Vapaus, July 28, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, heinäk. 28 p:nä -— Mon., July 28
17 A "P A TT S CuMitm MÖmtUIaea tjM-ttm ttum tManUnattMf». tlaKjy M-
' VAVAVS iUbettr* . ,
l ^ - ^ ^ ^ - j ^ OJiic» 0«p«rtiB«>t. Olt«<r», — «ecoa^ cUm UMXU*.
Cntai mi-.cn\^t>t ma. TSe per ecJ. icch. lUoionuB e k « i . ilafU i M t i M . TS*, t k»
fjyaaa k-tfa« U* t «drertioiji» wuit»m «nn-B» tfc« Fiaauh y<yl« t» C«ii><i
KuitlMi 1032. — Toijait»» SMW. — Kirjjlaapp» 23KTW.
Oific* (jub »ork, a d T C i t i j m e a U , «te.) 103»—EditM
- i ILUOTUSHINNAT VAPAUDESSA I
. X ^ n i k t o U x n t s k M t k«rt». #2-* ktUl Uitu. - A»ioli]Ho«i •••»•01* »«»«»MJmakM»
- « l M b U K a i u . - Ni»M«»o«li«.ilfli<«ui/cJ 50e keri.. 1 1 ^ J k«rW* —. 8y»»T^il»ot«k*« |1X«
H U . : . f I M S fcöua. AtöstocfuUiaxAkM tZXiO k u M , >3M b k i i koUa. •> KiitMtbsblskM
XM fe«U. — K«ol*a«BiiJW>ukwt «24i0 kerU. SO l i v i / u kM kUu«U4MwlM . U i ; mtitUnittj^- —
«Jiiuas l«»4ot !• oMtieJiaotuixt SOc k<rto, 11.00 kolme kttUM. — TilcpSiailjMIUjjM {• Uaet**'
•«»d.«f»«t*. »ikeUjUti £WJMliiaU etokiteea.
- •• • r - — - : . • • • TILAOSHI.SSATi
> rt4«-S0, A >k. i kk. « i . 7 i M 1 kk. 1 1 ^ . — TUrMlUlU» !•
^ a l k i ^ - i l e r X . k . toXiO, 6 kk. t3.S) 1 kk. 11.00.
Erär, ne\vyorkilainen klrkollistc
toimintaa tutkiva toimisto ilmoit­taa,
ftttä viime vuoden aikana ov.
ollut havaittavL^.sa kirkollisen elä
jnän- lamaantumi-sta. Seurakuntiesi
lodelli.suudf^ia käsUt-ltiin fjä^f nmUärät eivät o!t kasvaneet niin ;
n 1, W. Akt4'!e(.
OfflM, BoakftOT» cad Priaukopi V«ptu BalUiaf. tim Buttt.
AU aoll UI U a i d T M M d : Vcpiu. P.O. Box « 9 , Sadbary, O s i .
fo» «t/« auDo» MkjBu Ma «uuaeU e a e l i s i l M e a fcirieMMSM, UiJafUkaa ••«illiia U1l>i»»
I t f a j u p ^ M M M n i M l i a Bia»llii J , W. AblqeUt. I J i k ^ a l i o i U j a.
'm,,[~-—.-rr n , ' M ,1111 = — a — i laiin<»<=^
Kilpailu brittiläisen ja amerikalaisen
imperialismih välillä kiihtyy
• Kiihtyvä taloiirlr-llincn kilpailu
bdttitiiiston ja amcrikalaistcn ka­pitalistien
välillä, mika on no-
.'|)fa«ti jolitarna.ssa kohti uutta im-
..perialif^tista sotaa. ilmai<tlaan än-
* i e n julkai.s|uip.sa tila.filois.ira, jol-
'ka näyttävät niillä varmuudella
"yhdysvaltalainen imperialismi on
kiertänyt kaupan Jjrittiläi.sten im-
'perialistien kä.sistä maailman
•markkinoilla, nii.ssä viime;ksimai-
'iintu oli vallitsevana vuo.sikym-
'Udeniä.
Intiassa, ainoasi^a suurimma.^.sa
korkeiden voittojen lählerrssä Eng-
•lannin kapirali.steille, on Ameri-käh
imperialismi ollaniit viimeis­ten^
puolentoista vuo.sikyminenen
iiikana jältiläisharppauksia. Sa­vionaan
nikaatiy kun brittiläinen
^kauppa on kohonnut ainoastaan
19 prosenttia vuodesta 1913 vuo-
* tfien 1928, on amerikalaislen im-
, ji^rialjstien kauppa kohonnut .siel­lä
eaman ajan kuluessa kokonais­ta
350 prosentilla. '
Amerikalaisen imperialismin
Sijoitukset Canadassa. ovat tänään
|gtläneet huimasti taakseen eng­lantilaisten
riistäjien sijoituk.sct.
- Parhain esimerkki, kaikesta
-päättäen, on latinalaisesta Ameri-llcalta,
jossa brittiläiBten sijoituk-
.,«et vuodesta . 19JL3 vuoteen 1928
oyat kohonneet ainoastaan 18 pro-.
. Kenttiä, samaan aikaaii~T;un Wall-kadun
sijoitukset saman ajan ku-
Itfessa ovat siellä kohonneet 350
prosenttia. Tämä on likimääräi-
«eall sama kuin Intiassakin.
Alkaen vuodesta 1913, nousivat
brittiläisen imperialismin sijoituk-
•set ilatinalaiscfisa Amerikassa noin
45,000,000,000, ainerikalaisten
pankkiirien sijoitukset ollen sil­loin
ainoastaan $1,212,000,000.
Vuoden 1928 lopussa olivat eng­lantilaisten
sijoitukset nousseet ai­noastaan
$5,889,000,000 :aan kun
laas amerikalajsten kapitalistien si
joitu.^len hiäärä oli hypännyt
$5,587,000,000:aan. Nykyään ame-rikalaisjlla
pankkiireilla on sijoi­tuksia
latinalaises.sa Amerikassa
noin .$5,722,000,000. Nämä sijoi-luLsel
edu.staa 20 pro.senttia enem­män
kuin Amerikan imperialistien
sijoitukset koko Europassa.
Tämä taistelu latinalaisen Arne-rikan,
.samoin kuin toisistakin
markkina-alueista, ajaa niin brit­tiläisiä
kuin myö.skitr amerikalai-sia
iinperiali.steja uhraamaan en-li.
i^tä hirvittävimpiä summia niin
laivasto- kuin myöskin muihin so-lavariisteluihin.
Vuosien 1914—18 imperialisti­nen
teurastus, mikä syntyi talou­dellisesta
kilpailusta kahden suu­ren
imperialistisen rosvojoukon vä­lillä,
keskittyen Englannin ja Sak­san
ympärille, asetti pohjan ame-rikalaisclle
imperialismille ja sa­malla
nostatti päiväjärjestykseen
uuden maailmansodan vaaran, täl-läkerlaa
ollen Amerikan ja Eng­lannin
kapitalistit vihamielisyyk­sien
keskuksena. Neuvostoliiton
perustaminen, mikä riisti kapita­listisilta
ro.svoilta kuudennen osan
maapalloa ja tilaisuuden markki­na-
alueisiin, synnytti yhäti kiih-tyyämniän
hybkkäysvaaran maa*
ilman ensimmäistä työläisten ja
talonpoikien tasavaltaa vastaan.
— Sorrettujen työläisjoukkojen
kaikkialla maailmassa tulee nous­ta
taisteluun liuden, hirvittävän
imperialistisen sodan vaaraa " vas­taan.
Elokuun ensimmäisenä päi­vänä
täytyy työläisten ja työtäte­kevien
farmarien yli koko maail­man
panna vastalauseensa lähes­tyvää
imperialistista sotaa vastaan
ja koota voimia Neuvostoliittoa
puolustaakseen.
tässä kviymykses.^ä, kannaltae.>?saan
tarmokkaa-sti maailmaa käsittävän
l*-ntoIaiva5-ton muodostamista.
Kaa-^ainliiton turvallisuuikomi-tean
viimeinen kokou.^ on o.-otla-nut,
eitä rari.»kalaislen ja Lritti-läi.^
ten imperiali.stien suunnitelmat
tulevat kohdakkoin täysin toleute-tuk-
si. Muka keskusteltae.=sa Kan­sainliiton
"lentoyhteyksien" tur­vaamisesta
sodan sattuessa, kysy­mystä
kannalta, josko Kan.sainliitolla tu­lisi
olla oma ilmalaivasto kan­sainvälisen
ilmalaivaston muodos­sa.
Turvaliisuu-skomitean esittä­mä
päätö.sluönnos sai osakseen ko-kouk.
sen yleisen kannatuksen, puo­lalaisen
edustaja Sokolin tarmok­kaasti
kannattaessa maailmaa kä­sittävän
ilmalaivaston muodosta­mista.
Heti kun Kansainliiton seuraa­va
kokous on vahvistanut tämän
tulee Kansainliiton ylisihteeri ryh­tymään
toteuttamaan kaikkia
suunnitelmia maailman laajuisen
ilmalaivaston
neu.vottelemaan eri maitten halli­tusten
kanssa ja ratkaisemaan ky­symyksen
Kansainliiton ilmalai-va.
sion käytön säännöstelemiseslä
rauhan ja sodan aikana. Josko
Kansainliitto tulee ylläpitämään
oman ilmalaivastonsa Uu yksin-
Kirkollinen eJKm
valloissa
K;
miniää
Intia — "Englannin ia-uimun kal­lein
helmi", on äärettömän suuri-merkityksellinen
tekijä emämaansa
talouselämässä- Sieltä riistää eng­lantilainen
kapitalismi suurimmat
Eiirtomaatulonsa.
Raakaa taloudellista ja poliittista
.•sortoa /h^Joil^aaö OEL jKngfannin
joutuin kuin aikai.semmin /a onpa i rosvoyaltlp ^naistimut ^ i t ^ n ^ . k ä .,
metödLcti-^pJskopalicn kirkon jäsen- ,'i^sääh tavattoman - fuoAionril&aan'
niääfli lajskcutunutkin 25,000 jäst. ^ö^^^™»^" »»^A^«yl»'aen,-ett.
neliä. Noin kolmannen osan pro,'l^u^alsuutta Intiassa asuvain. eri us-.
te.stanttu;tfrn kirkkojen jäsenmäärä kontoja tunnustavoin kansojen vä.
ci ensinkään li.>ääutynyt viime vuon. i englantilainen kapitalismi
I yrittänyt pitkittää valtakauttansa
k^va^t ehdottomasti^ y»liqnkumouk-'
selliseksL lätkään sovitteli jäin nm-nööverit
eivät voi jol^tjäa Intian t j ö .
t^tekeviä joukkoja pois kumouksen
tieltä.' .
Zhtian natsjonalistien apostoU Ma­hatma
Gimdhi "passiivisen vasta­rinnan"
taktiikkoineen on kadot­tanut
joukkojen silmissä maineen­sa.
Intiassa huimaavaa vauhtia Jee.
hlttyvän vallankumoustapahtumajn
jöhtooi? asettuu,proletari^tti, vet&eij
mukanaan talonpoikaistoa. äelpix>a
ei taistelu ole. Vaikeissa maanalai-
Mss^olosuhteissa . toiuiivä Intian
.Saman tiedonannon mukaan c.n
kirkkojen .'sunnuntaikoulujen oppi­lasten
lukumäärii pienentynyt v:*-
me vuoden aikana. Erikoisesti on
merkillepantavaa, että samojen tut-kimmjten
mukaan kuuluu YhdysvaJ-loi.
s.sa kirkkoihin jä.seninä viisi n a i ­ta
jokaista neljää miestä kohden.
Esim. j)rote.<;tantti.son kirkon jasenb;-
tit kak.ii-kolmario.-^aa ilmoitetaan ole.
van nai.sia. Tämä osoittaa, miten-
^ kä nainen, jonka .sielun olemäs.'?a-muodostamiseksi,
olo.sta krLstillinfm kirkko pitkät ajat
kiir>tcli. on työnnetty Yhdysvaltain
kirkolli.sen elämän ke.skiöksi, johtu­en
:iQ siitä asemasta, mikä naisella
on äitinä ja ka.svattajäna. Ennen
kaikkea hänet u.skonnollinen pimi-ty.
s tahtoo pitää kalilei.ssaari voi-dak.
sron ulottaa vaikutastaan tule­viin
sukupolviin a.sti.
Mutta .se käsity.s, että esim. Yh.
omaan käyttämään jäsenvaltioit-dy.svaltain maaseu/lut oILsivat eri-koi.
wn uskonnolli.sia, kumotaan mal-nitus.
sa tifjcionannossa selittämällä,
että ainoa.staan 18 pro.senttia maa.
.soutuväe.stö.itä kuuluu jä.seninä kirk.
koihin.
Yhdy.svltain kapitalistiluokka uh.
raa .satoja miljoonia dollareita vur»
.sltlain i)itä:ik.;een yllä uskonnoUist.",
pimity.stä, mutta siitä huolimatta
näyttää "kan.san" mielenkiinto us-kontoa
kohtaan la.skeneen.
I täsöä tärkeimmässä elämänsuones.
I saan.
Ien lentokoneita sodan sattuessa
on vielä ratkaisematta. Alusta­van
komitean työstä päättäen on
hyvin vähän syytä epäillä, että
Kansainliitto ei hyväksyisi esitet­tyjä
päätöksiä ja että jo tänä
vuonna Kansainliiton maailman­laajuisen
ilmalaivaston" muodosta­minen
olisi saavutettu tosiasia.
Tässä yhteydessä Saksan suh­tautuminen
maailman laajuiseen
ilmalaivaston muodostamiseen an­saitsee
erikoista huomiota sillä
Kan.sainIiiton ilmalaiva.ston tulisi
jokatapauksessa-, lentää Saksan
alueen ylitse päästäkseen Itään.
Turvallisuuskomiteassa oleva
Saksan ledustaja Göppert ilmaisi
h.yväksyvänsä Kaasäinliiton ilma-,
laivaston muodostamisen eikä ryh­tynyt
vastustamaan Kansainliiton
lentokoneiden kulkua saksalaisten
alueitten y l i .
Leningradin suomako-
Iäiset Suonien
fascismista
Maailmanlaajuinen ilmalaivasto NeMstö-liittoa
vastaan
^. Neuvostoliiton naapurimaitten
suurentunut ilmavarustelu on ala­ti
uhkaamassa Neuvostoliittoa.
Englannin ja Ranskan avustuksel-
Ja ^rakennetaan voimakkaita ilma-laivastoja
rajamaissa. Puolassa,
Rumaniassa ja Tshekkoslovakiassa
lainaan aikaan kuin näissä mäis­sä
on perustettu suuret lentokone­teollisuudet.
Yksistään Neuvosto­liiton
läntisellä raj:^Ila on noin
^J500 nykyaikaista sotrlnslcntoko-lielta,
jotka suurimmalta osalta
ovat järjestetyt offensiivisiin hä-vittäjäosastoihin.
muodostuen poni-niilus-
ja taistelukonetasoista- Näi­tä
voivat milloin hyvänsä tukea
-Eii;*lannin ja Ranskan lentolaivas-tot,
jotka kä.sittävut noin ö.OOO
.jiykyaikaisla tasoa.
' Iinperialisli.sel sodanvalmisteli-jat
ovat kyllni hvvin selvillä, että
Neuvostoliiton tuotanto- ja teolli-
Smi.skeskuk.«el ovat helpoinunin
BSt.a^-utettavissa ja luhollavissa
ppminiluslenlokonclaivueiden avul-
J»-Ja juuri tämän tähden he tä­nä.
;]>äivänu ovat jhrjeslamas.sa ]a
yhtenäistyttämässä kaikki nvkyi-
Set lentovofmal. voidakseen suo-
TJtUin kei^kiteLyn ilmahyökkävksen
Neuvostoliittoon. Tätä tarkoitus­perää
tultaisiin ensitilassa palve
lemaan erikoisen^ Kansainliiton i l -
igslaivaston muodostamisella, ku­ten-
Kaasainliiton turvallisuusko-mitea
päätti viime toukokuun alus
w- : . .
:?Vjatufs maailmanlaajuisen «Imi-laivaston
muöd<^tami.seksi Kan­sainliiton
alaisuuteen ei ole iiisi.
JM. Kansainliiton Locarnon ko-
Irodksessa kansainvälisen ilm
liiton amerikalainen presidentti
Be. Harmon esitti Briandille
suunnitelman tällaisen maailmaa-käsittävän
lentolaivaston rakenta­miseksi.
Tämän suunnitelman
miikaan Kansainliiton tulisi jär­jestää
maailmanlaajuisen ilmalii-vaslon,
jonka käytettäväksi jokai­sen
Kansainliittoon kuuluvan val­tion
olisi annettava joku määrä
•parhaita sotilas- ja siviililenlä-jiään
sekä tarpeellnen määrä len­tokoneita
ja tarpeita. Yksinpä
rauhan aikanakin jokaisen kansa­kunnan
tulisi pitää kymmenen
prosenttia kokeneimmista lentäjis­tään
valmiina Kansainliiton " p o l i l -
sitarkoituksiin", näitten tarkotus-ten
tullessa sisältämään "näitten
ilmapoliisien toimeenpanemat mie-lenosotukset
sodanvaaran uhatessa,
nujertaakseen vihollisuudet al­kuunsa."
Harmonin suunnitelma, jonka
takana oli Englanti, tuli Ranskan
hallituksen käsiteltäväksi, joka
syyskuussa 1929 esitti virallisen
päätöksensä Kansainliitolle, koros­taen
vapaan konlroIloimattomaH
ilmailuvoiniien käytön tarpeelli­suutta,
"sellaisissa tapauksissa
iuis.*ä Kansainliiton edut ovat suo­ranaisesti
kysymyksessä." Tel-unionin
raportti Genevestä päi­vättynä
syyskuun 18 päivä 1929
lausui "että tämän esityksen suh­teen
ranskalaisilla on mielessään
Kansainliiton palveluksessa olevan
ilmalaivaston edesoltamisel, mit­kä
vaatisivat erikoista hyväksvmis-tä
eri valtain taholta". Espan­jan
hallitus oli mvös
Se ,ci lainkaan ole sattuma, että
turvallisuuskomitean päätös maa­ilmanlaajuisen
ilmalaivaston muo­dostamiseksi
tehtiin samana päi­vänä
kun sopimus, jonka mukaan
sitoudutaan rahallisesti tukemaan
"hyökkäyksen" alaiseksi joutunut­ta
valtiota, hyväksyttiin. Molem­missa
tapauksissa olemme tekemi­sissä
imperialististen sotavalmis-feluitten
kanssa,, jotka ovat liian­kin
ilmeisesti suunnatut Neuvos­toliittoa
vastaan.
Orjuus Ihdo-
Kiinassa
Kiinan vallankumouksellisten tals-telutantereitteri
ja Intian kapinaliik.
keen välimailla Rimskalaisten impe-rlalistien
kontroUpjimassa ja orjuut­tamassa
IndoJKiinassa puhkesi sa- '
manaikaisestl kapinaliike imperialis­tista
orjuutusta vastaan. Kysymys
Indo-Kiinan kapinaliikkeestä tuU e-siin
myöskin Ranskan parlamentissa.
Joka päättyi toveri Doriotin puhee.
seen. Doriotin sanojen mukaan ovat
olkeistopprvarlllisen intelligen.s.sin 'ja
taantumuksellisten puheet Indo-Kii­nan
tapahtumista samanlaista hius­ten
halkomista kuin puTieet "Kute-povin
ryöstöstä". Mitkäiin neuvosto­vastaiset
vehkeilyt eivät ' pelasta
Ranskan imperialismia.
Doriofc paljastaa uusia seikkoja
Indo-Kiinan työläisten erinenkuulu.
mattomasta riistosta ja esittää do­kumentin,
jassa todistaa, että Indo-
Kiinassa myydään orjia. Doriotin
tekemään kysymykseen, voivatko hai.
lituksen tukipylväät kumota näiden
seikkojen todenperäisyyden, vastasi­vat
ministerit ja porvariston edusta,
jat vaikenemalla.
Doriot vakuuttaa, että hallituksen
tiedotukset tahallisesti väärentelivät
tapahtumien kulkua Jenbessä ((hei.
mikuun kapinan keskus Indo-Kii-nassa),
jotka tapahtumat oHvat täy­dellisesti
Indo-kimalalsten natsiona-listien
johdon alaisia, mutta joista
kuitenkin syytettiin kommunisteja,
jonka yhteydessä kommunisteja va.s.
taan kohdistettiin valkoinen terrori.
maisista hallituksista jotU^ilmai: ^^'^^^^"'oul^lla oii
sivat olevansa valmiit asettamaan
lentolaivueen Kansainliiton käy­tettäväksi.
Kuitenkaan ei saa
unohtaa, että sosialidemokraatti
Paul Boncour pelasi johtavaa osaa
Doriot lausui: "Kommunismi ei
tarvitse kaöSallismielisyyden naa.
miota, se taistelee Indo-Kiinassa o-milla
lipuillaan, ajaen takaa omia
tarkoitusperiään. Kommunistien ja
natsionalistien välillä on ainoastaan
yksi yhtymäkohta, ja se on — pyr­kimys
vapauttaa maa imperialismin
ikeestä. Ranskan kommunistipuolue
ei yritäkään kieltää, että Venäjän
tavattoman
suuri vaikutus siirtomaiden raata^
'jiin. Nämä tapaukset ratkaisivat
vallankumouksellisesll kansallisuus-probleemit
ensimäisen kerran ihmis­kunnan
historiassa. Lokakuun vaL
lankumous osoitti jokaiselle Indo-kiinalaiselle
kulille tien vapauteen".
Sc va.stalau.semyrsky, .minkä Suo.
men fa.sci.stinousu on' .synnyttänyt
ulkomailla olevien suomalaisten työ.
läi.':ten keskuudes.sa, ei puinkaan ,ra-joitu
Yhdysvaltoihin ja Cähadäan,
vaan on se IJeuvostoliitossa, KarJa-las.
sa ja Inkerissä nostattanut .suo^
malai.set työläiset ja taloftpoja^
myöskin jyrkkään vastälauseiflpri
saneluun Suomen fascistirolstoiliin
johdosta, Leningradin suomalaiset
työläi.set' kokouksessaan luonnehtivat
Suomen fascistinousun seuraavasti:
1) Että Suomen fascistisen gpr
Variston hyökkäys työtätekevän ya*
eston kansalaisoikeuksien jätteitä­kin
vastaan on välitön seuraus Slio.
men kapitalistisen talouden syväs­tä
pulasta. Porvaristo koettaa äik-^
tatuurlansa lujittamalla terrorisoida
työläiset ja köyhät talonpojat täy­dellisesti
valtansa alaiseksi voidak­seen
vielä täydellisemmin sälyttää
pulan seuraukset näiden kannetta,
viksi. Toisena tarkoituksena on Suo.
men suurporvarLstoUa hankkia täten
itselleen vapaammat kädet sodan
valmisteluun Sosialistista Neuvosto­liittoa
vastaan.
2) Lapualaisuus merkitsee vuodes.
ta 1918 saakka Suomessa vallinneen
valkoisen järjestelmän yhä täydelli­sempää
fascistisoitumista. Sen Jär-jestäminen
tulee tapahtumaan sviu-rin
piirtein katsoen täydessä sovusi'
sa erilaisten pääomanomistajäfa
ryhmien ja sosialiiascisden yhtei­senä
hyökkäyksenä työtätekevien
luokkien poliittisia ja taloudellisia
oikeuksia vastaan.
3) Ainoa fascistista komentoa vas.
taan taisteleva voima Suomessa on
tällä kertaa Suomen vallnkumouk-sellinen
työväki ja työtätekevä ta-lonpoikaisto
ja heidän johtajansa
Suomen Konimunlstirien Puolue,
jonka tehtävänä on mobilisoida 'ja
herättää taisteluun kaikki maan
työtätekevä ja riistetty väestö. Suo­men
luokka tietoisen työväestön on
pantrvva kaikki voimansa liikkeelle
käydäkseen ja järjestääkseen tais­telua
fasci.stiterrorla ja sen avuHa
ylläpidettävää äärimmäistä riistoa
ja ryöstöä va.staan.
4) Leningradin suomenkielinen
työväestö tietää, että Suomen suur-porvariston
johdolla nyt kiilityvä
keko porvarisluokan fa.sclEtidikta-tuuri
on sen viimehien ^sino horju­van
ja mätänevän valtansa ylläpi­tämiseksi,
joka loppujen lopuksi
vain jouduttaa sen kukistumista;
Kokous on vakuutettu, että Suomen
työväestö .'a köyhä talonpoika isto
kykenee SuomAi Kommunistisen
Puolueen johdolla kukistamaan fas.
cistidiktatuurin Suomesta ja sen
kanssa koko kapitalistisen riistojär-je,
stelmän maasta' ja pystyttämään
työtätekeväin vallan Suomeen, r5'h-lyäksecn
sosialismin rakennustyö­hön
rintarinnan Neuvostoliiton työ-
Iäisten ja talonpoikain kan.ssa. Suo­men
työväenluokan Vapautus on sen
omalla horjumattomalla taistelulla
saavutettava.
5) Kokous, vakuuttaa, että koko
ICeuvostoliiton työväestö ja kollek-tiviaoimisen
_ tiellä kulkeva talonpoi.
kaisto, erityisesti sen suomenkieli­nen
osa. seuraa suurella mielenkiin­nolla
Suomen proletariaatin taiste­lua
ja tulee antamaan kaiken tu­kensa
ja apunsa sille sekä tulee
myöskin ratkaisevassa taistelusi
.seisomaan suomalaisen työläisen ja
talonpojan kanssa samalla puolella
barrikaadia sen raivatessa kapitalis­tista
riistoa ja sortoa pois maas­tansa.
"Millainen on sitten tuo maa, joka
viime aikoina on joutunut koko
maailman jännittsmeen huomion
kohteeksi?
Brittiläinen Intia käsittää etelä-
Aasiassa sijaitsevan Etu-Intian pää-
! osan, kuuluen siihen alueita myös­kin
Taka-Intiasta (Ylä. ja Ala-Bir-ma
sekä - San-valtiot) Himalajalla,
Iranissa (Belutslstan) lisäksi saari-ryhmät
Andamaarit ja Lakkadiivit,
sitäpaitsi "suojelusaluelta" Arabiassa
sekä Sokotran saari.
Asukasluku on 300 miljoonaa,'pin­ta-
ala 4,826,100 neliökilometriä, ol­len
asutustiheys 61 asuk. km :11a.
Kuuma troopillinen ilmanala tekee
mahdolliseksi moninaisten kulttuuri,
kasvien viljelyksen.
Intia on agraarimaa, tuottaen kui.
tenkin etupää.ssä raaka-aineita teol­lisuudelle.
Puuvilla, kahvi, öljysiemenet, Ju-tekasvi
köyden valmistukseen käy­tettävä,
riisi, Indigo, tee ja vehnä
ovat olleet sen tärkeimpiä vienti­tavaroita.
Intian puuvillaa käyttävät niin
emämaan kuin Intiankin tekstiili­tehtaat.
Muista maassa harjoitet­tavista
teollisuushaaroista ipairutta.
koon hogemenlan omaavan puuvll-
IteoUisuuden Ja Jutekasvin Jalostuk-
.sen ohella kivihiiliteollisuus Ja vielä
lapsen kengissä kävelevä rauta- Ja
terästeollisuus. Sitäpaitsi pn-'maap-sa
paperitehtaita, myllyjä, nahka-ja
jalkinetehtaita, yaununioottori-korjaus-.
Ja tupakkatehtaita, köysi.,
valkaisu- ja indikoväritehtaita. Huo­mattavan
osan teollisuudessa muo­dostavat
myöskin astia-, lasi- Ja
sementtitehtaat, öljynpuhdistus- ja
tlilenvalmlstu-stehtaat, naftan tis.
laus-, kasvisvojnvalroistus-,- sokeri-ja
tulitikkutehtaat sekä sahat.
Kaikilla näillä teollisuusaloilla, se^
kä satamissa, raitio- ja rautateillä,
konerakennustehtaissa, kirjansito­moissa
ja painoissa työskentelee yh.
teensä 1,592,000 alkuasukasproletaa.
ria. •. ' / • .
Mainitut teöllisuushaarat ovat e-tupäässä
englantilainen kapitalismi
etujensa mukaisesti säännöstellyt.
Intialaisen työläisen asema, on
varsinkin viimeaikaisten ratlonall-solmispyrkimyksien
vaikutuksesta
varsin kurja. Naisten Ja lasten työn
Tiistp kasvaa. Kun ottaa huomioon
Intian eri teollisuusaloilla vallin­neen
pitkäaikaisen kriisin, käsittää
luokkavastakohtien kärjistymisen
kiertämättömän pakon.
Vielä tukalampi on talonpolkais-ton
asema. Nälänhätä on Intian
plkkumaanviljelijäin alituinen vie­ras.
Paikallisten pikkuruhtinalden
ja koronkiskureiden nylkemänä i n ­tialainen
talonpoika hädintuskin tu­lee
toimeen.
Brittiläisen imperialismin nmolli.
ja, Rudyarh Kipling, määritteli sat-tuvasl^
i intialaisen talonpojan ase­man:
His life is a long.dravm question
3etween a crop and crop.
(Koko hänen elämänsä on tus-yälillä.)
kalllnen kysymys kahden sadon
Kumouksellista kuohuntaa on
maassa ilmennyt jo aikaisemmin­kin,
mutta viimeaikoina varsinkin
ovat englantilaiset vallanpitäjät a l ­kaneet
tuntea olonsa Intiassa epä­varmaksi.
Monilukuiset, laajat lakot Järkyt-tävät
Intian talouselämää, paikka
paikoin puhkeilee talonpoikalslevot.;
tomuuksia. ..Taloudellinen > taistelu
^konununistipBolue. m yäimlukuinen.
•Kansallinen , porvaristip tulee teke-
'''mään parhaansa .petossopimuksella
englantilaisen imperialismin kanssa
taltuttaakseen Joukot
Englannin "työväen hallitus"
Ramsay Macbonaldin johtamana
tekee epätoivoisia ponnistuksia pa<
lauttaakseen niemimaalla järjestyk­sen.*
Loordien kylmäverisellä kyy-nillisyydellä
lähettävät nuo "työu.
väen miehet" Intiaan uusia sota,,
väenosastoja, tykistövolmla, toisensa
jälkeen, lentokone-eskadriljoja. Mut­ta
miUään äsevpimaila on mahdo^
tpn pysäyttää 300-milJoonaisen kan­san
nousua. Jättäen Bomlidyn Ja
Kalkuttan barrikaadeille parhaat
poikansa tulee Intian proletariaatti
ennen pitkää vapautumaan riistäjis..
tään.
Intian tapahtumilla on ääretön
merkitys koko maailman työväep.
Uikkeelle, Jäanittyneesti, tulemme
seuraamaan suuren maan työtäteke-väin*
vapaustaistelua.
Caradan kotttn^^
sitten toukc^iniii ensm^
6^ uutta jaseota
JXSENRYNTXYKSEN TULOKSET , HEINÄK
MENNESSÄ
Piiri
Uusia
jäseniä
Nova Scotia (piiri 1) Ei^eäpocsda
NQuebec (piiri 2)
Etelä-Ont. (piiri 3) ..
Timmins (piiri 4)
Sudbury (piiri 5) ..
i?prt Ästhur (piiri 6)
Winnipeg (^iri .7)
Alberta (pfiri 8)
52
"... i2sr
81
.....'27
.* 18
........:.....i,.ii2 '
46
British Columbia (piiri 9) 104
Uusia jäseniä yhteensä 637.
Tilauksia WorkerilIe 268.
Irtonumeroita myyty viikossa 6089.
t i l i mm
tmm URHEILU
Kutsu mes^tairuiis-kiipäiliiinin
Ainoastaan täten kutsumme kalk.
kla Canadan TUI^^n alaisia seuro­ja
jäsentensä kautta osallistumaan
yleisurhellumestaruuskilpBilujen B-sarjaan,
jotka asianomaisella luval­la
järjestämme Timmhisissä elokuun
9 ja 10 päivinä.
Toivoen mestaruuskilpailulden ar­voa
vastaavaa osanottoa, merkitsem­me
Työläisurheilutervehdyksellä:
V.. ja u.-seura Timminsin Ilo ^
N. i^ppä, W. Valenius,
puheehj. sihteeri.
Ohjelma lauantaina 9 päivänä
kello 4 ip.: 200 m. ja^kuerät; kuu­lantyöntö,
alku- Ja loppukilpailu;
korkeushyppy, alku. ja loppukilpai­lu;
100 m. alkuerät;'moukarinheit­to,
alku: jä loppokllpallat: kolmi­loikka,
alku- Ja loi^Ukilpallut; 5,000
m. Juoksu; 200 m. loppukilpailu; 800
m. loppukilpailu.
Ohjelma sunnuntaina kello 1 ip.:
110 m. aitajuoksu,. alku. Ja loppip
kilpailu; 10!> m. loppukUpa^^; , 100
m. Juoksu (naisten 3rpttelu); kei­häänheitto,
alku. Ja Ic^pukUpailut;
10,000 m. Juoksu: pituushyppy, al­ku,
ja loppukilpailut; 400 m. alku-erät;
kiekonheitto, alku- Ja loppu-pukilpailut;
painonheitto, alku- Ja löp
pukilpailut; seiväshyppy, alku. Ja
loppukilpailut; 400 m. loppukilpailut;
pituushyppy (naisten 3-ottelu); keL
häänheitto (naisten 3:ottelu); 150O
m. Juoksu, loppukilpailu.
Määräyksiä: Kilpailut suoritetaan
Suomen TUL:n .ylelsurtieilukilpsUIu-sääntöjä
noudattaen. Palkintoina
Jaetaan kolme kamialetta kunnia­kirjoja
Joka lajissa. Osanottoilmoi.
tukset, joissa on mainittava myös­kin
lajit, missä kilpailee, tehtävä
viimeistään 8 päivään elokuuta ,o-soltteella:
W. Valenius, Box 1121,
Timmins, Ont. . .
Varkaan onnistui kerran saada
Vastaus kysymykseen. — Timmin­sin
kirjeessään hein^. 21 p:n Va­paudessa
nimimerkki "Pikkupaholal,
nen' 'kysyy allekirjoittaneelta, että
miksi en iirheilnkilpailusejostuksessa-ni
maininnut mitään niistä vasta­lauseista,
Jotka V . - ja u.-seura Höh
h^Inäk. ^. p. jär^ej^tämien kilpailujen
yJUeydössä :tö^^k^tMn . lähetettä­väksi
Canadan Ja Suomen hallituk-sUle.
. yastaukseli^i edelläinainittuun ky.
sywkse£f» -^Jbtän puolestani seura***
vat kysymylpset, jotka huomautta­vat,
että mainitut vastalauseet ei­vät
ole ajoissa Ja oikealla tavalla
tulleet julkisuuteen Vapauden pals.
totUa:
1) Olivatko mainituissa tilaisuuk­sissa
hyväksytjrt protestikirjelmät
laaditut v. ja u.-seura Ilon toimesta?
2) Kenen h u o l i i Jäi mainittujen
kirjelmien, asianomaisiin paikkoihin
toimittaininen?
.3> Kui^nilkP tovereitanime koh­taan
osoitettua veristä terroria vas­taan
kohdistettujen vastalauseiden
jiiJkitupmJnen "urheilu-uutisten"
Joukkoon?
Osoittaakseni, että aslaiipmaisella
taholla ei alunperin ole. tarkoitettu­kaan
jättää Jcysymyksessä olevaa
tehtävää urheiluseuran kirjeenvaih.
tajan huoleksi, saatm mainita, että
heidän. taholtaan ei minulle pienim-mälläkään
tavaUa vUtattu! sUhen. et.
t4 aikoyat jättää useinmainittujen
vastalauseiden Julkituomisen V^pau.
'den urheiluosaston varaan, Joka tie.
tysti olisi-oUui^ paljon parempi-kuin
et. mitään. PcteUämainittu on hyvTa
selvillä "PikkualvolaiiseUeWn". joten
ep , ik^äkseni, voi. .välttää ajatusta.
<^t^tä kiinjpUakin tuplia,pn. oltu. ar
s l ^ suhteeni Iniolettipmia, riita nyt
vastuusta i^i|stä|cseen yritetään hy-,
ij^tä yli. siitä, mistä, aita liäyttää
in^tälinimalta. - - J---4.
BenJam Henel
Säestää Wiola
Kehoitamme
päristöläisiä n
män teatteri-il
Tämä on viim
näjrttämön viei
pigoon. — F.
Pohjois-0
Iäisten 3
täniah
Juhlaan yhdlst
vietto jcukko
Timminsissä 5
3 .p:nä, vietetti
rion työläisten
piirijuhlassa tu
slttämään varsi
ja osaltaan v
suurenmoisuutee
Canadan Konr
ritoimlston kuts
pidetty Puriaisei
makonferenssi, j
kymmenen eri
hyväksyi esitykse
piirijuhlan järj(
si kymmenheni
nan, joka huole
lista paitsi urh
luohjelman jär,
C.T.U:n S. Jae
South Porcupine:
lessä, että nämä
ttuhlan toimeenp
taisivat kesäurh£
yhteyteen.
.Timminsin Ilo;
nen Viestin ja
ren&sin edustaja
uksessa saikin <
FL Wi
kauppapuodilta siepatuksi spkeritpp-pa..
Juuri kuin hän oli tnenemäisll.
lään puodista ulos, tuli häntä yasr
taan puodin omistaja, Jolca luuli
varkaan ostaneen sokeritoppansa Ja
lauMin sen yupksi kohteliaasti:
"käykää toki toistekin, kun J<>ta-kin
tarvitsette.'' - - .-y^ , ,
. Näyttämi^mihe tekee. viimeisen
turneen johtaja, ^[flärläisen aikana
ens^ elokuun 2 p. kelio ?! illalla N i -
plgon'S. J. haaillle, esittäen huike.
an hauskan 'laulunäytelmän "Kun
poU» naitettiin!'.
T ^ ä laulu, huvinäytelmä kuuluu
niiden - Joukkoon, jo^e ei vpi olla
nauramatta jöröinkään katsoja. Fort
Williamin näyttämö esittää sen oi-i;
ehi repäisevässä tahdissa. Jokaisel­la
nipij^olaiseila on ;vielä hyvässä
miyiistossa vierailumme. "Mustalais-
TuJifcinattorelia". Nyt tuomme yiitä
hyvää, mutta yaan vielä helpomijain
••sulavaa". Näyteimltai pääosat Mai­ja
Ja Snkk^ Pekka, Aino Turunen
Ja Väinö Kläriginän. ovat tottu,
nei^a käsissä, sainoin Asariasta
näjriteiee Pprt Axi^vtrin näyttämön
Johtaja Ein^u- Bofren, Sakeus Vih­tori
Tuomi, Pastori Jack Jackson,
rakastavaa pari» "njnnaa" Impi
Maine jft, Wili .^«rgliind. Mukana
iielätf Lyydijt 'yuomi, jyoiyo Rauhala,
Ei iopo m a maailinasta
El millään. Kommunisteista kun,
hähkääs. on pakannut tälle porvaril­liselle
yhteiskunnalle. Jossa "kaikki
kansalaiset ovat saman arvoisia latn
ja oikeuden edessä", sellaisen vai­van,
että sen kanssa ovat lauha-luontoiset
ja hyväsydämiset porvari-parat
ihan helisemässä.
Yhdysvalloissa on ruvettu tutki­maan
oikein suurennuslasin kanssa,
että mistä kommunismi niinkuin ai.
kuvauhtlnsa 'ottaa ja on tultu, nyt
siihen tulokseen^ ettät Neuvpstollltan
kauppavaltuuskunta, Amtorg, on se,
josta tätä porvarilliselle yhteiskun­nalle
vaarallista aatetta, kommunis­mia,
pumpataan isänmaallisiin ame.
rikalaisiin työläisiin. Itsessään "va­paan
maan" järjestelmässä ei kuu­lu
olevan imnkäänlaista vikaa. Mut­ta
niissä kauppavaltuirskunnassa o-levissa
venäläisissä, niissä sitä on
sitten peijs^tkaan paljon rienaa.
Niissä on tshekan aisamiehiä joka
toinen mies, joka toinen on muu.
ten vallankumoukselllhen jä Joka
kolmas jotain muuta. Nämä ovat
sitten ostavinaan kaikenlaista tava­raa
Yhdysvalloista Neuvostoliittoon
vietäväksi, niinkuin traktoreita, au­loja.
maanvUjelyskoneita Jne., mut­ta
iiettävätkin. halvatut, kunnon,
amerikaläista kapitalistia. Makisavat
kyllä rahalla ostoksensa, zöutta ruis­kuttavat
- -f;flma11a kaupanpäällisiksi
kommunismia kasvattavaa myrkkyä
joka nurkkaan. Sellaiseen tulokseen
on ainakin tullut erään. puoiihultim
Pishin komitea, joka on ottanut
urakakseen tutkia, nnstä kcnhmunis.
mi juontaa juurensa Yhdysvaltol-hm.
Kim tarkastelee oikein noin a^al.
lisestl mainitun löylsmlyömän JPishin
puuhia kommunismin le^^enemlsen
sjdden tutkimiseksi, niin täytyy sa­noa,
että äljä-paha on lähtenyt
kilpemään aidan yli takapuoli edel­lä.
Ja se on sellainen kiipeetniSr
taps^, että työläiset voivat häntä
läpsäjrttää leveällä känuhenellfän
"leviään paikkaan" Ja sftnoa, että
kuljepas viaari. aidoista ihmisten t a ­vaUa.
Asia on nim. sillä tavsdla,
että kommunismin levenemiseen
Yhdysvalloissa, enempää kuin :muis-sakaan
kapitalistimaassa, el die syy­nä
muutama, kyounenkimta henki­löä
käsittävä neuvostoliittolainen
kauppavaltuuskunta, vaan yksinker­taisesti
koko kapitalistisen Järjestel­män
viheliäisyys. Se on^ joka kas­vattaa
kommunisteja. .%illä ei fciii
mokomat "tutkijat", elleivät ole nyb
aivan Niuvanniemen "kasvatteja.' a-
Jatelle. että työläiset (disivat ätä
tyytirväisempiä mitä enemmän lieita
kiusatanii Ja yhdysvaltalaisia työ.
Iäisiä muistetaan _^ nykyisin kiusata
monella eri tavalla. jCahdek-saa, n ^ -
joona työläistä ensinnakin kiusä-
Caan kokonaan työttöminä, tySssä-plevilta
pudpteteäi» (»liekoja ja. Jos
nämä alkavat. Jilukankin moisesta
.•^yap^tf esta" ,. .puUilDoida herroja
aystaan. otetaan 'nirri pois, taikka
heltetäiän ^ muut^qaiksi .kymmen!^
yu(jsiUksi vankiloihin, parliaassa ta­pauksessa
, hakataan lo^uijäkseen.
raaJ9rikok.si.
Mutta tätähän ei k^italistien
renkinä pölvästelevä Fishin komitea
tietenkään huomaa — ei oikeas-tjian
ole kapitalistien taholta käs.
ketty huomata. Sensijaan kuulus­tellaan
rehellisiin asioitta liikkuvia
vieraaii vailah kaupp^niehiä kom­munismin
levittäjinä. Äkkipäätä s i .
tä luulisi tyhmyydeksi, mutta kau­kana
se on siitä. Eihän "vapaan"
Amerikan kapitalistit nyt niin toh-
Ipja oljB, että alkaisivat, ctoasta
vapaasta talidostatm tunniutaa i f ^
olevansa kobimunismih' levittäjiä,
riistäniällä työläisiä kuin aukolta.
Sellaista tunnustusta ne eivät tee
miiuta. kuin pakosta. Silloin kim
työläiset aivan läpeensä ovat tulleet
työttöminä ja kurjissa myllyissä
Jcurjilla palkoffla huuhdeltua kai­kista
"vapaan" amerikalaisuuden
prosenteista ja ottavat porvaria ot­satukasta,
sUloin ne yaista tunnus,
tavat inika öa ferrä kapteeni. Nyt
ne - sensijaan vtelä näyttieievät itse
l^pteenia ja ptisltatlevat työläisiä
miehistönä.
Niillä TOi^lSfcen kauppav^tuus.
kunnao tutldiinoilia oli muuten sat.
tiinnt bäoskojakiii kphtanksia. NUn-:.
* i oU käsketty tutktttaivaksi m y ^ ,
kfh valtuodciinnan iffesJdentti Bog-dahov.
Tgnngifinm kutiiostehi cdl a.
Utixi, olisi ^tätiyt täinän vanaian.
yksimielisen hyvi
laaU monipuolia
mikä käsittää joi
ta ei tule puutt
eikä jännitys. Kt
ritettavaan tunn:
sen ohjelmaan s
luhenkinen runo
merkitystä luoki
käsittelemään s
sessä pu&eessa e
urheilupuheessa.
jois-Ontarion tyc
man piirijuhlan
vaksi ja toiselta
kesäurheilupäivär
simman paljo ti
vaksi, niin valisti
heilullisestikin.
. Urheiluohjelma
lajit:
. Työläisurheilijai
10x600 m. viesi
kiottelu).
8x100 m. vie
(kaupunkiottelu).
Pehmeäpallo-ott
piinkiottelu).
4x1,500 m. viest
poikamiesten kesi
Uintikilpailu 1
(yksityiskilpaiiu n
15x100 m. viesti
seurain väliliä (12
ta).
monissa kuumiöi
leen bolshevikin 1
nen vala, joka
"auttakoon minua
nov oli alkanut, i]
kä ihmeen autta;
on, kun hän ei
tiimistä auttajaa
Ei sanonut tunnu:
nään jumalaa eil
pahan vaan muu
massa rehellisenä .
sena ja hyvin on
värit ovat tosin
syyttelemään . hän
rehellisyydestään,
oh niistä syrttäjiSl
tä oli nakattu.'h
pimeyteen, oppia
ihmistavoille. Han
sin narskutelleet ni
hevikeille tästä te(
taiihin eivär ole
tään käydä käsiksi
että siinä saattai
jopelommasti.
Ejiä Fishin koin
noville voinut ene
Uippakivelle. Kun
lä ei ole mitään ti
jj^nssa oUut riäa
sitä voi pakoittaa
pyytämään.
Myrkyn se konu
värien kurkkuun I;
taapa kävdä nun,
kistenessa murjaM
listinen järjestel3«
I^ivineen
Rshikin. "levia ^