1948-01-24-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
en cnt. kaarti- 3U.S -lah- 1'oittaak-iUksen ja n ]uotta. jalle voi 'S perus. jan kan-suinkaan il'.iaL5te-J isyytensä )tuudessa luistetta-l u , ÖIV' oir ista^ vam 1: Icaynyt )Ukkovoi-jan. iyö-: ;a..Muis-. IS. Valtanen työmaamme n valta-l i l i i un ja smiehen" alla par- JäiioLsek-a• älköön ;ako sita TAISTELURIVIT Vzoien 1918 fcantaliiiigodan alkamisea 30-»Tioti*pi|vik«. Kirj. ARMAS ÄIKIÄ. Eteenpäin sukupolvien ylitse lankesivat, punakaartien sankarit, murtaen kuoleman rajat. Tänä päivänä kanssamme kaikki he kiiruhtavat, ovat seppelein urhoja vastassa tulevat ajat. Pian valkoiset voittajat. vd]styiät\vn hämärä .Nimet kullatut kuluvat, piirretyt viafmorikiviin. . Takaa piikkilankojen vapaudcnnätkdiset tjöstaval pään, Yli vartijoin astuen:liitty\'ättaistcluriviin. Upopaikkoja varrella taistdutien ole ci. Vähän ollut on kirkasta säätä ja kesäistä poutaa. Läpi pitkien vankilavuosicn kärsimyspolku se vei, korot rautaiset kumisten polkivat Lapuan routaa. Tuho Saksasta saapui .ja valtasi isien maan, * . •.... vihamies sotamarskeinccn kansamme sydäntä saarti. Ylös nousi ja ryhtyi taas kansaamme suojelemaan ' . kuten ennenkin uljas ja järkkymätön punakaarti. Xitnet voittajain ei pian marmorin pinnasta nä\, ovat valkoiset herjaajat herroina Suomen vain hetken. Punakaartilaissankarien rivistöt yhä rynnäkköön käy, kera meidän he päättävät voitollisen sotaretken Eteenpäin sukupolvien ylitse lankeavat punukaartien sankarit murtaen kaoleman rajat. . Tänä päivänä kanssamme kaikki hc kiiruhtavat, ovat seppelein urhoja vastassa tulevat, ajat: itä ja toista Valcartierista Kirj. Bill Johnson uelph.. Ont. — Ne kolme Viik- i sä olikin kilpailu Euroopan raatkasta, Jotka Lauri Huukln. kanssa vie-j olivat murtomaamlehet sopuisia kes^ tässä, it-hevikkien tä ja val-a. •• orppanen iten työ-i on .tieltä ."epa- »etokselh-jokaisen oIi5i aitaa; etta taa isan- •läisyyden i t kertaa teisempaä h an het-, ruo-sikym- ;tu.. Siltä n, jota. salia 1917 vallanku-allituksen Valcartierln hlihtovalmennuslei-harjoitellen: talviolympialaisten, sintakilpailuja varten* olivat mo-sa suhteessa meille hyödylliset' tu- Lsuutta silmällä : p i t ä e n , ; y ä i k l^ ne-- onnistuneetkaan pääsemään aan St. MorltzUn lähetettyyn ckueeseen.-.- • -/-•.. nsimmalnen • seikka, suurempiiii älluihin osallistuessa on se, että cki hiihtovehkeet, voiteet, sukset ja gat, ovat moitteettomassa kunnoa-» kea, jota ja ei ainoastaan hiihtäjälle vaan bskm maastoon soveltuvat. Peh- Ipohjaisilla kengillä j a huonopitoi-volteilla on mahdoton päästä iin tuloksiin; sellaisilla radoilla, a yleisesti k ä y t e t ä ä n Canadan ja oopan huomatuimmissa hiihtoki- Ksa. Kotoisilla radoilla kayt-tamiini kiln nähden. havaitsin.; ,etta kiiri kääntyä kovassa vauhdissa ollen, ,t sukset totelleetkaan-koska kcnr pohja antoi peraan.. Kenkien Histen p i t ä ä olla kohtalaisen peh-t, mutta antura verrattain kova.' "ledan meidän käyttävän Sudburyn dulla ja muuallakin lipsuvia- suk- Mutta ne elvat .kelpaa sellaisilla Ollia,. joissa on mailin matkalla O jalan nousu. Lipsuvia suksia tlaen. rupeavat "lamput sammu^ |an" sellaisessa maastossa kun tay-luottaa enemmän kasi voirann n jalkoihin /.Olympialajssaannöte- .yystaiste-iktiiY'inen,' vapautu- 1. lukeva kunniaksi irina het- • lai-r—18, ätellut kd-kaveljien-totuuden, tsenai-syys otettavissa ävyydeisa la) kenaan, vitsaillen. joka ; käänteessä. Paasin muuten siihen kä.sitykseen, ett ä Quebecin ranskalaiset ovat paljon kohteliaampaa, vakea kuin kotiperu-kan ranskalaiset. HUONO RUOKA Vaikka cn haluaisikaan moittia, on tassa yhteydessä todettava, etta ruoka ei" ollut sellaista kuin urheijumies k a i paa. Pitkän paivan ulkoilmassa suksilla, oleva henkilö kuluttaa valtavasti energiaa ja se kehittää vuorostaan hevasen ruokahalun. Siksi pitäisi olla ruokaa n i in paljon: k u in kullekin mait. taa; varsinkin lihaa, kasviksia ja hedelmiä. Usein saimme kuitenkin, lähtea pöydästä vyötä kiristäen ja kiroillen, e t t ä kun saisi hyvää suomalaista moj'akkaa ja ruisleipää. En voi käsittää miten Canada on sodan p ä ä t y t t y ä tullut. y h f ä k k i ä niin köyhäksi, etta er ole saatu tarpeeksi rahaa voimakkaamman hhhtojoukku-een lähettämiseksi St. Moritzin k i soihin. Vielä tänä paivana on hiiht ä j i en kassassa $3,000 vajaus^Sita en liloin kasita miten samanlainen amatööri kuin .Wurtele-sisarukset, Barbara Ann Scott sai itselleen $8,000 Ja paasteleö lentokoneella .,eikä sopinut muiden kilpailijain seuraan. •Olymplalaisjoukkueen puheenjohtaja Harry Pangman, joka huolehti murtomaaradasta ja:-kilpailuista, saunoi etta- tulevaisuudessa harjoitetaan hiihtojoukkueet Kallio.vuoristossa 1" julkai-jota. mo-ä l i s t i t ku-. laiden ka-innallmen: tan. havit-, n ä n puit-munistisia min roh-t km kay-unelmien- :aikki yri-leliisiiuden;, .manifes-: :pdisteitiin todellinen rlstiriitai- •ntyminen, capit£li5ti- •n ha\ion it syyi-b 100 ^uo:- a heite-r losialisxiäis, j a ryhmiä a häviötä, ateella on ,tajia kuin en etene- , muf.a ei i histörial.-: tiajat kai. •ina, päätä ä n . _ Uoti. Jyttavat murtomaaradan olevan I|3 io'kan"lä ^'^ «oUsua ja 1|3 laskua ja lännellä, jossa maasto vastaa olym-r a d a n - e n s i m m ä i s e n osan pitaä pialaisvaatimuksia verrattain helppo. . PUUTTEELLISUUDET ''alcartierissa havaitsimme, ; että; ladan olympialaiskomitea ei ollut akaan hiihtoon n ä h d e n selvillä mi- • hiihtäjät pitäisi saada huippu-titoon. • enka tarkoita,' :.tä.llä. yksihr a a n m u r t o m a a h i i h t a j i ä vaan myös ii» enlaskijoita. Pääasiana pidettimU^ P"^ juna la Helsinkhn.^Asen^nc Ia sita, etta p i t ä ä olla .suksilla ni,n oh^^i uutta lähettilästä vastaa^^^ta-jon kum suinkin mahdollista. M i - ('^aan saapuneet mm. " I ^ ^ m » ^ n huomiota ei kohdistettu lihak-1 Enckell » " " ^ ^ f J ? ' ^ ? ^ ^ " ^ ^ ^ ^^ ^ sen jälkeen kun miehet saapuivat' K i l p i , Leino ja ^"'•to. Myo^, nahU.^ .nema hnht.majaah illan fullen. ^^VrT:^!:^ aotin hierojaa,! mutta ei. ollutr-va Kenraali Savonenkov saapunut Helsinkiin Helsinki. — (S-S) — Neuvostohiton väs t a nim 11 e tty Suomen-lähettilas ken - raaliluutnantti G.. M. Savonenkov, I mukanaan puolisonsa, saapui tammiko sellaiseen: ylellisyyteen., eivätkä, olleet koskaan kuulleetkaan muok-ksesta eika saunasta, •lurtomaahiihtäjät saivat kaiken n tulla.ja mennä sen mukaan mi-ruumas kaipasi hikuntoa,. Uika-ituk. scst-a . :kuitenkin • varoitettiin, lia joilla kokeiltiin: kaiken maailma n ttel ja. s i i nä hommassa, paattyi par-, tiseiiv,kesken.. Vaikka kysymykscs-, r5J;nKIRKLAND LAKEN OSAS-fON KOKOUS helmikuun 1 p:nä. M.Uo 2 i.p. Johtokunta, kokoontuu pllo : 1. Jäsenet; saapukaa kotukseeni Uudet jäÄcnct tervei t ä : kämiehet seka kauppaedustajlsto ko konaisuudessaan; • sotilaspuvussa oleva kenraali: Sa-vönenkovia tervehti ensimmäisenä u i. kömihistcn Carl Enckell.- Sen. jälkeen kenraali Savonenkov tervehti sydämellisesti muita hanta vastaanotta-inaan saapuneita henkilöitä. Suomi- Neuvöstoliiton-Seuran puolesta ojennettiin kukkia rouva Savonkovillc. Aseinalai turilla ta pahtuneen vastaanoton jälkeen kenraali: Savonciikov. ajni fiutoJla Neuvo-^tfliiion täkäläiseen lahrfjStoon , * Badiumia löydettiin v. 1895. — Pai)rric) tehtiin Kin)rt,'^'^a noin v. 155. -^sSUSä :o>L! O R K E R S HUOIVL! C O - O P E S T A U R Ä N T pf South Porcupine Limited ^ 47 CrawfoTa Street ^OUTH, PORCUPINE, ONTARIO Stiosittelee suomalaisille'hjTäk-; "tunnettua r o u k a a n s ä : ruokailuai-; °i^a;: Ravintola auki i l o .11 yöllä.; SiiStejä: kalustettuja huoneita ffi^noiksi. KulutUjahi-koti. Pis- Mnykaä sisälle. T T M M I N S, O N T. SIM-MS, HOOKER & PICKERING vakuutuksia ja kiinteimistoja. Dominion Bank Building. Tunmins. Ont — Morkcttcja, lainoja bondc-ja ja vakuutuksia SUOMALALVEN LAKLMIES J. Erick Lamminen BAKRISTER, SOLICITOR. NOTARY PUBLIC Suite 4, Marshall-Ecclestone Bldg., Timmins Puhelin 1585 Ontario KANSAN LIIKETTÄ . . . YLI $150,000 MAKSETTU OS-TOPALAUTUKSm OSTAJILLE. OPERATIVE. VanciNneriisa on yli 14000 rek. fyötöntä %'anrouver. — Taman tuoden alku ei nayta kovinkaan lupaavalta* täällä; länsiranaikoila tyotät^keralle väestölle silla tyottomvTstilanne alkaa keh i t t y ä vakavalaatuistksi; . Täkäläisen päivälehden tiedoitukscn mtakaan on kaupungissamme 14,000 reklsteerattua-työtöntä miestä ja useita tuhansia sellaisia työttömiä jotka eivät vielä ole rekisteeranneer työttomyysvakuui tusvirastossa. Nämä numerot puhuvat suoraa kieltä suta minne ollaan menossa. Tama ei ole erna mikään tilapäinen ilmiö vaan se. alkaa h i l j a l leen puristaa työväestöä yleensä. Nämä ,14.000 työloma työläistä ovat Vancouverin kaupungissa. Jos otamme huomioon koko British Colmnbian maakunnan nim työttömien luku nousee huimaa vastin .Kun seuraamme sanomalehtiä, nim niista saamme lukea joka päivä, että tydttomyyttä Ilmenee yli koko Canadan, jokaisessa maakunnassa j a erikoisesti suuremmissa kaupungeissa. Tänne on tullut tuhansittain työn haluaisia. miehiä aavikkomaakunnista j a aina Quebecista saakka. . Monet heistä ovat pettyneet kun työtä ci ole-' kaan saatavissa niin helposti mita oli sodan aikana, joUöui oh kova puute työvoimasta kalkilla aloilla. K a i k i n puolin nayttaa silta, että sodanaikainen '"hyvä aika" alkaa olla ohi. Tilanne kiristyy kiristymistään. Elinkustannukset nousevat - huimaavaa vauhtia. El ole n u t a ä n rajahin-toja tavaroilla. Kuinka, kauan tällainen hintojen nousu saa jatkua? E i köhän se.pane t,.volai.set ajattelemaan, etta jossakin on vika. .On korkea aika työläisillä tarkistaa tilannetta ja nousta joukkona puolustamaan elinoi. keuksiaan.. Nykyiset palkat . eivät vastaa läheskään clinku.stannuki;ia. Palkkojenkin pitaa nousta sitä mukaa kun elinkastannukset kohoavat, muuten emme pysy balanssi.ssa. — R. T; L. 'Lauantaina, t^tnmik. 24 p.-r:Sal«miay,iian24 J;3igy.:-,-:>-J,:^^Ea:ayjTJJ^^ Metsäunio vaatii 25 pros. korotusta peruspalkkoiliin Toronto. —. lYadcs and Labor Con-gress^ of Canadan Ontarion maakun-tajarjeston taalla pidetyn kokouksen kuluessa kokoontuivat Lumber and Sawmill AVorkers Umon edustajat keskustelemaan union kannasta ensi kesän neuvotteluissa kun on kysymyksessa työehtosopimuksen uudistami-nen^ vuodeksi 1948—lb49. Tämä neuvottelu johtui ahtuisesti kohoavista lunnoista ja sijta julkeasta työväen oikeuksien hylkimisestä mikä n ä y t t ää olevan osana työnantajien tarkoituksista heidän pyrkiessään avoimen työpajan olosuhteisiin. .. • Paikallisten unio-osastojen ja Ontarion maakuntaneuvoston edustajien kesken käytyjen neuvottelujen tuloksena p ä ä t e t t i i n yksimielisesti, että u-mo tulee esittämään tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ' seuraavat vaatimukset: 1) : Yleinen 25 prosentin korotus peruspalkkoihin. 2) Tarkka kahdeksan tunm'n työpäivän periaatteen noudattaminen ja 50 prosentin lisäyksen mak-saminen ylityöstä. 3> Kaikkien palkkioiden (bonus) yhdistäminen palkkataksoihin; .4) Urakkatöiden poistamiseksi on saatava käytäntöön päiväpalkat - n i in laajalti kuin mahdollista. . . 5) Siirtoväki on .saatava union sopimuksen, alaiseksi, ja asetettava ta-sa-vertaiseen asemaan canadalaistcn työläisten rinnalla palkkoihin ja tyaskentelysuhteisiin. nähden —: riman mltaan poikkeuksia. , • ^aicU ja lziija[Cii.uii± - f 4- NÄYTTÄMÖTAITEEN MERKITYS NEUVOSTOLIITOSSA Tekstiilityöläiset protestoivat WelUnd, Ont. — Tckstnlityolai.sf.cn unjo protestoi: sen johdosta.: kun .Wood Manufacturini? Co. tuo 100 eurooppalaista : yhtiön .t,akalan>een tehtaaseen. Uiuon . kciki-^Ontaripn osastojen konfcrenssi.ssa ..hyväksyttiin paatos- 1.'Ui.selma. jmssa kchoitetaan -työministeri MitciicUia ehkäisemään .yhtiön suunnitelma - JM toutiittamaan heti tutkiiiiu.-; yhtiön toimcnpiteidf-n johdosta. Unio san'X>, ctlcr VVclIandin: t y ö t t ö mille työläisille ole annettu tyota,..ja etta yhtiön talo!.'>saasuvjllc: työläisille on annettu haatomaärays, • v Sodan aikana kirjoitti venäläinen kirjailija Nikolai Mihailov "Venalaiv Eon hengen saavutuksef-nimiscn k i r jan. - Tekijä kertoo kirjansa .syntymästä seuraavaa: ' ••Olen saanut vahnilksi kirjan, jota olen kirjoittanut yli kolme vuotta, keskeytyksen mukaanluettuna. Sen en.-^iminaisot nvit kirjoitettiin puoli-h.- i.marassa. kauheiden räjähdysten vavahduttaessa taloani, sireenien .«jy- •dantavilltavan huudon ja särkyvän la.sm .lielinan kantautuessa korviini Saksalaiset olivat Moskovan liepeillä; h'j pommittivat:ilma.5ta. •"Nyt on Moskovassa kcvatilla. Jälleen talo vapi-sec. räjähdyksestä, ikkunalasit hellsovut ja seinäkellot pysähtyvät. : Ikkunastani näen Krem-; lm: sen ylle kohoaa tuon tuostakin, lyhyiden väliaikojen kuluttua, kirka.s tuJonloimu. Pommejako? Ei. Tanaan on toukokuun yhdck.sas paiva: neuvostovaltakunta juhlii voittoa. "Aloin kirjoittaa tata.kirjaa osoittaakseni, miksi kansani tulee selviytymään voittajana, r Lopetan sen sanomalla, miksi ,se voltti. "Venalai.set -:- kcta he ovat? Mitä heillä on takanaan, mistä^hcillä on sellainen voima? .: M i l l a i n e a on tuo kan-Sa, jöka kitsailematta- vuodatti vertaan kaikkien kansojen yhdenvcf- •taLsuuden puolesta. , , "Tuossa kauheansa yhteenoto,¥sa venäläiset ovat oppineet paremmin tuntemaan itse itsensä; Haluaisin, etta myöskin heidän ystävänsä oppi.si, vat tuntemaan heidät paremmin . . . " • Tässä suurenmoisessa teoksessa k ä sittelee kirjaihja Neuvostoliiton taloudellisia ja. poliittisia ky.symyk.sia: kcs-: kevia asioita sekä myöskin taidetta. Alempana on lainattu .siitä näyttämötaidetta koskeva luku: • \ v Tuskin missaan teatteria raka.slc-taan •. Siina maann kuiiv Vcnajalla Venalat-selle tama on kenties mukaansatempaavin taiteen, kaikista : muo^ doi.sta. Mutta tuskin mmkaan taiteen oli Venäjällä mm vaikea menestyä kuin näyttämötaiteen. .Vcnajan teatteri l ö i - i t s e n s a l a p i väkivalloin, kirkon TigorLsmin seka it,sevaitiudcn sille takomien kahleiden ja vainoaniLscn rutiinrn lapi. Teatterin, loi kansa,: mutta-..se riistettiin, se otcttun ixiLs kansalta. Ko-ko, Venajan teatterin historia on vähitellen tapahtuvaa teatterin lähestymistä kohti: maaperäänsä, Venajan kan.saa. todellista clamaa. .Ta kun lopullinen paamaara: oli lahcJla. oh Vcnajan teatteri ci ainoastaan:.venäläinen vaan kofco maailman oma. Vankkaat olivat muinaiset.venäläiset näytelmät. .Pakanallisen cIoi.si;i ohvat. teatraJisoidut häätanssit/ ja j -laulut. Karusan syvistä rivci.sta lah- t tivat' runolhsct- kansantavat: kovaan vaslaanottajaisct, laskiai-scn .saatta. jaiset. ,Muinai.scn Vcnajan saivat katketakseen n a-u r a m:a a an kicrlcJcvren näyttelijöiden. laumat. Heidän välih ä n .saapuneiden ulkoinaalai."!tc'ii näyt - tclija.^-cunjcidcii vu>Ta.spcnu.^cn taiteen edelle. Jo.s 18. vuo.si.sadan keskivaiheilla Pictnn.ssa näytteli Volkovin pcrustiuiia iiiiyttehja.seuruc. . Jos ensimmäisten vcnahn.sten nayttchjoKlen jouko.=i."<a^ oli \*;cnaisi:i kykyjä : kuin Dinitrcv.ski. .jor.ka sanotaan incncs-tyksclhscsti kilpailleen itse Ciaddickin kanssa. :..-••: .TniKistu.s (»il niiii valt;»va, rlta vc- ;nalaiKia teattereita .syntyi t«)inrn toisensa lalkccn yiiipan kokomaan: paakaupunpi.ssa. in a a .s e u tukaupiin-gei. s.Sii, aatcli.stiloiUa. 'J^ilanonii.stajat kokoonpanivat oinia iiayiolina-seuruei- (.n alu.stalai.sistatin. Nam Vcnaja t(;- ki .syok.syn t.catlona kohti, nain Ilmeni yhfakkia toi.sis.sa, enti.siaiiuii.stut-. tamal lomi.s.sa: mut>dois.sa .sen rakkau.s nayttflijOKhm liuvcihm, kan.sanl:Hpoi-hm liittyviin- lauluihin.: toimintaan. Niiytiamoii valta.si ycnalainen elämä ja- km-1'.oitti .siclta paatok.son. keinotekoisuuden, tccnnai-syydcn; .Alkoi ilmestyä venalausia; näytelmiä, venäläisiä Cl ainoastaan ailieillaan, vaan myöskin hengeltään, .Fovizuiin "Tolvana", Gnbojedovm ''Liian, viisauden haitta". Gogolin .'•Revu.son" ja myö--. hcmmin .sitten Oslrovskin näytelmät. Ilmestyi myöskin vcnahvincn naytteli-jLi ci.ainoa.stann .svnt\'ijr;nUtaaii, vjiaii myo.skin näyit^-lytavaUaan.: venahu-nen Shtshc-pkin; : : .Shlshc^)kin öli:niaa()rjan jioika.: vam tavaton lahjakkuus ja .vounaka.s tahto auttoivat 1'ianta" raivaamaa n itselleen tien.. Suurella vaivalla hänen onnistui o.staa itsen.sa vapaaksi ja .iiaastu Moskovan .naytlamolle. Tama .suun näyttelijä: suhtautui herkästi elamaan. .siina kaikki. • H an Useilla paikkakunnilla Canadassa Suomen cnt. punakaartilaisten toimesta on järjestetty Suomen luokkasodan 30-vuotismaJstojuhIa tk. 25 päiräksi. Kuvassa nähdään Sudburyn ja ympäristön rnl. punakaartilaisia. j a i i i j a ja tcattcrikouhiii öpcttaj(i. Nc-m i ro vi t sh -Da n t i hc hkö pää ty i vä t eri tieiä .satiiaän njatuk.sccn. • • Nciniro-. vi t.sh - D H n tshcnkon : .iloi ti ccst a ; t a pa h - tui näiden kahden välinen kuhtaami-iicii. ja ivCskusteUi kesti niclkein kokonaisen \^iorokaudch..Tulote ta kcskustclustn Slanlslav.ski ja Nt^mi-loviLsh- pantsiienko poru.stivat Moskovan Taiteellisen Teatterin. - Tiiniä talJahtiiiHnHmha 18.98. Neljäkyinnventä ;V»iottä inyolieinihi kuoli Stani.slavski. Äskettäin hän^ iii .scura.si hautann liiyö.skin Nctniro-vit-^ h. iviutla heidäii lu<iinansa - toat-tcri. yenäialsen kuHtuuiin.' pyliättö. maa i Iin an pä ra.s t ei» < t t-ri. ei.-i ä. Ka.iltk! siinä pii uutta. JOtta:Vnl-- kutclma pi\syisi ehoäiiu^^ välin joilla e.<itttty nui.siikkia, hiiyttelijät: civiit iuilcel:, kiitlämHJiii ..suasipnösoitiiksl.s-i . ! . .saliin ei saainit mennä näytännön kestäes.sä. Eivät ainoastaan näyttelij ä t näytelleet:, kolco •seurue •näytteli; kaikissa näkyi ohjaa j än ajatus. Statistien; : massa \x tila Ile; lii li elävä, ka IIT sanjcjukkp.-.Kaikki .(.lii :\0.iiiicis^ jiiciiimpääii yksityi.skoiitäaji a.stl. Oh-jUmistossa ei o l l i i l nlhai.stata.s6a olevia; hulpaiiilitai.sia, liäytelmiä.". Klut-tajtäinji oi ollut.tärkrintä..: Tärkeintä rili näyttcletnisen' inhunillisyy.s. Näin oli . '.nkVnut, , trvitlcrikuKt • mi.^i vuosisata.;-' . :.•; ••':,/.::^'- ;v:^ Tiiiiinisliiuseciiit oli:. totuVi.s liilteesr .sa.''Ensin .sitä tolcutctiiin . kirjaimcl.-: li.^^ell.a- tavalla,: Teatterin, k a i k k i hsiyt-: lämötari>ect korvaLtiin* museoesinei 1 - lä:.: M u l t a pian-jo. päästiin tä.stä - ui-, koriäiscsta : rcalisinista ;:ja .siirryttiin psykologi.scn , totuuden t\siItämiseen. N-jiyitelciniKen perteta^^^^ i,uii tunteen totuudcninlikfiisUu.s,. eiämyksen : i i m i - luoininon, .syvii, ilitni>eiv hciii<ilölh.syy-: teen perohtynvimlh.;. Täniä^ö tä'.realiisn-iia.; ' : ' , ( : ; ' . ; • . • ' •. :,.' - ,.•.';': Tu i-i lei-n ä i loud en •' t^oivjit - T a i tccl 11- scii- ,T(-a'ttörin. ; prtlkeillo. Tshc-liDvin I lii yteliiiät.'' •'•i.6kissä'',-:.."Ko^^ sv-saro'^ isa"-;: ja ::"Kirsikkapuutarhassä'' pilkist.i 'uik'niaiseii .koriiitb pi r.uiif/ilijaiviclun' ,a;ivi,stam^ ri.stiriiiai;>uias, ja inutkikkiiiu.s-. .T.iuosta tuli .sanoja' . ilmeikliäänipi.-;.;'Tunhcl-hia' i>»k 1 .'iiiu ix-m rri a n vaikii tukscli kii in Ihmiset Lajusi-kiyttilcii «IM RuoUin AmerUum Unjaa ia oUua v|^^ 'r:]tunnatwta'jinuk^ ':;: Laivojen kulkuvuorol New Yorkista: DROTTNINGHOLM Helmik. 11 GRIPSHOLM llelmik. 27 STOCKHOLM MAAUSK. C ^ GRIPSHOLM Maalisk. 20 Pilcllienhinnal Now Yorkista Göleporiin: Ensi luok. - Cabtnluok. Turisti luok. Orip-sholm $285 $220 $180 Droltnlngliolm . . . . . . $250 . : . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . $175 Stockholm $285 $190 UUSI MOOTTORILAIVA "STOCKHOLM" tekee on.simmäi.scn matkan Oöleponsta Ruotsista helmik. 21 )>iilvönH ja NEW YORKISTA LAUANTAINA. MAALISKUUN 6 pan-ana. Ensi- Ja tutistiluokan paikkoja nyt saatavana. Saadaksenne hyvän paikan laivassa: tehkää paikkatllauksenne heti. Elalutessannc tarkempia tietoja kalkista matkaa koskevista osioista kääntykää palkallisasiamJehcmmc puoleen. SWEDISH AMERICAN LINE 1462 BISliOr STREET MONTREAI« 25, QQE. .to^ n ä y t t ä m ö l l e totuuden Venäjästä: .sen: han,. kansan, -keskuudesta lahte-r- ju6nen mutkikkuus iT^ena .tun.si. lian tunsi sen m\kA oU venalai.sta.:ja tama ilmeni nayMainol-la : luonnollisella ja koruttomalla Ui.i vall-a. : Aikalai.sct kirjoittivat.; hanes-; ta: "Shtshopkin on (.•noimmaincii, )Or. ka: osaa olh* olematta teatraalinen teatlentsa." A .Shushepkin pani: alulle Moskovan Pit'n';.'-:sa .Tcatlcriw;a • loistavan-, en.si-luokan kykyjen' clyiKtslian. • .lolioiV muun muJif.s.i kuuluivat KafJov.^klJ.: Fccujtova: ja Jerniolova.. Kama 19. vuo.' .sisadan ihmeeltjsf.-t nayllehial ruumiillistivat- UJ:It-trrilava 11a yhteiskun-nan .omaatuntoa;'. moskoyalai.sc-t. sa-. noivatkin heiiita: .•:'':Me .olemmf; kay-iicei. Mo-skovan yliopistoa, multa .saa-, nc-ct: ka.sva)ukHfiTimc - Pienr?ssa... Teatr tenhoa.": Naina .vilpittömyyden n«;- n/r.kaat lUlrtajat vetr.Mf k,in.s,)a t*-- a tt eni n "opjjimaa n -1 u n( (..'nia an i hm is.- U'..-.. .Ja kaik''sta .t;j:sta hnohmatta: Vr:-; p.rtj-illa ei -.jfi-i ollut l'>dfila suurta 'rfiHfria. Oli kylläkin suuna näyt trhjoita. iinufta. el ollut naytleliiy-, kaartia. Tcat.tm va)r'Si: rutilnun, jonka:' byrokrati.smi • Ja taantumus - olivat; ka.svattancct. ::Jjahjakkuuricn kipinät I toin - tuskin puasiv3tluiik.eutuma.fin I kaavamaj."UiKlen kuoief.tavan: pimey- ISO TEATTERIRAKENNUS NELVOSTO-KIRGlSL\AN Moskova. — Frunzessa, Neuvosto- Kirgisian päakaupungi.s-.sa:rakcnneT Uan parhaillaan isoa kan-sallLsta teatteria Ta.s.sä rakennuksessa tulee olemaan- yli 30 pukuhuoneita,.harjoi^ tu-shuonctta. luentosalia ja studiota Sallin tulee tilaa yli tuhannelle henkilölle. ke. kirjava vaatetus, Jeikki.» laulu. Kaikki tama tuh kansan ke.skuudes-l a . Mutta .Vcnajan ankara keskiaika piti huolen .snta, etta l a t ä kaikkea ruvettiin harrastamaan vain-saJaa. Nau. raminen: julistettiin synniksi, laulua pidettiin- paholaisen tckcjccna. domb-ria ja gusleja — kansarusoittimia ~ seka naamioita poltettiin. Kirkko antoi: julistuksia, joi.s.!ja näyttelijöille lu- :|.flr'ii iapi. Kht.?:hrj)kin -oli.: julistanut, j t.o*.uui.ta:nayttaniolla;:riiuita iifln ' ; i o!~ \ iui :tehnyt-.siila/.ylei.rpatevaa" lakia.• ei I oiiui saanut .sita ;,.i;ljmaHr, SIIIJ^-TJ (arvutiin loi.s''niai-t,a yiiter i-.nnnalJ.- v n kvpsyjd''n ast.f(lÄ ja toisenlaista profeettaa.: .Sellainen, a.ika : saapui-, km ja },rti mukan.j jn>oi4:in profeet-. tfi-: '13. j a 19, vuosisatojen vaihtcKtsa li me t>i Stanislav3/:i. N<i:.ttämo vaali uudi.,!ust,i, :r- }.>}.'>: i .^1 t<iiice'v-.a vaa.^-cntamätöntä »otuu'- vattnn.ruoskaa tassa maailmassa ja (j^: tulinen patsi tulevassa. TURKISPYYDYSTÄJÄT HUOIVIATKAA! • Ostan kaikenlaisia metsäeläin-ten nahkoja. Lähettäkää tai tuokaa saadaksenne korkeimmat h i n nat. Lähetyskulut maksetaan. L. VIHONEN Oba Ontario t:ä.:',.::!Mu^ä-,; h e l p o t ... . .. -,- teatteri-kuin muovata uudelleen van- Kun sitten 13. vuosisada la näyte - , . . , , . . . , • ,^ , . 'ha Ou.si vum oli kaadett&va uusim, mien esittamiskiclto kumottiin, pur- J, . . , , . , , 1 If-i.eihin: nuori naytte ija ja (jnj^iajri kautui kansan teatteria koht tunlcma L . , , .. . , .Stan.fcsavfcki seka nuor: naytel.mäkjr-tunne esille suunnattomalla voimalla ; { Venäläisen .teatterin :dut tunkeutui- ' i vat nopeasti sen lapLmikä oh muual-; ta tuotua, vierasta; he menivät maa- ; vat, eltu .se/inika aikai.semmin oli iiuyttanyt • n i in tavalliselta -olikin, jo^ Uiin aivan epätavallista. . j a ..siitä-seurasijclta he loivat kii ka-,tr;l,un kat-sf> rn rimaan Meluunsa / : NHytlelcmi.sen perustana .oh psyko-, 1 -a naly ysi i n . perustu va. : "Sta n isla vsk m ' syslecint'*. Tuma jiirjcstefma oh kokona inen esitettävänä olevan, ha.h-nioon elaytymmen. koulu. Tahdon jä. tunteen p!^i)nistuk.sf'lla oh kyettävä a.sifHumaan: esiteltävän p a,i k a 1.1 e, "moiitava hänen .nahkaan.sa!', kulcn Hhtsepkiii - sanoi;: sillVjin vasta jokainen - liike .jukainen-,sana::t.ulee ok;-: m.ian f>ikeu«etln SuJiimatlomHn .suut.cn j<)ukoii näytäntöjä, on Moskovan-' .'1 aiieclhncn T f a t i f i i ('htmvt a"ntaa puolivuosisataisen <iI'-inas,s;tolnn;-va aikana. N»; .o-vat olk-et. fmlaalujsia iiaytantoja ja ini.-iSH on -e.sit-ri,(,y mollia erilaisia, aaf/,- (.fjf.;). ,-'lainan leattenn toimintaa ^i,ht{_J/cn,i,j*m..„clama, JiL_y:t i i i i i a s i i a i t:fr-iJisella trivalla; kaikkiin .sen Ui>;kuiT hm jJi. noasuihin. ": Oli n ä y t e l t y nio-t ncniaisia nayt-olmia::' niiden joukor,Kav ' i i i . -loi.sta.vaa - kr.-peytta : .täynne - oleva " I'iKaron haat", j.i i^•,V..i.^K<i. j)«;hja-toiitii .vyvjyll.) uhkuva ' Kar.^I^o//;-• ^."ll v( Ijfksft", "Ylifi.^kunnan )>«ilija-sakka" clavme ihmi.sincn ja "Lintu si n iM«2i r ' -vertauskuva 1 Iisi ne,:-: a bstrak - t;. iiiP olcntojnc<n "Tohtori fSUKk-: iiiann". indiviOuaJislisine - protjlema-- tiikkoincen -seka "P;ui.ViarjJuna"- valr, lankumousinloineen, .Ja kalkissa nal-s-. •SI oij ollut yksi yhteinen purre, to-', tuu-, :', Vaii li ma ton. van Haan ha rma h ta van -• ro:-kea,:ikaanku]n vaimenrieltu kaUso-^ uio hitaar-jti .vimm-(;vat vrilot. äänetön odotus pjmcäK.sa, parrasvalojen. OSCAR BAY Miesten ja Naisten Räätäli Kaikenlaista korjaustyötä Puhelin 2-1S91 76 London St. E . Windsor. Ont. Dr. J.C. DIAMOND .yiei.sten leikkausten spesialisti. Enkoistunut nielurisain: poistami-: • seen: j a Euomkohjujen leikkaukseen. Konttori: 108 Sear Block Puh, S, 2077 — Fort WiUiam, Ont. Barnes Drug Co. — 3 K A L I T A A — Sault Sle. .Marie Ontario RCA Victor Radioita' Nyal-lääkkeitä ; Täydellinen varasto lääkkeitä. Postitilaukset täytetään huolellisesti. heijastuk.set valkoi.scna lokinkuvalla varustetulla esiripulla. Sanoinkuvaamaton lapsuude.sta asti tultu. Ilon. 111- kutuk.spn. liihcisen yhtccnkuuluvai- .suudcn ju rieinuisnn ylpeyden tunn e . ' •.- l l t i i Oli piiiittynyt, intohimot, ovat lakanneet myrsk.vamasta. nauru on vaiennut, sali on. tylijrntynyt, teatterin .sisäänkäytävän ovessa oleva ku-pnrirenga. s on kilahtanut vlinicisen kerran. Moskovan sammuvan yön lar pi viemme inukanammc kokonHiscn maailman oloon h e r ä t e l t y ä tunteita Ja liikciitimiiän ruvenneita ajatuksia, virmme mukanamme surumlcJlsyydcn, rakkauden, pulilaidcn: halujen ja todellisen ilunlsonneii muodostavan eläviin ja lämpimänä sykkivän k e r a n . .. Tanvä on olemas.sji ja senpä :Viiok.sl onkin tuhoamattomlssii venäläinen kulttuuri ja kuolematon kansa, Joka sen on luonut. , . Teatteritaide saavutti TnitccUiscn Teatterin iiiiyttiimölla.sellaisen korkeuden, ettii jonakin hctkcno, jossain j)istee.Hsä se niin sanoakRcmmc valui reunan yli; Teatterista' lahti haaroja ja niiin synlynei.vsil koestudlolssa tc-atterimuoto alkoi Vilhitellen hajota; s i i t ä tuli •Itsetarkoitus. Nain salvat uikunsa "vascmmisto"ryrityk.sct. • ••Niiyticiijä on näyttelijH: siispä hänen on näyteltavii, eikä tccskcnncltU-vä": "Niiytlamötotuus ci ole clSmän totuutta.";:"Teatteri on teatteria: sen täytyy siis toimia cdellapiiiii sovittujen normien puittels.sa". Alkoi tallu-rimaiscn teatraalisuuden^aika: tcat-raallsuutta ruvettiin viljelemään .sen itsensii takia. Senkauneimpanai täy-dcllisempana saavutuksena oli Vahta. tjanoviM nilyttamollc asettama- "Prin- .se.s5a Turandot"; jota esitettiin Mofj-koVän Taiteellisen Teatterin kolman-ner. sa studiossa: tällöin näyttelijät eivät e s i t t ä n e e t näytelmää, vaan mly-l e l m i l ä e s i t t ä v i ä :nayttclljoitä; he eivät esittäneet "Turandot'a'V vaan c- .viintyivat "Turandotis.sa". , . .: : Toi.set menivät aiirimmatsyykslin: poistivat w;iripun, pystyttivät kulil.s.si. en sijaan puurakennelmiai pukivat pukujen .sijaan ylleen strtndarttlunl-. vormun, p i t i v ä t : voimistelua luon-nulli. sena liikkeenä. Mutta naista aa-rimmjilsyyksistä luovuttiin vähitellen ja jäljelle.Jal totuus, j a l j c U c j a i suorastaan halkaiseva teatteritaide. Näyt e l m ä ä n si.saltyvat nyt maalaistaldc. musiikki,, plastiikka. Venäläinen tcat^: teri alkoi olla maailmankuulu. •20: vuosisadan aluiisa Pariisissa ruvettiin »'sittamaän :i:)ia«ilevin sinne luomia "venäläisiä baletteja". Ne oli asteltu näyttämölle, sellaisella pionin-t. i yk.Mtyi.skohtaa myöten ulottuvalla taiteellisuudella, .scllaxsnlja c n n e n n ä - k e m ä t t r i n i ä l l a l a v a s t u k y n ja pukujen värikkyydellä, .sellai.sclla musiikin:/e^ k^en tuoreudella, että nc tyrrnisiyttl-val, koko Eurooiipaav panivat «ilta paaii !,fkai&ln. Myöhemmin .suoritti Moskovan Taiteellinen Teatteri kulkuma pitkJn Euroopi)aa ja Amerikkaa. Kalkki tuur nustlvat .sen olevan maailman tcattc-nkulttuuiiM hulppasäavuluksia.: : H i t i c u : maailmalle tuotiin nahta-vakjii: nuoria n eu vostoteaUcreila;, Valitajranovin Teatteri. Moskovan ./KUtalaincn Tenttcri, Neuvostoliiton lapsiteatterit: kaikki nama ovat niaa-ilman teutterit^aitccn kchityk.wn vä-. lia.steit.a; , lyjkakuun Vallankumous, josta lithtien kansa alkoi vapa.'Wti luo-d{ i oniaa onneaan, täytti venäläisen teatterin päarnU'xloi merkityksellisellä; -syvaila, tosi kaasHnomalsclla si- .säJlölla. Korkeatar,oiscnslvlstyk.scn r i kastuttama venäläinen teatteri pala-, si alkuperäiselle lähteilleen; kansan luo . .(Teatterin rinnalla .'iStui esiin nuori, Vapauden kaipuu on suuri Saksassa lliomas Mannin,: Saksan tämän > hetken suurimman eepikon teokset 11.- > mr.slyvHt vieläkin kotimaan ulkopuor lella, Emigranttikustannasllikc: Bcr;-. man-Flschcr Tukholmassa on Jtnirl,;, Julkaissut kaksi Thomas Mannin kir> Joltelmaa, Joista toinen oYi hänen vii-, : mc kesänä Pcn-kongressissa SVeitstsrj .sä pitämänsä esitelmä Nictschcstä;.^ toinen poliittinen kirjoitus "SakiSa.jä ^ saksalaiset". : Jälkimmäinen «n mtclcnkilntoinQn tilitys saksalaisuudesta Ja sen nyky 1« sen alennustilan syistä. Kirjoittaja pitää saksalaisuudelle luontcenomaU-::i scna, että kalkkeen siihen arvokkaa». , .sccn, minkä saksalaln<Jn kulttuuri on luonut, on lavalliscsll llltjoiyt myöV' • Vastakohtaisia seurauksia. Ja valal*^ sec ajatusläan vapaudcntuntccn kehittymisellä . Lutherista lähtien. Lut- .' ivcr oli vallanktimoukselUnen, vapaii-dcnsankarl. mutta samalla konscrva-tllvi. Joka taisteli sak-salalsla talonpoikia vastaan, Icun nämä vaativat vapautta myös Itseensä sovellettOr ' tak.sl. " ' TämU, että: vapaudenkaipuu Sak^,. »a.s.sa aina on päättynyt sortoon Ja Tiklvaltaan toisten vapautta vastaan johtuu .slitä, sanoo Thomas Mann, että Sak.afsa el ole koskaan ollut' vallairkumousla. Jlaaskalaistcn kan- .salllsuuskäsltys on .syntynyt suuresta vallankumouksesta. Ja. on sen-vuoksi. vallankumouteclllnen Ja ya-paudcntuntccn täyttämä käsite, .gäk.sa ci ole koskaan kokenut vai- ;': lankumousta, senvuoksl se el myös- . kiiUn ole voinut saavuttaa slsSlstä vapautta eikä myös mltäSn todellista demokratiaa. Thomas Mann haluaa sUs välttää: vallankumous on vapauden Ja demokratian todellinen , edellytys. Britannia joblavalla . tilalla laivarakcn-n uksen alalla Lontoo- — Lloydsinmcrlvakuutus-yhlion taholta ilmoitetaan, että lu-kuiinotumatta Sakeaa, Japania Ja Neuvo:aoliitloa, Britannian lalvate-lakollla rakennetaan nykyään laivoja e n e m m ä n kuin mls.sään toisessa maassa. Vllmc joulukuissa oli ra-kent- cilla olevien laivojen yhtelnca lonnimaarä 3,982,357. Eri m^Ksa on .seuraava määrä lal-voJH rakenteilla: Raaskassa 295,389; Ruol.slAsa 261,605; Hollannl--.sa 255.- J»9; Taaskassa 134,685 Ja, Espanjassa 103,431 tonnia. ITAIJALAINEN SÄVELTÄJÄ KUOLI 755-VUOTIAANA Lontoo. — Rooman radion tiedon mukaan kuoli Italialainen säveltäjä Ermanno 'Wölff-Ferrarl Venetsiassa' a.skcltain 72 vuoden ikäisenä. tuoreita vojmm täynnä oleva elokuva. Eisenstein. Pudovkln, Dovzhenko ja Va.siljcvit levittivät luomukslssam- : mc eteemme;: Venäjän 'dynaamisen,, vaihtelevan hahmon. Tulevaisuutta rnnastelien Jyrahtclivät ;^'Panssarllai-, va Polcmkinin" tykit, A-ihollisia edestään i)oispyyhkälstcn kiiti ohitsemme: "T.shäpajcv", näimme miten vllslvuo-^ tlskau.sicn rakentelu alkoi Ja: maa rriuuttui;. valkokanJtaalta alkoivat: puhua maailmalle ennestään timtemat-tomat ihmiset. , • * Kl ITQS Haluamme lausua kauniimmat kiitoksemme kaikille ystäville jotka saapuivat kanssamme viettämään meidän haätllalsuuttamme. Tahdomme myös kiittää kaikkia nlita henkilöitä jotka a\TJStlvat häätilaisuutemme;onnlstUmisU sekä; myös niistä arvokkalsta^^te^ joista joita saimme vastaanottaa. Säilyköön vhtavyytemme edelleenkin. ' ANNA-MAIJA JA AATU KOIVULA L O C K E R B Y ONTARIO m ^vte#:- •M.mi m :::p^ » 1 m. m. f Mm -ilS:^! 'M "^^•^.^"r-v::! m mm ':fe; 9
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 24, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480124 |
Description
Title | 1948-01-24-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
en cnt.
kaarti-
3U.S -lah-
1'oittaak-iUksen
ja
n ]uotta.
jalle voi
'S perus.
jan kan-suinkaan
il'.iaL5te-J
isyytensä
)tuudessa
luistetta-l
u , ÖIV' oir
ista^ vam
1: Icaynyt
)Ukkovoi-jan.
iyö-:
;a..Muis-.
IS. Valtanen
työmaamme
n valta-l
i l i i un ja
smiehen"
alla par-
JäiioLsek-a•
älköön
;ako sita
TAISTELURIVIT
Vzoien 1918 fcantaliiiigodan alkamisea 30-»Tioti*pi|vik«.
Kirj. ARMAS ÄIKIÄ.
Eteenpäin sukupolvien ylitse lankesivat,
punakaartien sankarit, murtaen kuoleman rajat.
Tänä päivänä kanssamme kaikki he kiiruhtavat,
ovat seppelein urhoja vastassa tulevat ajat.
Pian valkoiset voittajat. vd]styiät\vn hämärä
.Nimet kullatut kuluvat, piirretyt viafmorikiviin.
. Takaa piikkilankojen vapaudcnnätkdiset tjöstaval pään,
Yli vartijoin astuen:liitty\'ättaistcluriviin.
Upopaikkoja varrella taistdutien ole ci.
Vähän ollut on kirkasta säätä ja kesäistä poutaa.
Läpi pitkien vankilavuosicn kärsimyspolku se vei,
korot rautaiset kumisten polkivat Lapuan routaa.
Tuho Saksasta saapui .ja valtasi isien maan, * .
•.... vihamies sotamarskeinccn kansamme sydäntä saarti.
Ylös nousi ja ryhtyi taas kansaamme suojelemaan '
. kuten ennenkin uljas ja järkkymätön punakaarti.
Xitnet voittajain ei pian marmorin pinnasta nä\,
ovat valkoiset herjaajat herroina Suomen vain hetken.
Punakaartilaissankarien rivistöt yhä rynnäkköön käy,
kera meidän he päättävät voitollisen sotaretken
Eteenpäin sukupolvien ylitse lankeavat
punukaartien sankarit murtaen kaoleman rajat.
. Tänä päivänä kanssamme kaikki hc kiiruhtavat,
ovat seppelein urhoja vastassa tulevat, ajat:
itä ja toista Valcartierista
Kirj. Bill Johnson
uelph.. Ont. — Ne kolme Viik- i sä olikin kilpailu Euroopan raatkasta,
Jotka Lauri Huukln. kanssa vie-j olivat murtomaamlehet sopuisia kes^
tässä, it-hevikkien
tä ja val-a.
••
orppanen
iten työ-i
on .tieltä
."epa-
»etokselh-jokaisen
oIi5i aitaa;
etta
taa isan-
•läisyyden
i t kertaa
teisempaä
h an het-,
ruo-sikym-
;tu.. Siltä
n, jota.
salia 1917
vallanku-allituksen
Valcartierln hlihtovalmennuslei-harjoitellen:
talviolympialaisten,
sintakilpailuja varten* olivat mo-sa
suhteessa meille hyödylliset' tu-
Lsuutta silmällä : p i t ä e n , ; y ä i k l^
ne-- onnistuneetkaan pääsemään
aan St. MorltzUn lähetettyyn
ckueeseen.-.- • -/-•..
nsimmalnen • seikka, suurempiiii
älluihin osallistuessa on se, että
cki hiihtovehkeet, voiteet, sukset ja
gat, ovat moitteettomassa kunnoa-»
kea, jota ja ei ainoastaan hiihtäjälle vaan
bskm maastoon soveltuvat. Peh-
Ipohjaisilla kengillä j a huonopitoi-volteilla
on mahdoton päästä
iin tuloksiin; sellaisilla radoilla,
a yleisesti k ä y t e t ä ä n Canadan ja
oopan huomatuimmissa hiihtoki-
Ksa. Kotoisilla radoilla kayt-tamiini
kiln nähden. havaitsin.; ,etta kiiri
kääntyä kovassa vauhdissa ollen,
,t sukset totelleetkaan-koska kcnr
pohja antoi peraan.. Kenkien
Histen p i t ä ä olla kohtalaisen peh-t,
mutta antura verrattain kova.'
"ledan meidän käyttävän Sudburyn
dulla ja muuallakin lipsuvia- suk-
Mutta ne elvat .kelpaa sellaisilla
Ollia,. joissa on mailin matkalla
O jalan nousu. Lipsuvia suksia
tlaen. rupeavat "lamput sammu^
|an" sellaisessa maastossa kun tay-luottaa
enemmän kasi voirann
n jalkoihin /.Olympialajssaannöte-
.yystaiste-iktiiY'inen,'
vapautu-
1. lukeva
kunniaksi
irina het-
• lai-r—18,
ätellut kd-kaveljien-totuuden,
tsenai-syys
otettavissa
ävyydeisa
la)
kenaan, vitsaillen. joka ; käänteessä.
Paasin muuten siihen kä.sitykseen, ett
ä Quebecin ranskalaiset ovat paljon
kohteliaampaa, vakea kuin kotiperu-kan
ranskalaiset.
HUONO RUOKA
Vaikka cn haluaisikaan moittia, on
tassa yhteydessä todettava, etta ruoka
ei" ollut sellaista kuin urheijumies k a i paa.
Pitkän paivan ulkoilmassa suksilla,
oleva henkilö kuluttaa valtavasti
energiaa ja se kehittää vuorostaan
hevasen ruokahalun. Siksi pitäisi olla
ruokaa n i in paljon: k u in kullekin mait.
taa; varsinkin lihaa, kasviksia ja hedelmiä.
Usein saimme kuitenkin, lähtea
pöydästä vyötä kiristäen ja kiroillen,
e t t ä kun saisi hyvää suomalaista
moj'akkaa ja ruisleipää.
En voi käsittää miten Canada on
sodan p ä ä t y t t y ä tullut. y h f ä k k i ä niin
köyhäksi, etta er ole saatu tarpeeksi
rahaa voimakkaamman hhhtojoukku-een
lähettämiseksi St. Moritzin k i soihin.
Vielä tänä paivana on hiiht
ä j i en kassassa $3,000 vajaus^Sita
en liloin kasita miten samanlainen
amatööri kuin .Wurtele-sisarukset,
Barbara Ann Scott sai itselleen $8,000
Ja paasteleö lentokoneella .,eikä sopinut
muiden kilpailijain seuraan.
•Olymplalaisjoukkueen puheenjohtaja
Harry Pangman, joka huolehti
murtomaaradasta ja:-kilpailuista, saunoi
etta- tulevaisuudessa harjoitetaan
hiihtojoukkueet Kallio.vuoristossa
1" julkai-jota.
mo-ä
l i s t i t ku-.
laiden ka-innallmen:
tan. havit-,
n ä n puit-munistisia
min roh-t
km kay-unelmien-
:aikki yri-leliisiiuden;,
.manifes-:
:pdisteitiin
todellinen
rlstiriitai-
•ntyminen,
capit£li5ti-
•n ha\ion
it syyi-b
100 ^uo:-
a heite-r
losialisxiäis,
j a ryhmiä
a häviötä,
ateella on
,tajia kuin
en etene-
, muf.a ei
i histörial.-:
tiajat kai.
•ina, päätä
ä n .
_ Uoti.
Jyttavat murtomaaradan olevan I|3
io'kan"lä ^'^ «oUsua ja 1|3 laskua ja lännellä, jossa maasto vastaa olym-r
a d a n - e n s i m m ä i s e n osan pitaä pialaisvaatimuksia
verrattain helppo. .
PUUTTEELLISUUDET
''alcartierissa havaitsimme, ; että;
ladan olympialaiskomitea ei ollut
akaan hiihtoon n ä h d e n selvillä mi-
• hiihtäjät pitäisi saada huippu-titoon.
• enka tarkoita,' :.tä.llä. yksihr
a a n m u r t o m a a h i i h t a j i ä vaan myös ii»
enlaskijoita. Pääasiana pidettimU^ P"^ juna la Helsinkhn.^Asen^nc
Ia sita, etta p i t ä ä olla .suksilla ni,n oh^^i uutta lähettilästä vastaa^^^ta-jon
kum suinkin mahdollista. M i - ('^aan saapuneet mm. " I ^ ^ m » ^
n huomiota ei kohdistettu lihak-1 Enckell » " " ^ ^ f J ? ' ^ ? ^ ^ " ^ ^ ^ ^^
^ sen jälkeen kun miehet saapuivat' K i l p i , Leino ja ^"'•to. Myo^, nahU.^
.nema hnht.majaah illan fullen. ^^VrT:^!:^
aotin hierojaa,! mutta ei. ollutr-va
Kenraali Savonenkov
saapunut Helsinkiin
Helsinki. — (S-S) — Neuvostohiton
väs t a nim 11 e tty Suomen-lähettilas ken -
raaliluutnantti G.. M. Savonenkov,
I mukanaan puolisonsa, saapui tammiko
sellaiseen: ylellisyyteen., eivätkä,
olleet koskaan kuulleetkaan muok-ksesta
eika saunasta,
•lurtomaahiihtäjät saivat kaiken
n tulla.ja mennä sen mukaan mi-ruumas
kaipasi hikuntoa,. Uika-ituk.
scst-a . :kuitenkin • varoitettiin,
lia joilla kokeiltiin: kaiken maailma n
ttel ja. s i i nä hommassa, paattyi par-,
tiseiiv,kesken.. Vaikka kysymykscs-,
r5J;nKIRKLAND LAKEN OSAS-fON
KOKOUS helmikuun 1 p:nä.
M.Uo 2 i.p. Johtokunta, kokoontuu
pllo : 1. Jäsenet; saapukaa kotukseeni
Uudet jäÄcnct tervei
t ä :
kämiehet seka kauppaedustajlsto ko
konaisuudessaan; •
sotilaspuvussa oleva kenraali: Sa-vönenkovia
tervehti ensimmäisenä u i.
kömihistcn Carl Enckell.- Sen. jälkeen
kenraali Savonenkov tervehti sydämellisesti
muita hanta vastaanotta-inaan
saapuneita henkilöitä. Suomi-
Neuvöstoliiton-Seuran puolesta ojennettiin
kukkia rouva Savonkovillc.
Aseinalai turilla ta pahtuneen vastaanoton
jälkeen kenraali: Savonciikov.
ajni fiutoJla Neuvo-^tfliiion täkäläiseen
lahrfjStoon , *
Badiumia löydettiin v. 1895.
— Pai)rric) tehtiin Kin)rt,'^'^a noin v.
155. -^sSUSä
:o>L!
O R K E R S
HUOIVL!
C O - O P
E S T A U R Ä N T
pf South Porcupine Limited
^ 47 CrawfoTa Street
^OUTH, PORCUPINE, ONTARIO
Stiosittelee suomalaisille'hjTäk-;
"tunnettua r o u k a a n s ä : ruokailuai-;
°i^a;: Ravintola auki i l o .11 yöllä.;
SiiStejä: kalustettuja huoneita
ffi^noiksi. KulutUjahi-koti. Pis-
Mnykaä sisälle.
T T M M I N S, O N T.
SIM-MS, HOOKER & PICKERING
vakuutuksia ja kiinteimistoja. Dominion
Bank Building. Tunmins.
Ont — Morkcttcja, lainoja bondc-ja
ja vakuutuksia
SUOMALALVEN LAKLMIES
J. Erick Lamminen
BAKRISTER, SOLICITOR.
NOTARY PUBLIC
Suite 4, Marshall-Ecclestone Bldg.,
Timmins Puhelin 1585 Ontario
KANSAN LIIKETTÄ . . .
YLI $150,000 MAKSETTU OS-TOPALAUTUKSm
OSTAJILLE.
OPERATIVE.
VanciNneriisa
on yli 14000
rek. fyötöntä
%'anrouver. — Taman tuoden alku
ei nayta kovinkaan lupaavalta* täällä;
länsiranaikoila tyotät^keralle väestölle
silla tyottomvTstilanne alkaa keh
i t t y ä vakavalaatuistksi; . Täkäläisen
päivälehden tiedoitukscn mtakaan on
kaupungissamme 14,000 reklsteerattua-työtöntä
miestä ja useita tuhansia
sellaisia työttömiä jotka eivät vielä
ole rekisteeranneer työttomyysvakuui
tusvirastossa. Nämä numerot puhuvat
suoraa kieltä suta minne ollaan
menossa. Tama ei ole erna mikään
tilapäinen ilmiö vaan se. alkaa h i l j a l leen
puristaa työväestöä yleensä. Nämä
,14.000 työloma työläistä ovat
Vancouverin kaupungissa. Jos otamme
huomioon koko British Colmnbian
maakunnan nim työttömien luku nousee
huimaa vastin
.Kun seuraamme sanomalehtiä, nim
niista saamme lukea joka päivä, että
tydttomyyttä Ilmenee yli koko Canadan,
jokaisessa maakunnassa j a erikoisesti
suuremmissa kaupungeissa.
Tänne on tullut tuhansittain työn
haluaisia. miehiä aavikkomaakunnista
j a aina Quebecista saakka. . Monet
heistä ovat pettyneet kun työtä ci ole-'
kaan saatavissa niin helposti mita oli
sodan aikana, joUöui oh kova puute
työvoimasta kalkilla aloilla.
K a i k i n puolin nayttaa silta, että
sodanaikainen '"hyvä aika" alkaa olla
ohi. Tilanne kiristyy kiristymistään.
Elinkustannukset nousevat - huimaavaa
vauhtia. El ole n u t a ä n rajahin-toja
tavaroilla. Kuinka, kauan tällainen
hintojen nousu saa jatkua? E i köhän
se.pane t,.volai.set ajattelemaan,
etta jossakin on vika. .On korkea
aika työläisillä tarkistaa tilannetta ja
nousta joukkona puolustamaan elinoi.
keuksiaan.. Nykyiset palkat . eivät
vastaa läheskään clinku.stannuki;ia.
Palkkojenkin pitaa nousta sitä mukaa
kun elinkastannukset kohoavat, muuten
emme pysy balanssi.ssa. — R. T; L.
'Lauantaina, t^tnmik. 24 p.-r:Sal«miay,iian24
J;3igy.:-,-:>-J,:^^Ea:ayjTJJ^^
Metsäunio vaatii
25 pros. korotusta
peruspalkkoiliin
Toronto. —. lYadcs and Labor Con-gress^
of Canadan Ontarion maakun-tajarjeston
taalla pidetyn kokouksen
kuluessa kokoontuivat Lumber and
Sawmill AVorkers Umon edustajat keskustelemaan
union kannasta ensi kesän
neuvotteluissa kun on kysymyksessa
työehtosopimuksen uudistami-nen^
vuodeksi 1948—lb49. Tämä neuvottelu
johtui ahtuisesti kohoavista
lunnoista ja sijta julkeasta työväen
oikeuksien hylkimisestä mikä n ä y t t ää
olevan osana työnantajien tarkoituksista
heidän pyrkiessään avoimen työpajan
olosuhteisiin. ..
• Paikallisten unio-osastojen ja Ontarion
maakuntaneuvoston edustajien
kesken käytyjen neuvottelujen tuloksena
p ä ä t e t t i i n yksimielisesti, että u-mo
tulee esittämään tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa
' seuraavat
vaatimukset:
1) : Yleinen 25 prosentin korotus peruspalkkoihin.
2) Tarkka kahdeksan tunm'n työpäivän
periaatteen noudattaminen ja
50 prosentin lisäyksen mak-saminen
ylityöstä.
3> Kaikkien palkkioiden (bonus)
yhdistäminen palkkataksoihin;
.4) Urakkatöiden poistamiseksi on
saatava käytäntöön päiväpalkat - n i in
laajalti kuin mahdollista. .
. 5) Siirtoväki on .saatava union sopimuksen,
alaiseksi, ja asetettava ta-sa-vertaiseen
asemaan canadalaistcn
työläisten rinnalla palkkoihin ja
tyaskentelysuhteisiin. nähden —: riman
mltaan poikkeuksia. , •
^aicU ja lziija[Cii.uii±
- f
4-
NÄYTTÄMÖTAITEEN MERKITYS
NEUVOSTOLIITOSSA
Tekstiilityöläiset
protestoivat
WelUnd, Ont. — Tckstnlityolai.sf.cn
unjo protestoi: sen johdosta.: kun .Wood
Manufacturini? Co. tuo 100 eurooppalaista
: yhtiön .t,akalan>een tehtaaseen.
Uiuon . kciki-^Ontaripn osastojen
konfcrenssi.ssa ..hyväksyttiin paatos-
1.'Ui.selma. jmssa kchoitetaan -työministeri
MitciicUia ehkäisemään .yhtiön
suunnitelma - JM toutiittamaan heti
tutkiiiiu.-; yhtiön toimcnpiteidf-n johdosta.
Unio san'X>, ctlcr VVclIandin: t y ö t t ö mille
työläisille ole annettu tyota,..ja
etta yhtiön talo!.'>saasuvjllc: työläisille
on annettu haatomaärays, • v
Sodan aikana kirjoitti venäläinen
kirjailija Nikolai Mihailov "Venalaiv
Eon hengen saavutuksef-nimiscn k i r jan.
- Tekijä kertoo kirjansa .syntymästä
seuraavaa: '
••Olen saanut vahnilksi kirjan, jota
olen kirjoittanut yli kolme vuotta,
keskeytyksen mukaanluettuna. Sen
en.-^iminaisot nvit kirjoitettiin puoli-h.-
i.marassa. kauheiden räjähdysten
vavahduttaessa taloani, sireenien .«jy-
•dantavilltavan huudon ja särkyvän
la.sm .lielinan kantautuessa korviini
Saksalaiset olivat Moskovan liepeillä;
h'j pommittivat:ilma.5ta.
•"Nyt on Moskovassa kcvatilla. Jälleen
talo vapi-sec. räjähdyksestä, ikkunalasit
hellsovut ja seinäkellot pysähtyvät.
: Ikkunastani näen Krem-;
lm: sen ylle kohoaa tuon tuostakin,
lyhyiden väliaikojen kuluttua, kirka.s
tuJonloimu. Pommejako? Ei. Tanaan
on toukokuun yhdck.sas paiva:
neuvostovaltakunta juhlii voittoa.
"Aloin kirjoittaa tata.kirjaa osoittaakseni,
miksi kansani tulee selviytymään
voittajana, r Lopetan sen sanomalla,
miksi ,se voltti.
"Venalai.set -:- kcta he ovat? Mitä
heillä on takanaan, mistä^hcillä on
sellainen voima? .: M i l l a i n e a on tuo
kan-Sa, jöka kitsailematta- vuodatti
vertaan kaikkien kansojen yhdenvcf-
•taLsuuden puolesta. ,
, "Tuossa kauheansa yhteenoto,¥sa
venäläiset ovat oppineet paremmin
tuntemaan itse itsensä; Haluaisin,
etta myöskin heidän ystävänsä oppi.si,
vat tuntemaan heidät paremmin . . . " •
Tässä suurenmoisessa teoksessa k ä sittelee
kirjaihja Neuvostoliiton taloudellisia
ja. poliittisia ky.symyk.sia: kcs-:
kevia asioita sekä myöskin taidetta.
Alempana on lainattu .siitä näyttämötaidetta
koskeva luku: • \ v
Tuskin missaan teatteria raka.slc-taan
•. Siina maann kuiiv Vcnajalla
Venalat-selle tama on kenties mukaansatempaavin
taiteen, kaikista : muo^
doi.sta. Mutta tuskin mmkaan taiteen
oli Venäjällä mm vaikea menestyä
kuin näyttämötaiteen. .Vcnajan teatteri
l ö i - i t s e n s a l a p i väkivalloin, kirkon
TigorLsmin seka it,sevaitiudcn sille
takomien kahleiden ja vainoaniLscn
rutiinrn lapi.
Teatterin, loi kansa,: mutta-..se riistettiin,
se otcttun ixiLs kansalta. Ko-ko,
Venajan teatterin historia on vähitellen
tapahtuvaa teatterin lähestymistä
kohti: maaperäänsä, Venajan
kan.saa. todellista clamaa. .Ta kun
lopullinen paamaara: oli lahcJla. oh
Vcnajan teatteri ci ainoastaan:.venäläinen
vaan kofco maailman oma.
Vankkaat olivat muinaiset.venäläiset
näytelmät. .Pakanallisen cIoi.si;i
ohvat. teatraJisoidut häätanssit/ ja j
-laulut. Karusan syvistä rivci.sta lah- t
tivat' runolhsct- kansantavat: kovaan
vaslaanottajaisct, laskiai-scn .saatta.
jaiset.
,Muinai.scn Vcnajan saivat katketakseen
n a-u r a m:a a an kicrlcJcvren
näyttelijöiden. laumat. Heidän välih
ä n .saapuneiden ulkoinaalai."!tc'ii näyt -
tclija.^-cunjcidcii vu>Ta.spcnu.^cn taiteen
edelle. Jo.s 18. vuo.si.sadan keskivaiheilla
Pictnn.ssa näytteli Volkovin
pcrustiuiia iiiiyttehja.seuruc. . Jos ensimmäisten
vcnahn.sten nayttchjoKlen
jouko.=i."dois.sa .sen rakkau.s
nayttflijOKhm liuvcihm, kan.sanl:Hpoi-hm
liittyviin- lauluihin.: toimintaan.
Niiytiamoii valta.si ycnalainen elämä
ja- km-1'.oitti .siclta paatok.son. keinotekoisuuden,
tccnnai-syydcn; .Alkoi
ilmestyä venalausia; näytelmiä, venäläisiä
Cl ainoastaan ailieillaan, vaan
myöskin hengeltään, .Fovizuiin "Tolvana",
Gnbojedovm ''Liian, viisauden
haitta". Gogolin .'•Revu.son" ja myö--.
hcmmin .sitten Oslrovskin näytelmät.
Ilmestyi myöskin vcnahvincn naytteli-jLi
ci.ainoa.stann .svnt\'ijr;nUtaaii, vjiaii
myo.skin näyit^-lytavaUaan.: venahu-nen
Shtshc-pkin; :
: .Shlshc^)kin öli:niaa()rjan jioika.: vam
tavaton lahjakkuus ja .vounaka.s tahto
auttoivat 1'ianta" raivaamaa n itselleen
tien.. Suurella vaivalla hänen onnistui
o.staa itsen.sa vapaaksi ja .iiaastu
Moskovan .naytlamolle.
Tama .suun näyttelijä: suhtautui
herkästi elamaan. .siina kaikki. • H an
Useilla paikkakunnilla Canadassa Suomen cnt. punakaartilaisten toimesta on järjestetty Suomen luokkasodan
30-vuotismaJstojuhIa tk. 25 päiräksi. Kuvassa nähdään Sudburyn ja ympäristön rnl. punakaartilaisia.
j a i i i j a ja tcattcrikouhiii öpcttaj(i. Nc-m
i ro vi t sh -Da n t i hc hkö pää ty i vä t eri
tieiä .satiiaän njatuk.sccn. • • Nciniro-.
vi t.sh - D H n tshcnkon : .iloi ti ccst a ; t a pa h -
tui näiden kahden välinen kuhtaami-iicii.
ja ivCskusteUi kesti niclkein kokonaisen
\^iorokaudch..Tulote
ta kcskustclustn Slanlslav.ski ja Nt^mi-loviLsh-
pantsiienko poru.stivat Moskovan
Taiteellisen Teatterin. - Tiiniä
talJahtiiiHnHmha 18.98.
Neljäkyinnventä ;V»iottä inyolieinihi
kuoli Stani.slavski. Äskettäin hän^
iii .scura.si hautann liiyö.skin Nctniro-vit-^
h. iviutla heidäii lu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-24-03