Vapaus, August 3, 1927

              gmi4 Keskiviikkona, etok, 3 pzna—Wed,, Aogost 3 S9-1927
VAPAUS töjeo ja Vilien rikkoEiiäca jälkeea oa taasSnaiEsloor-!
BBcstyy Sudborysia, Ont^ BjaaiuustÄiiia, keskiviikicoa* | v i i l y c e e n Europ^a mielipiteea* noasesiasn mena >as-
^ pcrjanteixuu ^ / ^ i t a s n .
^ j rq>e§i :— loiscJ kassaimjixon ixopenaiisirvallat ovat
B ^ g t r r H et the Post Office Department, Ottawa,
M geeoi^ dass matter. •
robjennee; shoBtua tarjottuja p a l k k i o i t a tsvoittamaan.
j vhlvmään yhteiseen aseelliäeen fayökkäykseen ncavoslo-
V A P A U S (I^)«rty) _ . Uallaaimae vastaan, n i i n kizitenkin on & j g l a n n i n impe-
The only organ o f Finmrix Worker» m Canada. Pub-j . u u - % i ^ i
fUied ia S a d b » y , Ont^ « r e r y Mocday, Wedöe»iay n&lismi saanut itselieen byokkarsairueita. Ja marfaee!-
and Friday. ^ j l ^ l ^ kyJIä ovat nuo apurit työväenluokan sixkclaisiksi
T I L A U S H I K N A T ^ | lasketta\'ia. S i l l o i n kun monien suurten i m p e r i a l i s t i -
sointi Ranskassa
Rajukin kamaatmlstq^olae IiajrlciauMit txlataaetta
KcHmiiomstpioIiK
Saccon ja Vanzettin
puolesta
V o n t e a s t a i o f t a kustannetaan k - r ' J
renssiUe osoitettu l e c t o ; - - - ! :^
j j o s t a otetaan 5,000 paico^ -•"^2
t a a n edastajiBe, joita t u l ^ '
maan kaikkiaan noin ky
TfinjKlr^jf komsunistipuolueen äs- niset linjat edellyttivät.
Canitdan Lp- viidensea |mrtB jar-jestöIEc
i» yksIiäSIIe.
Carsdaas ykez vk, $4,00, puoli vk. $2^5, kolme k k . . mäden taantnmukselliset hallitukset j a yleereä kapila-Ji^^jj^pg^r^^
kehien kongressi pidettiin hallituk­sen
sortohyökkSysten vallitessa. Er­in
osanottajista ovat
tlJ50 fa y k s i kk. ISc
y V d j s v a l t o i h i n j a Suomeen, y k r i rk. 15.50, puoli vk.
f 3 , C ^ j a kohne k k . $1.75. . „
T a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u u a lähettämään,
gaifgj asiamiesten joHIa -on takautoiet.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotakset $1.00 k e r t a . $£00 kaksi kertaa.
AvicCittoonmeco ilznotukset 50e palstatnuroa.
Nimemcaotozilmotnkset 50e k e r t a , f 1 . 0 0 3 kertaa.
SyntyzaiibBotakset $ i . 0 0 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilraotakset $2.00 kertaa, $3.00 kakri kertaa.
Kiitasihnotukset $ - 0 0 kerta. .
Kno&maniUnotakiet $2.00 kerta, $50e teämaksti
fcfftmlirn^eelta tai taahtcvzrsylti.
Halutaan tiedot j a oeoteiliBotakset &0e k e r t a , $1.00
ICOIBU kertaa. ^
lilapätzxlmottajien j a iQmotssakenttaunen on, v a a -
&JL»JUMSi, SJaetettävä gmotcshinto etukäteen.
henkipattoja, poliisien vainoamia.
Jos ette milloin tahansa «aa rastaasta ensJmäiseen
kajeeseenne, kirjottakaa osdeDeea liikkeenhoitajaa per^
*oe&aQia«Ila nimettä.
J . V . KAKNASTO, Liikkeenhoitaja.
Canadan kommiinistiiien nuoriso­liitto
Canadan kemimunistipuolueen viidennen kansallisen
edusiajakohouksen hyväksymä päätöslauselma
\ykjrtnen vaihe kommunistisen nuorisoliiton elä-
Ji:ä5£3, kun se on saavuttanut jotakin työssään, s. I. s.
nuoriioIdidistoxL, urheilan, ammatttiitttotyön y. m. a-l
o i l l a , eika ole samalla ajalla arvbstettavasti lisännyi
jäsenmääräänsä, vaan pikemmin päinvastoin, vaatii
kommunistipaolueen huomion.
Xc voimat^ jotka kommonistisella nuorisoliitolla o
vat vastassaan j a joita sen on irastusteltava, ovat kas
vaneet suuremmiksi kuin ne ovat olleet minään aikai-
£?mp2na aikana liiton historiassa. Kadettiliike laaje»
nee. Porvarilliset nuorisojärjestöt laajentavat toiminto­jaan.
Suuret joukot nuoria siirtyy Canadaan. Tuhan­sia
nuoria työläisiä joutuu teollisuuden ja maanvilje­lyksen
palvelukseen joka vuosi. Teollbuuden palve­luksessa
olevien nuorten työläisten olosuhteet ovat lie­vemmin
sanoen surkuteltavat
Kommunistisen nuorisoliiton toimintojen samanai­kainen-
laajentuminen Canadan työväenpuolueessa, am-mattiliittotyössät
urheilun alalla ja useissa erikoisissa
konferensseissa, kuten «kädet irti Kiinasta» j. n.' e,
luo eteemme mahdollisuuden siitä, että heikot sosiali­demokraattiset
(aikuisten) järjestöt tulevat yrittämääsr
jatkaa elinaikaansa pemstamalla sosialidemokraatti­kin
fiuoilsojärjestöjä, joita kuitenkaan ei ole tänään o-lomassa
missään huomioonotettavassa määrässä..
Kommunistisen nuoHsoliiton lähimmät tarpeet ovat:
I) vankan toimeenpanevan kansalliskomitean muo­dostaminen.
2ji Toimeenpanevien piirikomiteoitten muodostami­nen
tarjoamaan välttämätöntä paikallista ohjausta, mitä
nykyinen heikko toimeenpaneva kansalliskomitea ei
voi antaa.
3) Toimitsijain kouluuttaminen paikallbta, piireissä
tehtävää ja kansjgillbta työtä varten, kurssien kautta.
4) Toimivan keskuksen perustaminen jä^jestönuor-ten
ohjaamista varten.
5) Puolueen avustusta ja , ohjausta paikalliselle
nuori-oliittolyöUe, joko vain muutamissa paikoissa voi
mennä c:eenpäin ilman kommunistipuolueen apua.
6 Nuorisoliiton johtavien toimitsijain, kuten kau­punki
järjestäjien, toimeenpanevien piirikomiteoitten jä­senten
y. m., tulisi jossakin määrin osallistua kommu­nistipuolueen
työhön, jotta he pääsisivät laajemmin
ymmärtämään kommunistista liikettä.
7> Toiminnallisempaa osallistumista kommunisti­puolueen
taholta työväen urheilutoimintaan ja järjestö-nuorten
ohjaamiseen.
8) Kaikilla keinoilla yritettävä vetää nuorisoliiton
janeniä ' kommunistipuoluceji ammottiliittotyöhön, ryh­mätoimintaan,
j . n. e.
9» «Young Workerin» ja Young Gomraden» tun-netukislekeminen.
y
10) Mitä tärkein seikka. on Ukrainalaisten työläis­ten
ja maanviljelijäin temppelijärjestön nuorisojaoston
olemassaolo ja keliittyminen. Tässä tulisi meidän lä­himpänä
päämääränämme olla kommunistisen nuoriso­liiton
jäsenmäärän lisääminen panemalla toimeen r i -
vakoita jäsenryntäyksiä, missä hyvänsä mainitun nuori­sojaoston
yksikköjä toimii, j a saattaa näitten yksikköjen
johto yha enemmän ja enemmän nuorisoliiton käsiin
j a sen tarpeita vastaavaksi ylläpitämällä välttämätön­tä
ryhmätyötä hiiden sisällä.
I I ) Kommunistise:n nuorisoliiton ja järjestönuorten
ryhmien {»erustaminen siellä, missä kommunistipuolu­een
yksikkö on olemassa. '
NäiLlen iarpeilten täyttämiseksi «(n kommunistipuo­lueen
mitä lähebin ohjaus j a yhteistoiminta, toimeen-penevasta
ke^uskomiteasta paikallbiin järjestöihin
saakka, aivan välttämätöntä.
listimaiden porvaristo katsoo viisaammaksi t o r j u a E n S - j i m t e n esim- kansainvälisen tilanteen
lännin loordien kuvailemaan Neuvostoliiton pr o l e t a n - selostaja Bernard, kun taas toisia
aatin p e i j a b i i n osanoton — s i l l o i n rientävät sosialide*
mokraattiäct työväenlnkkeen jufatajst avoimesti täjrttä-mään
loordien hyökkäyskäskyjä Neuvostoliittoa vas­taan.
Lahtari-Suomen ' noskelainen «tvöväenhallitu£> o li
jäseniä, muiden moaxsa Semard, on
teOden takana
Saaret osat Banskan työväenluok­k
a a , vieläpä osa kommunistipaola-eestakm,
ei ole vielä täysin selvillä
h a l l i t u k s e n hyökkäyksen luonteesta.
Tätä taricastetaan kernaasti vain
v a a l i p o l i i t t b e l t a näkökulmalta, .fos-k
i n " k a n s a l l i s e n " hallituksen toimin-vastaan
tähtää maaperää valmistuk­seen
tulevan vuoden vaaleja varten,
o n omistavain hyökkäyksellä k u i .
tenkin paljon suorempi laajuus:
työväen luokkajärjestöiltä riistettäi-liin
: j o h t a j a n s a j a työläisten taiste^
In- j a vastärintavoima heikecnettäi-j
i i n . Porvaristo toivoo täten saa-ensimäinen
«srvbtyneen moraalin» uhkausten esittäjä.
J a sitten tulivat saman no^elabuuden j a Toisen In-temalsionalen
suuremmat tekijät. Aktiivisten murhr-kyttäin
tuomio sai noiden porvariston agenttien hempeä-mielisen
«omantunnon» kuohuksiin. Suomalainen her-rassosialiiti
Voionmaa ja englantilainen Lansbur)' y.ni.
tunnetut Toisen Iniematsionalen johtavat miehet lähet­tävät
nootteja ja vastalausesähkösanomia neuvostoval­taa
vastaan murhatöissä tavattujen lahtarikonnain kuo­lemantuomion
johdosta.
Samaan aikaan kun e r i maiden valtabat työläbjou-kot
puoluesuuntiin katsomatta valmistautuvat taiste- ^ - . „- ^ , -
, . . ... , , I 1 vnttavansa 1) teollisuuden "jarki-luun
j m p e n a l i ^ uuden sodan valmistelua vastaan, j ^ ^ j ^ ^ y ^ j ^ ^ , . toteuttamisen, 2)
nuo kapitalb-min ja porvarillisen moraalin apostolit
työväenliikkeessä avoimesti ryhtyvät tukemaan suur-porvariston
hyökkäystä neuvostovaltaa vastaan.
Tuo kaikki on saman petoksen jatkoa, minkä eri
maiden sosialidemokraattiset johtajat suorittivat 13
vuotta sitten, jolloin maailman eri maiden kapitalbti-set
valtaherrat syi^ivät monimiljoonaiset työläis- ja
talonpoikabjoukot mitä katalimpaan veljesmurbaan.
Mutta vuoden 1914 jälkeen on maailman proletariaatti
oppinut paljon. Sovittelun ja petoksen suohon paine­tun
marxilabuud^t lipun nosti Lenin jälleen työväen
vallankumouksellisen liikkeen johtoon. Ja enemmän­kin-
Leniniläisen bolshevbtisen puolueen johdolla on
luotu maailman ensimäinen mahtava työläisvalta, joka
kaiken maailman porvariston ja sen lakeijain hyök­käyksistä
huolimatta on jo kymmenen vuotta menestyk­sellisesti
rakentanut sosialbtisen taloutensa perusteita^
Tulella ja raudalla, taistelun tulessa on neuvosto­valtamme
lut)lu. Me olemme asevoimin murtaneet vi-hollbtemme
rintamat ja työllämme j a leniniläisellä tie­toisuudellamme
olemme me torjuneet porvarillise.-r
maailman «sivistyneen moraalin» hyökkäykset. Muuta­man
puolittain rauhallben vuoden jälkeen uhataan
meitä jälleen avoimella sodalla. «Sivistyneen moraa­lin
» notkeat lakeijat jo ulvovaL Neuvostovallan proler
tarioatin on taasen katsahdetta\a leivaariinsa. On tar­kistettava,
missä kunnossa se on. Ja voimaa ja roh­keutta
meillä on. Kun me liitämme rivimme entbtä
lujemmin yhteen, kun me teemme jokaiselle työtäte­kevälle
toverillemme selväksi, että tällä hetkellä jos
koskaan on neuvostovallan oltava valmb torjumaan
vihollistemme^hyökkäykset, niin sillä me^jo takaamme,
että vastaiskumme tulee tuottamaan nieille täydellisen
voiton. Ja tämän joukkojemme katselmuksen me suo­ritamme
vietettävällä neuvostovallan puolustusviikolla.
Luja tietoinen yhtenäisyytemme on peljättävä varoitus
vihollistemme proyoseerauspyrkimyksille.
Koiigressisaa todettiin ettei ecem-? Kuten tuttcettoa on seitsemän
hatta.
ole.
pää puolue knii^._sen vaikutosvallas-{ vuotta syyttömästi kärsineiden ita.-
sa olevat ammattiyhdistyksetkään o- \ Kalaisten työläistovereiden Saccon
Ie voineet > tehdä vielä loppua mää- * j a Vanzettin teloitus määrätty t.
rätynlaisesta passiivisoudesta t y ö - ' k . lOmnen päivän a j a k a . Noiden
väenluokan keskuudessa, vaikka joh-• urheasti kärsineiden työläistoverien
to on kauan kiinnittänyt huomio-? v e r t a kärkkyy Yhdysvaltain porva-taaa
siihen. Suuret työläisjoukot I risto. Xyt on kysymys siitä, s a l l i i -
toivovat, että "kansallinen eheysliit-1 k o työväestö tuon hirveän raa''an
tymä" poistaa politiikkansa kautta | vääryydelEsen verityön tapahtua-oraan
itsensä, j a odottaa ensi " v a - j O o kysymys enemmästä kuin näis-semmistovaaleja",
m^v\^ yhteydes- \ ^ kahdesta miehestä. Jos k a p i t a l i s -
sä he panevat luottamuksensa u u - | ^ ^ onnistuvat näiden miesten syyt-teen
vasemmistoliittymään, j o k a oli-1'ömässä teurastuksessa, antavat he
s i parempi entistä j a mihin kommu-jkoko amerikalaben työväestön, efltä
t a työväenlnokan vallankumouksel- n b t i t k i n ottaisivat osaa. Puolueen 1 ^ " ^ ° ! ^ a m e r i l ^ e n vaan^ koko
l i s t a ainesta j a tämän järjestöjä on hälvennettävä tämä järkeflytapa » f ^ I ^ m o m m i l j o o n a i s e H e ^ o. =_ „-._:....r j a johdettava joukot taloudellisen laisjoukolle vasten kasvoja inhotta-taistelun
tielle. Työtaistelut, ku- ^ raakuuden lyönnin,
ten kalastustyöläisten ja Moselini Tämän ymmärtäen on k a i k k i e n a -
TySröen «rfiea«ij«rje»t5 jea - i , .
teisen keaftäjaU» on j£r«^ett7
urheflujäijestöjen kesku=kö=iit4n
taholta elokuun 13 p. lauar.täiri 0-
taiäivällä suomalaisten k-^täii;
Don-laaksossa. Tästä tih^Qli^
tulee todellinen volmannäj-e "siitä
m i h i n u r i i e i l i j a t Tta-ontosiä p r ^ .
vät j a s i l l o i n tulee tulokset - v i v j j
Vapauteen. KommunisrIcuö'-eea
kesäjuHien jiiteydessä toiieccpas.
nuissa kilpailuissa voitti Jo-uuonia
pokaalin suomalaiset urheili-at, se-kä
keskuskomitean luovuttasaT lah­j
a n saivat myöskin suoEaLaiser _
N y t urheiHjat itse osoittavat ^^tä
he aikaan saavat. Vairui-^jta-kaamme
nauttimaan mokana olol-p
i i r i n kaivostyöläisten lakot parai- vistysmaiden työläiset nousseet t a ­kaa,
on laajennettava suureksi tais­teluksi
hallitusta j a "järkiperäistyt-täviä**
kapitalisteja vastaan (mikä
tä vastustamaan. 3Ie canadalaiset
j a Canadassa olevat siirtolaiset em­me
ole vielä kaikkea tehneet tässä
uusien sotilaallisten lakien läpiajon,
8> sotavalmistelujen perilleviennin
työväenvaltoja vastaan.
Kongressi o l i täysin tietoinen so­t
a vaarasta. Cachinin avauspuhe,
vangittujen toverien tervehdys, R e -
n a r d i n referaatti j a Renaudin p u.
he, missä hän eritteli j u u r t a j a k s a in
hankkeissa olevia sotalakeja, mitkä
sos.-demien vastaehdotuksen kautta
kävisivät selvittämään nykyistä t i - j r a i k a a havaittavissa voimakas v i r -
lannetta j a hälventämään kaiken j taus ammatillisen eheyden toteut-optimismin
vaarallisena tässä suh-jtamisen puolesta. Tällä virtauksella
teessä. . - -
Tästä syystä olikin' kongressi täy­s
i n yksimielinen tarmokkaan tais­t
e l u n käymisestä sotavaaraa vas-järkiperäistyttäminen
ei työläisten asiassa mitä olisimme voineet tehdä,
osalta luonnollisesti merkitse muuta •-'''y* ° ° vihdoinkin meidänkin kaik-k
u i n palkkain poljentaa, työajan annettava tietää mitä a ^ ^
pidennystä j a toisaalta lisähiestystä, ajattelemme. Siksi on kajMoaHa
t o b a a l t a taas työttömyyttä). tässäKn p i u ^ j o k a i s en jaige^on
• ,. , . aineella j a sielläkin missa ei j a r j e s -
Tasta syystä _onkin puolue parai- t^jä ole yksityisten tovereiden t o i -
kaa pannut käyntiin kamppailun
n i i n h y v i n porvariston sotavalmiste­l
u j a kuin taloudellisia j a poliittisia
hyökkäyksiä vastaan.
Kongressi käsitteli laajasti am-mattiyhdistyskysymystä.
Reformis­tisissa
ammattiyhdistyksissä on pa-t
^ n . Tässä hengessä tehtiin seu­raavat
päätökset: työläis- j a t a l o n,
poikaisjonkot mobilisoitava Kiinan
vallankumouksen puolustukseksi K o ­minternin
l i n j o i l l a ; oppositio eh­dottomasti
tuomittava Venäjän kom­munistipuolueessa,
koska ryhmätoi­minta
saattaa vain vahingoittaa
bolshevistipuolueen eheyttä, j a tä­mä
eheys t^as on neuvostovaltion
et kuitenkaan ole vankkaa ideolo­gista
pohjaa, n i i n että reformistien
j o h t a j a pamput saattavat viipoittaa
jäseniä minne -haluavat. Kongessi
määritteli tässä kysymyksessä seu­raavat
tehtävät: 1) punaisten am­mattiyhdistysten
jäsenlukua j a v a i -
kuttista lujitettava, j a on näiden
ammattiyhdistysten kyettävä saa­maan
mukaan kaikki suunnat le­veälle
yhteisrintamalle taistelussa
päivän vaatimuksista; 2) punaisten
ammattiyhdistysten vasemmistoa on
ideologisesti lujitettava, jotta am-mesta
toimeen pantava suuria vasta-
Jausekokouksia t k . 6 j a 7 päivänä.
Näihin kokouksiin on koetettava
saada kaikki -kansallisuudet osaaot-tamaan.
Missä e i suomalaiset tove­rit
* p y s t y englanninkielellä suora­naisesti
esiintymään, siellä on koko­uksia
puuhattaessa koetettava hank­k
i a j o k u englanninkieltä taitava a-siaa
selostamaan. Puheita näissä
kokouksissa voidaan pitää kaikiTIa
kielillä j a onkin sitä parempi mitä
useammalla kielellä asiasta puhu­taan.
' Kokouicsissa laaditaan lausunto,
j o k a on sähköteitse lähetettävä heti
osotteella Govemor Fuller, Mass.
U . S. A. j a jossa vaaditaan Saccon^
j a Vanzettin vapaaksi laskemista
taistelun välttämätön edellytys k a - matillinen eheyskysymys saataisiin
pitalististen*>lBltaih eristys- j a hyök- iuokkataistelpn pohjalle; 3) orga-
Saksan kommunistipuolue Komin­ternin
kannalla
Saksan kommunistisen puolueen K . K : n täysi-btunto
on yksimielbestij yhden pidättäytyessä, täydellisesti yh­tynyt
Kominternin tp. k : n täysi-istunnon päätöksiin
Cominternin taktiikasta taistelussa sodan vaaraa vas­taan
ja Kiinan vallankumouksen puolustamisesta.
K . K . hyväksyy Saksan kommunbtipuolueen edusta-iston
menettelyn täysi-istunnossa, päättävästi tuomit­see
lov. Trotskin j a Vuijovilsin vihamielisen esiintymi­sen
täysi-istunnossa ja pitää ettei tällaiset miehet ole
soveliaita Kominternin tp. k : n jäseniksi.
käysyrttyksiä vastaan; työväenluo­kan
organisoitava kapitalistisen
hyökkäyksen torjumbeksi palkkain
alentamistarkoituksessa; edelleen
tehostettava taistelua uusia t u l l i -
rasituksia j a militarismin lujittamis­t
a vastaan entisestään. Tässä y h ­teydessä
on. kiinnitettävä suurin
huomio vaadittavan avun antami­seen
Venäjän vallankumoukselle.
Thorzin raportti, missä eriteltiin
perinpohjin poliittista ja taloudel­lista
tilannetta, viittasi tien jouk.
kojen valloittamiseen. Muutoin
kannattavat puoluejäsenet yhä y k -
simielisemmin puolueen nykyistä
johtoa, mihin he panevat kaiken
luottamuksensa. Kongressi hyväksyi
yksimielisesti johdon linjan, joka
vastaa Kominternin linjaa.
nisatoorlisia toimenpiteitä joukko-ammattiyhdistysliikkeen
luombeksi.
Samaan' aikaan pidettiin sos.-
dem. puolueen kansallbneuvoston
kokous. Siinä keskusteltiin Bon-courin
huutoon tulleesta mobilboin-tilaista.
Kuten tunnettua, on sos.-
dem. parlamenttiryhmä jo ensi l u -
kembessa hyväksjrnyt tämän pakko-sotalain.
Kongressissa^ tekivät sos.-
dem. johtajat muodollisia myönny­tyksiä,
j o i l l a ei ole mitään merki­tystä,
voidakseen sitä paremmin h y ­väksyä
lain tobessakin lukemises-ilman
ehtoja.
K i i r e e s t i j a voimakkaasti toimin­taan.
Aikaa ei ole yhtään hukatta­vissa.
Tosi tarmolla työhön. Näyt­täkäämme
kerrankin että me olem­me
yksi kaikkien j a kaikki yhden
puolesta. Pelastakaamme Saccö ja
V a n z e t t i .
C. kp. viidennen p i i r i n p i i r i t o i ­mikunta.
-
lanne.
YhteysJutaferenssi torki»ty5a«.
ten poolttstaiaxsekki on järjeetänyt
suuren joukkokokouksen Stacdard
t e a t t e r i in elokuun 7 päivän (sun-nuntai)
illaksL Tilaisuude=sa tu­lee
punumaan tov. Ben Gold,
Yorkbta." Myöskin on yiitg>^kon-ferenssin
taholta valmistelu kerä­y
s l i s t o j a , j o i l l a kootaan avist^ta
puolustusta varten.
E r i k o k a t t a tulossa. Port Ar.
t h u r i n j a ympäristöjen osastojen
lapsiosastot tulevat toiraeeepane-maan
suuret lasten kesäjuhlat Into-ian
osaston talon kentällä, sekä il­l
a l l a Intolan osaston haalissa. Päi­väksi
ovat he järjestäneet t. L
21 päivän. OhjeIma$sa tulee ole­maan
ensinnäkin paljon urheilaja
j a leikkejä lapsille, sekä näytöskap­pale
ulkoilmassa jonka tulee esittä­mään
North Branchin lapsicsasto-laiset,
puheita lapsilta ynnä nuita
ohjelman, numeroita. Illaiia tulee
taas lapsilta arvokas iltaohjelma.
Nyt tämän ensimäisen kuulutuksen
jälkeen voivat jokaisella paikkafccn-nalla
j ö alkaa valmbtumaan näille
TorontoD Qotisia
Sacco ja Vanzetti ~ mielenosoitas
Queens puistossa on ensi lauantai­na,
elokuun 6 p. iltapäivällä, alkaen
kello 2.30. Elokuun 10 p. kohtaa
nämä syyttömät työläistoverit säh-j
kötuolissa kuoleman, ellei työväes­sä
eduskunnassa. Neuvoston istun- tön luokka-protestit sitä stä. Sac-nossa
hallitsi täydellbesti sos.-dem.
puolueen oikeistohenki, mistä joh­t
u i , ettei kommunistikongressin ieh-dotusta
yhteisrintamasta otettu e-des
käsiteltäväksL Tästä huolimat-
Englannin liikemiehet halukkaita
salateitse olemaan liikesuhteissa
Neuvostoliiton kanssa
«£t yhtään tilausta Englannille niin kauan kun siellä
on vanhoillinen hallitus vallassa», sanoi joku aikaperin
Neuvostoliiton Englannissa ollut kauppaedustaja Hint-shuk
TASS'in edustajalle, huomauttaen m.m., että Eng­lannin
teollisessa kehityksessä on huomattavissa pysäh­dytä
muihin teollisuusmaihin — .\merikaan. Saksaan
ja Ranskaan verraten, johtuen tämä kehityksen p>'säh-tyminen
siitä kovaotsaisesta vanhoillbuudesta, jolla
Englannin uiko- kuin myöskin sisäpolitiikkaa ny­kyään
johdetaan.
Kysymykseen, että voiko Venäjä saada muista mab-ta
luottoa yhtä edullbilla ehdoilla kuin Eiiglannbta
sai, vastasi Hintshuk, että Englannin hallitus on useam­pien
vuosien aikana harjoittanut painostusta teollisuus-ja
rahamiespiireihin niin Englannbsa kuin myöskin
muissakin maissa, saadakseen ne lopettamaan luoton­antonsa.
Välien katkaisemisen jälkeen luonnollisesti
tuo painostus on kasvanut j a kasvaa edelleenkin, jonka
vuoksi meidän tulee olla entbtä tarkkaavaisempia.
Kuitenkin ovat monet englantilaiset liikemiehet i l ­moittaneet
olevansa valmiit jatkamaan kauppa- j a luot­tosuhteita
kanssamme toisten maiden välityksellä. Kui­tenkin
on meidän edustajaimme pidettävä huolta siitä,
että n i in kauan kuin Englannin hallitus ei palauta sei­ta
keddttyy ja yhtenäistyy. Kiinassa j a Englannissa labia toimintamahdollisuuksia, kuin oli ennen välien
euoritettiijen provokaatoristen edustajbtojemme ryös-.kadcaisembta, ei yksikään tilaus saa mennä Englantiin.
Antakaamme vastaisku viholli­sillemme
Punainen Karjala kirjoittaa:
Viimebten kuukausien ja viikkojen tapahtumat osoit­tavat,
eitä Englannin taantumuksellbten johtama yleis-maailmallinen
kamppailu neuvostovaltaamme vastaan
kaikbta imperialbtien välisistä ristiriidoista huolimat-
Mitään oppositiota ei kongressissa t a jatkaa kommunbtipuolue edel­leen
kamppailuaan yhteisrintaman
aikaansaambeksi, missä kamppailus­sa
sillä on jo . ollut menestystäkin,
kuten esim. Seinen j a Öisen de­partementissa,
missä melkein kaik­k
i sos.-dem. puolueosastot ovat se.
littäheet kannattavansa sen tunnus­tuksia
sotavaaran torjumisen suh­teen.
voinut sanoa olevan. Vain pari
ultravasemmistolabta teki erinäbiä
vaatimuksia — miri. vaatimuksen
Kominternin ylimääräben kongres­sin
kutsumisesta, jotta voitabiin
keskustella ajatuseroavaisuuksista,
ikäänkuin ei nibtä olisi jo tarpeek­si
keskusteltu — j a kuvitteli vaa­r
o j a , j o i t a puolueen muka opportu-co
j a yanzetti ovat itse olleet jo
nälkälakossa mutta he eivät kauan
kestä, ellei luokkatoveriensa apu
anna heille helpoitusta. Ratkabeva
hetki lähestyy j a siksi on elokuim
6 p. viimeinen mahdollbuus maa­ilman
työväenliikkeen protestiliik­keeseen
yhtyä joukkoina. On t o i ­vottavaa,
että suomalaiset työläbet
ilman kehoitusta käsittävät velvol­lisuutensa
saapua.
Kansainvälinen valistustySmteki.
jäin konferenssi alkaa elokuun 7 p.
Torontossa. Kommunistipuolueen
j a Kom. nuorisoliiton kaupunkiko-
^ n s a pob tieltä, mutta pyöräilijä
o l i jo n i i n läheUä että auto koski
pyöräilijää seurauksella etcä pyöräi­lijä
löydettiin pääluu mursksantc-neena
j a verta vuotavana ja aatoi- j
l i j a t o l i ajaneet autonsa tiensivuun
j a auto murskaantuneena matta au­tossa
olleet Frank Jukkola, joki
a j o i : autoa, j a K. Peterson, hänen
kumppaninsa, eivät olleet loukkaan- j
tuneet. ,
Päälle ajetun korjasi h<?:i » K
raalaan sivuitse kulkeva matkns-|
tajaauto j a Jukkola meni nolz pno- j
Ien tunnin päästä ilmoittamaan it­sensä
polibiasemalle . .
J u k k o l a on vielä toistaiseisi p:- 1
I seuraava keskustelu:
Niitä on kaikenlaisia pbnestäjiä.
V a r s i n k i n niinkin kehittyneessä s i ­vistysmaassa
kuin mitä tämäkin
.A.meriikan mantere on. Neuvostolii­tossa
vain ei vielä ole siihenkään
pisnestämis^en nähden kuin peni­kan
asemassa mesihin verraten. J a
taitavatpa siinä pysyäkin.
Tapaamme eilen erään serkun,
j o k a tuli pohjobests, vai olikohan
se etelästä, sitä emme jaksa enää
muistaa, sillä sellaiset pikkuseikat
eivät ole meidän vahvimpia puoli­amme.
Niin, se serkku t u l i josta­k
i n j a kertoi meille, että hän on
tavannut uuden lajin pisnestäjiä.
Sanoi, että-hän sattum'alt3 o l i i l ­man
työtä j a luuraillessaian viikko­kaupalla
erään kaupungin työmailta
toiselle tuloksettomasti, hän erää­nä
päivänä tapasi faaussin, jonka
seinään oli kirjoitettu Asioimbto,
ombtaa suomalainen. Miafeeaune,
sanoi menneensä sisään, ajatellen
j o t t a käypä häntä tuossakin mur­jussa
oman k o n t r i n mieheltä kysä-semässä,
eikö hän mahdollisesti tie­täisi
hänelle neuvoa sellaista herk- övviisimies tarjonnat pisnestäjälle
kua, j o t a työksi nimitetään. Kysyi sikaarin, sukeutuen sitä. poltellen
j a sai vastauksen, että tulehan aa­mulla,
niin katastetaan.
Tultuaan sitten aamulla erään k a ­verinsa
kanssa asioitsijan luo, k y ­syi
tämä ensitöikseen, että osaavat­ko
pojat puhua engliskaa. Haasta­teltavanamme
ollut serkku vasftasi
piruuttaan että ei, vaikka hän on
koko hyvä vääntelemään leukaperi-ään
englantilaisittain. Kertoi, ettei
hänellä ollut siiiiä mitään tarkoi­t
u s t a ; tulihan vain. ilkeyksissään
n i i n sanottua. .4.sipitsija vastasi,
että o l l r a i t ! kyllä sitä tullaan toi­meen
muutenkin. J a sitten oli läh­detty
niitä työmaita katsomaan.
A s i o i t s i j a edellä j a pojat perässä.
O l i sitten saavuttu erään työmaan
o v v i b i i n - V a n h a ' t u t t u o l i ollut tämä
pisnestäjä siellä.^ Oli kysynyt heti
j o t t a onkos sitä' näille minun vaa-r
e i l l ^ ^öitä. Kuuluvat olevan sen
tarpeessa. Ovviisinpitäjä olL vas-tan^
t, että kyllähän niitä miehiäkin
on, mutta tarvitsethan sitä sinäkin
hankkia. Käskehän ne vaarisi puo­leltapäivin
töihin. Sen jälkeen o li
j Övviisimies: — K u i n k a paljon sinä
otat noilta nokkaa kohden työmaan
hankinnasta?
Pisnestäjä: — M i t e n sattuu. R i i p ­puu
Iminka paljdn heillä sattuu o-lemalan
rahaa. Viiden ja kahden
taalan välillä se on enimmäkseen
roikkunut, mutta olen minä k b k o -
nut enemmänkin, kun o n sattunut
u h r i l l a olemaan ~ vähän runsaam-masti
monia j a hellä luonto.
S i t t en oli yhdessä naurettu. Ja
pojat tietysti kuuntelivat.
Övviisimies:—-Sinä olet tänä ke»
sänä hankkinut jo a i k a l a i l l a näistä
kiikuttamisista.
Pisnestäjä:- -— Oh, y e s ! Tämä
se näyttää kehit^rvänkin m i n u a pää­elinkeinokseni,
^i^iitä riittää j a t e i l ­lä
riittää "töitä" j a sfllolnfaan on
k a i k k i hyvin, (suomeksi) N o , lähde­täänpä
sitten pojat! Puolelta .päi­v
i n saatte t u l l a töihin. J a t y ö k u u ­lemma
pitää tehdä hyvin, (englan­niksi)
Hyvästi, hyvästi! Xnnahan
i l l a l l a i>ojflle aika kouraan, minulla
on jo muutamia uusia miehiä a a ­muksi
tiedossa "töihin".
Sitten lähdettiin paluumatkalle."
J a pisnestäjän toimiston edessä t a ­pahtui
viimeinen selvittely.
Pisnestäjä: — Tuota noin, ininä
olen tavannut ottaa muutaman sen­t
i n näistä juoksuistani, eihän ätä
harvinaisille kesäjuhlille, siilä onhan
tämä ensikerta kun lapset panee
toimeen koko aluetta käsittävät ke­säjuhlat.
Ikävä anto-oncettomuns. Heinä­kuun
28 päivää vasten yöllä ta­pahtui
ikävä auto-onnettomuus Fort
W i l l i a m i n tiellä .4rthur:n ja Willis-min
välillä. Frank Jukkola, joka
t u l i autonsa kanssa Wiliianiista
päin ajoi polkupyörällä edellä aja-van
erään ukrainalaisen koulun o-pettajan
päälle seurauksella että
pyöräilijä kuoli heti- sairaalaan vie- |
tyä. Jukkola oli kertonut poliisi-tutkinnossa
että hän ajoi hiljaista
vauhtia p i t k i n Fort Willianiln tietä
A r t h u r i i n päin 11 aikaan yöllä,
yhtäkkiä ilmestyi hänen e:eensä
polkupyöräilijä. Hän painoi heti
k a i k k i j a r r u t päälle ja ohjasi an-k
e h t a b i ihan ilman kenkiään So­l
u t t a a , n i i n jotta: kyllä kai ^ / ^ ^
satte p a r i tkalaa miehestä, kun san- j
te hyvän j a pitkäaikaisen työmaanJ
Toinen pojista: (joka ei
kertaa _ pappia kyydissä) ^ / ' ^ r 'i
kyllä me maksettaisiin kotoe^^ J
mntta — ei c^e rahaa senttiäka^|
Me j u u r i meinattiin kysyä t e i ^l
että j o s saisimme muutaman rzo,
a t e r i a n k i n , kun emme ole syone^ |
koko päivänä j a kun pitäisi
sinne töihinkin. -
Pisnestäjä miettii. Sitten ffly^|
tyy. Pojat menevät ^^^^i
« ä ä n j a knulevat ^
foonaa sinne äskeiseen tyonky^^,
paikkaan, ihnoittaen
tää fltasellaniiden poikain t y ^ ^
kan kokonaan, sillä ne o v a t ^ ^ |
vakaa r u u a s t a j a työmaan fc^s:^^ 1
misesta. — kehui, e r t l ^ l
J o o , kertojamme
pisteu' ruokaa poskiinsa o i ^ ^
i a s t i , vaikka ei ^ ^ ' ^ ' " S ^ i
JÖna refeulla ovat ^ l e l a k ^ ^ ^ .
menneet työmaalle ^^..T^^i
pisnestäjäne enempää
o t a - f c um ruokaakaan.
e i ainakaan se pbnes om^^ |
liikemiehene voittoa.
Siinä se j o t t u P^^^^^i
iSkä meiHä ole suhen initaa::
tävää. Id*