Vapaus, June 17, 1926

              ,ä£.XfV,r f - V!AJPAU^ 1 BrasHiassa vallitseva» liaUhusmuodon inukaaii <>Ii
mr„^imtm»^ ^fTrK^yfftyf f } i « f . f W « « « i > « « j f i j t i i — t . j S» presidentinvoali tallat toimittaa yleisen aaoestj^ksen
-BalStaayuA, Ont, JokB ^ i t e ^ torstai |a lanaataL 1 perusteella, mutta tasta ei>oliot puhettakaan; kon Jo-'
T o l m f t t a j o t : ^ Ikäinen presidentti itse valitsee mielensä mukaisen pre»
v & G. NE3L, ASVO VAABA sidenttieHdd^^
V A P A V S <Libertiy) ] perusteella, joka varmasti takaa, että tama mieluineD
T t o on)F oi8an of Finnish Wodce» i n Canada. pBbjjehdokas tulee valituksi.
TbuMday «n<U Brasiliassa vallitseva työväestön t a l o i ^^
B e g l ^ e d at the Fost Office Department, Ottavji^jjuus puhuu myöskin osaltaan siitä kurjasta asemasta,
aa aeeond class matter. jm^^»^ josga ^gg^ työtätekevä vaesto on pakotettu elä-
, / TttAUSHINNAT: 1 maan. _ Eräs brasiliabinen väittää, «tta Brasilian tyo-
^Canadaan yksi vk. $4.00, pnoU vk. #2.26, kolme kk.!väestön eTinsuhteet ovat liiottelematta yhtä karjat kuin
ä^^ÄJjÄiMh jlfsaomeen, y k d S t . $5.D0, paoU ^fcsiirtomaakansojen.
••??SL^*.^?'*"f'^ f*-'^- ^ . a« Tässä suhteessa tuonee jonkunlaista selvyyttä k i i -
^nI«da,-ioita,e| « . o r , ; a _ r ^ . el teaa lähettämään.|^^^^^ kmx tarkastellaan maail asdkkaiden j a sLolais-ten
aseinaa^^^^^^^
fi^tn planieiiD kooservatnvii
Jsenet Neuvsstoliitosla
Hi
^^^^
yaltgr.ariamiesten jflllta- on täJatok^t.
iLUOlttrSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset s:.Oa kerta; f2.00 kaks! kertaa.! Auringon sarastuksesta alkaen aina myöhäiseen i l
r-^'- 'SjrntyroSilmo^ukset ,$1.00- kerta, $2.00 3 kertaa.liat vaannä maata kahvi-istutiusilla. Kun he sitten lo-
< tfltoslauseelta tai muistovIb^ltS. > ^ | kuoppiinsa, kykenevät he täten ankaralla työllä hank-
^ < " ' )\' Häldtaantiedoi ja osoteilmotnkset BOc kerta, f J.OO jkimillaan ansioilla >tuskin ostamaan ruoka-aineiksi
£ : : > > . * * 5 ^ ^ „ , 4 , ^ l e n iaflmotusakenttnurien an, ^ a a - M » ^ " ^ ^ ' ^ ^ ^ "^^^'^ PaP"J«^'Jf»»äin on lisäfei
i-'-",^'-' dfttaessa. lähetettävä flmotnflUnta etukäteen. i o-s tet(toasvtae ttkaavbap okiastoap,o ijsotiat,a joyiltlaä piytlälvaäprit jauvuarr i ]uan samaiset is*
i \ ' ^ Tiistain lehteen, aijotnt Umoltnkset pitää olla k o n t - * " * " ^ * ^ omistajat. l
torijua lauantaina, t o n ^ Useammin kuin kerran tapahtuukin tämän vuoksi,
m 'että istutuksen omistaja kuun päättyessä, sen sijaan, et* te
tehtcen toir^taina kcjlo 8.
Gcnera! advertisinar rates ^6c per col. inch. Mi*' tä antaisi työmiehilleen jotakin palkkaa, esittää näille
fltrnum .cbarfire for single insertion 75c., The Vapana _ .. ..i' i ' . i i-L—
< M the beflt, advertlsinff medium among the , FInnlsb Päinvastoin puoUlaskun, joka ylittaa sen summan, jon*
>*oiiIe In Canada. ' II ik.-'a—: as•ia nomainen on mainittuna ik. uuik autena ansa*i nnut.
Vapauden konttori j a toimitus: menettää malttinsa,
:«cam*
Engrläitnm parlamentin konservatii- Eiväticä juuri V paremmat ole teoUisuustyoläistenkään
Visten jäsenten lausunto INeU- elinsuhteet. .Vaikka tässä suhteessa jätettäisiinkin huo*
< ^ ^ rVOSfoIiitOSta' imloonottamatta pienemmät'teollisuuskeskukset ja otet-
• . - V . ' - Itäisiin huomioon vain suuremmat, kuten/§an Paolo ja
Lehtemn^e tässä numerossa julkaisemme kohtia Eng* Rio de Janeiro, niin käy paikalla selville, että palkko-lännin
parlamentin neljän konservatiivisen .jäsenen, jen suuruus, ottamatta miiita suhteita huomioon, on tay-
V Frank Nelsonin, Rohert Boothyn, everstiluutnantti i J d e l l i s e s t i nälkärajan alapuolella. Tämän lisäksi tulee,
. C. R. Mooren ja kapteeni R. E. Boumen^ lausunnosta Lttä työpäivät ovat yleensä ' kymmen- jopa kaksitois-fg:
\ havainnoistaan äskeisellä tuöcimusmatkalla Neuvosto* Latuntisia, Raoka*aineet kalliita. Yksinpä kahvikin,
\ lM"oon, jonka he tekivät hankkiakseen «luotettavat en- joka on maan päätuote, tulee maksamabi kiloa kohden
' ^^^käden tiedot» poliittisista j a yhteiskunnallisista olois- puolet päivän palkasta. _ y u o l i r a t ovat lisäksi korkeat.
^ ta tyoväcnmaassa. • j ' ' -
: Lamaamme tähän sen, mitä yhdysvaltalaisen veljes- Ne harvat,-mutta sankarilliset lakot, joita Bräsili\
v; puolueemme lehti «Toveri» lausunnon johdosta k i r j o t -H^ a . o n viime aikoina toimeenpantu, eivät ole voineet
>t laQ. ' . , ' . y I johtaa mihinkään erikoisempiin tuloksiin, sillä maassa
Kun Englannin unionististen työläisten vaituuskunta " löydy mitään yhteistä ammattijänestöä. Lakot o-
" teki kuuluisan matkansa tyÖväenmaaian ja julkaisi sii- ha*" »"«^^ täten eristettyjä ja etupäässä espanjalaisten
~ , ' tä kuuluisan raporttinsa,, ällistyi koko.maailma, että N» Portugalilaisten anarkistien toimeenpanemia. Viime-
/ ^ kuinka muka. nämä maltillisiksi ja harkitseviksi tunne- P^^^ainen kehity^ on kuitenkin suuntautunut voimam l i -
tut lyöväenjohtajat antoivat,sillä tavall^ holshevikiehhäämisen merkeissä j a onkin odotettavissa, että maan
^ ' pettäritseään ja houkutetia laatimaan niin suosiollisen 'yöväeslö vähitellen, alkaa käsittää järjestetyn taistelun
ij ivT " (merkityksen. *
y0'
lausunnon oloista Neuvostoliitossa;
•\ Englanninkieltä puhuva maailma saa nyt älli$tellä
' vielä enemmän. Sillä lausunto, minkä- neljä edellämai­nittua
torypuolueen parlamenttijäsentä .on metkastaan
\ s antanut, on sellainen, että totisesti tulee mieleen: eivät-
Green ja paavi
On^ jotakiui''^ jota M r Green^ Amerikan työväenliiton
köhän ne liipatut bolshevikit ole sittenkin onnistuneet {presidentti, ei näy saavan pois päästään. Se oA '—'•
'vetämään nenästä' näitä; kunnon '.brittiläisiä gentlemanr {paavi Leo XIII ista ^ paimeiddrje kirjottaa 'muuan
neja |a taatusta luotettavia kot^ervatiiveja. Vai mitä toverilehti. Olemme -tuosta jo maininneet.^ Se o li
,on'sanottava .esimerkiksi seuraavankin lausunnon joh-1 «bulla», joka sisälsi enemmän kuin mikään muu sieltä
dosta, joka raporttiin sisältyy: käsin lähtenyt asiakirja neuvoja kirkonmiehille puut­tua
politiikkaan j a ennenkaikkea luonnollisesti omista-
«Meille monista lähteistä' annetut tiedot' viittaa- vau^^^^^l^
vai siihen, että työläisten ja talonpoikain joukot hetlämisestä on jo kulunut 35 vuotta.
tulevat paremmin toimeen nyt vallankumoukseti] ^ „ .. ,.. .... , " . „ , .' .
jälkeen kuin ennen vallankumousta,^ "Tyovaenlnton aaneidcannattajan, «Federationin», vii*
me numerossa ;meloo Green tuossa mieliaiheessaan jä
Englannin parlamentin neljä jä­sentä,
- konservatiivisen puolueen —?
b^tnspuolueen ' — edustajia, teki
äskettäin :matkan Neuvostoliittoon,
s&adakseen välittömiä tietoja - Neu­vostoliiton
poliittisista ja; yhteiskuur
nalliaista., oloista.
Ne ovat nyt esittäneet matkas­taan
- lausunnon .'hallituspuolueelle:
On hyvä (^tutustua siihen, mitä" Neu­vostoliiton
tietoisimpain ja ovelim-pain
vihollisten edustajilla on sanota
tavana työväenmaan elämästä.
: Jnlkaisenunefrtässä kohtia lausun­nosta,
jonka - ovat allekirjottaneet
everstiluutnantti T. C. B- Moorei
,Bobett . Boothy, Frank Nelson . ja
icapteeniB. r^S.:r Bourne:
^^allitnsi %i V - on sitoutunut perus­taman
proletariaatin vallan; saaden
päatukenda kakisalta, joka on täy­tetty:
sellaiisflla tunnuslauseilla kuin
'kaikki valta neuvostoille', 'työläis­ten
kontrolli tuotannon yli', 'alas
kapitalismi ja porvaristo''^.
"Vallan lähde Venäjällä-nykyään
on kommimistipuolue. .Vaikka tä­män:
puolueen politiikassa j a vieläpä
muntamiäisa^ ^poliittisissa opeissakin
on 'joitakin.muutoksia'tapahtunut' ja
täytyy v.tapahtuai on sen voima J a
asema ; -maassa r''kokonaisuudessaan
säännöllisesti kasvamassa.
''Siihen Äkuuluu jiykyään noin
600,000 jäsentä 0.4 prosenttia' vä­estöstä,
: johon > hallitus voi ehdotto­masti
luottaa.- Sen lisäksi eri jär-estöjen
avulla, sellaisten kuin
Nuorten kommunistien: liiton;- am-rarikosta,
jota viimeksimainittua kär
sitystä on monilla tahoOia hiljattain
ilmaistu".
" V . 1926 budjetti perustuu $2,-
000,000,000 tuloille eikä pje epäi­lystäkään,
etteikö siihen summaan
päästäisi. £!ansallisvelka on $254,-
OOOjOOO eli puolentoista kuukauden
normaalitulot".
Nykyinen f iskaalipolitiikka on
tervettä, tosiasiassa on se miltei an­karaa.
Ajottaineukauppabudjetin
•.v*^ 'iJ
IDI
Taikka seuraava lause:
«Ei voi olla mitään epäilystä siitä, etteikö ny­kyinen
^Venäjän hallitus ole vankka ]a tule pysy-palliset
suhteet järjestetyiksi, jotka olisivat kum­piakin
tyydynävät, sillä me uskomme että sellai­nen
tilaisuus pian tarjoutuu.»
häpNraättä vi
I sesta kirkosta:
«Rakentava inhimillinen henki tässä suuressa asia*
määi." Täss'ä"kohdMsa ovat kaädd"huom7ona'r^oi-J''»'i^^sa ja kardinaali Gibbons, joka monia^vuosia oli
set mielipiteet yksimielisiä.» ' ' j katolisen kirkon johtava mies tässä maassa, auttoi ke-
Ihittämään viisaan valtiomiestaidon, joka valtioiniestai-
Ja lopuksi: jto on ollut tekijänä politiikassa j a traditsioissa, jotka o-
, «Sutä syystä me ehdotaipme, ettei ainoatakaan luoneet katolisesta kirkosta Yhdysvalloissa voiman
suotuisaa tilaisudtta menetettäisi saadaksemme Ve- Miehittämään korkeampaa henkisiä elämää kansamme
Bäjän kanssa,aikaan sellaiset diplomaattiset ja kau- peskuudessa,»^ _ ^
I ^ Edelläoleva ei kaipaa selityksiä. Green mataloituu
[niin alas.kuin tuskin kukaan hänen asemassaan oleva.
Nykyisin ollaan jo selvillä siitäi mitä: katolinen kirkko
I ajaa takaa. : Kaikkialla, missä on juonia työläisiä vas-
Tapahtui siten, eitä sen saman, minkä työväenuiii: 1 »aan, esiintyy katolinen >nrkko siunaajana. " Viimeksi
öitten valtuuskunta raportissaan sanoi, sanovat nyt nä- on se vehkeillyt Meksikossa — Amerikan työväenliiton
mä konservatiivisen puolueen miehet. • avulla! Se sila^-Pilsudskin diklatuuriri. Ja Neuvosto-
Täniä lausunto, on varmasti iujelialoja sekoltanut h"ton koko olemassaolon ajan on se ollut yllyttäjänä
Washi>slonin halHtJlspiireissä. Se viittaa siihen, et- neuvostoja vastaan — siunaten rosvojoukot^
tä se lausunto, minkä Yhdysvaltain kauppakamari, äs- Green <ei puhu tietämättään. Hän tuntee ,tuon poli-keMäin
antoi Neuvostoliiton tunnustamiskysymyksestä, i^i^^^j^] saa kirjotuksestaan sangen rasvaisen paa-tulee
pian; samojen .herrain^-.taholta vedettäväksi esiin 1 villisen pusun Roomasta!'-
ajanmukaisia korjausta varten.
^:SJIIä kun Neuvostoliiton pahimmat viholliset ovat
pakotettuja qntamaan tuollaisen; lausunnon —-v:joudut­tuaan
tekemisiin sellaisten faktojen kanssa; Joista ei
pääse y l i eikä ympäri; huolimatta lausuntoonsa i i i t e -
mattiunioitten |ja hyvin kehitetyn
s^£(lisbn V : propagandäjärj^^
avulla,: missä' 'pääasiallisesti tuotan­toa
> koskevat 'tunnuslauseet esittä­vät
suurta.? osaa, voi puolue 'pitää
^llä <' voimakasta vaikutusasemaa
Icansanjou^oihin nähden'^
"Kommunistipuolueen^ hallitseva
laitos •ön;tunnelttu'polibyroon' n
mellä. Se .tosiasia, että sen jäse­niin
kuuluvat ^Stalin, Buharin, By-kov,
Tomski, Voroshilov ja" Trotski,
osottaa, että kommunistipuolueen
coldstuminen merkitsisi myöskin
hallituksen .kukistumista,^t^^
onka -me nyt v käsitämme suuresti
epätodennäköiseksi".
''Siirtyminenfe tosiasiasta ; teoriaan
edistyy: käsity^emme mukaan var­masti,
• vaikkakiiT sangen ^ hitaastL
Esimerkkinä tästä oit se suvaitse­vaisuus,
mitä noudatetaan kaikkiin
uskontomuotoihin nähden."
'Cuokkaeroavaisuudet; Vk sellaisma
me ne tunnemme; ovat pyyhkäistyt
pois, mutta on • -siellä oiemassa
enemmän tai .vähemmän hjrvinvoi-vain
siviilipalvelijain luokka, joka
sangen huomattavasti muistuttaa
(tämän käy sanominen vain "Venä­jän
ulkopuolella) vihkttua porvaris­toa'
X .
Canadalainen yhtei^unta ^
Viimeisimmät tiedot siitä pohjasta, miUäcanadalai-lyistä
järjettömistä huomautuksista, osottaa se. että her^"*»/^»«i!^""»^ ^T?J* I f . . „ . „
roilla kapitalisteilla on tulossa kiire. Ensimäistä so-1 P" « a f a : 3,729,665 neliomailia. Hiukkasen
pivaa tilaisuutta on hyväksi käytettävä, kuten nämä I™y*^""*»i« laajempi,
englantilaiset politiikot sanovat.
Tilanne Brasiliassa
>; ' Jokin aika sitten pidettiin Brasiliassa presidentin-
' vaalit. Kuttn saattoi odottaakin, tiili hallituksen mää*
"raämä ehdokas Luitz'Washington, joka on fazendero-edustaja,
va*
' , iituksi. • Hänen edeltäjänsä 3a arvoisan ystävänsä Ber-nmrdcsin
taytyhee olla vaalin tulokseen tyytyväinen, sil­l
a hän tietää kyllä, e;ttä hänen harjottamansa työläisvas-
<:^'y^^^^^^^^^^^^ tulee'tämän vaalin.ikautta maassa jat-
2. Väkiluku: 9,364;2(K). Kotien omistajia: 1,239.-
150. ' V
3. Kansallisrikkaus 22.19d,000 000 dollaria.
4. Maatalousrikkaudet 7,500,000,000 dollaria.
5. Metsätalous: vuotuinen tuotanto 300,000,000
dollaria. ^ ;
6. Kaivosteollisuus: tuotanto 1923 224,at6,237
dollaria.
\ 7. .Vesivoimain kehittäminen: aseteltujen turbiinien
kehityskyky 41,700,000 hevosvoimaa.
8. Rautateitä- 40,06f mailia.
9. Tehdasteollisuuden tuotanto 2,781,165,514 dol-laria.
"Esimerkiksi kaikille työläisille,
'siihen luettuna myöskin sotilaat, an­netaan
päivittäin suhteellinen osa
vapaista .tiloista teattereissa, kon­serteissa
ja filmit^ttereissa kautta
Venäjän.: Niillä on r myöskin vero­helpotuksia
ja ne kustannukset,
joilla ne saavat opetusa' lapsilleen,
ovat alennetut tai kokonaan vapaat,
ne inaksavat vähemmän'asumuksisr'
taari< j a vähemmän ruuastaan, saa­den
> kuitenkin ^kummassakin, suh­teessa
ensi tilan.; - Ne •nauttivat'" hal­vemmasta
matkustuksesta, . raitio­vaunuissa
tai junissa, ' busseiss^tai
muissa paikallisissa ilkkuijetuslaitok-;
sissa, mitä saatavissa on;-ja suurem­missa
Kaiyiajggeissa.;.varataan' niille
ulkoilmakonsertteja ja: radioita sel­laisessa
mitassa > j a ' järjestelmässä,
mikä on suuresti edellä ^ kaihesta
siitä, mitä
omaamme.
''Tosiasiassa kohdellaan niitä yh­teiskunnan
etuoikeutettuna liiokka-na
j a pitää niitä Hallitus' alituisesti
tämän tosiasian^ vaikutuksessa j a on
sellainen myöskin tuloksena paljosta
propagaiiuasla ja V osasta tosiasioita,
että kansa on enemmän; tietoinen
siltä, mitä se on vbittahut; kuin m i ­tä
se on menettänyt".
"Meille monista lähteistä annetut
tiedot viittaavat siihen, että työ-
Iäisten ja talonpoikain joukot tule­vat
paremmin toimeen.: nyt vallan­kumouksen
jälkeenkuin ennen val­lankumousta.
Tämä ei merkitse s i ­tä,
että me' käsittäisimme kommu­nismin
sellaisenaan • men^tyneen*^
"Luokka ja sääty^; on särkynyt.
Finanssiasioihin ,nähden näyttää t i ­lanteessa
olevan sekavuuksia, mutta
ei tilanrfe ole missään mielessä: vaa^
rallinen j a on haUitus kaukana va-balanssi
on suoritettu,m^ä, mah­dolliset
vientitavarat rseuraavaie
kuukausille on suunniteltu. Tämän
suunnitelman- pohjalle jaetaan tuon­titavarat"*".
VPaperirahaa on nykyään liikkerf^^
lä 1,240,000,000 ruplaa. S Tätä vas­taamassa
pidetään 265,000,000 kul--
lassa j a loppu .kauppatakeissa. An^
kara luoton rajotuspolitäikka:- dp
voimassa inflationin ehkäisemiseksi.
Venäläinen vaihto on tiukasti kon­trolloitu;
Ulkomaisen luoton ja
liikkeelläolevan vahan vähyys on
pääasia ; venäl. : : rahaprobleeniissa.
Tuontitavaroita on vähemmän kuin
vientitavaroita ainakin 100,000,000
ruplan arvosta vuosittain ja tämä
luonnollisesti käsittää Jconeistoa y.m.
vaativien teollisuusohjelmien supis­tamista,
mutta finanssiekspertit
ovat asiasta vakuutettu ja ja meihin
vaikutti s©.J;yyni ja viisas näky, mi­kä
ilmeni niissä, jotka finanssjde-partmenttia
johtavat".
"Tätä luottamusta kanniistaa se
tosiasia, että ei ainoallekaan ulko­maiselle
kauppasuoritukselle jätetä
antamatta tarkkaa . huomiota: ja
kunniaa. . J ä t t ä e n laskuista pois
mahdollisen ulkonaisen sodan, ei
Ulkomaisessa'^ porvarislehdessä on
ylistelevä kirjotns Puolan " k a n s a l ­lissankarista",
- sodalidemokraatti
Pilsudskista. - Kirjotuksessa - sano­taan
kuinka hänestä, eläessään tsaa-;
rilais-Venäjän sorron, ilmakehässä:;
tuli jo koulupenkillä kapinamies J a
vapaustaistelija sekä sittemnun . so­sialidemokraatti
sillä: seurauksella,
että hänet: ensin karkotettiin Sipe­riaan
ja' tuomittiin myöhemmin Pie­tari-
Paavalin linnaan, joista ^Jniin-;
maatakin hän /kuitenkin : oimistiii
karkaamaan' harjottaeuseir^jälkeen
"sosialistista'' agitationia: milloin
ulkomailla,.% milloin:' nkotimaassaan
Puolassa. Kun häntä j a hänen .to­vereitaan
^ houkuteltiin ottamaan
osaa attentaattiin Aleksanteri:; liirto:
ta vastaan, selitti hän, ettei- hän
voinut soaalistina ' h y v ^ K y ä ' terror
ria, ja että puolalaisten oli / t a i s -
töeya venäläistä : sortoa -vastaan''
mutta ei valtiomuodon mnuttami-,
seii puolesta Venäjällä, koska sel­laisen
seuraukset olisivat olleet Puo-:
lalle varsin kyseenalaiset".
b r i Pilsudski ole täytiänyfJ*
han o^le^ oesdieasl idsaenmooisksar a'a ttiiC^^
ledes:
yhteiskunnallista m u u t o S T ^ ^
najalla, olisi hänen j o S ,^
sestr pitänyt taistella i S e ? ^
lesta myös-Puolassa. MX S
ei ylistelykirjotuksen k i ^ ^ . ^ * ^^
dä mitään sutä y k s - J S^
syystä, että P. oli p u h d a l ^ -
porvanlhnen kapinamies, j o k a ^
Venäjän kumpaakin l u o k k a a .^
omistavia, että omlsl^^
mujta ei koskaan lansa pahaa ^
oman maansa omistavasta Inok^
ei edes nyt. joUoin hän oa Uootta!
nut nousseensa vain yksilöjä maaj
ei maan .perustuslakia ja järjeSss«
vastaan. :
Ja hurmiossaan on kirjottaja iet-sonut
asiakseen hutkaista myös V«.
;näjä||bSÄyikk^ voidä^ e ip
hottaa sitä korkeammalle porvariDj.
sen. sankarinsa. Koko maailmaliän^
Ö^sfta^ publala^ hyökkäa^^
1^20 Kieviin ja ryhtyivät laaja
Edelleen osotetaan kirjotuksessa, suuntaiain sotatoimiin anastaaksMa
kuinka hänessä vähitellen -Tcehittyi työväenmaalta' suuria maa-aloja ia
vakaumus, vettä , Puola saattoi :va- samalla avustaakseen DeniKnBä
pantua Venäjän sortovallasta vain keitä -Etelä-Venäjällä, sillä paft^
asevoimin, minkä jälkeen b ä n d l r - '^kansallista h€räämistä'\ jota KI-tyi
V itävaltalaiseen Cralitsiaan^ missä
alkoi: muodostaa nuorison ampuma-:
seuroja, joista sitten maailmansodan
aikoina ;kehittyi -tunnetut puolalain
-set' legionat; jotka taistelivat venä­läisiä
vastaan, mitkä legionat kui­tenkin
"olivat vain. fkieni^ joukko
smidsM dli Varsovassa^ ^Jus^;,;
tettuna' myös ententen imperiäBsöl
nen hen^, jonka käsissä PilCTdsH
j a kaikki muut vähemmän hnoma--
irankai^ vain viheliSi^
nukkeja. Mutta, yksink^rtaisenesq.
^ , sialidemokraatille;i-joka on-kirjot-verrattuina
suurvaltain monimiljoo- tanut Pilsudskista porvarislthteen,
r,^.'s^^ir.iy,ir>" ' ' ' ^u^t nHu helppoa kirjottaa yk-sinkertaiselle
yleisölle pötyä.
5-'
.nararmejoi&inV^i^
, Kirjottaja ei: tiedäkään Icertoa
näiden joukkdjeri uroteoistayi :vJäan
siirtyy. kuvaa&aan,. kuinka Pilsud­skista:
sitten t tuli vapautuneen isän­maansa
! johtaja, "johoii koko : kjöisa^
suuntasi .-katseensa, ja "^joka . toinu
sekä^ maan presidenttinä että ar*
meiän ylipäällikkönä, missä;, toimes*
sa hän esiintyi ylen suurenmoisesti
kun venäläiset; .1920 hyökkäävät
Venajan vi. enti voi. ol„l a k, oh, oamat„t aK m„a^a^h^a^n^, kSuutoenn-ihoen .o..l ivat. 1918 hyö-tulevaisuudessa
. -''
Kuvaavaa on, että kirjottajan i l -
motuksen mukaan,. juuri Witos ja
Wojshechsowski, jotka Pilsudski
juuri on kukistanut ^vallasta, oli
näissä. eri vaiheissa hänen taistelu­toverinaan!
:v'.S'-/f'•^'-•r'' :^:' ;"' %';';^' - :S
Lopuksi annetaan kirjotuksessa
luonnekuvaus .tästä soaalidemok-raattisesta
sankarista. Kuinka hän
suurtekonsa suoritettuaan on elä­nyt
sjnrjässä, eikä' ole huolinut .mi­nisteri-
y.m. muista toimista. Kuin-^
ka hän ei olekpskaan tahtonut toi­mia
.yhdessä sellaisten henkilöjen
kanssa, joilla on ollut likaiset kä­det'./'
"Kuinka-hangon viime.-m^
kin elänyt köyhyydessä, mutta • siitä
huolimatta ollut lahjomaton kuin
itse herramme. J.n.e., j.n.ei '-':?-'•:'.'•
"Venäjän - teollisuustoiminta . on
erittäin terve, mutta kärsii se huo­nosta
ravinnosta, imikä johtuu raa-ka-
aineitten ja koneiston puuttees­ta.
Tuotanto lisääntyi 60 prosen­tilla
1924—1925 ja vieläpä 1925—
1926 - s u u r t e n tuotantosupistelujen
jälkeen tulee olemaan 40 prosentin
korotus edelliseen vuoteen verra­ten".
"Työttömyys käsittää noin 1,000,-
000 henkilöä 160,000,000 käsittä­västä
väestöstä. : i Tiedonhalu kaik­kien
luokkien nuoremmissa^ jäsenis­sä
on huoma yava, sekä jn^itykset tä­män
halun tyydyttämiseksi; Pon­nistelut
yleisen terveyden puolesta
sjmnyttävät ihailua; Kaduilla,: teat­tereissa,
yleisillä: laitoksilla j a 4iike-huoneilla
on monta siiätiä jätteiden
säilytyspaikkaa ja kaikilla kulku­teillä
• rangaistaan sääntöjen rikko­muksista.
Tislatun veden lähteitä
on yleisölle kaduilla ja kuolevai­suus
yhteiskunnan kaikicsa - osissa
on vähenemässä j a on väestö hallin­nollisen
menestyksen kuuluttajana".
'Säännöllinen armeia ja miliisi
käsittää ~noin 560,000 miestä, ole­massaolevan
:armeian kaikkien osi­en
nopeasti muuttuessa miliisipoh-jalle.
; Upseerit' valitaan joukoista
kykyjensä perusteella. Kuri on
mainio ja kaikki 'kokoontuvat tasa-arvoisiiia
klubeissa. Pona-armeia
on hirveä ase, mutta mielestämme
"vain kapinoissa ja ulkoa tulevia
hyökkäyksiä vastaan. Mei emme
usko: sen olevan siinä: asemassa tai
halukkaan ottamaan osaa hyökkäys-taisteluun
Venäjän. ulkopuolella; Tä­mä
ei tarkota sotilaallisen hengen,
kurin ja innostuksen puutetta, mut­ta
armeia, kuten koko Venäjä, on
väsynyt sotaan". ' ^
"Tämän armeian luomisen me­nestyminen
sotaväsymyksestä,: pet­tyneistä,
kurittomista voimista, - mi­tä
: vain jäi : jälelle vanhasta^ tsaarin
armeiasta, on huomattavin osotus
niiden kykeneväisyydestä . ja keksi-väisyydestä,
jotka Uutta Venäjää
ovat muovanneet".
" E i voi olla mitään epäilystä sii­tä,
etteikö nykyinen Venäjän halli­tus
ole vankka, j a tule pysymään.
Tässä. kohdassa ovat kaikki huo­mionarvoiset
mielipiteet yksimieli-
. Mutta ei kuitenkaan yksinomaan
pötyäkäiui. Hänhän myöntää, että"
Witoksfei y.m. ovat olleet Pilsudskin"
.lähimpiä Jystäviä ja sankaritovereja,
j a kun lisäksi tiedetään, ettei Pil­sudski
• ole tahtonut millään tavoin
hoirjuttäa näiden edustamaa jäijcs-teunää,
jää koko Pilsudskin valtio-keikaus
puhtaaksi yksilöllisen vai- ;
lanhimon tuotteeksi, minkä tämä
"köyhyydessä elävä'-'-^ valkoinen ken­raali
on järjestänyt omaan tiliinsä.
.•Saattaa tietysti olla, että hänellä
on jdustimensa, ententemaissa, aiin
"lahjomaton" kuin hän onkin. Mut­ta
tämä ei inuuta yhtä seikkaa, ni- ;
mittain: sitä,: että valtiokeikans oli
raaka mieskohtainen farssi, joka ei
tuota ylläo ikaile mitään vahinkoa
mutta merkitsee entistä suurempaa
onnettomuutta-< maan työtätekevällä
väestölle^ joka saa kahdenkertaisen
taakan -kannettavakseen rahan nn-den
romahtamisen, yhä kohoavan
kalliin ajan, tehostettujen vainojen
ja vähemmistökansallisuuksien lisä­tyn
sorron: kautta. Sosialfdemok-raatti
Pilsudski on näet tullut kun-luisaksi
työläis^ ja vierasmaalaisten
metsästäjänä. : ; Muutenhan hän ei
Kuten kuvauksesta nähdään, ei olisikaan kansallissankari.
FHnme^ arvostaa Venäpä-joka
"on tyoväenliiUceebviimeiiuen' reservi, viimeinen linnakkeemine"
sia';
' "Jos poliittinen ja taloudellinen
kehitys jatkuu nykyisellä vauhdilla,
oii aivan ymmärrettävää, että muu­tamassa
vuodessa on kehittynyt
Edo Fimmen - on pitänyt Baselissa
puheen, missä hän lausui Neuvosto-
Venäjästä m.m"/ seuraavaa:
Oletan, että -minun' käsitykseni
Neuvosto-Venäjästä ja sen merki­tyksestä
on yleiseen tunnettu. P i ­din
jo kaksi vuotta sitten puheen-rautatieläisten
konferenssissa Praa-gissa,
missä tilaisuudessa-lausuin
seuraavin sanoin -käsitykseni Neu­vosto-
Venäjästä J 3 sikäläisestä am­mattiyhdistysliikkeestä:
Neuvosto-
Venäjä on Europan työväenluokan
viimeinen reservi, sen selkäranka.
Olgn sen jälkeen vieraillut Venäjäl­lä
ja nähnyt, mitä siellä .tapahtuu.
Luonnollisesti _;iroidaan kenelle ta­hansa
: näyttää Potemkin-kulisseja.
Ja minä olen vahvasti va"kuutettu,
että venäläiset ovat tehneet par­haansa
näyttääkseen uiinulle kai­ken
mahdollisen kauniin, aivan sa­moin-
kuin kaikki muuf> hallitukset,
jotka, saadessaan vierailta, eivät
juuri näytä kaikkein huonointa vaan
kauneinta. Toistan siis: Venäjän
kommunistit ovat epäilemättä teh­neet
parhaansa osottaakseen minul­le
mitä heillä' on kauneinta, mutta —— -
minä olen viiden viikoh ajan kul- vää laatua J^pitalismin meresffl.
i i f x r L - c n n S n ; ' M n D i . A . r . . n < . « ^^^^ ftoTi : c i i J u i T i ' mstttAo. mcltä ihmctyt'
klubeissa;- liikkunut kaupun^lla ja .
työväenkortteleissa. On totta, että,
ymmärrän puutteellisesti venäjin-kieltä,
mutta minä tunnen maail­maa
riittävästi,, olen kylliksi mat­kustellut
j a vieraillut kaikissa mah­dollisissa
maissa, kyetäkseni mää-viipyessäni
jossakin kaupun^
rittelemään, missä ilmakehässä olen, c
viisi viikkoa.' Ja mitä kaksi vuotta
sitten sanoin Praagissa, sen toistaa
vieläkin tietoisempana nyt, nähtyä­ni
kappaleen Venäjää: Se on työ­väenliikkeen
viimeinen reservi, vii­meinen
ilinnakkeemme.
y e n ^ i s e t 'ovat tehneet virheitä
j a tekevät edelleen, niin, jopa San­nakin
virheitä, mutta ei virhettä,
minkä me olemme tehneet, nimit­täin,
että vetäisivät yhtä köyttä
porvariston kanssa. He ovat perin­pohjin
nujertaneet porvariston. Ja
jos Venäjän hallituksen on nykyisin
myönnettävä konsessioneja Injit-taakseen
' työväenvaltiotaan, niin
tehdään suuri 'virhe, kun eräillä' ta­hoilla
^hutaan halveksien n i i ^
Mehän olemme aina väittäneet, ctto
sosialistinen saari ei voi olla kesta- -
jeekellut yksinäni Moskovassa, olen - Sen sijaan: saattaa meitä
yksinäni ja ilman opasta vieraUlut
tehtaissa ja hallintolaitoksissa, olen
tää, että. proletaarinen saari, olipa
se sitten sosialistiifen taikka koni-yksinäni
käynyt lastentarhoissa j a ' inunistiiien,, on niin kauan ollut ole­massa
kapitalismin valtameressä.
telominen lännen puoluepolitiikan
kannalta, olisi.heti pettävien arvo­jen
piiriin syöksymistä"*- / '
•
Saksalaiset ja amerikalaiset ovat
alkaneet tulla areenalle suurilukui
On meidän syytämme, että kapita­lismin
kuohut edfelleen pauhaavat
sen rantoja vastaan ja että Venä­jän
: hallituksen on myönnettävä
. konsessioneja. Tämä johtuu öife
. ettei Europan proletariaatti oW
täyttänyt velvollisuuttaan sitä kok­sina.
Siitä syystä me ehdotamme ^?^21S^'gJ^^Q,t^^^
, . ettei ainoatakaan suotuisaa t i l a i - ' ™ ! S i J ^ n liike niin».
haUintojärjestelmä, mikä soveltuu'suutta menetettäisi saadaksemme' 4^?? vAtToS^^nt
tämän mmeellisen maan vaatimuk-lNeuvosto-Venäjän kanssa sellaiset S!^„Jt-«S^^htaudutaankin Ve-,
siin. maan.-jofik käsittää 14,000,- dipldmaattiset ja Jcanpalliset suh-' ^ H S ^ ^ n ' ' ^ S Sa vanna:'
000 neUömailia ja jolla on 160,- teet järjestetyiksi, jotka olisivat on olipa
000,000 kaikenlaista . j a mpneDaia. kumpiakin tyydyttgvät. sillä me '^^'^jf^^Za iJZ. Ä
ten olosuhteitten väestöä, , uskomme, , että sellainen tilaisuus' ^ain v k d vaaH- Joko ^Neuvoatd-V*-
jnäjän puolesta t^kka vastaan.
meren. rannalle -Iculkeutnneet. kuznouksellisen johtajan poikaT^^^niin p^o ku|n ulkomailla. Ipaiänun vuonna "iSTÖr"^""^. "xianBimää.
•.m