Vapaus, January 14, 1926

              1 ^
5 ^
Smi2 Torstaina, tammik. 14 p;nä—Tliur,, JaiL 14,1^6
se « ' ' Coolid^ea halUtuksen vastustajat nata lisää rahaa WaU Streetin r a -
^^iÄi^apinianoikeus-kysx^myk^^ ovat
haruhtinailta. Ja kaikki tämä Ita-m^^
Miii^^&Säi^jiLi^i . c - t - j i.-s-:U ..«»*„«f«ir_ lialle myönnetty mahdollisuus ja
:Wall Ste^
i ^ g p p l g i j a k a f s t a tbimenpi nlko- sijotusten ja lainausmahdollisuuk­sien
turvallisuus tehtiin Yhdysval­taa
veroimiaksajien kustOTnnksella
ja Yh<iys^^
lotteestä, sen turvatessa ja lujit­taessa
yhdysvaltain suurpankkii-rlen
otetta jä valtaa Italiassa.
Kaikki tätä rahamaailmiM rpsvo-r^
tkciä ; koskevat • 3 ^ tu-^
i e y a t y ^ ^ r i^
lyhyesti pitkä juttu kerrottuna sen
sisältö on seuraava: -
' ' se»aan. He hyökäävät hallituksen
^^liil^fetä^itbimenpidettäjvastaan nlko-;
nolitiikassa. Joku,, päivä sitten,
velkasopimus oli tuleni
senaatissa, ^ kimpaaptui..
Iteed, Missourista, sen vaoksi, että
veloista : Yhdysvaltain h
13SilS'T^|taksi^ : seitseinänkymmentäviisi
prosenttia on' julistettu mitättömäk-r
^ v T t e k o «ostaa .taakan pois
l|l||ll|Mus3olinin hallitukselta j a sälyttää
sen Yhdysvaltain veronmaksajien
'yi \ 'niskoille. Tämä missourilainen se-r
V / . V - .naättpri arveli; että italialaiset vää-r.
rensivät selostuksensa Italian laak-
''i^i^^iJ^lfisyY^sXÄ j a sen Jcautta veti-iYhdysv-
altain • haUitusta huuliB^^^
sanoi m^m.:
amerikalainen pank-
, ' kiiri,, niin sanoisin /minkä 'tahansa
; ~ ulkomaisen hallituksen 'edustikille;
jotka laokseni .tulisivat rahaa lai­naamaan^/-
että niitten ensiksi -tulisi
harjottaa rehellistä peliä hallitukse­ni
-kan?^, ennenkuin saisivat iniiiul-m
0
f *
_ Senaattori vBeedinajatusmaail­massa
, kummitelee aivan väärä kä-
; : ' sitys hallituksen esittämästä osas-
; <j ta. Hän ei saa haravaansa sitä,
V, että koko Yhdysvaltain hallitus on
olemassa vain sitä varten, että se
puolustaa ja laajentaa Wall' Stree-
'i- 'fin. valtaa. Aivan kuin keltainen
mm
mäm
pitää mielessäärtfret^
maassa hallitsee
kansaa pankkiirien e-niitten
puo-;
velikasopi-mm
. „..i,..„
, etta pankkiirit käyt-j;;^,,
xavac hnaaliluitnuissttaa vvaäulinneeeennaäaänn ttaämmaänn ' , .
iPSSiÄoiatTO'.-miitten* työläisten ^!?*^*fl:.
^ tämisessä. ^ vahennettimkm
^'J' % . . 'ta lainasta, jo
'^l-l-^^SL >\ rltaliaili»'^ :mVÖnnettV^^.''1^^ niAmanfn > n a n l r
P l p f ^ f e ö j ^ tekemättä sil^Ä;
*^ \ - lisuualaitoksia vastaan Italialle anta-mi.
m
.,\ mia lainoja, epävarmoiksi.^^-''Siksipä
Morganin liittohallituksessd olevat
alistivat Italian aiittohalli-evästa.
velasta kaksi koi-c',-
matta^ osaa mitättömäksi tehdäk-
1 ; Wen WaU. Streetin Italialle anta-,
I ^ l ^ i c i i i|m|ma tas*^|3y^l ^^ ^ lainat W^ ö i k s l saa-?
^|||pJ|wk^g;ähtealB ^ItäHalie', mah-
^fe®^^^^ipflfiuW vakiinnuttaa ' ho^juv^
ntansa/ja/.mahdolliäuuidän ,lai>
Ensiksikin Morganin pankkihuone
omistaa suurimman osan niistä " l i ^
bertybondeista^', joitten merkinnän
kautta liittohallitukselle aikoinaan
kävi mahdolliseksi lainata Italialle.
Yhdysvaltain v hallitus on sidottu
maksamaan näistä . bondeista • 4 ja
puoli : pros.. .korkoa,^ V V
tiion koron säännöllisesti vuosittain
Morganille- maksaa, täytyy liittohal­lituksen
tuo korkomäärä . vuosittain
periä veroina Yhdysvaltain ; veron­maksajilta,
joten lainkaan välittä­mättä
siitä, että Mussolinin fascis-tihallitus
on vapautetu kahdesta
kolmasosasta tämän - velan takaisin
rapksamisesta, on Yhdysvaltain; kan­san
se maksettava korkojen; kans­sa.
,
; Toiseksi, Italian. sotavelastä sau-rimman
osan mitättömäksi julistami­nen
tasoni tietä audelle $100,000,-
000 lainällei;;minkä Morgan 'myönsi
Italian terrörihallituk8elle,---yhdek.;
sän prosentin korkoa vastaan! Mor­gan
peri koron päältä pois, joten
todellinen lainattu summa käsitti
vain $91,000,000. Mutta tätäkään
summaa - ei: .likimainkaan kaikkea : I-.
tallalle! annettu,, Asian laita on
näet siten; ettältölia o l i . entuudes­taan
velkaa Morganille $50,000,000
j a tämä summa oli langennut mak­settavaksi.
Siksipä tuo $50,000,000
ensi työksi uudes-oten
loppujen lopuksi
Morganin pankkiliike lainasi Italiak
le vain $41,000,00Q. Mtitta jos Ita­lian
yelkaa Yhdysvaltain hallituk­selle
ei suurimmalta osalta, olisi j u ­listettu
' mitättömäksi, ei ^ Morgan
milloinl^äan olisi tuota ; $50,000,000,
erää' voinut Italialta r periä, 'i Ja
'Morgan' '-teki< ^.tämän leikkauksen
kautta hyvää *'pisnestä", sillä todel­lisuudessa';
lainaamansa' $41,000,000
asemesta' hän nyt perii 9 prosent­tia
IcoffCoa' $100,000,000 :sta, ja Yh-^
dysvättain jiallitus toimii tässä vä-
: liitä;': luojbtamttsnliehenä, tappioitten
maksajapa,, j a . ryöstövoutina' sekä
Ylidysvaltain kansaan että Italiaan
nähden. , Mutta turhaa tietenkin o-
114 loettaa,. että senaattori Reeäj
jä " Coolidgen. hallituksen pikkupor-;
variinset'vastustajat ymmärtäisivät
pitä,kaikkea tässä on pelissä j a s i ­tä,
mikä on välttämätöntä- käsit­tääkseen
^ mitä osaa hallitus esittää
kapitalismin -vallitessa.' — The iDiaily
Worker.
lestämisestä
\ Uudelleenjärjestäminen ei-tarkota
• että suuret '.^^osasi
hajotettaisiin!: j a 'nekin- ^ jäse-kainouden;
- f töttumatto^'
muiden,- sellaisten ,se1k-eivät
ole ottaneet osaa,
.saadaan pil6n^m-
:pä:^'^>-••• mi^' ryonussa;,; täyttämään puolue-.
Aäm^^&^^^^^x^. -UudeUeenjärjestä-
: on pakotettu
ottamaan osaa' puo-lueasioiden
käsittelyyn. Ryhmät ei­vät
ole vain sen tähden ryhmiä, et-
. . , iä niissä > on pienempi jäsenmäärä
^ V' V/Vuiö' •varsinaisissa osastoissa. • •:. • Kur
K kaan ei kiellä, etteikö näilläkin sei-
'*~' koilla bliä etuisuutensa, mutta ne
perus-syitä, joiden
v : ' - arkipäiväiseen elämään, jossa laajat
W: työläisjoakkueet elävät ViemäUä
!^K;^|||is|j,iiildte '--koneiston / ja toimintaky-
^ ^ vyn näiden joukkojen keskuuteen.
Jään < sitä siinä eristetyssä
jossa täl^n saakka olem-ltm?-'
T^^^^ tekemään puo.
V''' ' lueeBtanune. joukkojen puolueen ja
Ip5|l^-|€?)?en:i^ täytyy • olla • pää-
^ l l ^siana uudelleenjärjestämistä eteen-
M^ J I I ^ i v i e ^ e s s ä . . ^
Nyt tulee kysymys siitä, että m i -
''M'-'' jäsenistömme viedään jokapäiväisen
M^' ' atkielamän pariin? Jätjestämällä
iS|iM^i^?-?v!-ih -.ryhmiin-, .työmaal-
^p^::iy''ltLm, saatetaan heidät kiinteästi sen^
^^^^"^'''"^ ^ !;jr^^ samoja asioita, Jolta
pi'olueen ulkopuolella olevat työ­läisjoukotkin
pitävät tärkeinä ja
kiinnittävät niihin huomiotaan. Se
merkitsee toisaalta sitä, että lähen-
'tämällä toimintamme näiden . asi­oiden,
pariin, saamme me suliret jou­kotkin
yrämärtämään, että kommu­nistiliike
on., heidän etujensa mu­kaista
liikettä ja siten laajennamme
me vaikutusvaltaamme heidän kes.
kuudessaan. Toisaalta taas sitä, et­tä
jäsenistömme suurempi enemmis­tökin
voi paljon helpommin seura­ta
näitä asioita, j a ymmärtää niitä
ja siten myöskin kiinnittää niihin
huomiotaan.
Työmaalla tulevat he. kosketuksiin
asioiden kanssa, jotka ovat jokaisen
työläisen tajunnan tasalla ja joka
tapauksessa sellaista, joka -;kiinnit-tää
heidän huomiotaan ja saattaa
heidät ottamaan nämä asiat omiksi
asioikseen ja toimimaan niiden hy­väksi.
On aivan varmaa, että nä­mä
niin sanotut toimettomat tove­rit
eivät ole olleet toimettomia sen
tähden, että he eivät olisi arvioineet
työväenasiaa kyllin vakavalta kan­nalta.
Useassa tapauksessa on se
johtunut pelkästään siitä, että mo­net
kysymykset ovat olleet yläpuo­lella
heidän arvostelukykyään ja sik-;-
si he eivät ole voineet niihin i n.
nostua. Toiminnan lähtiessä kulke­maan
jokapäiväisen arkielämän l a ­tua
on odotettavissa, .että paljon
suuremmat joukot tulevat antamaan
sille huomionsa ja ottamaan siihen
osaa. • _ • • • '
Mitä nämä tällaiset toimintamuo­dot
sitte. ovat, voidaan ehkä kysyäi.
Vastaus on seuraava: -Kaikki mikä
koskee työläisen jokapäiväistä raa­dantaa
ja elämisen mahdollisuutta.
kuin myöskin' puolueen vallankumor
akselliset tarkotusperät ja niiden
tunnetuksi tekeminen suurille jou­koille.
. S e l l a i s i a asioita ovat, työ­palkka,
työolot, työnantajan mieli­valta,
terveysolot, työpäivä, työläis-tovereiden
järjestäminen taloudelli­siin
järjestöihin, ja heidän poliitti­sen
näkökantansa laajentaminen
luokkakäsitteiden valossa ja sadat
muut kysymykset, jotka ympäröivät
palkkatyöläistä hänen jokapäiväises­sä
elämässään. Näitä kysymyksiä
ymmärtää järjestymätönkin ^ työläi­nen
ja jäsenistömme suuri enemmis­tö,
ja ne sen lisäksi ovat asioita, jotr
ka kiinnittävät sellaisenkin mieltä,
joka ei jaksa nähdä niin kauas, että
löytäisi sieltä proletariaatin vallan­kumouksen
ja kommunistisen yhteis­kunnan.
Luonnollisesti tämä ei tar-kota
sitä, että puolueestafbme muor
dostuisi vain pelkkä reformistinen
puolue, jolle vallankumoukselliset
päämäärät j a luofckataisteluoppimme
olisivat toisarvoisia asioita.. Tässä
onkin kysymys vain siitä, miten voi­simme
näitä oppejamme parhaiten
levittää mahdollisimman suurten
joukkojen keskuuteen. Sen me -voim-:
me .voimme tehdä kulkeutumalla
heidän keskelleen. Siihen -vuoros­taan
pääsemme vain hankkimalla
heidän luottonsa ja myötätuntonsa
itsellemme j a puolueellemme. Jos
esimerkiksi -kaupungeissa jakautuvat
joukkomme siten, että kykenemme
vaikuttavasti ottamaan osaa niihin
terveysehtoja koskeviin parannus-puuhiin,
jotka ovat niin välttämät­tömiä;
työläiskortteleissa: . Jos ky­kenemme
toteamaan, että meidän
tarkatuksemme on poistaa virkaval­lan
väärinkäytökset j a suojella köy­hää'
kansaa tunnottomien keinoiteli-joideri;
riistolta, ja parantaa koulu­oloja
niissä kaupungin; ojissa, misi^
työläislapset saavat alkuopetuksensa
ja jos kaiken tämän kykenemme te­kemään
läheisinä; tovereina; ja naa­pureina;
niin silloin olemme mahdol­lisuudessa
- tutustuttamaan .köyhälis-tökerroksia
. puolueemme ' toimintaan
j a .saamaan heiltä kannatusta, missä
sitä tarvitsemme. Tämän .me voim­me
tehdä katu- ja • alueryhmiemme
avulla, sillä jokaisella ••. puolueemme,
jäsenellä on tuttavansa ja ystävänsä
yhtähyvin ^niidenkin • joukossa, jotka
eivät kuulu puolueemme - jäsenyy­teen.
^
Maaseuduilla on meidän päästävä
aivan samalla tavalla laajempien
joukkojen' kanssa , yhteyteen.« Se
voidaan- tehdä'järjestelmällisesti toi­mien.;::
Tunkeutumalla jäseniksi: far­mareiden
^ yhdistyksiin, ainakin sel­laisiin,
joihin köyhemmät kuuluvat.
Koulupiirien:.täytyy muodostua siksi
lähtökohdaksi; josta poliittinen ^toi­mintamme
maalaisoloissa lähtee.
Meillä.on nyt jo kymmeniä koulu­piirejä;
joissa jäsenistömme muodos­tavat
ainakin vaikutusvaltaisimman
osan. Tähän saakka tätä vaikutus­valtaa
;ei ole • varsin järjestelmälli­sesti
käytetty, ja siksi tuntuukin: sil­tä
kuin ei maaseuduilla olisikaan
mitään, tehtävää puolueellamme,
paitsi; kasvattavassa • merkityksessä.
Tämä on kuitenkin väärä käsitys.
Poliittinen toimintamme voi" maa­seudullakin
tuottaa erinomaisen hy­viä
tuloksia, jos se vain on suunni,
telpianirtakaista.
Meillä on osastoja, • joihin kuuluu
jäseniä useammista koulupiireistä,'
j a koskaan ei ole • tullut harkittua
mitään^yhteistä suunnitelmaa näiden
-piirien valtaamiseksi. Tällaisissa
osastoissa olisi ennenkaikkea valitta­va
-toiminnan komitea, joka jakaisi
jäsenet koulupifrittäin eri ryhmiin.
'Nämä ryhmät pitäisivät kokouksiaan
j a -näissä ryhmissään tutustuisi jä^
senistömmc, niin puolueen -kuin
paikkakuntansakin asioihin mahdol­lisemman
perinpohjaisesti. Heidän
tehtäväkseen jäisi huolehtia, että
koululautakunnissa olisi meidänkin
puolueellamme sanasi ja j a mahdolli­sesti
täysi hallintovaltakin, sillä kour
luasiat eivät saa olla mitään ~ to!s-
.arvoista tavaraa. Meikäläisten täy­tyisi
saada määrätä opettajien va­linnassa
ja verojenkannossa sekä
kaikissa muissakin kysymyksissä.
Nyt tulee kysymys," -josko olisi
eduksi perustaa koko, toiminta aivan
täydelleen ryhmätoiminiian pohjalle
tässä muodossaan. • Näistä asioista
on järjestäjätoimikunta keskustellut
ja harkinnut monet eri kerrat, mut­ta
aina on ilmennyt epäilystä siitä,
josko niin pieni alue kuin koulu­piiri
kykeneisi antivmaan tarpeeksi
mielenkiintoa ja todellisia tehtäviä
kaikille jäsenille j a siksi ollaankin
'-kallistuttu ^nemmän: sille kannalle,
että ainakin siksi, kunnes' kokemus
toisin - näyttää, pidetään nykyiset
maaseutuosastot ennäUaan. Jokai­sen
: kouluryhmän jäsenet yhä edeK
leenkin kuuluvat keskusosaTtoonsa
jäseninä j a yhteisesti keskustelevat
ryhmissään valmistetuista asioista.
Keskusosastot tulisivat näin ollen
muodostumaan ikäänkuin jäsenistön
yleiskäräjiksi, joissa kaikkien koulu-piiriryhmien
asiat käsiteltäisiin yh­teisellä
ymmärryksellä ja niiden l i ­säksi
myöskin koko,aluetta koskevat;
laajakantoisemmat asiat. -Näissä
kokouksissa jaosteltaisiin työt eri
ryhmille j a näiden .tehtävien ylival-vojaksi
- jäisi toiminnan' komitea,-jo­hon
pitäisi kuulua'jäseniä ainakin
jokaisesta ryhmästä. Jos alueella
Het«esten tnlevi^os
Kolmenkymmenentuhannen suu­ruinen
metsätyöläisjoukkö; tuottaen
raaka-aineet Canadan suurimmsflle
teollisuudelle,' on tänäpäivänä yksi
^vuttoinimmista työläisryhmistä ko­ko
mantereella aentähden, että se e i
ole järjestynyttä joukkoa. Jos se
sitä olisi, ei sitä voisi mikään voit­taa.
Sellaiset, kuten katuvaunujen
kuljettajat, . pbstityöläiset, j a muut
kaupungin töissä olevat, ovat kaik­ki
; melkein sataprosenttisesti järjes­tyneitä,
joka ' e i ole työnantajille
vastenmielistä, sillä nämä työläiset
tavallisesti ovat niin arkoja ja täyn­nä
harhaluuloja oletetusta "parem­muudestaan'^-
muihin työläisiin ver­rattuna,
että he eivät tee mitään
sellaisia vaatimuksia, jotka horjut­taisivat'
isäntien valtaa. Mutta sen-i
sijaan, kun tärkeämmillä työaloilla,
kuten teräsmyllyissä, maanviljelys-työvälinetehtaissa,
kaivannoissa sgr
ka metsissä- -työskentelevät miehet
pyrkivät perustamaan unioitaan, a-setetaan
' heille kaikenlaisia esteitä.
Tämä senvuoksi, että tuo karu tuot­ta
jajoukko,- jos.» se asian ymmärtäi­si;
ottaisi kursailematta . itselleen
sen, mikä sille kuuluu.
Käsittävätk^hän esimerkiksi pa-peripuunkatkasijat,
miten tärkeitä"
he - ovat Canadan teollisuudessa?
Fbhjois-Amerikassa: tuotetan skym-menentuhatta
\ tonnia - sanomalehtipa­peria
joka päivä, ja tästä viisituhat­ta
tonnia canadalaisissa I myllyissä.
Tämä teollisuus kasvaa jättiläisaske-
Iin. Se on siirtymässä Yhdysval­loista
pohjoisempaan, sillä täällä o-vat
'laajemmat paperipuumetsät,
halpaa vesivoimaa sekä halvempaa
työvoimaa. '
60 prosenttia:, "yhdysvaltain myl­lyistä
tuotta-vat alle sata tonnia
päivää, kohti, kun taas täällä on-vain
n e l j ä myllyä, joissa tuotetaan alle
sata; tonnia - päivässä. Jättiläisteh-taät',
ja uudenaikaiset tuotantotavat
(yhdessä halvan työvoiman kanssa)
oyat alentaneet paperin hinnan - 65
dollariin' tonniakohti, joten van­hanaikaiset
myllyt eivät voi kilpail-
Useita tuhansia ukrainalaisia far­mareita
. tulee asettumaan pohjois-
Albertaan tulevana kevännä.; Hei­dän
otaksutaan tuovan mukanaan
1^500—2,000: dollarin suuruisen ie-rän
perhettä kohden, jota summaa
kaihoisasti odottavat ne,. jotka " v i l ­jelevät
maanviljelijää". Kapitalis­tiset
lehdet ilmottavat, että nämä
ihmiset lähtevät 'Ukrainasta, koska
pelkäävät bolshevikien takavarikoi­van
heidän maansa. , Tällä yäellä
ei ole minkäänlaisia bolshevistisia
^taipumuksia, -vaan pvat^.hyviä kris­tityltä.
Muutamia pappeja ' seuraa
matkassa, ohjatakseen heitä : pitkin'
sitä kapeata polkua.
Ne tulevat sijotettaviksi ennes­tään
viljeljyille farmeille, joista
suurin osa on sellmsia, jotka "ovat
joutuneet ; hallituksen käsiin mak­samattomien
verojen kautta. ; Tar­vittavat
koneet j a karja tallaan os­tamaan
seudulta pois muuttavilta
asukkailta.
' Mutta asianlaita pn siten, että
farmarit eivät lähde konnultaan,
la suurempien kanssa. Hinnan' alen-"' ^eivätkä jätä. maitaan takasin Tialli-tuminen
työntää nämä pois j a ' l i ­sää
canadalaista' teollisuutta niin,
että seuraavan .kahden vuoden si­sällä
Canada^tulee olemaan m a a i l ­m
a n s u u r i n s a n o m a l e h t i p a p e r i n tuot­t
a j a .
Tämä kehitys f tapahtuu suurim­maksi
osaksi' Ontariossa. Port, A r ­thurin
j a Nipigon .alueilla rakenne­tut
uudet. niyllyt::kehottavat tuotan­non
siellä 1,500 tonniin päivää koh­ti.
St. Rögis yhtiö rakennuttaa
myllyä, joka tulee tuottamaan 300
tonnia joka päivä, j a paperituotan­non
laajentumisen ohella tullaan A l -
gomalla tuottamaan j suuri' määrä
kovanpuun tukkeja.
Meidän on-. a u t e t t a v a itseämme
Siinä on kuva kapitalistisesta hy­vinvoinnista,
mutta siitä on jätetty
yksi seikka pois, nim. työläiset, jot­ka
tuon hyvinvoinnin luovat.. Jos
he tahtovat hyötyä tuotannon ke­hityksestä,
on heidän rakennettava
itselleen sellainen koneisto, jonka
'avulla he voivat saada isännät
nöyrtymään. JPäivän tärkein asia
heille on järjestäytyminen ja jos
he kokoavat- suuret voimansa omaan
järjestöönsä," ei ole epäilystäkään,
etteivätkö he voi .vaatia isän-iltä
myönnytyksiä, joita tällä het­kellä,
ef voisi vaatia.: Connaughtissa
ovat miehet jo alkaneet, pakotta­malla
isännät maksamaan 25c lisää
koortilta, ja parilla kämpällä 50c
Asiaa ei saa jättää tähän, vaan on
tehtävä samoin jokaisella Ontarion
kämpällä; ja sen tehtyämme aletta­va
uudelleen.
R a k e n t a k a a itsellenne . t a i s t e l u k y k y i -
n e n unio
Me emme tule tyytymään joihin­kin
sentteihin tai dollareihin siellä
täällä, vaan palkkamme ollessa en-simäinen
tarpeemme, tulee se ole­maan
myös ensimäisenä vaatimuk­senamme.
Korkeampien palkkojen
olisi useampia osastoja lähekkäin, on
aivan välttämätöntä, että ne muo-dostavat
keskinäiseksi yhdyssiteek-seen
'alueellisen keskuskomitean, jo­ka
hoitaisi yhteiset asiat j a huoleh.
tisi vuorostaan, että kaikki saman-suuntaiset
asiat tulisivat käytäntöön
pantua jokaisessa koulupiirissä.
Nyt joku voinee ihmetellä,, että
miksi ei todellakaan voitaisi hävittää
keskusosastoja ja jättää koko toi­minta
vain näiden koulupiiriryhmien
j a keskuskomiteoiden haltuun. Me­nemättä
.sen pitemmälle, voidaan
ikäänkuin lohdutukseksi sanoa, että
tämäkään järjestelmä ei muodostu
esteeksi niille tarkotusperille, mitä
uudelleenjärjestämisellä ajetaan ta­kaa.
Mutta tässä on-^olemassa jo­tain
sellaista, joka r; suuressa mää­rässä
eroaa kaupunkien-työpaikka-alue-
ja katuryhmiatä ja siksi on
parhainta, että kokemus: meitä, kou-:
luuttaa, ennenkun otamme pitempiä
askeleita.
Alf. HautamäkL
ohella .tnlemme vaatimaan myös par
remmat työsuhteet.' Taistellessam-me
näiden lisäämiseksi lisäämme voi­miamme
''ja tehostamme 'järjestöm-r
me, niin 6ttä voimme vaatia, snojef-luslakeja
sekä : päästä kontrolliin
työasioissa. H e i l l E täytyy o l l a . t a i s ­t
e l e v a järjestö^ j a sen on taistelta­va
k a i k k i e n työläisten hyväksi k a i k ­k
i a isäntiä vastaan. Perustakaamr
me jokainen omalla kämpällämme
metsätyölaisten:: teollisunsunion ryh­miä
tai /paikallisia. unioh s osia, että
metsätyöläiset voisivat vaatia sen
palkkion työstään, joka- heille oi­keuden
mukaan , kuuluu,' j a että
he voisivat ilokseen tuntea,, miten
suuri voima heillä on.
Tim- Buck.
FarmarieD pamsä
tukselle tai kunnallishallinnolle,; jos
he voivat elää niillä.' Siitä huoli­matta
pitäisi ' näiden siirtolaisten,
jotka tietävät hyvin r vähän tai ei
mitään tämän maan. maanviljelyk­sestä,
menestyä j a astua: sille tilal­le,
missä tietoiset ja kokeneet ovat
epäonnistuneet. '
•
j.."/-^^v^^-;v./;^;-;;-'l :y^:\':^i''!-:<i\^0
Kapitalistilehdistön tietojen mu­kaan
on U . P . O m jäsenillä pitä­nyt
olla melko jännittävää järjes­tönsä
äskeisessä . konventisionissa,
käsitellessään kysyniiystä osanotosta
poliittiseen toimintaan järjestönä.
Sihteeri Morrison halusi Ontarion
farmarien ottavan farmarien itse-näiseji
poliittisen toiminnan kannan^
kun taas entinen'pääministeri Drury
hallisi hyväksyttäväksi laajenevan
poliittisen kannan, jonka mukaan
kaikki ja kaikenkarvaiset, jotka^ sitä
haluaisivat, otettaisiinmukaan,; riip­pumatta;
lainkaan siitä, josko -hei­dän
luokkaharrastuksensa / olisivat
vastakkaisia tai myönteisiä^ >
Muutamia vuosia* sitten, kun-On­tarion
farmarit nousivat j 'a valta­vat
maakuntahoUituksen, ^ oli farma­rien
keskuudessa kaikkialla lännes­sä
suuri ilo. Monille se o l i sUuri
yllätys,-sillä Ontarion fannarit'-oli­vat
olleet erittäin vanhoillisten mai-;
neessa. Kaikesta huolimatta ei vaa­lien
jälkeen tapahtunut mitään; vaa­rallista,
mikä olisi uhannut maakunT
nan suui'-rahakkaiden voittoja. Pää­ministeri
Druryj toivoen pysyvänsä
edelleenkin vallassa, ryhtyi aja!-
maan laajentamis- tai yhteistoimin-tapolitiikkaa,
mikä loppujen; lopuk­si
ei auttanutkaan häntä. Ja - -vii­me
vaaleissa työnnettiin koko far­marien
edustajain joukko' roskatun-kioUe,
j a farmarit kääntyivät jäl­leen
rakastamaansa, - konservatiivi­seen
puolueeseen, i ; .
*
-No, niin kutsutut progressiivit,
joitQ valittiin Ontariosta parlament­tiin,
eivät ole -— neiti McPhailia l u ­kuunottamatta
—. mitään muita,
kuin joukko melko kesyjä vanhojen
puolueiden edustajia. 'Ja niinpä,
äskeisissä vaaleissa: sallivat kylläs­tyneet-
farmarit : heidän joutuvan
tappiolle. ^
. Puhdas hyvänahkainen farmarien
poliittinen puolue ei voi olla muuta
kuin reformlstipuolue^ joka ajan­mittaan
ei uudista mitään. Ym­märtämättä
j a tunnustamatta Iiiok-ka-
asemaansa, farmarit' kuvaiievat
voivansa lieventää taloudellisia vai­keuksiaan
reformeilla, nykyisen ka--
pitalistiscn järjestelmän : puitteissa.
Mutta se on mahdotonta.
Vasemman siiven farmarien - .pi-tqp.
ottaa qsaa näihin poliittisiin/ l i i ­kehtimisiini
.Mutta se tulee tehdä
vain propa^dam harjottamisen
vnoksi; Knn farmarit kerta to.isen-:
sa jälkeen eivät saa tuloksia näis­tä
reformihommista, niin meidän
CANADASTA SUOMmr
S P O S l X ) N : T A I KÖÖPENHAMINAN K A U T T A
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada^
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö Usännyt seuraavaa mat-kavuoron
Halifaxista^-Auoraan S k a n d i n a a v i a a n.
' Purjehdukset H a l i f a x i s t a , N . S .
S. S. H E L L I G O L A V , J o u l u k u u n 5
A L E N N E T U T K O I 3 I A N N E N L U O K AN
e d e s t a k a i s t e n matlcain l u n n at
Säästäkää $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Torkaan
Hankoon, Helsinkiin tai JSIaarianhaminaan $ 1 8 3 . 0 0.
Erinomaiset" mukavuudet kolmannessa luokassa. ^ Hyt^jä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista. ,
C A N A D A S S A M A K S E T T U J A - P I L E T T E J Ä matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa- yhtiön Canadan .Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
4 6 1 M a i n S t . W i n n i p e g . C a n . 51 U p p e r W a t e r S t . i H a I i f a x ; C a n .
E U G E N W . E L F V E N G R E N ,
N o . 3 3 8 A . S t . James Street, M o n t r e a l , Q n e .
J . y . K A N N A S T O ERICH J . K O R T E ;
B o x 6 9 , S u d b n r y , O n t . , C a n . Port A r t h u r , O n t . , C a n .
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
mm ilBKAN UNJAIU
H a l i f a x i s t a : S u o m e e n <Goteporin/ ltautta> 8-r-9 vuorokaudessa.
Y L I A T L A N N I N J O P O H ­J
A N M E R E N •
samassa laivassa ilman muut­toa.
Matka alkaa' j a loppuu
hyvissä Ruotsin American
Linjan lai-voissa. *
, E i passin leimanista eikä
tullitarkastusta, \ eikä "min­käänlaisia
Viivytyksiä, .mat­kalla
Raotsin. läpL •
H u o m . ! ' Erikoisia mnkavunk-isia
Suom^eh matkustajille
E R I K O I S H I N T O J A
S mnen ' luokan matkustajilla.
SUOMEEN ja t ^ i ^ in
A M E R I K A AN
"GRIPSHOLM" $190
rt $186
K t t l k t t v n o r o t :
New Yorkista H a l i f a x i s ta
Gripshölm' tammik. 20
Drottningholm helmik. 6 H e l m i k . 8
Gripshölm " helmik. 27
Stpckholm maalisk. 10 M ^ a l i s k . 12
; Drottningholm maalis. 2 7 , M a a l i s k ; 29
Stockholm hnhtik. 13 H u h t i k . 15
Gripshölm huhtik. ^9
Kolmas luokka itäänkäsin $110.50 ja länteenkäsin $132.00.
Enempiä'tietoja antaa,, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut­taa
.asioiden' järjestämisessä Linjan lähin asiamies tai
SWEDISH AMERICAN LINE
4 7 0 M A I N S T R E E T , W I N N I P E G , M A N .
5 1 8 S T . C A T H E R I N E S T R E E T , W E S T , M O N T R E A L , Q U E ,
71 U p p e r S t r e e t , H a l i f a x , N . S . Temple Buildinsr, D e t r o i t , M i c h.
"STOCKHOLM"
"DROTTNINGHOLM
Cabin hinta $167.50 j a toisen
luokan $172.50 vähintäin ja
siitä ylöspäin kumpaankin
suuntaan.
J . V . K A N N A S T O ,
B o x 6 9 S u d b n r y , O n t . , C a n .
E R I C K J . K O R T . E ,
P o r t A r t h u r , O n t .
SUDBURY BAfQNG COMPANY
V a l m i s t a a k a i k k i a l e i p n r i a l a a n k u u l u v i a ; tnötteitsu
Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös
nyt alettu. —. Ulkolähetykset täytetään nope^stii. j a huolella.
SUDBURY BAKING CO.
2 7 D n r h a m S t . — B o x -429 — Sudbury,. O n t . Telephone 1854
Asialan & Seppälän S A U NA
A v o i n n a 4 k e r t a a v i i k o s s a : T i i s t a i n a , k e s k i v i i k k o n a , p e r j a n t a i n a ja
. l a u a n t a i n a k e l l o 1 j . p . p . k e l l o 1 2 : t a vSllä.
S p r u c e S t . PuheUn 1107 . S u d b u r y . O n t .
Lähellä Vapauden konttoria. '
A, O J A
E N S I L U O K A N RÄ&TALILIIKE
Tekee kaikkea räätälialaan kuulu­vaa
työtä.
187' S . A l g o m a S t . P o r t A r t h u r , O n t .
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita.
Pallonnima
| ; ; T u p a k k a a j a v i r v o k k e i ta
P A R T U R I L I I K E
Walter Hartman, A
L e v a c k , O n t ..
^ R U O K A A S A A T A V A NA
a t e r i o i t t a i n j a v i i k o t t a i n.
Auki' klo 6:sta a.p. — klo 2:teen
yöllä.
N E W W A S H I N G T O N C A FE
E l m St., , S u d b u r y , O n t,
Copp^r Cliffilaiset
Pistäytykää puotiin JOBIH» «n
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiiri hintoi­hin.
, .
APELKOLA
7 Finland sV Phono 194
tulee silloin' olla paikalla ja osot-taa,
että- on järjestettävä kaikkien
raatajien . — niin. tehtaissa kuin
maanviljelyksessäkin .; t^öskentel^-vi-t
en —jonkkoHike kapitalistisen jär­jestelmän
kuldstamiseksir
V. A H ON
P A R T U R I L I I K E . P A L L O H A A L I J A
T U P A K K A K A U P P A . ,
sifaitsee , - ,
7 8 L A N G S T . . d O B A L T , v O N T .
Samassa i^iJKasm -TUOIM» r' t"**^*
vana aterioittain' ja viikotkin. —
Huoneita. -vnokrataaa.
' Toverillinen kohtelu.
Mr*. Koriumea.