Vapaus, March 13, 1930

              Toi^taina, maalisk. 18 p i p ä — Ttiur,, March" 13
/ A P A I JS ty»«ta«8a < 1M aaa«k«sssns)a. IIB««77
^ vAfAUä ILibettr/
« « o t o M l at tb* P o « OffJc« D«p«ta<a». Otuws. M «eeoad cJM» maixm
p M M M t a . V ^ o * . Ben e » . a«afc«nr. Oat.
o l o M B Q s SctsctilU
* J i e l i » « t . J u l i o n 1038. - Toiauta» 536». — ltir>«Jc»opp« 2 3 « *:
Siaa»n(iiä J . V. AU«n«t
Sauctr: I. V. AU«TUI.
9({ic«. Bookstore «a<J Piioubop: V«p*u BaiMio». Elia Street.
..a—. . —
Vtptn^ f JO. Box V>, äs(U>aiT. Osa.
_ TILAUSHINSAT:
*vi4t»<>. t »äa. 3 MC «1.75 i « 1 kk. tlXO. — fhd»f»aitoihi» >•
•iii^-OMU^:' i fk. piAM, * kk- S3^t im 1 kk. tlM-
• lLMOtUSBI.V>AT VAPAUDESSA:
jBr-trzTrx-Hisoial-^-. »1 .>J k:,.rt,. »J..* i-AV. « r r u - - A . i . , f c ; . i ' - a r.r«:«»fo;7..ak»«:
eit^r " A.-r-i-T-, : t - u i t - t . , , >'l.<)d iT.e., — K..t*-fitootak»«l
•enlfutUJt? on, ia5.;.t;:.r«>, l . . h « = v , i v i ,:i..v:^.:..r.ta e ' ; . i , i - . ' . r 7-.,
« c a - r r » ! rri.-.:..- Ti- I M .^^r... M.n,<..»..-> - n . r f . fof » . T g ^ I r . T r t . ^ - ..
:» t'/t t rii-,;r,; m K;rin!* y-',p)r i: Cti:uii^ ^
_ J i J i fz: v i . t l j . u i .•..i'..<ui;»e»-i. k.C(rf»«BU»-, kirj<.tt«kt« - n Iiii
Kapiialismn taloudellinen pula
ka sodan alussa olKat pettäneet työväenasian ja myyneöt työväenluo­kan
imperialistiselle sodalle. Nämä käänsivät tasavaltalaisen kumo­uksen
vain muodollisesti "kanssanvaltaiseiksi" kuraoukseks.^; Saksan
porvariston valtiollinen valta säilytettiin edelleen. Työväen kumous-yritykset
kukbtettiin verisesti noskein ja scileidemanmen aviilla.
Sen jälkeen ovat SaLsan sos.demit olleet kaikessa mukana kapi­talistisen
järjestelmän uudelleen järjestämisessä Saksassa, Missä on
käynyt päinsä pettää työläisiä sovitteluilla, ovat he niihin tnrvantri-neet.
Missä on vaadiUu häikäilemätöntä väkivaltaa, ovat heidän kä-tyrinsä
olleet siihenkin valmiit. Saksan nosket ovat m.m. avustaneet
porvaristoa''vakiinnuttamaan valtaansa. Kun voittajavaltiot määräsivät
Saksan maksamaan suuria sotakorvauksia ensin Versaillesin ja sen
Jälkeen Dauesin sekä nyttemmin Youngin .sopimuksien kautta ovat
hosket antanea kannatustaan niiden toteuttamiselMi. He ovat vaatineet
i^yöläisiä uhrautumaan "yhtei.sen isänmaaJf»" etujen nimessä.^
Yhdysvaltoja lukuunottamatta on Saksassa paasty kaikkein p i ­simmälle
teollisuuden uudelleen järjestämisessä. Sangen nopeasti ko­hosi
Saksan kapitalistiluokka jälleen jaloilleen Se sos.demien suo­siollisella
myötävaikutuksella rationalisoi perinpohjin teollisuutensa.
Tämä merkitsi Saksan työväestölle pitempiä työpäiviä, alempia palk­koja,
enemmän hiestytystä ja lisääntyvää työttömyyttä. Se merkitsi
työläisten yleistä elintason kurjistumista.
Kun nyt on tullut kysymykseen Youngin sotakorvaussopimukscn;
tetty. mutta tullaan sUtä paifcalli-sfesti
Ilmoittamaan kyllin ajoissa.
Pankaapa mieleenne tämä hlsttaial-linen
merkkipäivä ja saajrnkaa juh­limaan
tätä uudenajan köyhälistön
ensimäisen onnistuneen valtaannou­su-
yrityksen vuosipäivää. Kukistu­misestaan
huolimatta oli Parisin
kommuuni uuden ajaa buomenkel-lojeö
alkusoitto, havainnollinen oso-tus
Icöyhälistön suuresta historialli­sesta
tehtävästä. Ja sen yhteydes­sä
saadut kokemukset ovat meille
vieläkin suuresta merkttyksestä.
"lEknla&et" taisivat ottaa vähän
itseensä siitä, kun keväinen sade ja
saanut yhtä aikaa puhua ja sa­malla
kaikin voineet seurata mitä
heillä oli sanottavaa, sillä näin
isolle armeijalle on vaikea saada
kaikki sanat kuulumaan. Puhujat
mainitsivat puheissaan, että lippu,
jota sänään kannettiin on ainoa ja
tarkotustaan vastaava työläisille
heidän taistelussaan ja .varma
on voittonne jos tätä seuraatte. —
Nousi joukosta pari työläistä ky­syen,
jos heille annetaan tilaisuus
puhua. Siihen myöntävä vastaus,
sillä nehän on tervetulleita, var­sinkin
kun on kansainvälinen tiläi-
' "suus. Lyhyet mutta asialliset sa-auringonpaiste
ehtr vähin ja Piias\'^^j. sanottuaan taasen poistuivat,
hiihtokelin niin pahoin, että aiotut ^ j^^j^^j^^j^^^ työläisiä olemaan vat
hiihtokilpailut täytyi jattaa pita-|^^„^ j^^^^ äänestää tulevien vaa-mättä^
Ja nayttaa hyvin s^dta^e^^ ^.^ Puhujista . e i
tov. Suksen ^'>ttama kiertop^-. p^^tetta, sillä valmistettuja
kinto tasta urheilulajista jaa Ilman , , . , . -^^ ,.. . - t
S i l u a nykyiselle omistajalleen P"^^»*^^ hpo.ttehjo.ta ei eh-toiseksi
vuodeksi. Sillä onhan epä-:'l^tty kuuntelemaan, oh nahkaas
varustauduttu siltakin varalta etta
j Eri paiHdgmmfa
Tarmola, Ont
Täytän tehtäväni, joka annettiin
minulle jo^ tamnaacuuHa pidetyssä
NX kokouksessa, joka oli samallp-vuosi
kokous. — Mutta tällä-seu­dulla
on tähän saakka oUut niit.
pakkasia, että ei ole- kädet tahto-
Ho. 61
mm
neet ..pysyä niin: sulaö». että j oUs.
mltääir vtrfnut kirjoitella. , -
Onhan täällä naiset' hommliieeC
vointinsa muVaa^n.. feokouksis^l^^^
ollut kerta luukaiiiidessi ~.JSliitta ".e^*
sitä ykin' tahdo' 'pääsfö, sen, vfrtä?;
ett^. kckouksiin, kun ori pitkät mät-"
kat ja pakkaset. Ainahan sitä ke­sällä
menisi,' kun ei eäes palele.
S. J . osastokin on ollut hiljalleen
toiminnassa, vaikka väliillä voimilla
•Nykyinen kapitalistinen talouselämä muodostiia niin moninnii»;ai
seiJkokoomuksen, että tavalliselle ihmiselle tuottaa melkoLsia <^.ikM:k
^\d^iiäML^d\iile siinä esiintyvistä syiden ja seurausten laista. Kautta
mjwilman miilei kaikissa kapitalislisissa maissa on nykyään vaikea ta
ehtojen' toteuttammen, on Mullerm hallitus, jossa sos. demeilla onij^„y^^^^ maailmaUe mihinkä he pys-j
\<'im?kas edustus, esittänyt valtiopäiville kaikenlaisten välillisten ve-'tjryä. Sanoin pojat, mutta on siellä
Uetoista josko tänä ^evpnä enäan v----^--^^^^^^^^^ useammat miehet ovat metsä-hiihtokeliä
tulee, pojat kmtenkin , JO*^ virkavalta sekaantuu, nim „ kauempana, niin että naiset
näyttävät vaan kimpaantmxeen täs-| km parhaansa » » f ^an_ tekee sen , o ^ ^ ^ ^ ™ ^ ^ ' ^
tä. sillä nyt he kovalla tohinalla mikah on kyfy^yk^essa. PuheUlai^ ^ piti' täällä
rauhallinen. Punalippu koottiin
kauniisti kokoon vastaisen varsia.!
joifddilaLii knisi Teollisuuksia seisotetaan, miljoonia tyoiäisii liei p-jkalle, sokerille, kahville ja teelle,
ietäcii» lyöu.jmyytcen ja lytiscä olevionkin o i u s u h t u i t a i. n . > . i . . n i i ' i . IM Nämä tullit tulevat tietenkin raskaasti
' T- i l l a i-^Lna a i k i i . i a l i y l c i i k i i ! h n j i i i i o paku^ta ' i i i ; ' ) ; n : : . i ' i ; ; ; : •• «ajaväestöön. Jotta nämä saataisiin ajetuksi
farmilla. Kyllä hänellä olikin sa-
. , i - T . TT . xT-^'Unettavaa ollut, mutta ikävä vain,
rojen koroittamista. Voidakseen koota sotakorvausmaksuihin tarvit-;tyttöjä ja akk... sitä hienompaa j Laulettiin Kansainvälinen. Nain eivät kaikki olleet saapuneet
:avnt varat sekä saada rahaa muutoinkin arveluttavan menoarvionsa isukupuoltakin, tarkotan, matkassa | loppu, tama suun työläisten kan-, ^^^^^ ^^ita on niin
i Tulkoon tämä sanottua siksi etfei samvalmen manoveri. Sus uusi 2jaj.yoijj ^ällä ^rukalla.
huikeisiin menoihin, esittää hallitus, että uusia tulleja asetettaisiin 1X1-;^^^^^ kaikkea kunniaa yksin niit- vietet-täisL
Niin ja tämä iltama tulee
päivä työväen historiassa.
harvoui tällä perukalla.
Naisten päivääkin täällä
Tämä 6 p. maaliskuuta ei saa- tk. 8 p: S. J . osaston taloUa.
koskemaan köyhään kulut- sitten olemaan maaliskuun 21:n päi- nut liikkeelle ainoastaan siirtolai-jy2gjg5^'oli saapunut runsaasti, yaii-jotka
ovat luoneet nykyisen tilanteen. Porvaristo on tietenkin l - pakoitetut erinäisiin taktillisiin temppuih
vainen esiUämätin, että iamaannustila olisi »alunnaiu.ia Aia^j, J ' - * ' - etä tullien koroitus merkitsee työläisten epäsuoran verotuksen lisäa­joistakin
tilapäisistä tekijöistä. Tämä ei- ole totta. Tarvilsee vain vn mistä, jonka vastapainoksi esittävät erikoista hätätilaveroa: 10 pro-tatä
siUien, etlä useissa korkeasti koneellistuneissa teollisuusmaissa on ggntin tuloveron asettamista kaikille sellaisille virkailijoille y.m. hen-ksi
läpi ovat sos.demit olleet Jvän Iltana, osaston haaliUa tieten- sia, vaan maan varsinainenkin t y ö - ^ i s e t oUvat "makealla" täyte-ihin.
He ovat my^ritaneet j^^ilLl—!L— j Iäinen oli hyvin edustettu. Lento-ityitä. Ohjehnaa siellä oli, m.m. to-
• I lehtisiä iaettiin rimsanlln k S H p l l i i . o..^wmi Tsui^.-inun -nin nionon
jo ^vuosikausia ollut pysyväistä työttömyyttä todistaakseen, että Jtsc^ | ifjiöille, joiden vuositulot ovat jotakin vissiä rajaa suuremmat Toronton oufisia
järjestelmästä on haettava nykyisen taloudellisen tilanteen syyt. Saksan nosket ovat erittäin vaikeassa asemassa Youngin suunni-
Nykyinen kapitalistinen kriisi, joka uhkaa koko kapitalistisen j tej^an kanssa. Toisaalta painostaa Saksan isäntäluokka, että pää;
riistojärjestelmän perusteita, johtuu kapitalistisen talousmuodon syn ilmalle, teollisuudelle on taattava edistymisen ja lisäkasvun mahdolli- , .^.pc»,
nvttämistä vasiafcohdfeta. Kilpailu on johtanut pääomien keskittymi iguudet, vastustaen sentähden kaikissa muodoissa tapahtuvaa pääoman 1 taan saapumaan t.k. 16 päivänä J-el-j y^^^^j^^^ kodittomat kodin. Kauan
. ~ , !lo 114 iltapäivällä
valokuvan ottoa t
samaten nuorisoliittolaisten lehteä
ja Canadan kommunistien työläis­ten
äänenkannattajaa Workeria.
Tämä kaikki jouduttaa kapitali.stin
kukistumista, työläisten ja köyhien
kantofarmareiden tilalle asettumis-
Kuvia otetaan. - V. ^-seura Y-ohjaksiin että työttömät saa
rityksen" kalkkia jäseniä kehoite-! tyg^^, nälkäiset leipää, alastomat
lyttjamista . .
seen. Suuret trustiutumat hallitsevat, kokonaisia teollisuuksia, pyrkien verotusta. Työläisten taakka on toiselta puolen kiristetty äärimmil-saamaan
vaikutuksensa alaiseksi markkina-alueita koko maailmaa kä-,ieen ja'tilanne nopeasti kärjistyy sos.demien ja porvariston asemaa
sittavässä mittakaavassa. Keskittymisen mukana on seurannut tuo-, uhkaavaksi. Tilanne siis ajaa sos.demit nopeasti .sosialifascismiin työ-taritotapöjen
tehostaminen, tekniikan parantaminen. Työn tuottavai-1 väestöä vastaan. Se $60,000,000, mikä menee vuosittain työttömyys-suutta
on voitu lisätä monisataprosenttisesti. ! vakuutukseen, ei läheskään riitä poistamaan työttömyyskurjuutta. Nos-
''Canadan Royal pankin kuukausiraportissa helmikuulta kuvataan kelaiset etsiv^it keinoja, joiden avulla voiisivat "säästää" valtiota nais­maailman
taloudellista tilannetta seuraavaan tapaan: "Vehnän, P'iu-: täkin menoista. Miljoonat työläiset vaativat työtä tahi toimeentuloa,
tavarion, sanomalehtipaperin, kahvin, sokerin, kaakaon, kumin, villan He eivät saa noskelaisilta hallitusmiehiltä kumpaakaan. Sentähden
mieliala yhä synkistyy joukkojen keskuudessa. Joukot kallistuvat yleen­sä
vasemmalle, luokkasuhteet selviävät ja sosdem. johtajat joutuvat
yhä useammin turvautumaan suoranaiseen poliisiterroriin, suojellessaan
"laillista yhteiskuntaa" kumouksellisilta. Näissä oloissa voimistuu
kommunistinen liike Saksassa, sillä yhä suuremmat joukot kiinnittävät
ainoan toivonsa nykyisen sortojärjestelmän kukistumiseen ja tyoväeii
aiktatuurin!peTUBtamiseeov^'-:ii''-! ---^ ••'••'^^"•i nc:i';v-;:,ov;;j..'^ ;
. ^ . " l ^ j i i " l r f I . ' ; ^ i 5 I J l ; > ! MlAAoin: iiii.
varten. Huom! Puvut mukaan.
Samana iltapäivänä, mutta tunti
jälkeenpäin otetaan myöskin kuva
"Murrtrfcsen" esittäjistä.
lehtisiä jaettiin runsaalla kädellä, jvgrttar Sauni Pitkänen piti pienen
puheen naistenpäivän merkityksestä,
johonka jatkoi tov. Ä. T. Hill. Kap­pale
esltettihi myös nhneltä "Siemen
perunat".
Sairauttakin täällä on ollut aika­ihmisissäkin,
lapsista puhumatta­kaan.
Mutta ei se ole pitempilaa-tulsta
vielä tähän mennessä ollut.
Se valittu.
ja muiden tarvikkeiden tuotanto maailmassa ylittää kulutuksen. Käy­tettävissä
oleva tuotantomäärä ja välikappaleet raudan ja teräksen^
autömobiilieii, kutomotuotteiden ja muidien teollisuustuotteiden tuotta­miapa
varten ovat jatkilvJasti suuremmat, kuin Aiitä kysyntä edellyttäisi.
Jois^-tarkäBteltaisiin yhtä ainoata tarviketta^ kuten sokeria, tahi yhden
ainöiaiQteoUisuudez^ kuten autoteollisuuden asemaa, näyttäisi tilanne
tBWS&^Miise^ ilis^tään ytmhärrettäväTtä;' Saattaa 'Mlal'
niaiölmä-pjatVy^kuluMämQanfmutlai
vaHiIfiee^i'SSdiriandikfli6iösU selläisiitt'>&angm^ erilaisiino tuotteb
k u f i ö i Ä ^ n ä S n ' ' j i ' ' k n « Ä t ä t e fc
Mj:iiM^,^tiiif>:ii'i^^ ^^.:irtU,^J^- .. joka elaa ^
; ^'SämäSiia^raääfäfeäa kliftf^jftofvätfsib,' se on,- fcäj^rfäMP K Ä j ^ , «
'--^^tnmi^§^'!^^ nykyinen työväenluokka,
yam nim kauan .kuii]^,t)tft|a! saa
kauan kuin sen työ lisää kapitaalia. Nämä' työntekijät, joiden täytyy
myydä itsensä kappalekaupalla, ovat kauppatavaraa, kuten j o k a i h^
moukin kauppaeäiirei-ja-oVat^seritdna alttiina kai olivat'paria päivää en-teluille,
kaikille markkinain epätasaisuuksille." — Marx: "Kommii- nen oikein urakalla koettaneet löy-nistinen
manifesti".
nsS^i!i^^S§ti3^^^ määrtiii^n ostokykyä
e l pi^i^^a jyyd^^tt^ tasolla."
^JTä9» öii^ifll^ ristiriitaisuuden juuri. Tuotanto-tehdk'
on körirftettu, mutht kulutuskykyä ei ole voitu lisätä! Syynä on
jarjiEfldtyksan puute, joka johtuu nykyisen taloudellinen järjestelmän
ribtdtuoiitet^a; Tavaroin' valmistetaan markkinoita > varten. Mark-kiij#^^
j^fc.ir4ip^i^X«8tp,.J^<4uttpj^^a^ Ostokyky ja
6amXlIa>jMiU|usn<u» riapUulraiAen ihiUfsfef-^li^Cä^odt^a, ]»£llkkdiiiäär^tä;'
sut«roo«audöSt«i minkä 'vaeaton^ '•aItÄya;.,^i)eji^^^p, i^aj» 8^9^^:^|l5^astflJ
t y 8 ^ ' '1' ^ ' ^ ' i^&tlca^k'''l^^ti"d^Uii!ti vastaa..vai» pientä->inurt(^<o8aa>
tu^^)k!r':Ktt0ifi^^^^^ 'jää lOj^ut:^ Epäsuhde tadtaAUÖii'
ja ;l(iuiutuy^» vähn^^^^ .. .. . . . ... , . „ ^ ..^ i
tuotanto muutettiin rahaksi uHcomäisilla markkinoilla. Tämä oli mah- - 2 " . ^^"^ selvemmm.' - Marx: "Ranskan kansalais-dbltinen
kapitalismin nousukaudella. Mutta nyt alkavat koko maail-j * » • •
maa. markk^at olla taydieL Yhden maan ylituotanto ei kykene tasaan- «v-- • n i t n - . .
tumaan tyydyttämällä toisea. maan kysyntää. Kaikkien kapitalististen J"T" .^^"«"^^T^."'^"^"^" P"^« kypsyy väistämättömästi
maiden työväestÄ ei voi kuluttaa enemmän. Päinvastoin työntehostuk- "^T". imperialismm keskuksiscn: porvariston hyökkäys työ-sen
4ifteuttainä palk^alennus ja työttömyys on vähentänyt ostokykyä. [f«"l»<>*^an, sen ehntason, sen järjestöjen, sen poliittisten oikeuksien
Siinä on muutamia nykyisen kriisin tekijöitä. Imperialistinen maailma ^^^^T' V h^^^r^^ IT**" vastarimian pro-etbii;.
ulospääsyä nykyisestä kriisistä mobilisoimalla voimansa imperia- , J"^^!'^^ joukkojen puolelta ja ^kärjistävät luokkataistelua
listisla sotaa varten. Kmi uusia markkinoita ei voida vallata, on edessä! »^^^^f " ^ ^ l ^ ^ ^ ^ " i « trustiuluneen pääoman välillä. Työn valtavat kamp-vanKojen
markkinain. koko maailman uudelleen jakaminen, murskaa-; P^l^^.Pf"""'"^^"^^^""' joukkojen isääntyvävasemmistuminen, kom­malla
kilpailevan imperialistisen mahdin teolliset markkinat. Yksi! "^""''''''r • ^" T vaikutuksen j a arvovallan kasvu, laajojen työ-imperialisUnen
järjestelmä pyrkii tuhoamaan toisen, vapautuakseen ^^^"^«"'''^'^ie" valtavasti kasvava myötätunto proletariaatin d;kt«f.n,rJn
tää ojänkaivuuta työttömille, itäten.] siihen vaikuttavia syit,ä sekä toi-
"vahentäen- muka kulkueen osanH^;m€n^i^eij^j..^^vaa^TOU
nykyisestä kriisistä.
myötätunto proletariaatin diktatuurin
maata kohtaan — kaikki tämä viittaa selvästi siihen, että on kypsy-
;itut(m Royal parikki selittää, on maailman tuotantokyky suunnat- ' " ^ ' ' ^ vallankumouksellinen nousu imperialismin keskuksissa."
lumaki k^Vanut Se merkitsee, että ihmiskunta pystyy tuottamaan en j Kommunistisen Kansainvälisen ohjebnasta.
ijstävähemmällä vaivalla kaikkia tarvitsemia hyödvkkeHx T?istn
raa jV]hloi>aalt>p, ettS jos ihmipkimta järjestyisi tni?fnTRi?i]l.:- j>r?'iiM-iilc. i Proletariaatin diktatuuri on lailla rajoittamatonta ja väkivaltaan
Kansainvälinen työttömien mie­lenosoitus
oli tarkotustaan vastaa­va
sanan täydessä merkityksessä.
Osanotto oli runsas 3—4 tuhan­teen,
puhujina esiirttyi työttömien
puheenjohtaja :JVanden, Tor^ntps-
,ta, Mm iBnUe^u^^^
itaspejfii PftrkisibaiigJsa i f t f e i.feJ5§t.
[^ettyj.släbJ:öRftiT?ftksÄ.i3:Sf?fejiJ^fe8er).
^ars3itt?in£aWJaid»»iaj.jrk?ö»PU.lifiy8ä
italonnpuistoojndrkantaen.ifkahtaciÄilae
eläköön Kommunistinen Interna­tionale!
Canadan puolustusliiton hyväksi
järjesti suomalainen puolustuslii­ton
komitea iltaman runsaalla oh­jelmalla,
jos:ta mainittakoon soitot
ja. kappale hyvin valittu "Sankari
ja hänen vaimonsa", kuvaten lipun
kantajaa kulkueessa. Siis nykypäi­viin
hyvin sopiva. Tulot iltamista
tuotti $26.30. Lähetettiin puolus­tusliitolle.^
— Kynä.
uutisia
Websters Corner, B.C.
Työmaita ei kylässämme ole kuin
yksi, nim. Commercial-puutavju:alii-
:; * Lähetyskulut:
•öc lähetyksistä jpODn
hetyksistä $20.00—$4906^:
ähetyksistä ?50.00—J7*g 95
i.öfu^läheiyksisia «»O.OU-Jift
eka ^ 50c Jokaiselta seuraailSl
aavalta sadalta dollarilta. \
Sähk8s«nomalälietylui,a J
eiyskulut $3.50 Ikhetyksehi
Suomen rakaa o»teta«j».
^2.4p sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteelk^
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, Ott
Laivapiletlejä myydään \
Tiedustakaa Duetliaäaitt
Vapaudelle ottavat rahaviii
:a vaataan myöskin:
•PÖkT ARfHUR DRMCE
316 Bay Street,
^ Port Artliur, Ontario
AP Am MONTREAL BUii
mfG-^Si. Antoine St.
- '-^•-Montreal. Que.
, .... -3 .-. —: .
^ i i ^ f f ö ? ^ KIVINEff
••J[$-^8iid„ Lake. Ont
. •,^V.«.,r>i.>>».^..>.-
JOHN VUORI
South PorcHpinBi Ot.
ke. mikä on ollut jo pitemmän ai­kaa
toiminnassa. Sivusta päin olen
kuullut, että kih-e ei pidä puuttu­maan
sillä työmaalla, sillä työkalu­jen
tulee olla joutusan puoleisessa
liikkeessä. Olipa viiirie kesänä kaa.
dettu puitakin oikein puu laskulla,
että ketkä kaatajat sai useamman
puun päivässä nurin, jotka tietenkin . , .r. .
i3itte;.olivat^..parhait^ jnieliä.;..Qlipa 1^57 .Broavie^ Ave., Toronto,
CHARLES HAAPANEl
Osuuskauppa, Timmins, O5I
nasta;lippna.ijlsompi ftjij.tehty ,itäfcäo|33eri~%(
tarkoitostÄ o varten .rtyöttömienrr;jäitn^kll?\ •^••^''^ 9^..fnm^a- ^
jestäjiöh Uaholta. Naiset j a lapseti-:^ Tilaisuudessa' kuoritettiin ohjel-kin
oli edustettuna tässä ,juhlallir-~<-"' t>,.t.,-,--__
sessa tilaisuudessa. Windsorin kau--
tyksen.^ että-, jPSo^i-pi^l^innimiS^^li^ij Amnunnalteen-lK^^^^^
kaksi kaveria,fiqls. kyllä.h&ix yjm^tka^RriSfeöan»-^
kin. oli. edustettuna.Jäs8ä..;Hihl^^^ K^ari"* k Ä ^ ^ ^ h ^ f ^ n Ä ' ^ ^ ^ ^
S. G . Neil. — ' — — ^ nen -päätös, vuokran halve
huulilta ja kynänkäyttäjiltä. Kul­kue
marssi päättävänä murha-aseen
ympärille, nimittäin vallo-tettu
vanha kanuuna, joka sijait­see
kaupungin puistossa Sen kor­keimmalla
kohdalla oli yksi työttö-t
y o i r i i f e ^ l r ^ ÄSÄ^k
;ankaraa taloudellista pulakautta ja s. J . osaston^ ^ons^;J^tlih, t^,^
JpltllaajfejÄ s^.mälf' "
.......
Ä ! y t e « » k l i s Q ? $ 4 R j t t ^ ^ M Ä a « ^ ^
.Jlmöffi^^ jöltäklri, tfeS» "fiUbfe? Sa?rfiiän%M£lif
fcuneisuutta" tämäh Kaupan siihtefen, ^^^^ jmolen asioistaan ja heilSjä
että kun se haalin omistamalle yankan puoleinen kassa f
maaUe sihtetään. niin sUtä muka jj^jj^gQ yaj-ana. Emmehän "
-ienit>ää.'«eÄ^'lg^^nf ,
^efi^- pMföis^^gPfJf.^^f
jossa tärkeimpiä vaatimuksia m.m.
ovat:
Tai^elu työssäolevien ja työttö^ 1 ^
mäin yhtenäisyydestä. ehkä hiljalleen Voisi liikevoitot solu» olisi vastaan jos meilläkin olisi 1
Työttömj^en varaUe on työläi- Moskovaan! No niin, täUe liikehom- jjanpuoleinen kassa aina "kaiken*I
sUle järjestettävä työttömyysva- inaUe päätettiin luovuttaa paikka j^^^^,, järjestön hommassi IM
mistä pidellen tunnuslausetta hy-' kuutus, josta kaikille työttömäksi tästä S. Järjestön maapalasta käy- ^aavaUa mielellä poistuivat V.-ÄJ
vin näkyvästi: "Alas imperialistiset • joutuneille maksetaan union palk- tettäväksi välisopihiuksella niin plt- y^n-edustajat kokouksesta. J
sodat", joten se puhui puolestaan | kataksan mukainen avustus sekä ajak^ kuin liike tohnnieekin • Eijsjniäiiyen näytehnäkappale, * j
suoraa kieltä. Tunnuslauseita jä vakuutuksesta johtuvat kustannuk-! osuusÄommana. ymmäriykseim i j ^ ^ ^ j ^ ^ ^ J | s e t " esitetään
set ovat työnantajain suoritettava, jos joskus kävisi niinkin ettäi^g^j^ l Ä i i n ä y t t ä m ö l t ä tJc 2|l
7-tuntinen »työpäivä ja 5-päiväi- lakkaisi olemasta niin paikka ij^j^g^^ä^äättäen tämä voi olla «I
'n. HN WIRTA.
vaatimustaulukoita oli pariin kjmi-meneen
ympäri joukkueen kannet­tavana.
Punaset liput asetettiin
kanuunan takaosalle ja puhujait
asettui tämän hirmuaseen imperia-nen
työviikko tyÖssäoleville.
Työläisten täjrtyy saada pitää
vapaa järjestymis- ja lakkoutumis-jonk^
t knuila voitai.im vUäpit:iä nvkvInniV k..r!<c., UuA^.^i.A^^.. . ^ ^ y j ' ^ ' ^ ^ , ^ porvariston yli, herruutta, joka
.amdia .aad.. Uimä k k m l l m c a odT^ty, p a l v c i a M a a n k - k . s h , . ! . u u . u. I työtätekevien ja riistettyjen joukkojen myötätuntoa ja tukea."
silloin . l u k f . u P i '.-l-vrn h^-vinVoinnin aikakausi. jonVa \ iiii.-i,. . Lenin; "Valtio ja vallankumous".
kunta ej oltj vielä nälmyt. Työttömyys, kaikkinainen kurjuus häviäisi.'^.,...
Koko ihmiskunta voisi nauttia elämän mukavuuksista. Yleisen knikVi.t!
yhteiskunnan j"aseniä koskevan työvelvollisuuden vallitessa voitaisiin
parin kolmen tunnin- työmäärällä henkeä ja päivää kohti tyydyttää
kaikkien tarpeet.
Mutta tähän ei päästä muutoin kuin kukbtamalla nykyinen kapi­talistinen
riistojärjestelmä, hävittämällä löiseläjäluokka. Työväen­luokka
voi päästä tähän vain perustamalla ohiat työläis- ja talonpoikais
valtionsa, työväen diktatuurin kaikissa maissa. Neuvostoliitossa ele­tään
tämän uuden järjestelmän rakentamisen kautta, mutta uuden so­sialistisen
järjestelmän rakentamista hidastuttaa sielläkin se seikka,
että suuri osa sen voimasta on kulutettava torjumaan vihamielisen ka­pitalistisen
maailman vastustuksen ja mahdolliset hyökkäykset sekä
myöskin sisäisten vihollisten, entisen järjestelmän jätteiden vasta-rmnan.
Muuta ratkaisua kapitalismin pysyväiselle kriisille ei löydy. Tuo
ratkaisu on saavutettavissa ainoastaan yhä kasvavain kumouksellisten
joukkojen lepiiymättömän luokkataistelim kau^^
Arthurin uutisia
Sahan nosket Youn^ sttunnitelmaa
Versaillesin paHcoraUhasisa oli imperialistinen Saksa ulko­naisesti
masennrttu. Sen harteille asetettiin raskaita sotakorvauksia.
Niiden kiskoifiitten voittajavaltioille tuotti suuria vaikeuksia, sillä
Saksa , oli taloudellisesti ja valdollisesti kaaostilassa. Ta­loudellinen
elamä oli sodan^^g^ana täydellisesti mobilisoitu sotatar­koituksiin.
Miljoonat t y o l ä ^ olivat aseissa. Nämä oli riisuttava
teeista ja palautettava ^ n o n n ^ i s i i n " taloudellisiin toimiin ja työhön.
UUEöntaakianppa oli täydelleen katkaistu. Teollisuus oli uudelleen
jäzjes^ltäva. Porvariston asema oli vattiollisesti erittäin uhattu, kär-siinykainsä
I^llästyneen kansan pohjakerrosten ollessa kypsät kumo­ukselliseen
toimintaan.
Näissä oloissa tulivat porvariston pelastajiksi Saksan nosket, jol-
Maaliskaon 6:nen parran mielen-osotukset
muodostuivat näissä kak-soiskaupungeissa
valtaviksi köyhä,
listön voimannäytteiksi. Kulkueisiin
ja kokouksiin osallistuneiden työ­läisten
lukumäärästä on alkasemmin
julkaistu numerolta, joten niitä on
tarpeeton toistaa. Tulkoon kuiten­kin
sanotuksi, että näin pikkukylien
poliisit ja vielä maakuntapollisikin
valmiina toimintaan merkin saatu­aan.
Mutta jostakin syystä katsoL
vat vallassaolljat viisaammaksi olla
niitä käyttämättä tällä kertaa ja
niin sujulkhi kulkue ja sen yhtey-^
dessä olleet kokoukset rauhallisesti
Uman pienintäkään epäjärjestystä.
Porfr Arthurissa oli osanotto mie.
lenosotukseen laimeampi kuin Port
Williamissa. Johtuneeköhan tämä
sUtä, että Arthurissa ovat kalken-karvaiiset
"siltakangit" ja muut työ-listien
symboolin juurella olevalle oikeutensa ja taistella parempia
korokkeelle. Puhujat tervehtivät'palkka- ja työoloja itselleen,
heitä seurannutta joukkoa ja siel- Poliisivoimat eivät saa häiritä
lakkotaistelujen kulkua eikä ylei­siä
mielenosoitus- ja puhetilaisuuk­sia.
Edelläoleva selostus julaistaan
Vapaudessa sekä The Worker-leh-dessä.
Kokouksen puolesta:
Wiljo Mäki, K. WalH,
lä varfctovia työläisiä. Antoivat
myöskin lääkkeen puheissaan hy­vin
sattuvasti nykyisille kapitalis­teille
ja heidän kätyreilleen, joita
oli uteliaisuudessa kokoontunut
puistoon. Työläiset kuuntelivat
rauhallisesti puhujia, ikävä vaan
että korokkeita ei ollut muuta kuin
se yksi että olisi useampi puhuja
vinäytelnvir 3;Sa osassa. Silloto W
haalii&/S40ftm .joukkona. -
VASTANAINEET
-IIII
puheenjohtaja. . sihteeri.
sUä vaan kuuluu S. Järjestölle, jo­ten
ei kukaan yksityinen vöi iskeä
kvnsiään siihen. Välisoplmusmuoto
jätettiin kuitenkiri haalin ja kaupan
Johtokunnan päätettäväksi. Huomau.
tan tässä vaan itse puolestani, että
tulin kokouksessa siiehn käsitykseen,
että kauppa tulee uudessa paikassa­kin
sellaisille perusteille, ettei ole _
pelkoa liikevoittojen Moskovaan lui- j X^tolvSaSta^ '
sumisiesta, uskaltaa s6n puolesta olla Roui/a- — Niin onhan minuDatJ
jäsenenä edeUeenkin. hen swSäri: Tässä keittolDritf|
. PaikalUse» veljeysseuran edustajat käsketään panemaan jauhoja 1^1
olivat samassa kokouksessa kysy- toista ruokalusikallista, mutta J^l
mässä alennusta haalin vuokraan.; j^j^^^ ^j^jygijjo^a vain kuusi
jota moittivat liian korkeaksi hei, i^^g^
väenliikkeen haJotush<Hnmlssa hää-oloihln
katsottuna oU saavutus ker-rivat koplakunriat vohnakkaammät
rassaan hyvä. Oisehi tuntui mieltä- kuin Wllliamissa. Valko palkalllS-ylentävältä
taasen pitkästä aikaa
marssia näinkin monilukuisessa jou­kossa.
Marsiva joukko oU kirjava»
ollen sihiä poikasia ja vanhuksia,
työlälsneitosia ja perheenäitiä, osa
lapshieen, enimmän kuitenkin kesM-Ikäistä
miestä. Kulkueessa kannet-tUn
lukuisia tmmUksia ja voimalau-esita.
Ja mukana olevan joukon
mifelialasta saattoi helposti havaita,
että lie kaikki omaksuivat iiähi e-slintupdut
vaatimukset.
Keväinen aurinko oli sulattanut
katuvierillä olevaa lurita, joten
kuoppaiset kadut olivat tulvillaan
ten toverien laimeaminasta toimiri-nasta.
Tosiasia kuitenkin on, että
Arthurissa el saatu ty^äisiä nihi
suurina joukkohia osallistumaan
kulkueeseen kuin Will}ftmissa, vaik­ka
aluksi lilkkeeUe lähtenyt joukko
oli suunnUleen sama kummassakin
kaupungissa. Tämä on ilmiö jota
ei saa unohtaa, vaan tulee toimia
entistä tamrokkaammin . tilanteen
muuttamiseksi
Tunnr Osansraokidan jäsenille
KTdetään huomauttamaan, että V i -
gor CcHOperative Societyn vuosiko­kousta
tuUaari jätemaan osaston
likaista vettä, jOsta ohlöitävät au- haalUla maaliskuun 21 lÄivän ilta-tot
sitä räislö^ttelivät marssijain! ria. Kaikkien osuuskunan jäsenien
niskaan alussa. Mutta enrieUkuin j olisi otettava täAS; fiubmipon ja
oli päästy kaiipimgin ktskukseen oli j saavuttava kokoukseen, sillä ko-joukko
kasvanut siinä määrin, että I k<Hikseri kSsitätäväiifi tulee olemaan
se seisautti koko llikeenteen. Sinä: monia taT^kcätä kysj^niyksiä.
saivat seistä törröttää autot ja muut j Pariisin fctmiiännuinin vuosipäivää
kulkuvälineet siksi kunnes kulkue j tullaari 1»SlIä jutQimEiEiri sunriun-oli
ehtinyt sivu, kun poliisikaan ei,tairia- maaliskl 16 p-:nä. Arthurissa
ryhtynyt heille tietä raivsiamaan.; tulliaan jiihla järestäjiriääri S. J . <^
Suomen fascistien äänitorvessa Suonien työläisten kustannuksella
"Uudessa Suomessa" kertoo eräs
Jortikka Suomen puutarhaoloiäta
Iltalehden kertoman mukaan' olivat
kaikki kaupimgin jalka- ja ratsu.
sastcHi kaalille. TffiTltnriiiiri nähdiiri
ei ole paikasta vielä teknillisesti
ja laukaisee sellaisen arvion, että
maassa olisi kokonaista 600,000
kotipuutarhaa.
Mitä! Kuka se oli, joka nau­roi?
;
Vai nauroi useampikin. Joku
t ^ i , sanoakin, että ei pitäisi kai­kenlaisia
jbrtikoita panna kirjoit­telemaan
nqln paksua sellaiseen­kaan
suurvjilehtelijaan kuin "Uusi
^uomi" on, sillä rajansa se on ih-inisten
narraamisellakin.
Rajansa se kylläkin on kuinka
paljon tavallinen normaali-ihminen
porvaf ien valheita uskoo, mutta ei
tämä Jortikan juttu, riiin kovin
jortikkamaiselta kuin se tuntunee-kin,
ofe sentään aivan tuulesta
'temmattu
Katsotaanpas kuinka se asia lut-viutuu.
Suomessa, kuten tiedetään,
ön lähes kolme ja puoli miljoonaa
ihmistä ja jonknnverran "Uuden
Suomen'' jortikoita, jotka viimeksi­mainitut
saksalaisten aVnlla vuote­na
kabdeksaUtoläta tappoivat kym­meniä
tuhansia työläisiä j ä valtasi­vat
vallan huonosti järjestyneeltä
l^vaeltä. Nyt he ovat toistakym­mentä
vuof;ta elää rellesiärieet
sen ottaa oikealta kannalta. Nos-kethan
aina ovat kärkkäitä siittä­mään,
että kommunistit auttavat
fascisteja, kuten esim. Suomessa
Lapuan tapausten aikana väittivät,
joten tässä olisi taas uusi synti
lisää.
kuin viimeistä päivää, valehdellen Ensiksi alamme laskea^, että on-joka
käänteessä niin paksusti kuin<^,ko Suomessa yleensä 600,000:11a
1k iel1i . on suuss^a- k, äänt^y_n yt. sano­ihmisellä
sellaista kotia, jossa, voisi
maan. Ja paljonhan varta vasten
"muunnettua totiiutta" harjoitel­lut
kykenee pehmoisia puhumaan­kin,
varsinkin kun heillä on vielä
apuna heiluneet sellaiset kansain­välisen
kuuluisuuden saaneet emä-valehtelijat
kuin noskelaiset.
Niin, jos sitten-palaamnje sjäen
jortikkamaiseen laskutapaan Suo­men
kotiputrt^hojen lu:wQsta, jota
"Uusi Suomi" on barjättanut
Kuten edeUä mainitsimme, on Siap-messa
vajaa kolme ja puoli miljoo­naa
ihmistä jortikoita lukuunotta­matta,
joiden viljelysharrastukset
rajoitiuvat punikkien apuharventä-miseen.
Lukija, joka alunperin, ku­ten
arvaamme^ on suhtautunut suu­rella
epäluulolla tuohon summaan,
minkä mainittu fascistien äänitorvi
on julkaissut kotipuutarhojen luku­määrästä
Sttoiriesta, on hjrvä ja al­kaa;
laskea eikö todellakin' kolriie ja
kotipuutarhahomniaa harrastaa?
Luonnollisesti on. Tavallisia kote­ja
kylläkään, sellaisina kuin mi»
ulkosuomalaiset, joiksi meitä on
Suomessa ruvettu tituleeraamaan,,
ne ymmärrämme, ei Suomessa. ol|&
läheskään, näin paljoa. Mutt^j.av^^
Jä on \ aikairioirieri.^ Uuta,. sejjfai^a,
sylen kanttiinsa joiievia mfliala^p|i^
jäi joissa. tieiaildn^.,
/^kotipuutaäiäviljeTy^'1. V§^^.
näissä.. torpissa /jasuvil^; lön; - J ^ f »
'fcyniinerikunfa ritul^^ J^ten per^
heenpäällä ei tulbtriitä riiitenkaari
välttämättömiin elämäntarpeisiin,
fabriikkitupakan ostosta puhumat­takaan,
ja silloin ön torpanmiehen
pakko harjoittaa puutarhaviljelys­tä
kasvattamalla nurkantakaisia.
Tällaisia kotipuutarhoja on Suo­messa
.vielä nykyäänkin tuhmisit-tain.
Kansanmies kylläkin kutsun
naiiEä kasvatusiarlioja p—nvähtila-pnolimiljoonaiseir
» kansalla oFe voikä. mutta kun Ke'rrat o^V'^ntä-ari.
Autamme tässä lukijaa, vaikka sa-mahdollisutftta
sellaiseen summaari. rieet niiDe kauniin "kotlpnritarba"-
„ . .• - v> - nimen, niin olkoon meidän puoles-malla
joudummekin auttamaan por-Itämme.
väria^ todistaritaDä; että mabdoton-kin
on toisinaan mahdollinen, kuri
: Nyt jatkariime laskeriilfetammeja
otamme lukuun köfcki knitettUkÄ
jotka emäntien kamarien itMI
la työntävät Aaronin Vff^
Annan'. silmää. Sitten kulje^
läpi :maan ja laskemme
"koliektiivitalouksissa', vai^^l
loissa, harjoitettavan P " " j f ' " ||
don -yhteen. Näistäkin karttuu.
voinen summa. Vankiloissa
tetaan myöskin laajaa por^^^,
viljelystä", kuten kai jokainjnjl
dämme. Näihin kun sitten
me ne mahdolliset muutama^
mentrihat sellaista kotipnoj^
kuiri mitä" me täällä muua^^^
liimassa hiainitulla sanalla
.ränime,. riiin .eiköhän vain ^
.•bipope;.':truderi Suome^^
•tarhää^n tietysti lainausi^e^g
mainittuna, jotka herra ,JP.
iKtfri'nltn--blem-me n y t ^ ^^
iRet.Supmen.porvarin P°<?^^
laiäj^.e^4liyttä^^ä as.aa
niin"toivottavasti "osKe
kovina-suureksi sjTiniksi lD!r,*2a
oleiÄfiilrf|koriime rehellisesti
nus^rieet- -.—.^ f
Porrarffaukka kun h ^ ^
hatt^^rSuomen tunnetu^"^
sessJjTa^uäeimmiten onnis^»^
perin:.K^bnbsti, niin ^ff-^
taafi-^velvollisuutemmelan ^
miesÖ feaessä. Varsinkin
kon&iÖä:,'"'joiden y'^^^
teeri'"^iffif<^käamiseksi
m u ^ o i ^ i s e t jortikat
vat^i^t^iiä hniberoitaan. -|
- l i . mm