Vapaus, December 1, 1927

              Torstaina, joalakann 1 p;nä—Thor., Dee. 1 No. 157 — 1927
T O I M I T T A J A T :
T. K . CARLSON. B. A . TENHUNEN. R. PEHKOXES.
PoM Offics Depsrtiseist, Otttirjt. a* 'teconä CUM xutter.
• VAPAUS (Liberty)
1^ «f rioBljii VorkoTi ia Gmtda. PobUibed ia Sodbury, Onf^ eiror Mond»r,
TILAUSHINNAT:
i »k. »«59. « IkTTSÄ»; S kk. tl.75 J« 1 kk. »IÄ>. — Yhdrsriltoibia }• Suomeo M U moiuUe
•ttoBaUJe: 1 »k. » 6 J 0 . « kk- $3J0. 3 kk. » 2 ^ ja 1 kk. »1.00.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
• liaisuilmotokvet »1.00 kerta, tZJOO kakij kotaa. — AnoluttooamengiliDotokKt 50c. palstatunnu. —
KinsmBaUoilaiotakaet SOc. kerta. (1.00 3 kertaa. — Srotymäilmotukaet »1.00 knta, t2M 3 kertaa. —
A*iacroilisotokMt t2M kerta, »3J» kakai kertaa. — KfitMilniotakaet » I J » kerta. — KuolemaDiUootuk-mA
»2JOO kerta, SOc. Uaäaiakaa kiiJo«3ia»eelU Ui «OBirtoTirayltä. ^ HalaUaotiedot ja o»oteil<aotBk»ef
tOe, heru. tlM kolja, kertaa. — TUapiiuIiaotuiiea ja tIou>fa«agenttaarieB oo, TaadiUaeaaa. läheletUvä
OaotiMiiiBta etakäteea. — TiUnkaia, JoiU ei aenraa ralu, ei loIU likettämääa, j » i u i aaUmiettea, joilla
mm ukaokaet.
siksi, että koko kysymys on käsityk­semme
mukaan puhtaasti käytän­nöllinen
asia. Canadan työväenliik­keen
tulevaisuudelle-on tärkeätä, et-,
tä tänne asettuneet monet kansalli­suudet
oppivat jonkun yleiskielen
avulla yTOmärtämään toisiaan; sivu­asia
on, mikä tuo kieli on oleva.
Pääasia on, että Canadan eri työ­väen
osat saadaan yhtymään voi­makkaaseen
luokkataisteluun elin-etujensa
puolustamiseksi.
AmmatinmeD liike
W. L Union of Ga-nadan
tiedonanto
Lebicea alotui ilraotukaet pitää oUa koattoriisa kello IZ ilmeilrmiapäiraa edelllaenä arkipiiräoä.
Vapaodca lolnutoa: Lflurty Boildisc. 33 Loroe Street. Pabelia S36W.
Vapaodaa kosttori: Liberty Boildin*, 35 Lonie St. Puhelin 1038. PoatioMte: Box 69. Sudbary, Ont,
Ceoera] adrertiaiaf ratea 7Se. per col. tacb. Minfmom cbarge for autfle ioaertio/i 75c.
f i the beat adrertiaiax mediom aaionc tbe FibDiab People in Caoada.
Tbe Vapana
Joa ett. milloia tabaaaa aaa Taataoita eni.mäi>e<m kirjeeaeeooe, kirjotukaa uadcUeen liikkeenboitajaa
y M n n a l l i a r l l a plmfHä; J. V. KANNASTO, liikkeeohoiuja.
Juhlivat bolshevikkien ansiosta
Suomalaiset porvarilehdet täällä
. Amerikassakin ovat suurella innolla
alkaneet kirjoitella artikkeleja Suo­men
kymmenennen itsenäisyysvuo-sijtjhlan
vietosta. Itsenäisyysjuhlia
täälläkin kehoitetaan suomalaisten
viettämään joulukuun 6 p. Sinä päi­vänä
V . 1917 Suomen eduskunta ju­listi
Suomen itsenäiseksi. Mutta se
ei muuten olisi ollut mahdollista
ellei Venäjällä valtaannoussut bols­hevistinen
neuvostohallitus olisi sitä
ennen erikoisella dekreetillä tunnus­tanut
Suomen itsenäisyyttä. Siis
* Suomen itsenäisyys j tuli kokonaan
Lolshevikien ansiosta, kirjottaa to-
Tcrilehti Eteenpäin.
Tuon sanottuaan lehti lainaa Suo­men
kommunistisen puolueen kesp
j_.kusfcomitean puheenjohtajaa, tov.
Kuilervo Manneria, joka noihin ai­koihin
oli kiinteästi Suomen poliit­tisen
elämän kämpissä työtätekevien
edustajana ja joka kirjottagf asiasta
seuraavasti:
Helmikuun vallankumous Venä­jällä
aiheutti Suomessakin tsaristi­sen
regiimiii romahduksen. Kehittyi
: myöskin voimakas Jtsenäisyysliike,
Joja laajat työtätekevienkin kerrok­set
kannattivat.
Tätä liikettä tukivat tarmokkaasti
venäläiset bolshevikit, ollen kanso­jen
itsemääräämisoikeuden kannal­la.
Mutta porvarillinen väliaikainen
hallitus jo vielä silloin menshevi-kicn
sekä eserrien käsissä olevat
neuvostot Kerenskin kautta asettui*
vat röyhkeästi vastustamaan Suomen
itsenäisyyspyrkimystä ja eroamista
Venäjän yhteydestä. Menipä väli­aikainen
hallitus ja Kerenski, mens-hevikien
ja eserrien täysin kannat­tamana,
niin pitkälle, että asevoi­min
"hajoitti Suomen eduskunnan,
jossa sillä kertaa oH enemmistönä
Sosialidemokraattisen Työväenpuolu­een
edustajat'
' Tässä sai Kerenski kannatusta
myöskin Suomen johtavilta kapita-listiryhmiltä,
jotka jo kesällä 1917
näkivät, eitä porvaristo Venäjällä
tulee vallasta syöstäväksi ja pelkäsi­vät,
että. Suomen eduskunta, jossa
enemmistönä oli työyäen edustajat,
tulisi kuitenkin ohjaamaan riippu­mattoman
Suomen läheisiin, ystä­vällisiin
suhteisiin työtätekevien Ve­näjän,
Neuvosto-Venäjän kanssa;
sitäkin enemmän oli syytä tähän
luuloon, kun Suomessakin työväen
ja köyhän maalaisrahvaon keskuu­dessa
heti Helmikuun vallanki|jmo-uksen
jälkeen alkoi kehittyä voima­kas',
omaa porvaristoa vastaan täh­dätty
vallankumouksellinen liike.
Samaan aikaan kun Suomen kapi­talistit
vehkeilivät Kerenskin kans­sa
työtätekeviä ja maan riippumat­tomuutta
vastaan, solmivat ne viral*
Uset suhteet myöskin Saksan impe­rialismiin,
joka silloin oli maineen­sa
kukkuloilla. Itse asiassa porva­risto
silloin myi" Suomen Saksan
imperialismille. Mutta ei se Suo­mea
edes muodollisesti riippumat­tomaksi
tehnyt. ,
Vapautensa ja riippuQiattomuu-tensa
sai Suomi Lokakuun vallan­kumouksen
kautta, joka julisti ent.
Venäjän keisarikunnan kaikkien vä-hemmistöka^
salHsuuksien olevan oi­keutetut
itse määräämään kohtalois­taan.
Työväen ja talonpoikain neu-vostovalta
erityisellä dekreetillä
vuoden 1917 lopulla tunnusti avo­naisesti
Suomen riippumattomuu­den.
Sen kautta myöskin vähäksi
aikaa tuli riistetyksi Saksan impe­rialisteilta
aihe sekaantua Suomen
sisäisiin asioihin, lähteä "autta-maan",
^äin Venäjän töytäisten ja
voiton kautta Suomi vapautui yuo^-
sataisesta tsaristisesta sorrosta» ja
Leninin puolueen oikean kansalli­suuspolitiikan
kautta estettiin sillä
hetkellä Saksan imperialismi iske­mästä
kyntensä Suomen työtätekevän
kansan niskaan sekä laskettiin pe­rustus,
jolle vielä kerran voidaan
rakentaa Suomen työtätekevien ja
Neuvostoliiton eri kansallisuuksien
veljellinen yhteistyö.
L . •W. L Union of Canadan Keski-
Ontarion alueen (Algoma linja sii­hen
luettuna) union jäsenten yhtei­nen
neuvottelu- eli alueen edastaja-kokous
pidetään Sudburyssa Liber-
Kieliriidat ja kansalllspatriotliset t y l l i l l ä joulukuun 25 pnä, alkaen
pyyteet eivät kuulu työväestölle; TäUä Keski-Ontarion
... i - i ' f • iaioeella olevaa jokaista kämppä-työläisiä
liikuttaa vam kysymys, mi-^ y.^^ kämppää kehoitetaan
ten tässä maassa saadaan synty-j valmistamaan alustuksia ja esityksiä
mään yhtenäinen voimakas työväen- kokoukselle, sekä valJtsemaan edus-liike.
B. T.
fluoniioita ja huomau­tuksia
Canadan kieliriidat
• Viime päivinä on pulpahtanut
jälleen pinnalle porvaripiireissä ky­tevä
kieliriita. Se koskee sitä eng-lantilaistuttamispolitiikkaa,
mitä on
vuosikyimneniä harjoitettu Canadan
ranskalaisen asutuksen englantilais-tuttamiseksi.
Porvaripiireissä suurta arvonan­toa
omaava Orange-yhdislys on an­tanut
vauhtia asialle. Siellä oli yh­distyksen
Toronton osaston päämies
Ed\vards tulkinnut yhdistyksen suh­tautumisen
kaksikielisyyskysyrayk-
^ seen> viime viikon lopulla. Hän
osoitti, että yhdistyksen tarkoitukse-edistää
dominionin ca-
- na:df<laistu*iamist/ englanninkieli-syyden
merkeissä samoin kuin Yh-
•dysvalloissa on menetelty Mainen
ja Rhode Islandin eräiden osien
ranskankielisen aineksen englannin­kieliseksi
muuttamisessa.
Tässä pyrkimyksessä päästiin v.
1912 niin pitkälle, että vahvistetuin
uusi laki, n.s. asetus 17, joka mää­rää
englanninkielen alkeisopetuksen
.yleiskieleksi. Siitä huolimatta eng­lanninkielen
ystävät ovat todenneet,
että ranskankielisyys ei ole ottanut
hävitäkseen. Päinvastoin on eräis­sä
Ontarion kunnissa, kuten Pres-cottissa
ja Russellissa, ranska pääs­syt
vallitsevaksi, ja tämä on kuu­lemma
tapahtunut suureksi osaksi
sen propagandan kautta, jota Que-l)
edn ranskalaiset "separatistit" ja
' kaksikielisyysjohtajat, pääministeri
Taschereau y.m. ovat harjoittaneet.
Kielilakia on kuulemma julkeasti
rikottu ja englanninkielisilläkin 'seu­duilla
ruvettu edistämään ranskan­kielen
voittokulkua yksinpä kansa­kouluissa.
Ranskankielisyyden in­toilijat
kuvittelevat kuulemma jon­kinlaisen
autonomisen Ranskan tän­ne
muodostumbta ja englanninkie­len
ystävillä on huolta ja surua,
koska ovat huomanneet, että näillä
eristäytymispyrkimyksUlä on ollut
kannatusta.
Työväen näkökannalta asioita
katsellen, ei koko kielijupakka poh­jaudu
muuhtm kuin eri kapitalisti-piirien
etujen ajamiseen. Emämaal­le
uskolliset englanninkielisyyden
napamiehet ovat porvareita, joiden
edut lyövät yhteen Englannin kapi­talistien
etujen kanssa. Toisaalta
amerikkalaisen pääoman vaikutuk­sen
alaisilla kapitalistipiireillä ei
ole mitään syytä hermostua ranskan­kielen
edistymisestä, koska arvele­vat
sen vieroittavan Canadaa Eng­lannista.
Juuri tätä peläten koetta-vatkin
brittiläisen valtakunta-aatteen
ajajat sulattaa koko Canadaa eng-lemninkielen
puitteisiin.
Meillä ei itseasiassa ole mitään
sitä vastaan, että maasta muodoste­taan
yksikielinen. Ja että siitä muo­dostuu
englanninkielinen, ei myös­kään
aiheuta meidän tolloltamme
valituksia; ei sen takia, että olisim­me
englantilaisuuden ystäviä, vään .
"Nyt jo aikaa sjTityä sovinto mi­nun
etujeni ja ryhmäetujen välillä.
Itse elämä tämän sovinnon valmis­taa.
Otetaanpa puolue. Me lähdem­me
vapaaehtoisesti puolueeseen. Va­paaehtoisesti
rajotamme tahtomme
ja etumme, koko puolueen eduille
ja tahdolle.
Puolueen edut käyvät meille tär­keimmiksi
kuin omat yksilölliset
etumme.
Emme tunne puoluekurin painoa,
samoin kuin ei työläinen tunne kol­lektiivisen
työkurin painoa, jota il­man,
luovaa työtä ei voi ajatella.
Me saavutamme tämän tietoisuudel­lamme,
että puolue tuo esiin koko
luokan edut ja siis minunkin etuni
puolueen jäsenenä. Miiiulle on hy­vä,
kun koko luokalle on hyvä."
Ljadov.
• » *
Sokerituotantoa tullaan rajoUa-maan.
Tämä on ainoa ratkaisu, mln-cä
kapitalistit voivat löytää nykyi­selle
elintarveti'1 ahteelle. Kaikki
maailman suurimmat sokerikauppi-aat
kokoontuivat viime kuulia Pa­riisissa
ja allekirjottivat sopimuk
sen, jonka mukaan sokeriruo'on-viljelystä
tullaan rajottamaan, jolla
culutus saa tilaisuuden saavuttaa
tuotannon. Samaan aikaan miljoo­nat
ihmise:t; kautta maailman näke-.
vät nälkää. Tämä niin kutsuttu yli-uotanto
johtuu siitä tosiasiasta, et­tä
ihmisillä iei ole rahaa, millä os
taisivat sokeria, eikä siitä, että hc
eivät sitä tarvitsisi.
Kapitalistisen järjestelmän alaise­na
ei voida mitään sille,! että yhdellä
puolen on yhä suuremmat ja suu
remmat ylijäämät elintarpeita ja toi­sella
yhä lisääntyvä työttömien ja
häikäisten lukumäärä. Tämä tilanne
pahenee pahenemistaan, eikä sitä
voida korjata, ennenkun maailman
työläiset |a talonpojat ottavat käy­täntöön
kommunismin järjestelmän,
jossa he voivat tuottaa tarvitsemiaan
ja kuluttaa tuottamiaan tavaroita.
tajansa^^kokoukseen. Ne kämpät jot­ka
eivät voi inahdollisten esteitten
takia lähettää edustajaansa, pyyde­t
ä ä n lähettämään kuitenkin kokouk­selle
alustuksensa ja esityk^nsä.
•osoitteella: L. W. I. Union alueko­mitea,
Box 1298, Sudbury, Ont.
Jokaisen kämpän On itse korvattava
lähettämänsä edustajan matkakus­tannukset.
Kokouksessa tullaan keskustele­maan
ja päättämään ainakin seu­raavista
asioista: Metsätyöläisten
järjestämistyon tekemisestä kämpil­lä
sekä kämppätoirainnan - järjestä­misestä
kuin myöskin kämpillä val­litsevien
terveydellisten olojen kor­jaamisesta
ja mittalfsasiasta.
Lisäksi tulee edustajakokouksessa
tehtäväksi alustuksia kevät-talvella
pidettävää union piiriedustajakoko-usta
v a i ^ n . Näistä kaikista, kuin
myöskin muista esille tulevista asi­oista
voi kämpillä työskentelevät
työläiset evästää edustajiansa.
L. W. I. Union Keski-Ontarion
aluekomitea.'
Yllämainitun metsätyöläisten ylei­sen
kokouksen valitseman komitean
lausunto A l f . Mäen kämpällä vallit­sevasta
tilanteesta:
J ä r j e s t ä j ä n käytyä A. Mäen käm­pällä,
huomasi hän siellä työskente­levän
yli 40 miestä ja e t t ä työt ovat
siellä yleensä käynnissä niin suurel­l
a voimalla, e t t ä sanotun kämpän e-delleen
lakkotilanteessa pitämisestä
ei ole hyötyä vaatimusten periäe
viemisessä. Siksi julistetaan lakko
sanotulla kämpällä loppuneeksi, kos­ka
työläisten toiminta tässä tapauk­sessa
ei ollut kylliksi yhtenäistä,
viedäksemme taistelua kunniakkaa­seen
voittoon.
A. Kukko K: Postinen F. Johnson
Toronton
Viikon tapahtumista
Coloradossa valtion kasakat
ne ampuivat miehiä monta.
Ei lupa ole mainarin lakkoilla,
ei vaatia parempia palkkoja,
vaikka elämä ois' mahdotonta.
Rahaporhot ne laativat juttuja,
että Mexico holsuja auttaa.
Nyt vaarassa valtio varmaan on, .
ja käynnissä kiihotus kuulumaton,
jo iarvittais* kanuunan ruokaa.
Mutta Englannin työläiset ymmärtää,
mitä tähtovi lordien sakki.
Se "reunavaltoja" yllyttää,
alas lyömään Neuvosto-Venäjää,
vaikka tutisee oma frakki.
Jo JFales'in mainarit sanoivat,
Baldtvinille vasten naamaa.
Sinä meidän et ole ystävä,
meille Venäjän työläiset veljiä,
mitä tehnet, niin tekojas* tarkkaa.
Sotalakia Suomessa seulotaan,
sitä porvarit voimalla puoltcuu
Sillä oikeusrippehet kansalta,
pois viedään, ja pistimin hallita,
voi solarosvot nyt "isänmaata".
Montrealissa tappelun nujakka,
oli union räätäleillä.
Ei aseina saksia, neuloja,
vaan pulloilla, rautaputkilla^
löi räätälit hartaudella.^
RUGNUS RAECS.
TYÖPAIKOILTA
pöytäkirja
kirjoitettu yleisestä metsätyö­läisten
kokouksesta Labor
Templessä, Port Arthur, Ont^
marrask. 24 p. 1927. Kokouk­sen
kutsui järjestykseen Jal-mar
Salmi.
1) Jalmar Salmi valittiin puheen­johtajaksi
ja Kalle Postinen kirju­riksi
ilman äänestystä.
2) Avattiin keskustelulle Pigeon
River Timber Co. kämppä 15 val­litsevan
tilanteen johdosta. Laajan
keskustelun tuloksena päätettiin, et­t
ä julistetaan lakko loppuneeksi
mainitulla ' kämpällä syystä, että
s i e l l ä ' nykyisin työskentelee 125—
150 mieheen, joten avonaisen lakon
jatkainisesta ei ole hyötyä.
3) Päätettiin että Alfred Mäen
kämpän tilanteesta lopullisesti pää-;,
tetään sen jälkeen kun saadaan tar­kemmat
tiedot siellä vallitsevasta
tilanteesta. Päätettiin että D.
<5lark*in kämpän lakko — Rogard
Ont. —• julisteitaan- virallisesti lo­petetuksi
metsätyöläisten aikaisem­man
kokouksen päätöksen perus­teella.
, 4) Kokouksen päätöksistä ilmoite­taan
Industrialistissa ja Vapaudessa.
,5) Päätettiin valita kolmihenkinen
komitea joka tulee ilmoittamaan ko­kouksen
päätöksistä sanomalehdissä,
sekä huolehtii Mäen kämppää koske­vista
asioista, syystä, koska ei tie­detä
onko sikäläinen lakkokomitea
toiminnassa eli ei. Komiteaan valit­tiin
K. Postinen, A. Kukko ja F,
Johnson.
6) Päätettiin että F. Johnson te­kee
matkan Mäen kämpälle, saadak­semme
selvän todellisesta tilanteesta,
7) Kerättiin kolehti tässä kokouk­sessa
lähetin matkakulujen OkorVaa--
miöeksi. Kolehti tuotti $4.85. ;
Kokouksen puolesta -
Jalmar Salmi K. Postinen.
(Puheenjohtaja) (Kirjuri.)
Viimeiaen hnomaatoB. 'Hienoja
höyheniä", yhteiskunnallinen näytel­mä
4:ssä näytöksessä esitetään ensi
lauantaina. Kappale on kaunis si­sällöltään
ja samalla hyvin opettava.
Niinkuin jo viime kirjeessä mainit­sin,
että nimi ei oikein sovi tälle
kappaleelle, se sopisi paremmin hu­vinäytelmälle.
Vaan kerta kaikki­aan,
kappale on yksi parhaimpia yh­teiskunnallisista
näytelmistä. Kap­paletta
ei tulla esittämään kun aino­astaan
tämän kerran, joten älkää
laskeko hyvää tilaisuutta sivuitse.
Kappale, vaikka o i ^ n 4:ssä näy­töksessä,
niin silti jää vielä aikaa
tanssille kokonainen tunti. Sisään­pääsy
50 veroineen
Joulukuun 10 pnä on näytelmä-seuran
toimesta naamiaiset. Ja nyt
tahdon yleisölle ilmoittaa, e t t ä nä­mä
on todellakin sitä mitä nimi si­sältää.
Ensiksi, palkintoja jaetaan
seuraavasti: ensimäinen pal^nto
?10.00, toinen $7.00 ^ j a kolmas
$4,000. Ensitilalle asetetaan aihe.
Vaan jos on naamioitussa sellainen
joka voittaa aiheen, niin tietysti tu­lee
palkittua. Palkinnot jaetaan
pisteluvun ^perusteella. Ja toinen
puoli j a samalla hyvin tärkeä on o-tettii
huomioon. Nim.: kukaan ei* saa
tanssia ilman 'naamiota niin kaiian
kun naamiot poistetaan. Siksi on
varattu ovelle iiaamioita, joita saa.-
Tanssia saa kun vaan on naamio
päässä, vaikka onicin omassa pu­vussa.
Tahdon siis kaikille ^joissa
ilmoittaa, että alkakaa hankkimaan
itsellenne pukuja, sillä näistä tulee
oikein "jättiläisnaamiaiset". Ovi­raha
on 50 senttiä kaikilta. Emme
ole kohottaneet sisäänpääsyä kun on
hiin huono aika. Siis toivotan kali?-'
k i tervetulleeksi r Ilo ei puutu sinä
iltana. — H . . r i .
JärjestysvaBbkuntaan ei saatu
puuttuvaa henkilöä. Asia jäi valio­kunnan
huostaan. -
Lapsien pääsystä tanssitilaisnuk-siin
muodostettiin seuraavanlainen
päätös: e t t ä alle 143ta vuoden van*
hat eivät pääse haaliin tanssien ai-kaifa
ilman vanhempia, ja ne van­hemmat
jotka tuovat lapsia muka­naan
täytyy pitää heistä huolen.
Kysymys, järjestetäänkö toimi
j a valiokunnat~siten e t t ä jokainen
jäsen vuoronperään tulisi olemaan
jokaisessa toimessa määrätyn lyhy­en
ajan. Kysymy^ jätettiin pöy­dälle.
Osaston laulun- j a soiton johtajalle,
Väinö Valolle päätettiin maksaa
palkkaa 25 dollaria kuukaudessa,
joulukuun ensi päivästä lähtien
1927. Palkka ei edellytä sitä, että
yllämainitun henkjlön pitäisi olla
läsnä jokaisessa osaston järjestä­mässä
tilaisuudessa, mutta vain tar­peen
vaatiessa.
Joulnkuun 4 p:nä, siis ensi sun-nuntai-
iltana toimii osasto jäsenil­leen
illanvieton tai niin sanotun
perheiltaman. Tilaisuudessa esite
t ä ä n yksinäytöksinen kappale "Ka­donneet
housut", lauluja, runoja,
y.m. y.m. Vapaa ravintola. Sisään­pääsyn
oikeuttaa näyttämällä jäsen­korttia.
Siis siellä tavataan. — Ra-portteri.
Eri paikkakiMfa
Timmins, Ont.
Raportti C. S. J. Timminsm osas­ton
kokouksesta 27 päivana marras­kuuta
1927. Luettiin S.J:n toi­meenpanevalta
komitealta saapunut
kirjelmä, koskien aluekomiteain
muodostamista. Jätettiin pöydälle
seuraavaa kokousta varten.
Uusia jäseniä yhtyi 8. Asetettiin
ehdokkaat johtokuntaan seuraavalle
puolivuodelle. Valitseminen toimite­taan
ensi kokouksessa.
Päätettiin järjestää toveritar Ma­r
i a Pirttisalpn hsryäksi avustusilta-mat
heti/ensitilassa. Jätettiin huvi-toimikunnan
huoleksi.
Näytelmäseuralle myönnettiin lupa
pitää iltamat heti vuoden ^ussa
näyttämökalustopi hankkimiseksi.
Lausuttiin toivomus näytelmäseu-ran
puolesta ettei heitä heidän va­kituisina
harjoitusiltoinaan häirit­täisi,
eikä järjestettäisi niiksi illoik­si
minkäänlaisia muita harjoituksia^
Huvitoimikuntaan valittiin V.
Koski ja' Hjalmar Korri.
Tuomas Kutisija alkaa olla mies
entisellään. Tuli eilen-illalla tänne
toimitukseen ja sanoi reippaaseen
tapaansa hyvänpäivän ja istuutui
juttelemaan. Seuraavaan tapaan
Tuomas jutteli:
—• Kuulkaahan vaarit. Oletteko
te ollenkaan huomanneet, että esi-^
merkiksi tämä meidän pääkaupun­kimme,
Sudbury on sangen huonosti
edustettuna omassa lehdessämme?
— Kuinka niin? kysyimme. Eikö
siinä ole kylliksi sudburylaisUle
kunniaa, että lehtemme ilmestyy
täällä? Ja sitäpaitsi, onhan täältä
useammassa lehdessä iltamapuhveja,
kokouspuhveja, tanssipuhveja, j a —
tuota — itsekehumispuhveja. Vie­läkö
pitäisi olla enemmän?
— Vielä, tokaisi Tuomas. Kun
ihmiset' muilla paikkakunnilla kat­selevat
lehdestämme Sudburyn osas­toa,
^niin he tulevat aivan vairmaan
siihen käsitykseen, ettei täällä muuta
tehdäkään-, kun runnataan tansseja
j a pidetään kokouksia, joissa ei teh­dä
minkään valtakunnan pykäliä.
—- Mutta minkäs me sille voimme,
jos ei sellaisia 'järjestötoimintaa
koskevia ja yleensä paikkakunnan
uutisia tänne toimitukseen lähetetä.
Emme mekään kaikkin paikkoihin
ehdi, kun pitää toisinaan t ä t ä leh­teäkin
toimittaa.
—- Ota sudburylaisia otsatukasta
j a hihkase heille suuhun, mitä teh­dä
pitää, tokaisi" Tuomas tarmok­kaasti.
Katsoppas esimerkiksi tim-minsiläisiä.
• Heille "Neekeri" huo-
Paikkakunnan suurimmasta kai­vannosta
on vähennetty työläisiä.
Milloin aletaan taas ottamaan, sii­t
ä ei ole tietoa. Vähennyksen pitäi­si
olla vain tilapäinen eikä sen suun­tainen,
että kaivannon tuotantoa
vähennettäisiin. Metsätöitä on syk­syn
kuluessa alkanut Mattagami-jo-kea
ylöspäin useammalla kämpällä.
Kuitenkaan ei siellä ole työvoiman
puutetta, sillä ^ sinne kulkee toisilta
paikoilta työttömiä miehiä.
Suomalainen työläinen, Oskar
Juntunen kuoli Toronton sairaalaan.
Hän oli täällä sairastanut pitemmän
ajan,' käyttäen luonnonparahtajain
apua. Toronton sairaalassa ehti hän
olla vain lyhyen ajan. Hän Oli
niitä entisiä Muurmannin legiona-laisia,
joita joku vuosi sitten tuo­tiin
tänne Canada^ Englannin hal­lituksen
taholta, kun Suomen hal­litus
ei Ruostunut antamaan heiUe
vapautta Suomessa, koska he olivat
taistelleet Suomen valkoista halli­tusta
vastaan. Aikoinaan hän kuu­lui
täällä puolueeseen, .metsätyöläis­ten
järjestöön ja työväenpuolustus-liittoon.
Viimeiset ajat hän oli ul­kona
niistä, joka ehkä johtui sai-raudellisista
syistä. .
Työtoverinsa pelastamisesta var­masta
kuolemasta sai 500 dollaria
palkintoa ja kunniakirjan Väinö
Kangas Hollingerin komppanialta.
Tapaus lienee harvinainen laatuaan,
sillä tuskin on ennen kukaan saa­nut'palkintoa"^
.
Työläisten sopii olia varovaisia,
sillä kaikenlaatuisia valkoisia esiin­tyy
työläisten joukkoon etsien suo­siota
itselleen monella eri 'tavalla.
Juuri hiljan täällä sattui tapaus, jo­ka
antoi näytteen miten voi käydä
jos ei olla varovaisia. Työläisten
ruokakunnan - keskuuteen tuli mie^,
joka oli sairauden ja puutteenalai­nen.
Niinkuin on täällä tapana,
avustetaan puutteeseen joutuneita
keräirksillä ynnä muilla. Hänelle
annettiin poikatalolta asunto ja
ruoka ja laitettiiii keräyslistat liik­keelle,
e t t ä hän saisi rahat j a pää­sisi
lääkärinapua .saamaan ja Suo­meen,
minne halusi. Viimeisenä päi­vänä
jolloin keräys oli täysi ja hän
olisi päässyt lähteniään, tuli tieto,
e t t ä hän oli pahempaa lajia valkai­sija
mitä voi olla. Muodoltaan tuo
mies pii vanha ja maailman kulutta­ma,
joten ei häntä kukaan osannut
epäillä siksi mikä oli. Sairautensa
^ikana hän; näki kovia tuskia, kul­kien
ympäri huonettaan ja tehden
hulluuteen meneviä temppuja. Kerä­ys
p d r u u t e t ^ ja mies sai lähteä
omainsa luokse. Toinen samanluon-toinen
tapaus sattui vähän jälkeen]
Yksi puutteessa j a myös sairaana o-leva
pyytää apua. Kun miehellä
ei ole muita todisteita kuin vain
valkoisten antama, e t t ä hän on (va
paussodan ^ n k a r i " II luokan ur
hollJsuussankarilta) työläisten vas­tustaja.
Kun tuonlaatuisia tulee työ­läisten'
keskuuteen, niin tulee ky.
symys mitä heille tehdä? Ainoa kei­no
on pitää ne erillään työläisten
joukosta. Eivät he tule* työläisten
kun vain puutteen pakoittamana,
sillä työn saanti on huonoa ja lah-taruus,
mitä olleet ovat, ei täällä
auta. Se kunnia kun saivat Suomen
sisällissodassa ei kelpaa täällä. Siksi
he monet ovat tulleet huomaamaan
tekonsa ja pyrkivät niistä joukoista
pois. Kuitenkaan ei mainitunlaisil­le
voi työläiset antaa antee'ksi enti-siä
tekojaan vaikkakin he miten o-lisi
alas painuneita ja puutteenalai-sia.
Heillä on omansa ja pysyköön
omainsa luona kun apua tarvitsevat
—- Joku joukosta.
Rosegrove,,Ont.
Tov. Sanna Kannasto puhui tääl­lä
kahtena päivänä. Hän piti nel­j
ä puhetta, kaksi yleistä, sekä kak­si
naisille j a lapsille. Hän tunnetulla
taidollaan selosti tärkeitä asioita, ja
antoi^ ohjeita naisten järjestämis-työssä.
Kehoitti perustamaan Työ­läisnaisten
liiton osaston, sillä se on
nykyään parhain muoto yhteisrinta­man
rakentamiseksi työläisnaisten
keskuudessa. Päätettiin kutsua ko­koon
i)erustava kokous joka pide­t
ä ä n 8 p. jouluk. 1927, kello puoli
kaksi Kankarin talossa. Saapukaa
siis kaikki ftaiset kokoukseen, että
voimme alkaa heti toimimaan, ei
hetken innostamina, vaan harkitkaa
asia vakavalta kannalta, että voim­me
seisoa pysyvinä, toimivina jäse­ninä.
Jäsenmaksuja ei peritä, jo­ten
sitä ei tarvitse peljätä. Liitol­le
menee ainoastaan yksi dollari
vuodessa veroa 50 jäsentä kohti, jo­ten
sen voij hankkia; muutoinkin.
Ihmetellä täytyy, miksi niin kovin
vähän saapui kuulijoita puhetilai­suuksiin,
vaikka ne oli järjestetty
kolmeen paikkaan ettei matkat olisi
niin pitkät. Täytynee kysyä, missä
oli se tämän seudun niin kutsuttu
sataprosenttisesti järjestynjrt jouk­ko,
sillä eihän luulisi järjestyneellä
työläisellä olevan niin kiire rikas­tumiseen,
e t t ä ei voi j ä t t ä ä työtään
vähän aikaisemmin, että jaksaa, ja
ehtii puhujaa kuulemaan sillä heitä
on niin kovin harvoin liikkeellä.
Naisjaoston organiseeraaja
mautti mitä heidän rauhaansa tulee
paikkakuntakiirjeisiin nähden ja -
.katso — tulokset ovat mainiot. Tim-minsiläiset
ovat nykyisin ensimmäi­sen
luokan kirjeenvaihtajia koko
Vapauden alueella. Ja kylläpäs n i i l ­lä
asiaa riittää. Sieltä tulee sekä
mukavaa että vakavaa. Sellaista,
e t t ä sitä passaa muidenkin lukea,
eikä ainoastaan timminsiläisten it­sensä.
Ja niistä näkee muutkin
paikkakuntalaiset, että siellä toi­mitaan.
Jos ei ala mennä hsrvästi
asiat, niin heti kirjeenvaihtaja huo­mauttaa,
että ottakaapa ystävät ja
kylännaiehet tähdätessänne karkeam­pi
J3fvä. Ja asia korjaantuu.
— Mutta Sudburyssa ei niin teh­dä.
Täällä vain lekotellaan huole-tonna
kuin mamman villakopassa.
Pidet^ä.n kokouksia, touhutaan ja
pullistellaan, mutta eipä vain suvaita
niistä mitään mainita omassa ja
omalla paikkakunnalla ilmestyvässä
lehdessä. — Hyi hel^vetti! Ja Tuo­mas
sylkäsi pitkän ja leveän nuus-kasyljen
allekirjoittaneen uuden uu­tukaiseen
ropessiin. '
I5le meinasimme suuttua, mutta
emme saaneet aikaa, kun Tuomas
jatkoi kiukkuisena: '
— Mutta siihen on saatava muu­tos
aikaan! Lähden hela ensiksOdn
Poikatalon isännöitsijän luo j a ky­syn
miten Poikatalon homma run­naa?
Hyvin vaiko huonosti? Sei­sooko
se, paikallaan kuin Naanta­l
i n aurinko, vai meneekö eteenpäin?
Siitä on isännöisijän kirjoitettava
lehteen elämisen kuyauö. - Sitten
lähden kiertämään solu solulta ja
kyselen, miten niissä toimitaan ja
jokaisen solun organiseeraajan on
kirjoitettava säänolHsesti pätkä leh-
Border Cities, Ont.
Naisten työolot ovat täällä käy­neet
myöskin jonkunverran huonomr
miksi yleisen huonon työajan seu­rauksesta.
Monet perheenäidit ovat
pakoitettuja etsimään jotain tila­päistäkin
ansiota perheensä elatuk­seksi
kun miesten nykyään on mel­kein
mahdoton saada, minkäänlaista
työtä. Siitä johtuu että naisten
päivätyöpalkkojen, pyykinpesu-, sili­tys-
ja siivouspaikkojen kysyjiä on
enemmän kun tarjoojia ja siitä taas
uonnostaan seuraa / palkkojen las­keminen.
Kun "^^"nen oli naisen
: ceskimääräinen päiväpalkka 3 dol-aria
on se njrt laskenut 2.50 ja vaa­ditaan
useassa tapauksessa päivän
työ 2 dollarilla. Palvelustyttöjen a-sema
on jonkunverran parempi. Hei­lin
ei huono aika niin pian koske
kun muihin palkkatyöläisiin. Hei­dän
viikkopalkkansa vaihtelee 8—15
dollarin välillä. On kuitenkin ta­pauksia,.
e t t ä aivan kieltä taitamat­toman
tytön on täytynyt mennä
paikkaan 6 dollarin viikkopalkalla
j a siitäkin vielä ensimäisenä viikko­na
maksaa puolet paikan välittä­jälle.
Miesten työmarkkinat ovat edel­leenkin
hjnrin hiljaiset. Hallituksen
teen, että tässä muutkin tiedetään,
toimiiko he vai nukkuvatko van­hurskaan
unta. Suom. Järj. osas­tosta
myöskin täytyy jotain ihmis­ten
ilmoille kuulua. Ja maitoliik-keen
puuhistaj ja kaikista toimin­noista,
mitä täällä Sudburyssa on.
Pioneerit ja nuoriso-osasto kuuluvat
olevan toiminnassa, mutta eipäs vain
niistäkään monta riviä lehden pals­toilla
^ ä y . Sitten minä sanon Jääs-keläi&
slle, sille, jolla on se kuuluisin
kaara tässä maaherran piirissä, että
kirjoita fciukkuisesti kansalle luet­tavaksi
havaintoja' 'aiiltä aloilta,
joissa itse toimit. Ja ellei hän sitä
tottele, niin minä ajan siltä par­ran,
jota hän itse ei ole lupaukses­taan
huolimatta tehnyt. Ja entäs
uriieHuseura Kisa siten! Siinä meillä
on kans*yksi surunlapsi; Siltä suun­nalta
ei ole kuulunut muuta, kun
e t t ä koko seura on ravistanut kuin
vanha piimäleilLj,
— Ja nyt minä lähden ja panen
paikat heilamaan, sanoi Tuomas lo­puksi
ja painui ulos. — Saapa ^sit­ten
nähdä, saako Tuomas sudbury-laisiin
puhallettua henkeä?, Epäi­lemme,
sillä kyllä suuta soitetaan-—
j a siihenpä se kaikki rajoittakin.
Luppovaaran ISIK»