Vapaus, January 24, 1948

              0f F l s n i s b Canadians. £&•
Kav. « t b 19J7- Autbonzed
d a s n a i i by the Post
, ^ De.p artmaJt, Ottawa, pub- , TILAUS
lUbed tbxice vetikly: T u e s d a y s , . Canada.<>.s»: 1 vk.$5506kJt.$300 Hivndays aod Saturdays by Vapaus • 3 kk. $1.7^
^ÄÄltttong Company Ltd;, at 100^102 i Yhdysvalloissa: 1 vk. $650 6 kk. «350
,1SA'SL W^ Sudburj'. Onu Canaaa. Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. «4.00
Lauantaina, tammik, 24 p. — Saturday, Jan 24t
Telephones: Busmess Office 4<Hl26l.
Edit^riai Ofnce 4-4265. Maiiager
E, Sök-si. EdJtor V,'; Eklund. ataUing
addffess Box 69. Sudbury, Qntarjo.
AdvertJiijng rai*s upon application.
Tran&Jatjon free of charge.
Työväki valmistuu vaaleihin
Vnmeksikuluneen viikon, aikana "saatiin kolme erehtyniäiöntä ja
byvin tärkeätä merkkiä siitä, eitä iärf.än;maäTi työväenliikeA'almistiiu
^iVakavassa rniele.s.sä tulevia ma;ikuniien ia Jiiiioparlamentin vaaleja
varten,
! Ensimmäisenä mainittakoon \iikko .sitten 'J"oronto5i;a pi(3etty
^^^^^^^ ;;'T maakuntaliiton vuosikokou.s. mikä paatti asettua
'nidlempia vanhoja puolueita (liberaali- ja kon.servaliivipuolueita)
v:.;V^ tulevissa vaalei.s5a ja aniaa kannatuk.scn.sa: Tyrjväenpuolu-
\ oli en.simmäinen kerta Canadan .VFL:n unioiden his-
• .tokassa kun otettiin näin selvä ja rniltei yksimielisesti hyväk.sytty
-.ikaftta molempia porvaripuolueita vastaan. Tämä .«sellaisenaan on yksi
- . a j ^ merkki ja muistaa .sopii, että k.o.^kokoiis edusti noin 200.000
•järjestynyttä työläistä täs.sä maakunnassa, ja että mainittuun: kokouk- -
K 'seen osallistui noin 2 50 johtavaa .V1'L: n imionisiia. Ei edesMalthevv
W kokoukseen menoon voinut ehkiiistä tätä työ-
• läisjoukkojen voimakasta radjkalisoilumista heijastavaa päätöstä'
.LiMiksi on muistettava, että työväenliikkcemme piireissä paljon kes­kustelua
aiheuttanut' "Työväenpuolue.'' on vieläkin piirustusvaihees-i
- i sa,^ siis vain kauniina ja tarpeelli.sena unelmana. Xäinmuodoin voi-v^
d tukee'' vissiä jo
. Jöimi.vaa tj'öväcnpuoluetfa todenniiköi.scsti G C F : i i i i . tulevissa vaa­leissa.
. - Toisena tärkeänä kehitysvaiheena on pidettävii sitä kim toron-riolainen
sähkötyöläisten imio ilmoitti viime tiistaina, etjä se kannat-t
. - l a * tulevissa maakuntavaaleissa CCF:n•haJJituksen muoflostatnista.
; Tässä yhteydessä on alleviivattava sitä to.siseikkaa. että sähkölyöläis-
S;:tenunio on tämän maan yksi kaikkein militanttisin tinio, Joka on vas-
:<vtuunalaisiin johtoa.semiinsa valinnut vain tunnettuja kommunisteja
ja-muita vasemmistolaisia Jä.seniaiin.
•••^^^^^^ K^^ tuli viime:torstaina lieto, eitä LIM':n kansallinen
johtaja Tim Buck on ottanut ehdokkuuden v;isiaan:Toronton Trinityn
vaalipiirissä ja samalla vedonnut erikoisesii C C F : n ja hVP:n yh-
: teis'toimintaan siinä mielei;.sä, että voitaisiin saattaa molemmat vanhat
• puolueet häviölle j a valita C C F : i v hallitus. Kuten lehtemme uutis-osastolla
kerrolaan*. niin 'Fim T{uck vetosi puheessaan .seuraavasti:
\ V saavuttamiseksi I.aborFropressivc puolue
••kehoittaa, dominionin tai maakuntien vaalien .satuies.sa^ v. 1948 ai-.
• kana, kaikkia edistysmielisiä ihmisia tukemaan C C F : n ehdokkaita
.:: kaikissa- niissä vaalipiireissämissä ei ole L P P : n ehdokasta, tai .sel-
; laista ehdokasta, jonka tyiiviien ja i'armarien järjestöt oval yhtenäi- .
sesti asettaneet: Vleisten liittovaltion ..vaalien tapauksessa L P P ke-
: hoittaa kaikkia demokraattisia voimia Canadassa yhdistymään vaa-
: Huumalla ja valitsemaan C C F : n hallituk.sen;''
y V .' Tim Buckin lausunto osoittaa kaukonäköistä tyÖviienliik-keen:
valtiomiestaitoa. mikä kan.sallisten ylcisctujen vuok.si hylkiiä
; suppeat, ryhmäpyyteet.: Hänen veioonnik.sensa C C F : n halliliiksen
..valitsemisen puolesta edustaa/samalla;kaua.skanloista L P P : n taktii-y
kan muutpsta, mikä meidän käsityksenmie mukaan poistaa työväen-
: liikkeen, välille rakennettuja raja-aitoja ja helpoittaa yhtenäisyyden
saavuttamista.
. > Kaikki ylläesitetyt esimerkit vahvistavat edelleen sitä., imfä esi-
•merkiksi tämä meidän pikkulehiennne on moneen kertaan korostanut,
•että vain vhtenäi.sesti esiintvvä työväenliike: kykenee saattamaan.
molemmat vanhat puolueet tulevissa vaaleissa ansaitsemaansa hävL;
oön.-' Ilmeistä mvös on* eitä nykyhetken ainoa vaihtoehto vanhoille :
.puolueille on G G F : n hallitus. Kokemuksista me luonnollisesti tie­dämme;
"että so.sialidemokratia.iiiiiii
taa; ei vie sen paremmin Canadaa kuin-niuiiakaait.ntailasosialisnnin,
•mutta eihäii .sosialismista, olekaan kysymys, vaan kansan ylei.seluja
sortavien suurpääoman puolueiden häviölle saattamisesta ja tärkeän
edistvksellisen askeleen oilamiscsia.
Sriria-Oplsto on todtlia kapsan
välisttts-ja sivfstysahjo
y Kirj. Aku Korhonen
Hyvin tunnettu maanmiehemmri Aku Korhonen ja. hänen vaimonsa
Irja matkustivat kuten nijn mom-i muuikln, viime ke^nä.Suomeen.
SieUa Aku Korhoselle tarjoutui mytiit arvoka.s tilai.scus jjäa.s-tä<>sallisek-si
siitä tiedonjaosta, mita .SiroU-Opi.s-to,.Suomen kouluhallituksen alaise­na
toimiva ja taltion apua nauttiva yJileiskunlatieteittcn Kansan- i
korkeakoulu, Amtmcn opi.skelevalle tyolalsnuori.solle tarjoaa. .Vyt '
: hän selostaa meille muillekin Sirola-Opi.ston mielenkiintoista ja moni- '
puolista toimintaa .seuraavasti: . ;
U.v€Sn huomaa lehcIi:-«Vii i y h y i i a .
nintoja Suome.ssa tOJm:va.sta Sirola -'•
Opisio.äta. .Koika nuo .T.aininiiai e;- :
vat kuitenkaan selosta- . lahomnjin;;
mainitun oppilaitoksen luonnetta ja |
tarkoitaspC'ria,.ja koska.liskon V a p a u - '
;den lukijain, mielihyvin sanottuun
opi.stoon vahan lähemmin tutustu­van,
n i i n kor-ran .sjiiä lyhye.sti oman
näkemäni ja kokemani perusteeli-H
kertoa. . .••. ,
Sirola-Opi.sto on. uu.s:, nyt toista
lukuvuottaan toimiva Yhicuskuntatic-
'teitt€;n Kansankorkeakoulu. Sc-n tar-koituk.
sena on, kuten opiston lyorjh-'
jelman en.simmai.sei--sä pykala.:sa .sa-.
notaan: "Sirola-Opista on yhteiskun-tatieteitten-
kansankorkeakoulu ja ; on
sen tarkoituksena toisvuoti.sena yh-tei.
sopLStona iieteelhsenä., pohjalla .sy­ventää
ja^ laajentaa- työtätekevän
kansamme valtiollLsta • ja yhteis-kun-nallista
tietoisuutta, ; kohottaa y.cn
yleista sivistystasoa j a kehiiiaa .sen
ommtakei-sta ajattelua yhlei.skunnal-lisls.
sa kysymyki>Ls.sä." . ..
Opetu-sameista mainittakoon yh­teiskuntatieto.
. k a n . s a n taloustiede,
.suomenkieli, matematiikka,; kirjanpi­to,
filo-sofia, maantieto, luonnontieto,
laulu, kirjallisuuden historia, .valtio-oppi,
esitystaito, fysukKa, kemia ja
voimistelu. Opi.ston - lukuvuosi on. 9
Kuukautinen, alkaen 1 p:na syyskuu-
V.Hr. - I l ; tnTi'fj-i hc.-a:t..ivaa kunnioita
t-iva;;ti tutkia esi-i.sierame elämää'
mahdonj.Himman yk.=uyiskohtai.se.sti,
palautua henge.v.sa. savupirtuen -jä
tuoh;vir,':ujen aikaan, hellästi rakasr
taa esi-i.sia. heidän •koetreIemuk.si.s-;
saan. mutta, he valittavaa hyvin vä-
.han nykyLsen; Suo.men kansan suuren
enemmistön, •vyolä^^ten .ja p;enviljeli-
•jam oloLsta ja harrastuk.sis"ta, • heidän
taistelustaan oikeuden, leivän ja tie­don
valIoiiiami.sek.?i, • Koulukirjoi.ssa
tunnetaan .suun maara. julki.se.sti toi-mineitlen
henkilöitten ni.Tua -aina
pakanuuden ajoilla nykypäiviin .saak­ka,
mutta noi5.sa kirjoi-ssa taskm mai­nitaan
työväen osiiaistehjoista tai
henkisista saavutuk.si.sta ja niiden
vaikutuI-Lsesta maan ja kansan elä­mään...
Ei ole, :eika voi olla pelkkä
.saiiuma; etta Suomen korkeimpien
koulujen .suoji.s.sa on' ver.?onut ja ku­koistanut-
kan.sailiskuhkoi.sin, pata­porvarillisin,
soiaisin- . va.semnusto-
.(lue työväestö) vihai.sm toiminta vuo-
.siKymmenicn aikana. .•
• K u n koululaitos, on noin vanhoilli­suuden
läpitunkema ja kun tuon kour-lutien
lapi kulkee ne • ihmi.set, jotka
myöhemmin elämässä • vaikuttavat
suuntaa antavasti- kan.san elama.ssa.
n i in huomaamme kuinka tärkeätä ja;
välttämätöntä on työväen omien op­pilaitoksien
luominen. Tuon tarpeen
MAI.STERr AIRA KOLLLA
Sirola-Opiston johtaja
kan.san, työväenluokan, valistas ja s i -
visty3ta.son kohottaja.na. ; Siksi työ­väki
ka t.sookin opistoa o.Tiana opinah­jonaan,
ollen valmis vahLstakm va­roistaan
aineellisesii tukemaan sen
toimiHtaa.- Yh'tei5ymmarry.s, joukko­jen,
ja.- opiston Vallila on -täydellinen,
.Tiikä puolestaan lakaa opiston ole­massaolon
ja kaua-skantoisimmat.
tuottavimmat hedelmät • .sen tyoUe. ;
Torontossa asuvien Suomen cnt.punakaartilai.sten toimesta tehtiin aloite adressin lähettämiseksi Suomen ent.
punakaartHai.sille, joka on JO saapunut perille. ; Kuvassa liahdään osa Toronton ja ympäristöri ent; punakaarti­laisia.•-•
• •••••• ..-.•.•• ;•..••••
Suomen
maansa
äman
•.•HO. •
ais^
aarti taisteli
esta
ta ja päättyen toukokuun vii.mei.sena ' pakottamana tämäkin-laitos, Sirola-
1
I
E^miokratian uranuurtajien juhla
Erisi sunnuntaina vietetään Canadas.sa useilla paikkakunnilla
.maanmiestemme keskuudessa entisten punakaartilaisten johdolla .Suo­men
luokkasodan alkamisen 30-vuotispäi\aä.
työväenluokka hävisi ja sai häviö.siaän mak?aa kalliin hinnan. .\r-
;vo?tellessaan tilanneita v.: 1917 marraskuussa O; \-. Kuusinen kirjoit­ti:
''Meilläkin silloin kulki vallankumouksen heuRetiir yli maan,
me emme nousseet sen siiyillc. vaan kumarsimme - päätämme
;jä-annoimme sen lentää yli; . M e i l l e tuli siten marraskuusta aseiden.
maahanlaskun muistojuhla."'
\ Suomen työväenliikkeen suurin virhe oli juuri tämä. Se perustui
"siihen harhakäsitykseen, että porvaristo suostuu iltiian muuta kansan
' demokraattiseen päätökseen. iMiitta. toisin kävi; Kun työväki ei
••käyttätiyt: sille otollista tilaisiiiitta-hyväkseen, niin^^^^^
.aseita ja apulaisia ulkomailta, keisarilliselta Sak.salta ja aloitti lammi-
:kuun>27.p:nä luokkasodan, työväenlii^ kukistamiseksi. ^
Luokkasodassa, mikä päättyi toukok. 16 p:nä. Suomen työväen-
•:;luqkka,taisteli ylivoimaa vastaan ihmisoikeuksien ja niiden demo-ffikraattisten
arvojen pitolesta joita ei enää: kukaan oikeamielinen kan-sajainen
voi kieltää. Valhe "vapaussodasta" on kuihtunut pelkäksi
hämärän miesten nurkkakiroiluk^i.
' " Mutta vaikka taantumu.sporvaii.^io voitti 30 vuotta sitten val-
/:hejtten ja taloudellisen ylivoi-m sekä vieraan maan pis--
tinten avulla, niin nvt vietetään tätä Suomen lyöväenliilckeen par-häitten
poikien ja tyttöjen kunniaksi järjestettyä juhlaa ajankohdas­sa;,
missä porvariston politiikka on uiautunut täydelliseen umpiku-
' jaabja eiliset "voittajat" ovat-yha enemmän häviön ptiolella.
• Tästä myös johtuu, että entisien punakaartilaisten juhlia ei vie-ä.--
tetatitappiomieltä peittävän vihan lietsonnan vaan heidän asiansa his-ÄtoHalliJsen:
oikeudenmukaisuuden ia nyt toteutuvan Suomen demo-ki^
t-ian •'lopullisen voiton: päivänäv
päivänä. Koulun johtajana toimii
filosofian maisteri A i r a Kolula. Opis-to
on Kouluhallituksen valvonnan ja
tarkkailun alainen j a nautin valtion
avustusta.
> Oppilaita opistossa kuluvana luku­vuonna
on 7(3. .Paä.syvaatimuksena
on vähintään kan.sakoulun j a .yksi­vuotisen
kansanopiston kurssin .suo-,
rittanilnen tai .siti^^vastaava tietomää­rä;
Opisto on sisäoppilaitos.. Ensim­mäisen
lukuvuotensa .se toimi ^Hel­singin
lähei.syydessa . Lautta-saaren.
Myllykalliolla, mutta viime syk-synu.
muutti Hämeenlinnan laheiäyydessa
sijaitsevaan Vanajan linnan (Aikäar
Iän kartanon) avariin suojiin...
Herää mieleen kysymys, etla taryi;:
taanko •työläisnuorison väitetyn tie­donhalun
j a tarpeen • tyydyttämiseksi
tällaisia erillisiä oppilaitoksia. On­han
maassa oppikouluja j a opistoja,
.eikö myös työläi.set voisi pyrkiä opis­kelemaan
- i-ioi.ssTi jo'.vakMntuneLssa
oppilaitoksissa? : .-Tuohon on helppo
\ästatä: kyllä: työväki tarvitsee omat
oppiläitok-sensä. Työväki, tarvitsee,
omat oppilaitoksensa siksi, että ..sen
«ivistystarpeet ovat.aivan enkoi.slaa-tuisia.
Työväki kaipaa. ennenkaikT:
kea: yhteiskunnallista ..taloudellista
tietoa, sekä työväenliikkeen historian
ja toiminnan .tuntemusta; .Työväen­opisto,
on-toimmnassa.
•Opisto, kuten J O mamutiin, on sisa-.
oppilaitos. •.. Tuo- muoto soveltuukin
työväen - oppilaitok.selle parhaiten.
Työväestöllä on vam Ivhyt aika kay-teCtavi.
ssa .opiskeluun;-. Sisaoppilai-tok.
ses.sä voidaan tuo käytettävissä o-leva
aika käyiluä tarkemmin ja tu-
.lok.selli.semmm kuin mis.saan, muual-nen
liike. Kaivataan aatteellista.kas­vatusta-,.
tai.paremmin .sanoen kasva­tusta,-
joka luo - edcUyty.ksia aatteelr
lisen vakaumuksen .muodostumiselle.
Sisä-opi-stOEsa saadaan aikaan opet­tajain
jokapäiväisen kosketuksen ja
ohjauk.sen,• • oppilastovereiden vuoro­vaikutuksen,
öppilajden itsehallinnan
j a tovcnkunnan avulla sellainen kas­vatuksellinen
ympäristö,.joka- kehit-
;tää luonnetta .-.ja käytöstapoja,, sekä
johtaa -oppilaat, .aatteellisen: elämän
syvempään k-aipuusecn ja vakaumuk-
He,n muodostumiseen:. .' ..
•'Myö.s opiskelussa saavutettaviin tu­loksiin,
nälidcn on opistoilamme.oma-läätui.
set opetus- ja;, toimintatavat.
Ensinnäkin .opettajien - j a oppilaiden
suhde toisiinsa on -suuresti poikkeava
porvarillisissa, ikouluissa yalhtscvista
suhteista.. Se. on toverillista,: joskin
laliciikasta, yhte-symmarrykseen pe- '
rustuvaa suhdetta; jossa opettajisto;
Tammikuun lopulla 1£18 puhjen- j
nut-kansalai-ssoia on kieliamatia Suo- ? Kiven Juhla Toröh^^
foh ])öri-|iaäli|l|
helmikvl päivänä
Toronto. T — Sunnuntaina helmikuun
1 pnä järjestävät S J : h T-orontoh.osas--
ton -laulukuoro: ja soittokunta yhdes-
.s*!! Aleksis Kiven mUi;stojuhiän! Don-haaliila
..KUoro- ja .soittokunta .ovat
tehneet ahkerasti työtä.•tämän illa.n
onnistum-iseJcsi' ja .iniiöstul' :'näyttäit
olevai-i .nöu3emä.s.sa. Edessämmei: oh^^
ensi kesänä kuuluisa laulu- j ä soitto­juhla
'meidän Tarmolassamme; Tä-inakfii
jiihlä .hieltnikuun 1. pnä on ta-,;
valaan antava itsevarmuutta kuoi-6l-
•lemmc.. Kuorolaiset .:tuntuvat: olevan . Tämä koskee., ennen ^kaikkea kpy-ryytyväisiä
nuoreen.*joMajaarisä.jö-m^^
kä näyttää aina •varmistuvan yhä ; den -.lÖlB :täisteluissa. Onpa; eräissä
enemmän tehtävässään. johtavissa porvar.Uehdissäkin .hayait-
; Uusia laulajiakin •- o h lupautunut tavissa pienoLsta kääntymistä -totuu.-
Tvo7:rc*nl\\kroVmyos"aatte;iIi----useampia, joten kaikesta päättäen fen polulle. Taitoltamme siiä muu-men
tahansstisen historiaa valtavin, ' So^Lahdemokraatusen puolueen t o i.
merkittävin tapahtuma. Se, eita tama ! julkaisemassa '"Työväen
.i.Kalenten.s.sä vuodelle. 1947 kasittfe-tapahtuma
viela- nytkin, vuosikym.n-ic-nien
- takaa; joutuu tuon tuostakin
lee kaikille tunnettu . 0.skan Tokoi
aihetta: -'On.siko Suomen kansalais-mista"..
Siihen ei meilläkään ole ha'-
lua. sitäkin .suuremmalla syyllä, kun
nyt voimme mielihyvin todet.T, etta .se
käsitys eraista. kansalaissodan hLs-
.dcssa.. Mutta : kun kirjoittaja lausuu
.selvin sanoin julkisen, ajatuksen, et­tä
'•vapau-s.sotaa' ei Suoine.s.sa vuon-
, na 1918 ollut eikä voinut olla. kos-toriaa
koskevista ky.=ymyk~i.:a. jota I .^^^ N,„,o,U)i„tio oli jo ennen knn-kommunistit
. ovat vuosikymmenien
ajan miltei yksinään edustaneet, al­kaa
voitta^ alaa .sellaisillakin- tahoil­l
a , joilla ennen on- puhuttu- j a kir­joitettu
äivan toisenlaiset-sa hcnge.-sa.
kuoromme saadaan kesaan mennessä ^o=ta, ctta nuo lehdet eivat cnaa pu-tk>
o>mmPefläifk<s;ii . hu •"v vaappaauussssoodda sta", vaan-••Sisalli.s.s^p-
Soittokunnan johtaja Gustafson on d^sta", "kansallissodasta- jne., ovat
saanut paljon, .uusia oppilaita, jois­ta
h ä n sanoo, tulevan hyviä musikant­teja.
siis. .:alkaneet käyttää . objektiivista-,
tasapuolista nimeä entisen : puoluecl-,
lisen, harhaanjohtavan ja pahennus-tuksesta.
.-^ T;-
Toivomme vieisön pitävän tämän • ta herättäneen nimen a=eme.->ta Em-tilaisuuden
miele.S5ään ja saapuvan, me väita, etta tama kielenmuutos
kuulemaan laulu- ja soittoesityksiä. > merkitsee kaiki.ssa kyseellisissä ta-
Ohjelman näette tarkemmin i l m o i - ; pauksissa myöskin vilpitöntä .mielen­muutosta.
Mutta vaikka olettaisim­mekin,
•että-'konjii,nk^^
l a j a ''diplömatialiä';,:: on.tässä m^
töksessä' :ösansa,• -bii se kumnjassäkin,
tapauksessa rneirkki sen 'seikan hiyöii-tämisestä,'
että .''vapaussota:''-valhe
lak.ih..-alkaa'•.nyfc;''oliä>lyli-v jäljet; :••'.
Ensimmäinen maanalainen rau­tatie
valmistui New. Yorkissa v. 1904.:
T—- K u l t a a löydettiin Itävallassa: v.
1851.
tarvitsee kasvattaa keskuudestaan . oppilaiden kanssa yhteisvoimin koet-henkilöitä,
ei ainoastaan omissa:-jar- i taa tunkeutua - tiedon lähteille, täten
jestöissään ilmeneviin: tehtäviini vaan 1 - keventäen oppilaan hartioilla lepää-myös
henkilöitä, j o i ta voidaan asettaa
vaativille paikoille., kunnallisessa, ja
valtiollisessa elamas.sä. Lisaksi työ­väen
on kasvatettava - henkilöitä, joi­den
tehtävänä on kykyjensä ja. voi­miensa
mukaan toimia : työväen sy­vien
rivien -.tiedonhalun tyydytta mi-seksi;
kohottaa nö tietoisiksi, .valistu­neiksi
kansalaisiksi. Siina.on paina­via
syitä, miksi työväki tarvitsee omat
oppikoulunsa. ,^
. • Virallisista, kouluista; ,.,-ikava kyllä,
tulee aniharvoin ; työntekijöitä •työ­väenluokan
keskuuteen. Se on kyl­iäkin-
ymmärrettävää. Ensiksikin s i i ­hen
onr vaikuttamassa se; vettä oppi-,
kouluissa - opiskelu tulee kalliiksi, jo­ten
työläisten lapsilla ei ole. siihen
vai-aa/: ja n i i n ollen oppikoulujen _op-pilaskunia
on valtavalta = enemniis-töltään-
varakkäiden kotien jascnid ja-porvarillisen
ajatuskannan ti^ikemia
jö kouluihin mennessään; Tämä seik­ka,-
yhdessä koululaitoksille ommai-.
sen taipumuksen - kanssa, kunnioittaa,
nyt olevaa ja etenkin ennen ollutta,:
pitää koulut perin v^^nho^llisln3..Kou­lujen:
opettajisto - on. joko tietoisesti:
vanhoillisuuden vannoutuneita . puo­lustajia
tai- tietämättään hengeltään:
vää- tnäkkaa ja innostaen hänet yha
suurempiin, ponnistuksiin.:
v - Samoin, oppilaiden opiskeluun koh­distuva
toiminta on toveruuteen, ja
yhteistoimintaan perustuvaa. Jokai­nen
ymmärtää, että työväenluokkaa ei
tarvitse ainoasiaan - p a n priimusta
työkentilleen, -vaan se tarvitsee jokair
sen oppilaan. Siksi öiDpilaat toinen,
toistaan tukien, kerho- j a ryhmäopis­kelun
avulla, koettavat paästa • par­haisiin
mahdollisiin joukkotuloksiin,
•Kateus toisen onnistuinisesta, tai e-t
u i lu toisen kustannuksella, ovat ppis_
t-osää-vieraita ilmiöitä: K a i k k i perus-
,tuu yhteenkuuluvaisuuden j a l o o n . ja
-rehelliseen perustaan.-:
Työväen sivistyspyrkimyksct laaje­nevat.
.1J-;I ajat joukot tehtaiden työ-penkkien
-ääressä kaipaavat sita. Laa-,
j a t joukot tehtaiden -tyopenkkien ää­ressä-
kaipaavat sita,^ , Laajat joukot
maaseudulla odottavat-: sitä...- K u ka
-vie /tiedonaakkoset.. heidän luokseen?
Se on juuri tällaisissa oppilaitoksissa.
•öpi.sk eli joiden: :;tehtäva. • . He tulevat,
opintokerhojevi; Työväen Opistojen,
y.m opiskeluryhmien kautta jaka.-
maan- ne tiedon jyvat. jotka ; h e itse
ovat-opistossa saaneet; - • Na-iu .ollen.
Suomen ent. punakaartilaisten
terveiidys canadalaisiile
Punakaariilaistoverimme Canadassa I
.. Vieltaessänne Suomen luokkasodan kolmekymn-ientavuatismuisto-juhlaa
siellä kaukana vieraalla . maalla me Helsingin entiset- puna­kaartilaiset,
tulemme teitä tervehtimään juhlaanne 'tällä pienellä pa--
peripalalla. . Toivolamme teille, onnea ja: menestystä taistellessanne
rauhan ja ihmiskunnan hyvinvoinninv puolesta. Pian. saapukoon uusi
päivä, jolloin koko maailman työtätekevä kansa tuntee olevansa vapaa
suurkapitalistien: sortovallasta. - \'uoden 191S luha^ni^ien nnirhaltujcn
tovereiltemine muisto terästäköön meitä taisteluun ja voittoon.
Entiset Punakaartilaiset r.y:n johtokunta
Helsinki.
Oiva Lunden " Edla Peltola
^^iinö Malinen Eetu Laiho
Kalle Peltola Kalle Riihinen
Hugo Alm Martta Tuominen
yhta. vanhoillisia kuin' koululaitoskin.;. o n Sirola-Opistolla arvaaniattoinan
.Heidän : mielestään •.on. kohottavaa ja ' - suuri merkitys Suomen -: varsmtiLsen
Aukusti Tiirikainen Antti Sola
salaissodan. alkua tunnustanut: ja
taannut Suomen itsenäisyyden, : n i i h
taman ykiinkertaisen totuuden esit­täminen
tuolta taholta on kerrassaan
valtava edistysaskel. Se on. totta
kyllä, antanut aikalailla kauan.odot­taa
meaan.:-: Ja vaikka kirjoittaja
katsookin tarpcellLscksi heittaa- .scti
hieman hymyilyttävän väitteen, että
Neuvostohallitus, tunnusti- SUomen i t i
senaisyyden Suomen sosialidemo­kraattisen
puolueen. "painostuksen-,
ta"; niin.iloitsemme vilpittömästi sii­täkin,
että -sillä taholla uskalletaan;
ede.s vuonna 1947.noin kirkkaasti lau­sua:
j u l k i totuu.s; jota kommunistit o-vat
julistaneet vuodesta -1918-alkaen.
;. Nyt oli-si kuitenkin jo aika ottaa
vielä: askel eteenpäin kansalais.sodan
historian ymmärtämisen tiellä. Jos
toteamme vam sen, ;"etta'valkoisten
puolella 01 taistella Suomen itsenäi­syyden
puolesta, niin se oii vam osa
totuudesta; histori^^nväarennykseri
torjuntaa;. Nyt.pitäisi olla selvaa jp
senkin, etta- kansalaissQta oli todella­kin
ky.symy.s Suon-ien usenäisvydestä,
|::mutta sen puolesta eivat taistelleet
] valkoiset, vaan Suomen.-Punainen
Kaarti- — ei itsenäisyyden -saavutta-mi.
seksi; silla siinä ei ollut enää mi-'
taan saavuttamista, vaan; jo saavutc-
I tun itsenäisyyden sailyttämisek.si ko-
I,timai3en ja vicrasmajnlaisen taantu­muksen
yhtyneitä voimia vastaan.. ;
.Kysymys • oh: — kuten -kaiken sen-
,,-ialkeen tapahtuneen.valo.s.'ia on var­sin,
helppo huomata .siita, .pitikö
suomen .sortua imperialististen hyok-kaajävaltain
astuinlaudaksi ja sillan­pääasemaksi
taantumuksellisissa so­dissa
maailman demokratian linnoi-.
tu.sta, Neuvostoliittoa vastaan, v a i oli.;
ko.. sen pysy ttava: vapaana ^kansakun­tana
vapauttajansa ja - luonnollisen-liittolaisensa,
suuren vallankumouk­sensa
voitokkaasti suorittaneen Ve­näjän
kansan rinnalla. Edellisessä t a ­pauksessa
:oli Suomen itsenäisyys olcr
va.pelkästään muodollista laatua, i m ­perialistisen
agressio- jaseikkailupo-:
litukan ^ sumuverho,. jälkimmäisessä
olisi sille . luotu parhaat mahdolliset
takeet. .Venäjän vallankumous -lah­joitti
Suomelle itsenäLsyyden voittaak:
seenSuomen kansan luottamukseen ja
ystävyyden. J a v a i n t ä l l a i s e n luotta,
-rauksen; ja-ystävyyden, pohjalle -voi
Suomen todellinen itsenäisyys peru;,
tua.
K u n sanomme, että Suomi .<;aiif.
senalsyytensa l a h j a k s i ; Venäjän kan­salta,
bolshevikeilta, emme suin'icaan
kiellä- Suomen kansan oman taLste-,
lun. • suurta osuutta itsenäisyyteni!
saavuttamiiessa. Mutta totuudessa
py.syäksenime on meidän, muistelta-va,
että tuo Itsenäisyystaistelu.on. oi.
lut tehokasta ja. hedelmällistä vam
silloin j a sikäli kuin sitä on: liäynjt
maamme työväenluokka • joukkovoP
mallaan ka.si kädessä Venäjän, lyö-;
Iäisten - j a talonpoikien kanssa. Muis-,
tettakoon vain- kesää -ign,-; ns. valta-lakitaistelun
vaiheita. Suomen työ­väenluokan.
silloinen panos maamme
itseniassystaisteluun oli niin valta­va,
etta monen suuresti juhlitun jai
mainostetun ns. "itsenäisyysmiehen"
toiminta kutistuu . sen . rinnalla, par^
haassakin tapauksessa vahäpäitoLsek-s
i pikkunapertelyksj. Mutta • älköön
talloin .myöskään unohdettako sitä
uhrautuvaa;, ja : pontevaa tukea", jota
Suomen;.työväenluokka sai tässä, it­senäisyystaistelussa
bolshevikkien
johtamilta Venäjän työläisiltä j a val­lankumouksellisilta
sotilailta.
Suomen työläisten ja torpparien
isiUöinen; "veljeily'': venäläisten työ­läisten
ja ,sotilaiden kanssa on . tie-
. tyllä taholla- koetettu leimata ."epa-
.isanmaalliseksi" j a . "maanpetokselli­seksi"-
menettelyksi. Mutta jokaisen
rehellisen isänmaanystävän olisi ai­nakin
jo nyt aika ymmärtää, etta
tuo '"veljeily" o l r tuhat kertaa i.san-maallisempaa-,
ma amme itsenäisyyden
. turvaamisen; kannalta tuhat kertaa
arvokkaampaa ja ; myönteisempää
kuin se hillitön venälaisvihan liet--
sonta,.; j o ta Suomessa on vuo-sikym-menten
kuluessa, harjoitettu.. Siitä
veljeilystd puhumattakaan; jota;
Suomen taantumuspiirit kesällä 1917-
harjoittivat- -Venäjän - vastavallanku­mouksellisen
väliaikaisen hallituksen
kanssa Suomen- työväenluokan . ja
torpparien .käymän :itsenaisyystaiste-lun
; nujert.^miseksi Objektiivinen,,
-kansallisuusvihan: saastasta vapautu­nut
historiankirjoitus on lukeva
Suomen _ työväenluokalle kunniaksi
sen, että se historiansa suurina het­kinä,
vuosina 19D5—06 jä 1917—18,
on ennakkoluulottomasti taistellut kä-;
sikadessä venäläisten luokkaveljien^
sä kanssa- oivaltaen sen totuuden,
etta Suomen- vapaus ja itsenaisy.vs
on saavutettavissa ja säilytettävissä,
ainoaslaan vilpittömässä ystävyydessä
(Jatkoa 4: nelia sivulla)
Vuoden 1918
Etcctrpäu
piotakact
Tänd pm
•ovatscPi
Pian vaU
Simct k\
Takaa p
Yli varii
I^popaik
Vähän 01
Läpi piti
korot ra,
Tuho Sa
fihamies
Ylös tioi
.kuten en
Nimet V
ovat vai
Punakac
kera me
Eleenpä
punakao
Tänä pc
ovat sep
Itä ja
PÄIVÄN PAKINA
I
Pankin pääjohtajan neuvo
S ' ; .Pankin pääjohtajat kaikissa yksityisyriiteliäisyyden maissa ovat
W^ -^-i sekaisia herroja, jotka antavat määräyksiä kenraaleillekin. Heidän
. sahaiisa" kuuluvat korkeimmillakin hallituspaikoilla ja vaikuttavat
I S M S S ' Vähimästvttävän helposti hallitusten politiikkaan. Siksi kannattaa
Tukea pankkien presidenttien vuosikertomuksia. /
Hp^I- y\ Toronton pankin pre.sidentti F. H . INfarsh on juuri pitänyt pu-
•^1^^^,'';. heen, mikä-Toronton Globe and ^lail'lehdessä julkaistiin koko sivun
ilnioituksena. —Siinä : on :mielenkiintoista hietiavaa.:^ Haililukselta
•vaaditaan,cncnnniin'^5iiriulaisia. "erikoisesti niitä jotka, ovat kärsinee
komnninismin alaisuudessa".:; Easistiiin.alaisuudessa karsineet .ovat
luonnollisesti krctiiläisiä ja spiialitauti.-<ia. joista ei mainita .-.anaakaan.
Mr. ^rar>h lukee tict\5li Mtir.shallin suunnitelmaa ja vaatii
•yleistä punakftulvunl{j)tso!viaa. ci vain komnninisiej-;i.. muita myös-'sor.:
sialisteja vastaan. Hän väiltaa. että :>0iialismi. sen lau^uni\oi.-ta
huolimatta, tarkoittaa pakkovaltaa . . ." ja kiittaa niitä työvaen-miehiä
jotka ovat "Midj svalloissa ja Canadassa ryhtyneet " poi=ta-n-
iaan.vaikuttisvaltaisiUa paikoilla, äärin-iinttiseen./vasetniitisioon kuu-:
luvia"\ silla v'meidanthnusillanrinc ei puaisi^olla iiu
kontmimismin ja sosialismin suhteen",
; : Kelpaa ;;näitä ..-••yleisohjeita'-' lukea sellaisten; lyöväenjohiajion;:
•jotka.MT;-; ^farshin reseptin inukaan:- haiotttavat'. työväenliikkeen -
rivejä ja siten auttavat omaakin tuhoaanI
. .^IlUlteIlsiyt^ncnIlea^al^oeI^'To^ontol^kin pankin .liikk-eenhoiraja
B. S. Vanstonc ennustaa \lituotantoa mikä luonnollisesti tarkoittaa
myös työttömyyttä. Sen varalta \iitetäan pitää työväenliike haja­naisena,
ja voinpattomana!
J: Marxia esittira
^tieteiiijäfc'Ricardo::jä• ; . S i r i i t h ; M a t g -
riälistiseh historian käjiityksein .isä .-ön
englantilainen- filpso^
lankuriiouliieliisiar
(yiglahtilaiset •'rtirioiUjät.ri
Keats" javShelley.
" -Jos- siis, pidettäisiiri: historialliset:,-io2
=iasia.t lähtökohtana;,; n i i n ,marxiiäis-
.teli : aatteiden ^ syntyEnäkeh^ha: ,vbi-*
daan;-pitää--Engl^^^
,,, •HistqriaUista irom
se;' että parlainen^
lisgri" .sösiahsniiii,-^^;^
, nykyään •, kantavat ;^^;sbsialistien''; !•: n
meä-z-Bevin, :,A.ttle'e,':M^
Sikäli .kuin tiilee kysymykseen vai-• :vaenpu
joilla-ön. alkeelliset tiedot työväen-:! köisen miehen - aatteet,;niin ne, ovat j vat .Britannian imperialistista -poh-liikkeestä;
- tietävät; että oikeastaan kaikki, perintö "^kkaa jä, ovat alistaneet.ulkopölitiik-kaikki
täällä on enemmän ulkomaa^: ; pitää-paikkansa'uskontoihin nähden,.: kai-^a. • ,Wall - Streetin-A^i
laista kuin koramimismi. "Me olemme - perineet Euroopasta i vanaveteen. Britannian työvaenpuo-
Monet ehkä - ihmettelevät r tällaista myöskin. kulttuurin. ;•
a j a t u s t a . T o s i a s i a s s a ; . Pohjois-Ame- i i ; . Porvari: kuitenkin, yrittää uskottaa.
r i k a n •intiaanien keskuudessa o l i vai-.f että kapitalismi ja s?n aatteet ovat
l a l l a kommunistinen:"yhteisomistus, .r jumalalta, mutta työväenliike, varsin^
Tieteellisen sosialismin 100-vuotisjulila
. Tyoväenvastaisen -propagandan y h - . . keskuudessa, . m i n : kapitalistit j a nii^
teydessa. uhkailujen- tueksi on huudet--} den hallitukset eivät enää pelkaa hei-r
tu, etta "kommunismi" ja: "punaisuus'-' j .tä. koska. heidän, toimestaan on i n -
on ulkomaalaista j a siksi niita on f- tiaanien maat suurin purteni ryöstet-'
,^ vastustettava: Tietämättömiin ihmi- jt-y j a intiaanit ovat kuolemassa suku-s
i in tällaisella propagandalla on ^le- ipuuttoon. kiitos valkoisen- miehen.
: t y s t i ' vaikutuksensa,:, mutta ihmiset,:
lueen "sosialismi" on imperialistisen
politiikan: naamio .työväenluokan; pet-,
tamiseksi.
"Kommunistisen manifestin" julkai­seminen
-100-vuotta.'sitten: Siihen
saakka: oli sosialismi haave, jota: mo­net
tunnetut utopistiset sasialistit ku-:
vittelivat; Näiden esitaistelijoiden kä­sitysten-
mukaan . yhteiskunnallinen
v-aaryys ja luokkajako voidaan havit-.
taa kapitalistisen: järjestelmän puitr-teissä;
- perustamalla • kommunistisia
^tuotantolaitoksia. Sosialismin roh­keat;
esitaistelijat ryhtyivätkin käy­tännöllisiin
toimenpiteisiin unelmien­sa
toteuttamiseksi, mutta -kaikki yri-
.tykset: murskaantuivat • todellisuuden
kovaa muuria vastaan.
• - Vasta : "Kommunistisessa .manifes-;
tissa" ensimmäinen kerta todisteltiin
•kapitalistisen. järjestelmän fcodellin??:;
olemiis,: sen synnytiattiät :ristiriitai-;
suudet, -proletariaatin:, syntyminen,
kasvava' luokkataistelu-ja: kapitalisti-,
sen järjestelmän lopullisen häviön
taloudelliset j a historialliset syy i-:.-
Siltä :lahtien,- siis viimeiset 100 vuot-,,
elph. Ont. —
jotka Laturi Hu
Valcartierin: hii
:harjoltellen ti
ntakilpailuja vJ
suhteessa meil
Lsuuttä silmällä
e-:: onnistuneet!
:aan .St. Morl(
kueeseen. .
nsimmalnen - : se
alluihin osallisti
;ki hiihtovehkeet
gät, ovat moittee
ja ei alnoastaar
)skin maastoon
.pohjaisilla keng
• volteilla on •
iin tuloksiin; s
a yleisesti: käyte
oopan huomatu
sa. Kotoisilla rs
kiln nähden: hi
kääntyä • kovass
,t sukset toteUe(
pohja antoi; ]
.llisten pitää oUi
t, mutta antura
•ledan meidän k(
dulla ja: muuall
Mutta ne elva
;o!lla,. joissa oi:
0 jalan nousu;
ttaen. rupeavat
an" sellaisessa I
luottaa ener
n jalkoihin ./.Oly
lyttavat murtoni
usta, lj3: nousu
1 radan-ensimi
:verrattain helj
PUUTTEEI
alcartierlssa 1
ladan olympial
akaan hiihtoon
• hiihtäjät pitj
toon;- enka ;ta
aanmurtomaal
eiilaskijoita. • . E
lia sita;:etta pit
jön kum suink
n huomiota ei
sen jälkeen ki
nema: hnhton
dotin hierojaa,
sellaiseen, yi
olleet koskaan
ilisesia eikä :5a
•lurtomaahiihtä
n (Ulla j a men
ruumis kalpj
ituk.scst.a . :kui
iiajoillakokeilt
ttet j a s i i n ä ho
usem kesken..
. . . . , _ . Sgsiahsmi-on.kansa.myalinen^^^^^^^^^
jonka jätteitä on .vieläkin : h a v a i t t a - . ! k i n : s e n vasemmistoaatteet,-ö -P^likastuttanut yhtähyvin :Eu- ,r,jos: ^ syytöksiä-sosialistiäis;
vissa. Ette koskaan kuule etta yksi-^toism Venäjältä. ; i oopan k um myqskm Amerikan maat aatteita_ edistäviä ihmisiä ja ryhmiä
^>Ganadan .'työväenliikkeen::::historia f:Tosin ve^
v _ . . . . _ .! jutcanut,,..tieteellista^^ sosiaUstisella aateella on
vuosisadalla enemmän kuin yksikäg['n' nykyään enemmän kannattajia kuin
<^i^en,;.työväwdiikkeen:^
tai kaksimtiaaniperhettä jossain Ca-:
'nadan pohjoisosassa; on hataa kärsi- , osoittaa, että jo siihen aikaan kuin:
massa. Aina kaikissa uutisissa. tiedoi.;j;Venäjällä .vallankumoukselhsta liiket-tetaan,:
että vse t a i : tämä heimo:: on':, tä johti dekabaristit. eikä ^ ^ ,_,
nälkäkuoleman partaalla, joka j o h t u u ' laatitista järje'stettyä työväenliikettä , muutti marxilaisuuden dogmasta käy. i uustä voidaan hidastuttaa, mutta ei
siltä. et*tä metsän riista nelä nytkin , vielä ollut olemassa, mm Canadassa l tannöUisen taisteluohjeen työlai- > estää.
jaetaan tasan niiden intiaanien kes- ' oli jo marxilaisia opintokerhoja. E n - ; siUe huippuunsa kehittyneen imperia- j ^ Tieteellisen sosialismin lOO-^Tiorls-kuudessa,
jotka elävät intiaanien a l u - i simmäiset sellaiset perustettim v. • lismin kautena. i muistoa vietetään vakavana histörial-eiUa.;
Tämä on.todeUisuudessa:jäiet-::l;.a8e4.-^^^^^^^^^'E : s i l l o i n . v o i - I Tänä :i-uonna vietetään .tieteellisen ; l !s
täalkukonimunismista.:;^^'^^^^^^^^^^^^^...:::; pkäi-;
Vaikka kommunistinen henki on ' ta. Vississä mielessä vallankumouk- ! nekohta maailman historiassa o l i K a r l ; tävmä Ja varmoina voitostaan.
vielä hyvin: voimakas.:punanahkojen;'selliisciiaa .taloudellisia; ::;oppeja^^^:-e i _ UT oti.
SJ:n KIRKLA
0.N KOKOUS
«Ilo 2 i.p. Job
ello I. Jäsei
oukscen; Uu
uUclta;
rco>L!
^ O R K E ] mu i South Po
47 Crä^
OUTH PORC
Suosittelee:!
'tunnettua roi
M°my.; Ravint<
Si.stejä ka
^ n o i k s i . K
>tykaä. sisäll