Vapaus, December 3, 1926

              VAPAUS
Cfl^^riati soomalaisen tydväestdn ainoa äänenkannattaja.
Ilmestyy Sadbnryssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
1» perjantaina- .
^•••T-oimi:tt'a j a t : ;
S, G. N E I L , ARVO V A A R A.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa second class matter.
V A P A U S <Liberty)
only organ of Finnish Workcrs i n Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday. . _
T I L A U S H I N N A T ;
Canadäah yksi vk. 54.00, puoli yk. $2.25, kolme kk.
«1.50. j a yksi kk. 75c. , . , r«
'HidyBvaltoihih j a Suomeen, y k s r vk. $5.50, puoli vk.
$8.00 j a kolme kk. $1.75. ,
Tilauksia, j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään, paita ariamiesten j o i l l a on takaukset
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty BIdg Lorne
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaiiia. keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstairia kello 12 päivällä.
Jos ette milloin tahansa saa vasteusta. ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen liiKkeenhoitajan per­soonallisella'
nimellä.
J. V. KANNASTO. LHkkeenhoitaJa.
Tulevatko rautatietyöläisten järjes­töjen
tpimeenpaiievat komiteat
käyttämään saamaansa
' valtuuttaa
kysyy puolueemme pää-äänenkannattaj a kirj ottaessaan
konduktöörien, jarriimjesten ja ratapihatyöl. keskuu­dessa
juuri toimitetusta äänestyksestä, missä enemmällä
kuin' kahden kolmannenosan enemmistöllä: hyväksyttiin
•ehdotus lakkoutumisesta palkkojen korottamiseksi vuo­den
1 ^ 1 tasolle, eir noin kuudella prosentilla. Lehti
kiirjOltaa edelleen, eftä Yhdysvaltain rautatiptyoläiset,
joiden palldboja niinikään alennettiin v. 1921, ovat sen
jälkeen melkein kautta linjan saaneet palkkansa nouse­maan
• entiselle tasolle. Canadalaiset : rautatietyöläiset
näin bll6n vain vaativat, että heille^ m
jnanlaisesta työstä saman taksan mukaan kuinr heidän
työtovereilleen 'Yhdysvalloissa. Tuo vaatimus varmaan
on ' ^ i i n «kohtuullinen kuin malU
vobi toivoa; Aliksi hylkäsi sovittelulautakunnah enem­mistö
työläisten vaatimuksen? > Eikö taloudellinen t i ­lanne'äalli
tällaista korotusta rautatieläisten palkoissa?
Cana^n rautatielyöläiset ovat odottaneet kaksi vuot­ta
kanontman kuin toverinsa Yhdysvalloissa, ennenkun
heittivät taivaan tuuliin valheellisen häveliäisyytensä
j a ' pyysivät palkankorotusta. Tässä on nykyisestä ta­loudellisesta
Ulanteesta kaksi lausuntoa, jotka tällä ker­taa
perustuvat eneinmän tilastoihin kuin «tuuleen»,
Canadian Pacific rautatien varapresidentti.; Grant Hall
sanoi ;Winnipegi8sä haastattelijalleen, että «jos kuka
canadalainen taha|)sa on taipuvainen pessiraistisyyteen,
tulisi hänen tarkh^t^Vi(Uaätoja,' jotka koskevat ulko-
. maänkauppaamme-< muutamien ' viime; vuosien asutte.
Tase (viennin j a tuonnin välinen ero) on käymässä
ffleille/yhä enemmän: j a enemmän edulliseksi, j ä jpaperi-tnassa-
j a paperiteollisuutemme kasvun j a viljelyksien
'laajentamisen kanssa aavikoilla tulevat: tulokset ole­maan
iisää^tyvästi tyydyttävät'.»
Ja t a l ^ on' ääni Canadian National rautatien taholta,
eikä .sen vähemmän huomatulta he^
tään Sir Henry Thorntonilta. ~ Päätettyään yli kuusi
viikkoa kestäneen - tarkastusntatkan, sanoi hän «kaupas­sa
j a maanviljelyksessä olevan tapahtumassa teiVeelli-
' sen laajentumisen, jonka tulisi yhä kehittyä seuraavien
.'kahdentoista kuukauden aikana».
- Todellinen syy on suuren pääoman lialussa vieritr
tää syy 'korkeammista rahtimaksuista työläisten nis­koille
j a saada aikaan riitaisuutta työläisten J a maan-
Viljelijäin välillä. Ratitatieyhliöt korottavat palkkoj a,
j o s niiden sallitaan samalla korottaa • rahtimaksuja.
::«Monlreal Gazelte» myöntää tuon, kun se esittää, että
«rautatieläiset esittäisivät asiansa länteläisille politi-koitsijoille,
jotka ovat viime vuosina hallinneet; parla-
"menttia. j a onnistuneet mielivaltaisesti alentamaan ca­nadalaiset
rautateitten ansioita.
«Jos nämä {p9litikoitsijat voidaan taivuttaa canada-laisten
viÖarahlien asettamiseen samalle tasolle kuin
mistä Yhdysvaltain rautatiet nauttivat vastaavilla alu­e
i l l a rajan. toisella puolella», lausuu lehti,' «niin ca­nadalaiset
rautatiet ovat epäilemättä valmiit suosiolli­sesti
käsittelemään canadalaistcnrautalielyöläislcn ase­man
parantamista rahallisesti.»
Toinen syy rautalietyöläisfen vaatimuksen hylkäämi­seen
o l i se, että sovillelulaulakunnan enemmistö ei us­konut,
eitä jarrumiehet ja konduktöörit tulisivat tur­vautumaan
lakkoaseeseen. ^ Jos raulalietyöläiscl hy­väksyvät
tämän kannan paikkansapitäväksi itseensä
nähcfen, niin se tulee merkitsemään Hsaä nöyryytystä
j a olemaan kehotuksena palkkojen alentamiselle. M u t ­ta,
j o s rautatieläiset seisovat lujina asemissaan ja val­mentautuvat
lakkoa varten, jos rautatietyöläislen jär­jestöjen
toimeenpanevat komiteat eivät petä jäsen jouk­koja
säilyttääkseen, maineensa m a l t i l l i s i n a , tulevat rau­tatiet
suostumaan kuuden prosentin .palkankorotukseen.
Rautatieyhtiöitten ei kannata, ryhtyä' perin pitkään lais-tchmn
tällä kertaa.
sialistipuolueen yhteinen äänimäärä suhteellisesti pieni
porvaripuolueitten saamaan määrään, mikä johtuu so­sialistien
nurjasta suhtaantumisesta perustettuun Labor-puolueeseen
nähden.^^ Tähän valtioon perustettiin L a -
borpuolue unioiden edustajien tahdosta ja kannatuk­sesta,
mutta sosialisteilla oli silloisessa edustajistossa
sen verran vaikutusta, että he estivät perustetun puo­lueen
asettamasta ehdokkaita vaaleihin. He menetteli-»
vät niin tarkotuksella vetää ammattiunionistien ääniä
omalle puolueelleen. , Kuitenkin tämä ahdas käsitys­kanta
johti siihen, että ammattiunionistien äänet meni­vät
Wall-kadun lakimiehelle. A t - F . of L. konventsio-nin
tunnetun päätöksen perusteella. Sosialistit auttoi­vat
täten imperialisteja. Kokemuksen tulisi opettaa
sosialistienkin kannattajia ja unionisteja-suhtaantumaan
paremmin työväenluokan yhteisrintaman taisteluihin.
Johtuen siitä, ettei Laborpuolueen vaalilistaa voitti
muodostaa. Massan työväki keskitti toiminnallisuutensa
Workerspuolueeseen. Tulokset osottavat, että puolueen
'entiset saavutukset ylitettiin ja sivuutettiin sosialisti-puolueen
äänimäärä. Workerspuolueen ehdokas val­tion
kirjurin toimeen, sai suurimman äänimäärän, 23,-
361 ääntä (sosialistien vastaavan ehdokkaan, saadessa
vain 3,006 ääntä). ' Rahastonhoitajan ehdokkaalle an­nettiin
20,266, ja yleisen syyttäjän ehdokkaalle 12,268
ääntä. Tulokseen vaikuttaa-sei» että asianomaiset, eh:
dokkaat ottivat osaa vaalitaisteluun, jotavastoin senaat­torin
ehdokas, joka oli vaalitaistelun kestäessä poissa
valtiosta, sai 5,167 ääntä, multa kuitenkin voittaen so­sialistit,
joiden vastaava ehdokas sai vain 4,730 ääntä.
Suhteettoman suuri äänimäärän eroavaisuus senaattorin
ehdokkaan ja esim. valtion kirjurin ehdokkaitten saa­man
äänimäärän välillä johtuu pääasiallbesti maini­tusta
Laborpuolueen toimettomuudesta Ja siitä, että
unionistien ääniä meni paljon Wall-kadun ehdokkaalle.
Siitä johtunee työväenpuolueihen W. vP. jp S. P. ääni­määrän
pieneneminen. Ja sosialistit kärsivät siitä
eniten.
Vaalien tulos Massachusettsin valtiossa osottaa,puo­lueemme
kasvamista. Se on tulosta j^itä toimimialli-suudesta
ja johtavasta roolista. Jota puolueen vastajär-jestetyt
työpaikkayksiköt ovat aikaansaaneet osanotolr
laan työväenluokan yhteisiin taisteluihin, kuten lakkoi­hin,
lakkoavustusliikkeisiin, puhevapaustaisteluihin ja
järjestymisliikkceseen. —- Olkopn kahdenkymmenen-kolmentuhannen
äänivaltaisen kansalaisen 'tunnustus,
joka Workerspuolueen ehdokkaalle tässä valtiossa an­netaan,
puolestaan innoittajana^uusiin: taisteluihin työ­läisten
taistelun puolesta pääomaa vastaan. Liittykää
puolueen riveihin, osallistukaa sen käymiin taistelui­hin.
— Eteenp. , '
^Työläisten avunhuuto Rumaniasta
Kuningatar Marian maasta, Rumaniasta, kuulemme
treuraavan vetoomuksen, jonka eräs työläisryhmä Buka­restista
on lähettänyt:
^-«Terrori saa entistä terävämpiä ^ muotoja. . U l k o ­mailla
käyty kamppailu tätä terroria vastaan Ja trui
manialaisen työväenluokan protestiliike ovat aiheutta­neet
hirveän kiihtymyksen hallituksen ja oligarkian
edustajain joukossa. Heidän raivonsa on suunnattu
erikoisesti Bukarestin työläisiä vastaan. Jo yhteen
kuukauteen el ainoankaan työväenlehden ole sallittu
ilmestyä. Tkatcbenkon ];nurhan jälkeen työväenlehdis-tön
ei ole sallittu mainita sanallakaan tästä enempää
kuin Stefanovin asiastakaan . . . -
«Joukko kuninkaallisia komissaareja ja 20—-30 sa­laisen
poliisin asiamiestä Vartioi jatkuvasti työläisten
laitoksia ja terrorisoi ja solvaa järjestyneitä työläisiä,
jotka esiintyvät kokouksissa.
«Todistajain joukossa Stefanovin jutussa oli joitakin
ammattiunioitten johtajia maakunnista ja vierailivat
nämä unioitten kokouksissa saavuttuaan 'Bukarestiin.
Heidät vangittiin heti ja lähetettiin pois seuraavassa
junassa. • ., • : •:
, «Lokakuun puolivälissä vangittiin 500 työläistä po-liisiurkkijain
toimesta, jotka •olivat kokouksessa läsnä.
Nykyään ei ainoatakaan ammattiunion kokousta voida
pitää, ettei urkkijoita olisi niitä seuraamassa ja häirit-semässä.
^^•. '
«Ammattiunioitten sihteerin Scheinin konttorissa ön
kaiken aikaa salaisen poliisin asiamies kontrolloimassa
kaikkea kirjevaihtoa. Samoin on muissa ammattiunioit­ten
konttoreissa asianlaita.
«Kaikilla näillä vainotoimenpileillään tahtoo halliti>v
hioda sellaisen i l m a p i i r i n , missä ammattiunioitten -yhte­näisyys
voitaisiin tuhota }a toveri Stefanov tuomita
elinkautiseen vankeuteen. Me vetoamme kansainväli­sen
työväenluokan apuun! Auttakaa nopeasti —• iniui-ten
se on l i i a n myöhäisiä. Järjestömme ovat vaarassa
t u l l a tuhotuiksi samalla tavalla kuin tuhottiin toveri
Tkatchenko.»
Lw.wwnils a
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o 235,743)
("IndastrialUtI'' kieltäytynyt
jaikai8enia'sta) .
Yhdysvaltalaisen veljespuolueemme
äänimäärän kasvaminen
Workerspuolue kohoaa vähitellen työväenluokan
kaikkien taisteluilten johtajaksi, jopa vaalitaistelussa
cncmmistöpuolueeksi toisiin työväen poliittisiin puo­lueisiin
verraten. Puohieen vaikutuksen kasvaminen
näkyi työväenjoukkojen kiintoisuuden kasvamisessa
Workerspuolueen vaalikokouksien t miehittämisessä äs-,
keisen vaalitaistelun kestäessä, sekä myöskin vaalien
tuloksista.
Äsken julkaistu v i r a l l i n e n vaalitulos. Massachusettsin
valtiossa todistaa Workerspuolueen vaikutuksen kasva­mista.
Yleensä puhuen on kaikkien kolmen nimittäin
Woitcerspuolueen, Sosialistisen, työväenpuolueen ja Sq-
Poikkeuislain alainen "demokratia''
Suurbritanniassa
David K i i k u o o d i a , joka on työväenpuolueen edus­tajana
parlamentissa, sakotettiin satakaksikymmentäviisi
d o l l a r i a siitä, että hän äskettäin piti C!ov;nessa paheen
ryhmälle lakossa olleita kaivostyöläisiä. Tuomio lan-jTsrlektiin
poikkeuslain perusteella, mikä antoi Baldui-nin
hallitukselle diktatooriset valtuudet. Englanti on
«vapaa» maa. Sinä voit puhua niin paljo kuin ha­lut,
kun et vain sano mitään. «Puhevapaus on vara­venttiili.
» Muislalleko Jiaikki korulauseet kansanval­lasta?
Ne eivät milloinkaan olleet tosia. Todellakin
alkaa näyttää siltä kuin Englannin työläiset tulisivat
nykyisen kaivostyöläisten lakon jälkeen menettämään
harhakuviaan suuremmassa määrässä kuin milloinkaan
ennen. Mutta meillä on vielä sellaisiakin työväen «ys­täviä
» kuin on siinä sakissa, joka häärää Ramsay Mac-
Donaldin ympärillä, kannattaen tällaisia kansanvaltaa.
Suurbritanniassa on luokkataistelu kärjistynyt siihen
pisteeseen, että kapitalistit avoimesti paljastavat dikta­tuurinsa.
,
(Lainattu toverilehti "Tyomiehes-
Tämän lehden l u k i j o i l l e : - ,
Viime syyskuun lopulla, vielä
työskennellessäni "Industrialistin"
toimituksessa-aloin laatia ; tätä k y -
Haystäni.- johtni etupäässä siitä,
että niiden kahden vuoden aikana,
j o t k a nyt viimeksi, työskentelin mai­nitun
lehden toimituksessa, olin
kymmeniltä T. W. W m suomalaisen
jäsenistön toimivimmilta työläisto-vereilta
saanut persoonallisia k i r j e i ­tä,
joissa he y'luotettavana toveri­n
a " pyysivät minua persoonakohtai-sesti
selittämään: Mikä vaivaa I.
W. W:tä,imiksi se ei enää kykene
teollisiin taisteluihin j a miksi sen
todellinen toiminta, t<)iminta t e o l l i -
suaksissa, ^on häipymässä melkein
olemattomiin? Monet heistä osa-v
a s t i , huomauttivat, että "sano r e ­hellisesti
se, mitä -"Industrialistissa"
ei voi sanoa. He vetosivat siihen,
että "Industrialistin" toimittajana
minun täytyy olla I. W. JIV:tä kos­kevista
iisiöista paremmin selvillä
kuin jäsenistö yleensä on.
Selitin - mainituille työläistovereil-le,
että mainitunlaisten selostusten
kirjottamisesta olisi liian paljon työ­tä
j a toiseksi sellainen voitaisi kat­soa
"masiinoimiseksi"; sitäkin suu-
.femmalla syyllä kun olin "Industria­l
i s t i n " toimittaja. Samalla kuiten­k
i n , lupasin, että kun pääsen eroa­maan
"Industrialistin" toimitukses­ta,
niin kirjotan niin perusteellisen
selostuksen mainituista seikoista'
kuin se minun tiedoilleni- j a k y v y i l ­l
e n i on mahdollista, sekä että.yritän
saada kirjotukseni Jdlkisuuteen " I n -
dustrialistifisa".
Viihie lokakuun 15 pmä oli k y -
häykseni lopuillaan, mutta e i vielä
viimeisteltynä, kun erään odotta­mattoman
tapauksen vuoksi jouduin
lähtemään matkalle, . siten menet­täen
kirjotustilaisuuden. Sitä:€nnen
kuitenkin jätin '^Industrialistin" toi­mitukselle
kirjotukseni ensimäisen
osan, jossa käsitellään I. W. W : n ny­kyistä
asemaa, hajaannuksen ' syitä-j.
n.e.- Pidin .jpssakin määrin tärkeän
nä tämän osan mahdollisimman pian
julkaisemisen siksi, kun siinä teh­dään
' esityksiä, minkälaisilla kei^
noilla, I. W.'W.v mahdollisesti voitaisi
jälleen saada jaloilleen; ja siinä
suhteessa ei olisi aikaa hukattavissa.
Sen lisäksi olivat Ontarion metsä-työläiset
parhaillaan taistelussa, jo­ten
jonkunlaisiin uudelleenrakenta-mis-
toimenpi^eisiin olisi viivyttele­mättä
ryhdyttävä.
"Industrialistin" toimitus turvau­tui
aikojen .var.rella juurtuneeseen,
mutta perin nurinkuriseen tapaan,
siirtäen kirjotukseni johtokunnan
kokoukselle, joka oli määrätty pi­dettäväksi
lokak. 21 p mä. Ulko­puolella
toimituksen olevien, Dulut-hin
ja lähikaupunkien sekatyöläis­ten,
raudankaivajain, - sahamyllytyö-läisten
y.m. siis täytyi ratkaista
yksinomaan järjestöämme koskevan
kirjotuksen kohtalo, jota työkseen
I. W. W:tä koskevia kysymyksiä kä-sittefevät
toimittajat eivät halun­neet
ryhtyä tekemään.
Johtokunta kokoontui. Kirjotuk­seni
.suhteen oli tulos: "Siirretään
ajan vähyyden vuoksi johtokunnan
seuraavaan kokoukseen, joka pide­tään
mai-rask. 21 p." Johtokunnan
jäseniltä kuulin,, että kokous oli
alettu puolenpäivän seuduilla ja
päättyi kello viiden tienoilla iltapäi­vällä.
Olen itsekin ollut jäsenenä
"Industrialistin" johtokunnassa use­amman
kuin ,ker.. an j a tiedän, että
kirjotulcsen ."siirtäminen seuraavaan
kokoukf?een". on kaikkein ystävälli­sin
muoto .^anoa, " e i kelpaa."
Kdrsiviillisesti kuibsnkin mukau­duin-
kuukauden odotukseen, vaik­ka
se vähän karmikin, kun ajatte­lin
Iriijjottaneeni asioista, joista olisi
pitänyt kirjottaa jo paljoa aikai­semmin.
Kun johtokunnalla ei o l ­lut
mitään kiirettä I. W. W m Tap­piotilanteen
korjaamisessa, niin min-käpä
sille mahtoi. Vein "Industria­l
i s t i n " toimitukselle kirjotukseni
jälkiosan j a jäin odottamfian.
Tä.=;sä on tarpeellista .huomaut­taa,
että ensimäinen osa: on täysin
itsenäinen, joten se olisi voitu j u l ­kaista
ilman jälkiosaa, kuten lukija
tulee huomaamaan.
"Industrialistin" johtokunnan ko­kous
marrask. 21 pmä päätti, että
kirjostustani ei julkaista.
Myönnän, että päätös oli minuun
nähden masentava, mutta ei suin­kaan
odottamaton. Eteen nousi k y ­symys,
mitä tehdä. Kirjotukseeni
olin sisällyttänyt paljon työtä, josta
en odottanutkaan 'aineellista kor­vausta.
Se kuitenkin oli ainoas­taan
sivuseikka. Paäkysjrmys o l i,
miten saada julkisuuteen ajatukseni
järjestöäni koskevista asioista, joit­ten
ratkaiseminen merkitsee I . W.
W : l l e ^udelleen taistelevaksi jär­jestöksi
- nousemista tai lopullista
häviötä.
" I n d u s t r i a l i s t i n " lisäksi on 1. W;
W:llä vain yksi suomenkielinen j u l ­kaisu,
."Tie Vapauteen" niminen
.kuukausijulkaisu. Siihen :ei kelpaa
kirjotus, jonka *-Industrialistin" toi­mitus
j a johtokunta on tuominnut
"sisällöltään vahingolliseksi." Pari
englanninkielistä viikkolehteämmo4
•kään ei antanut mitään toiveita,
joten ainoaksi keinoksi ; jäi kääntyä
"toisten lehtien" puoleen. Lähinnä
oli "Työmies."
Odotellessani "Industrialistin"
johtokunnan lopullista^ päätöstä,
olin asiaa jov harkinnut. Asemani
oli pulmallinen. Olinhan I. W. W:n
vanhimpia jäseniä j a monivuotinen
" I n d u s t r i a l i s t i n " toimittaja, joka
edesmenneinä vuosina oli runsaasti
" v i l j e l l y t sanaa" "Työmiestä" j i
yleensä toisinajattelevia .työläisiä
vastaan. Monesti olin tuominnut
niitä järjestötovereitani, jotka oli­vat
lähettäneet "Työmiehelle" kir­jotuksensa,
joka ei olltit läpäissjrt
"Industrialistissa."
Minä en ole tehnyt elinkautista
.uskollisuusvalaa "IndustrialistilleV,
Vaikka olenkin siihen j a sen edeltä­jään
kirjotellut, toiminut asiamie­henä
j.n.e. vuodesta 1914 lähtien.
Silloin kun en enää saa " I n d u s t r i a ­listissa"
sahoa mielipiteitäni 'asiois-^
taj jotka ovat järjestöni elinkysy­myksiä,
lakkaa \se myöskin olemasta
minun mielipiteitteni edustaja. ,Vä-!
Iit kuitenkin bn tehtävä selväksi en­nemmin
tai myöhemmin, sillä on
hyö*dytöntä v o l l a työväenliikkeessä
mukana tulppa suussa —r. erittäin­k
i n , -kun ; ku> ssi j o t a seurataan ajaa
täysin piirjein karille. Tiedän, et­tä
" r o k k i i n i " tulen "Industrialistin'.'
taholta saamaan, mutta . koetetaan
kestää —- ovathan sen satsin kym­menet
i . vr. w:läiset ennen minua
kestäneet.
Näin ajatellen minä lähetin kirjo­tukseni
"Työmiehessä" julkaistavak­si.
-Jos sen lukijat ovat ylläolevan
saaneet lukea, on se todistuksena
siitä, että i . w. w:läinen nykyään
saa "Työmiehen" palstoilla, sanoa
sen mitä hän "oman äänenkannat­tajansa"
palstoilla ei voi sanoa, s i l ­lä
"Industrialistin" menettely ei t u ­le
vaikuttamaan minuun siten, että
miyöskin "hylkäisin I. • W ; i W : n ; P i -
>dän velvollisuutenani kuulua talou-idelliseen
järjestöön j a ammatitto-mana
työläisenä ei minulla tällä
hetkellä ole muuta mahdollisuutta
kuin kuulua L W . W:hen. L W. W.
on ollut minun järjestöni tois^a-kjsmmentä
vuotta j a kaikkine virhei-neen
j a heikkouksineen on se vielä
nytkin minun järjestöni.
"IndustJrialistissa" otti toista kuu­kautta,
lennen kuin kyettiin ratkai­semaan
mitä kirjotukselleni teh­dään.
Olen vakuutettu, että "Työ­miehessä"
sellaiset asiat voidaan
ratkaista lyhyemmässä jyjasäa. —
Minä jo etukäteen kiitän "Työmies­t
ä " kirjotukselleni annetuista palsr-toista.
•• - •
L u k i j a n tulee ottaa, huomioon, et­tä
tässä itsekritiikissä i . •vv.vv t i a i ­nen,
kirjottaa i . w. w:läisille tove­reilleen,
joihin hänen on suhtaudut­tava
vissillä tavalla, jos mieli saa­vuttaa
tarkotettuja tuloksia. Jos
l u k i j a tämän muistaa, voi hän mie-likarvautta
tuntematta lukea sellai­setkin
kohdat, ' jotka eivät häntä
miellytä.
Lopuksi lausun lukijoille toivo­mukseni,
että he leikkaisivat tästä
lehdestä tämän ki*jotussarjani ja
antaisivat sen "Industrialistin" l u ­kijain
luettavaksi^
Toveruudella,
Väinö Pelto,
Box 117, B i g Rapids, Mich.
(Jatk.) ;
No mitä voimme sanoa sitten or­kesteristamme.
Ainoastaan sen, et­tä
-pe o n parisen kuukautta hajo­tellut
ohjelmaansa. Tulemme teke­mään
pa-haamme* J a sama on l a i ta
lauluseuran.
Yleisö • o l k o o n ' tuomarina • j a ar­vostelijana
sille, mitä työläiset ovat
saaneet aikaan raskaan työnsä lo­massa.
Siis toivomme konserttiimme suur­t
a osanottoa. Täyttäkäämme haar
limme viimeistä sopukkaa myöten
sinä iltana. —, H j . H ^ ^ . r i .
iPort ArthuriD oiitisia
ToroffitoiB iiotisia
Toronton osaston masikaallisteTi
alaseurojen yhteinen konsertti on
joulukuun 11 T>äivä. Tämä on t a ­vallaan
me.'kkitilaisuus meille. Sem­moinen
voidaan saada aikaan vain
kaksi kertaa vuodessa. Nyt on k u i ­tenkin
saatu -valmiiksi ohjelmisto,
yksityisten tovereiden avustuksella.
A i l i Jokela parhaillaan harjotte-lee
ohjelmanumeroansa tulisella k i i ­reellä.
Samaten ovat Aino Lehto
ja Eino Markkanen käyneet useam­man
kerran harjottelemassa, vaik­ka
ovatkin ammattilaisiatavallaan.
Vaan hekin harjottelevat aivan uu­den
ohjelmiston konserttiimme. Tov.
Hakonen samaten on käynyt haalil-la
ainakin 5 viikkoa harjottelemassa
ohjelmaansa. Ja voynmepa sanoa,
että hänkin on jo ensiluokkaisessa
kunnossa. Hakonen laulaa konser­tissa
laulun "Muisto sornkumpiijen
v a i n a j i l l e " . Tämä laulun tullaan
painamaan ohjelmaan, jota tullaan
konsertissa jakdmaan ovella. Jokai­nen
saa siis sinä iltana itselleen tä­män
kauniin laulnn sanat.
Koirannnnskaa. Vancouverin osas­ton
kirjeenvaihtaja antaa kirjotuk-sessaan
koirannuuskaa Arthurin
osastolle siitä, että ei se ole ^ t t a n u^
myytäväksi Vancouverin osaston lä-i
hettämiä myyjäislippuja, joissa oli
voittoina kaksi automabiiliäkin.
A r t h u r i n osasto "kylläkin käsitteli
häiden myyjäislippujen myyntiä
osaston kokouksessa. Mutta huo­mioonottaen
m ^ ^ ^ i ^ s t e n lakon, jo­ka
j u u r i oli käynnissä j a j o n k a on­nistumiseksi
piti keskittää kaikki^
voimamme, ei osasto voinut par-haallakaan
tahdolla ottaa näitä
myyjäislippuja huomioon.
Vancouverin osaston kirjeenvaih­tajan
kirjeen eräässä kohdassa sa­notaan
seuraavasti: ; " . . . P o r t Art­hurissa
on, kuten, muissakin kau­pungeissa,
sellaista ainesta, joka ei
ole. myötätuntoista lakkolaisille,
enempää kuin muullekaan työväen­liikkeelle.
Lakkolaisilla juuri olisi
ollut aikaa kulkea noita mainittuja
lippuja myymässä kaikille pikku-^ ja
suurporvareille." ^ Nyt vain .tah­don
tämän lauseen jälkeen huo­mauttaa
Vancouverin- t o v c e i l l e , et­tä
henkilöt, jotka eivät _olIeet lak­kolaisten
mukana, eivät liioin ol­leet
meidän mukana, eivätkä niin
ollen avusta työväen toimia mis­sään
muussakaan muodossa.. Por­vareilla
on siksi paljon omia hou­kutuksia
ja pelejä, että he eivät
tule dollareitaan eivätkä lanttejaan
hellittämään minkäänlaisen työ­väenjärjestön
hyväksi. Jos meidän
tulee . omia . toimia avustaa, niin
avustus voidaan saada a i n o i t a an
omasta joukosta. . E i ainakaan meil­lä
täällä Arthurissa ole paljoa toi­vomisen
"varaa porvareilta.
Vielä mainitsee kirjeenvaihtaja,
että he avustivat lakkolaisia 400
dollarilla. Voi olla n i i n ; en tiedä.
Mutta L : W. I . Union "osalle tullut
lakkoavustus näkyy olevan tilirapor-teissa
ainoastaan 41.00 dollarin kor-,
v i l l a , josta kuitenkaan ei numeroa
sovi tehdä. Meidän • työläisten vel­vollisuus
o l i . avustaa jokaisen voin-timme
mukajn lakkoa. Ja k u n me
sen teimme, niin silloin voimme olla
itsellemme kiitollisia, ei kerskaillen,
vaan ainoastaan, että me olemme
täyttäneet velvollisuutemme tässä
kohdassa työväenliikettä kohtaan.
Port A» t h u r in osaston toverit ei­vät
ole katselleet asioita miltään
kansalliselta tai paikkakunnalliselta
katsantokannalta, vaan kansainväli­seltä
kannalta. Ja niin mielellään
kun olisimme silloin ottaneet huo­mioon
yllämainitut myyjäisliput,
niin emme voineet suurempaa kuor­maa
ottaa, mitä me kantaa jaksoim­me.
Toivon että tämäkin nyt tyy­dyttää
Vancouverin tovereita.
Lasten vanhemmiile. Osaston per-heiltamissa
valittu lapsiörkesteria
perustava komitea on nyi ilmotta-nut,
että ensimäinen kokous tulee
olemaan t.k. 10 päivän illalla klo
6.30. Lasten vanhemmat, lähettä­kää
ne lapset yllämainittuna iltana
haalille, jotka aiotte saada musiik­k
i a oppimaan. Kokous tulee siU
loin päättämään harjotuk.«ista • ynnä
muista asiaa koskevista kysymyksis­tä,
jos nimittäin ilmaantuu tarpeek­si
osanottajia. — J .
"Parempien ibmistea** ^Iktovdi".
t&iossa, 202 Colfaome S t , o l i ollut
tappelntalkoo t.k. . 18 p:n' i l l a l l a.
Poliisi oli hakenut sieltä 2 «"nei-tiä"
j a 3 " h e r r a a " saamaan kiitos-lauseet
tuon arvokkaan kommnms-tivastaisen
hnlinoimiBensa johdosta.
Mainittua taloa ','runnaa" nykyisin
eräs " n e i t i " ja kerrotaan"^ hänen
järjestäneen .nuo huvitvvastapainok-si
sinä iltana pidetylle .-kommunis­tien
iltamalle, siis, isänmaallisen va­listuksen.
harjottamiseksL
V Neiti on hyvä. j a järjestää vähän
paremman täppelutalkoon/ seuraa­valla
kerralla kiusaksi kommuni.';-
t i e n , iltamille. Näin pienistä rytä-köistä,
ei emeille Ole paljonkaan kiu­saa.-
,
Aivan snar-Saomen mafiun huli-noi
eräs "Suomi-äidin" kasvattama
valkoinen aamkari t.k. 17: p : n illalla
St. Antoine-kadulla. Tnö kovin
rentunnäköinen j a pahasti, hdluva
"Suomi-kulttuurin" tukipylväs oli
alkanut kapakassa hulinoimisensa ja
sieltä iilos' heitettyä oli .^kaxint k a ­dulla
hosua puukko kädessä, huudel­len
että nyi saapi t u l l a punikit hä­nen
. kanssaan tappelemaan.^.
O l i koettanut englanninkielelläkin
mököttää, että nyt hän tekeö' BUO-maiaisista
kommunisteista 'selvää.
Tasaa syyskeaalla meni poljö ^uo-maJaisiakiB
: metsätöihin Anticosti n i ­miselle
saarelle. Nyt on tuUnt siel­tä
miehiä • suuret joukot- takaisin.
Kertovat että siellä- on m o k a periä
huono. Täältä värvätessä ön • mie-hille_
l u v a t tu 65 dollaria kuukaudel­ta,
mutta perille mentyä onkin" ase­tettu
määrä minkä verran" täytyy
katkaista ennenkuin saapi $5 dolla-r
i a . Kertovat että kun metsäkin
on perin huonoa, n i i n on aivatt-riiah-dottomuus
tehdä niin paljoa,- ett»
«lisi tuon 65 dollaria kuukaudelta.
Punikki.
Eri pafldsaknsffllta
DUNRANKIN, ONT.
Neuvostoliiton edustaja saapui
tänne Montrealiin, Windsor , ase­malle
t.k. 21 p : n illalla kellon kah­tatoista
käydessä. ' AEsmalla oli
vastaanottarnassa häntä noin 500;
henkilöä, jotka tervehtivät häntä
hurraten sekä Kansainvälistä lau­laen.
^
Valkoisia tullut hulluksi. D'Alman
läheltä sähkölinjalta tullut henkilö
on kertonut, että eräs Kauhajoelta
kotoisin oleva äsken Suomesta tul­lut
valkosankari oli siellä alkanut
puhua aina, että häntä yainotaan
j a tahdotaan tappaa. Eräänä aa­muna
oli hän mennyt ulos, heittä­nyt
kaikkj vaatteen§.a/ pois päältän-sä
ja noussut sitten puuhun. Kun
hänet oli löydetty j a kehotettu t u ­lemaan
alas, niin oli tuuminnut, et­tä
, hän ei tule alas tapettavaksi.
Poliisi oli ottanut sitten miehen
hoteisiinsa, joten kertoja ei tiennyt
hänestä tärhän enempää.
Kaiken todennäköisyyden mu­kaan
on miehellä ollut s e l k i s i a töi­tä
omallatunnollaan, jotka vaiva­sivat
hänen hermostonsa hulluuteen
asti.
Metsätyolaisten toiminnasta,' - j a
olosnhteista, j a samalla myös' ter­vehdys
Vapaudelle j a sen kautta
toisille työtovereille. Tämä paikka
sijaitsee C. N . rautatien varrella,
11 mailia länteenpäin Elssasta.
Täällä katkaistaan neljän jalan pa­peripuita.
Urakoitsijana täällä hää-räilec
eräs ranskalainen jappäri n i ­meltään
F. Lolandre. Hänellä Äiyös
näkyy «olevan Tiistännän halti, kuten
toisillakin - j u l k e i l l a riistäjillämme.
Etenkin mittauksen aikana se on
huomattavissa. Hänen. riistotaktiik-kansa
näyttää vaihtelevan siinä
kymmenen prosentin seuduilla. Äpä­reinään
hänellä on neljä pienem­pää
riistäjää, jotka I myös ovat riip­puvaisia
meidän työmme tuloksista.
P a r i l l a kämpällä on jo toinen
katkaisukausi menossa j a kolme nii­tä
on tehty uudestaan. Elokuun
lopulla täällä alkoi katkaisu niillä
vanhoilla kämpillä. Silloin oli kaik­ki
mitä puutteelisinta. Kämpät oli­vat
aivan kelpaamattomia asutta­vaksi,
palkat. pienet, metsät käm­piltä
parin kolmen mailin päässä
j.n.e.
Näiden epäkohtien korjaamiseksi
olimme pakotetut ajattelemaan, ei­kö
olisi mitään mahdollisuuksia saa­da
, parannuksia oloihimme. , Niin
ollen pidettiin neuvottelukokous,
jossa aluksi y r i t t i epäonnistumisen
pelko saada valtaansa. Se pelko,
mitä suurkapitaali on vuosien ku­luessa
työläisten ve.-iin kasvatta­nut,
että ei hyvät toverit me pa­rannuksia
voi saada aikaan siksi,
kun meitä suomalaisia on vain mur­to-
osa. muihin kansallisuuksiin ver­raten,
jotka eivät paljon järjestö­toiminnasta
välitä. Työnjohtajat
voivat suuttua j a ajavat pian käm­piltä
pois, ottavat uusia nöyränis-kaisempia
tilalle. Kaikesta hu-oli-maita
oäätinime. kuitenkin yrittää.
Vaatimuksemme olivat pääpiirteis­sään
seuraavat: Kämpät, kunnolli­seen
kuntoon, puhtauteen suurempi
huomio, pesuastiat pyyhlceineen ja
saippuacineen, koordin katkaisu-maksu
2:50 dollarista 3.00 dollariin.
Esitettyämme työnjohtajillemme
vaatimuTcsemme, luvattiin osa heti
toteuttaa, vaan paikalla olleet hän-näntupet
eivät sanoneet voivansa
korottaa katkaisupalkkaa ilman pää­miehensä
lupaa. Vaatimuksiemme
perilleajamiseksi oltiin pakotetut
keskeyttämään työmme. Lakkom­me
kesti vajaan viikon, jolloin isän-nistö
tuli neuvottelemaan kanssam­me,
luvaten $2.75 koordille, samalla
luvaten-täyttää kaikki meidän muut
vaatimuksemme. Kokouksen pidet­tyä
päätettiin alkaa näillä ehdoilla
työt toistaiseksi. Tämä taistelumme
oli ennen Port Arthu/in alueen
metsätyolaisten lakkoa. ,
Järjestäytyminen yleensä täällä
olevien suomalaisten keskuudessa
on tyydyttävä: Suunnilleen noin
yhdeksänkymmentä prosenttia • kdu-luu
järjestöihin j a näyttävät täällä
olevpt suomalaiset olevan aikalailla
tietoisia velvollisuuksistaan. •* Siihen
lienee osansa vaikuttaneet kiertävät
ja paikaUa olleet työmaalähetiti^köh'
talon koVnus, y.m. Sanomalehtiä