Vapaus, September 1, 1926

              Sivtt 4 Keskiviikkona, iorysk. 1 p:nä—-WeA, Sept. 1 No. 102 -~ iflzfi
VAPAUS
Canadan snomalalsen tySväestdn ainoa aanenlcanna^ja,
ilmestyy Sudboryssa, Ovi., maanantaina, keskiviikkona
i a perjantaina. .
S. G, N E I L.
T o i m i t t a j a t : -
A R V O V A A R A.
V A P A U S (Liberty) ^ ^ , „ ^
The only ftrgan of F i n n i s h Workers m Canada. Pob-
Jished i n Sudbury; Ont., every Monday, Wednesday
and F r i d a y .,
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa: second :ClaB3 matter. •
Maanantain lehteen aiottujen ilmottteten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
T I L A U S H I N N A T : , ,,
Canadaan yksi vk. $4.00, pooU vk. ?2.25, kolme k k .
$1.50 j a yksi kk. 7 5 c . . . . . . e« « T
Yhdysvaltoihin j ^ Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli v k .
-|3.00 j a kolme kk. $1.75.
T Tilauksia, j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joMla on^jgkaukset.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
; Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
~Avioliittoonmeno ilmotukset. 60c palstatunma.
Nhnenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta; $2.00 3^ kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
; KuolemanUmötukset $2.00 kerta, $50% lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsylta.
Halutaähtiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
^ Tihipäisilmottajien j a ilmotnsakenttuurien on, vaa-dittaesaa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
General advertising rate8,'76c per c o l . inch. M i -
nimum charge for single insertion 75c. The Vapaus
IB the best advertising medium among the Finnish
People in Canada. ': —_
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, khrjottakaa uudelleen liikkeenhoitbjan per-
' soonaUisella ' ' n i m e l l S ; ' > ^ - ' '
J . V ; K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja. •
Kommuiiistipuolueen' vaalijulistus
, , C^nadl^n jtomhaunistipuolue vetoaa.<Janaclan työläis-,
miehiin ja rnaisiin, kehottaen heitä pitämään luokkara­jat
ja -kysymykset selvinä yleisissä vaaleissa ja äänes­tämään
vain työväen asettmnia ehddtkaita.. Mitkä hyr
vänää' ovatkaan väliaikaiset erimielisyydet liberaalisen
ja; konservatiivisen, puolueen .välillä, ovat ne kumpikin
ombtavain etujen asianajajia;. Kuten tulliasioissa toi­mitettu
tutkimus on todennut^ kumpaakin ovat. rahasta­neet
väkijuomatehtailijat^ jotka eivät suinkaan ole aino­at
Icapitalistiset edut, mitkä niitä rsJjastavat. Se mitä
kumpikin näistä porv^rispuolueista toisestaan sanoo
vaalitaistelun aiki^a, on totta niolemmi8ta.€Entinen
liberaalinen hallitus», julisti konservatiivien ehdokas
Hamiltonin vaalipiirissä, «on joukko ryöväreitä, joita
ei kukaan itseääri kunnioittava henkilö voi auttaa yri­tyksessään
> päästä uudelleen valtaan. Duncanin raport­ti
leimaa Kingin hallituksen toiminnan mädännäisyy­den
ja tukkukaupamoisen lahjomisen ja varastamisen
jbirnevaaliksi.»
Aivan totta. Mutta tässä ^^p kattilaa mus­taksi.
Entäpä konservatiivien ihallinnan aikainen Ross-kivääreilä
koskeva skandaali j a perunaskandaali, johon
Mcighcnin nykyisen ministeristön eräs jäsen oli sekaan­tunut
» .Kapitalistinen järjestelmä on. läpeensä mätä.
Se ei enää kykene saamaan pystyyn rehellistä hallin­taa
edes omaksi hyödykseen. '«Meidän koko taloudelli­nen
järjestelmämme», aivan pikein lausui Henri Bou-rassa
liittoparlamenlissa, «on viimeisten kahdenkymme­nen
vuoden aikana asettanut palkinnon varkaudelle .—
varkaudelle,,minkä ovat järjestäneet, tämän maan Jot­kut
johtavat miehet, pankkien Johtajat, raulatieporhot,
miehet, joita on palkittu-senaattorinviroiila, miehet, jot­ka
ovat - saaneet prehikölta^im^^ — nämä mie­het
ön .kruunattu' teöilisuiideh 'käpteeheiksi . . . . » Tiil-liskandaali
on; vain pieni tapäysUässä^ mädännäisyyden
ja huonon hallinnan pitkässä kertomuksessa.
Meighen —^ työväestön vihollinen
Ja mikä on liberaalien mielipide konservatiiveista?
Meigheniä kuvatessaan sanoi Mackenzie King: «Mies,
joka puoluetarkotu!ksien S^uoksi varasti vuoden 1917
vaalit, joka riisti tämän edustajatuioneen säännöllises­ti
: vaHtiiilta jäseniltä oikeuden ottaa edustajapaikkansa,
joka riisti lämäii maan tuhansilla valitsijoilta oikeu-dori
mielipUeittensH julkilausuniiseen siksi, että hän
polkäsii .cltu heidän lausuntonsa ei tulisi olemaan suo­siollinen
hiinRn puolueelleen.... Tämä on se mies,
joka pyytää tämän parlamentin ahtamaan hänelle alle-kirjolukGella
varustelun tyhjän pankkiosöluksen, jot­ta
hän voisi uudiislaa vuoden 1917 tapahtumal.»
Meighen teki enemmän; Hän rikkoi; Winnipegin la­kon
arraottömasli. Hän paljasti julkeasli halvekäivari-sa
korupuheita «perustuslaillisuudesta», kun ne joutui­vat
ristiriitaan omislsvain etujen publustaniisen kanssa.
Kn,säkuun 17 p:nä, 1919, Winnipcgin lakon johlajain
vcngilsemisicn jälkeen, siilikötli hän liiaohalliiuksen
la]cimichel!o A . J; And^e^y5ille: «Huoliniatta epäilyk-sistani
V2ngi}3;^ni;s':cn Ja Vangillujcn Stony Mouniainis-sa
(sijaitsevassa kuritushuonevankilassa) pitämissn
t c k n i i i i s c a l a i l l i ä u u d K n suhteen, tuntuu minusta, että
pixi-incn karkottaminen, on parai toimenpide hvt. kun
vaiigitsahiiset ovid loimiletut, ja nic voimme myöhcm-niii:*
harkita hyväksymistä.» Tämä oli sen työläisvr.s-
{aiicnlainlaadinnan takana oleva hcnki,_^jcka lainiaci-dip.
f.i McigbeJiin haliiluksch toimesta vuonna 1919 hx.
Kommunistipuolue Julistaa, elta vain koko kapitali-tiscn
järjestelmän hävittäminen, vain tuotanto- ja jako-väiincidcn
yhteiskunnallisluttaminen työläisten ja maan-yiljelijäin
hallituksen alaisena tuo pysyvän Hcvenhyk-sen,
täyden elinmahdollisuuden ja vapauden työläis-ja
maanviljelijäjoukoille. Pikaisena, joskin osittaisena,
yhteiskunnallrstuttamistoimenpiteenä vaadinihie me
kaivoksien Ja rautateiden kangallisiutlamisla korvauk­sitta.
Besco, joka nyt pyytää hallituksella-lisää avus­tusta,
on surkeasti epäonnistunut kaivos- ja terästeolli­suuden
hoitamisessa Nova Scotiassa. G. P. R:n kansal-liptuttaJninen
ja yhdistäiuinpn kansalliseen rautatiejär-jeslelmän
kanssa tulisi, jos silä käyleitäisiin yhteisenä
yrityksenä kaivoksien kanssa, työläisten kontrollin a-
Inisena antamaan työtä ja elinpaikaii kaivosmiehille ly­hemmän
työpäivän ja riittävän palkan i-autatielyöläi-v!
ik,syttiin neljässäkynmienessä niinulijsa ja joka teki sjije ja halvenunat rahdiakulctuähinnat niaanviljelijöil-vapaaefatoiset
myönnytyksensä työväenliikkeelle, enne-kun
hän oli pakotettu tekemään joitakin Iiittopar)amen.^
Iin kahdelle tyoväenjasenelle siksi, että nämä pitivät
kasissaan vallan tasapainoa viime parlamentissa?
Kapitalistinen diktatuuri ja työväenluokka
Maan todelliset hallitsijat ovat pankkiirit ja tehtaif
lijat, joita eivät palvele vain nämä vanhat puolueet^
vaan myös sanomalehdistö, saarnastuolit, poliisit, oi­keuslaitokset
ja sotavoimat. Canadan työläiset-ja maan­viljelijät
ovat i alistetut kapitalistiseen diktatuuriin
mikä ei.ole yHtään vähemmän todellinen siksi, että se
on . verhottu «parlamentaariseksi kansanvaltaisuudeksi».
Tuotannon, jaon ja vaihdon välineet^tditaat, kaivokset,
myllyt,-pankit ja suuret kaupat ovat väestön pienen o-san
käsissä, joka omistuksensa ja kontrollinsa avulla
on asemassa, jossa, se voi armottomasti riistää väestön
suurta enemmistöä. Katsokaa pankkien, kaivoksien,
paperiteollisuuden ja osasto- Ja «ketju»-Jcauppojen
yhteensulautumisia. v
Mitä tämän diktatuurin alaisuus merkitsee työläi­sille
ja mahnviljelijöille. Hallitukseni työviiaston vi-:
ralltnen lehti «Labour Gazette» arvioi v. 1923, että alin
elinkustannuksiin riittävä rahamäärä toli $1,612. Mut­ta
kaivostyöläisen keskimääräiset ansiot olivat alle
$1,425. Tässä paljastuva työläisten palkkojen riittä­mättömyys
on vielä suurempi, kun otetaan huomioon,
että Canadan rautatietyöläisten veljesliitto, 'toimitettu­aan
koko maata käsittävän tutkimuksen, huomasi, että
«terveelliseen ja siedettävään elintasoon»-riittävä alin
rahamäärä oli $2,202 vuodessa. '^Katsokaamme esim.;
automobiiliteoliisuutta, jonka työläiset sallivat itsensä
tulla tehtailijain toimesta marssitetuiksi .Ottavraan lähe.
tystöisää, joilla harjötetaanl tullipropagandaa. .Vuonna
1 9 ^ oli automobiilituotanhbn arvo $88;000,000. Mak­setut*
palkat kuitenkin nousivat $14,219,317,' eli vain
16.r prosenttiin tuotannon varvosta.' Tänään 'tuottaa
yksi 'työläinen enemmän kuin' kaksi työläistä kykeni
tuottamaan^; muutama; vuosi sitten. - -Mutta: työläiset ei-vät>
tästä liyödy. Tilastotoimiston. numerojen' mukaan
lisääntyi työläisten tuotantokykyä 40 prosentilla^ vuodes­ta
1917 vuoteen 1923. Mtitta palkat kohosivat vain 11
prosentilla. ; Samalla ajalla lisääntyi teollisuuteen si-jotettu
pääoma 25 prosentilla^ mutta näbsä teollisuuk­sissa
työskentelevien työläisten ^lukumäärä^ oli vuonna
1923 noin 23.7 prosenttia suurempi kuin tänään. Ra-hakapitalismi
merkitsee lisää tuotantoa ja ' enemmän
voittoja työnantajille-ja,-vähemmän paikkaaja enem­män
työttömyyttä työläisille. ^
Vanhuudeneläkkeet ja senaatti ,
Eikä kapitalismi ole yhtään ystäväilisempi työläistä
kohtaan sitten; kun hän on loppuunkulunut ja vanhen­tunut.
Yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön katsoen^ on
Canada yksi taantumuksellisimmista maista maailmas­sa.
Esimerkl^inä tästä on se julma kohtelu, minkä se-natti
näki hyväkseen antaa lakiehdotukselle vanhuuden-,
eläkkeistä, huolimatta siinä maksettaviksi esitettyjen
eläkkeiden niukkuudesta. Liittohallituksen yleisen ti­lintarkastajan
raportti osottaa, että' maa maksaa vuo­sittain
; $15,333,12 eläkkeinä kolmelle ylioikeuden tuo-inarille.
Kahdellekymmenellekuudelle Ontarion Ja Que­becin
entiselle tuomarille maksetaan vuosittain .eläk­keinä
yhteensä $118.660. Jokainen senaattori saa sään­nöllisesti
$4,000 ja lisätulot vuodessa. . Mutta vanhen­neille
Ja miehuutensa antaneille työväenluokan Jäsenil­le
ei ole Varaa antaa eläkkeitä.- Lähes kaksikymmentä
vuotta on kulunut'siitä, kun Suurbritannia laati/van-huudeneläkelaiuj
mutta Canadan senaatissa olevat «po­liittiset
tyhjäntoimittajat ja puolueiden käskyläiset» tap­pavat
lain, joka^ olisi antanut kaksikymmentä dollaria
kuukaudessa seitsepiänkymmeritä vuotta täyttäneille
työläisille.
Eikä senaatti käyttänyt epäysöikeuttaan vain 'Vatdiuu-deneläkelain
tappamiseksi; Se myös kumosi^^-siirtdlais-
Ja; rikoslakiin esitetyt ja edustajahuoneessa hyväksy­tyt
muutosehdotukset. Niin kauan, kun se on olemas­sa,
tulee senaatti tukkimaan tien Jokaiselta lakiehdotuk­selta,
joka vähirmnässäkin määrässä hyödyttäisi työ-isiä
:Jä maanviljelijöitä. Yhdeksänkymmentäkuusi
senaattoria, jotka ovat niimitet)! senaattiin eliniäk-seeh
?4,(J00 vuosipalkalla, eivät ole yastuunälaisia
muille kuin kapitalisteille. ' On turhaa puhua senaa­tin
«reformeeraamisesta». Vain senaatin hävittämisen
kautta voimme me vapautua sen epäysoikeudesla.
^ kapilalisniinhävitiäininen
Viaporm hpiD!^&
Vuonna 1906, Venäjän allöisen
tsaristisen :f hallituksen hajotettua
ensimäisen valtajciinnan duuman,
puhkesi ympäri Vonäjän laajoja le-vottoinnuksfa
heinäkuussa sekä ar-meian'
että laivaston keskuudessa,
korkeimmilleen nousivat levotto­muudet
V i a p o i ^ a j a Kronstadissa,
joissa edellisessä heinäkuun 30 ja
jälkimäisessä elok. 1 p:nä puhkesi
av.oin sotilaskapina.
Viaporin kapinan aikana Suomen
työläiset julistivat suurlakon j a es-^
tivät hallitukselle uskollisten jouk­ko-
osasto jej)- kuletuksen.; Samoin
ottivat suomalaiset työläi^t aktiivi­sesti
osaa ^ taisteluihin Viaporissa,
jossa heitä - o l i useita satoja, joista
monet kymmenet Suomen oikeuslai­toksissa-,
suomalaisten> herrojen-.toi­mesta
tuomittiin vuosikausiksi k n r i -
tushuoneeseen - taistelusta tsarismla
vastaan. : Samoina päivin^ tapahtui
myöskin onsimäinen aseellinen yh-teienotto
Snpmen työläisten puna­kaartin
ja: /porvariston lahtarikaar-tin
välillä. > ,
' Ruotsalaisessa kommunisti j u l k a i ­sussa
käsittelee Viaproin kapinaa
1906' varsin läheltä seurannut • k i r .
j o t ta j a Grigori - Aleksandrov, tyhjen­tävästi
tätä' yhtä suuren vallankumo­uksen
ensinäytöstä, jota, ' samoin
kuin muita'samoihin aikoihin Venä.
jällä sattuneita kapinaliikkeitä L e ­n
i n piti Vallankumouksen "kenraali-harjotuksena'^
J^leksandrov sanoo,
että kapina oli niihin aikoihin satr
tiineistä sotilaskapinoista suuren­moisin.
''Kokonaista kolme päivää
liehui vapauden lippu Viaporin l i n -
notusalueella, • j a * kokonaista kolme
päivää taistelivat sotilaat, matruusit
j a ; suomalainen punakaarti sankaril­lista
kamppailua". Kapina o l i k u i ­tenkin
'tuomittu epäonnistumaan.
Se b l i l i i a n aikainen, sillä ei ollut
oikeata johtajaa, joka xAisi ollut
kiinteässä kosketuksessa kapinallis­ten
^joul£kÖJ6iä*icanssa. Kapinan joh­taja,
kapteeni, Cyon petti sosialide-^
mokraattisen puolueen (bolshevikit),
vfehkeili - sosialiyallankumouksellisten
kanssa, jätti .kesken taistelua johta-japaikkansa,
mutta rehenteli jäl­keenpäin
ulkomailla "sankarillisen
esiintymisensä" johdosta, mikä san­karillisuus
^päättyi siihen, että hän
1917 vehkeili' ' valkosuomalaisten
kanssa j a on nyt läheisessä yhteis­toiminnassa
. ti^aarilaisten kanssa ja
toimii, asuen Tukholmassa, erään s i ­käläisen.
porvariUisen lehden 'Mos­kovan
kirjeenvaihtajana", eläen toi­sin
sanoen herjaamalla päivästä toi-=
seen työväenvaltaa. '
Valaistakscen silloista ilmapiiriä
kjipinallisten keskuudessa lainaa
Aleksandrov v. «1906 elokuun s l p:nä
ilmestynyttä salaista "Kasarmlvies-tiä",-
jossa k i r j o t e t t i i n:
" O n ollut ylväitä päiviä! Soti­laat
ovat, palaneet kansansa luojcse.
Kansa on löytänyt poikansa., Sor­rettu
venäläinen .sotilas irrotti or-jakahleensa.,
Kauhu ja pelko tart­tui
tsaarin lakeijoihin -r— tila^iherra-ppika-
upseereihin. Miten he olivat­kaan
tehneet kaikkens:: tuIcahuttaaTC-seen
sotilaiden "elävän sielun".
kansalle: "Olemme teidän puolellan­ne.
Yhdessä olemme me kärsineet
tsaarin pyövelien, tilanherrain..^ j a
työnantajain vallanalaisuudessa ' —
yhdessä tulemme me • vallottamaan
maan j a vapaudea!"
N i i n , ne olivat ylpeitä päiviä! K o l ­me
päivää liehui punalippu ylväänä
Viaporin linnotuksella. "
Eteenpäin maan ja Tapanden
* ' ^ ' p i i o l e a t a !
oli se tunnus. Kolmen päivän ajan
taistelivat tykkimiehet kuin leijonat
tämän lipun -alla. Koko maailma
seurasi ihmetyksellä heidän sanka­ruuttaan.
Taisteleva Venäjä lä­hetti
heille siunauksensa. Kolme
päivää taistelivat tykkimiehet suo­malaisten
työläisten rinnalla. J a m i ­ten
lähellä olikaan voitto! '
Valkoinen lippu kohotettiin jo
keskussaarella. Komentaja ratsu,
miehineen oli antautunut. Mutta
John Leppäsen nmis-toUe
Kurj. J . W .
Maan
Viapori ei voinut kestää yksinään,;
sillä Venäjän kansa ei voinut tukea
kapinallisia, j a ' m u u t sotilasosastot'
eivät olleet vielä valmiita kapinaan.'
J a niin kukistui Viapori epätasai-:
sessa kamppailussa. Se kaatui vel­jiensä
kätten Icautta -— veljiensä,
j o t k a eivät olleet vielä tietoisia sii­tä,
mitä asia koski.
Ikuinen kunnia heille, j o t k a . k a a ­tuivat
taistelussa! Heidän nimensä
on säil3rvä niiden joukossa, j o t k a o-vat
taistelleet ihmiskunnan valoi-
^ m m a n tulevaisuuden puolesta.
Heitä tullaan siunaten muistamaan
sukupolvesta toiseen. He ovat kaa­tuneet
taistelussa, kansan vapauden
puolesta. Heidän muistonsa on ole­va
ikuinen!
Viaporin sankarit kaatuivat,N mut­t
a he osottivat kansalleen; mikä val­tainen
liittolainen tällä nyt o l i . A r -
meia - ^ V e n ä j ä n pyövelien viimei­nen
toivo — hylkää kansan vihol­liset
j a siirtyy vapaustaistelijain
puolelle.
Kansan voima kasvoi.^ Taistelu
kohoo j a laajenee. Jätti-työväen-lupkka
nousi malttamattomana t u ­levan
ratkaisevan taistelun johdosta
verivihollistaan, tsaarihallrtusta vas.
taan. Venäjällä ei ollut ainoata­kaan
kolkkaa, missä ei kapinan hen­k
i olisi kohottanut, päätään — vaik­kapa,
vain, lakkojenkin muodossa.
Nälidintynyt venäläinen talonpoika,
joka" ön menettänyt uskonsa tsaa-
>riin, on päättänyt kuolla taikka
voittaa. Hän etsii pelastustietä elä­män
vääryyksistä. Ja tämän tien
osottivat bolshevikit. Oli olemassu
vain yksi pelastustie ~ Venäjän
itsevaltiuden täydellinen murskaa­minen.
Ja vain aseellinen kapina
koko kansan taholta voisi suorittaa
tämän. Hetki lähenee, j o l l o in koko
Venäjän kansa nousee yhtenä mie-he.
nä sortajiaan vastaan.
mahtavinta, niinkuin pienim-pätä
on vartoomassa Tuonen.: venemies.
E i ^ >kuoIo' elämälle" velkaa ~ jätä,' -
sun nurmen alle päättyy kerran ties.
Väsynyt - vaivoistaan saa uipahtaa,
uus' elo riemuin esiin pulpahtaa,
näin elon uhrin yhä nndistain.
Vaan kesken kesäpäivää kaunihinta
ei uuras työmies mieli lepohon.
V i e l ' iimon t u l t a huokuu rehti rinta,
kultainen elönkorjnu eessä on. ,
On turhat nuoruus-myrskyt . v a i ­menneet
j a elon arvoitukset auenneet,
j a eessä vartoo vakaa, uuras työ.
Kas silloin saapuu Manan outo
••• m i e s i ; .
j a lausuu sanat tyynet; mutta
• pontevat: - ^ -
" S u n tähän kätkee lyhyt elon tiesi,
saat jättää ,omaisesi armahat!"
Käy silloin synkäks' mieli raatajan,
kun myrsky elonlaihon kukkivan
noin arvaamatta multaan murjoaa.
E i saapuis elon kesän kukinnassa
noin kutsumatta Tuonen niittomies,
jos yhdyt, ityöiäisluokkarintamassä .
j a itse tasoittelet e l o n t i e s . ' .;
Sun orjaherrat kuiviin imeyat.
vain varjon ihmisestä . jättävät,
näin yhä uhrilaumaa lisäten,. '
Jää hyvästi, sä kallis toverimme!
Sä olit sortovallan uhri myöi^.
Mutt' alttihina astuit riveihimme,
j a sorron murtamista tähtäs työs.
E t nähnyt päivää köyhälistön voiton,
vaan sentään idän kauniin aamu-koiton,
mi onnen päivää lupaa lapsilles.
Jää hyvästi, sä yksi joukostamme,
sä altis uskollin,en rivimies!
K u n kukin tarjoamme parhain^
pamme,
n i i n leimua köyhälistön uhrilies.
On teko pienemiHkin silloin suuri, ^
jos harras-sydän on sen a l k u j u u r i;
se silloin suurta päivää jouduttaa.
saisiä lakkotaistelnita Pohjolasta.
J a nama ovat kaikki j ä r j e s t v n^
taisteluita. Niinpä ' ^ ' ^ « ^
t a r p o j a t k i n jo järjestöihin.
Niinpä_ on j ä ^ e s t^
J O SL
t a on seurauksena taistelut Xr-pä
tässäkin kappaleessa heti ala«.
pojat ovat työsulussa. KappaleT
^tasta loppuun mieltäkimnttävä. P
t e n toivonine tyydyttävämme
ronton suomalaista yleisöä. Ja s»
maEa.tarjoamme kansalliseen nävt
t e l 5 ^ tuleviUe ^eraspaikkakaaS"-
laisiHe hupaisan illan, . •
. ;Siis kaikki siUoin haalille. Tans-sia
on yksi tunti uuden hjTrän tans.
siorkesterin soitolla, jota toronto-laiset
ovat jo kokeneet pari kertaa,
että tietävät knmka hyvin tQ
soitto passaa jalan päälle. Siis
4;p..-nä -syyskuuta tavataan.
Naytelmasearan yleinen koKoai
pidetään syysk. 6 p:nä kello 2.30
J - P P f ' J s i pyydetään kaikkia entisiä
näyttelijöitä saapumaan tähän ko-koukseen,.
j a erikoisesti uudet ter-yetiiljeita.
Kaikkien nuorisbUitto]
laisten pitäisi saapua tähän koko­ukseen,
j a ruveta ottamaan näyttä-mötoimmtaan
osaa. Sillä pe^gi.
tamme oppilasosaston. Tilaisundes.
sa tarjoamme kahvia hyvien leivos­ten
kanssa; j a muutenkin pidänune
kaikenlaista hauskaa jälkeen koko­uksen.
.'Siis kaikin haalille.
Orkesterin pernctava kokou* pi.
detään syysk. 5 p:nä kello 6.30 j.pp.
.Silloih - pyydetään tulemaan kiaikkia
entisiä orkesterin jäseniä. Ja uu^et
jäsenet myös tervetulleita. Me ma­lamme:
heti harjottelemaan syyskon-serttiohjelmaa.
Kaikkia lasten van-hempia
pjrydetään tulemaan samaan
kokoukseen, sovimme harjotusajas-t
a y.m. tarpeellisista asioista. Tai­kaa
; mukaan alussa, niin saamme
pian kokonaisuuden syntymään. Tie-'
dossa on j o 13 jäsentä, vaan jouk­koomme
pitää saada 25 he.nkiJöä.
Silloin me voimme tarjota yleisölle
täysipainoista musiikkia.
K a i k k i kappaleet ovat uusia, oi­kein
konserttimusiikkia. Siis 5 p:nä
syyskuuta. —• Joku.
Ft Williainm uutisia
Jää hyvästi! Me hautas umpeen
- / i i : luomme,
sun muistos sydämeemme säilyttäin
j a mulliaas pari kyyneltäkin suonitine,
vaan > sitten taistoon taasen, pysty-
, päin!
Kun - kaatuu toverit, niin uudet
sijaan!
Vapaus kokoon kutsuU' soturiaan.
Vinhasti- liehuu -lippu -punanen.
Silloin: •olkaa valmiina sotilaat!
Katisan kanssa t e voitatte — kansaa
vastaan odottaa teit;i tappio j a toi­voton
orjni'?. .Ia kun kansa nou­see,
jiittykäu veljiinne, sotilaat ja
matruusit. Voi sitä. ..loka nousee
kansaa vastaan — hänelle ei kan?sv
, „ . .., . „ „ • j_ , tule koska-in antamaan anteeksi. C l -
Viekkaudella väkivallalla ovat he k^^; valmiina, sotilaat!"
koettaneet tehdä sotilaasta — jo­ka
vielä eilen o l i : talonpoika taikka
työläinen —- uskollisen ; kartanokoi-ran
tilanherroille ja työnantajille
ja kiihottaakseen häntä työläisiä ja
talonpoikia vastaan,.kun nämä nou- Tappion »opetukset — noin tuhatta
Ja- kir.iott?jn huomauttaa, että
tämä tapahtui kaksi vuosilcymmen-,
tä sitten Ja kuit-aiikin tuntuu kuin
.=•6 olisi a"van vsvss tapahtuma.
£evW suojelemaan oikeuttaan. Mut.
ta miten he erehtyivätkään t He e^-
vät voineet riuhtaista sotilaasta "elä-matrtiuFia.
j a sotilasta rangaistiin,
37: kttplemantuomiolla; antoivat
voijfoon : .iohtavaa kokeniusta, ia
vää sielua", he eivät' "voineet saada j kun v. 1917 myrsky nostatti ukkos-häntä
unohtamaan,, että hän oli l i - ilman, ryhtyivät boliv^evlkit ttfimeon
haa kansan lihasta ja;; verta sen: ve- yhteenjuotettuna joukkona, joka
restä. Viaporin^ tykkimiehet ovat/ käsitti työläiset, talonpojat j a soti- !
kuuluttaneet ääneen koko Venäjän; laat!
Suomalaisen «euran näyttämö esit­tää
syysk. 4 p:nä yhden näyttämö-uutuuden
"Korpivirroilta" 4:ssä
näytöksessä. Tämä on uusi ''Tuldd-j
o k i " , vaikkakin tämä on nykypäi­viä
kuvaava kappale. Vasfti ei jo­kivarsilta
laulut vieläkään ole lop­puneet,
vaikka elämän tapoihin k y l ­läkin
on osaksi: muutoksia tullut.
Vaan missä pn naisia, siellä on rak­kauttakin.
Niinpä Korpivirroillaicin,
Oriv näet "patentin" saanut vanha­poika
ja toinen leski-immeinen ja
ikää bn jö kummallakin, niin ettei
viinatta sanoa viitsi. Ei siis; ihme
«raikka se rakkauskjn väliän jupi-lecraa.
:.• • , ,
J a sitten vähän riijata lupsauttai-si
aluksi j o n k i i i ' a i k a a , jä uiton pää­tyttyä
käväistäisi vihittää rojautta-massar
Niin sopii sitä katsella tu­leekö
siitä mitään. Ja taas suruis­saan
vähän laulaa hoilauttaa, hiin
siinä se ilta meneekin^ "
Vaan leikki sikseen. Jokainen on
sanomalehdissä seurannut tämänke-nKihiioliiseksi.^
britiiläissyutyjslen alamaisten salaiseen
l:arkot-ta:nisen ilmqn valaniiesoikcuden kulustelua ja
oikeutta vfetoamiseen karkotuspäätÖkscoiä, yksiJiom?.azi
kapitalisteille epämieluisesta toiniinrtasta työväenliik-keesöä,
ja määritteli perusteellisemman halliluksecn
kohdistetun arvostelun kapinallisuudeksi rikoslain mu­kaan.
Varmaankaan Mcigheri, tuo ärtyisä junkkari, oi
ansaitse ainoatakaan ääniä työväenluokalta. Mutta on­ko
Mackenzie King,yhtään parempi? Miksi hän äit-te
useiden lakkojen aikana lähetti sotiIaita\ Nova Sco-tiaan
auttamaan British Empire tcräsyhtiötä, joka nään­nytti
nälkään kaivos- ja terästyöläisiä? Mitä Macken­zie
King teki työtlönÄien hyväksi? Mitkä olivat hänen
le. Tässä viileydessä me edelleipn vaadimme pankki-järjesJrelmän
kansallislutlaniista, jotta se voidaan aset­taa
palyelenjaan maanviljelijäin osijiusloiniinnaliistcn
järjcöt^en ja kansallistutetlujen teollisuuksien etuja.
KysYinys pernsluslaista
Näiden vaalimusten läpiajaminen on' mahdoUisla
vain iisehaliinnollise^sa"^ jCanadj^ssa. Kenraalikuver­nööri
Bvngin sekaantuminen parlamenttikriisissä on
osottanut, että Brittiläisen ;Pohjoi5-Amerikan lain alai­sena
Canada on vielä Suurbritahnian siirtomaa. Tämä
on näissä vaaleissa esiinty\'ä «perustuslaillinen kysy­mys
». Miksi-^ei Canadalla tulisi olla omaa perustus­lakia?
Miksi tulee saiarieuvoston Lontoossa eikä Ca-nadKu
ylioikeuden ratkaista canadalaiset kysymykset?
Miksi tulee ulkovallan edustajan olla senaatin päämie-henä
Canadassa? Miksi tulea Canadan automaattises­ti^
sekaantua brittiläisen imperialismin .soliin? , Viime
sota kiiormitli Canadan kahden j a puolen biljoonan dol­larin
kahsallisyelalla, jota Icäytetään verukkeena yh­teiskunnallisen
laiiisäädännön kieltämiselle ja joka on
lisännyt sodanjälkeistä taloudellista lamaannusta tas--
sä maassa. Ja tästä huolimalta amiraali Jellicöecsil-:
,tää, että Canadan tulee lähjbtlaa §36.000,000 vuosittain
brittiläisen laivastori ylläpitämiseksi seuraavaa sotaa
varten. Työläisillä;on kannettavanaan ei vain kapita­lismin
riisto, vaan myös kapitälisLisen imperialismin
taakat. Täydellisen its^niääi-äämisöikeiiden saamiseksi
Ccnadalle kotoisissa ja kansainvälisissä asioissa mc
vaadimme Brittiläisen Pohjois-AraerikF.n lain hylkää-r
mistä ja Canadan täydellisen itsenäisyyden julistamis-ta
parlamentin toimesta. ,
Lähimmät vaatimukset
Edelleen, lähimpihä vaatimuksina työväenluokan a-scnian
parantamiseksi ja sen voimistultamiseksi talou­dellisesti
ja poliittisesti, me vaadimme seuraavaa:
1) Kahdeksan tunnin työpäivää,^viisipäiväistä työ^
viikkoa ja kansallistaminimipalkkaa- ''^
2) Kaiken siirtolaislain, kansalaistottamislain ja
rikoslain eri pykäliin^sisältyvän työläisvastaisen lain­säädännön
kumoamista. -
3) '. Xakkovartioinnin laillistuttamista rikoslain 501
pykälän muuttamisella.
4) Sotaväen teolliäuasriitaisauksissa käyttämisen
lakkauttamista. '
, 5^ Vaalisijötuksien; poistamista. Ammattiliitoille
oikeutta verottaa jäseniään poliittisiin tarkoluksiiri.
6) ;. Kansalaistultumista ilman minkäänlaisia puolu-eellisuurlcn
harjottcmista työvHcnjärjes-töihin kuuluviin
kansalaisiksi, pyrkijöihin nähden Ja vuonna 1919 hal-lilusmääräyksellä.
säädetyn karhoLuslain kumoanlista.
7) Keavostöliiton täydellistä tunnuslaraista ja luo­ton
myöntämistä; sille.
8) Laokkasolavankisn vapauLlamista Albertassä
ja Nova Scotiassa. ' :
9) Polijois-länne:!/alueitten lain — joka kieltää
Albertan työläisiltä oikeuden valamie-soikeuden kuu­lusteluun—
kumoamista. . ^
10) Militaristista kadcltiharjolusta varten liittohal­lituksen
taholta annettujen rahaerien myöntämisen lo­pettamista;
11) Vapaata työttömyysvakuutusta valtion laholta.
,12) Kaikkien yli ?5,000 nousevien pääomien verot-tamisfa
sotavelan poistamiseksi.
13) Senaatin hävittämistä.
14) Brittiläisen Pohjois-Amerikan lain hyjfkäämistä
ja Canadan täydellisesti itsenäiseksi julistamista.
^^anad(Bt kommunistipuolueen toimeenpaneva
- keskuskomitea/^
Lastan iltama. Lauantaina, 4 päi-vä'ti-'
k:ta,'on "Purtillä" suurenmoi­nen
lasten iltama arvokkaalla ja mo.
nipuolisella ehjelmnila, jonka tule-,
vat suorittamaan yksinomaan, lapset.
Lasten vanhemmat, samoin kuin
muukin yleisö, tulevat tietysti pi­tämään
tilaisuuden mielessään ja
saapuvat oikein. ' runsaslukuisina
seuraamaan lasten mielenkiintoisia
esityksiä. Tanssille on myös varat-tu
aikaa, joten tanssihaluistenkaan
ei tarvitse jäädä pois tästä tilaisuu­desta.
Ohjelman esitys alkaa klo 9 illal­l
a . Lapset myyvät etukäteen lippu­j
a , jotka maksavat ainoastaan 25
senttiä kappale. Ovella ne maksa­vat
30 senttiä. Siis, ilman pitem­piä
puheita, täyttäkäämme "Pirtti"
viimeistä sijaa myöten lauantaina
4 päivä tätä kuuta.
" K o r p i v i r r o i l t a " , Suomen perä­pohjolan
-tukkityöläisten elämää ja
taisteluita kuvaava näytelmä, 4:s3ä
näyt., esitetään " P i r t i n " näyttämöl­tä
työnpäivänä, .6 päivä tätä kuuta.
Näytelmä on arvokas ja mielen­kiintoinen
ja siinä olevat toistakym­mentä
laulua tekevät sen ssmalla
katiniilKi j a viehättäväksi.
Muun muassa, ön tämä vieiä uu-tuus.
meille canadalaisille. «iilä mei­dän
^näyttämömme on ensimäinen,
joka on "onnistunut saamaan sen täi-,
läpuolen rajan esitettäväk.5een ja
niinollen ei :kenelläkään ole syytä
jättää tätä näytelm-Ji-i näkemättä.
Näytelmän on kirjottanut peräpoh­jolassa
ItQSvanut j a asuv.u .kirjauija,
H e l l a Kotijärvi ja näinolleir, kun
hän on its^« ollut aina tilai:-uudessa
.seuraamaan peräpoh.jolan tukKityo-läisten
elärtiää j a taisteluita, on hän
voinut tämän näytelmänkin kirjot-taa
tositapahtumien valossa, loten
se -ei ole. pelkkää mielikuvituksen
luomaa. Saapukaa .=.iis kaikin^ kat­somaan:
tätä hyvää .ia arvokasta
näytelmää. Esitys alkaa kio 8.30
illalla. Liput: etukäteen ostettuna
maksavat 35 senttiä kappale..^
SanomalehtikirjeenvaShtaja, JO-^^
valittiin kokouksessa joku aika sit­ten,
on taitanut unolitaa tehtävänsä,
koska ei ole vi-alä yhtään^kirjotu-^
t a näkynyt. Koetapa p:5t:-.;v mu--,
taa valkoiselle ja lähettä:i lehteen
julkaistavaksi. _____
'fr
Eri saikkakimmlia
N O R T H BAY, ONT.
' Tämä on kylä, jos La r-ar-^on r.a-kee
kirjotusta Vapauden V^^^
j a tä3?äkään en tahdo tä-Ji «yl^
lainkaan loukata. TahJon v.i!n sa­noa,
että kyUä tämä on kokoonsa
nähden sievänlainen "City". ^
Mutta työläisille tässä tah.ois-n
tuoda näkyviin itse elävän elafflafl
varjopuolia j a erittäinkin miile ty
miehiUe, jotka eivät ole viela ^7"
neet täältä Temagamiin rakennetta