Vapaus, June 27, 1929

              Sivu 2 Torstaina, kesäkään 27 p:nä-~Thiir„ June 27 No. 15^f~ X02ft
VAPAUS
S. C. XEIL. A. VAARA («uklbt
T O I M I T T A J A T t
.)!, B. T t N H f J i t ? . -. St POHJANSitO, A. PÄIVIÖ,
vTAPACS OAcrtr}
V r i s s i A Vovfccts i * O t u d k P a l £ < U J etn» at SaOttrr. Osteria
. T H A C S U I X N A T : .. ^
I Mje. < U c » J O . s k i . n.n U » kk. » I J » . — TkOrmluakUt i» S M a c a ««k» aww«n«
1 «k. KM, 6 U c ClJiC. S U c tiJBO ja I kk. «IJM. .
mPAIKOETÄ
Pariisin koDvromksi
Metsämiesten palkkaliike ja Canadan piiu-tavaratyöläisten
teoflisuusliitto
I U ( 0 T 0 5 H D R « A T V A F A U D E S S A J _^
Kb}*«a3it«naot«kact tljOO kett». t 2 i » k«i*i krrtui. — ArSoUittooa «»««««nU <»^««»trf»f«*»«! J «
»a»*««Twam«. — KiaeaamsitoUaMakMt Me k«ita, «lÄ» « k«-aa. — »rati-Bailfli*»^*! k«u.
a k c n u . — AjOBtoereUstetBkKt 12X0 k«t», «3j(» Ului ketoa. — I C J i u « t e « « o ^ tlMtiar*.
— KseleacallmitakKi « 2 ^ kerta. SOe liiZaakaa kiitoalnacclta u i mmtleninjUi. — Biltt«Btj«4ot )a
läbctcuivi SsAtaikiitta ctakZtan.
Leklecs aioaojea O ^ t o i u a piUä oIU keiittoti»a keUo 4 i » . HiD«tTnu«P«»ä» e<JeniK»i a r k i p i i i ^ a i.
Ccaetal a^cnit!a( »Je», 75e per cc», l a t h , Mmia»»» aia»»« fc* aSofla laaertio». 75e,
l i t M »«M aa»«rtl«iaii — J i r o »imoo» tha riB/»iil '«ojl^ <• C — d a . '
Pmainen päivä imperialisma vastaan jaCana'
dan sttomalanen järjestö
Fort ArthurisU
Kun Vapaudesta seurasin pohjois-r
r — . . f ^ T ^ , . v > r ^ r . , . ^ - CntaTJcn metsämicsten paUckavaati-
MottibitotBkMt SOe ktnt^^ijoöl^ia^ kertaa. — "iSIjAiaa^rtjaiie» Ja uii»iiM«e»aB»i»« oo. »»«Jit.! jnus-lilkehUmistä ja niiden hyvien tu-
_ ..^ « - icksien selostamista, mitä siellä cä
saavutettu muutamissa päivissä, niin
Tka Vapa», tuntui .«ilta, että täytyy täältä jär­vien
päästäkin telidä. jonkunlaatuinen
selcsstus, vaikkakaan ei. täkäläisten
metsämiesteji bUipifit^ ole ollut niin
• ^ „ „ f t ^ oib-s-niiii'fiyviä tuloisia tuot-'
pohjoisessa. Mutta täällä
onkin, kalkkien muiden vastuksien l i ­säksi,
hyvin suurt valkosuomaiais-aines.
mikä sokeasti seuraa pappienia
konsuleittensa ohjausta. Kun muis-mlten
Montrealissa olevan Suo-
' imen pääkonsulin ympärillä hääräilevä
aines avusti viime talvena Pigeon
Timber-yhtiön skääppivärvärlä rixku­reiden
hankkimisessa Onion Laken
lakkcalueelle ja kuinka täkäläisen seu­rakunnan
tukipylväs runnasi avonais­ta
rikkurikämppää, niin ei ole ensin,
icään ihmettelemistä jos ollaankin
lujilla jÄrjestämistyön kanssa.
joukkopuolueeksi voi lapahlua vain siten, että se lujittaa siteitään työ­väen
joukkojärjestöihin Tunioihin, osuusliikkeisiin, avustusjärjestöihin,
kulttuuri- ja valistusjärjestöihin y.m.). Työväen luokkaetujen puolesta
voimien mobiliseeraamisessa on vuoroslaah saatava nämä joukkojärjestot
toimimaan jäsenjoukkojensa kautta läheisessä vaikutuspiirissään kannal-tajainsa
keskuudessa. *
Me käsitämme, että työväenjärjestöjen nimelläkin esiintyy sellaisia,
jotka eivät ole Eelvcniäneet itselleen suhtautumista taistelussa imperia­listista
sotaa vastaan, mutta riippuu selventäminen niissä järjestöissä p!e-vien
taistelevien ainesten toimeliaisuudesta. Meidän suomalaisten keskuu­dessa
olevia joukkojärjcstöjä vaivaa monessa suhteessa sama heikkous.
Canaian Suomalaisen Järjestön viimeinen konventsiöni kuitenkin asialli­sesti
harkitsi suhtautumistaan työväenliikkeen edessä oleviin yleisiin ky-feymyksiin
kuin myöskin hetken tehtäviin. Taistelussa imperialistista so­taa
vastaan määriteltiin järjestön kanta ponnessa "Järjestämis- ja valista-mistyö",
jossa lausutaan seuraavasti:
"Katsoen yleiseen pääoman kriistitilaan ja- sen ailieultaraiin
kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin talotulellisessa ja poliit­tisessa
suhteessa yleisessä mielessä, sekä viitaitäi' lä*^ä kokouksessa
tehtyihin suunnitelmiin valkopropagandan tofjiiiniseksi, kuin myös
käytännöllisiin suhteiden muutoksiin järjestömma kehittämisessä,
aseltaa tämä edustajakokous järjestöelimicnjä jäsenistön työsken­telylle
seuraavat läheiset tehtävät:
1. Kasvava imperialistisen sodan vaara hyökkäysuhkana Neuvos­toliittoa
vastaan, kuin myös imperialististen maiden välisten risti­riitojen
(Lritliläis-amerikalainen kiista) kärjistyminen, asettaa työ­väenliikkeelle
ensitilalle sofavastaisen taistelun, johon on otettava
tarniokkaasti osaa."
Tämä päätöslauselman kolita-ci jätä kysymystä miksikään toisarvoi­seksi,
mutta asettaa scri'etuffJ&lle, jota sitten seuraa työskentelyyn jkc-lioilus
kaikilla toiminniitialoilla samaa näkökantaa silmällä pitäen. Näin
vii^^oitotaan S. J : n jäsenistölle ratkaisevat tehtävät kommunistisen puo­lueen
suunnitelmien; aA^slamf^ jn valmistautumisessa elokuun 1 päivän
raieicnosoituksiin, keh^täen n;^ Jtä' dänadan työviienluokan kumoukselli­sen;
Ij^isielun yhtenäisyyden voimanayUecn, osana kap^jhiv^^ valljin-kumoukselliscsJia
liikkeestä''imperialistista ^'
- y : Jurjfeätön Jäscnetj rientäkää osallistumaan ^inehistoiv'kokoamisella
työpajoista, jäge^täm koöferensseja,.: iyönmalehtlen
jakamista' ja tfiicnjncrsSffuksicri^r y.m. yrei6eriä~^velvöllisuus-tchtävunä
vallankumouk^cllis^lie luokkataistelulle. Samalla käsittäkääm­me
täm^järjcEtömrae lujittareiiseh tehtävänä, alustavana valistustyönä ja
V jäseaistömtnp ja kann(4itajajbukkojemme valmistamisena jäsenryntäyk-
>-een> joka Stiliaisenaan muodostuu erikoiseksi ryntäykseksi Canadan hal­linnollisten
voimien vainoja ja Suomen porvariston valkopropagandaa
^sB^?^.4!iy>^^^^^^^*^^^^ työläisien voittamiseksi järjestyneisyyden ja tais-
. . . i e i u n tielle.---^ KESKUS. • *
tiksellinen suunnitelma", jolle ei löydy
vertoja edes Arthurin "Präassin" en­nestään
siirkeassa historiassa. Tätä
suunnitelmaa seuraten eräs "työläls-toveri"
lUki jtilki tässä "Pränssin" -sa­laisessa
kokouksensa tehdyn hyvin tö­kerön
tokiunentin, missä nämä vaa­timukset
esitettiin, mitä oli siiloin pää­tetty.
Kun asiakirja oli luettu, nousi
Jallu suunnitelman mukaisesti taka-
., .. , jaloilleen ja lähti tepsuttelemaan ovel-hyviä
tuot- jg komentaen alamainaan lähtemään
mukaan, mutta kokouksessa olleet tup-laveeläiset
edustajatkin muistivat
kuinka riaskasta on $3.25 kuoria ia
katkasta huonosta metsästä koortiii
piiskasia ja Oksasia l>al:amia ja kä­sittivät
myöskin, että tämä teko on
sentäänkin liian likaista jätkien pet­tämistä
ja. siltä syystä he eivät seu­ranneetkaan
japparelden asialla liik­kuvan
Jallun kehoitusta, vaan jäivät
kokoukseen ja py.-ylvät uskollisina
kuorimakämpillä oleville tovereilleen.
Käin sai Jalluparka laahustaa yksin
ulos. juudas-petturuutensa painosta­mana,
siivet lerpallaan ja pää pai­nuksissa
kuin ammuttu varis, rehel­listen
metsämie-ten pilkan kyydittä­mänä.
Saksalta perittäviä sotakorvauksia
käsittelevän asiantimtijakomitean työ Rosegroven alueelta
Hncmlcon otettavaa L.W.I.U- of
Canadan jäsenille
Me J . Schaffnerin kämpällä työs-kenteisvät
paperipuun Uatkasijat vzz-dimme
yksimielisesti^ peruuttamaan i L ! ottamaan edistävästi Saksan työvä­enluokan
harteille sälytettyjen verojen
ja muiden taakkojen huojentamiseen.
ja eivätkä siis voi heikentää maasta
jatkuvasti kärjistyviä luokkaristiriitoja,
i Toiselta puolen. Saksan edustaja p>et-päättyi
kompromissiin liittovaltojen ja
Saksan välillä. Kysymystä käsitellään
neuvcstciiittolaisissa lehdissä mjn, seu­raavasti:
Ne aivan mitättömät myönnytykset,
jotka Saksan edustaja Schacht saa­vutti
Uittovalloilta, eivät kykene vai-heettomana
South Porcupinessa 16 p.
fcssäk. pidetyn metsämiesten kckouk-
S!,
: - WskonnolUsta vapaamielisyyttäf f
Etecnpäin-Iehti kirjolaaa:
Varhaisempina aikoina ovat suomalaiset pappismiehet Amerikassa
olleet kaiken typerän vanhoillisuuden tyypillisiä esikuvia. Puliumatta-
:^''4(aän työväenliikkeestä ja luokkataistelusta, he ovat »i^nitdn-hihllessä ja
varjolla vastustaiiect kaikkea edistysmielisyyttä. Eräältä osalta tätä suo-fildlaisten
pappismiesten typerää vanhoillisuutta voidaan* kiiltää «itä,\että
Amerikan suomalaiset työläiset ovat ajautuneet pois kirkon ja uskonnon
piireistä. '\
• :.M ovat—huomanneet eräät nuoremmat pappismiehet ja
heittäylyheet muka erikoisen 'Sapaamielisiksi'*. He puhuvat voimakkaasti
vanhoillisuutta vastaan ja ovat muka kovin edistysmielisiä ja suvaitsevai­sia,
vieläpä puhuen työväenliikkeenkin puolesta. Nämä "vaijaaniielisct"
papit bviäl taimilta hyväksymään yksinpä tanssinlcinkltkomacnojcn ohjel­maan.
Pääasia heillä näyttää olevan pyrkimys saada kirkolle jälleen joh­tava
asema -Amerikan suomalaisten työläistenkin keskuudessa.
Kieltämättöraästi on tosiasia, ett» tällä "uskonnollisella vapaamieli­syydellä"
on ollut eräisiin työläispiireihinkin nähden voittoisa vaikutus.
li kuin olemme saaneet tietää näistä seikoista, ovat nämä "vapaamie-liset'^
papit voittaneet itselleen ja- kirkolle huomattavasti kannattajia suo-malaisten
jioäkelaisten piireistä, joita taantumuksellinen IdttensS on joh­tanut
kaikkeen työväenliikkeeseen väsymiseen.
Tämä "uskonnollinen vapaamielisyys" on monessa suhteessa vaaral­lisempaa
kuin uskonnollinen suvaitsemattomuus eli patavanhoillisuus, sil­lä
sen avulla herkemmin voidaan vähemmän luokkatietbisia työläisiä ek­syttää
j'a johtaa harhaan. Sitä vastaan ön siis taisteltava, ^^Piiösotettava,
että "uskonto on unijuomaa kansalle", esitettäköönpä Mläroi^ä muodossa
tahansa. Vapaamielisinkin kirkko palvelee nykyäaii kdpitaliismin asiaa.
Ja mikään uskonto ei koskaan työväenluokkaa vapauta kapitalismin kah­leista
— söi tekee vain työläisten itsenäinen taistelu.
ValeamnesHa Bulgariassa
Bulgarian työväenpuolueen äänenkannattaja "Rabonitsetskö Delp" on
Icirioltanut hallituksen amnestiaa koskevan lakiehdotuksen johdosta, että
koko amnesda on tarkoteltu vain kansanjoukkojen pettämiseksi.' Siiun-nitellussa
amnestiassa tullaan poistamaan vain ne rahasakot^ joihin po­liittiset
vangit on tuomittu, mutta muuten ei amnestia koske juuri lain­kaan
poliittisen vainon uhreja. Niinpä tupakkateoHisuusalueella sijait­sevassa
Hatskovan vankilassa olevasta 42 poliittisesta vangista ei kukaan
saa aranestian perusteella minkäänlaisia helpotuksia, puhumattakaan va­pauttamisesta.
Ja Sofian tyrmässä viruvista 142 poliittisesta vangista pää­see
korkeintaan kynmienen osalliseksi amnestiasla.
^ Lopuksi lehti habmauttaä» että nykyisin tekeillä olevan amnestia-ase-tuksen
puuhaamiseen on hallitus ollut pakotettu rvhtvmään Bulgariassa
Talhtse^an kansao joukkoliikkeen painostuksen takia ja siksi, että ulko-mailtakm
tuon luostakuj saadaan vastaanottaa vastalausekirjclmiä Bul-
Sanassa vallitsevan poliittisen vainon johdosta.
Tämän lisäksi toimii täällä samassa
linjassa, valkosuomalais-rikkuri-rinta-jnan
kanssa, pikkuliikemiesten ja tuk-klnumareiden
suosima tuplaveeläinen
tar/ssikopla, runnaten tansseja yhtäai­kaa
kokonaisella kolmella haalilla oi­kein
"tevoUisuui-vallankumouksellisec-ss."
hengessä ja kaikkien keinojen
avulla estäen työläisten järjestäytymis­tä,
sekä" tapellen aivan julkisesti met-cämlesten
Elinehtojen parantamista
vastaan. Tämä "tevolllsen vallanku.
mouksen" johtaja-staapi on "vallan­kumouksellisessa"
kasvatustyössään*'
onnistunut niin erinomaisesti, että on
kyennyt käännyttämään kaikki suo­malaiset
japparit ja "toiskielisten jap-pareiden"
soppaluut omaan uskoonsa
siihen määrään saakka, että useassa
tapauksessa eivät nämä ota enään
työhönkään ketään muita kuin tup-laveeläisiä,
eikä niitäkään ilman eri­koisia
suosituksia. Kommunistien e-nempää
kuin Lumber Workcrsin j-ä-senienkään
ei ole mahdollisuus pää.stä
heille työhön, sillä he eivät tietysti­kään
ole kyllin "vallankumouksellisia".
Ei siis ollut ensinkään ihmei että
tänä keväänä poljettiin palkat ennen­kuulumattoman
alhaalle. Tarjottiin
kuorituista kuusista $3.25—3.50 koor-tUta
ja kuorituista haavoista $2.50.
Oltiin kaiketi sitä mieltä, että siinäkin
on vielä puolet liikaa, koska tuplajuu-laisten
lehrlstä ei kuulunut hiiren hils-kahdustokaan
palkkojen pienuudesta
tahi muista työoloja koskevista asiois­ta.
Tämä vaikeneminen ei ainakaan
johtunut .siitä, että työläiset olisivat
olleet tyytyväisiä tähän .lulkeaah. nyl­kemiseen,
mikä ilmenee siitä, että heti
kun todellinen tnetsätyölälsteh etuja
valvova unio, Lumber Workers' Indus­trial
Union of Canada, lähti järjestä­mään,
kämppien välistä edustajako­kousta,
niin jokaisen perukan katkasi-jat
yhdestä scplmuksteta läliettivät
edustajansa tähän kokoukseen. Kun
nyt tuplaveeläinen tanssikopla huo-ma-
i, että nälkäiset jätkät lähtevät
sittenkin hikkeelle. huolimatta siitä
vaikka he olivat työnantajien kanssa
olleetkin samaa mieltä ->ttä huonojen
talvlansididen nälkiinnyttämät miehet
eivät uskalla kapinoida, vaikka eivät
kuorimakoortilta saisikaan muuta kuin
yhden vaivasen aterian pilaantuneita
nakkimakkaroita. ,Kun kaikista olet­tamuksista
huolimatta edustajia alkoi
virrata kaupunkiin, niin silloin tuli
hätä käteen, .^iUä olivathan he uskot-taneet
itselleen ja jappareille. että
tänä keväänä saa kuorittaa puita ma^
hapalkalla. Ainoa keino oli siinä, että
pidettiin salainen kokous "Pränssin"
of f lisissä, missä päätettiin, että Lum-her
Workers'in kutsuma jätkien ko­kous
on häjoitettava, ennenkuiii nämä
voivat päästä yksimielisyyteen tappe­lun
alottamisesta äärimäisiä rälkä-palkköja
vastaan. Tässä "Pränssin"
kokouksessa tehtun seuraava suunni­telma:
Kun kokous d U ^ , niin Sal-mls-
Jalluh Johdolla esitetään, etfä
jätkät lyövät hynttyynsä kasaan ja
luovuttavat koko homman tuplayeelle
ilman minkäänlaisia ehtoja.
Ajatelkaa sitä julkeutta! Samalle
tuplaveelle. joka el ollut nostanut
pikku sormeaankaan protestiksi val­litsevaa
nylkemistä vastaan; ei edes
sanallakaan maininnut huutavasta t i ­lanteesta,
joka tällä alueella vallitsi,
todeten täUä äänettömyydellään, että
harjott£van henkilön ,tai henkilöt, sillä
moinen vialheeUinen menetelmä ei
suinkaan ole mitään rakentavaa, vaan
hajottavaa ammattia. Emme tällä
kämpällä kukaan tiedä j-htaän mi-tcän
moisesta oletetusta orjakontrah-dlsta.
jonka tähden tässä tapauksessa
ei kenenkään tarvitse energiaansa
haatkata. Emme usko tällä kämpällä
Täkäläisen I. W. W:n "pränssin"
synnit työväenluokkaa kohtaan ovat
niin monet ja toistaan kirjavammat,
että tästä asiasta ei olisi sen tähden
kannattanut kirjoittaakaan, mutta kun
pohjoisen metsämiehet ovat vaatineet
sekä saaneet $4.50 koortimaksun sa­manlaisista
puista, niin täs^yy tilan­netta
selvittää sen tähden, että tääUä
vaadittiin vain neljää dollaria, joka
myöskin poikkeuksetta saavu tettiin-kin.
Ellei mitään selostusta tehtäisi,
nUn pohjoisen toverit voisiv«t'ajatella,
että täällä aivan tarpeettomasti tyy­dyttiin
näin alhaiseen vaatimukseen
ja että sillä tavalla ikäänkuin petet­tiin
yhteistä asiaa. l/yt kun toiset
toverit tietävät, mlnkälaatuisten vas­tustusten
kanssa me täällä Thunder
Bayn alueella olemme vastatusten, niin
he eivät ymmärrä meitä väärin, vaan
käsittävät, että täkäläiset jätkät teki­vät
kaiken sen, mikä tilanteeseen näh­den
oli mahdollista.. Voimme kui­tenkin
toisten alueiden tovereille va-:
kuuttaa, että tätä tällaista surkeutta
ei tule enään kauan jatkumaan, sillä
niiin tökeröt teot. ja näin selvä juonit­telu
työväen etuja vastaan pakollakin
aukasee työläisten silmät" näkemään
sen märännäisyyden, mikä vallitsee
täällä olevan tuplaveelälsen klikkikun-nan
keskuudessa. He eivät sitä enään
siedä, vaan jättävät koko roskan jap-paieiden-^
ajt^^^ipininnar^iden käsiin,
joiden asialla tämä joukko etenkin
tässä äskeisessä : asiassa, niin kovin
julkeasti esiintyi. Tässä, yhteydessä
on paikallaan huomauttaa niille, to­vereille,
jotka tähän isaakka ovat julki­sesti
saarnanneet ja ajaneet veijeilyr.
asiaa tämän pstturijoukon kanssa,
että eiköhän nyt jo olisi aika ymmär­tää,
että sellainen menettely on va."?-
tavallankumoi^'cselllsuudeQ tukemista
ja luokkataisteluUikkeen selvää pettä­mistä
tahi ainakin lievemmässä muo­dossa
luokkakäsitteiden väärin ym­märtämistä.
Siirtyessä takaisin metsämiesten tä.
mänkeväiseen palkankorotus-saavutuk­seen
täytyy sanoa, että vaikkakin voit­to
oli näennäisesti näin helposti saa­vutettu,
niin sittenkään-ei saa arvos­tella
väärin eikä liian vähäksi arvioida
nUta vastuksia, mitä metsämiehillä oli
edessään. Uciomme on tähän saakka
taistellut monta taistelua ja näissä
taisteluissa on turvauduttu pääasias­s
a suomalaisen väestön avustukseen
olevan yhtään niin raukkamaista työ­läistä
joka sitoutuisi noin helpamai-seen
kontrahtiin. Käsitimme kyllä jo
alusta alkaen, että 4 dollaria on liian
pieni maksu paperipuun katkasulle
koordista, vaan kun tämä oli yleinen
taksa tällä alueella, niin tietenkin
olimme raliattomana ollen pakotetut
alkamaan katkasun sillä maksulla.
Missä se valheen levittäjä piili, kun
ei tuonut moista törkyä esille soloin
kun pidimme tääUä yhteisen kämppä-koicouksen,
jossa harkitsimme asiaa,
voisimmeko lähettää edustajan South
Porcupinessa pidettävään edustajako­koukseen,
— Joka kumminkin jäi lä­hettämättä
rahan puutteessa. Kokous
yksimielisesti päätti laatia kirjelmän
edustajan asemasta ja valitsi kaksi
henkisen komitean tähän tarkotuk-seen.
valituksi tullen A. Tuomi ja K .
Kuoppala. Kokous uskoi tuon "kirjel­män
laatimisen valitsemansa komite­an
tehtiiväksi ilman sen sisältöä tar­kastamatta,
vaan kumminkin antoi
ymmärtää, että kirjelmän tulee olla
kokouksen mielipiteen mukainen. Siis
tahtoisimme tietoomme, että oliko sii­nä
lähettämässämme kirjelmässä mi­tään
tuosta sanotusta orjakontrah-dista.
Jos niin on, niin siinä on ta-nahtimut
mitä inhottavin ja joukkoja
katkeroittava teko. joka heikentää ja
turmelee jäsenistömme toimintaa.
Tuollaiset joutavat vahkellyt voini vai­kuttaa
raskaasti jäseniimms. jotka ei­vät
ole täysin tietoisena aikamme ke­hitystasolla.
. ,
sen antamaa paheksumislauseen yllä­mainitun
kämpän miehUle, ja samalla
vaadimme tuomaan jul>i moisen
kaista j a ilkeänUelistä provcceerausU | ^^^^^ toiveissaan, "että
konferenssin avulla voi Saksa saada
päa-emmat vientimahdollisuudet teolli-
Euudelieen. Tämä pnolestaan pakot­taa
Saksan hallituksen puristamaan
5'hä enemmän työväenluokkaa (juuri
parhaillaan hyökätään työttömien yh-teiskunnallist
» vakuutusta vastaan).
On luonrollista, ettei tämä tule hei­kentämään,
vaan päinvastoin kärjis­tämään
entistä enemmän luokkatais­telua
Saksassa. Näinollen ei Pariisin
kompromissi poista päiväjärjestyksestä
ainoatakaan, kysymystä, joiden ratkai­seminen
helpottaisi kapitalismin .si­säistä
kriisiä.
laman kriisin hucmattavimpina i l ­menemismuotoina
ovat ristiriitojen
kärjistyminen kapitalistisissa maissa
ja sen yhteydessä tapahtuva laajojen
työläisjoukkojen vallankumouksellistu-minen.
Pariisin konferenssi ei ratkais­sut
ainoatakaan näistä kysymyksistä.
Berlunin vappiitaistelu t ja juuri
päättyneet Englannin parlamenttivaa­lit
todistavat luolckarxstiriitojen kär-
Koeka aluesihteerimme K. Salo oh
ennenkin tästä asiasta kirjottanut V a ­paudessa,
niip. vaadimme toveri Sa­lolta
Julkisen selostuksen, että mistä
hän on saai^ut tuon valheellisen tie­don,
jossa hän sjryttää tämän alueen
työläisiä moisesta raukkamaisesta me­nettelystä.
TOlvosimme toveri Salön
hänen tilallaan olevana miehenä ot­tavan
paremman s61Vän asioista-eh-nenkuin
antaa joukkojen tietoon mois­ta
raukkamaista roskea joka on kaik­kea
perää vailla. — Kämppäkomitea.
Retki Branclerin valta­kuntaan
he ovat aivan samaa mieltä työnanta­jien
kansBOj että palkat saadaan pol­kea
niin alas kuin vain kukin ilkeää
ne polkea. Nyt kuitenkin päättivät
he tulla kokoukseen, minkä jätkät
omin päin olivat panneet pystyyn ja
saapuneet siihen' kymmenien mailien
takaa mikä milläkin kyydillä, sillä
jokainen metsämies oli rahattomana
ja poikkinaisenani kuin ollakin sopii.
Lisäksi päätettlta, 'että ellei tähän
suostuta, niin Salmis-Jallii nousee ylös
kesken kokouksen' jä lähtee kävele­mään
ulos sillä 5'mmärryksellä, että
toiset seuraavat perästä ja näin saa­daan
koko kokous myttj-yn. Oltiin
näes varmoja, että sellainen kukko
kuin Salmis-Jallu saa kaikki mu­kaansa,
kun hän vain alkaa kotkotta­maan
ja siivet levällään lähtee rapsut,
telemaan pihalle. Oltiin varmoja, että
pienet tipuset pupittävät perässä, kun
seUainen suuri kana kaakottaa edellä
ja näin saadaan koko hanke penkin
alle ja ijelastetaan jappariparat • mak-samasu
miehille korkeampia hintoja
jja mahdollisesti annetaan' heille t l -
ilaisuus polkea palkat vieläkin alem­maksi.
Tässä oli tämä "vallantumo-nihi
pitkälle. että-täUä kertaa tuntui
siltä, että olisi liian uhkarohkeata ve­dota
avunsaannissa samoihin lähtei­siin
ja flksi tyytymättömyyden ihne-tessä
selitettilnkiri aivan, avoimesti, et­tä
tällä kertaa pitää nähdä nä^ää.
jos mielitään tapella vaatimukset lä­vitse.
Tämä oli koko rohkeasti sanot­tu,
kaiken talvea kestäneen pitkän .la
ankaran työttömyjaJen käsissä näl­kiintyneelle
työväe:stölle ja tuskinpia
sitä olisi kenellekään muulle voinut
sanoakaan ja samalla toivoa, että he
kaikesta tästä huolimatta lähtisivät
lakkotaistelun uhalla vaatimaan pa­rannuksia
työehtoihinsa, mutta jätkät
ovat jo monissa taisteluissa tututstu-neet
puutteeseen ja nälkään, nihi ettii
se ei heitä peloittanut, vaan sitäkin
yksimielisemmin seisoivat • vaatimus­tensa
takana sillä seurauksella, että
pohjois-Ontariossa kuin myöskin
Thunder Bayn alueella s-«»avutet«ln
fedkki vaatimukset niin täydellisesti.
että voittoa voidaan pitää aivan täy­dellisenä
Helposti saavutettu voitto ei kui­tenkaan
saa johtaa harhaan, enempää
metsämiehiä kuin heidän kaijnatta-jiaan.
vaan nyt oa entistä tarmok­kaammin
ryhdyttävä järjestämistyö-hön
ja unio-toiminnan laajentamiseen
Jtaikissa Canadan maakunnissa. Tässä
työssä tarvitaan kaikkien työläisten
apua, sillä metsämiesten omat voimat
eirät tähän riitä. Metsämiehet ovat
vakuutettu-ia, että kxm he rohkeilla
teoillaan ja uhrautuvalla kävtöksel-lään
osoittavat toisille tovereille, että
heidät on luettava eroittamattomaksi
osaksi Canadan työväen luokkataiste-lurintamalla,
niin toiset työläistoverit
myöskin jTnmärtäyät, että heidän on
seisottava metsämiesten takana näinä
vaikeina järjestämis- ja tmion raken­tamistyön
aikoina.^ - ~
Hautamäki.
Nykyisen järjestelmän painotuksesta
on meidän parveiltava missä ja mihin
milloinkin. Niinpä lähti retkikunta
Kapuskasingista tänne Branderin val-kuntaan.
p i i vähän toiset tarkoitukset
tällä retkikunnalla kun siilä joka teki
Suomesta käsin Vienan Karjalaan
retken; 'muistamme kuinka montatu-hatta
ne sai vallattua karjalaisia, joi­ta
edes ei Suonien valtio jaksanut e-lättää.
Meidän retkestämme tänne ei ehkä
historiakaan mainitse, mutta ~ minä.
Saatuamme tiedon että maili .46:11a
on työtä, työtä, johon mekin .metsä­miehet
ammattitaidottomina pystyin,
me, sonnustimme Itsemme lähtökun-tcon,
että 9 p:nä kesäk. lähte;vä "loku"
saa korjata kyttjrrät Kapuskasingin
kaupungista, jossa alettiin vieroa, mat.
sämiestä, kun rahavarat väheni; ettei
enää pystynyt elättämään lukuisia
koiratorppareita. Olemmehan, näet, i -
kävä kyllä, me metsämiehet .yjipäiisä
sellaisia. Jotka hakee huvituksensa
viirapuUosta.
Alotimme työn seuraavana päivänä,
allakka näjrtti sunnuntaita; sehän on
selvää, että pienen palaan tähden täy-tyy
tehdä stmnimtaicakin työtä. Kone
alkoi käydä; kettingit, jotka nostaa
pölkyt joesta yllös, suhisten raplattaa.
Äijä järjesti miehiä, kaksi syöttä­mään
piöUskyjä kettinkiin Ja yksi-po?s
paasaan rännistä, miehille, jötka-sitien
pölkjrtkolovat puhtaaksi. Mie-het,
jotka kilvan tekivät työtä, alkoi­vat
hikoilla ja edelleen sen jatkuessa
tuli väsymys ja rääntsmays. Aloimme
a.latella että eikö tää liene huono työ,
ja toiset kuiskaili, että eikö liene pa:-
rasta. lopettaa tähän. Vaan kun sitä
vain kuiskailemalla juteltiin, niin se
raukesi sikseen. Jatkoimme t^-ötä entL
seen tapaan ja entinen vauhti oli
työllä. Kolomaraudat sihisi äkisenä
puun pintaa rikkoen; olihan juuri saa­punut
vanhastamaasta miehiä, joidpn
halutti tehdä työtä siinä mielessä et.
tä saisivat jotakin aikaan, v ^ ^ tulos
jistymistä ia:pitalististen,iiiaIde"n'sSäI-lä,
seiä sitä, €ttä Jaaijat .tydväenjuc-kot
vasemmistnvat jatkuvästL
" ^ i k e n tämän yhteydessä earaa tae
saa -jättää sellaista, mahdollisuutta
huomioonottamatta, että Icajdialistiset
valtiot voivat keskinäisestä kilpaiius.
taan huolimatta yhdistyä väliaikaisesti
neuvostovastaiseen liittoon. Tällaisen
mahdollisuuden vaara Saksaan nähden
on kiertämättä kasvanut Luokkatais­telun
kärjistyminen Sakeassa ajaa
maan porvaristoa hyökkäysprkimyk-siin
ja suurentaa yhtenäisen neuvosto­vastaisen
liiton muodostumismahdoUi-suuksia.
Saksan proletariaatille ei -Pariisin
kompromissi- merkitse sen harteille sä­lytetyn
painon - keventömistäi vaan
päinvastoin sen tulemista entistäkin
raskaammaksi. Saksan porvaristo cn
jo alottanut uuden hyö'jkäy!ssen pro-letEriaattia
vastaan. Yhteiskunnallisen
vakuutuksen alalla se pyrkii likvidoi­maan
kaikki Saksan proletariaatin val-larkmnoussaavutukset.
Poliittisella
alalla se pn"^ alottanut Seweringln,
Grzesinskin ja Zörgiebelin käsien avul­la
valkofsen terrorin kauden, terrorin,
joka on tähdätty kaikkia Saksan työ­väenluokan
valiar-kumoukseUisia - jär­jestöjä
vastaan. Luonnollisesti- tämä
terrori herättää työväenjoukclssa. pro­testiliikkeen
ja edistää niiden vaUan-kumouksellistumista.
Tämä valianku-moufcsellistuminen
taas johtaa pno­lestaan
sellaisiin luokkien välisiin yh­teentörmäyksiin,
jotka tulevat viimein
hyvin kohtalokkaiksi Saksan por\'a-ristoUe.
Italian lehdistö — fascisfinen ja poietaarinen
Italian fascistivallan eräs luonteen,
omainen tulos öh m.m. sanomalehtien
myynnin katastrofimainen laskeminen,
oli nolla. Täytyi heidänkin hellittää.
Osaksi kai vaikutti sekin että täs.'» tien ja lentolehtisten levittämisestä^
kirjottaa Kansainvälisen Työväenavun
julkaisussa G. Rossi. Ei kauan sitte
julkaistiin amerikalaise.ssa • sanomis-tossa
läintoisia yksityiskohtia tästä a-siasta.
Näitten numeroitten mukaan
ilmestyi Roomassa 1922 592 sanoma­lehteä
ia myytiin siellä päivittäir.
400,000 kappaletta erilaisia lehtiä. V.
1928, huolimatta siitä, että Rooman
väkiluku on lisääntynyt, ilmestyi siellä
420 sanomalehteä ja päivittäinen leh­tien
myynti oli vain 140.000 kappalet­ta.
"Lavoro Fascistan", fascistiuniolt-ten
päälehden painos on 40,000- mut­ta
sitä levitetään siten, että jokainen
unio on pakotettu ostamaan määiru-tyn
määrän. Rooman katiuiila myy­dään
mainitun lehden yksityisnume-roita
noin 500 kappaletta päivässä.
''Corriere d'Italia", fascistis-katolisen
keskusten lehden painos oli ennen
7CC.000,.Nyt on se 300.000. Nämä leh­tien
painos- ja nis^timääräin laske­miset
ovat vain osotuksena yleisestä
kulturillisesta rappeutumisesta fascisti.
sessa Italiassa. Ja tämä on seurauk­sena
fascistiliallituksen suukapulapo-litiikasta.
Kaikki sanomalehdet, jot>.n
cvat julkaisseet vain lievintäkin lajin
olevia arvosteluja fascistikomentori
vastaan, ovat jouijuneet fascistisch
kulttuuripyöyclin käsiin.
Mutta, fascistisesta vallasta huoli­matta
on Italiassa olemassa kumouk­sellisen
työväestön maanalainen leh­distö,
joka leviää laajoihin piireihin.
. V. 1925, aikana, jolloin kommunisti­puolue
oli vielä puolittain laillinen,
alkoi puolue käyttää maanalaisia len-tiä
levittääkseen tiedcmantoja, vetoo­muksia
j-.m., joita ei enää voitu jul­kaista
laillisessa lehdistössä. Vuoden
1926: n marraskuun jälkeen, jolloin
kaikki fascLstivastalset lehdet kleUet-tiin,
oli Italia tulvillaan maanalaisia
lehtiä, lentolehtisiä y.m. Kommimisti-puolueen
virallinen keskuslehti "Uni­ta"
alkoi ilmestyä kahdesti kuukan.
dessa eri piireissä. "Unitan" koko­naispainos
oli tällöin laajempi kuin
laillisessa asussaan. Myöhemmin alkoi
myöskin Jtoisia maanalaisia lehtiä i l ­mestyä,
esimerkiksi Italian nuorten
kommimistien liiton lehti "Avantguar-dia",
naisten lehti "Amiga", lasien
ieiiti "Bambino Proletario", kommu.
nistilehti "Gallo Ross.o", ammattijär­jestön
lehti "Battaglla Sindicali". Ta-
IcnpojUla oli omä lehtensä "Difesa"
ja riisi-istutuksien työläisillä myöskin
oma lehtensä "Campo di Riso". Teh.
talssa ja työpajoissa maanalaisia leh­tiä
tnycskin ilmestyi ja jaettiin niitä
kädestä käteen.
Kohne päivää konununistipuolueen
hajottamispäätöksen jälkeen ja kaik­kien
poliisille tunnettujen aktiivisten
kommunistien vangitsemisen jälkeen
jaettiin lentolehtisiä Milanori ja T u ­nnin
tehtaissa ja työpajoissa ja niis.,
sä tehtiin tiettäväksii että kommunis­tipuolue
el aio alistua määräykseen
ja ; että puolueen toiminta jatkuu.
KommunistUehdet jatkoivat ilmesty­mistään
ja oli niillä huomattava vai­kutus
lakkojen y.m. kxilkuihin.
Sitte alkoi fascistitaantumus kaikel-
Ia voimallaan rynnistää. Joukkovan-gitsemisia
toimeenpantiin ja vangittu,
ja työläisiä rääkättiin hirveästi, jotta
olisi saatu ne pettämään toverinsa.
Vielä nytkin on satoja työläisiä van­kiloissa
vain kommunistipuolueen leh-syystä,
että he ssavat niistä sellaisia
tietoja, joita ministerit eivät lieilie
anna, mutta myöskin siksi, että he
tajuavat nämä lehdet historiallisiksi
dokumenteiksi. On kyllä lieissä sel­laisiakin,
jotka pelkäävät, että heitä
vcitaisiin syyttää sa:ajuonista.-
Näitten ilfehtistin Jakamisessa ja
kuljettamisessa on koettu monia seik­kailuja.
On tapahtunut monasti nSn-kin,
että viranomainen, näfTdessään
ssllaisen lähetyksen, auttaa $en pe­rille
joutumista. Niin oli tapahtunut
eräänkin kerran, että muuan f aseisti-upseeri
otti itselleen lehtisen ja laski
^^.^jettajan menemään kantamuksi­neen.
FascisUvallan kätyxit ovat käyneet
.entistä ovelammiksi, niin että nykyään
qh tilanne tässä suhteessa entistä
v^ikeami>i^ Mutta kokemus._^.,myös-
Kjn toiselta, puolen opettanut työläi­siä.
Ja hiin jatkuu maanalaisen leh­distön
pmestyminen ja . leviäminen
kaikesta huolimatta- Morii. fc;j^imu-nistlnen
sanomalehden toimittaja on
.saanut panna henkensä, vaaraan tässä
lehtitaisteliissa. He eivät ole ammat­ti
journalisteja, sanomalehti" on heille
ase. I-!e kaatuvat kynä kädessään
työväenlqpkan asian puolestst Ja u -
seat näistä työläistoimittajLsta ovat
jo: tunnet;^!ja loistavasta työstään.
Eräs heistä', Gastone Sozzi,. pidätettiin
Beruelan linnoituksessa, missä liänet
rääkättiin; kuoliaaksi. Toiset vankeina
olevat ovat vielä elossa. Kaikilla niillä
on 15—20 vuoden vankilatuomio.
Mutta proletariaatin taistelu jatkuu
edelleen.
nsinau&ia
Miksi täällä ei ole oSnosmokalaa,
sitä hyvin monet; tälle paikkakunnalle
tulevat ihmettelevät, vain • jonitun-moinen
"poikatalo", joka jossain mää­r
i n . tyydyttää ruokailijain tarvetta.
Etenkin ne, jotka ovat nähneet- hyvin
Järjestettyjä ruokaloita, pitävät sitä
ihmeenä.' Voi moni luulla, että se on
saamattomuus, joka estää uuden jä
kunnollisen ruokalan peroslafflisen,
eikä se luulo viiärä olekaan. Täällä ou
ollut Ja on edelleenkin tilaisuus.tehdä
tässä suhteessa korjaus joka tulee tyy­dyttämään
kuluttajata tarpeita. K a i -
vantotyöt, jotka ovat kaupunkimme
varsinaisena tulolähteenä j a pystyssä-pitäjänä,
ovat vielä jatkuvia j a tule-vatpa
lisääntymäänkin; samoin metsä­työt
ovat olleet useamman- - vuoden
käynnissä s^päristöllä, niistä on
usea mies -saanut -elatuksensa.^ Mit­kään
merkit el osoita ty^aikkojen
vähenemiseen, ehkä lÄlnvastoin.- Toi-sm
ajoin liikkuu työläiset ja> suta
Johtuu joskus erilaisia tilanteita,;: mut­ta
ne ei ole pysyväisiä. Paremi^ ruo­kala
olisi saatiava paikkakdnflalle,
mutta siihen farvitaan tuluttajaväes-tön
yhteistoimintaa. Silloin kun täime
perustettiin työläisten osuodiike, tuli
jo sääntöjen mukaan huomioon, ote-!
tuksi ruokalan avaaminen.. Siihen'^ a i ­kaan
katsoi osuustoimintaväki-Osuus^
liikkeelle kuuluvaksi tehdä uudistuksia
ruokailualalle. Se uudistuksien teko
on kuitenkin aina jäänyt, vaikka s2 on
kulkenut keskenjääneenä asiana odot­tamassa
parempaa aikaa. . Luonnolli­sena
syynä on ollut se, että osuusliike
on ruvennut laajentamaan liikettään
toisille paikkakunnile, jtika. on vie-kuollaan
pois! sesti kappaleensa. Poliisipäälliköt saa-
Ruokajärjestelmä — oiinahan kuin,vat niin ollen aina kappaleen exm-n.
tuossa.; kokin käsityö oli toisinaan, kuin niiden urkkijat tietävätkään teh-saanut
huonostakin^ raaia-aineestaiden ilmcstsmeen. Maanalaisia lehtiä
kauniin teoksen. Kyllä, kun mietiksii.i lähetetään myöskin ulkolaisille k l r -
kuinkt ne panee kylläisen pöydän 2lle jsenvaihtajille. Nämä ovat ihastuneita
kuinka ne panee kylläisen pöydän alle työväenluokan laittoman lehdistön to«
dän niinkin huonoksi kuin näilläkin mittajain rohkeudesta ja pitävät
paikoilla on, jcltakin se tuntuu. imansa lehdet useasti muisto€<qneinä'
.. Metsän Pietari.. He ' ~
syytä enään odottaa, vaanniveta
ruokalan tarvitsijain ajattelemaan nii­tä
mahdollisuuksia, miten periistaa
paikkakmmalle aikaansa vastaava ruo­katalo.
Kuulee jo monen sanovan:
Poikatalo on aikansa Jo elänyt ny­kyinen
aika vaatii parempaa ja käy­tännöllisempää,
joesa. kaikki kulutta-eivät
m-nPtfo7^ « i . » '~ 1"^" tyydyttää ruokaUutarpeet.. Y s -
eivac m.nettsle ta.en vam sutäjsityisten ruokatalojen tritäjillTaa:-T»y-