Vapaus, May 23, 1929

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 23 p:nä — Thu., May 23 No. 1 2 1 ^ 1929
is
r • •
m »a
lii
iii
ia
W9
mm"
m
No
VAPAUS • U iM
Ontuio, hikHM. |«iui «nnnimui. ia miitSttTiai jeUxpilnBl,
8. C. KESU A. VAAKA (nsknaa
T O I M I T T A J A T :
i ) . B. A. TENHUNEN. R. PEHKONEN. M. POHJANSAIO.
Bagiitarad «t lk« POR OfCc* DeputiDcnt. Ottemu M MCOBJ cUt» mnta.
^ VAPAUS (Libotr) ^' . ,
Th» oaly oc(sa of Floaiih Verket» fai CaoxU. Pobluhed a«nr «t So<Ibor7. OnurSo.
TILAOSHINNATs „ „
1 « * . USa, 6 kk. S kk. fl.TS ja 1 kk. « l Ä . — yhdTtT«Itoaiia J» Soooeea »ek. mauiJte
riUaaaie: 1 » k : «6Ä). 6 ik. %iSj. 5 kk- |2Ä) J» 1 kk. SI M .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA; ^
djenaxtoOnstskaet tl 4)0 k m c . tZUM keksi kertu. — ATielUnooa mmuaOe oeoestoiTotakaet SOe
p a f a u a s n » . — Nuneamoottoihnotokm SOc kert». »IXO 3 kerua. — Sjatyiniilinotmki*! «XO kerta.
•3J)»^3 k o u a . — AanatoeroUjnotaktet KM kerta. kakai ketaa. — Kiitoulmotnk^ f l J » kejt^.
« » Koolemtnubsotnkaet <2i» kena. SOe V^t^ir^•^"^ ktitotlaBaeelU tai maii^injlti. Halntaintiedot ja
«KKeUiBotakKt 5«c kerta. tlM kolme kertaa. — TaapiiaUmotUiien ja ilnu>toaa«eattnn»ieii on, »aadit-iMHa,'
läbelettSTi ilmotiuiiiBta ctokätcca.
LdtccD aiottajea ilmotnaten piUä oUa kooKoriiaa kello 4 ip. »Imeatyaiapäiräii e<ieniiccl aikJpäitäni.
V<9«iHlea toisiani Huonetiato 207. l£ackey BoiMiBfc 4 DuAae» St. Pohelio 53fiW.
Vapuidea.kaDttOTi: libertf BBiUiof. 37 Lon» St. Puhelin 1038. PoatioMtai Box » . Saamrr. OBX.
Vtftuiea, paiao {a iatootoi Ltbertr BoOdisc 37 Lorua St. Pakelia t3S7W.
Craeial adrertitinc ratea, TSe per eol. Isck. Miniraam cbarfe for aiagia iaaeitioD. 7Se.
l i taa''beac sdirertiaiiig laediam antoBC the Finnlil ''eof la ia Canxla.
Tko Vapaaa
I M ette jmaiolB tahaaaa aaa Taataasts enaimäiaeea kirjee^enae. kirjottakaa oadeUeea Eikkeeaboiulaa
rmmt ItiiiUa-nlneMt Ji V. KANMASTO. liikk/ieiihoiuia. ^
LakkotMstelun pettäjät tuomitaan
Maalaajain ja verhoilijain kansainvälisen veljesliiton Toronton osas­tojen
n:o 151 ja 1014 jäsenten lakkoa palkankorotuksen puolesta on häi­ritty
Maalaajain kansallisen liiton toimesta. Ensiksi mainitun liiton jäse­net,
luvultaan kuusisataa, lakkoutuivat toukokuun ensimäisenä päivänä,
vaatien yhdeksänkymmenen sentin tuntipalkkaa kuluvan vuoden ajalla ja
dollaria tunnilta ensi vuodella, ja liiton osastot ilmottavat onnistuneensa-kin
tähän mennessä jo saamaan vaatimuksensa läpi niin pitkälle, että
yhdeScsankymmentäviisi prosenttia niitten jäsenistä on palannut työhön.
Vaikka Maalaajain kansallinen liitto oli tietoinen mainituista vaatimuk­sista,
niin ennen lakon alkamista sopi se joittenkin työnantajain kanssa
jäsentensä työskentelystä kahdeksankymmenen sentin tuntipalkalla ja toi­sen
liiton jäsenten lakkouduttua jopa täytti näitten työpaikkoja, sekä nyt
koettaa saada Toronton kaupunginhallinnonkin peruuttamaan suostumuk­sensa
yhdeksänkymmenen sentin tuntipalkan maksamisesta.
Worker-lehti lausuu ensiksi ja aina tukevansa työläisiä, kun he ovat
lakossa työnantajia vastaan. Ne, jotka tekevät työnantajain kanssa sopi­muksia
lakkolaisten kustannuksella, on perinpohjaisesti tuomittava. Us-kollisina
työväenluokkalaisille vaistoilleen kansallisen liiton jäsenten
enemmistö kieltäytyi olemasta työnantajain apuna. Vaikka näillä työläi­sillä
oli aikaisemmin ollut valittamisen syytä kansainvälisen liiton virkai-lijastoa
vastaain, niin lakon aljettua käsittivät he yhtenäisyyden välttämät­tömyyden
ja näin ollen, vastoin oman järjestönsä virkailijaston tahtoa,
avustivat lakkolaisia työnantajain asemesta.
Kommunistipuolueen äänenkannattaja edelleen lausuu liikakin hyvi'i
tietävänsä, että n.k. kansainvälisen liiton virkailijasto vähä välittää yhte­näisyydestä
työläisten riveissä; se ori valmis lyömään työväenluokkalaiset
'•vastustajansa" ja hankkimaan työnantajain suosiota- Toisella puolella,
Maalaajain kansallisen liiton johtajat tahtovat saada "omansa takaisin"
j a näin ollen, lakon aikana auttaa työnantajia.
Työläisten kantana täytyy olla: yhtenäisyys taisteluihin valmistautu­miseksi
ja yhtenäisyys tuhannen kertaa taistelun aikana. Vain silloin, kun
heidän johtajansa pettävät heitä, täytyy työläisten rikkoa yhtenäisyys, sel­laisena
kuin pettävä virkailijasto sitä painostaa, mutta ei siinäkään ta­pauksessa
väittämättä keskenään.
Kaikkien maalaajain ja verhoilijain Torontossa täytyy yhdistyä yh­teen
järjestöön, lausuu lehti lopuksi. Jäsenjoukkojen täytyy taistella am-niattiliittovirkavaltaa
vastaan ja luokkataistelukannan ja sille perustu­vien
ammatti- Ja teollisuusliittojen canadalaisen keskusjärjestön puolesta.
Mutta työnantajia ^-astaan taisteltaissa täytyy työläisten esiintyä yhte-
PDolueemine konventsioniin valmistavaa Uostelua
n a i s i n a .
•f:
Provokatioyritys
Toveri-lehti kirjottaa:
Äsken julkaisi Astoriassa ilmestyvä "Lännen Suometar" Canadassa
ilmestyvältä suomalaisesta porvarilehdestä lainaamansa jutun, kuinka
muka Timminsissä, Ontariossa,. olisivat suomalaiset työläislapset "kom­munististen
vanhempiensa" yllyltäminä toimeenpanneet valtakunnan lipun
häpäisemisen. J _ P ;
Juttu on valKip|ta»tra Mitään sellaista ei ole koskaan
tapahtunut Timminsissä. Maihiiussa paikassia ei kukaan tiedä mitään sel­laisesta
ja kaikki, koulunopettajistä paikallisiin viranomaisiin saakka ovat
olleet hämmästyneitä lukifisaan tuollaisen "uutisen" torontolaisista sano­mista,
"Globe^ta" ja "Mail and Empire"-lehdestä, joista juttu oli suoma­laisiin
pon-arilehtiin otettu.
Tämä provosoiva valhe on punottu kokoon sillä taholla, josta par­haillaan
käydään hyökkäystä ei vain suomalaisia luokkatietöisia työläisiä
ja niiden laitoksia, vaan yleensä kaikkia työväenluokan oikeuksien puo­lesta
taistelevia työläisiä vastaan. Suomalaisista työläisistä mainitaan sik­si^
että ne ovat laitoksineen olleet tietoisten työläisten etunenässä.
Canadan Worker-lehti on tämän provokatorisen ja katalan jutun pe­rinpohjin
i»ljastariut. Sen edustaja ori mennyt tutkimaan Timminsin
asiaa ja havaitsi, kuten edellä on sanottu, että kukaan ei ole koskaan sel­laista
tapausta kuullut siellä tapahtuneen ja olivat kaikki siellä hämmäs­tyneitä
kuullessaan siitä.
' Paljastaessaan tämän törkeän pelin, sanoo Worker-lehti mm- seu­raavaa:
' "Worker haastaa Toronton lehdistön 'laskemaan korttinsa pöydälle'.
Juttu on likainen valhe ja poosut tietävät sen."
Mutta tämän yhteydessä on asianmukaista kysästä:
Mitä osaa Canadan valkosuomalaiset esittävät tässä katalassa pelissä?
Että niillä — ja niiden virallisilla ja puolivirallisilla edustajilla - — on
ollut osansa ja "kiinnostuksensa" tässä Canadan suomalaisia työläistais-telijoita
vastaan suunnatussa hyökkäyksessä, on julkisuudessakin jo riit­tävästi
käynyt selville. Kuinka suuri "ansio" niillä on tämän valheen
punomisessa, valheen, joka kuuluu mainittuun hyökkäykseen yhtenä osa­na,
on asia, jota työläisten sietää harkita.
Edelläolevan täydennykseksi voidaan vielä mainita, että ei vain
Worker-lehden edustaja, vaan myös Ontarion maakunnan ylisyytläjän vi­raston
Timminsiin asiaa tutkimaan lähettäriiät poliisitarkastaja Moore ja
konstaapeli Hartlieb joutuivat paljastamaan kyseessä olisvan lipunhäpäi-sysyytteen
perättömäksi, kuten Vapaudessa on aikanaan kerrottu. ."Mail
and Empire"- ja "Globe"-lehti ovat muiden mukana joutuneet tämän tosi­asian
myöntämään, tosin hyA'in vaatimattomasti — niin vaatimattomasti,
että niitten lukijat ja valheittenmärehtijät, "Canadan Uutiset",
Puoluekeskustelussa, ei ole todella­kaan-
lainattu huomiota tähän puoleen
kysymyksestä, sillä on nähtävästi jä­tetty
keskustelu kommunistisen nuori­soliiton
jäsenten tehtäväksi, joiden
täytjry vahnistautua omaan kon-venteloniinsa
kesäkuun lopulla.
Viime syksynä pidetyn kommunisti­sen
nuorisoliiton plenumin edellä k l r -
joIUl aUekirjoittanut artikkelisarjan
nuorten työläisten asemaa, merkitys­tä
j a tehtäviämme koskevana, esittä­en
tilastoja nuorten työläisten luku­määrästä
teollisuudessa j a maatalou­dessa,
kuin myöskin lapsityön kanta-'
vuudesta, sekä osoittaen yleisenä p i i r ­teenä
nykyhetkellä olevan sen, että
nuoria työläisiä virtaa maaseudulta
kaupunkeihin ja tehdaskyliin, mistä
johtuu että maaseutuasujamistoh Ikä­raja
jatkuvasti kohoaa, mutta kaupun­kien
asukkaiden keski-ikä laskee nuo­ren
polven kaupunkeihin siirtyminen
vaikutuksesta.
Toiselta puolen nuoret työläiset tun­keutuvat
tuotannon rationalisoinnin
yhteydessä teollisuuksiin, kuten bis-cuit,
makeis, kannutus j.n.e. aloilla
on aina ollut, kutoma-, auto- j a kai­vosteollisuuteen
tulee nyt, samoin u u ­s
i in teollisuuksiin, kuten radion ja
sähkölaitteitten valmistamisessa. P s r -
hepalvelijat, hotelli- ja ravintolapal-velijat
ollen melkein poikkeuksetta
nuoria työläisiä.
Nuorilla työläisillä ön alhainen paR-'
kataso, yötyö, pitkät työpäivät, epä­terveelliset
olot j.n.e. .Ammattitaidot­tomina
ja järjestymättöminä käyte­tään
niitä kapitalistisessa tuotannos­sa
tärkeimpänä voiton kasaamisen
lähteenä. Ne ovat eniten riistettyjä,
mutta samalla myöskin välineitä van­hempain
työläisten polkemiseksi.
Puolue ja nuorison järjestäminen
välineenä siinä
urheiluliike
Työväenluokan taistelun menestymir
sen ehto
jäin taisteluissa j a taisteluiden johta­misessa.
Jos nuoret työläiset nyt ovat hidas-tuttajla
j a välinpitämättömiä yleisen
työväenliikkeen kannalta, n i i n oma­kohtaisen
kokemuksiensa kautta tule­vat
juuri nuoret sisäisiksi yllyttäjiksi,
kunhan saadaan kIInt>Tnään järjestö-liikkeeseen.
Järjestymättömiett järjestämisessä
on kommunistisen nuorisoliiton tehtä­vänä
esiintyä nuorten työläisten etujen
puolustajana j a pyrkimyksien tulkitsi­jana.
Nuorten työläisten järjestämi­sessä
on välttämätöntä käyttää keino­j
a jotka niitä kiinnostavat. Tällaisia
ovat nuorten työläisten erikoisvaati­mukset
työpajoissa, nuorten komiteat
uniolssa, nuorten konferenssit, urhei­l
u - ja klubitoiminta.
Edellämainittu kehitys suhteessa
nuorten työläisten niaataloudesta teol­lisuuteen
siirtymisessä, kuin myöskin
maataloustilannetta koskevassa selos-,
tuksessaan osoitettu kehitys, tekee e^
rittäin tärkeäksi työskentelyn maaseu­tunuorison
keskuudessakin.
F c r v a r i l l i s t a kasvatusta ja sotilasjär-jestäsrtymistä,
vastaan työväen ur­heilu-,
kasvatus- ja kolttnn-ritofaninta
Porvaristo käsittää parhaimmaksi
reservikseen nUrison. Hamasta alusta
alkaen on se toiminut nuorten työläis-auttaa,
erikoisesti
aloitteita eri kes-miiodostamiseisi,
vat huomattavasti
ottaen suoranaisia
kuksissa sellaisen
varaten englanninkielen taitoinen to­veri
ohjaajaksi sekä suoranaisen yh­teyden
keskusvirastoon, jJi.e. Toinen
muoto on yhdistää Työväen Urheilu-määräävin
osa jäsenistöstä että pa­kenemisen
mahdollisuutta ei ole. niin
täytyy myöskin käsittää, että urheilu­ja
ruumiillisen kulttuurin kehittä­minen
palvelee suurta ja tärkeää
tehtävää työväen luoldeavapautuksen
työn yhteydessä. Joka haltioituu vain
ennätyksiin j a palkintoihin j a unhoit­taa
tärkeämmän puolen, niin silloin
astuu esUn myöskin ensimäinen rap­peutumisen
ilmiö siinä määrin, että
ollaan valmiit imhoittamaan jo työ-liittoon
unioiden alaisina toimivia ur- läisomaisuus j a ajautumaan edellämai-heiluklubeja
j a työmaiden yhteydessä nittujen porvarillisten urheiluhommien
järjestettyjä urheUuklubeja, suora- ihailuun jne.
naisen' kommunistisen fraksioni-toi-mlnnan
kautta.
Että urheilutoiminta voitaisiin to-deUa
käsittää sellaiseksi liikkeeksi, et­tä
se vastaisi niitä ehtoja mitä porva­rilliset
liikkeet sisällyttävät itseensä,
n i i n sen täytyy pyrkiä olemaan kehi­tyskykyinen.
On ensikädessä tärkeää,
että pyritään yhä enemmän ottamaan
käytäntöön canadalaisia urheilutoi­minnan
muotoja, samalla kuin yhä
tarmokkaammin kehitetään . kansain­välisiä
urheilukilpailuja eri alueilla
ja keskuksissa. Tästä huolimatta voi
suomalaisten urheilutoiminta vielä
paljon läheisemmin olla vuorovaiku­tuksessa,
Suomalaisen Järjestön osasto­j
en kanssa.
Tämä vuorovaikutus on tarjÄellista
ei vain taloudelliselta kannalta, mut­ta
myöskin kasvatukselliselta. Monissa
urheiluseuroissamme tuskin ollenkaan
kiinnitetään huomiota yleisiin tapah­tumiin
j a kysymyksiin. Esim tällä het­kellä
yleisesti työläisille ja varsinkin
nuorille työläisille keskeisimpänä kysy-aUUtarismia
vastaan taistelu
E i ole myöskään sallittavaa urheilu-liikkeemme
kehittää sellaista pasifis­tista
ajatusta, että tulevan maaihnan-sodan
hetkellä juostaan pakoon, mutta
ten järjestämiseksi, koulu kasvattaa' myksenä on imperialistisen sodan vaa-täruEomalselle
yksilöUiselie maailman- ra, k u i n myöskin järfciperäistyttämiiien
on siis nuorten työläisten järjestämi­nen
taisteluun olosuhteittensa paran­tamiseksi
j a heidän harrastuksiensa
yhdistämiseksi koko työväenluokan yhdistettyinä
harrastuksiin jä pyrkimyksiin.
Kokemus on viimeaikaisissa taiste­luissa
osottanut. että nuoret työläiset
ovat taistelukykyistä voimaa kunhan
niitä ohjataan. Myöskin on otettava
huomioon, että voimakkaimman ja
vaikuttavimman työläisnuorisotyypi..
muodostavat ulkomaalaisista vanhem­mista
täällä syntyneet nuoret.
Samalla kuin nuorten työläisten
järjestäminen on eritoten tärkeää y-leensä
maan työväenliikkeen taistelii-kykyisyyden
kannalta, n i i n siirtolaisten
kannalta tulevat nämä nuoret yhdyssi­teeksi
maan työväenliikkeen kanssa
toiminnalla. Ne voivat, jos vanhempi
väki opettaa ja kasvattaa luokkatie­toisuuteen,
siirtää. vanhemman siirto-lalspolven
kokemyksia työväenliikkeen
yhteisiksi kokemuksiksi j a tämä tyÖ-lälsnuorisopolvi
tullen johtavaksi te­kijäksi
maan työväen ja pienviljeli-katsomukselle
pohjistuvaksi. Porvaril­l
i n en lehdistö, elokuvat ja kirkot istut­tavat
työlälsvastaisia käsitteitä. Erikoi
sena järjestönä tässä esiintjry nuorten
miesten j a nuorten naisten kristilllne.i
yhdlstysliike tehokkaimmin, näitä seu­raten
työläislapsiiri kouluissa i.n e.
Boy Scout, G i r l Quide ja kadetti-
(partio) liikkeet. Viimemainitut ovac
erikoisella virastolla
maan sotilaskasvatukseen. hallituksen
myöntäessä kuluvanakin vuonna erl-koisavustusta
•puolimiljoonaa dollaiia.
Työväen urheiluliitto on Canadassa
vielä heikko yleisensä ymmärryksessä.
K u i t e n k i n on s i l l e k in puolelle jo k i i n ­nitetty
vasemmistolaisten taholta huo­miota
järjestämällä urheilutoiminta
eräissä keskuksissa jotka suomalaisten
urheilutoiminnan kanssa yhdistyneen-nä
muodcHtavat Canadan Työväen
Urheiluliiton. Suomalaisten keskuudes­sa
on täällä luormollisen kehityksen
tie urheilutoiminnalla, sillä vastak­k
a i s i l la ryhmillä ei ole samoja mah­dollisuuksia
kehitykseen, puuttuen vä­lineitä
ja yhdistävää yleismaalllsta
järjestösidettä. Toiskielisten keskuu­dessa
urheilutoiminnan kehittämisellä
on kaksi tietä: YhtääUä järjestetään
urheiluseuroja itsenäisesti, jossa työs­sä
suomalaiset nuoret urheilijat voi-j
o i ta vastaan taistelussa tarvitaan
järjestäytymistä luokkatietoisiksi tais­telijoiksi.
Samoin monia muita Joka­päiväisiä
kysymyksiä. Urheiluliittojen
toimintaan on yhdistettävä näiden ky­symyksien
selventäminen. Moraalisen
rappfeutumisen vastustamisessa urhei-lutoimintaan
nuorison kiinnittäminen
c n sellaisenaan onnistunutta monessa
suhteessa, mutta tämäkin on vain vä­lillistä,
ellei yhdisty myöskin henkinen
kehitys ruumiillisen kehityksen kanssa.
Jos urheilutoiminta jätetään mene­mään
vain omaa latuaan, n i i n on i t ­sestään
selvää, että hyvin vähän siinn
jää tilaa henkiselle kehittämiselle.
On siis tämän puolen valvomiselle
välttämätöntä että puolueen ja nuo-rtsoliiton
jäsenet urheiluseuroissa kä­sittävät
tehtävänsä j a fraksionitoimin-nan
kautta sovelluttavat kasvatuksel-on
oltava tietoisia sUtä, että on varus­tauduttava
sen yhteydessä olemaan
työväenliikkeen sotureita, aivan samoin
kuin osoitetaan nuorisoliiton j a puolu­een
jäsenten toiminnan kautta ar-nfeijässa
oleville-työläisaineksille. Sii­hen
saakka k u i n Canadassa julistetaan
pakollinen sotapalvelus voimaan, tulee
paljastaa imperialistiset vehkeilyt ja
varustautumiset ja mitä osaa siinä
suorittavat edellämainitut porvarilliset
järjestöt kuin myöskin viime aikaiset
fascistljärjestöt, kuten Canadan kris­t
i l l i n en ristiretki, Canadan leglona.
y.m.
Ty^äislasten liike —' Pioneerijärjestöt
K a i k k i edeUäviitoitetut seikat ovat
täysin tajuttava myöskin pioneeritol-m
i r j i an ohjaamisessa. Pioneerien liike
on juuri tällä toiminnallaan saanut
porvariston hyökkäyksen vastaansa
vain siksi, että pioneerililke suorittaa
tärkeää osaa järjestäen, kasvattaen ja
johtaen työläisl^sia luokkataistelun
,käsitteiden ymmärtämiseen, joka voJ
ilmetä kouluissa j a nuorison j a van­hempien
taistelujen avustamisessa
kuin myöskin lasten valmistamisena
nuorisoliittoon ja puolueeseen. Pio­neerien
toiminnan, ohjauksen yhtey­dessä
on olemassa hyvin suurta välin-pitämättömjryttä.
Monilla paikoilla
jätetään puolueen eliiqien taholta ko­konaan
unholaan pioneeritoiminnar
ohjaus, tai siirretään työläisnaisten
l i i t on osastolle. Tässä täytyy tapahtua
korjaus. Pioneerien ohjaajat täytyy
ensikädessä valita puolueen nuoriso­l
i i t on jäsenistä, sekä auttaa j a valvoa
heidän toimintaansa puolueen j a nuo­risoliiton
yhteisillä ponnistuksilla. A-Yapaiden
pnolflstns-taisteln
TERVEHDYS V A P A U D E L L E ,
RIISTETYN JA SORRETUN
LUOKAN ASIANAJAJALI/E
SEKÄ SEN VAINOTULLE .
TOIMITTAJALLE ARVO
V A A R A L LE
Kesä tekee tuloaan, linnut vapau­dessaan
laulaa, talven kahleet luon­nossa
murtuu. Sinä kallis toverim-ine
olet vankina, omistavan hiokan
luokkamahti on nyt vielä n i i n suuri,
että ee kykeni sinun tuomitsemaan,
mutta se voima kerran murtuu, sen
murtumista juoduttaa jonekset ja
kaikki mustat voimat sekä sokea
virkakunta. Sinä, toveri, olet va­paustaistelumme
marttyjxi, sinä
olet murtumaton, kuten tuhannet,
jotka" on elämänsä uhranneet ihmis­kunnan
vapaudelle, kansojen ikui­selle
oikeudelle. Me sankkoina jouk­koina
seisomme sen taistelun taka­na,
jonka takia sinä olet vankina,
me olemme.kuten unesta herätetyt
joneksien ja mustain voimain "toi­mesta,
nyt tunnemme lehtemme Va­pauden
omaksemme ja taistelemme
sen puolesta samalla kun sankkoina
joukkoina vaadimme sinun vapaut­tasi.
P i i r i kuudennen alueella ryhmä
4:nrien naisten neuvottelukokouksen
hyväksymä kesäkuun 12 p. 1929.
A i n o Jäntti, Taimi Pitkänen,
puheenjohtaja._ pöytäkirjuri.
l i s ta puolta urheilun yhteyteen. Ma ' pua voidaan pyytää työläisnaisten h i ­emme
edistä j a kehitä lurheilua vain
urheilun vuoksi, mutta luokkataistelu-liikkeen
vuoksi, jolla vedetään ^uortq
työläisainesta mukaan järjestötoimin­taan
ja luokkatalstelukysymyyksien
käsittelyn piiriin. Jos nykyinen ur«
heiluväkemme käsittäisi, että luokka-toilta.
mutta yleinen valvonta täytyy
c l la puolue-elimien käsissä.
Tässä suhteessa on kiehheikkous vai­keuttamassa,
mutta tämän heikkouden
poistamiseksi voidaan onnistuneesti
toimia erikoisesti kasvattamalla ohjaa­jia
nuoriso-kurssien yhteydessä, mitä
taistelua voivat he paeta, n i i n sitten e! j useimmissa piireissä on järjestetty
olisi väliä
mutta kun
Teosofien ylipappi Ervast on suuttunut
välinpitämättömyydestä, {tämän kesän ajalla. — Keskus,
tällä hetkellä käsittää' (Jatkuu.)
Suometar" y.m.
"Lännen
valkosuomalaisuuden äänitorvet, eivät sitä huomaisi tai
'"'mm
m
olisi pakoletut huomaamaan ja valhetta peruuttamaan.
• • • . , '
— "Reformistille on reformi kaikki kaikessa, vallankunioustyö, jut-tutupahomma
ihmisten silmäin lumeeksi. Siksi reformi reformistisessa
taktiikassa, porvariston pitäessä valtaa, ehdottomasti muuttuu tämän vai-lan
lujittamisaseeksi, vallankumouksen rappeuttamisasceksi." — STALIN.
— "Kumousmiehelle — pääasia on vallankumouslyö eikä reformi;
hänelle on reformi vallankumouksellisuuden sivutuote- Siksi reformi val-lankum.
ouksellisessa taktiikassa, porvariston pitäessä valtaa, luonnoliisesti^.^ Schubertia, miksi
muuttuu tämän vallan rappeuttamisasceksi, vallankumouksen lujittamia-L^iUä ja lentää ko
välineeksi kumousliikkeen jatkuvan kehityksen tukikohdaksi." — STALIN. Ei se ole radiota keksinyt, ei lento-
Toveri-lehdessä kirjotetaan:
J o k u saattaa luulla, että se sur
muinen oppi, jota nimitetään teoso­fiaksi,
olisi vain " v i a t o n t a " mietis­kelyä,
pyrkimättä puuttumaan luok-
^lataistelukysymyksiin. Niin ei ole
asian laita. Tämä henkisesti rap-peutuneitten
ja yhteiskunnallisesti
aatteettomain mystillinen k u l t t i , jo­ka
etupäässä saa kannattajiaan kes-kiluokkalaisista
j a koettaa se levit­tää
vaikutustaan myöskin erinäisten
työväenkerroksienkin keskuuteen, on
esim. Suomessa viime aikoina sel­västi
paljastanut kyntensä kapitalis­tien
järjestelmän puolesta itse kul­tin
pääpapin Pekka Ervastin lau­sunnossa.
Julkaisussaan kirjottaa Pekka E r -
vast kuinka hän joutui jouluna
kuuntelemaan Leningradista lähetet­tyjä
radiopuheita, jotka panivat tä­män
mystillisyyksien hymistelijän,
omahyväisen "henkiolennon" sapen
kiehahtamaan koko kapitalistien " s i ­v
i s t y k s e n " puolesta. Radiopuheit-ten
vaikutuksesta Suomen teosofien
profeetta sanoo: ,
- * ' A j a t u k s i a j a sanoja kiillotettiin
totuuden vernissalla, mutta valhe
pisti pukinsarvensa näkyviin joka
lauseessa. En tiennyt, pitikö itkeä
vai nauraa, sillä en osannut ottaa
puhujia vakavaltakaan kannalta.
Itse he ehkä kuitenkin tarkottivat
täyttä ^totta, ja ehkä oli Suomen
puolella kuuntelijoita, jotka juma-iansananä
imivät itseensä heidän
leikinlaskujaan. Minuun se oli lyön­t
i vasten kasvoja, sillä olin usko­nut
parempaa heidän radikalismis­t
a a n . "
M u t t a tämä mystillisyyden pappi
"järkeileekin". Hän sanoo:
" M u u a n kysymys jäi mieltäni vai­vaamaan:
" J o s kristillinen sivist^-s on niin
mitätön, että se on tyystin hävitet­tävä;
jos tiede, taide ja teollisuus,
jonka yläluokka on luonut, on pal­j
a s t a petkutusta j a pahaa; jos Neu­vosto-
Venäjä on kyennyt panemaan
alulle onnellisen yhteiskunnan ja
uuden kulttuurin, -— niiksi Venä­jän
bolshevistinen hallitus käyttää
hyväkseen kaikkia vanhan mädän­neen
k u l t t u u r i n tieteellisiä, taiteel­l
i s ia ja teknillisiä saavutuksia?
M i k s i se aatteita levittääkseen ja
kansaa sivistyttääkseen rakentaa r a ­dioita,
miksi se soittaa Beethovenia
se ajaa rauta-j
a isntaa koneella ilmassa?
j koneita, . e i rautateitä, eivät suuret
länsimaalaiset säveltäjät olleet bols-hevikeja.
Sehän menettelee kuin
mies, joka tappoi keksijän, mutta
ryösti keksinnön itselleen. Luokoon
oman kulttuurinsa, mutta luokoon
rehellisyyden pohjalle ja jättäköön
vanhan sivistyksen rauhaan jatka­maan
omaan suuntaansa, kunnes sen
silmät aukenevat. Muuten on ajat­televan
ihmisen mahdoton uskoa, et­tä
onnen valtakunta alkaa Rajajoen
t u o l l a puolen.
Profeetta Ervast: on ihan rai­vostunut,
kuten edelläoievasta näet­te.
M u t t a täytyy olla vähintäin joku
teosoofisen järjettömyyden ylipappi,
ennen kuin voi päästellä mokomia
typeryyksiä ja vielä uskotella it­seään,
että nykyaikainen työläinen
tuollaisen jaarituksen ottaa vakavas­t
i . Herra Ervast näet sanoo, että
" y l ä l u o k k a on, l u o n u t " luetteleman­sa
sivistyksen, teollisuudet j a muut.
Tosiaankin! Alaluokka, työväen­luokka,
siis on — tämän "järkeilyn"
mukaan — vain olla lekotellut loi­sena
j a nauttinut yläluokan työn t u ­lokset?
Työläiset tietävät, että asia
oh juuri päinvastoin. Työtätekevät
ne ovat luoneet kaiken, yläluokka,
loisluokka, on v a i n työtätekevän työn
tulokset rosvonnut ja pitää niitä
yhä hallussaan kapitalistimaissa.
J u u r i siinä se luokkataistelun syy
onkin. Työväestö vallottaa luomuk­sensa
takaisin itselleen. Se on jo
ne vallottanut siinä suuressa maassa,
niistä puheenaolevat radiopuheet
teosoofien papin korviin tulivat. Ja
siitähän hänen säppensa kiehahti.
Mystillisyyksiä hymisevän herran u l ­kokuoren
alta astui esiin tavallinen
porvari.
Teosoofit kokevat saada työläisen­kin
katsomaan "tuhatvuosien taak­se"
sen sijaan että pitäisivät huolta
tämänpäiväisistä elinoikeuksistaan.
Se olisi porvareille edullista.
Mutta työläinenpä ei arina itseään
narrata.
farmareille Yhdysvalloissa
TOVEREITAIVmE PIDETTY JO YLI
7 KK. PAKKOLIJOKASS.4
49:n jutussa tuomitut toverit: Tai­mi.
Kivi, Hirvelä ja Järvinen o%'at
kuulemamme mukaan vieläkin pakko-luokassa
Tammisaaren pakkotyölai­toksella.
Heidän Tsmimisaareen siirtä-1 mistä farmareitten kanssa, paitsi et-mlsestään
on kulimut jo y l i 7 kuu-jtä se korottaa hintoja kaikille n i i l le
kautta j a yhä ovat toverimme vailla • t a r v i k k e i l l e , joita tarvitaan kotien
heille kuuluvia poliittisten vankien oi- rakentamisessa, niin kaupungeissa
Kongressi, joka oli kutsuttu eri-kois-
istuntoon muka farmareitten
pulmia ratkomaan ja niille apua
tuomaan, onkin antanut farmareille
läimäyksen Smooth-Hawleyn tariffi-lakiesityksen
muodossa, mikä edus­tajahuoneelle
esitettiin. Tämän laki­esityksen
historia osottaa — huo­mauttaa
Daily Worker ^siasta k i r -
jottaessaan — että nylkyrituUin .val­misteleminen
ön ' n y t siirtynyt Cbo-lidgen
Uuden Englannin valtioista
rahastonministeri Andy Mellonin ko­tivaltioon,
Pennsylvaniaan, joka on
suurteollisuuden j a suurfinanssimah-din
valtio.
Valiokunnan puheenjohtajan Wil­lis
C. Ha\yle!yn, oregonilaisen re-pubiikaani-
politikoitsijan suun kaut­ta
puhuu taas puutavaratriisti. Tä­mä
herra on mainitun lakiesityksen
toinen värkkääjä.
Lakiesityksen eräs merkillepanta­va
kohta on se, mikä vaatii tullin
korottamista 15 sentistä 25 senttiin
bushelia kohti maissilta. Maissin
maahantuonti on kuitenkin' ollut
v a i n 0.05 prosentti^ maan koko tuo­temäärästä.
Samoin on asian laita
vapaalistalla olevan puuvillan kans­sa,-
kun taas maahan tuotavain puu-v
i l l a t a v a r a in tulIi_Jiohoo, varsinkin
hienompien lajien.
Tämä jo riittääkin osottamaan mi­ten
finarissipääoma jatkaa tuUimani-puleeraustaan
yhä lisääntyvässä mi­tassa
omaksi edukseen, "suojelak-seen"
kotimaisia markkinoita omien
tuotteidensa j a liikevoittojensa eduk­si.
Kaupunkilais- j a maaseutujen
työläisten elinkustannukset kallistu­vat
näitten tullilakien vallitessa.
Muuan tilastoilija sanoo, että esi­t
e t t y tullilaki maksaa farmareille
$400,000,000. Tämä tarkottaa luon­nollisesti
köyhää farmaria j a maa­työläistä,
maaseutuväestön sorretuin-ta
Qsäa.
A . F. of L : n Greenin ja Wollin
johto väittää tekopyhästi, että työ­läiset
siitä hyötyvät, pääsevät saa­l
i i s t a osallisiksi. Tämän väitteen
valheellisuus on jatkuvasti paljastu­nut
esim. kutomotyöläisten, korkeim­malla
t u l l i r a j a l l a suojeltujen teolli­suuksien
työläisten palkka- j a työ­suhteissa.
Hooverin republikaaninen
hallitus ei edes jTitäkään sanoa, et­tä
lakiesityksellä olisi mitään teke-
Amerikalaisen suurliikkeen rosvo-luonne
on jälleen paljastunut tässä
tullilakiesitykssesä. Hoover sanoo,
että lakiesitys toteuttaa republikaa-nipuolueen
vaalilupaukset.- Niinpä
kyllä. Se toteuttaa ne lupaukset,
j o i ta tehtiin suurkapitalisteille, jot­ka
määräsivät republikaanipuglueen
ohjelman laatimisen Kansas Citys­sä,
Roseg-rove, Ont.
kP:N JA S. J. YKSIKKÖJEN TOI­MINNASTA
K.-puolueen ryhmän kokouksen p i ­dimme
t.k. 12 p. Me täällä pidämme
aina joka toisen kokouksen yksityisa­sunnoilla,
k u n miedän haali on vähän
toisessa reunassa" kyläämme nähden,
n i in helpotamme jäseniemme jalka­vaivoja,
että käymme pitkät matkat
vuorotellen. Vappu juhlakomitea luki
raporttinsa. Ja puhtaan tulon juhlista
päätimme lähettää tov. A. Vaaran
puolustusrahastoon.
Myös: päätimme avustaa nuoriso-kursurssirahastoa
$10.00.
Keskustelimme vielä yhtä ja toist.^
vähempi mainitsemisen arvoista. Sitte
lopetimme kokouksen ja siirryiinmc-kahyipöytään,
joka maistuikin hy­välle,
kun pistelee ensin kokouspaik­kaan
puolesta mailista kuuteen mai­l
i i n . - •
kukkailtamat t k . 25 p. j a ne on myöys
niinkuin läksiäisiltamat sillä taas" mo­ni
työläinen muuttaa "pääksäkkiään"
toiseen paikkaan, missä taas saa käsi­vartensa
kaupaksi.
Myös on kesäkuun 1 p. isot ilta­mat
Marquistownshipin koululla. S i e l ­lä
saamme nähdä mihin meidän lap­semme
pystyy, sillä ne on lasten i l t a ­mat.
Saamme kuulla lasten orkeste­rin.
Olemme n y k j i s in siinä hyvässä a -
semassa. että olemme saaneet kansa­koulun
opettajan sellaisen, joka antaa
meidän lapsille vapaasti soitto-opetus­ta
jälkeen koulutuntien.
NAISTEN HOMMIST.A
Naisosaston kokous oli t.k. 16 p. tov.
Lohikosken asunnolla. Määrä ol^. kyllä
pitää kokous Koivulassa, vaan: kun
"yläpihan ukko" nosti sellaisen myrä­kän
aamusta päivin, että ei ollut a-jattelemistakaan
kokoukseen menpsta-
Vaan kun kello rupesi lähentelemään
kahtatoista, niin taivas myös impesi
kirkastumaan, niin ei muuta • k un
juoksemaan navetassa elukat ruokki­massa
Ja kirjota "oortessilappu" pöy­dälle,
että ukko näkee m i h i n olet men­nyt,
j a lapkset tietää mitä on tehtävä,
kun koulusta tulee, j a sonniista sitten
itsesi taipaleelle. Niin läksinune naa­purin
emännän kanssa kokoukseen.
Vaan kun saavuimme yllämainittuun
paikkaan, siellä oli jo toiset toverit
meitä odottamassa. Vaan me teimme-k
i n tenän, emmekä enään jatkaneet
matkaa edemmäksi, sillä aika ei anta­nut
myöteii.. Organlseeraajan lau­kussa
o l i paljon asiapapereita j a ne oli
kaikki tarkoin tutkittava. N i i n aloim­me
kokouksen. Pioneerien kesäkämp-päys
oli tärkeä kysymys. Siitä teim­me
jo alkuvalmistuksia. Myös tarkaste­limme
rahayarastomme ja päätimme
lähettää nuorisokurösirahastoon $8.00.
Myös teimme suunnitelmia niiden y h ­teisten
naisosastojen kesäjuhlien suh­teen.
Kokoukset ovat olleet, hyvin mieltä-kiinnittävät,
keskustelu on ollut vil­kasta,
yhteisymmärrys on vallinnut
keskuudessamme. Seuraavan kokouk­sen
päätimme pitää 13 p. kesäkuuta
tov. Väisäsen farmilla. — Hilja.
TYÖVÄEN URHEILU
Keski-Ontarion työläis­ten
aluejuhlat
Kuten jo aikaisemmin on mainit­t
u , tullaan ne viettämään Sudburys-sa
heinäk. 1 p:n aikaan kolmipäi­väisinä
suurjuhlina. Yhtenä vaikut­tavana
vetonumerona tulee varmasti
olemaan yhteisvoimistelunäytös tä­män
ympäristön urheiluseuroilta ja
sen vuoksi kehoitammekin kiinnittä­mään
yhteisvoimisteluohjelman har­joittamiseen
jonkun verran huomio­ta
tarpeeksi ajoissa, että liikkeet
tulevat opituiksi. Jokaisen aktiivi­urheilijan
velvollisuus on tulla mu­kaan
tähän voimannäytökseen, osoit­tamaan,
että meillä urheilijoilla ei
ole yksinomaan päämääränä kilpa­urheilun
avulla edistää työväen ur-
Kahvit hörpittyämme aloimme .s heiluliikettä, vaan sen eteen oleni-järjestön
osaston kokouksen, jossa &-} me. v a l m i i ^ työskentelemään myöskin
l i k in asioita kerääntynyt paljon. Pää-;Jo"*<^kourheilun merkeissä, jolion an­timme
luovuttaa haalin vapaasti pio-neeriosaston
kämppäystä varten.
Kämppäys alkaa heinäfcr alussa. Myös
naisosaston organiseeraaja pyy^i liaa-lia
ja kenttää heinäkuun puolivälLs-keuksia.
k u i n maaseudullakin.
taa voiriiistelu parhaan tilaisuuden
laajoille joukoille niin naisille Icuin
miehillekin, nuorille j a vanhoiiie, ke­nellä
vaan innostusta on j a halua
t u l l a mukaan. Lausumme siis vaka-sä
pidettäviin naisosastojen yhteisiä van kehoituksen tämän ympäristön
kesäjuhlia varten, joka .mielihyvällä j urheiluseuroille, että pitävät kunnia-luvattiin
j a myös lupasimme avustaa asianaan varustaa näille j u h l i l l e j o u -
vointimme mukaan, että nämä nais-jkon; ei ole kysymys joukon suuruu-ten
ottamat hommat hyvin onnistuisi-jdesta, jos ei saa paljon, niin tulee.
"^^^^ jvähän kuitenkin j a sitä tietä mah-
Myös keskustelimme järjestön jä- dollisesti jo seuraavana vuotena
senmaksusta, vaan päätimme pitää joukkomme on suurempikin j a j u h -
entisellään, siis 15 e. Koska jäsenmak- lammekin mittasuhteiltaan suurem-suja
on jo useita j a on huono työn- mat. Tyydymme tällä kertaa siihen
saanti nykyisin, n i i n emme rasita l i i - minkä saamme kokoon ilman suu-kaa
jäseniämme maksuilla. remmittä vaikeuksitta j a mihin tä-
Hu-vipuolta emme myöskään unhoit- hänastinen kykymme riittää. Pää-taneet,
päätimme pitää oikein jyryt asia on saada joukot mukaan oroit~
en
sam