Vapaus, November 19, 1930

              Keskiviikkona, marrask. 19 p. — Wed. Nov. 19
l?A.P,AtJ5
" «aOr «(fia of F i n i uA Vecken Sa C i t e d c . Pul>lufce<l dulr « Ssttbuxr. Osuria.
. „J(i(i|e*l.#dmtuioc n u ^ , 75c pet exiL i/u^h. H t a i * ^ . cfcw(e for stack iaMtioe, 7Se. . T«NMp i* tke i>e*t kdTcrttfbic B»<i>iua vnsvf «IM J^IsoUb pcople is Cuuds.
rT^iaätBi. Icouton. Iuri«l:aa)rp« ja puso « n a w * UIOM* Elm Streetillä.
Kafsaos Titfoidon
rMtiMole: Vapun. Bvz « . SoiJioxT. O " -
'ttSuSima:'' XatBitm 1038. — TmmiJä* 53£V. -— KirjaLtspps 23JI7V.
.JFkaoe: .pfftce 0«b vuiic. •diotueoenta. ete.^ 1038 — Editor S36V. Bookato» 2387W.
- . ILMOTtJSHlNNAT VAVAUDESSAi
. It^eraJhtoUmotukaet lurta, t2J)0 kak» kertaa. — Arioltittooa BMOoetUe onsen^TOfokaet
4tc J i i f a t a t B i t s a . — NliuBiaaattoiliiioiiikaet SOc keru. VM 3 katu, — SftttjmiOiaotaiiet fljMI
— 3 kam*. — Aa«ato<»oilm<nakaet «2.00 krrta, . f 3 4 » k«k^i.k^t^u.,,—,,K»»»»^WoUtkaet
«^BoIcaDaxOaMtB^ J2.09 tnta, SOe .liamakao l^it«da«ar«ha uii,.mui0mimU*':—,
r t i ^ j a «a<»t*DaBpiakact JäOc k«;ta. J l ^ . jkLl)Ue Jtertaf.. —. JäV^^^^^if*» if |S»">}»»-
•SMMavneo oti, niad<itae«aa. UtctrilZia ilmciiuiiiiBta clukäteea.
TYOlJilSThhr PALKKOJA T K t
ALENNETAAN
Tien kokoomlslaitos, on mySsjön To-tyy
tämän ytuUstyksen jäseiiekBi, Sii­nä
voi yMfetynein voimin Icäydä
pa2klcojen aleimusta vastaan Ja
myöskin yhdls^ksexisä kantta epäl-
»l£XQät^ tulevat he valloUtjunaan
parilaan paltotoväUtystoimiston. Nyt
on vaan otettava huomioon, että sil-suurin
osa ulkona kplme. nelja kuu-r^, 7-,^^^
T » ™ , " - . olev» Doininion sUt.- . a . . ,a Huhu. <;-^. ^1^^^^^:^:^ ^ ^ ^ "^
Ja ratepnuärautoja ylSs aseuava yh- Ford atoa ^_vaJiuytaa e.dutgteb:!°t;",,t^,fr°^,v^
: . , . TILALSHLNNAT:
- ' o J . ^ t . MJ», ^ . k k . UM. 3 kk-.«.175 Ja I >k.;_»lJBO. —
*ftt J r t : . r a a U l i : l-»k. $6X10, 6 kk. »3iO ja J k l - ' Ä . « > . ,
UaoaöiUjä J. AUlqilJt.
XaiMttr: J. Alilq.Iit.
.jQffiee, Bobliit<:re c s i f Pr>ai«fauj>: Vapaa* BoiljuBC^ £Jai ftiect.
Jaa ecte ciiUxui talianu, «aa va^auiU ea«iiiw<aeen iityeettetau, kirjotiakas uiidejleni lijkkcco-hahgaa
»g>»wBa1i:»eUx p i r o d E : : W: ^Abi^rJat, liikkeoihotUI»;- • • ' " • - •
Järjestäydy vastustamaan palkkain
" alennusta
Kuinka paljo työläisten palk
köja oh alennettu tääsö maassa?
' Siiliä i^ysymys, jota kapitdistit ei*
vät ole kovin k^rjikäitä valaise-
^)IUl4|t tilastollisilla tiedoillaan.
J<iliduuim« siis oUamapn i^iolas-kiji)
en4me perustaksi ne palkkain
jä^nukset, joista on julkisesti ticr
4l>b|UM> Niistä voidaan vetää joh-toi
»iätÖs, että työssä olevain työ-l
^ e n palkkoja on Canadassa
^l'enn^ttu vuoden kuluessa^ ainakin
kyznme/iellä prosentilla. Jps, otana-niie
huomioon ne kymmenetluhan-nel
työläiset, jotka" ovat joko tyk­känään
työtiömi tahi tekevät
l y ^ vaiii. muutaman päivän vii­kossa,
niin olemme kutakuinkin
)äl»;llä totuutta sanoessamme. ettf
Canadan työväenluokka kokonair
i$uudessaan saa ^ällä haavaa. paljk-
:'ma vain noin 60 prosenttia siitä
inSäräsät mitä jse sai ennen ny­kyisen
pulan alkamlsfäi
Tämä prosenttimäärän selville-saaminen
on perin yksinkertaisen
selvä seikka. Canadan työväen­luokasta
on noin 300,000 työlästä,
s.o. noin 25 prosenttia", työttömänä
ja eivät niin ollen saa lainkaan
pailckaa. Työssä ölevidta työläi­sistä
vähintäin yk3i ^olmani?e& saa
tebdä työtä vain osittaisajalla ja
aaaval palkkaa vähintäin yhtä koi-läaaosaä
(tnonet saavat vain ; puo-
|||Gs^ tahi sitäkitjk^-väfaemroän)^'-^^^-
^^^^^^1^^ saivat ennen
pitlan aUcanusta. Liääksi ^on vielä
tapahtunut suoraa palkkain alen­nusta,
l^un kaikki jättiä, (seikat
ioleiaan huomioon, ^liin ollaan hy­vin
jähi^llä totuutta kun taotaan,
etta Canadan työväenluokan saa-ni]&
palkka ön tällä haavaa noin
JM) pjroi^enttla pienempi kuin m i ^
«e oli yuosi takaperin. Ja sjlloirt-
Jkin olivat työläisten palkat jo niin
pi^et, että ne eivät rittäneet saä-
• dylliseen toimeentuloon. Tämä
' ^Ivästi osottaa, että Canpdan tyo-iftlsteii
elintaso on tällä fcertaa
lOirjan albaineh, mikä on kaikkial­la
jhuiomattavissa.
Ja täfläiä no vasta alkua! Tänä
jtalyi^na on odoiettavissa uusia
Jhyölckäyksiä palkkain alentamiäei-
Mmoiit työttömyydien suuraa
tiöjo Coisen ^i'^rtaja alentaa työläis-te^
i^iia^äajk lyiiyen ajan sisällä, En­simäin^
alennus oli 10 prosenttia
jökalkii työtuiinin ansiosta, nyt vä'
yur^^mni^sai^^ki mu.:i'^''^ ^enus koskl ylityötä. Tä-
- - L M jästi yhtiö 0^ maksanut tmlon
: ~ " 'riTtftamfih pfTo^tin «uojrltetusta y-llajasta,
50 prosenttia. Tästä alkaen
on yhtiön taholta Ilmoitettu teetet-
'tävän ^iityö, olkoon pidempi eU iy-hyenipl,
suoralla masulla, samalla
siis hukkuu 8 tunnin työpäiväkin o-lemattomiin.
Nimellisesti sita voi­daan
pitää, mutta kun el korvausta
ntakseta, on yhtiö hyvin Italukas
suorittamaan iritempiä työpäiviä, si­ten
Jou4uttaafcseen työn valmistu­mista,
iolufxi osa työläisistä ovat
vfeläpä halukkaitakin, jritkien J p -
ten olemisiensa jälkeen saadessaan
mahdollisuuden Joskus olla työssä.
rakennus-rauta-hankkimisen'
puoltaa, tulee Cana
maan alemmaksi kuin mita se on jygiäistgn keskuudessa <m ollut aina
autoja. Tämä onkin saanut t3r8t^'»;"?."""^t"",'*"".J^^^^^f° ^ x.-
joukoin seiÄOo Fordin tehtaa© por-H,^"'"';"'rJ^r^'^
tiUa työhön ^kijöita. vaan.:tekais-j S ^ S S ^ ^^
luultavasti aSoi^^ m^^,_etf-i^^^ joka vastaisi niitä pyyteitä joitä
sadat työläiset vUussa väöBttävät^ ' " ^ ^^'^..I^^S^
Fordin poHiUa. Samaä.virfiPin-^s^rf '^^^ tytoiUe paikkoja mah-noa
Durant-autojen valiSksesta.^°^^r^^„° ^^^^°\if
SieUäkään ei ole kuin joitakin mie-|"^4^. ""I^: yl^distyksen^ tehta-hia.
Sekin luke tavallisuuden T n u - - - ' ' ^ ' ^ ^ jaa viela poistaa se hka. jota
kaan vasta vuoden ensimälsinä kuu- |^^"
kausina aloittelee valmistamaan sen:
vuoden autoja. Täniän teoJlisuusaianl
ollessa näin lamassa, on niillä l^^yjqiT.
menillä korjaamoilla, joita l ö y t yy
valkoisten heimolaisten taholta on
kpskaan ennen ollut.
Lukuisten korpors^iohien fisi
hyvin heikkosi. Johtuen juuri siitä
että tSUa amttnlttialalla suuret jou-kaalivuosi
on vast'ikääb näätty.,kpt'olvat vaan osan ajasta olla
nnvytt iiaa kkaa!leenntteWriivvuioSsii ll^^ei ^^ttyvyv ' j > j ^ ^ ^ioö^tu^en^ ^m u.milalah daolUolisllUaU httaanakn-.
myös loppuaan. Kapitalistit ^tprj^^y^e^t unlon kuukausimaksut es-kevät
parhaillaan läsketniia m!^^^'^y&i jOtiOi aikoina otemastä am-
Jiikevoitoista, niillä he ovat !tu^^^ koska työttö-neen
vuoden ail^na lili!i^ftaBe!(aVn-^ toisella ammattiälalia
tisiä riislovoiuoja^. Vöiid^ä h e i ^ ^ ^ « ^ ^ mataaa täyt-j
. . ... • .. V , . u n l o n ^ ^ l ^^
dan h^evo.ttoi«a viime ^^^n alan
nouseekin useihin a^toihm ihiljooi työläisiä, ja vielä haitamsemmb
niin dollareihin, oviat he Icfuiteiv- vaikutti yjlmeinenkä^ lakkotaiste-kin
jonkunverrah pienemmät kuin lu kaksi vuotta sitten, Jonka tappf-mitä
kahdfen edelliäen fiskaalivilb: on Johdosta jÄqnet vanhat a^
den Hil^evoil^l o^at oWM; jä ka^ j^^^f * , f \. ^SSloh" * 1 - » X 'ikäydyssä lakkotaistelussa unlon joh-pitaJ
»stip,et^ Joiset^ o r ^ p M t t M ^ ^ dou fcoi^ilneen työnantajien hyväksi
tasottaa tätä eröäVa^uUttä työläis<> jxiin Jouduttivat mustan tappion-kaupungissa,
maiidollisuus polkea
tämän alan työläisten palkat aivan
kurjiksi. Onpa korjaamoita^ joissa
on alennettu työläisten palkkoja 20
prosentillakin, ja toisia Jotka saat-'
.tavat seitsemän dollarin viikkopaP
kJtllakiri teettää miehellä työtä. Siis
järjestäytymisen välttämättömysrttä
paikkojen tarvitsijoille toiminnallaan
näyttää, että sittenkin bn asia niin
^rpIkaLem^a SSraS^toK. helma^^a^ tuo tylsäpäi-päästy
jonkunvertran syövytÖLmään
palvelijoita tarvitsevaan porvaris­toon,
että muka suomalaiset pal­velustytöt
touualta kuin kirkcm hel­masta
ovat kunnottomia. Tämän
"tahran" poistaminen jää myöskin
tälle perustetulle palvelijataryhdis-tykselle.
Allekirjoittanut on vakuu­tettu,
että lyhyes.T'» njiarna iama pg>
rustettu yhdistys voi kymmenille
toisintaan jokainen paikkakunnalla
oleva saapuu, sillu näyteltoä an­saitsee
kymmenkertaisesti täyden
katsöm^oii. Huista^kia^is sivuut­taa'
seur^yal^ esij^illaksi kaikki
muut menot ja öttaObia paikkanne,
^illä parfaaiteö palkit^
fen työn jonka" näyittämömme on
tehnyt asettaissaah tämän pohja­kerroksien
elämää kuvaavan suur-näytelmän
äoäyttämölle. — J .
Tyovieiit B£ytti|iiio järjestää lau­antaina
t.k. 2^ p. öHjeimälliset
tanssiaiset. Alkaa kello 8.30 illalla:,
rankia alusia' ja löpuss^ välillä
ohjelmaa. Ohjetinassa m.m.' yk; -
•sUilaulua Jna lk!ingelin^ lausuntoa,
a*auiiö C.- Tönii ^itlää: ?*?, Frans
Ekholm laulaa kuplettfa, Hanna
Leppänen (taidetanssija) ja .Wäin6
JCääriäinen esittävät pilätanssin
y.m. Maksu aiboastan 25c. .
Sun^vntaina t.k. 23 p. §.15 i l -
iUiIla teenee' vaikuttava sodanvas­tainen
murheiiäytelmä. ''Hinkenian"
l»lsen ja viiijjeisen kerran. Ensi-illan
yleisöltä "voi jokainen kysyä,
josko -kannattaa mennä. kätsp-
^aian? Pääosissa Wäinö Kääriäi­nen,
Aili Heickell, Robert "Grön-
,ya]l ja. Axjg. jM[erihelmi. Lahja­kortit
40c. — L — i . ,
No. 2 7 3 J
Vapaiideä Port ArUunia imatto-riin
on saapunut uqna 1äiiÖ^m3täfa
tukkukaupalla. Työl5iwni tna^n^ii-lenteri,
hinta 35c, ^t^^ iwi*älfr
juuri ilmestynyt teos, ^on s a ^ o ^L
Soihtu, ynnä moiua mi^tä' Id^o^,
on. varastossa» Poik^Jcaaiui jcau-pungissa
käydess^ne lui^Kiii^Biut.
Asiamiehet voivat, xidiaa.myölijai)
huomioon uudet lähetykset. Tilat­kaa
£B _sumw» minjsä löplejtte^
kakunn^lanne ^ .m^evän. , Vapau-viataiEin.
Tällainen kim on tilanne kurkista-:
syys itää' ja moraalittomuus reiiöit-taa>
Tässä työssä palyelijataiyhdis-umiaaiula*
mluixinxok-rät amuunimiAtnt.lmal«a» ec ilii teolU- yhdistymällä Canadan ämmatllllseWsU
suusryhmän oloja tahansa Toron­tossa,
niin tulee huomaamaan, et-
Port A I M D mfeia
den uu^nd^^a'-ja', nn^en Piuk­sien
hanlädmlsesta. oh-pidettSvä'
huolL -Väpaiis- tiylq^ä^Vön;
^rvok^. sjis|,1^9^nsa, ^i^den,, etti
iasluniehe€ voivat atS^^ i^elposti tiar-jbta.
TyolMsi|iin€n, piimkki y.m;
ovat välttämättömiä oleiaassa' huo­nonakin
aikana jokaisen valveutu­neen
työläben henkisenä ravinto­na.
' (^ädalÄisUIe on kuitenkin
etupäässä oltava Väpäus: . •
: • ~L — i .
26 p, i^arrasIranbK qn aiit^ fä-män
syläyri ensfmäiset .'Päi^Aoip-tanssit.
. NaamioidniJ^e jaetaan
kolnie palkintoa. ]l^alkhitoja jaat­taessa
otetaan etupäässä huomioon
poliittiset, ja luokkaluonteiset ai­heet.
Ruvetl»apa jo ajoissa suun­nittelemaan
ryhmä- ja yksiiyisai-heita.
- SislSnpSisy naamioilta 15c
ja ilman 25c.' Siilöm rieiinetSan
joujkpila pitämään .ÄanplcÄa-.
' 23 p. ovat iiijfj» .ne l^nfi^sat
Jo heti a w p
joutto itse riiös^
^^distnn s y y t e ^ aäaiaW
jRstanmek». allä ^ S v J ^ -
& o i ^ « ö s i a i i s t i s l ?^
iafc»muksen ja sehän se
selle inaaihnalle onkin ,
^ koin jonkun Jansen
Näytelmä siis jo ^kuunsa saa
Jöiliionteen. Rikoslain poigi
taa kempistä välittämä^
^ . h,*ödi6tetuksi ja d^^oM
iam pakottaa om£äA
lukeutuvan naisen tekei
luontoisen rikoksen, '^tti x
^^ffiään nimessä tulisi.-
jfaair» , lemmenseikkaihij^ sen™
«t^amt S y y t ^ asianajaM
koettaa todistaa ja-onnirf
loihtimaan esiin jokaisen i l
sopivat *yyt, mit^ Tailötta!
lain silmissä rikokseen, i ^ f f ^L
ien kahiiältä katsoen oleiia o3
vastaavaan oikeutettuun iekooa.1
Näytelmä kokoonpanoonsa
den on kokolailla efieä ja jbej
den lyypittely kokoriäisuBd
hyvin onnistunut,
_ Port Arthurin S. J . osaston ifiy
lämöllä oli toisinto marraskann
p. iUalla. Esitystä oli to&tii
.seen ^Icokoo^tunut huoneen Öyj
nen yleisö seuraamaan- Esitys L
konaisuudessaan, lukuunottaiiiati
iVapaodea Urjailtamat. ' . Arthörin gS^'^? i / f ^ » T '
Maanantaina 24 p. m ^ . k « p t aj i^psa^ ^ ^ ^ ^ «^^^^ oh ko.ola.Ua eheäl
hiii ensirhäisessä luokassa. Sisään­pääsy
^un kyllä 5ÖC, mutta oikeas-järjestynelden
työläisten keskuu-tä
tässä kaupungissa el työläiset oW.1^|Sv.i!S^^,^?^^ . vielä järjestäytymisen alkelkakaan Siksi allekirjoittanet
»J toivoo palvelijattarien Järjestyvän,
tunnukseUa ammattialansa palkko­jen
alennusta väistään
paikkojen saamiseksi
ai;
lisääntymistä. Elleivät työssä ole­vat
tai
tyolii
Ien palkkain polkemisella. I^^^^
l^oja ön ib alenifeftu lulcuisteh teol­lisuuksien
työläisiltä, mutta yh|i
ptJhuti'Bt käpitaliättt piälikkäin fiilenf
taniisisla' SeuraäViilW teolliBuit-den
aloilla iuleyat k^pitaJiatir te­kemään
yrityksiä työiäiiten palH-^
kain alentamiseksi: metalli-, 'kai­vos-,
kumi-, t^kätiili-, puutavara-,
huonqkalu-, rikerinusi., Jaju^aiu^-.
metalli-, ja lukuisissa ^nuiissa teol-
JisuukäissB. ^jn^^xts^i^dissäsut.
joita ^erin harvat työläiset Iuk4«
yat, öyat maini]tuita t/eollisuuksiia
koi^Arolloivat suiQr^cap^^l^
t^;jeet,.sii]tieii, j^t|i jtyölliislien palk.
^oja on alenneUavfu Noitten Itai-sjen
liikevoitot eivät sotisi iälentiia;
Icuolkoot työllömäl %,öi^set näj-^
kään ja tehkööt ,työss?o(w^
tä nälkäpäikailaV I^iin ajatleleie
kapitälistineii ioisciläjä;
Kapitalistit t^tpyatsälytjtää val­litsevan
pulan kudrmahtykkänää^
työlai$ten ja köy^i<eji fdiritiärieh
Jcannettavaksi, Icjuten iltomipaur^
lien Puolue esiöi. yaalij uli^ijudcses-saan
.^'iime liitloparlameälin vaa­leissa
osotU, Työlä.i.s|llä ei 4)\e
edessään mitään muuta mahdolli-snutta
kuin järjestyä j|a tais^llai
Seurata Kommyinistisen Puotue;ep
ja Työläisten Ätenäidyy^litt.o^
johtoa! Järjeiätäytyä typpdiköillai
[a^. IjEJcos^f olevUle -työjfi^^^ Mutia
'jöfeä' i a i ^ ^ jät^vaan palkko­jen
aleiinukseen voi työläiset vaan
vastata Järjestäytymisen kautta^ sll-iS;'
yhl*!€fiiUlttyinisen vohnaU^ on
vaaii voYtu päJahiaa työläisten kur-
Jia olosuhteitä. Tälläkhi ammattia­lalla
työskentelee toisissa pienem­missä
yhtiöissä. työläisiä samanlai-a
l ^ töissä -4Ö sentiltä ylöspäin
; ^ U t a , Joiden Järjestäytymisen
•y<b^ttemyys olisi huutiaya. Ja
Icoskft fln todettu A.PJ-. Uitop o?äs-paik^
äin alennui^ia vastaan! Yajf'
mentautua l^I^ötais^eluillä yäistai^-
raaän It^pitaiisu^^ hy^^käykaiin!
Ttlkeä työltöiöäih taistöliia työttf
it |a työttömän työläiset tehos^a|jnyysvakuutuksen aidaan saämisek-i^
elu^an työn tahi loim66tilalo;i'sil — ^orJter. 4-
TySlttisten harhakuvitelmat haihtuvat
Sanomalehtiuutisissa äskettäin
• k ^ Detroitissa .^oin 1,500
työläisten.^ hallussa ollutta talo^
siirtyvän .kuukausittain pankeil](e
ja kiinteimistövälitysyhtiöille. Tä-
• mä ilmiö ei suinkan ole yksin­omaan
Detroitissa, vaan on se kai­ussa
Amerikan teollisuuskaupun-gdssä
havaittavissa.
Maailmansodan ja sen jälkeisinä
: aikoina kiinnitettiin suunnaton
määrä työläisiäkin "omiin kotei
hi*i**. Kun töitä näytti olevan ja
? j;ädcuvan sekä palkkasuhteetkin olf-
Vat suotuisammat kuin nyt, nim
. verrattain helppo oli työläisiä saa-diP
talonostositoumuksiin. Ja kiiä-
. teimistöjen atVot näyUivät olevsfn
kaildcialla kohoamassa, jotenka
..moni työläinen tuli ajalellei^i, el-
,v • tätämä tie todennäköisesti on suo-f
' luisin johtamaan rikastumiseen
Sou^ret yröläisjodkot — ja joukossa
: ivinokkiatictoisiakin työläisiä — joh-
::-:;dettii ajattelemaan, että, kyllä< tä­män
järjestelmän vallitessa voi
^rään; työläinäkin pääista ''pa>
' • 3 ^ ^ kunhan vain; I6rtuvat vielä 'demt^ätiän harha­ilit^'
silmäifsä auki ja pjttö
' ^ vii aikaa, joUoinka pBäai-'
fHCHTvarinistaminen oH yfeistE tyo^
l|isten keskuudessa. Ja tämä ei
suinkaan vähiten vaijt^uttanut suo­malaisiin
iiirtölaistyöläisiin, joista
nämä ajat olivat huomattavassa
määrin teKne^ 'amma^tiiäisia fa
parempien palitka-asteikkbjen sai
jia. .
Kuten 'Koiriii^efnin avoiäies$a
kirjeensä AmerUcan kommunis^
puolueen suomalaisia jäseniä va^'
ten osoitetaan, tämä ai^äSausi ^e
oli, jonka ideologiasta on iöydett$-
vissa syyt^ Amerikan snomalai^teÄ-kin
keskuudessa tap^tuhc^isim
tuokkataislelurintamalta katkatoi
siin.
Mutta "kolmas aiKa!
tunnust^aan se tahi Icielletääp,
yhdentekevää —- bn minut^inut^ ^•
lanteen. Työläiset öieTCttäVÄ tp-lojaan
ja omai.suoksiaah joiij^^n
he luulivat heidät auttaneen **pa-''
reropaan nattxman". Ne joutuvat
pankille ja kiintdMistöfirmoille.
Harhaluulot mahdollisuuksista ri­kastumiseen
haihtuvat Työttö­myys
ja kurjuus ammottaa työ-
IS^en edessä; Pelkorittmat pii-
I l k ­kuvan
taakse tailka tdl^i6yät ijtse^
inuxhia, mutta r^^eiinniat ^tuvat
taokkatauleluriaUiiiaile ja «yoi-j
mesti timnmtavirf otl^ensii luuhas-sa,
mutta vasta tidtayinsä mitä lin-
|»n talstejlukiihjäottomuus ja ^m^
tdman korkeat iti^ukauslmaksut, sil­loin
on viiltämättä alettava muo-ddätamäan
palkalMsta unlota. Joka
Voidaan yhdist&ä canadaialseen am-raattineuvostoon
Ja sen kautta saa­da
toisien ammattialpjen turvaa
kansalliselta keskusnalUnnolta, Jota
silla- Ja rakennusrautatyöläiset vält-
'taihätta tarvitsevat, koska tälläkin
Ittertaa vään nbta 25 prosenttia sen
äteA ampiättityöl&lslsta ori työssä ja
ia&uva päiöcöjen polkeminen pn
^ydeiiisc^ I t ä y ^^
RAKENNCTYÖLÄISTEN, K I ^ -
. VESMIESTEN '
tUa' ei ole edellistä parejapi. huoli­matta
välkitl"t8l^ ammattialalla
onkhi kakki kdcölaiBa voimakasta
uniotä, P. h. mm Ja Canadan Kan-
•fallisen ä n Ä t ^ ^
hin molempUn kuuluu tuhansia ra-kennuspuutyölälslä.
Näiden keskus-i^
intöjen ähtanUen lausuntojen
pierusteella on vaan n ^ kolinekym-mentä
prosenttia unioon kuuluvia
i^Össä siis kaksi kohnatta osaa k i l -
I^iiee' niiden Järjestymättömien
lÄeämiesten ja nikkarien kanssa
joita Icaupungissa .on useita^ tuhansia
ik jotka tekevät 40 sentistä ylöspäin
iyii^. UiUön työpaikkoihin el millään
^ ^ . k u t t r a i a n k l n unlon konttori
huoiieuistot oVät ahiUkoori asti täyii-ri&
työtä odottavia, ja tiläiinetta
viäS piÄitentaa suuresti se, että on
kaisi uniöta samaUa ammattialalla,
jbäsia ovat likaamattomassa vlha-
»iielisessä vubitjvaikutuksessa tol-
^Öisä lÄhden. Tuo seikka työläisten
iföensa pltÖsl korjata, slUä mahta­va
olisi Toronton "nikkarien" unlo-ösastö
Jos kaikki tähän asti Jo jär-
^tyhefet olisivat yhdessä osastossa;
myöskin tsmä neljtLokymmenen seh-
Hft tuhUpalkkajäxJestelniä yhdlsty-miäen\
kautta stturestl vähenisi.
AUTOTEOLLISUIJS
Tjorontossa el ole suurta, mutta täl-l^;££
ftaa ei &itä käynnissä ole juuri
ollenkaan. Overiand-autoja valmiste­taan
epäUemättd Torontossa eniten,
,kpska sen liikkeen kotipaikka on
Tonmto ja on ehkä suuremmat teh-
^^fek^tk^n, mutta ^^s^^ ei ole kuin
4^[äiÖh kgm^ ja palkat
j^yat a|iy£^ tuntipalkka al-il^
ben !S5 setistä, mutta enimmäk­seen
^käjminissä ur:akkaty{). JcSsii
lioraiöilisejsti käytetään äärimmäis­tä
läestytys^teemläi. Sen kautta voi
M U I S T E T T A V A K O K O US
Toronton S.J. osaston kokous pi­detään^
marraskuun 23 p. eli eni-si
sunnuntaina iltapäivällä kello
2 Labor Lyceumilla. Kokous on
varsinainen kerran kuukaudessa pi­dettävä
osaston kokous, joten siel­lä
on Joukko osaston asioita käsi-johka
vuoksi kaupuhgisSä olevan
siiomalaliseri työväestön olisi viipy­mättä
otettava tarkistuksen alaiseksi
tämä' järjestäytynilseri väittämättö^. ^fao^^crf^^s«^»i.+-' i , ^ " . ^ ; . . - '
myys s^kä tarpeellisen öedön hähi. JSS^*^!^"- / 1 ^ ^ ? ^
kinta luökkataisteiutehtävistä. Siteal^^^S SSSf S' voimme olla suureksi avuksi tässä ! ^ ^ " " „ S f ^^^^,,*y°^*^ ^^s-ytähmteilsseessssää,
jjäortjae stkäamuäptutnömgiine n tyJöävräjeess-, I" ^»'«sppuouiisSiak^in. ' - JJ. ^"^
tön keskuudessa välttäniättä pltaä
tehdä.. Vaikka ei työväestö sitä itse
yksityiskohtaisesti huomaisikaan
niin olosuhteet, jotka päivä päivältä
kehittyvät yhä^ kurjemmiksi Jpkai-äelijB
palkkatyöläiselle, ajavat työ­läiset
liilcehtimään. Ja silloin kuri on
vaikkapa piehenipikin toimiva jpuk-
.kp, ori se suureksi avuksi kans^-
yällsMSä järjestämistyössä.
TyöTTÖÄHEN JÄRJESTÄT- .
• , TYMINEN •
Moni ajattelee, että mitäpä järjfö-täytymlstä
työttöriitllä ypi olla. Mut­ta
se ajatus on kokonaan väärä.
JQS kaupungissa olevat työttömät
järjestäytyvät omaan työttömien
järjestöiih, jossa heidän puutteelli­nen
tilansa tiilee joultoila, kuskus-teliujcsi
kuin myöskin heidäri tur-vaamiJsensa
jpul^olia vaadituksi, pn'
sillä jo silloin tavattoman suuri mer-:
kitys. Mutta työttömien JäTjestolli;
on vielä paljon suurempi yhteiskun­nallinen
niet-^tyskin, koska työttö-'
m^s ori yicsi suriiripia käpltalistiseu
järjestelmän kirouksia ja ei tule
myöskääh' ennen i»isturiiaän kuin
häviää kapliälistirien järjestelmä;
sen vuoksi mttpdostuukin työttömien
järjestöstä yksi voimakkaimpia tais-.
telUjärjestöjä kapitallstiseri järjes­telmän
hävitystyössä, joka ori työs­säkin
olevan palkkatyöläisen kaik­kein
tärkein tiehtävä. Siksi suoma­laistenkin
työttömien pitäisi viipy­mättä
jokaisen kohdaltaan ottaa
paikkansa työttömien järjestön r i ­veissä.
'
Ori totta, että säälittävä on jo.
tällä kertaa työttömien olo täällä
ifuurkaiipungissa. Pitkin puistoja Ja
farkkojcsn eteisiä näkee työttömyy­dessä
ja nälässä viruvien työläisten
viettävän yötääri. Kylmien saapu­essa
moninkertaistuu kärsimykset.
Jonkunlaisia soppaloita' pn kaupun­gin
hyväntekeväisyys- yhdistykset
alkaneet muodostamaan, joista tar-toimeenpanee
Port Arthurin T.N.
liiton osasto myyjäis- ja tanssi-il- ^^^fV' , . .,.
•Jtaman puolustusliito» rahavarojen j ^ " ^ P a a . »illa jokaisen ovd^^
kartuttamiseksL Puolustsuliitto ori'n'«J<^^ annetaan ostajalle kirja,
ankarassa rahapulassa., monien puo-lustusjuttujen
»takia ypipäri Cana­dan.
Työläisten onii«n organien • , , . , , ...
. on luonnollisesti pidettävä huoli, t^^^^ kappale, rur^ja, laulya ^
n, kmrnoUlsten varojen keräyksestä, sillä muualta ; Puhumana tuiee^S- J - Pg-ja
supinalalsen jei apua tule. Työläisten s_yyttö- ^^^J^^^^r^^ ^^^l^^S"
joka vähintäSri on sen ovirahan
arvoinen ja ylikin siitä. Ohjel­massa
on hirtehishuumoriila yarus-teltäväriä.
i jPho.ri osaston jäsenien
olisi osallistuminen. Myöskin ?tyin-menet,
jptka ovat jättäneet jfisen^'suuden x i e n ^ osaltaan tukemaan
hakemuskortilla niriifensä osastoon varojen kerslyksessä.: Siis 24 p
mät van^tsemjset öyat nykyään
tulleet - päivä^arjfestykseeri, /joten
porvaristo pakottamalla pakottaa
t^öyäehluökan hakemaan syytetyil­le
lain turvaa niin pibkalie kun se
on mahdollista pprvarillisessa yh-teJs^
riniässa. Useammalssa tapauk­sessa
'käy niin, etlä syytettyjen
tuomipfpn jp etukäteen luetut, ja
voi käydä niiriifirij että vieraskieli­siin
nähden /väärän tulkinnan pe­rusteella
langetetaan tuomio. Tjry-pillisenä
esimerkkinä voidaa!n pitää
Parittajan juttua. Pänttäjä kielsi
syyllisyytensä ja tulHci käänsi sen,
että hän ;tunnustaa syyllisyytensä.
Tuomio tuon tulkinnan perusteel­la
tuli kuukausi linnaa ja 50 dol­laria
sakkoa tahi neljä kuukautta
linnaa.
Port Arthurin naisosasto siis
ymmär,taen puolustuksen tarpeelli-
.i^ölSiset, silloin kun on Jotakin
\(^|^yää, jorikun .verran enemmän
i:lepcit&. Fordto kokporiio, auton ko-jaa
on seurattava.
Tämä on Amerikan työväenluo­kan
rad^alisoitumisen aikaa. Se
ei tapahdu kädenkäänteessä ja
yhtäkkisellä hyppäyksellä, mutta
asteettain ja varmasti. Tullaan sii­hen,
että "työläisillä ei ole mi­tään
.mnuta kuiri kahleensa mene-tiettävänä,
mutta kdko maailma
voiteltavana". Se on voitettava.
Siihen tähtää kommunistinen lii­ke.
— Eteenpäin.
jolliaan jotakin lavlntoa. Useampia
satoja seisoo jonpssa. nälkäisiä mie­hiä,
vartoomassa tätä armopalaa.
Suomalaisia työttömiä pn täällä
suurkaupungissa myöskin ehkä sa­toihin
nouseva Joukko; joiden jou­kossa
on ^ naispuolisiakin. Kansalli­sesti
pahempaa hätää voisi icaupun-gissa
oleva suomalainen työväestö
kylla avustaa, idiri asiasta ryhdy­tään
tarmokkaaseen tolniiritan. O-saston
omistama huoneusto on luon­nollisesti
palvelemassa työttömien
tarkoituksia, joissa voidaan pitää
työttömien kokoukset, johon työt­tömien
aloitteesta kutsutaan koko
kaupungin suomalaista väestöä, kek-yhtymiseksi.
ottaisivat asiakseen
saapua tähän kokoukseen, silla i i -
man petspbriaköhtaiista läsnäoloa ei
^etään hyväksytä osastfln yhtey-teen,
ja jos teillä uusilla pyrki­jöillä
on vakaa aikomus yhtyä toi­miviksi
jäseniksi, niin ensimäinen
ehto on seurata jokaistakin osaston
kokousta pika vain liittää nimeään
jäsenluetteloon.
HINKEMAN-PtlMISEN
Ernst Tollerin kifjpittaman 5-näy-töksiseri
murHenäyteimän ensi-ilta
oli marräskiniri: .15" p. TProntori
työväennäyttämöjlä. Näytelmä on
suuri teattCTiesifcys, ja sellaisena
se riieilläkiä esiintyi. Näy£eiiriän_
keskeisiriimät henkilöt, Käariäirieriy
Heickel ja Grönvall tekivät' par­haansa,
^oka" äritoikiri riäyteliriä{n
esitykselle teatterimaisen leimaii.^
Esitys sai katsoiri^n jäkarilatfoiriap
käririatuksöri. Näytelmä 4i blp
räaOca. Huolimatta vaikka se on
mtö-Heriäytelmä, Oli se niin "lälta-
Välla kynällä kirjoitettu, että esi­tys
ori, siiloin kuri se kirjailijan,
lumouksena esitetään, i^Ikkäa tai­detta;
työväenluokan eletyn elä-lAan
korkeaa filosofiaa. Nautinto-riicas
oli ilia Hijikemaiittin esitys­tä
seui^äavalle yleisölle^ mritta
katsomolla oli vakn vajaa kaksi
marra^- .rij,ejUtäSm,me osaston haa,-
lille joukolla; onkimaan ja tanssi-maan*
^ j
^ B U M ? OI>>! vaäriiä >a«i,
tyiila Pöirt 'Arthurin bsästött suh-taan<?
umisesta niihin mahdollisiin
jäseniiriöä nähdjeri, jotka pvat yh-tsmeet
pa,ikalliseen valfepriauha-
..suoj^e^uskiintaa.n, päätti osasto vii-m;
eises,sä ^c^ökoukSessäari, ^sellaiset
erottaa jäsenyydestään. Johtokun­nalle
jätettiin asian toteuttaminen,
^ujtkittuaiari tarkoin jäsenluetteloa
ei löytynyt kiiin yksi, jolta on
;pmien \ puheittensa mukaan puplit-.
täin väkisin oiettu ninoi ylös, mut­ta
iiän bn kieltäytynyt harjotuk-sista
ja tunnusmerkin, valkoisen
najuhan kantamisena^ Sanalla sa-ppen
Jferi ibii jMel^l^ytjmyt kaikesta
käytönriöllisestä jcii
i^.. Hänen suhteensa, johtokunta
päätti jäädä bdpttayalle kannalle:
Tpirieri, jojba varmasti ;tiedetään
olevan inukanä harjotuksisSa,
asianmukaiset pulikat ja nauhat
mulKeria, on ollut bsaston jäsenyy-deVsa,
rtiijtla hänellä pri jäsenmak­sut
yli 8 k^^ hän
o,n jo ButbmaattiseSti enossa, osas-'
ibn^ ,iaseriyyclestä. Hänen nimensä
pn T. Happpnen-^^^ , T vaian
siksi, ettei Icpllääri olisi sanan si­jaa!
luulla. bsastW suhtautuvan
gätaa. joten, ori toivottava, etta
hemmin iliriotuksesta. Tanssin mei­nasin
kokönaa nunhottaa, sillekin
on varattu aikaa.
.Uusi Pörriäinen hiahdaari P.S^-
tbn näyttäipöUä märrask. 22 p.
Pörriäinen kuuluu plpvan sellainen
kappale, että. johtaja lupaa jokai­selle
katspjalle pviniaksun takasin:
jö3 yoi kappaletta kokp illan nau­ramatta
katsella. Johtajalla tie­tääkseni
ei ole kaksinenkaan palk­ka,
joten hän ei udcalfedsi tuollais­ta
lupausta tehdä ellei hän olisi
varma voitostaan. Vaikka tämä
aika onkin murheen aikaa, niin on
sentään teryeeliistö.. joskus riäu-raakin.
Uusi Pömairien kuuluu
olevan Icuyaus oikeasta vaärentä-mätjtöiriäsfa
mritäaisräkic^u^^
Siis 22 p. tavataan haalilla, tut­tavat
ja tuntemattomat.
"Kaarina Wariöla"_Port Arthu
rin S. J. osaston näyttämöllä.
Hl
Varjolan" sisältö on
muiden asipideri yhteydessä selos-teitu
Vapäuderi palstoUla jo niin
tarkoin, ettei siitä ole paljoakaan
sanomista. Yhtei^unnallisena näy-teimäniP
on se luettava parhaiden
jpukkpon, 'jonka piisi löyd(^tä.V0=
tiensä ,jokaiselle työvaeii näjrttä--
raölle. • ' ...
Näytelmän juonr pn v^^^ meikä­läisillekin
»sanbisirikp putoa, .npin-niinkuin,
ramppiyalossa S.äteeltayak-"
si.- Onhan siinä - uskaltanut typ-iäisäiti,
j(flika karin.ettayäi^^ ori jo
erituudestaän ihniiselle yliypiriiai-nen
taakka; huplehtia perheen toi-meentutpäta,
ryht^ t^-
tävääri mikä yläluokan keskriudess^^
on tavallirien, jokapäiyäineri.
TyÖläisäidin eteen pn^tuUut kysy-rii^,
jbkb säSIyttää lapsen elämä
ja syWiä inähäbilisesfi nälhÄS]ap-lemaan
pienokainen jä kuusi muu­ta
ihmisenalkua. Kaarina Varjola
päättää -uhrata ythden peläslaak-sejsixi
toiset; silK] idästä saii»lbi^n.a
plien ei «le pprheensa toimeentri-lon
huplehtyakii. Ylöirike%is^^
dessaari laarina Varjola ^ i yb^ kyl­lin
huplellisesÖ tekp|iiisa peittää,
jbteri hän jputriuT syy^eeseen ri-köksestiai
Porvariiiineft laki ja por-varillineri
siveys —^ tekopyhyys,
kkoo hnddiissttaavvaatt kKaaimkeenn xtaarrmiuoonuBsaa saa­vaan:
-I^iii
dakseen syytetyn änkarimpaan rap-laatta.- Kohtaakset toitm^ta
tämöltämme tämän s.
onkin saatu aina parempaa
i^empaa nähdä. Se todista^'
näyttelijöiden yksimieliseilä
ralla työllä, okieah johdon _,
kyetään nostamaan näyttämön
;teellista tasoa.
Kaarina Varjolana Lempi
pii paikallaan. Nimiosa ej
ole pitkä, riiutta vaatii esittSii
^itä' enemmän. Tulkita oi
kili puolin ylivoimaisesti
riutta perheenäitiä ei ole
tbkoa. Toisen näytöksen'
rian ja hänen miehensä k
missä kaarina tunnustaa teki
on selläinne kohtaus, että Icijn
voi oikein esittää, pystyy
jo muutakin näyttämöltä
määri.
Nikolai Varjola, Martti "Viitanei
näyttää syntyneen syvällisiep psii
esittäjäksi, Mainitussa osassa'
täydellisesti loi esiin safrani
asti murtuneen työläisen,
jaksanut alussa vaimonsa
nähdä muuta kuin rikofeesn, im-kuitenkin
lopulla jaksoi pimeni
neen sielunsa lokeroista löytää
teen, minkä avulla ymmärsi biki
vaimoaan.
Iisakki Harakka, Eero Järvi, j
ainoa näytelmän tyyppi, mikS su
rasukaisuudellaan vie kateoji
5uun hymyyn. Häii lasKettel)
suustaan elämän nurjanpuoleii (};
kimpiä tptuuksia, mutta siinä pt
i^pssa että suurin osa katsomoa '
taa sen leikiksi. Silti se ei r
sään tapauksessa pilaa kapjÄJ
kokonaisuutta. Mielestäni
kari esityksessä Järvi ylitti
muut aikaisemmat esityisenra, .
Puolustusasianajaja, E. Hoffi
ori osa, mikä vaatii esittäjältä
ken iriitä itsestään irti saa.
neri tehtäväkseen jää yksin ta]
koko mädantyhyttä oikeusja^i
telmää vastaan jä samalla pj
taa yläluokan henkilöiden
hyvin peitetty rikos. ^ Vaikea
lelu velvollisuuden ja säälin
Iillä ei ole helpoimpia tehti'
Hbffreri oli ymmäirtanyt bs^f
kein ja luonnehti myöskin sen
SaiseStL Puolustuspuheessa ^.-i
siiäoui oUä erienimän pbrittä ja
Doalla kiehtovaisuutta, jotain
laista mikä tetsoJankin silmiin
si liioriut kuvan, että se tekee;
kutuksen lautakuntaan. Minä.
epäile etteikö Hoffren olisi
vieläkin parenimin onnishinut,
biisi bilut aikaa enemmän .otti
tuksille. , Ensiksikin tavattor
pitkä ja sitte monivivahteinen
voi tulla sanan ahtaimmassa m
kityksessä täydellisesti tmlar
vaan; pitkäaikaisen Vi
•••V
•'LähslmriiiÄn kulttuuri" on riiuo-lrasvää vuosi yubdelta huimaavastL
döS^uriut suoriialaisen porvarin ttäi-Malrilteari pfeni esimerkki Joka o-nuslauseeksl.
Vähäsenkin kun tun­isölttää
että suböiälaiseii kulttuurin
tee asioita, niin huomaa, pttä siellä
el pie olemassa mlrika^laista kuli-tuuria:
el ainakaan^ slhiä merkityk<.
s^ssä kuin sana kulttuuri edellyttäi.
kulttuuria el edellytä s i . Jos on koi­simaan
keinoja millä parhaiten voi- i^nie yhojpilstoksi 'kutsuttua laitosta,
jbideri ppjiÄaMiräärä bn puolta ple-riempi
kiuuin.: rriaari vankiloiden aSu-kasnmära.
kerrotaanpa hieman niis­tä
Vsmkllbistä, että tuieiririje huo-iriaairiaäri
'iulttuiirimaan" eläm^
hiukan siltäkin puolelta.
Suprriessa, tubssa ^ suuruuden hul-luut^
'^ptevbssa maassa ori erislk^-^
1^ jokaisessa' läänissä vShlntäIri 3rk-sf
varikilä. Joita Sl'lleri' kutsutrian
Ly£ui*iIbi]6M.;V a ril^
^ilBUttrija k m ^ ^
kaksl^' iLS. ^reii^avsuä^ ori luvut
taan 6-^7, emri*6 muista taikkaari.
Lisäksi vielä voimriie Tariir
taisliri turvata suomaJadsten työttö­mien
tUaa. Tällä el kuitenkaan tah­dota
sanoa, eikä pidä käsittää, että
suomalaisten iyöttöriiien pitäisi eris­täytyä
kansallisesti työttömien toi-mlimasta.
Mutta silloin kun hätä ai-'
kaa^ kehittyä .suuremmaksi, niin on
pantava kaikki raudat tuleen, ja e-päilemättä
paljon voi suomalainen
työssäoleva väestökin turvata nyt
jo suuressa puutteessa olevia suoma-'
laisia työttöiriiä, JOM otariune seri Jo-^
kainen kohdaltamme biriaksl lub!t-kariime
kysymykseksi jorika eleen
pitp tehdä toSityötä.
PALVELIJATTARIEN TÖBttlNTA
Nuori vasta hiljan perustettu pa!-
velijattarien yhdistys löytää tällä iriältä kulttuurilaitoksia, tässä ori
kertaa mjxjSkin entistä enemmän näet lueteltu amoastaan mitä mie-tehtäviä,
sillä tämä kriisikausi, joka leen^-yhtäkkiä tuli. Mutta bn näit3
jäytää koko kapitalistista maalimaa, f tässäkin ntttt pienen maan osalle
ei jätä työttöriiyys kirouksesta per­he-
jä hotelli-: sekä päiväiyoläisnai-slakaan
rauhaan, vaan on heidän
keskuudessaan riijrös^ työttömyyt­tä
sekä julkea palkkojen polkeriii-nen,
jorika vuoksi jpkafnen työläis-namen
iloDä tervehtii tämän yh­distyksen
«yntyä ja viipymättä liit-riiisaareri
pakkoian, j(fisa kidutetaari
tyÖläistaisteUjöäta; siBte pari söölasr
saattaa cOlai vieS lisääkhi
kun iSnomi On, lisäksi kun Suomi ori
niin tavattoman esimerkillisen sivis­tynyt.
Xodlid, ettö i^ssä vankilols^ oli­si
tOaa Mvari rilttSihihi, inir«>ftiriT.
Näin e i ^ e aäau laita. Vangit ovat
näissä laitofcsissa nifnVntn silideat
suolassa, ^ U ä vankien lukumääiä
tämäkltt häsuä on harppi askelin e-distyriyt.
Vildessätoisiä vuodiessa pn
Suomen yanklen lukumäärä k a k ^ -
fcertaistimriL l^^t^^ päästä luu-iron,
että kai se on asukasmäärä
myös kasvanut saniassä Suhteessa.
ei ole asian laita. S^airieri asu-kasliiku
el ole tänä samana alkaba
kasvanut edes k3?mmeneksellä. Kyl­lä
se on yisläom'!
kulttiiiul i(ei länSim^dn^ joka; on
karti^tanut- Suopien vankiloiden a-i$
uka:s3nkua. Sttori^^ porvarin
keUttäriiä jä suosima kul^uuri kas­vattaa
ja keh^tää myös rikollisuut­ta
sairi&^ suhteessa. T^tä osoittaa
ahiafiän se^ että heti kuri stfdmalai-rien
yeriVäridaJismi astui valtsotn v.
1918, kohoSt Subnai.,inaaiiniä^ rflras-lilastöissa
enidriiälsten J^
riiä t<^selkka ori todettu Jo mcmenä
pi^kkäiseriä' vuotein Ktdtenkin o-liä
iäniä v«ri paljbri snu-raripi
Job "oikeutta" oKsi jaettu ta-'
rikplHsteri b^nkSömsyy-feen
katsomatta; Tämäkin väite voi­daan
todeta tosteeikalla, että
suöjeiusiruritaan kuuluva, roisto on
saanut t&vaätomäri henäkStlstä koh­telua
muihin "oikeusvaltioa" lain c-teen
joutuneisiin nähden. Onpa väl>
tiovalta moiuisti antanut - oikeuden
harjoittaa riiktiksät ja ännannut i » ,
säisljaan että oUsl ivngaissut. Tä­män
vuoksi yoimme sanoa, että to-;
dellinen rikollisuus luomessa on
paljoa. suTttempl kim riumeirot^ ri^
tävät. '
Miten sivistynyt SrionU Jtephtelee
näitä väaJöejä* Mikäli' ÖedÄai^", ei
kohtelu oie kehuttava. Ainakhi pb-löttisteft
ja sötllasvanlden fohtelu
on subrästaän riakaa jä epähihimli-listä.
Pakkotyö on yleinen ja on se
verira^täVlssa or|at?^öri. Airiakin
sotiI^;Varikeihlri riähderi^ t niää-ritehnä
pitää pä&kausa. Kx^^fäanö^
sä on näet ri.s. urakkatyö Ja se. Jo­ka
ei kykene igytSiiffilubi ritiäa^
saa rarigalstrikseri; Myä^llri kaildssa
taa eikä myydä kun on . ^ J ^^
Neuvostoliitosta. Kuitenkaan
mitään päteviä, ei edes hataria^
todistuksia olemassa siitä, ?;
ypstoliitrai taholta harjol.tf""
ic^uppaa vankityövoiman
Sjibmen, sariioinkuin muiden ?
itoaiden mielestä jokin alft-^
him teko el ole huono, jos ne
tekevät, riiutta, jos he sattu^
»tSmään iyöläisvalUota JostWj
iriulssa vankiloissa ori ^tkfcotyö 3 -
l i r i i a ^ Jä tehdään tubfekeite riiyy-i^
väksL Vaiääfe<«t6lden myyritl^^^ra^
se supmialairien yldstäkbithnäässi ja £tyviri tbidfennä-
' köistä ori että saiW^
koriiaattiiL Mulstaöhrije a i i ^ ^ t-lääri
tapaukseni jbka pariee riSkb-inäan,
että SuMii el häälSlfö kaljet-
U^esSäari ui^iriMlle e^jatyöv^ö^tn^
tuotettcra täväraä. ASiää kulku sel­viää
sj^iriräavästä: ^«nrii ätJKaSl l ä '
hetystöiälon e*5firi Uaääri pSäkau^
purigissä <mäfetääcseriilrie 'äSrliri>.
t ^ o kaluä^btfiiri Suöäfiestä tuod<mia
liuoriekäluillä: i^taUSi, huäal&äiiA bä
valmistettu vänkftksSä, Myttämallä
tvönJbt^iöioä vväannkkeefjBau. SStttiooxxrriäiils^^^i
Sanbinäldiäet kfertb etisiiihaab-kalut
heiättivät tavatonta
ja diivat erinomaisena reklaamina.
Idsäkä mainittiin; etts on^ olemiess
hyv^ mähdOQbnudet saada myydyk­si
Sinne näitä huotx^kalnla. TSsd
taflaiis osoltCäa. että Stiimd ön ftil-jeitanut
mkoäitiBe vaniity&näman
tttö»eitä se3ä i«ftlaameettiiinift sitt
toSvossa, etts - v^-fcäiaä ' iexxs^
nifilä. Kiötiäft£a nyt ion SoöyÖdn
muldai mukana lävomassä > ^^tä
vankityövoiman - tuotteita; di sovi ds-'
iteidäri syytöksensä on jo
todistus. r -j
•Eräs Umlö, joka luultavMö
myöään kultturiri saavutuksia,
hyvin yleirien Suomessa,
riie pakkohuutokauppoja ja _
seja. Btoinitaari pieni €simerJ«._
dessä ainoassa kihlakunna^^
kuukauden aikana Sfi
pakkohuutokauppaa ja maan
kaupungissa tapahtuu kuukatt
n. 20-30 konkurssia. T&mä
tilastoa jok?
simmiian^ kulttunrl ^^^^^.^
sessaan ja suomalainen P*^^'
öila ylpeä saavutuksistaan. ^
nyt kaaostilassa, ja T^^^J^.
kaa tefemään konkurssia-B»';
töstaious. Mutta kultenkäi ««^
lettaa, että suurvallat pitäÄt
jnen taloutta, ainakin toäs^
pystyssä. Saiä onhan Saoiö
lenkaana. tosin pienenä,^
jnsä, jota maöman kapittUä»»
jnistäa NemrostoUlton pään
Soflmi <m s&aantnnut siksi
isiäsben pnlitiilrfraan, ett» a^**
tetniä mnnta tuin aUstoft^^
fsa m f i ä i i^
mkast maaihnan pöifittbö»
jossa se
«ÄkflBcÄraa osaa k » » ' » ^
taan hitnlfmatta. — M *