Vapaus, July 21, 1926

              VAPAUS
(Canadan SDonialaisen työväestön ainoa äänenkMinattaja,
' ibnestyy SadboiyBsa, Ont., maanantaina, kealnvukKona
j » perjantaina. ,^
- S. e. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAtS (Libertjr)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
.lished in Sadbury, Ont., evcry Monday, ,Wednesday
' and Friday. - 1
Besistered at the Post Office Department," Ottawa,
as second class matter.
^< TILAUSHINNAT:
' Canadaan yksi vk. $4.00, pnoli vk. $2.25. kolme kk.
- 'S1.50 ja yksi kk. 76c. • '
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ^ksi vk. f 6,50, .puoli vk.
f3;00.ja kolme kk. $1.76. .
Tilaoksia, joita ei seuraa raha, ei tulia lähettämään,
.paitsi asiamiesten-joilla on takaukset.
General advertising rates 76c per eol. mch. Mi-nimnm
c h a ^ for single insärtion 75c. The Vapaus
Is the best. advertising medium among the Finnish
'People i,n I LCManOaTdUa.S HINNAT VAPAUDESSA: - '
Naimailmotiikset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset "SOc palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 S kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 a .kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c^ lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsylta.
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
'.kolme kertaa.
' Tilapäisilmottajien ja ilmotnsakenttuurien on, vaa-
-;;dittaes8a; lähetettävä ilmotushinta etukäteen. : ;
, ;^ MaanantJain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää oUa
^konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina
' perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
'Vapauden konttori ja t^ Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: .Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ehsimäiseen
kirjeeseenne; kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-.
. eoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Miksi ei Amerikan iyöväenliitto
I taistele lyöläisien puolesta
Amerikan työväenliiton presidentti ~ fara Williain
K Green bn järjestönsä toimeenpanevassa neuvostossa^ jäit
Xi leen hyökännyt komraunisteja vastaan; V
f me: keskusl^omitea on sen johdosta julkaissut lausun-
^:non^- jossa-'vastaukseksi hänen :h
^ tään otsikossa esiintyvä kysymys. ' Lausunnossa osote-
^ taan, kuinka hra Greenin hyökkäys kommunbteja vas>
-taan nojautuu työläisille vieraisiin pyrim^^ Hake-rimallakaan
hänen hyökkäyksistään ei löydä muuta syytä
1? kuin sen, että kommunistit auttavat työläisten tabtelua
r;::työ|iteettäjiä vastaan ja sen v^^^
unioita kommunisteista. " , .
Erityisesti vaivaa Greeniä se, että- kommunistit yllä-
& pitävät avunkeräystä^;?
Siellä taistelee 16,000 työläistä välttämättömien elin-
. anahdollisuuksien puolesta. Luulisi .näin ollen kaik­kien:
työväenjärjestöjen innolla tukeviin heitä, .Mutta
: silti on mahdollista, että A. F. L :n yleiäneuvosto^ei o}e
.havainnut tätä. Lakko,on jatkunut yli,20 viikkoa ja
vvasta: nyt se huomauttaa, että varat voi läiettä^ pai*
kalliselle unioneuyostolle, mutta se ei vetoa maan imio-nistiseen
työväenliikkeeseen eikä velvotä joukkoja koko'
voimallaan tiikeniäanv esimerkillisiä tai Pas-saleissa.
° - .
i Ja ? samalla venyttävällä leväperäisyydellä on A. F.:
: L : n koneisto suhtautunut Suurbritannian,hiilenkaiya-jien
lakkoon. . Miten siltä ottikaan kaksi kuukautta,
ennenkun se pääsi havaitsemaan ^ jättiläismäisen taisr
telun, jota kaikkien'maiden, unionistit jo olivat rienlä-
•^neet avustamaan. Naiden kahdehkuukaude
Neuvostovenäjänuniol olivat keränneet Englannin lak­kolaisille^
kaksi milj. dollaria,''mutta A . ' F . L., maail­man
rikkaimman maan unionistisen liikkeen, johto, ei
liikuttanut sormeaan eikä kerännyt senttiäkään näille
lakkolaisille. — .
: Greenin' toimeenpaneva neuvosto syyttää kommu­nisteja
siitä, että ne järjestävät työläisiä näiden-taiste­lujen
tukemiseksi. Mutta miksi ei A. F. L. ota alotteita
työläisten järjestämiseksi niiden taistelujen tukemisek­si?
Sen.pitäisi olla järjestö, joka taistelee työläisten
etujen puolesta. : Jokaisessa pienemmässäkin taistelus­sa
kannattaa panna kylliksi voimia liikkeelle sen voit-;
tamiseksi. Siten lujitetaan työläisten voimia.
' Heidän toinen syytöksensä kommunisteja vastaan
ön se, eitä me muka perustamme kilpailevia järjestöjä.
Mutta nämä syyttäjät tietävät hyvin, että kommunistit
vastustavat päättäväisesti rinnakkaisjärjeslöjen perusta­mista
kaikkialla, missä todellinen työläisten unio on
olemassa ja'taistelee työläisten vaatimuksien puolesta.
Hiilenkaiya jien järjestö virkailijainsa petoksellisen po­litiikan
vuoksi olisi jo aikoja sitten mennyt kappa­leiksi
ilman» kominunistien vaikutusta. Kommunistit
ovat estäneet rinnakkaisjärjeslöjen perustamiset. Kun
Green syyttää Passaicin urhoollisia lakkolaisia kilpai-
Jevasla unionismisla, niin se osottaa hänen todellisen
tarkoluksensa. Kaikki kulomalyöläiset huokaavat työn-teettäjien
sorron alaisena. Työläisten elintaso polettu.
Työläiset pyrkivät järjestäytymiseen. . Passaicin lak­kolaiset
ovat halunneet ncuvolteluja A. F. L:n kanssa
karkotuksella liittyä siihen. Mutia mitä on A. F. L:n
yleisneuvosto tehnyt näiden työläisien järjestämiseksi?
Miksi sc ei ole United Textile Workers-järjestöään joh­tanut
toimintaan? Sen sijaan, että näin olisi tehty,
on yleisneuvosto jättänyt työläiset oman onnensa no­jaan
ja kun ne järjestyvät ja nousevat taisteluun, late­lee
Green laverruksiaan «kilpailevasta unionismisla».
Samalla tavalla kuin kuto^nateoUisuudessa kaiva­taan
järjestymistä ja taistelua järjestäytymisen hy-
'väksi kumiteollisuudessa, terästeollisuudessa ja auto­teollisuudessa,
joissa ei ole olemassa mitään todella
merkitsevää työläisten järjestöä. Olisiko se kilpaile­vaa
unionismia, jota kommunistit vastustavat, jos me
näillä aloilla kannatamme työläisten pyrkimystä jär­jestön
luomiseksi, joka taistelisi työläisten taistelua?
Amerikan unionistisen liddceen s^karanka, U.
.W.-järjestö, jolla on lakanaan suuria mainehikkaita
taisteluita, menettää merkitystään tällä haavaa hiili-teollisuuden
siirtymisen kautta, järjestymättömille. alu-,
eille läntiseen Virginiaan.Bfjksi ei A . F. L :n yleisneu­vosto
ota käsiinsä johtoa ja kokoa voimiaan hiilenkai-vajien
järjestön avustamiseksi Virginian hiilenkaiva-jien
järjestämisessä? , * - '
A. F. - L : n yleisneuvosto lyö liaimin toimenpiteet ja
taistelun järjestymättömien järjestämiseksi, r Osottaako
se kunnollista työväenliikkeen johtoa? ^.y .\- .y.:":;.:.
: Konfmunistit eivät lyö iaunin toimintaansa työläis­ten
järjestämiseksi; ja taistelnjen .avustamiseksi sen
vuoksi, että ^reen lavertelee juttujaan, «kilpailevasta
unionismista». Valtaukseksi Greenin; lausuntoihin ;:'tUT
Iisi maan työläisten ja unionistisen liikkeen esittää A.
F. L:n; yleisneuvostolle väatiäiuksia, että sen tulbi ryh­tyä
tarniokkabiin toimenpiteisiin Englannin hiileriui-vajien
aivustamiseksi ja ^kivihiilen' ^glantiin lähettä-misCTestäjmseksi.^
Tulbi vaatia trf
labille ja kaikille taisteleville työläbille kuulukootpa
ne silte A. F. L:ään tai ei. Yllämainituilla teolli­suuden
aloiUa. tulee kdiittäa todellinen taistelu työ-läbten
järjestämiseni ja olemassa olevien unioiden,
kuten esim. thiileidcaivajien järjestön vahvbtamiseksi
West Virginiassa. Sen sijaan, että A- F. L:n yleis­neuvosto
poliittbbsa kysymyksissä leikittelee republi-^
kaanien ja äeniokraattien kanssa ja tnk^^^^^^^ tulisi
silta ya^ konventsionin koolle
kutsunriseksi työväenpuolueen kehittämiseksi.
. Jos A. F. L:n johtava koneisto kannattaa tätä ohjel­maa,
osottaa se tabtelevansa työläbten. etujen puolesta.
KonuhUnbtit toteuttavat tätä ja vielä laajempaa ohjel­maa
työläisten tabtelun puolesta ja jatkavat sitä
kbta hyöUcäyksista huolimatta. Työläiset eivät ar­vostele
kommunbteja sen- perusteella mitä- A^'F. L :n
ylebneuvostossa mebtä^ pidiutaan, mutta sen "perus­teella
kuinka" me toimimnije työväenliikkeessä ja
teluissäi Mutta voiko A.rF.' :L:h'^ yleisneuvosto kestää
arvosteluja tältä perustalta?
Lausunto ön veljespuolueemme, sihteerin allekirJQt-tama.
. . -
Räjähdys New Jerseyssä
Militarismi ottaa saaliinsa niin hyvin .sodan kuin
"rauhankin aikana, lausuu Daily Vbrkejrin kirjottaja
ja jatkaa: Ulkomabta kilpailijaa eikä amerikalaisia
työväenjoukköja'voida pelottaa* muulla kuin imperia­listisella"
hallinnalla ja sen ^^nteilla;
> Ja sitten: JVe^v v Jerseyssä: tapahtuneet laivaston
ammukevarastojen räjähtämiset ja pitkät luettelot^kuoi-leita
ja /haavottuneita. Sodan hirmubuudet timnetiian
pareinnrinj koska nibtäkerrotaanV pelottavassa |mi^es-dä,'
mutta ,räuhan ajan hirmubuudet imperialistrar^ai-"
kana salataan hyvin monimiljoonaisilta joukoilta. ^New
Jerseyn tapahtumat ovat, irönkreettisena esimeiikinä
imperialistisen : luokan, hallinnan armottomuudesta.
Jerseyn tapahtumat jättävät jälkeensä silvottujen
tenfuabten ja lasten ruumiita ja ruumiin osia.
Jerseyn tapahtumat antavat voimakkaan sysäyksen
militaristivastaiselle liikkeellei Se on dramatisoinut
imperialismin vaaran. Se ön aivan kuin symboolina
siitä taistelusta, minkä imperialismi sulkee itseensä
kaikkialla.
Kommuiiistipuolaeeii
agi^tsioni- ja valis-tusrahäslon
kokoa­miseen!
KAIKILLE PUOLUEEN YKSI­KÖILLE
JA KANNAT­TAJILLE!
. -
Puolueen elimille lähetetyssä kier­tokirjeessä,
kesäkuun 28 päivältä
selostettiin, että keskustoimeenpar
neva komitea^ on päättänyt muodos­taa
erikoisen rahaston käytettäväk­si
ägitatsioni- ja propaganda tar-kotuksessja.
Olemme suunnitelleet tarkotusta
varten ryntSyskuuiuiadeksi elbkaaii,
jolloin, odotamme puolueemme yk­sikköjen
järjestävän ulkoilmajuhlia,
iltamia ja keräyks^ y.m. - varojen
kokoambeksi tähän agitätsioni- ja
valistusrahiBStoon; ^ Että me tarvit­semme
tällaben rahaston, on sel­vää
kaikille tydläbille.
' Ei milloinkaan ole ollut näin e-^
dullista, aikaa.
yiiefeet vaalit ovat "edessämme.
Hyökkäys senaatin taholta lainlaa-dintaanvv^
vähäistä kuin se olikin),
mihin sisältyi jonkunverran työläis­ten
vaatimuksia —r vanhuudenelä-
.kelaki, IbäyksetV siirtolais- ja "kan-kasalaistuttambiakeihin
ja' rikosla­kiin
—, tuiliskandaali, estetuomio
ja ylioikeuden '^päatökser lakonvar-tiointia
vastaan; hävittömät tuo­miot
kohdistettuna aktiivbiin ' taisr
teK joihin työväenliikkeessä, Cana­dan
itsehallintokysymys y.m., y.m.,
kaikki tarjoten, mainion tilaisuUr
den ajattelim ja taistelun kristalloi-mbeen
työväeii luokkataistelun ~ poh­jalla
kapitalbmin ja imperialbmin
taantumuksen voimia vastaan,* sel­vällä
luokkaohjelmalla.
Tämän 'tilaisuuden sivuuttaminen
oEsi samaa*' kuin - petos ja välin^i^
tämättömyys Canadan työväenluo­kan
parhannpiav intressejä : kohtaan;
" Saavuttaakseemme tämän "täytyy
ni^idän säädä lentolehtbiä, manifes­teja
ja kirjasia. Näitä täytyy ja­kaa
kymmenin tuhansin työläisille;
Kustantaaksemme näitä me tar­vitsemme
rahaa. Ei muutamia sa­toja,
.mutta, muhtamia tuhansia dol­lareita.
Täten 'käy mahdolliseksi
vapaasti levittäminen. /
,Tämä voidaw tehdä. Rahaa on
myöskin, , kunhan vain - lähdemme
hankkimaan.'-'-....''.''.'"'": ,. ^, ^ .'„.,.''.'
tatsioni- ja valistustyötä, joka lä­hentää
huomattavasti työläisten ja,
talonpoikain hallituksen : päivää. ^
LShettalöul. aviutalGceiuie pikaises­t
i . : Nyt O B pSSra j a nyt on se betldl
Cai/adan -^kommunistipuolueen kes-knstoimeenpaneva
komitea'.
. K:tta J. MacDONALD,
yleissbteeri. -
^ • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • « • • • a a a a a a ^ '
: Puutavara^öläisten j
i teoUisuosliit asioita:
*" U a a a^a a a a a a a•a a a a a a a a a a a a a a B a ' a a a a a a a a a a Ta
Pöytäkirja
. - — «Meidän teoriamme ei ole dogmi, vaan opas toi­mintaan
», lausuivat Marx ja Engels; Sellaisten «paten-teerattujen
» marxilaisten kuin Karl Kautskyn, Otto
Bauerin y.m. suurimpana erehdyksenä, suurimpana ri­koksena
on se, etteivät he ole ymmärtäneet tätä, eivät
ole kyenneet sovelluttamaan tätä proletariaatin "vallan­kumouksen-
kaikkein tärkeimmillä hetkillä. cPoliitti-nen
toiminta ei öle Nevskyn valtakadun jalkakäytävä»
(Pietarin aivan suoran pääkadun puhdas, leveä, tasai­nen
jalkakäytävä); sanoi jo suuri venäläinen, ennen
marxilaista kautta elänyt sosialisti N. G. Tsherny-shevskij.
Tshernydievskin. ajoista elettynä aikana ovat
venäläiset vallankumoukselliset lukemattomin uhrein
maksaneet, sen, että eivät ole tästä totuudesta välittä­neet
tai ovat sen unohtaneet.» — Lenin.
— «Teidän velvollisuutenne on olla laskeutumatta
loukkojen tasolle, luokan takapajuisten kerrosten ta­solle.
Se on kiistämätöntä. Teidän velvollisuutenne
on lausua niille katkera totuus. Te^ olette velvolliset
nimittämään niiden porvarillis-demokraattiset ja^ par­lamentaariset
ennakkoluulot ennakkoluuloiksi. Mutta
samalla te olette velvolliset selväpäbesti seuraamaan
nimenomaan koko luokan (eikä vain sen kommunisti­sen
etujoukon), nimenomaan koko työtätekevän joukon
(eikä vain sen eturivin ihmisten) tietoisuuden ja val-misluncisuuden
todellista tilaa.» — Lenin.
— «Riehukoon porvaristo, raivotkoon mielipuoli­suuteen
saakka, suolatkoon rajattomiin, tehköön tyh­myyksiä,
kostakoon ennakolta bolshevikeille ja yrit­täköön
tappaa (Intiassa, Unkarissa, Saksassa j.me.)
sadottain, tuhansittain, sadoin tuhansin huoinisia tai
eilisiä bolshevikejä: menettelemällä näin porvaristo
menettelee siten kuin kaikki häviöön tuomitut luokat
ovat menetelleet. Kommunbtien tulee tietää, että tu­levaisuus
joka tapauksessa kuuluu heille, ja sen vuoksi
rae voimme (ja meidän tulee) yhdistää mitä suurin
kiihko suuressa vallankumouksellisessa taistelussa mitä
suurimmassa määrin kylmäveriseen ja raittiiseen por­variston
raivoisan richumiseii huomioonottoon.» •
• Lenin. '
: Järjestämb^;''; "iarmoa j a - iimos-ti^
ta asialle ja vaatimuksille, ja
me voitamme tarkotuksen.
Tässä myöskin -/ävautun-i.lehtiem-me
lukijoille: jakannattajille,. jot­ka
eivät ole aktiivbesti puolueen
jäseniä toiminnassa, mahdollbuns
hiukan : korvata^-laiminlyöntiä ettei­vät
ole. jäsenyydessä. : - He voivat
lahjottaa tähän rahastoon taiste­lun
eteenpäin viemiseksi. Kolehtee-rauskortteja
valmistetaan • ja näitä
voi saada paikallbilta -orgaaneilta
tai kansallbvirastosta. \
Puoluetoverit^jatyöläistoverit toi­mintaan
1 Hankkikaamme -jrahasto^
jolla voidaan' ^työväenluokan hy­väksi
saada aijkaan todellbta agi<-
tehty Pohjois-Ontarion met-
.; sätyöläisten edustajakokouk­sessa
heinäk. 14, pmä '1926,
Connaiight Sta., s. j . kaa­lilla.
Puheenjohtajako va­littiin
K. Luhonen ja sihtee­riltä
-aUekiijottannt.
1 pyk. Valittiin valtakurjain tar­kastajat.
VaUtuiksi tuUvat L. 'Nie­mi,
Tuure Kuusela ja J . Lund.
2 pyk. r Valtakirjalla varustettu­na
oli 10 edustajaa, edustaen 17
kämppää, yhteensä 163 miestä.^Eir:^
jeellisesti edustettuna oli 19 mies-J
tä.
' 3 pyk. Päätettiin antaa kutakin
kämppää kohden yksi ääni.
- 4 pyk. Keskusteltiin, annetaanko
keskudcomitean jäsenille: ääni kul­lekin.
Päätökseksi tuli, että anne­taan
f seuraaville: : E . : Tuomaalalle,
T. Knnselaller ja iVili Nygrenille.
5 pyk. Valittiin pöytäkirjan tar­kastajat.
Valituiksi tulivat V. Ny­gren
ja V. Arola.
6 pyk. 'Päätettiin että sihteeri
lähettää raportit sanomalehtiin^ Va­pauteen
ja Industrialistiin.
7 pyk. -Päätettiin pitää yhä edel­leen
hoikottitilassa Cochranesta län­teen
päin niin sanottu Branderin
alue, F. Kivelän 'kämppää^ lukuun­ottamatta.
8 pyk. Päätettim että laitetaan
lentolehtbiä v englannizikielellä, joi­ta"
jaetaan vmuunkielisten- keskuu­teen.
> 9 pyk. Keskuskomitea velvotet-tiin
tekemää;^ lentolehtben luonnok­sen.
10 pyk. Päätettiin vaatia ensi
katkabukautena katkaisumaksuksi
4-jalkabiltä $2.75. koordilta kuori
mattomista.
11 pyk. Päätettiin että vaadi­taan
.'$3.00 koordin tekömaksuksi^
niin. sanotuille. "pätsärikämpille";
Komppanian. : on . silloin . laitettava^
kämppä; sekä. keitto- ja lämmitys-tunnin
pär^än pyrittävä,- että ä
sen p-/empää; päivää tebtsdAi.i
17: pyk. 11 äänellä 5 vastaan
pääVsttiin zajottaa työ siten, että
ei saa tehdä' kun. 39 * koortia kuu­kaudessa.
. 1 8 pyk. Ruoka määrättiin medel­leen
$1.00 päivää kohden.
19 pyk. 'Päätettiin että suomen­netaan
Canadan vkämppälaista tär-keixomät
kohdat, ^^otka' julkaistaan
seuraavassa "Metsätyöläinen"-^ jul­kaisussa.
20 pyk. :. Päätettim ^-•että kun ker­ran
vuotetaan miehiä $1.00 Imus-sa,^
niin : lääkärta^.on -^käytävä ^«na­k
i n : kerran -kuukaudessa kämpällä^
myös r komppanian ön väkuuiettava
miehet. .
21 pyk. Päätettiin vaatia Cana­dan
• kämppälain mukaiset kämppä-olot.^
22 pyk. -Päätettiin että jos työ-maataistelu
tulee, -niin ei tehdä kun
$1.25 jedestä^äivässä.
23 pyk. Päätettiin että sitä mu­kaa
kuin komppania tai jappari hy
väksyy vaatimuksemme, niin sen
mukaan aletaan; töihin.- Tässä ero^
tetaatt kuitenkin sellabet japparit,
joilla, on enempi kuin yksi kämp-
'^ä. Niillä ei aleta ennenkuin kaikil­la
on« suostuttu.
24 pykT Hyväksyttiin se entinen
päätös, että jos joku joutuu :työnr
antajan puolelta - mnstallelistalle,
niin seisotaan kaikki, hänen taka-uunit.
12 pyk. Päätettiin hinnaksi 16-
jalkaisilta ,$11.00 koordUta niistä,
mitkä käsin - Ifijätään'' metsään; nii­den
hinnoittelu, mitkä pitää hevo­sella
siirtää^ - jätettiin kämppäkomi-tean:
määriteltäväksi.
13 pyk. Päätettiin poistaa niin
sanottu '^saletti mitta", niin . että
ei hyväksytä kun tavallinen mitta
ja kappalekauppa.
14 pyk. Päätettiin että vaadi­taan
"tamarack"- eli lehtikuusi, ja
koivuhaloista sama hinta kuin pa­peripuistakin.-
15 pyk. Päätettiin vaatia alim
maksi kuukausipalkaksi $60.00.
16 pyk. .Päätettiin että urakka­töissä
ei saa tehdä enempää' kuin
8 tuntia päivässä. Euukaijsipalk-katyöläisille
ei voitu määritellä sel­vää
rajaa, mutta piisi siinäkin 8
L E N IN
ni
SiperiaAM. .
Useissa kirjotuk^saterottaa Le­nin
mieliin, kuinka sosialistien on,o-,
sotettava olevansa ikokö"^ kansan to­dellisia
edustajia. Lehti seuraa e-simerMksi
tarkasti ylioppilasliikettä
— tsaari^kun oli lähettänyt 183 yli­oppilasta,
jotka olivat osottapeet
mieltään Jcarsserirangaistusta vasr
taan, sotaväkeen; Liikepula,: joka
sattuu yhteen talonpoikain -. nälän
"kanssa, antaa aiheen osottaa-työläi­sille,
kuinka niillä nyt on erikoinen
tilaisuus valistaa; talonpoikia. Le­nin
osottaa terävästi, mitä huijausta
Vitten budjetti ön? ja kuinka *alli-tus
käyttää kansalta kiskomiaan va­roja
sen sortamiseen, - r Vanhan
'^kansanmielisyyden'^ aatteelliselle
pohjalle oli järjestetty uusi puolue,
sosialistivallankumoukselliset ("eser-rät"),
joilla oli sekava teoria ja mil­tei
ainoana taistelukeinona terrori.
Lenin arvostelee usein tätä' seikkai-,
lukantaa. — E i niin; sanoo hän,
kuin periaatteessa hylkäisimme ter­rorin.
Mutta se voi parhaillaankaan
olla sivuilmiö ratkaisevassa rynnis­tyksessä.
Vaarallista seikkailua on
sen käyttäminen joukkoliikkeestä e-ristettynä
keinona ja varsinkin nyt,
kun on piirityksen aika, jolloin jouk­koja
kootaan.
Terävästi arvosteli Lenin kaiken­laisia
sivusuuntia, m.m. ekonismin
ilmiöitä. Monet toveritkin pitivät
"Iskran" sävyä liian räikeänä; Lja-dov
kertoo kuinka hän toi tällaiset
terveiset Saratovin tovereilta; Le­nin
kuunteli huolellisesti ja kyseli
tarkkaan järjestön tilaa; työväen ja
talonpoikain mielialaa y.m. Syntyi
vilkas juttelu, jossa emigranttijuttu-ja
ei mainittukaan, mutta jonka: lo­pussa
Venäjältä ^tulleille oli selvin­nyt,
että.se ;'*lslnran" sävy oli sen"
pääetu ja ettei siellä Saratovissa ol­tu
käsitetty vallankumouksellisen
onarxilaisuuden nykyisin välttämä­töntä
menettelytapaa. " He vahvis­tuivat
vakaumoksesaan, että puolue
nyt oli elp3rmässä ja että sillä oli
johtaja, jota voi luottamuksella -seu­rata.
Eräs sana erikoisesti kohosi "Isk­ran"
kautta kaikkien silmien eteen:
^'ammattivallankumouksellinen". Si­tä
ei "ymmärretty. Joku piti sitä sa--
laliittolaisuuden-4nerkkinä, blanMlai-suutena
y.m: Lenin -osotti oloihin.
^Tsaarismi järjestää paraikaa omia
"työväenyhdistyksiään" (Subatovin
johdolla). Niissä on taikotus. pyy­dystää
vallankumouksellisia, mutta
on näiden osattava tehdä niistä an­soja
urkkijoiden paljastamiseksi ja
luokkataistelun-välineitä. Hän selit­tää;
1; ettei mikään vallankumouk­sellinen
järjestö voi olla luja ilman
lujaa ja vakinaista johtajaryhmSä,
2; että mitä -laajemmaksi alkeellinen
kansanliike paisuu, sitä lujempi 'y-din
on-tarjieen, 3. se pitää. olla^ko­koonpantu
henkilöistä, jotka 'koko^
naan antautuen, ammattimaisesti !te^
kevät kumoustyötä, 4. että mitä hno-naan.
25 pyk. Päätettiin ^että jokaisen
työläisen on liityttävä : taloudelli­seen
järjestööh niin pi^n kuin hän
saa enSi maksun. Mitä: tulee sel­laisiin,
henkilöihin, jotka ovat Suo­messa
tai muissa 'maissa kuulunut
valkoisten joukkoon, työväen vihol­lisiin^,
on; heihin suhtauduttava asi­anmukaisella
tavalla.
26 pyk; / Päätettun lakkauttaa
sihteerin: toimi entisellä' palkalla ja
panna se sivutoimeksi $25.00 kuu­kausipalkalla.
Sihteeriksi edelleen
valittiin F. Laine.
. 27 pyk. Päätettiin paima toi­meen
vapaaehtoinen- kolehti keskus­komitean
rahavarojen kartuttami­seksi.
' -
'28 pyk. Keskusteltiin Nitto Ke­tolan
"anteeksipyynnöstä; koskien -hä­nen
-viimetalvista rikkuripa -oloaan.
Päätettiin asian ratkaisu jättää en­si
edustajakokoukselle, mihin hän
itse velvotettiin saapumaan. .
• 29 pyk. Kokous lopetettiin. ,
Kokouksen puolesta
Kalle H. Suhonen, F. Laine,
puheenjohtaja. , sihteeri.
Olemme tarkastaneet :ylläoIevan
jiöytäkirjah ja huomanneet . sen ko­kouksessa:
tehtyjen päätösten kans­sa
yhtäpitäväksi. • .
V. Arola. Vili Nygren.
JONQUIEREN, QUE.; YMPÄRIS­TÖN
METSXA^IEHILLE
Kiitsumme kaikkia metsämiehiä
Jonquieren "ympäristöllä, Que., saa­pumaan
kokoukseen, joka pidetään
elok. 1 p:nä kello 10 a-p. 1926, Ke-nogamissa,
Que., 15 Nelson Ave.
Saapukaa joukolla. On tärkeät
asiat. M. m. unio-osaston . perusta-miskysymys.
Kokoonkutsuja.
MetsälyöläisiUe keski-
Brifisk Colmnbiassa
Allaoleva kirjotus on alote eH
johdanto myöhemmin jatkuvalle ar
tikkelisarjalle, tarkotettn nietsätyöl
Iäisten järjestämiseksi enkoisemaiia
Kamloopsin ja Eevelstofcin välisel.
lä alueella British Columbiaa ja tu-lee
seraaavisEa: artikkeleissa ole­maan
'jatkoa tämän aiheen perns-teellisenamin,
ja monipuolisenunin
selvittämiseksi useammilta, tällä a-lalla
työskennelleiltä työläisiltä, kn.
lellisemmin koulutettu ja järjestetty
tällainen ydinjoukko on itsevaltiaas-ti
.Jiallitussa maassa sitä vaiJceampi
on santarmien päästä,siihen käsiksi,
ja 5;.sitä suuremmaksi, laajenee työ­väenluokasta
ja mubta yhteiskunta­ryhmistä
tulevain toimihenkilöiden
joukko,: joille valmistetaan tilaisuus
ottaa osaa liikkeeseen Ja Lenin
lausuu seuraavat vakavat sanat:
"Älkööt taistelijamme panko an­karaa
arvostelua pahakseen, siUä
kuirpnhutaan puutteellisesta valjnis-tuneisuudesta,
niin: i&ytyy minun
kohdistaa muistutus ensinnä itseäni
vastaan. ' Olen toiminut kerhossa,
joka ulottui laajalle ja'joka oli pan­nut
itselleen kaukaisen päämäärän,
ja me sen jäsenet kärsimme siitä,
että olimme vain "harrastajia" (a-matöörejä),
vieläpä seHaisefla ihetkei-lä,.
jolloin tuttua sananpartta hiu­kan
kääntäen -voi ""sanoa: antakaa
aneille vallankumouksellisten järjes­tö,
niin me nostamme Venäjän sara­noiltaan.
Ja mitä enemmän ajatte­len
sitä häpeän tunnetta, jota silloin
tunsin, sitä suurempaa' katkeruutta
tunnen niitä valheellisia sosiolidemo-laraatteja
vastaan,-jotkajnoraalisaarr
noillaan häpäisevät vallankumouksel­lisen
kunnianimen eivätkä käsitä,
ettei tehtävämme ole suosittaa val­lankumouksellisen
alentamista ama­tööriksi,
vaan amatöörin kohottamis­ta
-vallankumouksellisen arvoon." •
Tätä samaa vallankumouksellisen
ammattitaidon kohottamista tarkoit­tivat
Leninin monet kirjotukset.
Erikoisena kirjasena on ilmestynyt
hpnen v. 1902 kirjottamansa "Kirje
tovereille ' organisatäonista/' ' Eräs
pietarilainen työmies oli kirjottanut
ten Canadan kr-puolueen 9:nnen pii-riri:
al2-aluek9mitean päätös edellvt-t
ä ä . : / - ^
Jokauan aikaa on tänsan seu.
dun -metsätyöläisille ollut tunnet­tua
ne •
, ^ Lnutavat epikohdat,
mitkä ovat erikoisesti ominaisia näi­den
seutujen melsätyöläisten olo­suhteissa.'.
Varsinkin terveyssään­töjen.
'-alkeellisempikin noudattami-nen
näillä- ympäristön pikkukämpfl-lä
näyttää olevan aivan tuntematon,
asia näiden työnantajien taholta
sillä, 'puhumattakaan kämppien ter-veydeDisesta
rakenteesta, ja pesu-laitteista,
joiden ainoaksi puolustuk­seksi^,
työnantajatkin voivat korkein­taan;
mainita tämän British Colum­bian
terveellisen vuoristoveden, on
näillä kämpillä ruuan jakotapakin
^melkein alkuihmisen asteella. Sitä
osottaa, sekinj «ttä/ kitsaimmat näjs-tä'urakoitsijoista
eivät näe vaivak­si
hankkia r työläistensä "pöytäkalus-toon"
edes peltisiä kuppeja (joiden
tilalla 'alvjätettyjen työnantajien työ-mailla
on" toki porsliiniastiat), vaan
ovat nänoä pomot täällä kyllin jul­keita
vaatimaan työläistensä (työs­tät
erottamisen uhalla) itse hake­maan
roskaläjistä \eekupikseen van­hoja^
entjsiä tomaattisäilykekannu-ja.
- '
Likaisuna kimpillS
on vallan liettävä; Ja jos eivät
-monet kämpät alkuaan olisi tehty
"ilmanvaihdon" edistämiseksi sillä
tavalla, että päivä paistaa jokaises­ta
seinänraosta sisään, niin olisi
ilma näissä majoissa läkähdyttävän
paksut :< Mutta noiden seinänrakojeh
lävitse kulkeva veto toki estää vä­littömän
tukehtumisen ja jättää^sti-lalle
kylmettsrmisen vaaran sekä es­tää
märkien, nauläkoihin asetettu­jen
vaatteiden kui-vamisen.
Tveoeati puoli ~
sitten-näillä' kämpillä on usean vii­me:
vuoden ajan' osottanut jatkuvaa
alaspäin menoa. Työt kun etupääs­sä
teetetään urakalla, onkin työn­antajilla
ollut mainio tilaisuus las­kea;
kappaleen '.hintaa jatkuvasti.
Niinpä voin - esimerkillä valaista e^
lintasön suhdetta -viimeksi kuluneen
-viiden -vuoden ajalta: Ruuan hin­ta
näillä kämpiUä oli V. 192l'^1.25
päi-vältä, joka: on aivan sama kuin
tänä päivänäkin. Mutta sen sijaan
silloin maksettiin esim. 7 jalan ai-tapaalvjn
teosta 4: senttiä kpl., kun
viime talvena vain maksettiin kaksi
ja kaksi neljäsosa senttiä kpL Si­ten
on myös ratapölkkyjen ja len-nätinpaalnjen
tekopaikka laskettu
samassa ...suhteessa, niin että esim.
vielä V. 1925 maksettiin kuoritun
ratapölkyn teosta 20—22 senttiiD,
kun sen sijaan tämän -vuoden aika­na-
enää maksettiin 16—18 senttiin
kpl. ' Ja tämä kaikki siitä huoli- ;
matta ^että niiden myyntihinta oli :
asiasta ja Lenin saa aiheen selvit­tää
järjestötyön silloiset pääprpblee-mit;
, Ensimäinen on että järjestön
täytyy ""olla tiukas^ konsperatirraiea.
Kun jotkut '—7 sittemmin mensheti-kit
— syyttivät tätä "salaliittoilnk-si",
jota muka marxilaisuus ei hy­väksy,
ja vaativat laajempaa järjes­töä
y.m. j selittää Lenin, että salajär-jestäytyminen
on välttämätön (sa-laliittoiluä
olisi se, jos ei olisi ybtc-yhdessä
joukkojen kanssa). Eikä sei-laisessa
järjestössä voi olla sitä
mokratiaa, mikä on mahdollinen ja
oikea vapaissa oloissa. Venäjän o-loissa
on sen puute korvattava tar­kalla
asiallisuudella, hyvällä tiedo­tuksella
ja toveripiiriin, oikealla suh­tautumisena.
Lenin selittää koin-ka
joka'tehtaassa ja työpaikassa pi­tää
«Ha puolueen komitea, jorJca jo­ku
jäsen pitää yhteyttä kaupungino­san
komitean kanssa jne. Komitea
järjestää jäsenensä toimiin konM
alalleen, niinettä hän perehtyysnna
taitavaksi. Apuryhmiä tulee oUa
monenlaisia. Eräissä ei tarvitse «i-la
pu^lueenjäseniä tuskin yhtaan
(esim. kerättäessä tietoja tyovaeo
oloista vaatimusten esittämistä var­ten),
kun »toisien kaikkien jäsen^
täytyy olla jäseniä. Hyvin va^on-alainen
ori propagandistin tehta _
Lenin selittää, kuinka riihen t e^
vään haluavat päästä alusta _ s 3 a^
ylioppilaat, mutta ne on ^nsm P
tava työhön työpaikoilla.
propagandisteja on ^^^'^'"^
tä on käytettävä «seissa pau^"^
sekä hyvin suojattava. ^
järjestetään hyvä työnjako, mm -
t ä y t y y kokonainen ^J^^estenJ
selviää kuka mihinkin ^ff^.r^
soittaa ensi viulua ja kuka J'^