Vapaus, May 25, 1929

              8iva 2 Lauantaina, toiikok. 25 p;nä —Sat, May 25 No. 123 1929 No. 123
VAPAUS trMMCSs läam ttumki
S. c. t O I M I T T A J A T < .
A. .VAARA ( « n k i k M ) . B. A- TEÄHUSE*. B. PEHKOXEM. M. P0HJA.NSALO.
M ^ t h . Tom OfSc Ocputacst. Oosva. M Kcom4 C U M euticr.
VAPA03 (UlM!ft7>
^ TILACSHDfNATj /
1 »k. < tt. S kk. tl.7S J . 1 kk- — YbÄjwtlteai« Ja Sa
riftaMnJe: I *k.:«6X0. 6 kk. tSJb. 3 kk. 13X0 Ja 1 kk. tlM.
OMOTtlSHIKJiAT VAPAUDESSA: . ^
CliJeraibtoibMtBkael tl;00 ken., «2Ä> kakji kolaa. — A»ioliinoo« «eao«nia ooii«atoJ««tikaet 5öe
pahtamTn. — nuacsisBBttaUooiBkact SOc fcena. t l M » kenaa- — S7B«r»aäite»otBk»et $IM karta.
CZjei»;9 kotaa. — AMStonoilootskMt t2i» karta, $3X0 kakai kertaa. — KUtoailaMrtakft 11X0 kaita.
— K4*^f*"'"'>rK"-1^rft 12X0 kerta, SOe P-a.—v-.f UitaalaoaeetU tai mmttvtinjMi. — Halataastiadot Ja
•H>«ei]iaalak<ct SOe kerta, »IXO kolma kertaa. — T:]apäiaiIaotaiies Ja UjBotoaajeottaoxi»» oe. t t t i i x -
iMMa. Bkctattl»! UcotcjfaiBU ctakitacs.'
l i
I
Lefateea aionoj» Oaottauea piUä oIU kanttorina kello 4 ty. ilmrt«iT«u»>>äi*gn eaelUaaia arkipäi.äij.
Vapaodrs tohnhui Booaeatto tOI, iiteUj BaiUiac 4 Onrkaai St. PakeUs S36V.
VayaiHlaa ko«ttM<t XJterty Bojjdji». 37 Loraa 6l. Pobelia 103*. Po*tie«>4at Bos » , S«4bwy. Oat.
Vapaoaca paiaa Ja (»toaoi COtmr BalUiac 37 Lorea Si. Pakalla S3K7V.
Suomikin on taas täydessä kuumees»
sa. Siellä nim. toimitetaan - ensi bei>
nakun eadmäisenä Tp&iv&csk paria-menttivaalit
VaaUt ei siellä täamer-taa
tapahdu "nonnaalisena" aikana.
Mutta työläiset ovat kaikesta huoli- den vuoden ajan porvarien kädqrläisi. tei^t t y f 5 ^ t ^ f f ^ ^ „ ^ ° ^
C«acral'a<!veTtialBc rale*. T5c pef c a l . l a e h . itiaiaam ehuf for tiagim biaettioa. 7Sc. Tk« Vapaaa
• i aa Ixat adrertjaisg mtdum uaoof i b a FianI4 ' M p l a fa
\
laa «ta auHoia takasaa aaa nMaiuU eoa!nai*eea UrJceaMoaa, kirjottakas aoiJebeca Uikkac«b>9su(aa
••wrtli««aa Blaieai: i. V. KAK.VAaTO. lilkkBcnhaitjta.
i i
l i ; * / -
Pnnarintaman taisteli joita puolustamaan!
Saksan sosialidemokraattien ja fascistien yhteisesti suunnittelema
j'unarintaman taistelijain Hiton lain ulkopuolelle julistaminen nostattaa
cumoukselliset työläiset liikkeelle, kirjottaa Daily IForAer. Maailman­laajuinen
protestiliike ön siitä seurauksena.
Taistelevan työväestön puolustusjärjesto yritetään hajottaa samaan
aikaan kuin erilaiset fascistien sotilaalliset järjestöt annetaan olla rau­hassa,
valtaluokan käjtettävinä välineinä työväkeä vastaan.
Tämä on Hindenburgin ministeristössä olevan sosialidemokraattisen
sisäministeri Carl Severingin esittämä ohjelma Saksan eri valtioitten
pääministerien konferenssille. Virallinen julkaisu ilmoltaa "täydelliseen
yksimielbyyteen päästyn" ja tullaan päätös panemaan käytäntöön heti.
Yksimielisyys on "täydellinen" vain sikäli kuin työläisten viholliset
ovat kysymyksessä. Mutta se syöksyy päätäpahkaa vastakkain Saksan
työväenluokan kannan kanssa, sillä työpajoissa ja tehtaissa ovat työläiset
fiuuria enemmistöin äänestäneet tukensa kommunisteille, sosialidemo­kraatteja
vastaan.
Punarintaman taistelijain järjestön julistaminen lain ulkopuolelle,
jonka Severing nyt pyrkii saamaan voimaan , yli maan, on alunperin
Preussin sisäministeri Albert Grzesinskin alotlama hortima. Hän julisti
myöskin Punamariinicn ja Punaisten nuorten rintaman laittomiksi. Saksi
ja Hampuri seurasivat heti tätä työväestöä vastaan suunnatun hyökkäyk­sen
esimerkkiä. Sosialidemokraaltiscn naamion verhoamana on se fas-cistitaantumukscn
loimenpide työväenluokkaa vastaan.
Saksan sosialidemokratian ennen sotaa ole\'an historian arvoa an­saitsevien
tekojen joukossa' on puolueen taistelu Bismarckin poikkeus­lakeja
vastaan. Nyt sosialidemokraatit ryhtyvät esittämään Bismarckin
osaa. Mutta ne epäonnistuvat samoin kuin Bisinarck epäonnistui.
Tehdaskomiteain vaaleissa kärsimäinsä' tappioitten tuottama kirvely
on saattanut sosialidemokraatit nyt pelkäämään Punarintaman taistelijain
suunniteUua miclenosolusia, joka suunnileltiin pidettäväksi toukokuun
26 päivänä Hampurissa, mutta myöhemmin muuteltiin Stuttgartiin. So­sialidemokraattien
viimeisin yritys on koettaa estää'se kokonaan.
Nämä seikat viittaavat siihen, että Berliinin yapputaistelu oli vain
kiintoisten tapahtumain edelläkävijä Saksassa. Nyt on valtiopäivien
kommunistinen ryhmä vaatinut mielenosoluskiellon ja puolueen keskus-leKteäRote
Fahnea vastaan annetun kiellqn peruuttamista.
New Yorkissa Union Squarella ja maan muissa osissa pidetyt
mielenosotukset äsken saaltpivat nämä Saksassa tapahtuneet tapaukset
suurten amerikälaisten työläisjoukkojen huomioon. Taistelu kasvaa ja
vastustus nousee yhä valtaluökkaa ja. sen sosialidemokraattisia iskujouk­koja
vaslccn. Työ!l'isjbtikkojei^ kuinoukseUinen mieliala ori kasva­massa.'"/.
slUä kaikille kai lienee tunnettua, että
Suomen "kansan" eduskimta äskettäin
hajotettiin fascistisen presidentti Re­landerin
toimesta, kun se ei korotta-nut
maan virkamiesten palkkoja muu­tamilla
"vaivaisilla" sadoilla miljoonil­la
markoilla vuodessa, kuten nämä
"hätääkärsivät" raukat olivat vaati­neet.
Relander tuli virkamiehille avuk­si
ja laittoi sellaisen eduskunnan lipet-tUn.
joka ei katsonut "köyhien ja vai­vaisten"
etuja Ja nyt sitten tapellaan
täyttäpäätä kuka se Suomen "kansan­valtaisessa"
tasavallassa, jota myöskin
pahatkielet morkkaavat Englannin
vasalliksi, on kukkona tunkibUa.
Niin. vaalitaistelu on täydessä käyn­nissä.
Siitä on saapunut jo ensimäiset
tiedot tilnnekin Canadan korpiin.
Kalkkein ensiksi ovat porvarit ja nos-kelaiset
alkaneet vaalitaistelunsa käy­mällä
yksissätuumin vasemmistolias-ten
työläisten kurkkuihin kiinni. Oh­rana
on riehunut tunnetulla taidollaan
työläisten asunnoissa ja työväenlehtien
painoissa takavarikoiden kirjallisuutta,
vangiten työläisiä ja uhaten lakkaut­taa
lehdet. Sillä mitäpäs työläiset sa-nomalehdillä
vaalien aikana tekevät.
Ovat vain turhana vastuksena porva­reille
ja noskelaisille heidän käydes­sään
vaaleihin tässä "kansanvallan"
luvatussa maassa.
matta aikoneet käydä vaaleihin. Vaik­ka
tietävätkin, että koko vaali- ja e-delleen
koko porvariilinsn parlament-tihuusholli
on täyttä narripeliä niin
kauan, kun porvarit ovat pistimineen
valtaa pitämässä. Mutta työläiset ajat­televat,
että vaaleihin on käytävä agi-tatsionillisessa
tarkotuksessa jä paljas­tettava
sen kautta keko porvarillisen
"kansanvallan" moska. Muutakaan nä­kyvämpää
tietä ei tytnäisillä sellaiseen
valistustyön tekoon nykyään SuomeEsa
ole.
Tosiasia on, että Suomen työläiset
tekevät vaikeis» olosuhteissa vallan­kumouksellista
työtä laajojen työläis­joukkojen
valistamiseksi vallan valtaa-mi-
eksi työtätekevän luokan — työläis­ten
ja talonpoikaisten — käsiin. Hei­dän
työnsä oÄkln kantanut kauniin
hedelmän. SUtä osotuksezia on juuri
Suomen Ammattijärjestön kongressi.
Valtava enemmistö lähes satatuhatta
työläistä käsittävästä järjestyneiden
työläisten joukosta osotti mainitun
kongressin kautta olevansa vasemmis­tolaisia.
Porvarillisen ja noskelalsen
"kansanvallan" vihollisia, kansanval­lan,
joka jahtaa työläisiä kaikissa t i ­lanteissa
ohranoidecsa ja lahtarikaar-nä,
vastoin kaikkien työväen urheilu­liikkeelle
kuulirvien periaatteiden vas-talsestL
T^n^än kuun alkupäivinä käy­tiin
liitossa äänestys ensi kuun 10 pnä
huonompia, takapajuisempia. Terro­rista
huolimatta tulevat he taistele­maan
oikeuksiensa ja yhteiskimnalli-^
sen vallan puoleste niin kauan kuin
kökccntuvaa liittciokousta varten ja ovat voittaneet,
työläisurheihjat csottivat siinäkin sei- Nytkin vaalitaistelun parhaillaan ol-sovama
selvällä linjalla hajoittajiln 1 jg^gä kuumimmillaan ja työläisiin ol-nähden.
Suurin osa äänestäjistä on o i -'
lut vasemmistolaisten kannalla ja vain
tiensä kautta, varustautuu Englannin
imperialismin käskyläisenä kiihkoisasti
sotaan Neuvoscoliittoa, työläisten val­taa
vastaan.
Toinen tulikoe on Suomen työläisil­lä
ollut urheiluliitossa. Siinä ovat nos-kelaiset
huseeranneet viimeisen kah-täysin
lascistisen Italian malliin vai
mistetun äänestyksen kautta on lii­ton
noskelainen johto kyennyt saa­maan
— mikäli tähänastiset tiedot pi­tävät
paikkansa —• niukan enemmis­tön
liittokokousedustajista. Liitosta
Ien kohdistettu koko valkoinen terrori-järjestelmä
kaikkine apulaisineen nos-kelaisia
myöten, taistelevat vasemmis-totyöläiset
urhokkaastL He tietävät
että perääntyminen ja aseensa laske­minen
iuökkataistelurintamilla merkit­see
heittäytymistä entistä kauheam­paan
orjuuteen, valkoisten "sanka-laisten
työväen kielijärjestöjen vaicc
ympäri Canadan on osa. tästä taiste-lijsta,
samoin se suunnaton valhe- ja
likatulva, jota porvarillinen sanoma­lehdistö
harjoittaa työväenjärjestöjä
ja yksilöitä vastaaiL Kaikki nämä
juontavat yhdestä samasta lähteestä —
kärjistyvistä maailman imperialistien
keskinäisistä suhteista maailmanmark­kinoista
ja hyökkäyksen valmistelusta
nim. ennen vaaleja erotettiin yli koi- j-ien raadeltavaksi, ja siksi he taistele-mekymmentä
vasemmistoseuraa ja
toisissa seuroissa tehtiin kolmanneskin
jäsenistä äänestyskelvottomiksi. Emme
isaa vielä sanoa mihin suuntaan kehi­tys
Suomen TULrssä tulee menemään,
mutta luulemme olevamme kutakuin­kin
oikeassa, arvioidessamme, että
liitto tulee jakaantumaan. Suomen
liickkatletoiset urheilijat eivät var­maan
tule-tysrtymään olemaan toista
kahta vuotta sellaisen häikäilemättö­män
mielivallan alaisena, jota he o-vat
saaneet kokea vuodesta 1927 läh­tien.
Luokkataistelu niin Suomessa kuin
muissakin kapitalistisissa maissa tulee
edelleenkin kärjistymään. Mitään,hel-tiämistä
luokkarintamilla ei voida o-dottaakaan
niin kauan kuin porvaris­to
istuu vallan satulassa. Eikä maail­man
vallankumousliikkeessä suomi­vat
entistä suuremmalla antaumuk­sella.
He muistavat työväenluokan
suuren taistelijan Marxin jo aromoin
lausuman totuuden, että: "Työväen-^
luokalla ei ole muuta menetettävää
taistelussa kapitalismia vastaan kuin
kahleensa".
Luokkataistelu kärjistyy kaikilla rin­taman
osillaan ja kaikissa maissa. Se
nähdään kyllin selvään täälläkin "hy­vinvoivassa"
. Canadassa. Porvaristo
varustautuu täydellä voimallaan uu­teen
maailmansotaan ja siksi se vai­noaa
kaikkia talsteluhaluisia työläis­ten
järjestöjä. Viimeaikaiset militant-tisten
työläisten vainot täälläkin ovat
siitä hyvänä todistuksena. Toveri Vaa­ra
istuu tämän, taistelun, vallankumo-uksellisilhv.
järjestöihin kohdistaneen
vainon uhrina vankilassa. Ulkomaa-
Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen työväenluokan taistelu val­koista
valtakomentoa vastaan on yh­teistä
koko maailman työläisten tais­telussa.
He toimivat omalla rintama­osallaan,
me omallamme. Isku kapitar
lismia vastaan jossakin maassa on is­ku
kapitalismia vastaan yleensä ja
sen vaikutus tuntuu kaikkialla. Siksi
ei niiden työläisten, jotka ovat tuUeec
tähän maahan esim. Suomesta, jossa
ovat olleet luokkataisteluliikkeen r i -
veissä, tulisi koskaan väheksyä taiste­lua
tässä maassa. Blepltallsmi aa kan­sainvälistä
ja työväenliikkeen tulee ol­la
sitä myöskin. Kansainvälisillä rin­tamilla
ratkaistaan työväenluokian
kohtalo, sen taistelu vallasta. Suomen
työväenluokan voitot ovat meidänkin,
tässä maassa olevien voittoja; meidän
voittomme luokkataistelussa tä&:ä
maassa ovat myöskin voittoja Suomen
työväenluokalle. Tämä tulee jokaisen
muistaa. Jos yhdeltä osaltaan saadaan
porvariston rintama murtumaan, hel­pottaa
se silloin taistelua toisilla rin­tamaosilla.
r j
Suomen kommunistipuolueen kirje Amerikan
suomalaisille kommunisteille
(Langaton sanoma Työmiehelle)
Moskova, toukok. 20. p.. 1929.
Finnish Daily. Työmies, Box 533,
Superior, Wis,
Mk -h
mm
tmi
ii.
m
m'
'MA .Mm
Mm
Sulkäseh kommum
': Tovcrilehti Eteenpäin kirjpttaa:'
j^^^^ Bomahin kanssa samalta puhujalavalta Brooklynissä,
N. Y., t.k. ;12 p:nä, on Elias Sulkanen Raivaajan selostuksen mukaan
prolesteerannut kovasti sitä vastaan, kun tässä lehdessä on selitetty hä­nen
opposilsibhikanlansä johtuneen suuressa määrin siitä, että hän piti
«odanyaaran uhatessa kommunistisen liikkeen johtotoimissa työskentelyä
vähemmän turvallisena, mistä johtui ehdotuksensa järjestön ja puolueen
välien rikkomisesta, joka, jos s e l i i s i voittanut^ olisi kaikissa tilanteissa
saattanut turvalliseksi järjestön toimissa työskentelyn. Sulkanen on väit­tänyt
edelleenkin olevansa kommunisti eikä pelkäävänsä kommunismia,
vaan takavuosina sen tehneen niiden, jotka n>-t taistelevat puolueen puo­lesta
niitä vastaan, jotka ovat pyrkineet sitä suolle johtamaan. Onnet­tomuudeksi
Sulkaselle kuitenkin on tehty kysymys: oliko hajaannus so­sialidemokraattien
ja kommunistien välillä tarpeellinen? Vastauksensa
siihen, on paljastanut Sulkasen kommunistisuuden taikka paremminkin
fpäkonimunistisuuden. ^ Raivaajan selostuksen mukaan, "Sulkanen vas­tasi
kysymykseen lyhyesti selittäen, että se ön asia, jota emme voi var­muudella
vielä sanoa oliko se hyödyksi.vai vahingoksi. Nämä suuret
iapahtuinat ovat vielä meitä liian lähellä. Ainoastaan historia antaa
siihen varman vastauksen."
Ajatelkaapas miestä, joka on vuosikausia ansainnut leipänsä kom­munistisena
sanomalehtimiehenä ja puhujana, mutta ei vieläkään tiedä,
oliko hajaannus sosialidemokraattien ja kommunistien välillä,- mikä Ame­rikan
suomalaisten keskuudessa tapahtui vv. 1919-21, tarpeellinen? An­taessaan
tuollaisen vastauksen, Sulkanen löi mäsäksi puheessaan aikai-semmin^
ittämänsä protestin siitä, että hänen kpmmunistisuuttaan epäil-
• lään. • ,^
Kuka ei tiedä sitä, että silloin, kun sosialidemokratia oli täydelli­sesti
antautunut por\'ariston astinlaudaksi ja sen johtomiehet asettuneet
porvarien puolelle, kommunistien eroaminen siitä ja oman maailman­laajuisen
liikkeen luominen oli tarpeellinen, hän ei ole kommunisti eikä
ole koskaan sitä ollutkaan. Se on Sulkasenkin laita. Itse hän itsensä
paljasti.
-Huomioita ja huomautuksia
' ' • ., .. • , ^
Canadan koramuriistipuolueen, ensi perjantaina Torontossa alkavan
kuudennen edustajakokouksen työohjelmaksi ilmotetaan, 1) nykyinen
lilanne ja puolueen tehtävät, 2) puolueen sisäinen ja järjestöllinen ase-vina,
3) työskentely teollisella ja ammatillisella alalla, 4) kommunisti­nen
ohjelma ja tilanne Kommunistisessa kansainvälisessä.
Erikoiset •valiokunnat tulevat työskentelemään seuraavissa kysy­myksissä:
a) työ maanviljelijäin keskuudessa, b) lyö naisten keskuudes­sa,
e) nuoriso, d) työ joukkojärjeslöissä, e) sanomalehdistö, f) puo-iueen
säännöt, j
Pyydetään julkaisemaan Työmiehcs-sä.
Toverissa, Eteenpäissä seuraavaa:
Käsiteltyään perinpohjaisesti Ameri­kan
Kommunistipuolueen sisäistä tilaa
on Kominternin Toimeenpaneva Ko­mitea
todenrut sen olevan tällä hct-vojen
ja ohjeiden toteuttamista 'ja
puolueen bolshevisoimista huolimatta
heidän keskuudessaan vallinneista
horjumisista. Uskomme suomalaisten
konuiiunistitoverien tällaiseen menet­telyyn
oleellisesti vaikuttaneen sen. et­tä
he horjumatta tahtovat pysyä maa­listaa
haettavaksi seuraavaa alkava.i
toimintakautta varten. Toimet päätec-tiin
julistaa niin. että niitä voi hakea
Joko yksin näyttämön johtajan tointa
tai siihen yhdistämällä myös soiton
ja laulun johdon. Tehtävä jätettiin
johtokunnan huoleksi.
KAI*:SOISUNIONISMI KIROUItSENA
Toronton puutyölälsten keskuudessa
parhaillaan kuumeisella kiireellä val­mistellaan
palkankorotusvaatimusta
Noin 1200 International union puutyö-
Iäistä ovat päättäneet vaatia pall:r»u-korotusta
kymmenen senttiä tunnilta
ja olisivat miltei varmoja ylennyksen
saannista sopimusperusteella, mutta
työnantajilla cn mainio valtti, paikka-llmanpuolueen
linjalla ja vastaansa- kunnaUa ollen toinen pudtyöläisten u-nomatta
noudattaa kommunistista .ku­ria.
Tällä hetkellä astuu tämä kysy­mys
suomalaisten puolueen jäsenten
kellä tavattoman huotion. Periaattee- eteen entistä vaativampana. Toimeen-ton
fraktlataistelu uhkaa vakavasti
puolueen kehitystä bolshevlsti:ena
joi:kkopuolueena ja horjumattoman
lenlnlläJsen poliittisen linjan toteut­tamista.
Molemmat keskenään taiste­levista
fraktioista ovat jännittäessääii
kaiklJl voimansa ryhmiitaisteluun toi­siansa
vastaan tehneet itsensä syy-päiksi
karkeisiin opportunistisiin vir­heisiin.
Useissa tapauksissa on näillä
virheillä yhteiset juuret. Molemmat
fraktiat ovat* esimerkiksi esittäneet
sellaista Kominternin Kuudennen
Kongressin päätösten vastausta kan-paneva
Komitea odottaa suomalaisil­takin
puolueen jäseniltä uuden avoi­men
kirjeen ehdotonta ja tinkimätönä
toteuttamista. Maailmahpuolueen jäse­nenä
tahtoo siihen myötävaikuttaa
myöskin Suomen Kommunistipuolue
ja sen johto, koska olemme -vakuutetut
siitä* että kirje osoittaa ainban oikean
tien kriisin voittamiseksi Amerikan
Kommunistipuolueessa. Luottaen yh­teisen
proletaarisen taistelun luomiin
siteisiin lausumme vakavana kehoituk-senamme
teille Amerikan Kommimis-tipuölyeen
suomalaiset jäsenet: yhty-taa,
että Yhdysvallat esiintyvät jona- kää yhtenä mieherä Kominternin ym-kln
erikoisena "poikkeuksena" muuhun
ikapitalistiseen maailmaan verraten.
Frnktlotalstelu kohosi huippuunsa puo­lueen
viime kongressissa huolimatta
Komlnternhi avoimen kirjeen varoi­tuksista
ja vaatimuksista. Olemme lä­heltä
seuranneet Amerikan kysyniyk-sen
käsittelyä Toimeenpanevassa Ko­miteassa
ja tulleet syvästi yakiiute-tuiksl
siltä, että ellei Toimeenpaneva
Komitea nyt ratkaisevasti Ja päättä­västi
käy asioihin käsiksi ohjatak­seen
Amerikan veljespuolueen kehitys­tä
pykylsestä ennenkuulumattoman
sekasorron Ja sisäisen taistelun tilasta
oikeaan suuntaan, niin seuraa siitä
mitä vakavin uhka puolueen tulevai­suudelle.
Toimeenpaneva Komitea on­kin
päättänyt ryhtyä välttämättömiin
toimenpiteisiin terveen pohjan luomi­seksi
Amerikan Kommunistipuolueen
vastaiselle kehitykselle. Tässä tarkoi-tjifcsessa
on se hjrväksyhyt uuden a-volmen
kirjeen kaikille puolueen jäse­nille.
Kaikki Komintemih vöjespuo-lueet,
jotka ovat ediistettuina Toi­meenpanevassa
Komiteassa, ovat yksi­mielisesti
ja tinkimättä tämäfx avoi­men
kirjeen kannalla. Vain osa Ame­rikan
Kommunistipuolueen edustajis­tosta
on toverien Lovestonen ja Gitlo-vin
johdolla asettunut vastustamaan
tätä avointa kirjettä ja sen esittämiä
toimenpiteitä. Tämä osa edustajista
on ennenkuulumattomalla kurittomuu­della
kleltääntynyt alistumasta maa­ilman
puolueen esikunnan päätökseen
ja toteuttamasta avoimen kirjeen a-settamia
tehtäviä.. Tämäkin seikka
vaan osoittaa miten" välttämätöntä on
ollut Toimeenpanevan Komitean päät­tävä
esiintyminen ja avoimen kirjeen
sisältämät toimenpiteet. Börje vetoaa
Amerikan Veljespuolueen jäsenistöön
kehclttaen ja vaatien sitä Kominter­nin
johdolla Ja Kuudennen Kongressin
päätösten pohjalla päättävään taiste­luun
periaatteetonta fraktiolaisuutta
ja oikeistovaaraa vastaan sekä puo­lueen
perinpohjaisen ter\'ehtjTnisen
puolesta. Tämä vetoomus kohdistuu
myöskin Amerikan Kommunistipuolu­een
suomalaisiin jäseniin. Ne Ameri­kan
puolueen johtajat jotka täällä o-pärille
kallikia niitä vastaan, jotka
poikkeavat Kominternin viitoittamalta
tieltä. Tehkää kaikkenne avoimen kir­jeen
nopeasti toteuttamiseksi. Tar­kemmin
kirjeessä.
Suomen Kommimistisen Puolueen
Keskuskomitea, — Manner.
— • *
Edelläolevan johdostb, julkaisee to-verilehti
Työmies toimituspalstallaan
seuraavan lausunnon:
nio-osasto, joka on tehnyt sopimuksev)
aikaisemmin, jonka perusteella tekevät
työtä dollarilla tunnin tammikuim en­si
päivään 1930, Ja tämän unio-osas-ton
jäsenmäärä lähentelee yhtä suu­reksi
kuin näiden palkkaa vaativien­kin.
On kyseenalaisra JOSKO internatio­nal
unio ollenkaan uskaltaa lähteä
lakon kautta vaatimustaan perille vie­mään.
Kuitenkin lopullinen ratkaise­va
kokous tämän union työläisten
kesken pidetään kesäkuun 4 päivä,
jossa päätetään mahdollisesti alka­vasta
lakosta, jos siihen mennessä ei
ole saatu sopimusta ylennyksestä ai­kaan
niiden työnantajien kanssa, jot­ka
sanotun union. ovat tunnustaneet
aikaisemmin. Valtava olisi Toronton
puutyölälsten järjestö, jos he olisivat
samassa järjestössä, ollen nämä kui­tenkin
tähän mennessä järjestyneet
kahteen eri unioon.
"DANIEL HJORT"
vuosi nousee ja verotaksat nousee,
jotta rahan tulo veroissakin tuntu­vasti
isonee vuosi vuodelta. Ja sit-te
velka kasvaa perhanasti vuosit­tain.
Päätöslaskuh avulla johdon­mukaisesti
pitäisi laskea näin, kos­ka
tulot vuodessa ovat kasvaneet
noin paljon, suoranaisten menojen
pysytellessä jokseenkin samoina kuin
edellisenäkin vuonna, niin velkaa
olisi-voitu lyhentää tai käyttää uu­siin
yleishyödyllisiin tarkotuksiin
noin paljon. Mutta laskut eivät pi­dä
paikkaansa. Velka vaan kas­vaa.
Vioisiko "Canadan Uutiset"
jättää vähäksi aikaa kommunistien
haukkumisen syrjään ja antaa näis­tä
yhteisistä asioista tyhjentävän
selostelun kansalle. Siellä kun muu­tenkin
ollaan lähempänä sen rak­kaan
Suomi-äidin ulkomaakaupan
kanssa, jonka balanssi myöskin on
huiksasti pankruuttiin päin.
Meillä on tosin pidettävänä yllä
yleisiä laitoksia, k u t ^ koulut, palo­kunta
j.n.e., mutta kun niiden yllä­pitoon
ja toiriiitsijoiden palkanmak­suun
menevät rahat on verotuksessa
määritelty, niin sittenkin jää arvo-i
tukseksi ne systeemien voittovarat.-
Jos mitä lajia systeemiä hyvänsä
parannellaan, niin se tehdään vel­karahoilla.
' Nyt kaupunkimme isät
ovat saaneet päähänsä muuttaa pu-helinsysteemin
automaattiseksi. Se
on ajaa muutamia tyttösiä keskus­asemalta
nälkätaipaleelle ja kar­kottaa
ainakin kolmannen, osan ny­kyisistä
puhelimen käyttäjistä pois.
Se kuuluu se automaattinen systee­mi
olevan sellainen kommervenkki
ettei siitä heikolla englanninkielitai^
dolla saa minkäänlaista selvää. Se
TYÖPMOILTA
Kuinka General Motors
riistää naistyöläisiä
KOMINTERNIN OHJETTA
UTTAMAAN
TOTE-Lshtemme
toisessa paikassa julkais­taan
Suomen kommunistipuolueen ve­toomus
Amerikan kommunistipuolueen
jäseniin, sisältävä ilmoituksen siitä
että Komintern on lähettänyt uuden
avoimen kirjelmän puolueemme jäse­nille.
Luotamme siihen että Kommu-nls^
nen" 'ilntemationale, tutkittuaan
puolueemme asioita ja tllaimetta tar­koin
on tehnyt oikean päätöksen. Sa­malla
kuin itse kohdaltamme hyväk­symme
sen. kehoitamnie puolueen jä­seniä
ja kannattajia luottamaan maa-
Ilmanpublueen esikunnan arvioon puo­lueemme
asioissa, työskentelemään
ryhmäkuntaisuuden lopettamiseksi,
tehtyjen virheitten oikaisemiseksi itse­kritiikin
kautta, jännittämään taiste­lua
opportunismia ja oikeistolaisuutta
vastaan ja työskentelemään kaikin
voimin puolueen rakentamiseksi ja
laajentamiseksi bolshevistisena jouk-kopuolueena
ja Amerikan työläisten
taisteluitten johtajana. Luottaen kom­munistisen
maailmanpuolueen aptiun
me voimme voittaa vaikeudet raken­taaksemme
yhtenäisen, lujan ja voi­makkaan
Kominternin jaoston, bols­hevistisen
kommunistipuolueen, tälle
mantereelle.
Tuo mahtava historiallinen näytel- '''""*°<>^« nnn"", »ff ^^^^an
mä toisen ja viimeisen kerran esite- ^^^^ 250,000 dollaria. Kohtapuoleen
tään lauantai-illaUa. kesäkuun 2 päivä. ^""^"^^ kanalla äänestyttävän lai-
Saapukaapa joukoUa seuraamaaT tä-' hel­man
harvinaisen näytelmän esitystä.
Näytelmän ensi-ilta onnistui koko­lailla
hyvin, joten senkin vuoksi kan­nattaa
saapua näkemään sujuvaa j.i
asiallisesti näyttämölle asetettua suur-näytelmää
jolta vaan näkee harvoin.
Täyttäkää paikkakunnan suomalaiset
sali viimeistä tilaa myöten. Saatte e-päilemättä
uhraamanne sisäänpääsyn
ar\'csta näkemistä. — J .
Toronton mitisia
OSASTON KOKOUKSESSA TOLTvO-KUUN
19 PÄIVÄ
Port Ardinrin uoäsä
SosialidcmokiSntia kehuu uuden aikakauden alkaneen työn j a pää­oman
välisissä suhteissa, mutta porvaristo on polkenut maahan kaikki periaatteettomasta fraktiotaistelustaan
• V51iii.,en alkeellUimnUkin oikeuder ja koonnut kaikki voimansa .yö-vat
kleltääntyneet alistumasta kom- Selma ja Arthur Aho hyväksj-ttiin o-
Muistaakseni tässä Vapaudessakin
talvella mainittiin, että Port Arthu,^
rin valtuustoon äänestettiin hyviä
miehiä hoitelemaan näitä yhteisiä
omaisuuksia j a katsomaan perään,
j o t ta kaikki asiat olisivat jullillaan.
Meillä kun on tuota kunnallista
tauhkanaa kaiken näköistä, on r a i -
tiotiesysteemi, on vesijohtosysteemi',
on sähköistämissysteemi, on tele-foonisysteemi
j a mitä kaikkea hei­tä
lieneekään. Nämä kaikki sys­teemit
kansalle annettujen selos-telujen
mukaan tuottavat mikä e-nempi
mikä vähempi voittoa, toisin
sanoen ne pystyvät maksamaan työ­läisensä
ja velkasitoumuksensa ja
sittenkin jää vielä natsäjua. Vero­tettavan
omaisuuden arvo viime
vuonna kasvoi pyöreissä luvuissa
noin 5 miljoonalla dollarilla j a s i l ­t
i k in verotaksa on noussut kahdella
milsillä, ollen nyt jo koko lailla
korkeammalla kohtuullisuutta.
Sitte jos- me laitamme parikym­mentä
jalkaa uutta vesijohtoa t a i
ostanrnre tynnjTin tervavettä jon­nekin
metsäpolulle, n i i n me otamme
kein minä uskaltaisin petata, että
kansa äänestää velan oton puolesta.
Saadaanpahan siinä kahakassa ai­nakin
yksi systeemi tappiota tuotta­vaksi.
Tulevaisuudessa veroja nos­taessa
on sitte hyvä osottaa, että
tuohon sitä lisärahaa tarvitaan.
Täkäläinen iltalehti tässä joku
aika takaperin piittasi juur^julniasti
tätä kaupunkia. Toistasadan tuhan­nen
dollarin arvosta tehtiin Itatu-käytäviä,
lika\iemäriä ja muitakin
parannuksia. Kim täällä on muu­tenkin
kireä työn saanti, voisi sitä
jo ruveta hiljakseen käytännössä
toteuttamaan. Tähän asti sitä on
toteutettu niin päin, että kaupun­gin
tö|istä on poikamiehet pistetty
taipaleelle. - ^
Ensi vuonna meidän pitäisi saada
niin hyviä miehiä valtuustoon, että
verot nousisivat heti 5 a millsiin.
OIKAISU •
Viime maanantain e l i 20 päivän
t.k. Vapaudessa oli tullut kirjoitta­j
a l le erehdys päivän määrässä Fort
W i l l i a m i n j a Port A r t h u r i n S.. J .
osastojen yhteisten kenttäjuhlien
suhteen. Niitä tullaan viettämään
9 p:nä kesäkuuta, eikä 23 pnä ke-säk.^
koska silloin vietetään alue j u h ­lat.
— M. B .
munistiseen kiu-iin ja kiinni pitäneet
periaatteettomasta fraktiotaistelustaan
.... . . . ..... ^. . - heidän takanaan tässä on Kommuhis-laisten
pienimpiäkin pai^^nusvaatjmuksia vastaan. Monessa maassa työ- tisen puolueen enemmistö. Emme voi
lätsillä ei ole oikeutla ammatilliseen järjestymiseenkään, toisissa pää«'
onis pyrkii scsialidemokrarean avulla hajottamaan ammatilliset järjestöt.
Samaan aikaan, kun Neuvösloliilossa toteutetaan seitsemäntuntista työ­päivää,
siirrytään kapilalistinfrissa kymmentuntisiin ja pilempiinkin työ­päiviin.
sitä uskoa Amerikan veljespuolueen
jäsenistä yleensä emmekä sen suoma­laisista
jäsenistä erikoisesti. Tiedämme
Amerikan Kommunistipuolueen suo­malaisten
jäsenten ennenkin tehok­kaasti
edistäneen Kominternin neu-saston
jäseneksi.
Lasten kämppäkomiteaan valittiin o-saston
puolesta A. Merihelmi, A. T.
Hill ja A. Erlund.
Osaston jäsenvero päätettiin alen­taa
kjmunenellä sentillä kuukaudelta
eilen heinäkuun ensipäivästä alkaen
25 senttiä yksityisUtä ja perheellisil­tä
25 senttiä yhteensä.
Osaston näsrttämön sekä soiton ja
laulun johtajan paikat päätettiin ju-velkaa.
Meillä on hyvä luotto. M i ­nä
olen koettanut tutkia talousop­pia
j a käyttänyt kaikki laskutavat
yhteenlaskusta neliöjuuriin saakka,
mutte sittenkään minä en ole saa­nut
selville seuraavaa pulmallista
rykelmää:
K a i k k i muut systeemit tuottavat
voittoa, paitsi poliisilaitos ei kerkiä
kuukaudessa niin paljoa sakotta­maan
kun menot edellyttäisivät. Ve­rotettavan
omaisuuden arvo joka
Peruutettu kilpailulupa
Canadan työväenurheiluliiton liit-totoimikunnan
myöntämä kilpailulu­pa
Creightonin "YritykseUe" kesäk.
2 päiväksi ollaan pakoitettu peruut­tamaan
sen vuoksi, että aikaisem­pien
suunnitelmien mukaan tulee sa­mana
päivänä olemaan kesäjuhla
Long Lakella, jossa - yhteydessä on
myös paikallisen urheiluseura "Jy­ryn"
järjestämät kilpailut.
Vastaisuudessa koetamme pyrkiä
siihen, että tällaisia yhteensattumia
ei tapahtuisi.
Toverillisesti
Liittotoimikunta.
Federated Pressin haastattelu Ge­neral
Motorsin alayhtiön, Terhstedt
Manufacturing komppanian naistyö-
Iäisten kanssa paljastaa sen todelli­suuden,
että naistyöläisten "hyvät"
olosuhteet GMCrn "onnellisessa per­heessä"
ovat vain taruja. Tämä työ­paikka,
jolla on maine tunnollisesta
naistyöläisten kohtelusta, parhaiten
osottaa, minkälaiset suhteet autoteh­taissa
vallitsevat: turvallisuus- ja
terveysvälineet, sekä palkat ovat yh­tä
niukkoja kuin missä muualla ta­hansa.
Zhiistyöläisten keskimääi-äinen viik-kopalkka
on 17 d o l l a r i a ; korkein 20
dollarin korvilla. Uusille työläisille
maksetaan 32 senttiä tunnilta, mutta
kahdeksan päivän jälkeen heidät a-setetaan
boonus-systseniin perus­teille.
"Meidän on työskenneltävä a l ­haisen
tuntipalkan j a boonus-sys-teemin
perusteella", selitti eräskin
työläisnainen. "Koneeseen asete­taan
kortti, jossa määritellään se
ts^ömäärä, mikä on tunnissa tehtävä,
joka on sangen korkea, niin • että
tottuneillakin työläsillä oh täysi työ
saada se tehtyä". Eräs työläinen
s e l i t t i saavansa kaksi dollaria' kah­deksan
j a puolen tunnin työstä.
Toiset selittivät, että j o i l l a k in on hy­viä
koneita, joiden avulla saavat
helposti hyviä palkkoja; kuitenkin
enimmäkseen koneisto on vanhaa,
joka tekee työn raskaaksi j a vas­taavasti
aiheuttaa alhaisia palkkoja.
Michiganin valtion laki rajoittaa
naisten työviikon 50:ksi tunniksi.
Saadakseen tämän' määrän täyteen,
työnnättävät autokapitalistit naisilla
kahdeksan j a puolen tunnin päiviä,
kuusi päivää viikossa, kymmenen
minuutin ruokailulomalla. "Sellai­sen
lyhyen ruokailuloman j a k o ­neiden
jatkuvan pauhinan takia on
meidän sangen vaikea puhua toisil­lemme",
selittivfät naiset.
Sangen laajalle on levinnyt sel­lainen
käsitys, että Ternstedt olisi
haistyöläisille parempi paikka, kuin
monet muut j a että työ o l i s i k e -
veämpää. Tämän monet tytöt kiel­sivät
ehdottomasti. Eräs naistyö-
Iäinen osotti konetta, jossa hänen
oli työskenneltävä j a lausui: "Se .
on helvetti naiselle; jos minä oli­sin
työnjohtaja, asettaisin kaksi voi­makasta
miestä siihen työhön jä
heilläkin olisi aivan tarpeeksi teh­tävää."
Kertoen monista tytöistä, jotka
muutamien viimeisten viikkojen a i ­kana
ovat menettäneet sormensa t ai
kätensä reijityskoneessä, hoitaja
lausui: "Koneiden pitäisi olla v a ­rustettuina
automaattisilla turvalli-suustangoilla,
joiden pitäisi työntää
työläisen kädet • syrjään, kun paino
tulee alas, mutta nie eivät t o i m i ."
Asettaen työn yksitoikkoisuuden
niiden lukuisien onnettomuuksien
syyksi, J o i t a tapahtuu, eräs toinen
työläinen selitti: "Istun siellä j a
työskentelen mekaanisesti. Pelkään
noita aikoja — bn>niin helppo kos­kettaa
jalallaan polkimeen jä saa­da
kätensä p o i k k i " . Samanlaisia
esimerkkejä kertoivat monet muut­k
i n tytöt.
"Sikäli kun tiedän, on koko lai­toksella
ainoastaan yksi ensiavun-autopaikkaa
j a siellä on aina hirveä
k i i r e " , selitti eräs tyttö, joka o li
joutunut siellä käjanään usein.
Sellaisista olosuhteista General
Motors kasaa miljoonavoittonsa.
•saa
c
"Sa
kirjotta^
hän kirj
Mii
OIL
kava ja
tahansa
mistä,
Andersc
samme
ovatko
tenho.
Nii
laajenn
hittävä
"Laonn
lioksen
eivät ti
tieteen
Ja
puoli s;
taisivat
«nnelli!
Tilat
pain
KIRJ
1 ^
«Piirt<
tom
Tucnnimi
laisen konu
zlaa käsitt
määrä myy
passa. 15 s
tinuoret ii
hankkivat
kirjasesta
sa ja tieto
toimittaja
alkulause t
Nuorisolii
sellaisia jä
het tsarisn
kumouksen
musta Nä
kään ole o
Lokakuun
lalssodan
Mutta kui
muiden kE
neet kertt
mistä. Kai
tavat, ku
kävi.Venä
veissä työl
toja liittor
tul kansal
maata.
Vaikeide
kymmenvi
. nut Se k
lue taiste
railla ja
rintamain
Ja nyt to
essään k<
joukon nv
kysyviä. U
keuksien
helpp9,te]
niillä pää
tarvitaan
hemista.
vastäisuuc
den poist
katsaus li
kea esiin
vUuttanee
lä olleet
ka meille
jättänyt,
kaisemaai
oikein lu
Liittons
tulee nuo!
tuneeksi
mukseen,
torian lä
liikkeen
maiset id
lankumou
toDMne k
mouksen
Nuoriso
myöskin
inxfletaria
soslallstis
tietämääi
nistä ja
miljoonai
nuorison
ja nuoria
Tässä
mus tuti
historiani
män Td
Peuhkuri
näjän I
historiast
nyt edelli
säyksiä.
KIVITÄ3
Szmarsj
VQfea-j«
rikkaita
kaupungi
tohallitus
men ja
kivistä. 1
Rakennu
kolme vu