Vapaus, April 7, 1930

              Maanantaina, huUik. TpTia —- Mon., Aprll 7
V A P A U S
. - . VAFACS (Liberty)
i o i o i t a i . kosttori. k!ii«i<8ppa f* P*»» « D U M t s l om E l a SuectiDi.
foftioMUi Vqxas, B«z 69, Ss<U>arr« Oat.
^ e U m e t : KonUori 1038. — Toijnibu S36W. — Kiijakaappa Z3ZIW.
^%tnif. OUiea (joi> v<v^ »JTcnitcriifnl». c<e.) 103S—£<iiMr S36W^—Boobeot* 2S87W.
t : J . W. Afcl«ri«-
OfCe*. Bookjx»» aad Priatikopt V«pM« BBIU4»(< E t a ' StrpM.
Aa n a i i «k iw MUiNMdi Vap«»i P.O. B M «9. Suflofar, Ost.-
• , TILAVSHUiHJLT» V i ' / -„ t r r ,. •Hr
J Tk4*50, « kk. »JO, » tt. 11.7» j> » kk. ii.et^!-. iMnniMaii^'^
»iLf -»iBOTMin»; j »k. «6JI0. « kk. » 3 J 0 j» 1 kk. wj»;-; :
JblOn^äCfNAT VAPAtniZSSiii
Canadan Kp:ii ja Suo
se
I. Järj. välisen
- _ - T-^'':f^' '
i u i i t r a i k t o U a c t s k i c i «l.a> karta. « i M kakai kcrtM. —' ••4w»liil«c«» 'Hii>irtri«' a^iiiataCTXakat
yaltfafnnma. — NtacsautsttoUjootBkaet äOe kerta. ( I M S kettaS' — SrstraiiiadCakaM tl-UC
<i«ns, CrjlO 3 kertaa. — AaBntocroiiiootukaet 12.00 kctta. $3ilO kakai kanaa. — KiitnaHnKimlr»^
ftpOj karta. — Kaoleaan i Iw<rtiik«et 92.00 kfrta. SO liaäoiakaa kiiloalauaeeUa tai BoiatoTärsritii. —
' «lotaa^ tiaiot i« oioicämotukMtt UOc kerta. tlJDO kolcM kertaa. — TOapUeiliaettaiies ia Oisoti»
•ceattsaric» «o, nadittaejM. ' i k c t e t a r i ihaotoifaiau ctskltcea.
, Ccsetal adrcrtisioc ratea, 7Sc cal. lacli. Hiniaam charga in aiafU laaaitim, 7tc. Tiu
«'fTna ta iba bcet ad«cntaia< s c d i aB amms tba r>o«!di paoyla ia Casa4a.
; M ette milloia ttbania «aa raauotu esaJmiiateo kirieeaeesaa, kirjottakaa aadaliaaa UiVkaaa
l a i t a i i a pcraooaaHitelU nimeUäs J. W. Ahlqrlat. Ulkkeenhoiuja.
Väppn /950
CANADAN KOMMUNISTiPUO-L
U E E N POLIITTISEN KOM4TE.
AN PÄÄTÖSLAUSELMA KOMIN­TERNIN
POLIITTISEN 5 KÖMIS.
SIONIN PÄÄTÖSiEN
JOHDOSTA,
1 > Canadan KomBnunjstijiuolueen
polihtinen komitea hyväk.syy ja eh-dottoma.
sti vahvi.staa Kominternin
päätökset puolueen Hi.säi.sen kriitil­linen
tilan ja puolueen johdon ja
oikei-stosiiven johtavien aineksien
välisen ri.stiriidan likviteeraamisek-si.
2) Poliittinen komitea ehdotto-ma.
sti vahvistaa Kominternin Po-lijtti.
sen Sihteeristön pääasiallisen
päätök.sen ja hyväksyy siihen sisäl­tyvän
puolueen johdon arvo-stelun.
Tämä arvo.stelu on täy.sin oikein ja
tulee .sen palvella puolueen etua
korjaamalla virheellisen metoloo-
<?ian ja organi3atoorisi.'-:sa asioissa
ilmenevän mekaani.sen tendenssin
mikä on ollutj heikkous työssäm­me.
3) Poliittinen komitea vahvistaa
Kansainvälisen köyhälistön vallankumouksellinen mielenosoitus­päivä,
vappu, tulee tänä vuonna vietettäväksi kiihtyvän taloudelli.sen
kriisin vallitessa. Tämä antaa työläisten taistelupäivälle entistä tär-keämmän
merkityksen. Kymmenet miljoonat työläiset kulkevat työttö­minä.
Miljoonat ovat olleet työttöminä koko talven. Sadattuhannet
ovat käyneet kamppailua nälkäkuolemaa vastaan. Häikäilemättömiä
hyökkäyksiä tehHään työläisten elintasoa vartaan. Palkkoja kurjiste­taan,
työtä kiristetään. Kapitalismi kaikkialla koettaa pönkittää ase- yhtenäisyyden palautumi-maansa
sysäämällä koko lamakauden kuorman työläisten harteille. jäsenoikeuksien palautta-
Kriisi koetuu tuhoisaksi erikoisesti keskiluokalle. Tuhannet pienem­millä
pääomilla toimivat yksityisliikkeet häviävät tuhoisassa kilpailus­sa,
suurten yritysten keskittyessä jättiläistrusteiksi, kuten näkyy Ylidy.s-valloissa
lukuisten suurteollisuusyhtymien yhdistymisestä.
Fascistiset hyökkäykset työläisten joukkovoiman ja toiminnan ku­kistamiseksi
uudistuvat päivä päivältä. Lakot saavat kärjistyneen luok­kataistelun
luonteen, kuten työttömien mielenosoitukset maalisk. 6 päi­vänä,
kommunistinen liike joutuu jättiläismäisten taistelujen keskelle
kaikissa maissa, sillä se pyrkii asettumaan tapahtumien tasalle johta­maan
kumouksell istu via joukkoja taisteluun kapitalistista järjestelmää
vastaan.
Työläisten kansainvälinen taistelupäivä tänä vUonna tulee siis mer­kitsemään
sysäystä tälle taloudellisista oloista lähtevälle kumoukselli­selle
joukkotoiminnalle. Esim. Yhdysvaltain kommunistipuolue ke-hoittaa;
tyi^iäisjoukkoja valtaviin teollisuuslakkoihin ja muuttamaan
nämli laicot poliittisiksi joukkolakoiksi.
Canadassa esiintyy radikaalisella työväenliikkeellä ja kommunisti­puolueella
myös suuri tehtävä yhdistää työttömien joukot sekä teolli-suiiden
palveluksesa olevat työläismassat vappumielenosoitusten poh­jalla
todelliseen joukkoesiintymiseen, joka kohdistetaan työnantaja-
Iuoikkaa^'^ vaietaan* 'Vahvistetaan työläisten kansainvälis.yyttäy.taiste-lusjpa
imperialistisen sodan vaaraa vastaan ja Neuvostoliiton pMolusla-inii>
d|»i Ja'^jonka /yhteydessä pai jaatetaan joukoille, ammatillisen Jiik-
• k^ettnpyrokraÄtistM
pun]^ien^soitt!|si]^la |t)ilee p^i^^hiaöh <äfi£?'^ii6irii<rf^ Suurempi merkitys
jjoouuIk^kiDbjJeeAfi mmoohhiilliiMMnipiiiseeeki^sii lluuookkkkaattaaisitsetVeliiiiiiimn^ ^Ilccmuir i vv uosikausiin siii(i
syystä,^ ettii taloudellinen kriisi on luonut pohjan proletaaristen maS'
sojen liikehtimiselle.
miset suomalaisille tovereille, joil­ta
oli otettu puolueluotto tai eroi-tettu
puolueesta äskeisen puolueen
kriisin kuluessa (suomalaisten
hajaannus). Me hyväksymme noit:
ten organisatooristen toimenpiteit­ten
peruuttamisen, jotka hätäisest'
pantiin käytäntöön ilman muiden
oikaisevien toimenpiteitten riittä­vässä
määrässä käyttämistä, ja il­man
riittävää aatteellista työtä ri
vijäsenten keskuudessa. Poliitti­nen
komitea on vakuutettu, • että
nyt Kominternin taholta otetut ku-rinpitotoimenpjteet
näitä tovBreita
kohtaan (muistutukset, huomautiik-set
ja toimistaan eroittamiset), sa­moin
' kuin heidän virheittensE
luonnehtiminen, muodostuu selväk­si
oppaaksi tulevalle itoiminnalle,
kuin myös Kominternin esiiii tuo­ma
arvostelu puolueen johtoa koh­taan.
4) Poliittinen komitea tervehtii,
yllämainittuja päätöksiä ja puolu­een
' yhtenäisyyden palaut^n^isy
Kominternin päätösponnen .pohjal­la.
'' Polkom lupautuu ' itsepuöle^-
taan ät-moicka'ksti ;ttoudattämaar
kaikkia näitä 'jiäätölisiä ja ' jatka­maan
taistelua Kominternin linjan
puolesta ja oikeistovaaraa vastaan
(Jatkoa edelliseen numeroon)
väkayy täydellisesti tuossa tutki- j paukseen ja tilanteeseen ja käyt-raukscssa
saavutetut tulokset. [:ää sitä kommunistisen liikkeen
Tovereille V^ara ..ja, Tenhunen, i hyväk.si.
a^toi Komissioni .vakavan. mui.stu-i ksearvostelun tärkeyden ymmär-tMk.
sf-n koska he olivat tehneet it-; ,i:„.inen ja sen jatkuva käyttämi-sen.^.
ä virheisiin.syyili.?iksi erittäin ; r.,.„ on ala, jolla olemme paljon
^^a£tu^nalalsls?a tebiävissä. Sen l i - ! laiminlyöneet ja joka on viipymlt-
.saki piti KomLssioni tov. Tenhusra i;, korjattava. Tehtyä virhettä ei
sopimattomana vastuunalaisiin puo-vastaisuude.s.sa yri:*ttävä pai
luetehtävHn, siihen-asti. kun hän I kala uudella virheellä,'vaan on st
to>minnaa.sa OP .osoittanut voitta-j h,.ti tunnustettava ja korjattava
neensa virheeUiset käsityksensä ja .Samalla kun Kominternin Poliitti-
Ifiopuneensa mistä. Tehdyt vir- .^n Komissionin päätös tuomitsee
heet maarasi Komissioni korjatta-' Suomalaisen fraktian ja puolueen
vaksi. : johdon virheet ja osoittaa selväsf
Samoin antoi Komissioni muis- ; näissä elimissä vallinneen itsearvos-tuluksin
.asianomaisilie. Puolueen telun puutteen, velvoittaa sen hen
johdossa oleville tovereille, heidän ;:i ja sisältö Puolueen- koko jäse-tekemistään
virheistä tämän asian .listön säälimättä harjoittamaan it-yhteydessä
ja määräsi nuo virheet , .searvostelua toiminnassaan. Itse-korjättäviksi.
; arvostelu on yksi välttämätön ehtc
Ä-sianomaiset suomalaiset, samoin luottamuksen ja hyvien kommunis
kuin puolueen johdossakin olevat li ten suhteiden rakentamiselle
toverit, ovat itunnustaneet virheen-, i'Jolueen johdon, sen eri elimien
sä Komissionille, antaen lupauksen ! J"uk'«>Järjestöjen ja-jäsenistön vä
niiden korjaamisesta kaikella tar-ilHIt*-
moiiaan ja käytettävissään olevilla "Nykyään on elettävänämme ka-keinoilia,
jsekä luvanneet noudat- jj)italismin kolmas sodanjälkeiner
taa Komissionin päätöstä kaikissa J kausi, joka on aiheuttanut yhä suu-cri
kohdissaan. lienevan kansainvälisen pulan. Tä-
Toverit! Nyt, kun .tuo selkkaus'mä synnyttää yhä ^ulkeampaa riis
on siis huolellisesti, yksityiskohtai- toa ja työttömyyttä, herättäen suu­rempia
työläisjoukkoja huomaa
mukaisesti I maan kurjistuvan asemansa ja ajas
heitä nopein askelin vasemmalle
Canadassakin työläiset jo lukuisill;
paikkakunnilla liikehtivät arkaile­matta,
ottaen osaa mielenosoitus
säesti, kommunistisesti ja Kominter-nm
menettelytapojen
I • .v>.'>.'uJftifo>|
16
Kansai
nasta läh
lounaisiss:
meistä suurt«»]uunS
mikä on jiiurtuneena p«olueessam<'- - yaaran sijöittamisosOt
me. Kominternin Poliittisen sih­teeristön
päätösponnessa varattu­jen
työspunnitelinien pohjalla, jot-ka
tulevat valmistettavaksi yhdessä
j^olkomin, Kominternin ja. Suöjn;
Järjestön tp. komitean .puplup^rak-aiän
'kanssa, tulemme ..jatkamaan
työtämme työväen joukkojen voit­tamiseksi
Kommunistisen X^iteriMi-tionalenja
proletaarisen vallanku­mouksen
puolelle.
5) Poliittinen komitea julkaisee
lausunnon suomalaisten hajaannute
isen likviteerausta koskevana sopu-sointuisasti
tämän päätöslauselman
linjan kanssa.
Canadan Kommunistipuolu­een
Poliittinen Komitea.
ftjQlii^bmiissa Alinassa ^.
h uutisiöimiötöh, Assödiäted Pressin; Kii--
W^aan oy ai', tai onppikaiskapiniit jp^^%\iilleel
>a'sellaiseen laajuuteen, ett.ä ne muistuttavat vii-eliiseii
nousun aikaa, vuotta 1927. Näissä maa­kunnissa,
Fukienissa | a Kiangslssa, on sissisota kehittynyt talonpoikais­ten
suiiripiirteiseksi taisteluksi. Sotilaat käyvät entistä radikaalisem-miksi
ja monin paikoin^ Sreljeilevät" kapinoivien talonpoikien kanssa.
Nankingin hallitiista vastaan muodostetun sotilasblokin johtaja,
Sheuisin maakunnan .kuvernööri Yen Hsi-shan, syyttää Nankingin halli­tusta
avoimesti kykf!|i6mättÖmyydestä taistella talonpoikaiskapinallisia
vastaan. Nankingin hallitus on julistanut sodan ensiksimainittua vas­taan,
Antamalla määräyksen hänen vangitsemisesta. Kiinasta saapunei­den
pätevien tietojen mukaan kiihtyy talonpoikaiston kapinallisuus sen
johdosta, että Nankingin hallitus rahapulassaan on kiristänyt köyhty­neiltä
talonpojilta monen vuoden verot etukäteen.
Kiina, ei ble siis ainoastaan siirtynyt uuteen imperialististen rosvo-käiiraalien
väliseen sotaan vallasta, mikä heijastaa ulkoisten imperia-listlvaltain
pyyteitä päästä määräävään asemaan toistensa kustannuk­sella
ja kuvastaa siis Yhdysvaltain, Japanin ja Britannian välisten ris­tiriitaisuuksien
laajentuniista, vaan Kiinan talonpoikaiston pohjakerrok­set
äärimäisessä ahdistuksessaan ovat jälleen nousemassa kumoukseen.
Nankingin hallitus Chiang Kai-shekin johdolla on kyllä koettanut voi- j piissionin päätöslauselman' Canadan
lavansa murskatakseeri talonpoikaiskapinat. Epävirallisten tietojen mu- kysymyksessä, lausuu yksimielisesti
kaan pn Nankingin hallituksen toimesta teloitettu puolimiljoonaa työ­läistä
ja talonpoikaa, mutta tälläkään verisellä terrorilla ei ole voitu
tukahduttaa vallankumousta. ^
selvitetty, jjiä, ensi sijassa meidän
asiaan sekaantuneiden, mutta sa­malla
myös kaikkien puoluetove­rien
velvollisuudeksi, ei r^noastaan .
luvata parannusta ja tarmokasta tilaisuuksiin ja taistellen pelkää-toimintaa
kommunismin hyväks: mättä poliisiterroria vastaan. Kai-vastaisuudessa,
vaan meidän on
samalla korjattava talteen ja käy­tettävä
luokkataistelun hyväksi ne
arvokkaat opetukset, joita tämän
asiäp yhteydessä, saimme. Kommu­nisteina,
ei meidän sovi antaa hai-rahdustemme
kukistaa itseämme
vaan oii niistä otettava pppia ja
ohjausta vastaisuvitta varten.
Meillä tuiee kyliii olemaan vastuk­sia
vastaisessa rakennustyössämme,
mutta sellaiset bn raivattava pois.
yjtsi pahimmista vaikeuksistamme
on .meissä suoma)aisissji tavi^täva
taipumus , syrjäapvetääntyniiseen
puolueen .sisäisestä^ tpifnihnagta.
Verrattain al^am,eÄ.,i^ taso
ja siirtola^isigsa y|^ens4;l,ö^ tila-päisyj^
dea.j^ ;^,^räa?c^ tunne, se­kä
kielelliset vaikeudet, ovat suu­rena
haittana. , .
CANADAN SUOMALAISEN JÄR,.
JESTÖN TOIMEENPANEVAN
KOMITEAN KOMMUNISTISEN
FRAKSIAN LAUSUNTO KOMIN,
TERNIN PÄÄTÖÖSLAUSELMAN
JOHDOSTA, JONKA SE TEKI
CANADAN KYSYMYKSESTÄ
Suomalaisen Järjestön .Toimeen­panevan
komitean fraktia, käsitel­tyään
Kominternin Poliittisen Ko-
ImpeiriaUstien neuvottelut karilla
Työväen petturi MacDonaldin suurenmoinen pasifistinen rauhan-ele,
Lontoon konferenssi, on auttamattomasti karilla. Tämä oli ilmeistä
jo viikkoja takaperin, mutta vielä joku päivä sitten uskottelivat jotkut
kapitalistilehdet, että sittenkin voitaisiin päästä joihinkin tuloksiin.
Viimeisin todiste oli fascisti-Italian edustajan ilmoitus, että niin kauan
kun Italialle ei myönnetä oikeutta kohottaa laivastotonnistoaan samaan
määrään eli 750,(X)0:een tonniin kuin Ranska, ei minkäänlaista yhteis­ymmärrystä
voida saavuttaa "turvallisuussopimuksen" pohjalla.
Pitkän aikaa koetettiin uskotella, että jotakin oltiin saavuttamai-sillaan./
Sjtten yritettiin pelastaa konferenssin maine joillakin paperilla
olevilla .päätöl^jllä, jotka nekin kuitenkin jäivät keskeneräisiksi. Ja
nyt lopuksi ollaan pakoitetut myöntämään, ettei mitään ole saayutettu.
TamSjjohtuu siitä,'että imperialististen rosvovaltain väliset vastakohdat
oyä|;t^in kärjistijrheet, ettei minkäänlainen aseiden rajoitus voinut tulla
ky53^xks«e*i^iYhdysvallat ei-ole konferenssin johdosta poikennut hi-tuiätäkään''
jättiläismäisestä laiva^suunnitelmastaan ja MacJDonaldiii
ilmoitukset, että Britannia tulee luopumaan eräiden risteilijäin rakenta- luokkataistelun kärjistymiskautena,
misesta, oli ainoastaan korttiveto yleisön huiputtamiseksi, samanlainen h ' pelkkä virheiden tunnustaminen
kuin Ranskan vetoomus uuden "turvasopimuksen'' tarpeellisuudelta, i^,^. '"^"^"^S^^.-^
A- I u. • 11 » . . , . ,. . . . . . , '<l«n on ryhdyttävä myöskin voima-
^ Ampakohla, jossa suurvalat omasivat joltisenkin yksimielisyy työhön, yhdessä Puölii-jo
ennen konferenssia, oli sodan valmistamisesta Neuvostoliittoa vas- eemme johdon kanssa, oikeisto-op-taän,
sillä rosvovallat käsittävät, että jos Neuvostoliitto saa rauhassa portunisti&ten käsitteiden pois kit-toteutetuksi
viisivuotisen rakennussuunnitelmansa, tulee se suuresti vah- Imemiseksi Puolueemme jäsenistös-wstmnaan,
kyeten voimakkaasd torjumaan kaikki sitä vastaan kohdiste- f^,Jl myöskin suomalaisista tove
tat joko taloudelliset tahi aseelliset hyökkäykset. Lontoon konferenssi ^'
selvästi todisti imperialistisen maailman kykenemättömyyden ratkaista
ristiriitansa rauhallista neuvottelutietä.
yhtyvänsä tähän lausuntoon ja hy­väksyy
sen täydellisesti. Vakuu­tamme
kaikille Canadassa oleville
suomalaisille työläisille, että tämä
! maailmanpuolueen johdon lausunto
perustuu sen riitaisuuden tarkkaan
tutkimiseen ja sen oikein ymmär­tämiseen,
joka oli syntynyt Cana;
dan Kommunistisen Puolueen ja
Suomalaisen Järjestön Toimeenpa­nevan
komitean välille. Kominter­nin
Poliittisen Komissionin päätös­lauselma
viitoittaa meille oikean
linjan ja antaa pohjan vastaiselle
yhteistyölle Canadan Kommunisti­sen
Puolueen ja Suomalaisen Jär­jestön
välillä ja ohjaa työläisten
joukkoliikkeen selvälle vallanku­moukselliselle
luokkataistelun tiel­le,
vetämällä sen yhä lähemmäksi
Kommunistista puoluetta. Omat
virheemme huomaten, näemme,, et­tä
olemme astuneet pitkän aske­leen
opportunismia kohti. Tunnus
tamme täydellisesti omat virheem­me
ja lupaamme niitä vasfedes
välttää.
Mutta nykyisessä ' tilanteessa,
syntynyt ristiriita, joka nyt on
Kominternin avulla päättymässä.,
johtui osaltaan'näistä., syistä..- Suo­menkieliset
-toverit 5,olivat; /vuosien
varrella vapaaehtoiäesti'. t luovutta­neet
vaikutusinahdollisuutensa
PuoldÖeninje Johtoori, tosin sillä pa-riistäella^
että maassa,? jossa >eng-
•lÄnniijkieli on vallitsevana, tulas *
pnolii^en -johto olla englannin­kielisten
; toverien käsissä. Täl­lä
katsantokannalla on tosin
vastaisuudessakin tärkeä merkityk­sensä
mutta se ei saa päästä mää­rääväksi
tekijäksi puoluejohtoa
aseitettaissa. Samalla kuin poliit­tinen
kykeneväisyys ja käytännöl­linen
kokemus on asetettava etu-t;
ilallej on lisäksi otettava huomi-pori,
ettei mikään tärkeä kansalli­suus
pääse jäämään sivuun, jotta
ei .sen .kautta annettaisi aihetta oi­keisto-
opportunistiselle kansallis-henkiselle
rämeittymiselle.
Tuo, sama eristymis-taipumus on
pillit., omiaan yleensäkin antamaan
elinvoimaa sille sosialidemokraat­tiselle
ajatustavalle, jota luonnol­lisesti
yiela, paljon löytyy suomen­kielisen
jäsenistön keskuudessa^
huolimatta niistä — verrattain hei­koista
yrityksistä, mitä on tehty
sea hävittämiseksi. .On nimittäin
inuistettava, etteivät suomalaiset
yleensä ole liittyneet puolueeseen
persoonallisen .vakaumuksensa ja
kypsyytensä perusteella, vaan sen­sijaan
siirtyneeit yhdestä työläisten
puolueesta toiseen, senmukaan kuin
sellaisia ori esiintynyt Canadassa.
kesta tästä huolimatta ovat suo­malaiset
työläiset, ci ainoastaan
joukkojärjestöjen vaan myöskin
Puolueemme jäsenet, suuresti la'
minlyöneet osallistumisensa työ
väen luokkataistelua edistäviin toi
inenpiteisiin ja supistaneet toimin
tansa pääasiallisesti haalien seinien
sisälle. Tällainen syrjässäseisomv
nen on väärentämätöntä oikeisto
laisuutta. Jos edelleenkin näin me
nettelemm^, joudumme, ennemmir
tai myöhemmin, luokkataistelun
kärjistyessä,- ristiriitaan, eteenpäin
pyrkivän - proletaarisen kumoukser
linjan -kanssa.
On välttämätöntä, että suomen
kieliset puoluejäsenet, tehokkaan r<
oikein järjestetyn fraktiatöiminnar
kautta, rakentavat sellaiset suh­teet,
että Puolueen vaikutus suo
malaislBsa joukkojärjestöissä tulis
lakkaamatta kasvamaan ja laaje
nemaan, ja että yhä suureinmal
suomalaiset työläisjoukot epäröi
mättä ja tinkimättä tunriustaisivat
Koirimunistisen! Iriternatiorlalen 'j
sen canadaliaisen Puolueen, työtä
tekevien luokkataistelun .ainoaks
johtajaksi.
Toverit! Kehoitamme teitä kaik
kia perinpohjin tutustumaan täss
yhteydessä julkaistuihin päätöslau
seimiin ja yksityisten tovereittem
me rtunnustuksiin. Kenelläkään
ole syytä, eikä oikeutta vetää näis
tä yksipuolisia johtopäätöksiä, ei
kä lähteä kerskumaan kumman­kaan
riitaan osaaottaheen puoles
ta. Tässä ei ole ollut kysymyk
sessä kummankaan puolen lyömi
nen, vaan rehellinen, kommunisti
nen asiain selvittäminen ja niide:
oikealle .tolalle asettaminen. Se:
me olemme nyt yhteisvoimin saa
vuttaneet ja kehoitamme kaikki:
kommunisteja ja kaikkia luokka
taistelun kannalla olevia työläisto
vereita antamaan apuansa tilan
teen vakaannuttamiseksi.
Kenelläkään ei ole nyt oikeutta
eikä edes näennäistä syytä, tämäi
käydyn riidan vuoksi syrjään ve
täytymiselle, sillä riitaisuudet ovat
nyt loppuneet.
Toverit! Miehissä ja naisiss:
rientäkää tukemaan koko Canadar
proletariaatin puolesta taisteleva?
Kommunistista Puoluetta. Tulkaa
kieli- tai muita vaikeuksia pelkää
mättä, taistelurintamaan, Canadar
Komnjunistipuolueeseen! Se or
tässä maassa ainoa kaikenkielistei
Olefto imfstaBiit tflaoksesi?
Tämän riitaisuuden aikana ..ta­pahtuneita
organisatoorisia ran­gaistustoimenpiteitä
on Komintern
tutkituttanut yksityiskohtaisesti,
kuulustelemana kunkin rangaistur
toverin asian erikseen ja S. Jm
TPK:n kommunistinen fraktia hy-ja
viimeksi ^Kommunistipuolueeseen tygiäigt^n rehellinen asianajaja.
JOUKKONA, tuoden mukanaan
kaikenasteiset aineksensa.
Tällaineö asiäinkulku ei puolus­ta,
nykyisen toimeenpanevan komi­tean,
virheitä, mutta se osoittaa
millaisia haittoja meidän on pois­tettava
tieltämme, voidaksemm<
vastaisuudessa välttää tapahtu-neenlaiset
ristiriidat. Jäsenistömme
kommunistista tietoisuutta on jat^
kuvasti ja .tarmokkaasti kehotetta:
ya. Englanninkielen oppiminen on
saatava suomenkielisen puoluejä-senistön
ja Suomalaisen Järjestön
jäsenistön keskuudessa yleiseksi.
Ori otettava arkailematta ja har­taudella
osaa Puolueemme sisäi­seen
toimintaan. On vedettävä yhä
uusia työläisjoukkoja joukkojärjes-öihimme
ja kasvatettava heistä
kelvollisia jäseniä Komhiunistipuo-lueeseeii,
poistaäksemme aiheet si­säisten.,
ristiriitojen syntymiselle ja
rakentaaksemme luokkataistelulii-kettä
jä Kommunistipuoluetta.
P^äktip-ioiminnan luominen js
järjegtaioiiien oh yksi kiireellisim­piä
tehtäviämme. .Se on saatava
;oiraimaan kaikisfä joukkojärjes-
(öissämhie. viipymättä.. Kommunis-tijiiiolue
M', voi ..menestyksellisesf
johtaa työläisten taisteluja ja
joukkotjJiniintoia, jos sen jäsenistö
laahustaa.iapahtumien jälessä, lyö­mällä
laimin, .perinpohjin syventyä
jokais^eii työläisiä koskevaan ta-
Jokaisen Canadassa asuvan suo
malaisen työläistoverin velvollisuus
on vliittyä Canadan Suomalaiseen
Järjestöön. Tehkäämme siitä en­tistään
laajempi, voimakkaampi, j :
hartaampi valistus- ja luokkatais-telujärjestö.
Joka vielä nykyään
yhä kärjistyvän maailmantilanteer
vallitessa ja imperialistisen sodan-vaaran
lähetessä, jää rintamasta
pois, on luokkansa pettäjä.
Eläköön leppymätön luokkatais­telu!
Eläköön luja työ-yhteys' Cana­dan
Kommunistipuolueen ja Suo­malaisen
Järjestön välillä!
Can. Suom. Jiirjectön Tp.
Komitean Kommonistiner
Fraktia.
ERI HENKILÖIDEN LAUSUNNOT
KOMITERNIN P.^ATOKSEN
JOHDOSTA
Allekirjottanut on tutustunut Ko­minternin
Poliittisen komissionin
päätöslauselmaan Canadan kysy­myksestä.
.Hyväksyn siinä lausutut-moitteet
ja neljännessä kohdassa
lausutun ajatuksen vastaiselle työs­kentelylle.
Puolueen jäsenenä olles­sani
tulen — sikäli kuin nykyisessä
ess objechah.,; ja paätcstea
Aiiekirjotiaiiat mjcz myöntää, et­tä
.käydyssä, taistelussa ön tullut sa­nottua
puoiu^ arvovaltaa halven­tavia
seikkoja. Mntts tahdon aQe-viiväta
sen, ettei niitä ,oIe tehty ei­kä
taikotettu knmmimtstisia peri.
aatteita kohtaan, vaan on niitä va­litettavasti
ttmiit tehtyä puolueen
johdon- ja sen kannattajien taholta
3tettu]en äärimäisten icuritoimenpi-teiden
^ k ä - solvaavien otteiden ja
kirjotuksien vupksL
AllekJrjottanut lupaa puolestaan
— VaiÄuderi liikkeessä ollessa, stkäl:'
kun siihen Ilmenee tilaisuutta —
vaikuttaa., että ^yapaud^^ssa ei .iul-kaisiaisi
kirjotuksia. jotka voisivat
johtaa erheeilisiiri johlopäätelmälri
vetämisiin vaseromistoUlkkeiden teh­tävistä
ia tarkotuksista. Jtojsissa
aiaissa, sekä että Vapautta toimite,
taan sille annettujen ohjeiden mo­kaan.
Tehdessäni edellä olleet tunnus-
Lukset ja lupaukset, haluaisin kiin­nittää
Koriiintemin huomioon sen.
3ttä puolueen edustajien — varsin-
;dn tov. Smitliin — edustama ääd-mäisen
mekaaninen ja despoottimai-pen
taktiikka, minkä eritoten Smith
vielä omaa, tulee, jos se saa jatkua,
johtamaan moniin vakaviin rettelöi-
.hin joukkojärjestöissä ja sen kaut-ia
jnyös puolueessa. Täniä ei ole
pmjnaista ainoastaan Smithissa
vaan ilriienee sama, hajottava henki
hänen . alaisissaan toimitsijoissa. Jos
iämmölstä jatkuu, "ilman että puo-ueen
taholta olisi tehty ylipäänsä
minkäänlaista poliittis-ideologlsta
valistustyötä Suomalaisen järjestön
riveissä." kuten koriiinternin ko­missionin
päätöslauselmassa sano­taan,
ja jos tämä kohta el tule oi-
•cein ymmärrettyä eikä "sitä tah­dota
täydellä ..sydäiriellä seurata,
yol se johtaa tämän, hyvän ja ra­kentavan
työn tuloksettomaksi Suo­malaisessa
järjestössä.
Näitä huoipautuksla el ole tehty
missään uiikemielisyydessä, vaari
iksi. että asioiden ymmärtäminen
ja halu päätösten toteuttamiseen
tulisi molemirilnpuoilseksi.
J. W. Ahlqvist.
»
Olen mitä suurlnnnalla mleiihy-vällä
ottanut vastaan Kominternin
Pollt-Kiomissionln päätöslauselman
tcuttamista pjritääii ujt sssratii-maan
Eöellä mairutiiltakin poliittu
san komissionin, päätöksellä. B i.
Canadan kysymyksessä ja olen va.
kuutettu, että siinä esitettyjen tark­ka
käytännössä toteuttaminen te-icee
m^idolllseksi leninistisen, kurin
jrakentamisfei' Canadan kommunisti­sessa
pupiueessä- -
Komissionin an tanaan -vakavan
muistutuksen . Canadan Suoriiälaisen
Järjestön Johdossa oleville iPuplueen
jäsenille tunnustan täysin oikeute,
tuksi. Omalta kohdaltani, pidän
%uraavta virheitä vakavimpina. En
vaatinut^ Kominterniin vetoamista
silloin kuin riita syntyi.: Laadin ja
lähytin osastoille kiertokirjeitä, jotka
sisältivät ' puoiuevastaisia. lausuntoja.
En tehnyt voita,vaani phkälstäkserii
Yhdysvaltain . . Ke5.ki^psuuskuniian
kirjeimi[fn Vapaudessa julkaisemi­sen,,
enkä yieeivsä teiinyt osaltani
ialkkea, iriitä olisin ..voinut,..Vai?au-;'
den sisällön pitämiseksi konimunis-tisen;
joiikkolehden tasolla! ' .
Vaikkakin itse. ristiriidan synty­misen
synnyttäneissä tapahtumissa
alenkin toIn]unut , kpirimunistisen
liikkeen rakeritariiistärköltuksessa,
?len sen kuitenkin tehnyt tavalla,
joka piuodösUU tÄisteliiksl Pqoiuetta
vastaari, jollaista koriimunistisissa
puolueissa ei voida sallia.
Olen saanut asian käsittelyssä
sellaisia arvoki(aita ppetuksia,, joiden
toivon vastaisuudessa auttavan mL
nua, ja toisia tovereita, suhtautu­maan
ja selviytymään vaikeuksista
aikeälla kommunistisella, tavalla.
Lupaudun tästä lähtien tarkast
noudattamaan yllämainitun Koiriin-ternin
Pollt-Komissionin päätöslau­selman
iriääräyiisiä ja puoluekurlo
yleensä.
John Wirta.
• •
Kominternin poliittisen komissip-nm
päätöslaiiselma Canadan ky­symyksestä
jperustuu minun ymmär­rykseni
mukaan täydelleen mand-ais-
leniniläissen. vallankumouksen
tieteeseen. Hyväksyn tuon päätös-auselman
täydelleen ja lupauden
tekemään kaiken sen kuin kykenen
Canadan konununlstisen puolueen
vakaannuttamiseksi.
Käsitän että minun raskain vir-leeni
on ollut se, että kieltäydyin
tehtävästä, johon puolueen poliitti­nen
komitea minut määräsi. Se oli
paha hairahdus. Edessämme olevia
työväenluokan taisteluita — taiste­luita
vallasta, porvaristoa vastaan —
ei voida voittaa, ellei työväenluokan
kenraalistaabin, Kominternin ja sen
puolueiden Johdon, määräyksiä tiu­kasti
noudateta.
Edellisestä paragraafista /selviää
suhteeni puoluekuriin. Lupaudun
sitä tästä lähtien noudattamaan i l ­man
ehtoja.
Komintern on maailmanpuPIue.
Nähi ollen on luonnollista, että mi­nä,
Canadan komriranistiseri puolu-en
Jäsenenä, suhtaudun eri mais-ilmeneviin
oikeistolals-hatjotusl
liikkelsiin näissä maissa olevain
kommunististen puolueitten iJäälin-an
ehdottomana tukijana.
Toverillisesti
Arvo Vaara.
maila yhdyn pä/ttöslauseessa esitet-:
tyyzu kaikille puolueen ja«M>T<i|if>
soitettuun kehoitukseen, pidättyä
sellaisista toimenpiteistä. Jotka voi­vat
suurentaa hajotusvaaraa, ja j
ka kehoitus erikoisesti tarkoittaa
tä vakavaa repeämää, mikä oli
llieessa syxitynyt su
jpukkojärjestdön «uhtautumista
kevassa - kysymyks^sä.
; Yhdyn täydeiUsesU Kominternin
komissionin, päätöksessä esiintyvään
kritiikkiin siihen näiiden. että- Ca­nadan
i)u6l.ueeri . joiitfl^ jieiiyottele-nattä
puöiueeri asianomaisten frak-tiain
kanssa, oli .menetellyt virheel­lisesti
määrätessään toveri Vaaran
luolueen keskuskomitean organisar
iosihteeriksi. Vaikka puoluejohdolla
oli siihen muodollinen oikeus, tuo-nittiin
mainittu teko epätarkoituk-senpiukaiseksi
päätökseksi, joka voi
synnyttää hajaannuksen vaaran suo-
:nalaisessa järjestössä, koska ei yli.
r^änsä oltu tehty mitään polilttis-
Idelogista valistustyötä suomalaisen
iärjestön riveissä.
Kominternin komissionin muistu­tus
suomalaisen Järjestön johdossa
oleville puolueen jäsenille siitä, et­teivät
ristiriidan S3mnyttyä Vaaraa
toskevassa kysymstksessä. ajistunee;
luoluejohdon, päätöksiin ja vedon-neet
Kominterniin, vaan alkoivat
'ulkisen taLstelun puoluejohtoa vas-
.aan, oli oikea. All^irjoitlBneen o-
•ujus .tässä taistelussa esiintyi siinä,
että puolustin .suomalaisen järjestön
ohdossa olevien toverien menettelyä
cäyttämällä asemaani Vapauden
Ujimittajana kirjoitust/Cn julkaise­miseen,
joissa saatettiin puoluejoh­to
halveksimisen ja, epäluottamuk.
•en alaiseksi. Puolueen sisäisen ku«
•in rikkominen ei tietenkään ollut
oikeutettua, vaikka olimmekin mo­lemminpuolisen
virheellisen menet­telyn
johdosta joutuneet avoimeen
selkkaukseen, jossa kumpikin puoli
oiiolustl avoimesti kantavansa vasta­puolen
tekemiltä hyökkäyksiltä, el-m.
.käräjöi Täittalji:, ^.
ratni äiävakzl^. jcifca ^1-=^^
leet omiaan iähcntimään <
laist» j ä r j e ^ jä Pnm^ua'
sa- Tulevaisuuteen nähden
dun. kaikin keinoin tohniaa^-
ten. että Puolueen ja
järjestön suhteet saadaan
3?mmarryksellisiksi, kutea
nin viitoittama Ue edenyttääT^;
I/>puksi pyydän, että Kcsni
kiinnittäisi erikoisen vakavaa
miota siihen seikkaan, että
een j(Ädon taholta on alettava
bestymään ^ joukkoja tavalla:
lisää Puolueen ar\ovaltaa "ia" '
nioitusta sekä luottamucta
jättäen . ukaasimaisten
antaminen pois. Jos nain t^lii
tulee Canadassa sangen pian
tymään voimakas ja uktii-,mtn t
mmternin puolue. sUlä kaijcki
lytykset tällaisen puolueen s
miselle ja kehittymiselle canadL
sella maaperällä ovat.
.Toiselta .puolen Suomalaisen
jestön ja sen johdon cti lainai
entistään -enemmän huomiota ;
munistisen valistus- ja kasva
tekemiselle, el ainoa.staan s
laisessa järjestössä, vaan
suomalaisen, . siirtolaisväen
dessa Canadassa.
Toverillisesti
J- V. Kannasto.
4»
kestaju
Olen lukenut Kominternin
tisen komissionin päätösla
Canadan kommunistisen pui_
johdon ja Canadan suomalaisen jär
jestön johdon välisestä .selkkauljs
ta. missä yhteydessä myös mimd
pidätettiin puolueluottamus.
sa kohdissa tunnustan viipi]
tyydytystä ja opetusta Komini
kirjelmän ohjaukseen nähdeo
Puolueelle kuin myös Suomi
järjestön johdolle sekä ennen
kea itselleni, niistä rakentavista
ohjaavista /opetuksista, mitä
mintemin taholta on julki tuota
Tulevaisuuteen nähden lupau
kaikin keinoin toimimaan siteii,
tel samanlainen tilanne kuin
Sä virheellisen menettelyn luonne on, pääsisi uusiutumaan a jvi&i
rnyöskään muutu sillä, että kantam- repeytymää aikaan saattamaan,
me puolueen jäsenten työskentelystä tä Kominternin viitoittama ii
fraktiain kautta joukkojärjestöissä. Jaava tyo tulisi tuottamaan wali
oli pääpiirteissään oikea.
Konkreettisen rakentavan suunni­telman
laatiminen puoluefraktiain
työtä varten suomalaisessa joukko-järjestössä
on välttämätön. Vain täl-
.ä pohjalla voivat oikeat suhteet par
lautua puolueen ja järjestön välille,
a samalla voidaan käydä taistelua
oikeistolaisten fendensslen ja sos_
dem. jätteiden pois Juurittamisekst
sekä vetää puolueetonta työlälsalr
nesta joukkojärjestöjen kautta
kommunistisen liikkeen vaikutus­piiriin.
Tässä suhteessa on puolue-johdoilamnie
ja puolueen Jäsenistöl­lä
erittäin tärkeätä seurata sellais­ta
taktiikka ja semmoisia menetel.
miä, joiden avulla-he .kykenevät
saavuttamaan ulkopuolisen . työläis-airieksen-'
luottamusta. Jota. ihnan
3UkkoJa el kyetä vetämään puo­lueen
johtamien taistelujen taakse.
sa
Tervehdllr tyydytyksellä Komin­ternin
poliittisen komissionin päa-
Nykyisessä .kansainvälisessä, kär.
istyneesä iuokkataistelukaudessa
maailman proletariaatin voitto riip­puu
sen vallankumouksellisten voi­mien,
eri maiden kommunistipuolu.
elden keskittyneisyydestä,- yhtenäi­syydestä
ja lerilniiälsestä kurista.
Seuraamalla Kom^temln sisällä
Kominternin viitpittaniaa tietä, sen
kongressien Ja plenumien päätösten
pohjalla, voidaan ainoastaan säilyt­tää
koriirixunistiseri liikkeen kan­sainvälinen
eheys, joka on sen val­lankumouksellisen
tehtävän suorit­tamisen
ehto. Canadassa nyt esillä
olevassa selkkauksessa on selvästi
tullut todetuksi, että puolueen sisäl­lä
esiintyvien erimielisyyksien sat­tuessa
on ratkaisu haettava niitä
metodeja käyttäen, jotka on määri­telty
Kominternin säännöissä ja
päätöksissä kuin myös sen jäsen-puolueiden
päätöksissä. Jotka ovat
sopusoinnussa Kominternin sääntö-fen
ja päätösten kanssa; samalla
tav^ä on asia käsitettävä kaikkiin
Kominternin puolueisiin nähden.
Näin ollen samalla kun Jokaisen
kommimistipuolueen jäsenen velvplr
lisuus Pn harjoittaa itsekrittiikkia
sekä itseensä että myös näissä piUt-telssa
puolueeseensa nähden, ei tä­mä
oikeuta puolustamaan sellaisia
suuntia, ryhmiä tahi virtauksia, jot­ka
taistelevat Kominternin vahvis­tamaa
linjaa vastaan, esiintykööt
ne missä maassa tahansa.
doUislmman hyviä tuloksia Canad
kommunistisen puolueen ja
suomalaisen järjestön tul
työskentelyssä.
Pyydän että Komintern
täisi huomiotaan Canadan nyi
puolpejohtoa kannattavien siii
laisten toverien, kutan eslni)
Neilin edesottamisiin Sudbui^
eella viime syksyisten maakunta
Ilen yhteydessä, sillä hänen '|i
edesottamisensa olivat vakaväiiä'
kijänä Puolueen auktoriteetin':
ventamiseksl työläisien keskui
Tulevaisuuteen nähden pidäii
keänä, että valistus- ja kasvi'
tä tullaan tekemään komir^l
ohjeiden mukaan. Se on aiji^
olkea tie,. miten kitkeä ;pi!?el5!
set ja , sosdera. käsitteet
verien, ja työläisten keskuudesii;^,
Toverillisesti C/ilV
i). Heliä;-;!'
^Lopuksi toivon, että nyt esillä ole­vat
selkkaus saadaan iikvideeratuksi
molemminpuolisella yhteisymmär­ryksellä,
virheidemme tunnustami­sella
ja oikeaUa orienteerautumisel-la
puolueessa sekä sen siihtautu-misessa
suoriialalseen joukko järjes­töön
niiden suunnitelniien mukai­sesti,
joita iupdsian viime aikaisten
kokemiisteriime pohjalla, huomioon
ottaen joukkojärjestömme tehtävät
^uomalaisen siirtolaistyövä^stön saat--
rainiseksl kommtmistiseri valistus-tjröri
Ja taistelujen piiriin. Väpaus-
• ihteä on riiyös käytettävä väliriee-i
tämän tarkoituksen saavuttami­seksi.
" ^
Bnmo Tenhunen.
toimessani ollessa aikaa ja voimia
riittää — myötäavustamaan tässä
kohdassa määritellyn linjana tpteut-tamista;
samaa sanon myös puolu-töslausetta
Canadan kommimistlses-liikkeessä
vallitsevan sekavbn
ilänteen suhteen Ja vilpiJtomSJstl
toivon puqlueen vakaannuttamista
niiden to^iineriiHteläeii ixihjälia, jot­ka
Komintern kuudennessa kongres­sissaan
Ja kymmenennessä plenu-missaan
on laatinut fhimnmnn ti­lanteesta
ja kommunistipuolueiden
tehtävistä tässä tilanteessa sekä Jot.
ka Cänadain pnoIueeUe ovat alle­viivatut
Kegxlntemin aikaisemmissa
Allekirjottanut on lukenut Ko-mintemin
tutkijakomlssiohin mää­ritelmän,
koskeva Canadan kommu­nistisen
puolueen johdon ja Cana­dan
.suomalaisen järjestön johdon
välistä erimielisyyttä, jonka seura­uksena
useilta tovereHta otettiin
ppis puplueen jäsenoikeudet taikka
evättiin puolueluottamus. Hyväk^
koktmaan ja . Tdlpittömästi Kgmin-terhin
kirjelmän ja \ lupaan puolu­een
jäsenenä tehdä voitavani niin.
että siinä esitetyt määritelmät saa­daan
toteutetuiksL
Edelleen lausun mielipiteenäni, et-
Alleklrjolttanut on peri
Kominternin Polit. sm
Päätöslauselmaan Candan ky
sessä, ja siinä olevat kohdat-tj
väksyn täydeUisesti.
Lausun tyytyväisyyteni sen.;;.'
dosta, että Komintern on !«" .
lisesti tutustamut Canadan j N '
teeseen, saadakseen palautettua-*'"
dellisen yhteisymmäryksen siihen .
rimielisyyteeri, mikä oli
Canadan kommunistisen
johdon ja Canadan suomalaisen]
jestön johdon välille.
Biominternin toimittaman ;
muksen johdosta on allekirf^
neell^ selvinnyt, että meidän nE
telymme saada tilanne korji
Canadan konununistisessa
sa, oli perusteiltaan väärä. Hu:
että meidän olisi pitänyt s '
me. kääntyä Kominternin puöte
Näin ollen on tämä muodostunut (
jeeksi tulevaisuuteen nähden. .]
Kominternin toimittamassa ta»
muksessa on llmeimyt, et^.^
munistisen puolueen johdossa «f
vien tovereiden menettelyssä
myös ilmennyt virheitä,
siten todistaa, että syitä oll^
massa niille menettelyille, jom
aUekirJoittanutkin on osaUistufi^in,
Koska erimielisyyksistä on i»M
yksimielisyyteen, niin oletan,'^
hyvä yhteisymmärrys paläutuul^
lueen ja suomalaisen järjes»»;^'
mie. Tässä yhteydessä oletan, e»
Puolueen johto on myös saanut.^
tuksen, miten sen tulee subtä^
joukkojärjestöihin. Jos se .ed^
pyrkU mekaanisilla maar, .
viemään asioita eteenpäin,. n pj
voi johtaa uusiin erimie
Toivottavaa kuitenkin olisi, ettei*
tä .enää uusiutuisi. .- '<^i
Olkeistovaaraan nähden on.,^
plteeni se, että sikäU k-uin
tämä kysymys selvenee jä «J»j.,
niärtämiseen tulen pyrkimään^-
missä kaikessa oikeistolaisoutta,^
menee, niin en tule sitä ^
maan, vaan taistelemaan sita oj­iaan.
Allekirjottanut toivoo, että K
tem perusteellisesti perehtyisi
dan kommunistisen puolueen,
sihi. asioJIUn ja olletikin..!
supm^aisteji johta-.ien
edesottariiisiin. jotka valllao^,
mielisyyden aikana ovat oIl^*f
läöö kommunistisen puoliiees*"
fialia ja siihen pminaisiniteö^^
jatcn käyttäytyneet erittaiB
tavasti jä samassa yrittäneet
tä omia entisiä ja viime -
irfakin virheellisyyksiäan.
Olen täysin tyytyväinen
kaisuun.
Toverillisesti
J.