Vapaus, April 13, 1948

              lii • .VJf.;i',ai»l! .• •
f - i v a ' , ole '.iclii n a n -
; i v a a !a «rvolca.-.ta-
"Oslettu ja maksettu" esitetään teisen
kerran Vancouverissa tk. 25 päivänä
Kaikki perheenäidit mukaan naisten kerhoon
jonka kokous pidetään torstaina tk. 22 pnä
• Vancouver. — T a a l t a .fca.v;:n •i::si:-i:lr •
Ien naytuia r u ^ » r » rtrnijji: •/"
ta mulUa p'iiir.kht:u<.iiT:llii. 1)^:^0:1 :n-
RokJ:aamma]-a J,J ' a j k o u -da:, J -
laavammalu >:u;n :n<i!!ia laaua V a n - ;
• couveriffia, ; Ei.LT.f.-KJic'.:. 'I ojon-or;
najsttn kernon ioun;n',a. on caa!»,a
länneltä katsoen ajva;: :f)aHiz<rjpoj,s^
• ta. M i l e n ; u u i o k k a a n a.'i:aiiise:\:i • T o - 1
ronton TU'.-,<-^ ovatkaan o <i'K ' J i . f t : '
Siihen nimjen Knnxyksffrri, -jorca ulot-.,
• '-Mi kalkkjallo rnaahaii, ; . ; H : - -Laiirv.-i
saakka. M e k i n o!pn;mo . rrciLstajarninf; i
" " k a u t t a oUeot mukana j a ki.-joutarife: f
• n f i n e m m c l L s i o j h i n . joita on o l l u t ;
keella • k o i m a i M c n . ]i):on :c;fti''.-Ta- :
M u t i a niina- i t a l u n r u i j , ctia enunr: i
. ole osalU-stunec: tahan l a h i r n a i i i k i i a n i
: K a t a p r o . s c n t t i . s e K t i vlci.v.a tilanni.-tVa.i
silmällä pitäen.
Kan.sainvali.stanai.st^n palvaa j u l i - :
JitMin' Clinton- h a a l i l l a maalii.k. 2 1:
pna kuten on- jo t'nw; i i toclcr-ii. Tovf-n !
Nybergin johdolla e.utf;l:iin .silloin i
- neliasainen naytcl.ma.- jojika cnitvs i
' o n n L S t u i hyvin.- Va.r.sniki iiai.Miayiif; :
hjat onnLstui v'a i Ji y v i n o.si.H.-iaa 11, vai k-
-ka olen. kuullut. k i i i e L t a v an jnyotiKiii
.,, mlefinayttelijojisi j a - j o h i a - j a a K i u . A i - i.
lekirjoiltanut j h . y y .jd-^rnr,ta..n t.t- \ ^'^ ""^'-'^ i"''-"''-'" U " ^ ' - ' J ^ ^ i - - ^ ^ "
han kiltok.secn. .
'Näytelmän si.salUj oh nai.sionpuivan
'tarkoituksen mukainen. .silla .sima
"taktcUaaTi alkoholipa kettä vfi.^itann.
avfollJtonsivc-y.ska.silteiden ja nai.sen
itsenai.syyden puolf.sla. Nayielmas,sa
ilmaistaan .selvasJj, eita nainen on
• U.^näinen ihminen, c i k a miehen k i i n ­teätä
omai.suutla, j o t a . voi tavaran
.tavoin o.stella ja omi.sKflla i n i i e n j.a
*.mi]la- . tavalla k u l l o i n k i n .haluttaa;.
I i n a CiSitelaan 1,3 d o l l a r i n -viikKopal-kalla
elavan tyolausperheen olama w-
IMirieli Neiie ja
KirJ. Eric Banielsen
O. f ' .'J-jIiLi' ,j iii 'a ' . i li^','t'l~
rr... a/CO t ' j » - ' O t ' * * j <i i *u
( < rtjii. 'Irf 'O i f-n k e r - a n C" }tU,n-
) i.r. i ; ' i a - / C 2 j p:.<s a./a-
* • /.o 4 ,p I
. K a i k k i , j o:
nee*,. i i j -a /nirino.s
-vuiii ( . tjlai uud*' l i :.ak( - }
marf'. ' : , . l i o ,n Ra' , i n - f i a - ' p u n n , n - 1
laKin o.--! a>n::er.'u.. .i
• Toinjiniia.'-:'-;a- ei.ole j l m a j i i i u n u ' . r n i - i
• t a an uuMa ja; raikai.-.evaa.- N i i t a l a n - i
j;)vos::olippuja myymme- edelleenicii) v
:-:iiia toimintamme vaatii varoja/ .
, Sairas.'iuoltokomr.ea>:in /ueilia on
mu-ta: .';en t o i m i n t a ei olev ny^yaan
••uur^a-.oi.' a ko k a ' . a r i h a r v a ' e h -
l i v a : ..lairaita mui.r.telemaan jokapai-vai.
sen :.yon .ja t-ounmnan loma.s.sa --
j a •.•ujhcnkni -tyonon-jtarviiaan varoja.
. Nai.sren kerno kokoontuu joi:a t o i -
nf;M tor.H>ii klo 1 i p . C l u i t o n - a a a l i l l a
ja seuraav..'.'.-ko.kou.»'-i)id(;iaan .sn.s ton;-
ia\'i>a .'.k. Uti p n a . ' J o v e r i l perheenaidi;.
vanhat j a nu.oret tu!ka;i mukaan. T e i l -
.SOSIAI.Ii»TINEN BL .SOJl-IJA
•.Kun Sleesian kankuni v. 1844 teki-
Suur*n sak&aLiLseD rimoiXijaD | X i n kanssa an' 0 1 " i r ^ 5,
Hätuicb Utiaeo 150-vuolisn»UJ*um ; runojlJcen «ejiemn a- nVf
vb^;rd««sa lurjojttaa tojinituia hänen parhai-^ta io.c^^
E r i c DanieL^en ruooihJaD >#ta.vyj'- j t o i s t a a n ovat vriat'*.*.
destaMarxin kanssa ja hänen sjjh- | M a r x i l t a . j O A a : •.(.[ -^^i^r^..
teestaan kommunismiin: ! v a m runoihj&a. v a a n äv^r
1 t o v e n n . Arnold.: R u i ? ^ ; :
j että-hän ja- Mar?: .kersa t^r
, , .. n o i l j j a l l e : — Lopeta irti-rC*
i v a t k a p i r u i n - s o r t a j i a a n - . v a s t a a n , piti - •
I M a r x SI ta tapauksena, jolla oi: r a t ­kaiseva
h i s t o r i a l l i n e n •• m e r k i t y s . K u n
! to:-set: nakivat kankurien nousiis&a
; v a i n p a i k a l l i s e n n a l k i t k a p i n a n . oh se
!; M a r x m . m i e l e s u todistus ' v a l l a n k u -
• mouksellisesta tietoisuudesta,, j o k a : ei
; aikai-sernmin ollut t u l l u t n i i n teravas-i
t i - i l m i Ranskan eika E n g l a n n i n l y o -
vaennousuissa. Mutta todistuskappa-t£
ȣj
i k u i n e n rakkau-lur " K S . . ^ .
k e r r a n k i n poliirtii 11.. 7.
k-uinsa o n tehtävä — >ä'*-,
k a a !
S i t a neuv oa H t . j ,-1,.^
KAVSALLISTINSF "S^Ksii
M\\S" POHj^Vi
Vuoden 1844 a h i ^ a Ki-z-,,
runonsa "Saksanmaa
n l u o k a n historiallisesta ^'aikutus mjos OP r - . n:
4
ka.stuttai.si loimmtaainme. Mita r u n -
saanpi o.sanotiokukouksi.s.';amme : on
i a a r ' , c k k a a m m ' k i i j a k " n n o s a ^ m -
mlk.M n e muodo.stuval.. A l k a a a l i a r v i -
.oiko merkity.siamme .silla.'vaha-sti»
j i a l j o i i tulee kipinu. s tu tuli .'lyityy ;
. J i a l u a n tsu<-.sa yliteyde.s.sa myöskin
lausua v-ilpntoman kntok.senl Vapa-u.
slehden nykyi.scsta :>i.<iaIlo.sta lehden
touniiul-Lselle. ; .'
. Kevattcr.vehdys C S J : n .Vancouverin
nai.sten kerholta k a i k i l l e Vapauden
l u k i j o i l l e ! ~*. L c m p r M y r t l e . V
Viime viikolla sattui Toronto.ssa vksi iuhoi.sampia. tuhpal<ija (;un lalies 100 vuotta vanl>:i rakennus paloi,
paksu .savu ja korkeajannilyslanfjat..
. Palokuntaa häiritsi
Hallituksen velvoillsuus on
puolustaa siviilivapauksia
Toronto. — SahkotyolaKyten union
( U E R M A — C C L . C I O ) vjideniieh
piirin presidentti . C : ö. Jack.son on
lahettan;. t i i a a m i n i M e i i M itr.en/ae
K i n g i H e .seuraavan .sahko.saiioman-La-
Gfoixlri lakiehdotuk-sen johtlo.sva, n u ­ku
teki.si L P P : n l a i l ! o m a k . s i:
' L a G r o i x i n lakiehdotus J j P P . n lait­tomaksi
•juhstami.sok.si on i.sku cnna-dalausten
poliittisia j a • jarjestoUi.sia
oikeuksia vastaan, .Sellainen toimen­pide
h a l l i t u k s e n loimesta vahe.mmi.s-lopuoluDita
vastaan j o l i t a i s i avoimoilc
.tielle .fn.stsmia k o h t r j a . -sc . v o i d a : in
t u l k i t a ainoastaan siten, ctta tarkoi­tus
on vaimentaa arvn.siehr-kaikki­alla
maa,s.sa, -Nyi kaytaiino.ssa-; olevsi
k o m m u n i s m i y a s t am e n h y .s t o n a
p y r k i i ilmeuse.sli .siihen, että • l i a l l i t u k r
.sen ohjelman arvostelu iveikkeni.si.
Tällaisen savuverhon' suoji.ssa L n C r o i -
xln lakie.sitvs p y r k i r pot.stuiiiaan v i i ­den
järjestetyn . i i o l i i i t i . s en ryhmän.
Seuraava toimenpide OIKSI se.; . etta
.vaimennettaisin:i loisia, j a ..suurempia
I j o l l i t t i s ia r y l i m i a kunnes Milee-, r i K o k -
.sek.?i sekin,- jas e p u i l l a a n hallituk.se.s-.
.sa olevan ryhmiin ohjelmaa. Meidän
uniommo jäsenistö kaiuiaMaa iicriis-saantojcn-
mukai.scsti lasapuolii^ia. o i ­keuksia
j a inahdolliruiuksia rOluuii,
väriin, sukupuoleen tai uskonnollusoen
]>alriootli.s<-Kli tällaisen (oiniiiinan
kehittymistä omas.sa maassamme
ja vaadimme, etta hallitus iayttaa
velvollisuutensa Canadaa. ja ca-nadalaisia
. kohtaan ehkäisemällä
l.aCroixm lakiehdotuksen hyvak-
SVII11.S«I1.
. .Jos h a l l i l u k . s e l l a - o n lodi.s.ieua .siita,.
etta .mmka hyvan.sa p o l i i t t i s en puolu­een
ja.sen olkooiv^.se sitten Labor
Proj;ro.s,s!ve... puolue; liberaalipuolue,
kon;:erv,ai,iivipuolue, C C F t a i . S o c i a l
C r e d i t puolue — on svyihstynyt C a ­nadan
.kan.>an.()ikciik.sia hävittäviin
.:oimeni) i i c i Ä i i n . n i i n .sen asi.i on v u -
vyt.tekrmatta ]a avoime.sil rvhiva 0;-
keu.slaiiok.sen kautta loimenimcisiin
sellaisia vksiiöita . vastaan. Tama on
oikeuden- .)a vapauden le. .
FARMARIEN
Rapamaan lannoitus sipulille
Neekerien tasa-arvoi-suus
Yhdysvalloissa
^ \VashinBton. ~ iJrolheriiood of
L(i(;nmotive Fn-f^men and :EnKiivemen
011 pyytanvi Kaa:<koisvaltioiden rauta-le.
ita. suo. s t u n i a a n i i e c k e n l a m m i i t a j i cn
k o l l i l l e nli^el n t . n d i i l i s t s t i t a " s a - i r v o i -
s 1 n a va 1 k o i h G1 .V u 1 r A. e r r a 111111 a.. -. P v v n t o
inoikit.see K a n n a n n u i u t t a m i s t a noekor'
r e i hm nähden s i l l a viela v. 1941 a l l c -
kir.)oitetu.s.sa. i v o e h t o soiJimukse. s sa
: El m i t a a n . muuta ir.aa;.a
-suoniisak.si • s i p u l i l l e kuin rapamaa;
e U o i p - a a i i i n e n multa. T a m a n mullan
iovsa • i.i .a-viru.i r;ik£'nne aiiUia bipu-l
i l i c vapaat kel.utv.smaluloUisuudei
j a k u n ei kontuuMomasii panna sie­meniä,
m m . h a r v e n t a m i n e n oiv tar­peetonta.
K u n tu.s.sa mulla.s,sa o n p a l ­j
on kasvijätteitä., n u n .se -antaa maal.-
-le suuren maaran ty])pea. sehttaa. Ot-.
tawan ke.sKusKcefarmin kasvijao-s--;)n
e d tus ta j a F. .S-: n r o i v n c . Ai.kai.sin K C -
.vjiällä on .-niukalti typiieii,, -miiua :ta--
vallise^ii i.Ula,-,'^>i maa-s 1 OM saa
y l i larjjcidcn jahka inaa laniponec.
T a s t a johtuu, e i i a p a r l i a i t a tuioksia
v a r t e n tällaiseen iniaanan pantavan
apulannan i^iuia olla- min.-;ra;i,!iniias:,a.
vSle Clotheku o j Qiic « \,.oden
a i k . i n a s u o M i t aijcn k u k i i d u i peius-aada
n i i n i . h a ka.svatettae.ssa. . J o h t u e n .taman,
m u l t a l a j i n . pchmevdftsta noin. tuuma
tai kaksi .sen p i n t a a kuiviiu:äkkiä ja
s i k s i .sipulien ravintojuuret kehitty­vä;,,
.syveinmiksi kuin m i n e r a a l i m u l -
la.s.sa. J o h t u e n myös s i l t a k u n - täihä
i n u l t a l a j i pidättää hyvin.;: kd.steudefi,
se c.staa sadeveden tunkeutumasta
t m i m a tai k a h t a .syvcmmailip' kesällä.
Tästä johtuUi etta liukenevat •kasyi-ravinnöt-
j a lannokkeet,- jo.s': ne. pan­n
a a n p i n n a l l e .civat paase s i p u l i n r a ­vin.
t.ojuuriin. Jos- SIIS rmelitään, saad.T
lannokkej.sta parhaat m a h d o i l i s c t : i ; i i -
lok-set tällaisessa maa.ssa, h i i r i nc: on.
p a n t a v a 2-4••tuuman .syvyyteen.' Y k - -
SI .parhain i n e n e i t e l y i m i o l o bn se, .että
lannoke levitetään kylvökoneella, j b i i -
ka - a v u l l a voidaan kontrolloida" s en
•Syvyys.;,;. V , ,':'}:}/^.--'''.
. .Rapainaa.sla p m i l t u u u s e i n : y k s i -täj
<ja- p o l i i t t i s b en :niielipiteeseeiw.xa-isor: määriteltiin, etta. neekereilla ei -ole
m a t t a : . M e olemme nähneet i i r i t t ' n o p - . ! k n l i e t t a j a k s r kohoamisen;••mahdolli-
•positiovastausinis kommuni-stivastai-
•suudcn nimi.s.sa-. on aiheut-ianui .sen.
.svuiksia. Sen. jälkeen Vhdvsvaltam
K u i : i i n o i k t u s vahM^-ti alemman 01-
cttä oppositio on 'kokonai.sude.s.saan i keusa.siee.n i^aatoK-.sen. etta veljo-skun-
T i a v i t e t t y ja kansanjoukot on s a a l e t - \ t a ei saa -asettaa neekereiia luionom-
:tu fa.sLstidikta-tuurin alai.seksi Saksas-1 iiaan a.semaan valkoisun verrattuna:^
. s a . . Se oh.-. Sak.sa.ssa . a l k u t o i m c n i i u i e < . - . . — - — - — — : — r — • .
• y r i t y k s e l l e h a v i t t a a vapaus koko .maa- i . .K.A.N N A I T A K A A LIIKKEITÄ..
i l m a a kasutavassa mittakaa\a'^sa 1 JOTK.V ILMOITTAVAT
Me vastustamme päättävästi ja i . VAPAlIl)Et>SA
t e l i a näyttää silta, e.-ita vaman alueen kak.si vahempiarvQisla ravintoainetta
mU.sta.s.sa . muUa.s.sa on sipulusaclolle-! mitKa ovat. t a r p e e l l i s i sipulille. T a v a l -
fo.sfori- ja • pota.skalannokkeei, yhia ; li.sm on k u p a r i n puute., mika h a v a i -
t u i k e i t a 'I\pp' o i i ' o - , i i \ o M M n ( r i - t i m k a s , u n alkuvaiheessa j o s s a K in
j i i . inutfa jo=;-.sita (M a i i n e i a luenia |-iiiaara.s.sa surka.siiineesia j a .suoralta
•määrää n i m k a . s v n (.'11 -heitckoa. a i k a i - i k a - s v i i s t a . s a m a l l a kun .sipulin varsien
s in keväällii j a .sen ioluio.^^t-a s a i o km | j j a a t m u o d o s t u v a t . vaalean vihreiksi,
kärsii Yleise.-.;-! luihuon lan.noke, nn:s-: Valmistuneena s i p u l i n kuori on tas.sa
.sä' on:' 2 p r o s e n i i i a ivpjjea... 10 • p r o - j tajjaukse.s.sa ohut j a .saman värinen,
.scntlia fc.sforuiappoa ia 12 p:o:-;eni^: Tällaisten s i p u l i e n keitt-oarvo on.huo-
Karjanruokinnan
menetelmiä 1948
'.• Y h d y s v a l t a l a i s e n C o n n c c i i c u t i n v l i -
opiston.maataloas-osasto on iulkai.s.';-ut
seuraavat ohjeet karjan ruokinna.s.sa
V 1948-
UMMESSA OLKVA.V LKII.M.AN'
RUOKINT \
1. S a l l i k a a lehmän olla umme.Nsn -8
viikkoa-, • •. , - •
2. Syöttäkää sille runsaasn hyvua
heinaa. .säilörehua tai p u a k a a .se hy­vällä
laidunmaalla.
3. -Syöttäkää n i i i a v a s t i -vakirchtia
p i t a a k s c i i n e son -ruuniiilli.se.-.a .hvvus-sa
-kunno.s.sa..
..t
t ia p o t a s k a a , on- a n l a n u t . p a n i . a i i a : u -
• l o k s i a v ' , k u n . s i t i v on ^ i v i h t i i vXonjViiii
as;i e c k K e r m a l a a a - Kohti. K o k c i l i a c s -
.sa- a n n e t t i u v 3.500 p a u n a a k i n l a n n o -
k e t t a .•-cekkerihkila.a- köliti. n i i i t t i i - - s i i tä
l i s a a n t \ i i \ t .sa.o ( ulUu k^ i h n v. u i ii
o i k e u t t a a k s e e n 1 m n o l - k i m o n li--a\3-
ta
• Tärkeätä on iiiyo.s. so...miten r.^ipa--
maahan l a n n o k K o i t a p a n n a a n . s i p u -
n o j a .sato. v o i vahentva aina-20. p r o -
.senttnn a.sti. Jas. k u p a r i n liuute-ei ole
a i v a n yloton: nnn- tama vika voidaan
k o r j a t a silla, ct-ia levitetään muun:
la nnokkeen yh teyde.ssa 40-50' pauna a.
kuparisuUaattia cekkcnnalaa- kohti.
M u t t a , jo.s tama vika' o n h a r v i n a i s en
s u u r i . ; n i i n siUoin on m a i n i t t u a l a n -
n o k e t l a : p a n t a v a • aina. s a t a k i n , p a u ­naa
cekkerinalaa kohti. . , . .
LVPSYLEIIMA.N RUOKINTA
.1. Asettakaa . lehmä, täydelle ruo­k
i n n a l l e n n n p i a n k u i n maiidolhsta.
mutta alkaa antako v i l j a a enemmän
k u i n muu. lehma. voi k a s i t e ll
2 PKa'-:.ia l e l m . i ' k v l l a " n . ' -
la ta.vicruualla. .
' 3. .Pi-;a-Kaa lehmat h v v a l l a lar.umel-l
a koko ke.san. . •
'.a. L a n n o i t t a k a J.aidunmaata . . s a a ­daksenne
ruohon, h v v m . kasvamaan
.mahdollisimman a i K n i . s n i . . . -.
b K a j t a k a a k o i k o i t a i uoho t k:>-
vavaa siemcnneltya l a i d u i i m a a i a ; jo- I
• k ; i ' biV.--'aikaise';n,mi.!i.. olliu- :kyhne":y;i-'
•maata..- .. ._v; • ;. .i
•• -- e. .Käy triU:;i;i • i'u:t>^a::i^i i ' I..a'ciin(y-a;Vi-v:
i a 1
•••;-^;d:'.Kyiväk:iä väriliii,' ^SUeiahn-Mnäaj.
;yara.ruo.!ioki;i Jieiiiä-;elp.-J^i^sy^^
.'•, •..c... JOS laidunmaa ;oi:i '•i^-öyliää.- rintari.i
k.ia .Ich.Ti.ilic .-li,-j.ärchu.aV-.s.ailoi"eiuia • i.ai, j'
heinaa;-- .•:•.••..•:••-.•: -••,•.••..••--•; .•-:,!
.>,4..;:SyÖttiikää yäkii-eiiiin: son''hiukaa^^
kiiiiika:: pa:!jön\'lchina iyp
Washington myöntää
olleensa väärässä
\Va.shington. — Yhdy.svaltain h a l l ir
tus on v i h d o i n antanut p e r i k s i . N e u ­vosi
o l n t o n v a i t t a e s . s a , ' ettei venäläistä
lantaa vastaan voida nostaa korvaus-vaatin-
iu.sjuttua. Yhdy.svalloi.ssa.-.
V a l l i o d e p a r t m e n t i n viranomaiset sa­noivat
lauantaina, e t l a Neuvostoliiton
lähettiläälle jatety.ssa nootissa myön­netään
Neuvo,stolnton olleen oikea.ssa,
-jä l i n j a l a i v a Ro.ssian-. s a l l i t a a n lahtea
Now Y o r k i s t a , mi.ssa s e o n olhit p i d a -
t c t i ^ na
• Y h d v . s v a l t a ln iioolKssa s a n o t t i i n - Y h -
d v s v a l l a i n vlioiiceuden • hyväksyneen
k a n n a n , ^mika . j u l k i t u o t u n Neu.vosto--
i i i t o n lähettilään csittama.s.sa. protes-.
tir.ooti.s.sa. Taman .seurauksena k u ­m
o t t i i n l i i t t o v a l t i o n oikeudessa .$75,000
korvausvaatimusjuttu, joka nostettiin
äskettäin .mainitun- l a i v a n kahden
inatku.stajan puolesta.
j leena tyovae
i tehtävästä—runoilija H e i n r i c k Heine!
i Runossaan .••Kankurien l a u l u " h a n
osoittaa kykynsä nahda- uusien y h ­t
e i s k u n t a v o i m i e n kantavuus.
. Heine j a M a r x oppivat tuntemaan
toi.sen;5a Parnsissa 1843- R u n o i l i j a o l i
JO u-seita vuo.sia ollut maanpao.ssä
Ranska^s-sa. s i l l a hänen, k a p i n a l l i n en
henkensä ei o l l u i v o i n u t nopeutua p o ­r
o p o r v a r i l l i s e en saksalaiseen elaman-
•tapaan. -;•.••
M a r x oh t u h u t P a r i i s i i n , .senjalkeeri
k u n . Pi-eassm hallitus oh lopullisesti
l a k k a u t t a n u t oppositiolehti ' R h c i n i s -
che Z e i t u n g i n \ j o k a hänen. t d i m i t u s -
a i k a n a a n oh l o p u l t a kolminkertaisen
.sensuurin alainen, Han h a l u s i • n y t
perustaa uuden a i k a k a u s K i r j a n , " S a k -
salais-ranskalaLsen v u o s i k i r j a n " , y h -
des.sä sak.salai.sen- p o l i i t i k o n Arnold
Rugen kan.s.sa. Tahan a i k a k a u s k i r ­j
a a n Heine tuli avustajak.si. .Tosin
.sita ilmestyi v a i n yksi numero, P i u t ta
ne runot, j o t k a Heine o h s i i n a j u l k a i s ­sut,
sulkivat hauelta ainiaaksi • i i e i i
Preu-ssiin.. -
HEINE JA MARX YST.^VYKSIÄ
.Nopeasti syntyr läheinen ystävyys
nerokkaan r u n o i h j a n j a suuren ajat>
t e l i j a n ja p o l i i t i k o n . v a l i l i a . ."Hyvää
v o i n t i a , rakas, v.stavani. j a anna a i ir
teeksi • hajanai.set harakan.varpaani.
E n o s a a ede.s il.se lukea, m i t a olen
k i r j o i t t a n u t — m u t t a mehän emme
t a r v i t s e k a a n monta merkkiä ymmar-taaksenmie
toisiamme!!' k i r j o i t t i H e i ­ne
M a r x i l l e ajankohtana, j o l l o i n he
eivat olleet, tunteneet toisiaan vielä
vuottakaan. •
. Engels- k i r j o i t t i • craa.s.sa .kirjce.s.saan
ku\aa tas.sa suiu . , \-^jr
sa feodaalL^esta SutLt^at;^
sensuurin .ja.. tiioivarkiar
Saamme \oimar. laii -,^1^
p i l k k a a j a nonL-'a j ^ ^ , " "*
maanmiehiaan: ja . prfcui-i'-^
n a r n m a i s u u t t a . Mutta rzdi
tehdään vääryyttä, io-s pid^äfr-osoituksena
.siita. eitä haneitis
da Saksaa isänmaanaan 'Z'j%
tunne j u u n muooo-staa täiLV£:ij
häikäilemättömälle kritM/:i'M,i
t i i r i l l e e n . Heine tun.s! it^er^c vji
.tuneeksi suta. etta- v.',iiv ?p
elänyt - u l k o m a i l l a . tu-tSä n-j-jj
maanrakkau.s rf>n.. ja vaikkv-ri.]
myohaan kuin huhtikiiu.s,sa 'sj
kertonut veljelleen-. -Maxiiii
"Saksaan- en koskaan epää-'ij:<
m a a n ',. v a l t a s i hänet'!okak-u:.sj
i k a v a . "Saksanmaan.' jxihia";]
d e l l i n e n matka. IIvokkävkseiTi
levät tunnelmakuv.au.stfn iianjs!
sosialistista- savva huomaaiaf
nissa .sakei.s.sa. -
. Parii.si.s.sa:- Heine ei tehn--'
tajansa. Gampen neuvon muhj;
ohsi kasitellyt-.-erootti.siä aib':
. l i i t t i s t e n - s i j j a s t a . Han eli kiäj
neena mukana polii(ti.se.ssa flj
j a - k i r j o i t t i - S a k . s a an kirjtiiä s
luttLSLSta etta kulmuirikvs',-!!!
. M e r k i t y t : s e l l i s in purre hän»:
tykses.saan -heinäkuun vallania
.sen.jälkeen on hänen lähenivd
kommuni.smiin.
EPAHARMOOMNEX IMMd
H e i n e n suhdetta kommunisna
d a a n nykvaan, parhaiten IHJ
käyttämällä psykologian. ainaj
naa. Puhutaan ambivalentsii
I n s u l i i n i a valai&ta
Tokio.-:—•• K y o d o - u u t i s t o i m i s t o i l ­moittaa,
etta .37-vuotias tiedemies
Tetsuo Shilja ta o n keksinyt keinon-v
a l t a v i e n l a s u l i i n i m a a n e n erist-ami-
.«eksi v a l a i s t a . . Hän e r i s t i yh 6.5 p a u ­naa
i n s u l i i n i a er-aan suureen valaan
-man.^.sylkirauhasesta.. • •' .
.' T a h a n mennessä o n s u u r i n o s a m -
s u l u n i s t a saatu teurastettujen eläin­ten
niaha.sylkirauhaisi-sta ja-lääketie­teen
.. edu.stajat:• ovat. ah-tui.sesti . v a h t -
laneet. etta. s i t a :saadaan.. siten luan
vaan.. -NauLaelaimen- maha.sylkirau-hasesta
on : s a a tu ainoastaan un.s.sin
m u r t o - o s a n i s u l u n i a , , - j o t e n kek.sinnol-l
a 011 s u u n merkitys i n s u l i i n i n valmi.s-t-
ami.se.en .nähden.-••-• " .'
tyontamaksi.
: H a n .'oli. rikkonainen. cpatii-J
nen i h m i n e n , jon^a herkkama
s i selvästi n e yhteentormävksei)
tapahtuivat vanhan ja uufltna
m a u . V a l l i l a . Han - e l i - y l i m e EJ
j a eli syvästi ne tajumian r s i
j o t k a ,vastaanotlavaiiicile 121
lempperamentille ovat m e a al
tamaton seuraus siita, Aiiasj
sena "han ohromantikko ia inci
l i s t i . '
Jatkuu.
öii vielä ..nibnehlaisia.
. j o t k a kayvat': k a a l in
m a a i a ja m m k a l a a t j . M on t a \ t o - , k.nmpuun Se on k \ l l a totta, mutta
• .. 1 to:-.ta-on myöskin se, e t - t a - k a i k k i a n a i -
5 Huoleh ikaa s n a c a a l e a n a . \.nolLsia on opittu k o n t i o l l o i -
PARHAINTA ONNEA
MAIJA JA MARTIN
ÖSTERLUNDILLE
}nn(lan:inHullaessauiiom(uui hoiiin t()
uUamainUm ^ stdi dt la liittai a!:
VARASTOHUONEIDEN PUHDISTUS
• S u u r i n o.sa ira.^tijtavavasta: kuten t T a m a on -uuhdistustyon vaikein koh-}
-hedelmät j . i 'juunxasvit. -v-aativat
tean ilman V U s e ' n . i s < l a m a on ' u i ^ t c e l ' i - cn
O.S.- j t a . m u t t a - p u h d i s t u k Ä e n - p i t a a olla.pe- i
•g maihip 'öiasuh^e .f^iii-^i.de •'ja - homeen
' § ) kchrttaniLsta-vai-iGn.-.Home s a a l a v i n -
'MX- i-o.n.sa .y.ara.siohiionee.ii rri.keiiiiu-^ainei.s--
g: ..ta.. siteiV•edistaci.i-Hahoaini^
M: pullista tuheontunii.sta. ••Ja> kcvaalla
• § I- tarka.siet-aan vara.stoliuoneen kaito-.
-orsia, seinarakeniietia j a m u i t a koh-.
.'tia. s i l l o i n h a v a i t a a n ko.^teita kohtia
j a u.sein. sienisiä .Sai i - v i M a i n .:iahöjr-l
c l a j a \ ' i c X o i d l u nd
V. Koivi.sto
M a n t a la Tuho
Olga j a A i \ 1
M a i y j a L A l a n en
V Puukila
A n n i ja T Ptilonon
J Bjoi-k\ i st
:Lea j a J tl c k. Fl tl 11-t a n c 11.-.
H e l m i jaA''oi-kko •
R Vaahtera
Sanni j a M a r t t i
V X A . s i ik
P Humphrey s
Lama j a X n l o Ojala
O Pennala
Fann\ ja J , Lehtelä
H e h 1 ]a U r h o P i h l a ja
A l p i Long
H i l d a j a j\LTitin Välimaa
Mr j a M'-.^ H Kant:ja^
H i l j a j a A d e A h o
M l Mankinen
IVh Ktirkkanen
•. T a m a n jälkeen tulee p v y h k l a l i i k a -
ve.si. pois j a . rui.skuttaa sicnivastaista
.ainetta. T a t a ainetta' on m o n t a a ' l a a ­tua
markrnnoilla... Sen' 'jälkeen ' k u n
vsienivastainen aine on saanut tehdä
va i k u tuk;sen.sa va ras tohuone . p i ta isi
p e s i a uudelleen j a sen j u l k e e i i p e n i s -
•Lelh-esti luulef-ava Raitis ilma ja
auringonpaiste- .on- parasta • l a a k e t u i .
saavat .rnttävasti'vettä; i^ubiaa.ja nun--
.ta.-'niiden tar-.-it-seinlä\'kiv.eViniiisalhe'i.-
ta
VASIKKAIN RllOKKrMINIvN
1. J u o t t a k a a - l u u s i o m a i i o a . j a cmah
l o m a a - m a i t o a .. en.simmaisen : vnkon
ajan •'• • • • " .••••j
2 Saas^akai m a i o i ka\ U u n a l i ; i l
kuivaa vavSikan.; aloterehua 'la . m n n a i
maidon sijai.<.aineu.a.- • •.. ."i
3. V a r a t k a a k u l l e k i n va.sikalle oma
mtian ja^: - n i i h in n a h o e n . k a a l i - e n
vorton puolella. •-
-.Kaalilajeja on tiscita.-'Toiset, -vf 1-
mistu va t vai.-hain,' - toise -myohem mi n,
toisi.%sa on s u u n kera, toisi-ssa -pie­nempi,
toiset; ovat vinreita- toiset p u r
• i m l s i a ' - • • • ^'\y ' •:•.../ i-VV; '^V;.•.''•?• ;•
•• •• V o u t c - saada omalta .maaltanne
K a a l i a - vuoden vmpari. jos -alotatte !
varh.aisella- k a a l i l l a , .sellaisilla- l a j e i l la
k u i n Jersey Wakefield tai Golaen
n c i t a pa.k.NOja U-em a m a t i l a n n e , J a t t a k a a ovet j a ikkunat auki koko
iii ll!tl^!il|l|!Jl!lilillIllill!iUll «ifll!
k e l l i t ; V V -sella1-.se.s5a . p a i K a s s a - nrissa-a
K k i p ' k a i n e n t a i k a - t i . s ei s i t a p a l j a s ­ta
Nania s i e n c ' i f u u t t a v a : ' n\os
-ummeh-uneen - n a j i i n . • m i n k a - tuoreet
.»-aihke a \ a i a : u-e n v e a \ a t vaiasto-luionee.
sta. 1 tseen.sa. soi H;t a a O f t a\van
kcäkuskoefannin kasvijaoston edus­t
a j a \V R P h ' i l ps
. Ensim.mamen toimenpide taman ti.-r
rlaiuccn Korjaami.seK.si on s e . e t t a p o i s -.
t e l a a n kaik. k i . j a l o l l e jaaneet tavarat,
.sen jälkeen k u i n varastotoimiaika-.on ' p a r e m m in
paattvnvt. "Usein-jatetaan sakki -ome-^
m a IM .perunoita. jonon.<in varastor
huoneen n u r . ^ K a a n . ^ e i K a . s u a . poisteta
Mclta e n n e n k t . m se o n t a ^ s m m a d a n - puutavaratuotaniiossa
Va- ^ - c h i M - ^ e e n p i l > d . . i o P'- Washin«ton. - T v o m i n i s i e r i o n t a r -
t a i olla penivteellmeu la s a m a l l a on ^.^.^.aniu v a a r a l l i s i a ammatteja ko.s-pulidiMo-
a . a n u o - k a i k k i ne. m a a kevan h a l l i n n o l l i s e n maaravksen, j o n -
t a v a l l i - e - i i lo)>r nirk' - s a t i i on k a m u k a a n helnnk 2 pa!^a^tä l a h t i en
\ara<ouu ' . . . . k t t l o o n .i:,, i e - \ u o t i a a l ei o l e .-.laheet työ.>.-
• Seuraava lonnenpide on i-^c v a r a s - i kenneliä ' s a h o i l l a eika erilaatuisissa
tonuoneen puhaii;taininen. Jo.=: on h v - i metsätöissä, •joitakin-• h a r v o j a -poik-v
a - v i c m a r j . . = : i l l o i n .voidaan, kayttaa jkeu.tsia. lukuunottamatta- - P o i k k e u k -
ivetta.: Mi.s.sa on : h k a a t a i - h o i n e t - t a . j s e r r a j o i t t i i v a t pääasiassa' ke\tyisian. j a
siellä pnaa kavfäa K i i u a h i r j l a ' n i s i t i l a p a i s l u o n t o i s i i n toihm.
kesäksi,-; . s i l l a .tama-•.•auttaa..homeeri'
-tappamista sellaisistakin- . p a i k o i s t a ,"
: m i h i n : puhdistusvälineillä ef päästä.-.
K a i k k i kuljetettavissa' olevat, valjineet
k u t e n haravatvlaudanpalat jne; t u l i s i ;
j a t x a a ulos siksi-kunnes nc.perust^el-^'
hse^ti k u u u ; at
j . -Poi-nsteellisen puhdistuk.=en avulla
! vähennetään .korjauskuluja-; S a m a l la
1 .saadaan : paremmat varastohuoneet,
i m i s s a hedelmät j a jminkasvit.säilyvät
18 vuoden mmimi-ikä
k a r - i n a n s a j a oma vcasiiaiL^a j a h e i - ' - ' ^ c r e loiden taimet istutetaan t o u -
n a - ^uola j a . i l i a l s a t i k k c n ^ a . kokuun alus-a tai h u h t i k u u n l o p u l -
4 S v o \ . i k a a p a i n a i n a l e h t i s ' a h u - Sen jälkeen seuraa keskikesän
nää " ' - ' ' ' ! k a a l u . -Golden, t a i ' ' C o p e n h a g e n laji
=^ S i i n a k a a va•^^ka- 1 s h m a k i M M i K - ' vnmeks: s^jskaah Danish B a t l -
h m ja. r y h t v k a a nnta syöttämään
s e k a r u u a l l a 4-tai 6, k u u k a u d e n ikai-sj-na
HIEHOJEN R I O K I N TA
- .1.:. Kayttakaa-- ryhmakaräinoita ' . t ai
k a t o k s i a työvoimaa- s a a . s t a a k 5 e n n e ..
. ; 2. A n t a k a a hiehojen saada--haki-sta
h e i n i a n n n paljon- k u i n . n e haluavaV;
•';3. Syöttäkää 3 a i n a 6 p a u n a a n v a k i -
r e h u a .(14 -pros. protempitoista> päi­vässä
siihen saakka kunnes, hienot
o\at. 12 kuukauaen I K . U S M.
. -4. K u n hiehoc :ovat 13 kuukauden
i k a i s i a . a l e t a a n • m i l l e - syottaa .hyvaa.
h e i n a a . t a i : kesän -aikana pidetään
hvvas^a laidunmaa.saa
: 5. . K a i k k i n a aikoma t u l e e . h i e h o i l la
o l l a ' a i n a saatavissa vettä, suolaa . ja
kuenna^sameita —
K a a l i n kasvatuksesta .
Tiedemiehet- ovat .'Osoitf.incet. etta
v i u i m n n e j a ' j a kivennai.saineua .saa­d
a a n k a i k k e i n Ijalvimmalla. l e l u i s i s -.
t a kasvikMsUi
N a i s t a - kasviksisl^i;^ o n k a a h - e h ka
k a i k k e i n h e l p o i n : kasvavtaa: .Mutta- te
sanotte,: - K a a l t l l on p a l j o n ••.•iholli-s
i a — k e v a a l i a madot' syövät :..sen
juuret, ke-salla toukat i.y\at sen l e n -
head joka säilytetään talveksi
• A i k a i s e m p i a - k y l v o j a . v a r t e n tarvit'-
see . taimet kasvattaa.. lavas.?a... m u t ta
f l i u h t i k t n i lopulla t a i 'toukokuun alus-
..sa. .ulos .kylvetyistä siemenista., kas­v
a v a t kaalm-taimet: ovat valmiit u u ­delleen
istutettavaksr.kesäkuun -1 P a l ­vana
Jos haluatte voitte:- k y l v a a sie-mc'
n e n . kesäkuun 10 p a i vaan- mennessä
r i v i i n . -ja>sa ne .saavat kasvaa; l o p u l ­lisesti
- ja ..sitt«n harventaa taimet .24
•tuuman paahan toisistaan. S i t e n k y l ­vetyt
k a a l i t ; - v a l m i s t u v t ' p i k e m m in
k u m taimista istutetut
:; V a l i t k a a hedelmällinen " h y v i n k u i - '
v a t t u m a a
MATOJEN TUHOAJIIXEN
A' k a i 5 in louKokuu-äa is.utettuja
kaalintaimia, ruiskutetaan kaksi tai
.»toime k e r t a a corrossive sublimate se-koitui-
tsella Sekoittakaa vk^i unssi
.utopistiselle • .so.sialistille Robert Ov\>
onille. 01 i l n vm j l p e v t t a , "etta H o n i y ^ " " k s e n a , .samalla kertaa rab
Heine (levin kaiki.sta n\kvaan e l a - t a j a vihaavasta taipumuL^=-i
VLst^j .saksalai.si.sta iunoilijoi.sta. on '^"^'"«»"^ «'^
b i l t y n v t meidän kannattajnmmc ja l "^"i^^-^miri ^><{l^atiamaksi e'tak
o n julkai.s.sut kokoelman runoja, j o u -
kos.sa useita, jotka ylistavat .sosialis­m
i a ! " -
Engels t a r k o i t t a a tassa H e i n e n " U u ­s
i a r u n o j a " , joka sisaltaa osaston p o -
hittLsevSti teravia runoja, " A j a n r u n o -
j a - . j a han t o i m i t t i it.sc K a n k u r i en
l a u l u n cnglantilauien käännöksen, j o ­t
a h a n p i t i "eraana voimakkaimpana
runona, m i t a , t u n n e n " . • /
' E r ä s .seuraus ystävyydestä M a r x in
k a n s s a oli, e t t a Heine yhteen aikaan
t u j r j o k a paiva M a r x i n luo lukeak.seen
r u n o j a a n aaneen -hänelle j a hänen
vaimolleen j a kuullakseen heidän a r ­vostelunsa.
Pienen kähdeksansakei-sen
runon saattoivat: H e i n e ,ja M a r x;
k a y d a l a p i lukemattomia kertoja/kes­kustellen,
muokaten l a ' h i o e n . Herne
o l i muuten :sairaalloisen. herkkä k a i ­k
e l l e k r i t i i k i l l e . H a n t u l i v a l i s t a m e l - ,
k e i n Itkien M a r x i n l u o . s i l l a j o k u t u n ­tematon
oh hyökännyt h a n t a vastaan
sanomalehdessä;- M a r x . ei t i e n n y t . s i i ­l
o n i l i u t a a n muuta keinoa k u m o h ­j
a t a Henie vaimonsa luo, j o k a p i an
pystyi r a u h o i t t a m a a n epätoivoisen r u ­n
o i l i j a n vnsaudellaan . j a raka.stetta-vuudellaan.
"LOPETA HETKEKSI RAKKAUS-LURITlKhESr'
Monet ovat. v a a r i n väittäneet, etta.
ystävyyssuhde Heinen j a M a r x i n va^.
l i l l a , r a j o i t t u i kirjalli.sluontoisun kes­k
u s t e l u i h i n j a etta s i l l a ei o l l u t v a - •
/untakaan tekemista; p o l i t i i k a n kans­sa.
K u n h e i d a i i välilleen k e h i t t y i n n n
nopeasti yhteisvmmarrys, ei s i i h en
varmasti ollut vähäisimpänä syynä
se, etta heillä oh yhiei.sia ideologisia
e.sikuvia. m.m. u t o p i s t i n e n sasialisti
S a i n t - S i m o n ja saksalainen filosofi
Hegel. Sita .vastaan, etta: he olisivat
valttaiieet - p o l i i t t i s i a aiheita, puhtiu
selvästi myos: se. e t ta Heine j u u r i i i a i -
na vuosina esiintvi l e r a v i m m i n sosia­l
i s t i s e n a l y y r i k k o n a . Seurustelu M a r -
Mexico Citj. - f ^ M
sen - A m e r i k a n Tvo vacnliiton :|
presidentik.si- vahtMin yfiisi
Vicente Lombani(j To'eai:-
p a a t t j n e e - - a kongie-.-is5a £|
hyväksyi ohjelmak.seen. iai.>'.<:!2|
h a n puole.sta. poliitti.scn j i i
• k r a a t t i s e n vapauden .saain:sn.j
l a i s e n A m e r i k a n maihin ja.,
taloudellisen. 1 tsenaiuvyae.", fi-ä
Shanghai. — 1 \LS^ Kr^l
jotka, ovat ankaran nalii.!it^|
r o l l i n a l a i s i a ; ovat .ioutuiiee.t
k o v a n v a i n o n alaf5ek.-.i., Jvl
ka ei hyvaks: KuoT'n-a,
s o t a a ' leimata an-. kq.nimu.i
v a n g i t a a n Satoja * 0,1
g i t t u taalla, :joifta ., .=;u,iir.:
k u n n a n tyolaisia. , .- - -
P e t a i n ottaa vaarin
ajan merkeistä
;Par»s, ^ - V i c h y n h a l l i t u k s e n paä-,
mies m a r s a l k k a Petain.. j o k a oli sodan'
.aikana yhteistöiminna.ssa. n a t s i l a i s t e ;i
v i h o l h s t e n kai-issa j a t u o m i t t i i n sen
vuoksi elinkaudeksi. vankilaan,- on..ot­tanut
v a a i i n m k j i s e n ajan merkeis­tä;
j a -pyytänyt; lakimiesterLSä toimitr
tamaan hänelle uuden oikeuskuuluste.
l u n ; P e t a i n on saanut ilmeisesti r o h -
k a i s u a . T r u m a n i n opista j a siitä, k i m
jankkioikeus äskettäin v a p a u t t i hiineri'
entiset : k a l l o b a r a a t t o r i n s a Kruppin
j o h t a j at
P e t a i n on lähes _92 vuoden ikäinen
Hänet, t u o m i t t im maanpettäjänä e l i n ­kaudeksi
v a n k i l a a n elokuussa v: 194a;
H a n -palyelee: t u o m i o t a a n I l e ä'd"YeU
n i m i s e l l a pienellä yksinäLsellä saarella;
m a i n i t t u a ametta 10 g a l l o n a a n vet- R^ri^J^a" r a n n i k o n edustalla
.ta j a p a n k a a sita : k u p i l h n e n jokaisen
t.aimen. juurelle, vahan; - sen.'jälkeen
k u n ne-.on i s t u t e t tu j a - s i t t en luudes-t
a a n - toukokuun keskipaikkeilla : ja
• myöhemmin .:.S3man :;kuuk-auäen.'::iop-pupuolella.:
Tämä ;annos; el - o le tar­p
e e l l i n e n kesäkuun ^0 p - i u a n jäl­keen
istu-tetmle kar*l*^re
Elinkysymyksestä
f J a t k o a toi-elM s '.^-1
v a s t e n suuta, cndo 'a-.aa y-i\
tatte, me emme rupea Kesl.u.-£
._-•.__.'_^. J o s sen paa-saanen
vaittaa ol^v-^i-^a
•: puolesta., vaka-.-is.saan, -on
vaihtoehtona an "»a 1 2 1
peiyys' '
H e n t a a p a SS .ei'
- kokoomusi-ynma oh. P.^'''-.'."
sa seinaan odo tanut f**^
man paatosta void2.<.-^een.!
s a ' Johtopaato- .-i--est3
muu, k u m etta ^op.nius'i7^^
tassa kansamme el n^c.^sj-sJ'
p o r v a r i l l i s t e n j a -o-aem r7^
k e n harjoitettu n 'n
ettei sille lovoj er'3U.-i:t
l e m m i n puohn ^ uptaant'!!
litaktilhSi:>ta !a>\elmb-- <
Ien kvs>ttB\a,
A i k o v a t k o va-tancrAa.-?-
r u t t a a puoUis-u-=op mut^^
l y a n n n pitkälle e'ta '^^^^
ennätetään .suonfaa frnn^c,
m i a m i s t a .sita v a ^ - a " »
ko ne v.ela .sopiniU'-:ien ^
jälkeen tehdä =en '.astosta"!
t i n vaahtaistelu-^aan'
Suurempaa eae5;a«'ti'' ^
maan j3 kansan koh-al^"^
voida ajatella. .
"tr.si.nr
;.mttif;'
'<:;:: et
I '1 ,t3
',1 i.h.i;
-•v ' i e;
::inirtäii'
1 ;>ii'
h-On,-(
-lynyt,'
hioiiise,
ker.ittj
-iiinaai:
I 'flnilna;
U:,' aan
[ '• '"l.yh
\ tyiva:''
:, tarve.
i Tarvo..
i tymatQ!
mästi 1'
•?idn-i";^
•ijoen..' "
-vuiritel'"
va;l.ast
l('r:liii^(•n
.Tiede,
joitta a:
j miii'K-a!n
liKihe...:.'
• Suuri:
.nosov - 'rt
fajatuk.r
fta^voje .
[..o';;eh -er
e" c 5'-
! Iliniiir/i
lUiteiifci
; i!Vis'eiY ;!))
; tRiniltlt: :
ta^puhe"
. Sama'
iniu' :.Da,
kai: ta.'.
[•ja! eev
^kehittyi-teh:•.•'.
:
-tarkoitti;'
ta. värien
tut,-olisi-:
itä >;;itk.il
Slilä\0h :S
;^Hent>n,'
--attiv T.i=
ituin'aiei
rettaväri.
i:ehittj%
[H;t(yä^er
iisty.T.inf
M i i h e r i ; ; ;
|;tnehoiTia '
I -:-Tyori
[•^ .en .
j;^jätUH;£fn;'
Itarii^eivj'-
I ^iiVf-ri
I '-' io
to .
[
1 c' c
;i;äir-ti?V-tv
; »itiin!-
KUN TE KULUTATTE DOLLARIN . . •
N I I N . T E H K Ä Ä SE
EDISTYKSEN HYVÄ]
. . . Ostakaa omasta kaupastanne — The Work^
DO
JO