanssa,, mitä
milloinkaan on Austraaliassa tehty.
Suuren union konferenssi
Suuren union konferenssissa Syd
neyssä maaliskuun ensimäisellä vii­kolla
oli saapuvilla edustajia kaikis­ta
Austraalian suurimmista unioista
Näniä olivat Austraalian työläisten
union (120,000 jäsentä), hiilenkaiva
jäin unio (25,000 jäsentä), rautatie­läisten
unio (45,000 jäsentä, liha-teollisuustyöläisten
unio (10,000 jä-sentä)',
kuljetustyöläist, unio (50,000
jäsentä).
Nämä järjestöt ovat liittoja, mitkä
edustavat parasta osaa sadasta unios
ta ja ammatista. Noin kaksisataa
viisikymmentä tuhatta unionistia oli
näinollen edustettunai konferenssis­sa.
Union periaatejulistus.
, Neljäpäiväisen perinpohjaisen kes­kustelun
jälkeen pantiin liike alkuun
ja hyväksyttiin seuraava periaateju­listus
uniolle:
1. Me käsitämme yhteiskunnassa
vallitsevan luokkataistelun ja että
tämän taistelun aiheuttaa kapitalis­tien
omistusoikeus tuotantovälinei­siin,
joihin työläisluokalla täytyy ol­la
oikeus voidakseen elää. Työläis-luokka
tuottaa kaiken arvon. Mitä
suurempi on kapitalistien osa, sitä
pienemmäksi jää tyoläisluokan osa.
Tämänvuoksi ovat näitten kahden
luokan edut toisilleen vastakkaiset
2. Rauhaa ei voi olla niiii kauan
kun on puutetta, j a nälkää miljoonai
sen työväestön keskuudessa ja ainb-astaan
työnantajaluokan, on'kaikki
elämän hyvyydet.
3. Näiden kahden luokan välillä
täytyy luokkataistelun jatkua niin
ikaUan kunnes kapitalismi on hävitetä
ty. Ainoastaan työläiset voivat pois­taa
kapitalismin liittymällä luokka-tietoiseen
taloudelliseen järjestöön
ja ottamalla haltuunsa tuotannonvä-ineet
yällankumoukseliisella t<:olli«el
la jai>oliittisena toiminnalla. «Vallan
kumouksellinen»Hoiminta merkitsee
oimintaa tarkoituksella saada aikaan
täydellinen muutos, nim. poistaa
kapitalistinen tuotanto välineitten
,omistus — joko valtion tai yksityi­nen
omistus — ja perustaa sen t i ­lalla
koko yhteiskunnan omistus.
Pitkäaikainen kokemus on osoittanut
nykyisten teollisten ja poliittisten me
nettelytapojen toivottoman mitättö-työnantajaluokan
valtaa vastaan^kos
ka ammattiuniot pitävät yllä tilan­netta,
mikä sallii työnantajan järjes
tää yhden työläisrybmän toista työ-läisryhmää
vastaan siten lyöden jo­kaisen
vuorollaan.
'5. Tämä tilanne voidaan muuttaa
ja tyoläisluokan etuja edistää ainoas­taan
siten muodostetun < järjestön
avulla, että kaikki sen- jäsenet missä
teollisuudessa tahansa tai kaikissa
teollisuuksissa toimivat yhtenäisesti
silloin kun &e katsotaan välttämättö­mäksi
siten tehden loukkauksen yhtä
vastaan luokkaukseksi kaikkia -vas­taan.
6. Me käsitämme että koska työ-läisluokka
on luonut ja pitää liik­keellä
yhteiskunnallisesti toimivaa
tuotantokoneistoa, tulee sen myöskin
johtaa tuotantoa ja määrätä työsuh­teet.
•
Teolliaen Inokittela.
'Cämän uuden suuren union nime­nä
tulee olemaan «Austraalian Work
ets Union» ja een tarkoituksena tulee
olemaan kakkien työläisten yhdistä­minen
jokaisessa teollisuudessa yh­teen
järjestöön saavuttaakseen peri­aatejulistuksessa
esitetyn päämää­rän.
Unio luokitellaan departement­teihin,
divisioniin, aladivisioniin, sek-stioneihin
ja alasekstioneihin. Depart
merittejä tulee olemaan kuusi, suur-neuvosto,
-kansalliset departmenttj/
neuvostot (yksi jokaiselle Austraa­lian
.valtiolle), maakuntaneuvostot
ja paikalliset komiteat.
Vuosittain pidettävä konventsioni
tulee olemaan ylin hallintoelin, mut­ta
korkein päättämisvalta on kaik­kien
jäsenten •yleisäänestjrksellä, jol­la
ratkaistaan kaikkein tärkeimmät
asiat, . Ensimäinen vuosikonventioni
tulee olemaan niin pian kuin mahdol
lista senjälkeen kun suunnitelma on
ratkaistu asianomaisten unioitten
yleisääiiestyksellä.
Muita unioita tullaan pyytämään
mukaan tähän suunnitelmaan ja niit­ten
odotetaan noudattavan, kutsua,
«Austraalian "VVorker»—suurin sosia-listmen
lehti Austraaliassa — tulee
olemaan Suuren Union äänenkannat­tajana..
SAULT STE. MARIEN
UUTISIA
Kebenlkä etujen mukaista
Spanish River Paper Co. oh jo use­ampien,
julkaisujen (Bulletiinien) a-yulla,
joita jakaa, myllytyöläisilleen
koittanut uskottaa, että meidän työn
antajien ja työläisten yhteiset edut
vaativat palkkojen alentamista.' - On
muuten merkillistä se tapa että teh­dään
työläisille «tilastollisesti» sel-väksii,
että mahdotoin on maksaa työ
Iäisille edelleen palkkaa, jonka he
nyt ovat maksaneet. Mutta tämä t i ­lasto
ei kuitenkaan mainitse siitä et
tä kuka hyötyy enempi ja kenenkä e-tujen
tähden valmistetaan paperia
Mutta silti koitetaan uskotella yh­teisiä
etuja työläisten ja työnanta­jien
kanssa. Eräässä näissä julkai­suissa
selitetään, että Spanish River
päperikomppaniä ei ole koskaan vaa­tinut
liikaa liikevoittoa, vaan heidän
ajatuksensa on? «Tavallinen palk­ka
tuottajille ja kohtuullinen prosent
ti pääomalle». Kaunista kieltä, eikö
olekin? Työläiset pakoitetaan työs­kentelemään
palkalla, joka ei vastaa
elinkustannuksia. Sitten edelleen se
litetääri että me olemme sijoittaneet
kaiken «yliliikeyoiton» uusien raken­nuksien
valmistamiseen ja siten ovat
katsoneet «kansan etuja». , Sillä fcota
enempi on työtä sitä enempi on taat­tu
yhteiskunnallinen hyvinvointi,—
Sanna KaEnaston mat­kaohjelma
Wobd Lake
Risula ...„,„....,
Green Valley ........
Bingley
Saima
Thorhild ...„,
Warspite ^.
Radway Centre ...
Dumblane .
Goteau Hill
Kesäkuulla:
Manna
Nummol ....
freedale
>..„..... 10 p.
11 p.
.. 12, 15, ja 16 p.
13 ja 14 p.
.. 19, 20 ja 21 p.
........ ?2 ja 23 p.
24 ja 25 p.
27, 28 ja 31 p.
...... 29 ja 30 p.
•••f••••»•••I
•«••* t*'*« 1 P*
.,. 3, 4, 5, 6 ja 7 p,
.... 10, 11 Ja 12 p.
Yllä mainituissa paikoissa pyyde
'.ään osaston jäsenten ja muuten asi-innostuneitten
tovereiden, hank­kimaan
kokoushuoneita ja ilmoitta-
•^laan puhujan tulosta. Meillä on
vKymyksessä herättää työväenluok-fa
iilrjestiiä se yhtenäiseen lujaan
kysymyksenkään, jos vaan työläiset
eivät alistu sen vuotuisen orjakont-rähdin
hyväksymiseen, joka heille
on jo esitetty. Jos työläiset ovat
^iksi ylevämielisiä, että eivät tahdo
nääntyä nälkään ja tehdä työtä, niin
silloin ei puhuta yhteisistä eduista,
vaan silloin tulee työnantajat taiste­lemaan
työläisiä vastaan kaikilla niil
lä keinoilla jotka ovat heidän etujen­sa
mukaisia. Siis työläiset järjesty­kää
kaikkialla. Järjestykää siten et
tä te voitte taistella työväen ja ko­ko
sorretun luokan etujen puolesta^
sillä meidärt etumme ovat aivan vas­takkaiset
työnantajien etujen kans­sa.
Ei Suomalaisia.
Suomalaiset eivät ole haluttua työ
voimaa Lake Superiorin paperipuu
Co. uittotöihin. Erään suomalaisen
kysyessä «tikettiä» mainitulle työ
maalle oli vastattu. Ei me nyt tat-vitse
suomalaisa «straikkaamassa»,
vaan me tarvitsemme sellaista työ­voimaa
» joka tekee työnsä ilman r i i ­taisuuksia.
Tämä kaikki johtuu siitä,
ett^ suomalaiset ovat viime vuosien
aikana järjestyneet ja koittaneet jär
jestää muitakin kansallisuuksia.
Ranskalaiset ovat haluttua työvoi­maa,
sillä he ovat vielä niin tiedotto­mia
että eivät ymmärrä sitä voimaa
minkä työläiset omaavat kuin ne o-vat
järjestyneet. — T. H,
• —o
TA
^aikki näitten julkaisajen jako on
tehty ag^tatsioni tarkoituksessa ja
sillä on koitettu uskottaa työläidlle
yhteisten etujen tarkoittavan sitä, et
tä työläisten on nyt vaikka nähtävä
nälkää kuin vaan «yhteiset edut» säi-yy
siten, että voidaan valmistaa pa­peria.
Työläiset, ajatelkaa raita täl-ä
tarkoitetaan. Eikö meidän edut
vaadi sitä, «tta meillä bn oikeus e-ää
j a elää mahdollisen hyvin. Nyt
taas kuin on aika edullinen työnanta.
ille niin ne ei häpeä laskea edellä
mainitun laatuista yhteisymmärrys-politiikkaa.
Mutta samassa julkai­sussa
jo sanotaan, että he ovat teh­neet
yhteisen sopimuksen kaikkien
tunnetuiden paperikomppanioitten
iänssa ja että heidän on seisottava
sen sopimuksen takana. Ja heidän yh
i:ein"en^viimeinen sopimuksensa on se,
että työläisten palkkoja alennetaan
colmekymmentä.prosenttia. Niin nyt
o tuodaan esille pakkokeinot. On
yhteinjn järjestö johon työnantajat
ovat järjestyneet ei siksi, että he tah
toisivat tämäii järjestönsä avulla tais
telia työläisten, ja työnantajien yhtei
sien etujen puolesta. Tämä on se jär
MANYBERRIES, ALTA.
En ole nähnyt pitkään aikaan k i r :
jotusta Vapaus lehdessä tältä paikka­kunnalta,
niin päätin vaitiolon kat­kaista.
Varmaan luullaan että tääl­lä
on j o nukuttu aivan talven uneen,
ei, täällä ole joudettu nukuskele-maan,
sillä täällä nuoriväki'-on pitä­nyt
tanssia joka perjantai ilta osas­ton
haalilla ja osaston varoja kulutta
neet eikä mitään tuloja ole ollut niit­ten
pitämistä tansseista.
Nyt oli iltamat Vapaus-lehden hy­väsi
V, k. 1 p,, jossa oli vähäsen tulo­ja
ja väkeä oli vähän kun oli huono
keli, ei päässyt paljon reellä eikä käi-ryillä.
Tälle paikkakunnalle pitäisi
saada puhuja että se saisi nuorisolle
selväksi mitä työväen aate on, onko
se vaan paljasta tanssia niinkuin tääl
lä eikä ohjelma iltamia ole kun jos-kus.
kahdesti vuodessa silloinkin vaan
harvat sitä antaa (nimittäin vanhat)
en ole nuorilta vielä tällä paikkakun
nalla kuullut koskaan ohjelmaa 6:een
vuoteen. Kas kui> oli unohtua pois
kun tämän paikkakunnan emännät o-vat
hommanneet iltamat koritrin van
hempien suomalais-perheiden hyväk
si, kun niille on tullut paljo vahinkoa
tänä talvena nimittäin on kuollut 2
lehmää joka on suuri vahinko vähä
varaiselle ja vanhoille kuten he ovat.
Ne iltamat oli v, k, 8 p, mrs,Mike
Podin hyväksi, josta tuloja oli $14,-
05, Sievoneri summa vähälukuisaan
joukkoon nähden. ' Jotkut misiksiet
saivat kbvasti hommata näitten ilta­mien
hyväksi huonon ilman tähden
kun oli kauhea lumipyry niinä päi­vinä.
Olisi sitä paljonkin kirjottamiata,
mutta toisten lisään, jos näen että tä
män minun huonon kirjotuksen ot­taa
Vapaus-lehti palstoilleen, — K i r -
jotti joku joukosta,
|Hlllt!ll!{HiiII!I!iiH)i(if{il!l{l»iiiHlii!(li!I!HtnHIIKiHliIlilliHHn!!itHSitSiKf^
'2 ' ^ • ' ^ ' me»
TOUKOKUUN 1 F, JÄLESTÄ |
Toukokuun ensimäisestä päivästä eteen- i
I päinJulevat Vapauden-tite ole- |
i maan seuraavat: _ i
I I vk. $4.00, puoli vk. $2.25,3 kuukautta $1.50 |
I jalkk.75c/ ^^^^^^^^^^ " - |
YHDYSVALTOIHIN JA SUOMEEN: |
1X vk. ?5.50, puoli vk$3.Ö0.8 Ick. $2. ja 1 kk 1
1 $1.00. 1
VAPAUDEN KONTTQRI. |
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiini^
aiiiiiiiiHiiiuiiiniuinmuiUniuiuininiiiiniiuiiiiiiiHNiiiiiiiiiiin
TUKEMAAN
Kuten oletto Vapaud6slu nähneet ori B. Ö. F^ederationist huonos- 5
sa taloudellisessa asemassa. Kun Pedcrationisti on melkeimpä ai- 5
noä kunnollinen sanomalehti koko Canadassa, olisi. suomalaistenkin 5
sitä tilauksilla ja lahjoilla kannatettava. s
Meillä on myytävänä Fcderatipnistin yhden vuosikerran tilaus- S
kortteja, hinta $2.50 ja puolen vuoden kortteja $1.50, Välitämme 5
tiiaulcset ilman prosenttia emmekä siis voi nslanHehillekään antaa .g
prosenttia. ' 5
Tilauskorttien lisäksi on meillä $1.00, $2,00 ja $5,00 kortteja, |
joita voimme antaa niille jotka lahjbttavat Federationistin avustus- =
rahastoon. ^ 5
Odotammetoverit toimintaanne ylläolevassa asiassa.
VAPAUS , 1
Sudbmy.Ont. f
IliiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiMiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiin
EiiiiiiiiiuaHiimiiHinnniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiii^
"B
IÖESÄJUHLAMEE;KKEJÄ
.•SoBiafcti- ja Unio-osastoissa; kautta 'Canadan tullaan taas kesän
aiikaaa paftemasn toimeen kesä- y.m. ulkoilmajuhlia. Ulkoilmajuh-lifisa
taveBise^ käytetään juhlamerkkiä, /
Vapaäden omassa kirjapainossa painetaan juhlamerkkejä, use-
_ .annaan erä laatitisia, joista me kuitenkin suosittelemnie etutllallo kau
5 riiiB jjureaselle jiahville tehtyjä, muuten aistikkaast
~ lenin myfiskin jpunaselle silkille painettuja merkke
o\a* :])S!ii'ln.itu siksi että niisfiä paremmin py.syy väri,.
.pitää .jatfcuvano muistona, kuin myöskin siksi että ne ovat melkein
ipuölta hnSvempia kuin silkkiset merkit. , Niihin on leikattu reikä
nulikkaan, josta ne voidaan kiinnittää joko nauhalla tai langalla r i n -
valmistettuja
ä. Pahvikortit
03 mieli korttia
i dSMUHLAMERKKIEN HINNAT '
jPunttBtiJfi piöiville painettuna 3c kpl., jos tilataan vähintään 100 _
Jcapj)ailetta- SJIBtinauhalle painettuna 7c kpl,, jos vähintään"lOO kpl, 5
tilataan. 's
JCaiken muun3aisia merkkejä voimme myöskin tehdä, aina sen s
muiaan ndiä teettäjä haluan, s
f Merkkeihin painetaan aina sellaiset sanat ja varsyt kuin teettäjä s
iuUoJnkin haluaa. 5
Tehkää tiJaukaeane ajoissa että saatte merkit varmasti siksi kun E
niitä tarvitsette. =
VAPAUS ' i
Box 69. SUDBURY, ONT. |
,^HmniiMniiiiiiiiiiiHtiiiifiiimfiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiini^
uiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiimiiiiiiiiiniiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
Meillä on varastossa nyt Yhdysvaltain |
I Työmiehen ja Toverin kustantamaa VAP- |
1 PUA. Se pn tällä kerralla mainio julkaisu. \ 1
Meidän täytyi maksaa Vapusta 25 pros. |
I tullia, myyntiveron y.m. ja siksi emme Voi si- |
I tä myydä alle 90c, |
Tehkää tilauksenne nopeastii- 1
—0-
taan siinä ettei mainittu henllilö ole
jestö jonka avulla tullaan taistele-1ottanut osaa Suomen kanHalaisÄodas-
LADYSMITH, B. C.
Vihtori Tuomisen, todi^tu», jonka
on antanut Merikarvian, Vaasan lää­nin,
Työväenyhdistys, on lähetetty
meille. tarkastettavaksi ja todiste-myyden,
joilla pyritään parannuksiin ^
ja tekemään siedettäväksi ja sen j^an gjna gjHoin kuin tahdotaan puo-jca valkoisten puolella.
Sudbury, Ont. |
.rtnnminiiiiiiiiminniiiiiiiniiifiinimiiniiimniniiniimiiiin
i irp- , . .
io:ka'ua-"!^ *f ^'^'"if>t työ-'lankumou5, vaikka se onkin korke- kautta pysj-vaiseksi kapitalismia, sen ;iu.staa riistäjien etuja. Ja liaikestajapnettu tämän v
Ti ••-••vue j,a l!anku"m- ' "oUuAk--|i aa/rnnmmaaililaa kKaappiiitaailiissttiisseeiJllaa kKcchmittyvssaasstteeeeli sijaan että lopetettaisiin .se. tästä huolimatta he eivät sallisi työ- p;nä ja varu.^tettii
W P"«««i!n.yhtels-lla.kuin Cäiiada. Tämän teorian yh-
' •''"^•^^"•'^^^iJanteen täläisyyden valossa onkin ^^^^
jo tavissa oikeistososialistien jä oikeis-totuplajuulaisteri
veljellinen lähenty­minen.
— Punikki.
«^«^n- ^nee^sään itse vastaa ky
Käärää Kaapron sano-sijaan
4. Varallisuuden nopea kokoontu­minen
j a teollisuuksien omistuksien
keskittyminen yhä harvempiin käsiin
Iäisten järjestyä sillä tavalla, että se
vastaisi sorretun luokan luokkaetuja.
Nyt kuin työläisten ja työnantajien
saattaa ammattiuniot kykeJK^ättö- välinen vuotuinen sopimus loppuu
miksi taistelemaan aina kassaa t.k. 11 p., niin yhteiset edut ei tule
Todistus onJS
uotlea maalisk- 21
ttu Jferikarvian Työ­väenyhdistyksen
leimalla.
.Samoin todistetaan,^ että V. Tuo­minen
on ollut kunnan valtuustossa
vuosina 1919—20 työväen edustaja­na,
— Vap. toim.
•fjiiiiiniiiiiiniiniiiiiiiiMniniiiiininniniitniiiiiiiiiiniiiiiiiniinniiiiiiiiiiiiii^
BALMORAL ANNEX 1
SUURIN SUOMALAINEN HOTELLI SUDBURYSSA =
Huoneita ja ruokaa aina saatavissa sekä lyhemmäksi että pi- E
demmäsi aikaa, s
Suomalainen naiihieroja tavattavana (amassa paikasia S
YRJÖ RAUTIO, Oniiitaja. =
86 Elm Street W. SUDBURY, ONT. =
Fiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiimiiis