1930-01-31-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
_ 1930 tfrnä^Fri., Jan. 31
Hei
itkaohjelflia
n i i i i
Järjestön puhu^-or-tov.
Martin Hendriek-aohjelma
jatJoiu seuraa-
, w tovereiden seuraavil-
JniUa PJ-ydetään h a ^ -
isuus haaleiUe aliamer-päivinä
ja ilmoittamaan
fin. • •
Soo, Ont.
Beaver Lake.
j^aa Aluetoimikunnalle
laU.- tulette vastaan)
White Fisb.
Sudbury
Long Lake
ään
1).
tulemaan
Burrit.
Mättävästä
lik.
Cobalt.
Bosegrove.
asemalle iltajunaUe)
Kirkland lÄke.
Larder Lake.
Rouyn, Que.
Kirkland Lake
South Porcupine.
helmik. Timmins
tea voi järjestää Tim-
Porcupinen ja PottsvU-liudet
näiden 6 päiviin ajalr.
parhaiten sopii, eUel tässä
Irjestys ole käytännöllinen).
^ik South Porcupine
PottsvlUe.
lik. Vya^ Township
Cochrane.
Hearst.
Nakina.
Port Arthur.
helmik.
aik.
[lelmik.
\\ Ylläolevat huomautukset
vastaantulosta eräUlä paik-
_ ei ole siksi, että tarkoit-siUä
jotakin kunnianosoi-
Itapaista, vaa nsiksi, että
jo vanha mies ja aikansa
säälimättä itseään rapa-kinoksissa,
joten on aivan
että vapautamme hänet
\u etsimisestä ja tien kylä,
milloin se suinkin on
tta.
1. Järjestön T. P. Komitea
John Wirta, siht.
ITAtOIiS
kohti pV e t t ä suptmsumnat tidc*set
saavutetaan käytettäessä .1^-130
gr. mimavalkuaisainetta rehuylcsik-köä
kohti. Runsaampi mimavalkuais-ainemäära.
aftia^iri sen ncwstessa"
yli 140 gr. ravintöyksikköä kohti, ei
tuota enää suhteellisesti vastaavaa
hyötyä, samalla kun toiselta puolen
inunavalkuaisaineinäärä, sen ollessa;
vain 80—80 gr. rehuyksikköä
kohti, kuten on laita viljalla j a leseillä
ruokittaessa, on osoittautunut
riittämättömäksL
Kanojen munavalkuaistarvetta voi-daatf
osittain t^^yäytlM-^^llaÖl^
miui^yalkuaisriikailia " rehuilla' feuin
soljal^ - Ja -'•ijeilavasienifehjaiiKoUa
mutta 5—10 pros. kuivarehusta tulee
olla lihajauhoa.. kala jauhoa ja veri-jauhoa.
^
3. Kivennäisaineiden tarve näyttää
edellyttävän, että koko ravintomäärä
sisältää sitä 50—60 gr. kiloa
kohtL Lihajauhosta ja kalajauhosta
t u l ^ rehutm runsaasti kalkkia ja
fQsforihappoa. joita aineita voidaan
muuten saada rehuim sekoittamalla
siilien 1—2 pros. rehujauhoa. Kun
munat sisältävät myös huomattavan
määrän natriumia-.ja klooria, tulee
rehun sisältää myös keittosuolaa
0.25 pros. Muita kivennäisaineita on
tavallisissa kananrehujssa riittävästi,
Kuorimuodostusta varten tulee kanojen
saada näkhikengänkuoria tai
muita kalkkivalmisteita. Näissä kokeissa
käytettiin näkinkerigänkuorta
keskimiäärin 6—7 gr eläintä ja päivää
kohti.
4. Vitamiiniterpen tyydyttwnlte^
voidaan käyttää kalanmaksaöljyä ja
juurikasveja. Kalarmiakasöljyä voi-dan
käyttää 1 prosenttiin saakka
^iiivarehun määrästä, mutta sitä ei
olisi sekoitettava rehua valmistettaessa,
sillä A-vitamihii ei keslST ilman
välitöntä vaikutusta. Tämän vuoksi
se onkin mieluiunmin päivittäin sekoitettava
ruokaliaukaloihin pantavaan
soija- täi maissijauhoon. Juurikasveista
ovat porkkanat Ja lantut
vit£uniinirikkaimpia. minkä vuoksi
niitä on etupäässä käytettävä tai
ainakin annettava niitä toisten mukana.
,
5. Ai;iierikalainen ruokintatapa, nimittäin
kuivareun antamhien auto-maateistä
tai rehukaukaloista, joihin
kanoilla on vapaa pääsy, on kokeissa
osoittautunut hjrvin käytännölliseksi
ja aikaasäästäväksi. - "
6. Hedelmöittymättömien munien
tuotanto,. s.o. kukkojen poistaminen
niistä tarhoista, joista saadut munat
käytettiin syötäviksi, ei,näyttänyt
vähentävän munintaa. Päinvastoin
,.t>^fiien tarha saavutti muninnassa
NeovostoM
Entisen. kaunoldrj&lUjaa. epä*
* onnistanut yritys
K i r j . O. L . d'Or. Liekille
O. O—rnen.
suom.
ananhoidosta
kasvattaminen sekä • mu-että
lihatuotantoa var-aerikassakin
• •säniut- viimei-'
aehen vuoden aikana-oöaai!.
allista ehemmärt'^'huomIot*y
tikasvatus on' usöassaktn*
vieläkin ollut ,;perln ahrf;
j Voidaanpa sanoa, 'että yk.*
piljelysopistoillakaari ei näi-ole
kanankasvatusta tut-kokeiltu
riittävässä mää-ainakaan
niin pitläile,. et-ijydetty
kaikista tehokkaim-lettelytavat
kanojen hoitoon
[Ne kokeilut mitä ^juerika-maan
vii jelysopisto.issa' on
stuvat pääasiassa hiihin
^iin ja käytännöllisiin saa-mitä
On useissa Poftgöis-maissa,
mutta erikoisesti
lvian maissa saavutettu
sa esitämme joitakin nils-
.yäriiri -^nikutte^if^^ suotiusaäij: suun
t a i n sotjajaunQ j a ' keliaiixen' maissi
mutta ennen kaikkea lucemijauho.
Se. ...nim- antaa munanruskuaiselle
vahvan yärin,'joka ei kuitenkaan o-le
oranssinkeltaiseen vivahtavaa, kuten
OH- asianlaita silloin, kun ruolci-taan-
vihantarehulla-ja nuoreU|i ruoholla.
Värinmuutökseen tarvittava
lupemejouhOTnääxä, on 9r-10 pros.
^varehust^jj,>^uureniip.ieh määrien,
k^ytt^hignrt^fe-enää- U^ääi värin, vah-
Y U ^ t t Ä A r r-r.j vJV^liun näh^den- taasen
todettiin, että kalarunaksaöljiyjcv kä^t.
,K^i»en aln^ A iR?&?9?>.Miito-saakkg
Kubishjkin, entinen kaunokh-jaili-
Ja, sodanedelli^ lajia, istui kirjoituspöytänsä
.ääressä j a murisi:
'—.Uusi e l ä m ä . . . Ovat ne kek-
-säneetkin. :Mutta, mistä "sen otat.
sen samaisen uuden elämän? Elin--*
tarviketrustin puodistako? .Gum/^-
t^iko? Tai eL mistään muualta kuin
Mosselpromistä"?
Hän iatsoi villisti mustepulloonsa,
tuQhon vanhaan hyvään- i^uiste-pulloon,
josta hän oli useina vuosina
imenyt ihmeellisiä kertomuksia
lääkäreistä, suurtilallisista, papeista
ja myös t y ö l ä i s i s t ä . . ..
— Ja sinäkin joudat vaikka helvettiin!
alkoi hän äkkiä foröilla
vanhalle mustepullolleen, itse asiassa
ei sen eikä tämän syyn vuoksi,
muuten vain. Ään mjrös « t ä tyric-käsi,
muttei kuitenkaan niin kovasti,
että se olisi pudonnut pöydältä
ja s ä r k y n y t Myste vain heikosti
liikäMi lepoasemastaan.
— Kirjoittakoot työläiskiriesenr-vaihtajat,
mietti hän hyijysti. Mutta
yhtäkkiä työläiskirjeenvaihtaji^
koskeva ajatus raikastu'tti Kubisli-kinin.
Luovuttaako kenttä näille
julkeille., nuorukaisille ilman taistelua?
Oi, e i ! Kubishkin on vielä
ilmaiseva i t s e n s ä . , . . •
-— Vielä tappelemme, päätti Kubishkin.
.
Hän asteli kirjakaappina luokse,,
otti .sieltä yhden vanhoista kirjoistaan,
kaikkein parhaimman, j a a l koi
selailla ^itä, . , ,
, Hänen huomionsa, kiintyi Tjiuiit?.-
maan kertomukseen, jota arvostelijat
olivat, aikoinaan kovin kej»\i-neet.
Kertomuksessa oli kuvattu
entisen arpsuurmaanpniistajah ."lu^-
ja, ystävällinen perhe", j a kertomuksen
nimenä o l i : "Miksi on kes-
'cävä pyhä Venäjä".
Kubishkin asetti kirjan kaappiin,
istuutui jälleen kirjoituspöytänsä
ääreen ja katsellen hyväillen mustepulloonsa,
jota hän Tmiutäina minuutti
sitten oli loukannut, ikäänkuin
siltä olisi -'tahtonut pyytää anteeksi,
alkoi kirjoittaa;. .
"Miksi on luja Neuvostoliitto.
Kertomus uudesta elämästä."
s&vaHaiiut kor-
El minään aikafeempana kauten^
Moiäcovasa^ o^e ollut niin monia^ hy<-
V i i konsertteja,, oopiperaesltykisä J%
multa muslkaaUIsIa tilaisuukäa .kuin
nyiylslä. Yksi lÄäselkolsta., tämän
njiuskaallsein elämän nu.dejleensyntyr
^liselle'on valtava jöuldco musjOkln
sta mitä on saatu kokeista
neenpantiin viime vuonna [
jmaataloudellisen keskuslai- f ryhmässä
|siipikarjaosastolIa. Kokeilur
Dituksena oli m.m. saada
aljonko kanat tarvitsevat
^uais- ja kivennäisaineita
Mollisuuksia on ruokinnan
aikuttaa munanruskiiaisen
1^5 tutkia muita kariahhoi-eitä
kysymyksiä,
kokeissa käytetyt kanat
peaa Leghorn-rotua, ollen
eskipaino 1.6—2.0 kg. Koitettiin
kolmessa paikassa,
jäisessä oli kaksi koeryhmää
kummassakin 45—100 ka-yhmälle
annettiin munaväl-tJi
110—115 gr reh^yksik-ja
B-ryhmälle 135 gr.
koeasemilla toimitettiin
yksilöllinen munntatar-i
punnittiin rehu. K(&eiden
myöskään sattunut mitään
sairaustapauksia. Kokei-set
käyvät selville seuraajien
yleinen ravinnontarve
ennenkaikkea muninnan
pta, mikä alempana olevas-on
mainittu prosenttia
osoittaa, mikä määrä
^asta on päiviUäln munl-ohella
myöskin on otet-kanojen
keskipaino ja
Keskipainoisen Leghorn-amtotar^
e on suhteessa
ninsauteen seuraava:
Rehuyksiköitä
eläintä ja päivää
kohti
0.100—0.105
0.105.—0.110
0.110-O.115
0.115—0.120
on. että kanojen ra.
e on sanianlaisella munin-
^ ^ " ^ suurempi kuin
monavalkaaistarve
^^onnellisesti o s S ^
? ^^«^ S
gr. r e h n y f e^
ei, 1 viel^;; aiheuttanutmunissa :ml-
,'taäin sivumakua. , '
8. Kanalan valaistus. Kokeet osittivat,
että kanojen saadessa valoa
Ij-iittävästl ia- T l 4 tunnin työi^lvää
varten Ja j:uoklnnan ollessa kalkin
puQlih ku;m.oliista,, kanat munivat
tammi- ja helmikuussa melkein yhtäi
hyvin kuha huhtl- ja toukokuussa.
Valaistus tapahtui osittain sähköllä
osittain öljylampuilla. Valaistus
ykS;in lisäsi eräässä tapauksessa mu-nlhtaprosentin
Icäkslnkertaiseksl (20
pros. 43 prosenttiin).
9. parhaissa monijoissa ilmeni l i sätyn
munävalkuaisalneen vaikutus
samalla tavoin kuin kussakin koe-kokonaisuudessaan.
Kun.
laskettiin kunkin ryhmän keskimääräinen
munatuötanto, ottamalla huomioon
kunkin ryhmän parhaat kanat
(115 ryhmän lukumäärästä), niin
saatiin munintaprosentiksi A-ryh-mässä
74.2 pros. Ja B-ryhmästä 76.6
pros. Nämä luvut (Koittavat, että hyvällä
valinnalla J a monipuolisella
ruokinnalla voidaan tähän asti saavutettuja
munlntarajoja huomatta,
vasti korolttaa.
"10. MnnSen keskipaino oli A-ryh-mässä
55.4 gr ja B-ryhmässä 55.7^gr.
Lisätty mimavalkualsruoklnta el erikoisesti
vaikuttanut mimlen kokoon.
11. Bavintomäärä mnnakiloa kohti
cli kolmessa eri koepaikassa 2.99,
359 j a 3.69 rehuyksikköä. Jos kukkojen
ravintoa el oteta lukxm alenevat
viimeksimainitut kaksi lukua 3.44 ja
3.4fl rehuyksikköön.
Rehuyksikköä kohti saatiin tamml-kuim
puolivälistä toukokuun alkuun
keskimäärin 5.4 mimaa, vaihdellen
täimä määrä 5.03 ja 5.68 munan välillä.
^^oivomme näiden kokeiden ja
niiden tulosten olevan kananhoitajil-le
mielenkiintoisia ja antavan valaistusta
moneen kananhoidon menes-tymlseen
ja kannattavaisutiteen ratkaisevasti
vaikuttavan seil^aan.
Täsmälleen kello 12 oli koko
Pjerhe kökopntunuf päiyälUselle.
Tehtaissa syödään'päivällirien varhain.
" .
Se oli luja proletaarinep työläis
perhe, aivankuin. dlis olliit kiinn':;-
'taottu sulatusuuniin, juotettu nn_^r
tin-uuniin ja ommeltu tiukasti mas-uuntinv
Sillä aikaa, kun vanhin tyttäris
t ä , toveri Vallankumous, kattoi
pöytää le^vitellen ruokailuesineitä;
•isä, •lujarakenteinen* lihaksikas
puuseppä rauta-alalla, puhui i.o'ta-kin
vakavasti vanhimman poikansa
ikan^.a, jEoka 6ii 'lukkoseppä,
slikkia, sölaista.-kutn esimerkiksi
ifcyakovskjn VJides. Slmtonla. Parr
imin simfonia orkesteri on suiten-kin
Moskovan radioasemalla, antaen
muutamia juhlalUsia konser^jijt viikossa
suurelle kuulijakunnalle erikoi-s€
Bti järjestetyssä' "Radio teatterls-s^".
Tätä orkesteri johtaa G. G
Seheider, esittäen lukuisia uusia sä-vellyksiäkln
kuten MondaieUln
"Syyskuu", omistettu Bulgarian vai.
lankumouksen muistolle; Shostoko-rftshin
Simfonia; krpln'in "Heutaus.
hymni Leninlile": Balaklrevin, y.m
^sävellyksiä.
Kamarimusiiklu' suosittua
NeaMliiiiösta
2 VJUODEN KULUTTUA UKRAINA
KOKONAAN KOLLEKTIVISOITU
n s.ii;rret!ty
ia
iokomi-
SYYtETÄÄN irU^i^A^TdMÄSfA
LEIKKAUKSESTA
Toronto, ttammik. 30. — Koro-nerin
antaman lausunnon mukaan
kuoli Mrs. Mar^q Bereza tammik.
19^ päivä Mount Sinain sairaalassa
äkilliseen vatsakalvon tulehdukseen,
joka johtui luvattomasta leikkauksesta.
Alerander Berez, kuolleen naisen
mies, selitti tulkin avulla, että Antonia
Hepner, joka oli leikkauksen
suorittanut, oli luvannut hänelle
$100. jos hän pitäisi suunsa kiTnni,
kun tuli ilmi että. hänen vaimonsa
henki oli kysjrmyksessä. —r Bereza
kertoi että heillä oli kaksi lasta
ennestään - j a hyvin" pienet tulot.
vasta,
teaan.
Kaksitoistavuotias Ledaya .. aut
teli äitiään uunin lu^na, Tämi
t y t t ö oli eriCtäin lahjakas.; Jo
kymmenvuotiaana hän o l i y ^ i ky
vykkälmmlstä sayukkeit^en
jöistä ja erikoisten saavutu^teps^
vuoksi tässä taiteessa hänet siir
rettiin sukkaosastolle.
— Pöytä on katettu I sanoi Vai
lankumous.
— Olkaa hyvät ja käykää pöytään,
virkahti äiti.
Kaikki istuutuivat, käärivät auki
savetit ja asettivat ne polvilleen.
Julistan päivällisen avatuksi
ilmoitti isä.
Ensimmäisenä tarjottiin.-..
Kubishkin pysähtyi vauhdistaan.
— Mitä tarjottiin?
Kertomuksessa "Miksi on luja
pyhä Venäjä" tarjotaan ravunhäri-täkeittoä,
'mutta hänen iarj[aitija-vaistonsa
hänelle ilmoi.tti,' ettei."lujassa
proletaarisessa perheessä
mahdettane (tällaista tarjota...
Mitä tarjotaan ensimmäiseksi?
Kubishka rypisti .kulmian3a jälleen.
Hänen päähänsä lennähti ajatus:
— Olisi täytynyt kysyä, mi)t|i
työläiset s y ö v ä t . . . Isttft vielä rapakkoon
. . .
Mutta oli jo myöhäistä ryhtyä
kyselemään. Koihishkin oli inspi-ratioonissa,
ja silloin, kun henki
oli päällä, olisi ollut synti jättää
kirjoittaminen ja ryhtyä kyselyjä
suorittamaan. Odota sitten taas,
kunnes se palaa j ä l l e e n . ..
— Kirjoitanmie ^yksinkertaisesti
"keittoa", päätti Kubishkin.
Niin hän tekikin.
"— Päivällinen syötiin ankaran
parlamenttaarisessa järjestyksessä,
jatkoi Kubishkin, Puheenjohtaja
joka kerta ilmoitti: "Lusikkavuöro
nyt sillä j a sillä toverille", j a mainittu
toveri, laulaen/Konointemia,
upotti lusikkansa keittovatiin.
Kubishkin kuvasi päivällisen ja
samaan aikaan ajattelin
Mitä minä panen heidät tekemään
päivällisen jälkeen? Yleen
säkin, mitä työläiset tekevät päivällisen
jälkeen? ^
Yhtäkkiä hänet ikäänkuin häikäisi
valo, hän muisti ty51äisM|ibit.
— Itse jumala minua auttaa!
riemuitsi Kubishkin..
r^kästaii» työväenliipkäri kouluissa
loJUe on ayautuiiut tiitdiuus ensi^
feerrpn pjusikaalisiin harrastuksUn
j a nautlnnolhln. geur^avana - t ^ j ä - -
.qä fxa. neuvostohallituksen antama
suuri hu<»iio kysymykselle musiikis-lSW
»Joyie mä^soi^e, Mlelenklhato
mysjiikkiin oa poug^a^ia yli Neu'-
yostpiiitop, mutta fuoniiollisesti Moskova,
tiheimmin asuttuna keskukse-na,
kfiiäÄ korkean taileelUsen tason
musi|k]^rlJt . ^ukulsamp^gaa piiriinsä
ja Äten' aiheuttaen rikkaan musiikkielämän.
Lningradissa yritetään pysytellä
myöskin Moskovan tasolla
mVslkaäJlsessai elämäsäs ja sikäli
kilin oopperat tulee kysymykseen,
niin eittämättömästi siellä annetaan
enempi ja parempia esityklä kuin
Moskovassa.
«Neuvosto Philharmonia" (Sophll);
jolle on luovutettu monopooli ulko-xnaalaisten
muslikkerien saamiseksi
lojnesrttl esityksiin, onkin tehnyt
paljop t ä ^ ä suhteessa ja järjestänyt
konsertUesitykset koko Neuvostoliit-toa
käsittäväksi. Sen Johdolla on j ä r jestetty
vakituinen simfonia orkes-terl.
joka anta^ muutamia konsertte-ja'viikossa.
Konsertteja johtaa suosittu
kansan taiteilija V. I. Suk, jo.
kä aina otetaan vaataan, suurella Innostuksella.'
Ukrainalainen kansan
taiteilija L, F. Steinberg myöskin
nauttiii suurta suosiota Moskovassa.
]pf., HaU^n pn vielä . nuori Jbtitaja,
mutta .häneen esityksiään pidetään
£^r.vokkaä!na. ÖophM on äsketl^ln kutsunut
>l!ir^ S. Goioyanov'ln Grand Te-
^ttierteta, johtamaan orkesteria yakl-tuisestl.
Konserttien ohjehnistps^a e-sllntyy
useita säveltäjiä, ylivalta kul-tjenkhi
on venäläisellä, musiiklUa erikoisesti
Tshaikovskin, Rlmsky-Kor-s^
kovin Ja Mussourgskyn. Beethoven
jft V7agrper ov^t suosltuIihm'at ulko-flikf^
iJsta klasislkol^ta. Nykyisiä ^ -
yeltäjlä, siltä huplin^atta. el ole jätet-ty
hubmaapafttjp. ^(j^^tp^ltsh , tyydyttää,
oopperanaan •'«fenr^^ M .
Gpe?sin -VSoJntftvj* 1?etki;v; ÖbÄjiorin.
vpalay', Mussolovin pialho konsmo'
Kprmarevin miellyttävä. "Solttu* Ivalj
na" jia Mpijakpvskyk .YbdeksäJS Slinl
J^nlii ovat kalkki olleet mahdollisia,
jjykyajkainen , länsimainen musiikki"
(Krer^k. Casella, yjn.) ei ole saavuttanut
moskovalaisessa y l e i s ö s s ä ^
s u S l » a s u Ä . joiiä v M ' m u - t » l s t i op saavuttanut mainetta euro-
Ellkllta sisältöä ja mielenlilkutusta
yhtähyvin kuin ulkopuolist.\ täydel
lisyyttä, mitä pääasiassa tyydyttää
^t^aikalnen länsimainen niusilkki.
Tuonnottain sivuutettu musiikki,
kausi elettiin Tsh^lkovskyllej suu-rinta
suosiota nauttivalle säveltäjälle
Neuvostolit<m audiensseissa. Kaikki
konserttljärjestöt olivat valmis-ta^
utuneet viettämään Tshaikov.skin
kuoleman kolmeicymmenvuotista
muistoa esittämällä "tämän suuren
säveltäjän työtä suurella huolelU.
suudella. Yk.^1 loistavin näistä esityksistä
ollen "Manfret Symplionia"
kansantaiteilija Sukin Johtaessa esitystä,
jonk^ suoritti Sophil orkesteri.
Monia kamarimusiikki esityksiä
myöskin oli järjestetty Tshaikovskyn
suurenmoista työtä osoittamaan täll
ä ^ alalla. Moskov.a. osaltaan on
myöskin rikas kamarimusiikista. Hin-demithin
ja Dresen kvartettien saama
vastenmielisyys, huolimatta hei-dän
europalaisesta ihaineestaari, o.
soitti heille, että he ovat alapuolella
Neuvostoliiton tason. Parhain kvartetti
Neuvostoliitossa on kieltämättä
Glazunovin kvartetti, joka säännöUl-sesti
kiertelee ympäri Neuvostoliiton
esittäen parhainta kamarimusiikkia
maaseudun työläisklubeissa. Seuraavalle
tilalle asetetaan Stradivarius-kvartetti
sekä Moskoyan Valtion
Konservatorion kvartetti.
Moskovassa on monia jouhi-triolta
— kolme toimien HyppoUto-Iva-nov'in
ohjauksen alaisena, "Moskovan
Trio" sekä kolme liittyen Sta-nlslavskin
studioon. Heidän konserttinsa,
jotka ovat säännöllisiä, e-rlkoisesti
työväenluokan, piireissä, sisältää
vaihtelevaista ohjelmaa Bachin
musiikista aina nykyaikaisiin
Neuvosto ja ulkomaalaisiin sävel.
täJUn.
Näiden ohella Moskovassa on u -
selta miellyttäviä alkuperäisen musiikin
ryhmiä, kuten Tasavallan Tai-tellija
Lubimonin Kvartetti Domra
solttimineen, (Domra on primitilvl-neh
Tatarllaisten Jouhi-soitin). Pav-loyin
Domra Sextetti, Älexejevin ve-nälö'injen
: kansallis-soitin . ryhmä,
l^ainsan^leteelUnjan Jouhi-kvartetti
yj^einmin käyttäen mitä nionUial-
>?fimijaa kokoelmaa' jiulsia soittirt^la,
p l t ^ n X ohjehnistbssaan alkuperäisiä
.toansanlaulu ja.
Musikaalinen taito kohoamassa
Menneinä vuosina moni .nuori so-
ErUaiseen mqsjikkiin, tii^yijslufa^p...,
Yksimfellstä Vöiitaä^Äi^' -on- 'i^^i-nut
osakseen lanStaiäMfeii riylkääriiä'
muodollinen tendenssi.' kuten Mössö-lov,
Rpslajtetz Ja jotkut toiset. Joi-deni.
työ ei ole aikaansanut mieltymystä
heidän omassa maassaan,
g^^hoyeniln ^ T?h^ovskiln syväl-ilaen
..kUiöno^tus el kpska^n menetä
vaikutustaan y h t ä h s ^ n suurien kon-serttisalien
sekftlajfisessa kuulijakunnassa
kuin myöskin työläisten klu-bielssa.
Söphiän järjestämänä armetaan
sääiui.öUlse^ y ä k l r l ^ t a konsert-teja
ensUnälsen ilman johtoa toimivan
oitesterih, ^'Per-Symphans'in"
toimesta, Joka kcmserteissaan on e-slttänyt.
ranskalaisten säveltäjien
(Debussy^ liteyel),' Prokoflevln ja
toisten musiikkia. Kokoonpantuna
ensiluokan esittäjistä, "Per-Symp-bans!'
on saavuttanut kuuluisuutta
e h e ä : ^ täydellisuudestään Ja sen e-slttäjlen^
korkean, luokan prjp;anisati-ceta.
Tämä orkesteri on kuusivuotisen
olemassaolonsa aikoma saavutta-hut
yl|ätl ^hpavaa mielpnkllntQa Ja
tosiasia on, että samanlainen kllnty.
i^ys sUhen on kohoamassa ulkomaillakin.
Säännöllisiä simfoniakonsert-teja,
myös antaa Mogkovan Konser.
vatorlo, Jonka mainio orkesteri on
kpkoonpantu korkeimman luokan oppilaista.
Goiovanovin johtaessa tätS
orkesteri omaa se miellyttävän jär.
estöllisyyden, esittäen erilaista mu.
palaisilla korokkeilla, kuten nähtiin
Varsovassa pidetyissä pianistien kilpailuissa,
joissa nuoret moskovalal-set
^lihtstit Oborin ja Ginsburg
kantoivat pois palmut. Igumnov, Nel-gaiis.
Oborin. Sofronitsky. Ginsburg,
Bru§^9jf,i F^inp^erg, ,Kaminsky yjn.
äntay^if" säähnöllisestl .konsertteja.
Nuori ^ ^ l a i ^ l l fidielin^' näyttää l u -
Tpaavla' kykyjä kohotakseen maailman
kuuluksi pianistiksi. Moskova
on rikas viulutaiteilijoista, joista
parhain on nuori Flshman. Joka kah-desti
on voittoisasti esiintynyt Per-
Symphanln järjestämissä vlulukll-pailuissa.
Joseph Slgettl aikaisemmissa
konserteissaan on aina vastaanotettu
valtaavalla mleltymyksel.
la moskovalaisein yleisön taholta.
Eirkoiskomissia on laatinut Ukrainan
kcllektivisoimissuunnltelman:
Tämän suunnitelman mukaan koU
lektivisoldaan Ukrainan peltoviljelys
kokonaan kevääseen mennessä v.
1932.
Nykyään on Ukrainassa kollekti^
visoitu 15 pros. koko peltoalasi».' Ensi
kevääseen mennessä suunnitellaan
kollektivisoitavaksi 37 pros. syksyyij
niennessä 70 pros.. kvääseen mennes-sä
V. 1931 — 90 pros. Kevääseen'
mennessä v. 1932 tulee peltoviljelys
kokonan kollektivisoiduksi.
Aro- Ja Dneprin oikeanpuoleisella
alueella päättyy peltoalan kollektivisointi
jo syksyyn mennessä v. 1931.
Samanaikaisesti suoritetaan myjös
työkarjan ia maatalouslnventarlon
kollektivisointi.
Alueen traktorisoimisessa pide-,
tään silmällä sitä. että vähintäin,
lVi—2 vuotta sen Jälkeep. kuri alue 1
on kokonaan kollektivisoitu, päät- i
tyy myöskin nUden traktorlsointir \
Kun. traktorisointl käsittää v. 193p:
sykysllä 8 pros. koko kyntömaas,ta !
niin syksyllä v. 1931 se Jo käsittää
20 pros., syksyllä V. 1932 —• 50 pros. \
ja keväällä v. 1SB3 75 pros. Aro- ja !
sokerijuurikkaan viljelysalueella j
ti-aktorisolmlnen lasketaan päätty-1
vän kevääseen mennessä v. 1933. j
Ukrainan kokonaan traktorlsoimlsek-1
sl on kevääseen mennessä v. 1934 '
kone-traktorlasemlen luku kohotetta.;
va 518. (Ensi keväänä niiden lukumäärä
nousee 118). Kukin kone-trak-torlasema
käsittää 45—75 tuh. ha.
Karjan yhteiskunnalllstuttamiseksi
on komlssian mielestä kollektiivisten
talouksien yhteyteen perustettava
suuri koneellisia maitotalouksia
sikaloita J.ne.
Suunnitelma on Jätetty hallltuk.
sen vahvistettavaksi.
ta Sudlbiwys8ä
3120P
PALJONKO LENINGRAD TARVITSEE
TYÖVOIMAA
Hän nopeasti rOtisU paiväiliseB
loppuun, sillä se a l i k i n jo kestänyt
liian kauan, j a lybtyi kirjoittamaan:
"
— Järjestetyissä ziväissä he aU
koivat marssia pöydästä. Isä ja
poika menivät klubiin, missä ensinmainittua
odotti vistiseimie, j a _i><>i
ka ieitoatai vaatimättomaJtt^ pelaamaan
shakkia.
Siihen KuT)is!i1tin halusikin painaa
pisteen, mutta jokin nakersi
vielä hänen sieliiansa. Omatunto
ei ollut aivan rauhallinen.
Hänestä tuntui, e t t ä kolme par
i a naissilmiä — äidin. Vallankumouksen
j a Ledovan — katsovat
läneen paheksuvasti ja ikäänkuin
cysy västi:.
— Miksi siiiä meidät jätit i l man
työtä? Miehet menivät klu-
>iin, mutta minne sinä meidät j ä tit?
E i tänjä ole hyvin!
Kubishkin tunsi, ettei se tosi-aankaan
ollut hyyin. Tuonnoin oli
iän lukenut lehdestä uutisen "Jdän
nainen herää", j a hänen ajukop-paansa
olL ilmestymäislUään ^aja
tus lopettaa äcertpmus näin:
— Jäätyään kotiin naiset alkoi-vat
h e r ä t ä.
Mutta jostakin syystä se ei tnn-tuntft
sopivalta... Siinä oli jotakin
t e e n n ä i s t ä . . ..
Kubishkin parka ci huomannut,
hiljaa::
— E i k ä v e l e . . . Näkyy, e t t ä on
toden totta aika j ä t t ä ä . . . Rupean
suutariksi.
K u b ^ k m huoahti ja virkahti
e ^ i Ij^en j ^ l l lamkaan s^ttta-r
i f e i ryhtyä, koska- hän täsBä am-
^iiatissa - oli työskennellyt jo liki
.kaksikymmentä, vuotta.
Kansan mnslikkia elähytetty
Paljon huomiota annetaan kehot-tamaan
taitoa kansan musiikin luomisessa.
Erikoiset kansanlaulujen e-sitystilaisuudet
kansan työnä' tulevat
tulkituiksi sellaisten orgaanien
taholta kuin ovat Villomin Ukrainalainen
Soltln-kvartetti Ja "Dumka"
ukrainalainen kuoro, yksi parhain
kuoro Neuvostoliitossa, Ja lukuisat
muut kansanmusiikin esitys ryhmät
jotka silloin tällöin vierailevat eri
tasavalloissa Moskovasta, Moskovassa
on myöskin vakituisia ryhmiä
jotka propageeraavat taiteesta heidän
kansallisuuksilleen, kuten esiih.
"O. D. Kamenevan Itämainen laulu
ja tanssi yhtymä", Armenian kult-tuuri-
kotiyhtymä. Juutalaisten mieskvartetti.
Ukrainalaisten Studio
Valko-venäläisten kuoro Ja lukuisia
toisia samantapaisia.
Soololaulajien alalla ei voida sanoa
yhtä loistavaa kohoamista, sillä
uusia lauluja el ole Ilmaantunut
Vallankumoukselliset säveltäjät työs.
sään jossakin suhteessa ovat sivuuttaneet
konserttllaulajat. Kumminkin
on viimeaikoina heränn3rt tendenssiä
käyttää neuvostoaiheita lauluissa Ja
Polianovskaja Gelptman on pyhittänyt
pari lasten konserttia pioneeri-lauluille.
Alueen ammattlllittoneuvoston puhemiehistö
on laatinut Ja käsitellyt
suunnitelmanumerot ensi rakennus-kautena
tarvittavasta ammattitaitoisesta
työvoimasta. Tänä vuonna saa.
daan teollisuuteen 24/300 ammattltai.
toista työläistä, silloin kun Leningrad
tarvitsee kaikkiaan 160,000 työ.
Iäistä.
Ammattitaitoista ^ työvoimaa vai.
mistuu seuräaivasti; tehdaskoulut antavat
3.450 henkeä; yksilöllisen pri.
kaadlopiskelun kautta 1,650 Ja toi.
sille ammattialoille muuttamalla 5,-
100 henkeä. Tämän lisäksi Lento,
gradln Työlnstltuutln työosasto vai.
mlstaa työttömistä erikoisten kurssien
avulla 3J300 ammattitaitoista työläistä.
Hallinnollinen teoUisuus- Ja
teollinen oj^uustolmlnta antavat 3,100
ammattitaitoista työläistä.
Kuten nämä munerot osoittavat,
on ammattitaitoisena _ työvoimalla
varustaminen erikoisen kireätä. Slk-
.sl alueen känsantalousneuvostoa on
kehoitettu ilmoittamaan viikon kuluessa
työosastolle, minkä ämmattlalap
työläisiä Ja kuinka paljon se klpelm-mto
kalpaa.
Työosastoa kehoitettiin käänty-milän
Työasiain kansankomlsarlaa-tin
puoleen pyynnöllä, että sille
mVönnettälslin vielä llsärajoneja,
Joista se saisi värvätä rakennu8ty<i-läislä.
Ammattitaitoisen työvoiman
valffilstukseen Ja täyednnxsvahnen-nukesen
tarvitaan yli 9 ipllj. ruplan.
KAII^KI NUOItlSOLUTTOLAISET
KOLLEKTIIVISIIN TALOUKSIIN
JENNIE ANDERSSON
ETSIESSÄ
SOITA SOMER, HELKÄ HIEKKA
COLUMBIA iicVINTEttl
3048P KÄKI VALSSI . • "\
KEVÄT SUOMEN lÄETSÄSSÄ
C»KESt£Rl JA LAULAJAT
3099P HAWAnN Yö. VALSSI
AAMUINEN KOI
JAHRLlN UUSI kVINTETTI
8102P VANHAT TOVERIT, MARSSI
LUNDBY VALSSI
TOM VEHKAOJA
3124P SOTILAAN L A U LU
K A S A K A N L A U LU
Ylläolevat ovat 10 tuuman Vecordeja, hinta 75c.
Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta •?i.25 ovat tödel;la
arvokas Jisä levyvarastossanne.
59035P LIGHT CAVALRY, OVERTURE, I—II osa ,
SIBEUMS, COLUMBIA SYMPHO«fV '
5300VD FINLANDIA (Overtare)
PETITE SUITE (Debussy)
INtpRNATlONAL CÖNCERT
T^ ^ ? , l ? ^ ^ ' ^ ^ ^ U T I P U L SPRING, VALZ^E
LOVE AND SPRING. VALZE
COLUMBIA CONCERT ORCH.
THE SKATERS. V A L ZE
OVEÄ Tfl® WAVES, V A L ZE
^P]eT AND PEASANT (SS^pe), P i r t I—H ^\^?M-^^}^^^^^^ V A L Z E (Mustalaisruhtinatar)
K A ^ A L I E B , VALZE (Puolalaista verta)
69039P
69026F
5903CP
69041P
SEURAAVAT UUTUUDET SilAi^m-
V A T TÄNÄÄN
3134P
S135P
3133F
KUUNO SEVANDER
S.ViiSXI^9 TYTTÖNI TANSSIIN
RÖMPE&IN TANSSIT
LEO KAUPPI
EMMA VALSSI
VILLIRUUSU
MÄTTI SÖDERLUND
AAMURUSKO SOTIISI
PARAATI MARSSI
liseltr"tSu"^ Jeyyt 9vat ehdottomasti kauniiti j a musikaaliselta
kannalta katsoen arvokkaita. Mikä on Ä fin| i ^'
Andersbh? Hän
BOX 69, SUÖBURY, ÖNT.
Ala-Volgan aluepiirin nuorisoliitto-komitean
täysistunto päätti Joku aika
sitten, että nuorisoliittolaisen nl-meä
ja yksltyls-talonpoikalstalouden
harjoittamista el voida sovelluttaa
yhteen, Joten kalkkia maataloutta
harjoittavia nuorisoliittolaisia kehoitettiin
liittymään koIlektlivIsUn ta-louksUn.
Tammik. 15 p,. v, 1930 suoritetaan
tämän päätöksen toteutta-misen
tarkistus.
koko Canädaa varten
kaikkia maan viraltiselle edustuk-seUe
kouluvla tebtayiä. antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan
tai muuaUe> val^vistaa asiakirjoja,
käännpksiä y,0)., selvittää t^:
rintkr Ja . muita Suomen kansalal'
alin kohdistuvia asioita.
Ofiöita;
Coofiilato General oi Finland,
Rpom 918
141Q Stanley Stireet, Montreat,
(Corner St. Catharine and Stanley)
AKSELI lUUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Kor-te,
Port Arthur, Ont. — Adiel
Saarimäki, 319 Bay St,, Toronto.
Ont.—- H . P. Albert Hermanson.
479 Main St., "VVinnipeg, Man. —
Thomas Franssi^ Box L , Copper
Cliff, Ont. — Charles E . Magnusson,
64 Dock S t , Saint John, N.B.
— G. W. T&nroos, 551 Ilovsre St.,
Vancouver, B .C
SUOBfEEN
PUHELINMAKSUJA
ALENNETTU
Ottawa, tammik. SO. — Vuoden
ensimäisestä päivästä alkaen on 11-
moitiBttn olleen voimassa Ontarion
ja Quebecin välinen pitkänmatkan
puhelinmaksujen alennus. AlennuB
on jaoteltu neljään hintaluokkaan.
Päivittäiset asemalta asemalle puhelujen
hinnat on alennettu scu-raavasri:
Kun entinen maksu on
ollut ö5c—$2,20, niin nyt on 5
sentin alennus; $2.25—$2.65, 10
sentin alennus; $2.65—$2.85, alen-rfus
on 15c; $2.90—^^$3.30, alennus
20 senttiä; $3.35—$4,25, alennus
25 senttiä; $4.30 ylöspäin alennus
30 senttiä.
Ilta- j a yöpuhelut j a henkilökoh-
^iseft puhelut on alennettu seuraa-vasti:
illalla 5 sentistä 20 senttiinr
yöllä S sentistä 15 sentttin; henkilökohtaiset
5 sentistä 35 senttiin.
CUNARD - LINJA
18#-1930
VANHIN LAIVAUNJA CANÄDAAN
Caiiadäh Boliarista
ZahetyskuiiU:
40c lähetyksistä aUe ;^20.0b. GOt
ahetyksistä $20.00-T?49.99; 8ÖC
tohetyksis^ $50.00r-r^.79.99 ''jä
$1.00 lähetyksistä. $8a.0Q~4iaa.flO
sekä 50c jokäifieltä sj^uiaavalti a i :
kavälta sadalta-dbllarijlta, •
SähkosanomalabetykaiaU ovat l i '
hetyskulut $3,50 lähetykseltä. ^
^ Suoman rahaa .ostetaan Kurssi
?2.46 sadasta Smksta. . .
Tehkää läheiykset öHotteelti: \
• _ , TAPAtJS..,,
Box 69. SUDBURY, Öni;
LaivapiUttelä riiyjfäa&i.
Tiedustakaa pitettiäsiöitä
1
Cunard-linjan Canadan-reittI ylläpitää
erinomaista • yht^eyttä Suomen,
Ruotsin j a Tanskan välillä Montrealin
ja Quebecin kautt^.
Tämän reitin erikoisuuksista mainittakoon
CunardJinJan järjestämä
kiertomatka Lontoossa, maailman
suurimmassa kaupungissa.
Cunard-linjalla on erijkoinen Skan-dinavialairicn
Siirtolaisten asutustoimisto
Winnipegis8ä. Tätä toimistoa
hoitaa Mr. Carl Jacobson, joka toimittaa^
maanyilielijöille skandinävia-laisia
farmiapnlaisia, joko miehiä t ä i
naisia tai kokonaisia perheitä. Snkii-laisenrie
ja tuttavanne tuodaan Ca-nadaan
turvalUscsti Cunard-linjan^
johtamissa' matkaseurueissa.
Kirjoittakaa omalla kielellänne jollekin
allaolevista osotteistä, saadaksenne
tietoja, joita artnetaari nopeasti
j a maksutta.
EOMO^^^ON
lOflKtn^cr Block
SASKATOON
miMemterBtat.
CAIX;ABY
. mtJtalaSc
ini(I^iinEC.llaB.
M W«Uiii^toii St. W.
TORONTO, Oat.
amnmmomomm
, Vapaudelle ottavat rahavalityk-f
»la vastaan myöskin: ;
• . . yjPAvs ., X
PORT AttTHUk BkANCH '
^ 316 Bay Street, /
Port Arthur/ Ö n t ^ö
f^APms MoMiÄt mmä
1196 St. Antöiiiö S t ,
Montreal, Qae.
AARO
Kirkland Lake, Ont.
JOHN vuorn
South Poi-ciif>ine, Ö c ; f"
CHARLES HÄÄPÄNBfii
Osuuskauppa, Tunriiifis^ dife -
957 Broavietv Ava., Toronto, Ont-^J^
DAViDHBM§,
eri päjp^kaTOiilte
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 31, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-01-31 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300131 |
Description
| Title | 1930-01-31-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
_ 1930 tfrnä^Fri., Jan. 31
Hei
itkaohjelflia
n i i i i
Järjestön puhu^-or-tov.
Martin Hendriek-aohjelma
jatJoiu seuraa-
, w tovereiden seuraavil-
JniUa PJ-ydetään h a ^ -
isuus haaleiUe aliamer-päivinä
ja ilmoittamaan
fin. • •
Soo, Ont.
Beaver Lake.
j^aa Aluetoimikunnalle
laU.- tulette vastaan)
White Fisb.
Sudbury
Long Lake
ään
1).
tulemaan
Burrit.
Mättävästä
lik.
Cobalt.
Bosegrove.
asemalle iltajunaUe)
Kirkland lÄke.
Larder Lake.
Rouyn, Que.
Kirkland Lake
South Porcupine.
helmik. Timmins
tea voi järjestää Tim-
Porcupinen ja PottsvU-liudet
näiden 6 päiviin ajalr.
parhaiten sopii, eUel tässä
Irjestys ole käytännöllinen).
^ik South Porcupine
PottsvlUe.
lik. Vya^ Township
Cochrane.
Hearst.
Nakina.
Port Arthur.
helmik.
aik.
[lelmik.
\\ Ylläolevat huomautukset
vastaantulosta eräUlä paik-
_ ei ole siksi, että tarkoit-siUä
jotakin kunnianosoi-
Itapaista, vaa nsiksi, että
jo vanha mies ja aikansa
säälimättä itseään rapa-kinoksissa,
joten on aivan
että vapautamme hänet
\u etsimisestä ja tien kylä,
milloin se suinkin on
tta.
1. Järjestön T. P. Komitea
John Wirta, siht.
ITAtOIiS
kohti pV e t t ä suptmsumnat tidc*set
saavutetaan käytettäessä .1^-130
gr. mimavalkuaisainetta rehuylcsik-köä
kohti. Runsaampi mimavalkuais-ainemäära.
aftia^iri sen ncwstessa"
yli 140 gr. ravintöyksikköä kohti, ei
tuota enää suhteellisesti vastaavaa
hyötyä, samalla kun toiselta puolen
inunavalkuaisaineinäärä, sen ollessa;
vain 80—80 gr. rehuyksikköä
kohti, kuten on laita viljalla j a leseillä
ruokittaessa, on osoittautunut
riittämättömäksL
Kanojen munavalkuaistarvetta voi-daatf
osittain t^^yäytlM-^^llaÖl^
miui^yalkuaisriikailia " rehuilla' feuin
soljal^ - Ja -'•ijeilavasienifehjaiiKoUa
mutta 5—10 pros. kuivarehusta tulee
olla lihajauhoa.. kala jauhoa ja veri-jauhoa.
^
3. Kivennäisaineiden tarve näyttää
edellyttävän, että koko ravintomäärä
sisältää sitä 50—60 gr. kiloa
kohtL Lihajauhosta ja kalajauhosta
t u l ^ rehutm runsaasti kalkkia ja
fQsforihappoa. joita aineita voidaan
muuten saada rehuim sekoittamalla
siilien 1—2 pros. rehujauhoa. Kun
munat sisältävät myös huomattavan
määrän natriumia-.ja klooria, tulee
rehun sisältää myös keittosuolaa
0.25 pros. Muita kivennäisaineita on
tavallisissa kananrehujssa riittävästi,
Kuorimuodostusta varten tulee kanojen
saada näkhikengänkuoria tai
muita kalkkivalmisteita. Näissä kokeissa
käytettiin näkinkerigänkuorta
keskimiäärin 6—7 gr eläintä ja päivää
kohti.
4. Vitamiiniterpen tyydyttwnlte^
voidaan käyttää kalanmaksaöljyä ja
juurikasveja. Kalarmiakasöljyä voi-dan
käyttää 1 prosenttiin saakka
^iiivarehun määrästä, mutta sitä ei
olisi sekoitettava rehua valmistettaessa,
sillä A-vitamihii ei keslST ilman
välitöntä vaikutusta. Tämän vuoksi
se onkin mieluiunmin päivittäin sekoitettava
ruokaliaukaloihin pantavaan
soija- täi maissijauhoon. Juurikasveista
ovat porkkanat Ja lantut
vit£uniinirikkaimpia. minkä vuoksi
niitä on etupäässä käytettävä tai
ainakin annettava niitä toisten mukana.
,
5. Ai;iierikalainen ruokintatapa, nimittäin
kuivareun antamhien auto-maateistä
tai rehukaukaloista, joihin
kanoilla on vapaa pääsy, on kokeissa
osoittautunut hjrvin käytännölliseksi
ja aikaasäästäväksi. - "
6. Hedelmöittymättömien munien
tuotanto,. s.o. kukkojen poistaminen
niistä tarhoista, joista saadut munat
käytettiin syötäviksi, ei,näyttänyt
vähentävän munintaa. Päinvastoin
,.t>^fiien tarha saavutti muninnassa
NeovostoM
Entisen. kaunoldrj&lUjaa. epä*
* onnistanut yritys
K i r j . O. L . d'Or. Liekille
O. O—rnen.
suom.
ananhoidosta
kasvattaminen sekä • mu-että
lihatuotantoa var-aerikassakin
• •säniut- viimei-'
aehen vuoden aikana-oöaai!.
allista ehemmärt'^'huomIot*y
tikasvatus on' usöassaktn*
vieläkin ollut ,;perln ahrf;
j Voidaanpa sanoa, 'että yk.*
piljelysopistoillakaari ei näi-ole
kanankasvatusta tut-kokeiltu
riittävässä mää-ainakaan
niin pitläile,. et-ijydetty
kaikista tehokkaim-lettelytavat
kanojen hoitoon
[Ne kokeilut mitä ^juerika-maan
vii jelysopisto.issa' on
stuvat pääasiassa hiihin
^iin ja käytännöllisiin saa-mitä
On useissa Poftgöis-maissa,
mutta erikoisesti
lvian maissa saavutettu
sa esitämme joitakin nils-
.yäriiri -^nikutte^if^^ suotiusaäij: suun
t a i n sotjajaunQ j a ' keliaiixen' maissi
mutta ennen kaikkea lucemijauho.
Se. ...nim- antaa munanruskuaiselle
vahvan yärin,'joka ei kuitenkaan o-le
oranssinkeltaiseen vivahtavaa, kuten
OH- asianlaita silloin, kun ruolci-taan-
vihantarehulla-ja nuoreU|i ruoholla.
Värinmuutökseen tarvittava
lupemejouhOTnääxä, on 9r-10 pros.
^varehust^jj,>^uureniip.ieh määrien,
k^ytt^hignrt^fe-enää- U^ääi värin, vah-
Y U ^ t t Ä A r r-r.j vJV^liun näh^den- taasen
todettiin, että kalarunaksaöljiyjcv kä^t.
,K^i»en aln^ A iR?&?9?>.Miito-saakkg
Kubishjkin, entinen kaunokh-jaili-
Ja, sodanedelli^ lajia, istui kirjoituspöytänsä
.ääressä j a murisi:
'—.Uusi e l ä m ä . . . Ovat ne kek-
-säneetkin. :Mutta, mistä "sen otat.
sen samaisen uuden elämän? Elin--*
tarviketrustin puodistako? .Gum/^-
t^iko? Tai eL mistään muualta kuin
Mosselpromistä"?
Hän iatsoi villisti mustepulloonsa,
tuQhon vanhaan hyvään- i^uiste-pulloon,
josta hän oli useina vuosina
imenyt ihmeellisiä kertomuksia
lääkäreistä, suurtilallisista, papeista
ja myös t y ö l ä i s i s t ä . . ..
— Ja sinäkin joudat vaikka helvettiin!
alkoi hän äkkiä foröilla
vanhalle mustepullolleen, itse asiassa
ei sen eikä tämän syyn vuoksi,
muuten vain. Ään mjrös « t ä tyric-käsi,
muttei kuitenkaan niin kovasti,
että se olisi pudonnut pöydältä
ja s ä r k y n y t Myste vain heikosti
liikäMi lepoasemastaan.
— Kirjoittakoot työläiskiriesenr-vaihtajat,
mietti hän hyijysti. Mutta
yhtäkkiä työläiskirjeenvaihtaji^
koskeva ajatus raikastu'tti Kubisli-kinin.
Luovuttaako kenttä näille
julkeille., nuorukaisille ilman taistelua?
Oi, e i ! Kubishkin on vielä
ilmaiseva i t s e n s ä . , . . •
-— Vielä tappelemme, päätti Kubishkin.
.
Hän asteli kirjakaappina luokse,,
otti .sieltä yhden vanhoista kirjoistaan,
kaikkein parhaimman, j a a l koi
selailla ^itä, . , ,
, Hänen huomionsa, kiintyi Tjiuiit?.-
maan kertomukseen, jota arvostelijat
olivat, aikoinaan kovin kej»\i-neet.
Kertomuksessa oli kuvattu
entisen arpsuurmaanpniistajah ."lu^-
ja, ystävällinen perhe", j a kertomuksen
nimenä o l i : "Miksi on kes-
'cävä pyhä Venäjä".
Kubishkin asetti kirjan kaappiin,
istuutui jälleen kirjoituspöytänsä
ääreen ja katsellen hyväillen mustepulloonsa,
jota hän Tmiutäina minuutti
sitten oli loukannut, ikäänkuin
siltä olisi -'tahtonut pyytää anteeksi,
alkoi kirjoittaa;. .
"Miksi on luja Neuvostoliitto.
Kertomus uudesta elämästä."
s&vaHaiiut kor-
El minään aikafeempana kauten^
Moiäcovasa^ o^e ollut niin monia^ hy<-
V i i konsertteja,, oopiperaesltykisä J%
multa muslkaaUIsIa tilaisuukäa .kuin
nyiylslä. Yksi lÄäselkolsta., tämän
njiuskaallsein elämän nu.dejleensyntyr
^liselle'on valtava jöuldco musjOkln
sta mitä on saatu kokeista
neenpantiin viime vuonna [
jmaataloudellisen keskuslai- f ryhmässä
|siipikarjaosastolIa. Kokeilur
Dituksena oli m.m. saada
aljonko kanat tarvitsevat
^uais- ja kivennäisaineita
Mollisuuksia on ruokinnan
aikuttaa munanruskiiaisen
1^5 tutkia muita kariahhoi-eitä
kysymyksiä,
kokeissa käytetyt kanat
peaa Leghorn-rotua, ollen
eskipaino 1.6—2.0 kg. Koitettiin
kolmessa paikassa,
jäisessä oli kaksi koeryhmää
kummassakin 45—100 ka-yhmälle
annettiin munaväl-tJi
110—115 gr reh^yksik-ja
B-ryhmälle 135 gr.
koeasemilla toimitettiin
yksilöllinen munntatar-i
punnittiin rehu. K(&eiden
myöskään sattunut mitään
sairaustapauksia. Kokei-set
käyvät selville seuraajien
yleinen ravinnontarve
ennenkaikkea muninnan
pta, mikä alempana olevas-on
mainittu prosenttia
osoittaa, mikä määrä
^asta on päiviUäln munl-ohella
myöskin on otet-kanojen
keskipaino ja
Keskipainoisen Leghorn-amtotar^
e on suhteessa
ninsauteen seuraava:
Rehuyksiköitä
eläintä ja päivää
kohti
0.100—0.105
0.105.—0.110
0.110-O.115
0.115—0.120
on. että kanojen ra.
e on sanianlaisella munin-
^ ^ " ^ suurempi kuin
monavalkaaistarve
^^onnellisesti o s S ^
? ^^«^ S
gr. r e h n y f e^
ei, 1 viel^;; aiheuttanutmunissa :ml-
,'taäin sivumakua. , '
8. Kanalan valaistus. Kokeet osittivat,
että kanojen saadessa valoa
Ij-iittävästl ia- T l 4 tunnin työi^lvää
varten Ja j:uoklnnan ollessa kalkin
puQlih ku;m.oliista,, kanat munivat
tammi- ja helmikuussa melkein yhtäi
hyvin kuha huhtl- ja toukokuussa.
Valaistus tapahtui osittain sähköllä
osittain öljylampuilla. Valaistus
ykS;in lisäsi eräässä tapauksessa mu-nlhtaprosentin
Icäkslnkertaiseksl (20
pros. 43 prosenttiin).
9. parhaissa monijoissa ilmeni l i sätyn
munävalkuaisalneen vaikutus
samalla tavoin kuin kussakin koe-kokonaisuudessaan.
Kun.
laskettiin kunkin ryhmän keskimääräinen
munatuötanto, ottamalla huomioon
kunkin ryhmän parhaat kanat
(115 ryhmän lukumäärästä), niin
saatiin munintaprosentiksi A-ryh-mässä
74.2 pros. Ja B-ryhmästä 76.6
pros. Nämä luvut (Koittavat, että hyvällä
valinnalla J a monipuolisella
ruokinnalla voidaan tähän asti saavutettuja
munlntarajoja huomatta,
vasti korolttaa.
"10. MnnSen keskipaino oli A-ryh-mässä
55.4 gr ja B-ryhmässä 55.7^gr.
Lisätty mimavalkualsruoklnta el erikoisesti
vaikuttanut mimlen kokoon.
11. Bavintomäärä mnnakiloa kohti
cli kolmessa eri koepaikassa 2.99,
359 j a 3.69 rehuyksikköä. Jos kukkojen
ravintoa el oteta lukxm alenevat
viimeksimainitut kaksi lukua 3.44 ja
3.4fl rehuyksikköön.
Rehuyksikköä kohti saatiin tamml-kuim
puolivälistä toukokuun alkuun
keskimäärin 5.4 mimaa, vaihdellen
täimä määrä 5.03 ja 5.68 munan välillä.
^^oivomme näiden kokeiden ja
niiden tulosten olevan kananhoitajil-le
mielenkiintoisia ja antavan valaistusta
moneen kananhoidon menes-tymlseen
ja kannattavaisutiteen ratkaisevasti
vaikuttavan seil^aan.
Täsmälleen kello 12 oli koko
Pjerhe kökopntunuf päiyälUselle.
Tehtaissa syödään'päivällirien varhain.
" .
Se oli luja proletaarinep työläis
perhe, aivankuin. dlis olliit kiinn':;-
'taottu sulatusuuniin, juotettu nn_^r
tin-uuniin ja ommeltu tiukasti mas-uuntinv
Sillä aikaa, kun vanhin tyttäris
t ä , toveri Vallankumous, kattoi
pöytää le^vitellen ruokailuesineitä;
•isä, •lujarakenteinen* lihaksikas
puuseppä rauta-alalla, puhui i.o'ta-kin
vakavasti vanhimman poikansa
ikan^.a, jEoka 6ii 'lukkoseppä,
slikkia, sölaista.-kutn esimerkiksi
ifcyakovskjn VJides. Slmtonla. Parr
imin simfonia orkesteri on suiten-kin
Moskovan radioasemalla, antaen
muutamia juhlalUsia konser^jijt viikossa
suurelle kuulijakunnalle erikoi-s€
Bti järjestetyssä' "Radio teatterls-s^".
Tätä orkesteri johtaa G. G
Seheider, esittäen lukuisia uusia sä-vellyksiäkln
kuten MondaieUln
"Syyskuu", omistettu Bulgarian vai.
lankumouksen muistolle; Shostoko-rftshin
Simfonia; krpln'in "Heutaus.
hymni Leninlile": Balaklrevin, y.m
^sävellyksiä.
Kamarimusiiklu' suosittua
NeaMliiiiösta
2 VJUODEN KULUTTUA UKRAINA
KOKONAAN KOLLEKTIVISOITU
n s.ii;rret!ty
ia
iokomi-
SYYtETÄÄN irU^i^A^TdMÄSfA
LEIKKAUKSESTA
Toronto, ttammik. 30. — Koro-nerin
antaman lausunnon mukaan
kuoli Mrs. Mar^q Bereza tammik.
19^ päivä Mount Sinain sairaalassa
äkilliseen vatsakalvon tulehdukseen,
joka johtui luvattomasta leikkauksesta.
Alerander Berez, kuolleen naisen
mies, selitti tulkin avulla, että Antonia
Hepner, joka oli leikkauksen
suorittanut, oli luvannut hänelle
$100. jos hän pitäisi suunsa kiTnni,
kun tuli ilmi että. hänen vaimonsa
henki oli kysjrmyksessä. —r Bereza
kertoi että heillä oli kaksi lasta
ennestään - j a hyvin" pienet tulot.
vasta,
teaan.
Kaksitoistavuotias Ledaya .. aut
teli äitiään uunin lu^na, Tämi
t y t t ö oli eriCtäin lahjakas.; Jo
kymmenvuotiaana hän o l i y ^ i ky
vykkälmmlstä sayukkeit^en
jöistä ja erikoisten saavutu^teps^
vuoksi tässä taiteessa hänet siir
rettiin sukkaosastolle.
— Pöytä on katettu I sanoi Vai
lankumous.
— Olkaa hyvät ja käykää pöytään,
virkahti äiti.
Kaikki istuutuivat, käärivät auki
savetit ja asettivat ne polvilleen.
Julistan päivällisen avatuksi
ilmoitti isä.
Ensimmäisenä tarjottiin.-..
Kubishkin pysähtyi vauhdistaan.
— Mitä tarjottiin?
Kertomuksessa "Miksi on luja
pyhä Venäjä" tarjotaan ravunhäri-täkeittoä,
'mutta hänen iarj[aitija-vaistonsa
hänelle ilmoi.tti,' ettei."lujassa
proletaarisessa perheessä
mahdettane (tällaista tarjota...
Mitä tarjotaan ensimmäiseksi?
Kubishka rypisti .kulmian3a jälleen.
Hänen päähänsä lennähti ajatus:
— Olisi täytynyt kysyä, mi)t|i
työläiset s y ö v ä t . . . Isttft vielä rapakkoon
. . .
Mutta oli jo myöhäistä ryhtyä
kyselemään. Koihishkin oli inspi-ratioonissa,
ja silloin, kun henki
oli päällä, olisi ollut synti jättää
kirjoittaminen ja ryhtyä kyselyjä
suorittamaan. Odota sitten taas,
kunnes se palaa j ä l l e e n . ..
— Kirjoitanmie ^yksinkertaisesti
"keittoa", päätti Kubishkin.
Niin hän tekikin.
"— Päivällinen syötiin ankaran
parlamenttaarisessa järjestyksessä,
jatkoi Kubishkin, Puheenjohtaja
joka kerta ilmoitti: "Lusikkavuöro
nyt sillä j a sillä toverille", j a mainittu
toveri, laulaen/Konointemia,
upotti lusikkansa keittovatiin.
Kubishkin kuvasi päivällisen ja
samaan aikaan ajattelin
Mitä minä panen heidät tekemään
päivällisen jälkeen? Yleen
säkin, mitä työläiset tekevät päivällisen
jälkeen? ^
Yhtäkkiä hänet ikäänkuin häikäisi
valo, hän muisti ty51äisM|ibit.
— Itse jumala minua auttaa!
riemuitsi Kubishkin..
r^kästaii» työväenliipkäri kouluissa
loJUe on ayautuiiut tiitdiuus ensi^
feerrpn pjusikaalisiin harrastuksUn
j a nautlnnolhln. geur^avana - t ^ j ä - -
.qä fxa. neuvostohallituksen antama
suuri hu<»iio kysymykselle musiikis-lSW
»Joyie mä^soi^e, Mlelenklhato
mysjiikkiin oa poug^a^ia yli Neu'-
yostpiiitop, mutta fuoniiollisesti Moskova,
tiheimmin asuttuna keskukse-na,
kfiiäÄ korkean taileelUsen tason
musi|k]^rlJt . ^ukulsamp^gaa piiriinsä
ja Äten' aiheuttaen rikkaan musiikkielämän.
Lningradissa yritetään pysytellä
myöskin Moskovan tasolla
mVslkaäJlsessai elämäsäs ja sikäli
kilin oopperat tulee kysymykseen,
niin eittämättömästi siellä annetaan
enempi ja parempia esityklä kuin
Moskovassa.
«Neuvosto Philharmonia" (Sophll);
jolle on luovutettu monopooli ulko-xnaalaisten
muslikkerien saamiseksi
lojnesrttl esityksiin, onkin tehnyt
paljop t ä ^ ä suhteessa ja järjestänyt
konsertUesitykset koko Neuvostoliit-toa
käsittäväksi. Sen Johdolla on j ä r jestetty
vakituinen simfonia orkes-terl.
joka anta^ muutamia konsertte-ja'viikossa.
Konsertteja johtaa suosittu
kansan taiteilija V. I. Suk, jo.
kä aina otetaan vaataan, suurella Innostuksella.'
Ukrainalainen kansan
taiteilija L, F. Steinberg myöskin
nauttiii suurta suosiota Moskovassa.
]pf., HaU^n pn vielä . nuori Jbtitaja,
mutta .häneen esityksiään pidetään
£^r.vokkaä!na. ÖophM on äsketl^ln kutsunut
>l!ir^ S. Goioyanov'ln Grand Te-
^ttierteta, johtamaan orkesteria yakl-tuisestl.
Konserttien ohjehnistps^a e-sllntyy
useita säveltäjiä, ylivalta kul-tjenkhi
on venäläisellä, musiiklUa erikoisesti
Tshaikovskin, Rlmsky-Kor-s^
kovin Ja Mussourgskyn. Beethoven
jft V7agrper ov^t suosltuIihm'at ulko-flikf^
iJsta klasislkol^ta. Nykyisiä ^ -
yeltäjlä, siltä huplin^atta. el ole jätet-ty
hubmaapafttjp. ^(j^^tp^ltsh , tyydyttää,
oopperanaan •'«fenr^^ M .
Gpe?sin -VSoJntftvj* 1?etki;v; ÖbÄjiorin.
vpalay', Mussolovin pialho konsmo'
Kprmarevin miellyttävä. "Solttu* Ivalj
na" jia Mpijakpvskyk .YbdeksäJS Slinl
J^nlii ovat kalkki olleet mahdollisia,
jjykyajkainen , länsimainen musiikki"
(Krer^k. Casella, yjn.) ei ole saavuttanut
moskovalaisessa y l e i s ö s s ä ^
s u S l » a s u Ä . joiiä v M ' m u - t » l s t i op saavuttanut mainetta euro-
Ellkllta sisältöä ja mielenlilkutusta
yhtähyvin kuin ulkopuolist.\ täydel
lisyyttä, mitä pääasiassa tyydyttää
^t^aikalnen länsimainen niusilkki.
Tuonnottain sivuutettu musiikki,
kausi elettiin Tsh^lkovskyllej suu-rinta
suosiota nauttivalle säveltäjälle
Neuvostolit |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-31-03
