Vapaus, February 12, 1925

              KAIKKIEN M A I T I A TfdNRAATAJAT YHTEISRENTAMAAN! TYÖLÄISTEN JA TALQ.NPOIKAIN KASIIN HAjjUTPSV
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen Itsensä kautta! VA Vain järjestyneenä joukkona
VOI työväenluokka voittaa!
No. 19 —1925 Federated Pressin jäsen. Torstaina, helmik. 12 ii.—Thur.. Feb. 12th, 1925 IX Vuo8ik.-.Vol IX
toöiDitaan
Berliini. —'AVille-kaiseri on voit­tanut
ensimäisen oikeusjottonsa,
minkä oli nost^ut Preussin valtio­ta
vastaan, saadakseen takaisin hal­tuunsa
"Hohenzollemien suvulle
kuuluneet tilukset, jotka valtio oli
takavarikoinut aselevon jälkeen ta­pahtuneensa
vallankumouksessa.
Kottbusjn piirioikeus on nyt tuo­minnut
hänelle täydellisen omistus­oikeuden
kahteen suureen sukuti­laan,
nimiltään Mittweise ja Skuh-lem,
niihin kuuluvine kylineen, kou-
Miljoonan dollarin vii­nakset
takavarikoi­tu
brittOäisellä
aluksella
New York. — Vapauden, patsaan
luo ankkuroitiin toisten isojen vii­na-
aluksien joukkoon, brittiläinen
höyrylaiva Homestead, jossa on 12,-
000 laatikkoa viinaksia, trokausar-voltaän
noin 1 milj. dollaria. Lai-
Pääministeri King jättää työttömät
oman opensa varaan
Käyttää "British North America Act" lakia keppihevosenaan
. ,. ,, . • fi * sanotaan olevan 28 "sotavan-
^T'^Jt,^*^°:^%^ iottut niistä haavotettuja, . i l -
lä laiva ei antautunut ilman tais-viimeiset
viisi vuotta olleet Preus­sinS
akrsaahna mninyiksyteirsies^tö ne nehmumosätna sskau. in ^te^l^u^a^, ^k^^er^r otoana n.a nnYehttduy-s vkaälstakiyn vaamr--
puoleks: monarkistisen^ halbtuksen ^.jj^.^ asianhaarat sen vaa-tulkmnan
mu.aaa « Preu siUa ole Homesteadin väitetään ol-oikeutta
takavarikoida naita omai- ^^^^ ^^^.^^
suuksia sen nojalla, että_ ne ennen Laj^^^ olivat saaneet kiinni var­ovat
kuuluneet keisanUisen kruu- ^j^j^.^^^ Red Wing ja Jewett. Long
nun tUuksun, vaan on ne katsottava j^j^^^.^ itäpään kohdalta. Takava-
Hohenzollernien sukutiloiksi. Ta­savallan
vaatimustar jjiuri Mittvsrei-sen
ja Skuhlemin tiluksiin nähden
pidettiin erityisen vankasti perus­teltuna.
Kun tasavalta*/nyt tämän
ensimäisen jutun hävisi, on odotet­tavissa
Kaiserin voittavan kaikki
muutkin juttunsa, joten takavari­koidut
kiinteimistöt tulevat Hohen-zollemien
suvulle palautettaviksi —
ja niitä on satojen miljoonien mark­kojen
arvosta.
Jos mitkä, niin nämä omaisuu­det
olisi oikeutta myöten pitänjrt
myydä sotakorvauksien suorittami­seksi.
Mutta ei '•— sotakorvaukset
kiskotaan syyttömän työväen seläs­tä,
ja pahimmat syylliset saavat
rauhassa pitää vuosisatojen kulues­sa
rosvoamansa ryöstösaaliit!
— ' o— .
Japanilaisia mensoti-laita
hukkunut Van­couverin
sata-massa
Vancouver, B.- C. — Täkäläisessä
satamassa on vierailemassa kolme
japanilaista risteilijää, joiden mie­histölle
sattui ikävä tapaturma.
Noin 75 miestä.oli ollut kaupungil­la.
Vähää .ennen puoltayötä lähti­vät
takaisin laivoilleen. Suurin osa
sijottui propmuun, jota hinasi 10
tonnin moottoripursi; purressa oli
1^ miestä. Kun he jo olivat lä­hellä
laivojaan; tuli vastaan C P.
R:n rautatievaunu-lauttaa vetävä
hinaaja Nanöose. Ankara tuuli ja
kova virta vaikeuttivat purj-ahdus-ta;
japanilainen pursi törmäsi rau­tatievaunu-
lauttaan ja ujpposi heti.
Seitsemän miestä saatiin pelastetuk­si,
mutta kaksi heistä kuoli jälestä-päin.
Yhdeksän merimiehen ruu­miit
ovat uponneessa purressa, 10
sylen syvyydessä.
Japanilaisen laivueen päällikkö,
vara-amiraali Hyatatkute, esikunti­neen
oli muutamia tunteja aika-semmin
saapunut vierailulle Seatt­leen,
mutta vierailu loppui lyhyeen,
kun tieto onnettomuudesta saapui
sinne.
rikoimisen 'yksityisseikkoja pidetään
tarkoin salassa, mutta kuiskitaan,
että jotkut muut syyt kuin viinak­sien
otto lienevät kiihottaneet vi­ranomaisia
saamaan käsiinsä juuri
tämän brittiläisen aluksen — en­simäisen,
mitä kieltolain rikkomises­ta
on Amerikan rannikolla takava­rikoitu.
Tämä takavarikko sitäpait­si
on suurin, mitä kieltolain voi­massaollessa
on onnistuttu teke­mään.
Muuten tiedetään, että viinalai-vasto
on muutamain viimeisten viik­kojen
ajalla lisääntynyt kaksinker­taiseksi,
ollen njrt suurempi kuin
koskaan ennen. Yksin Jerseyn ran-nil^
olla on ^2 höyrylaivaa ja kuu­naria
odottelemassa tilaisuutta pur-kaakseen
viinalastinisä lahdelmissa
piileskeleviin pienempiin aluksiin,
jotka sen sitte kulettavat maihin.
Jä senkin arvellaan olevan vasta
etujoukkoa jälestä tulevalle moni­lukuiselle
salakuljetudaivastolle.
.Kuinka palJiL-Long Islandin.^ lähei­syydessä
on viinalaivoja, ei ole i l -
motettu, vaan kerrotaan pari saksa­laistakin
alusta olevan tässä lai­vastossa
— mahdollisesti samoja,
"pirtulaivoja", jotka pitävät Suo­men
lahtareitakin voiteessa.
Uusi k^ino murtautua
ulos vankilasta
Jackson, Mich. — Täkäläisen val-tiovankilan
pihassa oli eräälle se-menttiyhtiöUe
kuuluva pieni vaihde-veturi
rakennustöitä varten tuotu­jen
sementtivaunujen siirtelemistä
varten. Viisi vankia hyppäsi sii­hen,
panivat täyden vauhdin päälle
ja ajoivat sillä läpi vankilan rauta­portin.
He ovat vieläkin sillä tiel­lään.
Rysäyksen kuulivat vartijat juuri
kiin laitoksessa säilytettävät 650
vankia oli menossa ruokailusaliin
illalliselle. Jotkut vartijoista jäi­vät
paimentamaan' rakennuksessa gyyden takia, liyt kun asema oli
Ontarion hallitus avus­taa
työttömiä
Toronto, -— 'Ontarion ministeri-
•neuvosto on ilmottanut ryhtyvänsä
avustamaan tämän maakunnan kau­punkikuntia
niiden ponnistuksissa
työttömyyden lieventämiseksi. Hal­lituksen
ohjelmana on suorittaa
kolmasosa niistä ylimääräisistä kus­tannuksista,
mitä kaupungit joutu
vat kärsimään työttömyyden takia
hankkimistaan hätäaputöistä
muista avustuksista — "avustuk­siin"
ei kuitenkaan lueta armopa­loina
annettuja raha-apuja.
Ilmöttaessaan tästä ministerineu­voston
päätöksestä pääministeri
Ferguson selitti, että hallitus ei silti
hyväksy sellaista käsityskantaa, et­tä
maakunta olisi vastuunalainen
työttömyydestä, vaan oli sen täy­tynyt
tarttua asiaan, koska väestö
ilman omaa syytään, teollisuuden
lamaannuksen takia, oli jäutu'nut
auttamattomaan ahdinkotilaan. Lau­sui
samalla hämmästyksensä Otta­j
a n hallituksen merkillisestä vetäy.
tymisestä British North American
'Actin (Canadan perustuslain) tur-
•viin, väistääkseen velvollisuuksiaan
työttörSiä kohtaan. Hänen mieles­tään
parlamentilla oli täysi valta
läänestääl varoja mihin tarkotukseen
se tahtoi ja piti tarpeellisena.
Tämä oli seurauksena kaikkia
Ontarion kaupunkikuntia edustavan
suuren lähetystön käynnistä minis-teristön
puheilla. Lähetystö silloin
selitti tällaisen hätätilanteen avus­tamiseen
olevan ryhdyttävä ihmi-
Toronto, — Työttömyys Toron­tossa
on jo laajentunut niin suu­reksi
ja työttömäin armeijan kau­punginvaltuustolle
tekemät vaati­mukset
niin ankaroiksi, että val­tuuston
on täytjmyt tunnustaa ky­vyttömyytensä
tilannetta huojentaa
ja että tilanteen huojentamiseksi
on tehtävä vetoomus liittohallituk­selle
Ottawassa.
Niinpä lähetettiinkin viisimiehi­nen
edustajisto Toroi>tosta päärai-nistei^
in puheille Ottavaan, heihin
liittyen vielä Hamiltonin ja St.
Catharinesin edustajisto^' Edusta­jat
pääsivät pääministerin puheille
tammikuun 31 päivänä.
Yksi torontolaisista edustajista,
valtuusmies Miller, kertoi että työt­tömäin
tilanne Torohtossa on ny­kyään
huonommalla kannalla' kuin
se on koskaan ennen ollut. To­ronton
kaupunki kuluttaa yli 80,-
000 dollarin kuukausittain" suora­naiseen
hätäapuun. Armeliaisuus-laitokset
eivät pysty lieventämään
laaj alle levinnyttä puutetta.
Hamiltonin edustaja kertoi, että
Hamiltonin kaupungin puolesta aU
jetaan lokaviemäritöitä työttömyy­den
lieväntämiseksi. Sitä varten
on myönnetty noin puolen miljoo­nan
dollarin määräraha. Työttö­mäin
rekisteerausta varten, avattuun
virastoon ilmottautui heti 3,800
miestä, joista 1,000 osottautui ole­van
työhön kykenemättömiä. Yh­dellä
kertaa voidaan työtä antaa
ainoastaan, ei täyteen kolmelle sa­dalle
miehelle. Korkeintaan voi-,
daan nykyisiin • työpaikkoihin yhtä
aikaa sulloa 400 miestä. Tämä
tahtoo sanoa siis sitä, että nykyään
voidaan työttömille antaa työtä ai-nöfitaan-
yhtenä' viikkona yhdeksäs­tä
ja sullomalla työpaikat täpötäy­teen
yhtenä, viikkona seitsemästä.
Sen lisäksi kuluttaa kaupunki vielä
suoranaiseen hätäapuun viikottain
yli tuhannen dollaria; Mutta kau­pungin
, rahavarat eivät kauankaan
kestä moista leikkiä. Sentähden
pyysi edustaja liittohallituksen
avustusta työttömänä oleville. .
St. Catharinesin edustajat : oli­vat
kiintyneitä Welland .kanavan ra­kentamiseen.
Juuri silloin kuin työ­tä
kaikkein kipeimmin tarvittaisiin,
näkivät urakoitsijat hyväksi lopet­taa
työt tykkänään, nähtävästi kar­kotuksella
ajantulleh ryhtyä palk­koja
alentamaan.
Sellaista tapahtuu sy­dänmaan
tölleissä
hänen hallituksensa jäsenet kaikes-ta
sydämestään ja sielustaan halua­vat
lieventää sitä hätätilannetta,
joka epäilemättä on vallalla useissa
eri paikoissa. Kabinetin kaikki jä­senet
ovat aivan yhtä inhimillisiä
kuin edustajiston jäsenetkin ovat.
Mutta "British North America Act"
nimisen lain" mukaan hallitaan tätä
Canadaa. Tätä lakia ei ole kevyt­mielisesti
laadittu ja eikä sitä voida
myöskään kevytmielisesti käsitellä.
Työrettelöitä käsittelevä '^Lemieux
Act" on äskettäin julistettu perus-tuslakivastaiseksi.
"B. N. A. Act"
selvästi määrittelee liitto ja maa-kuntaha^
tlituksien . toimintarajat.
Sen mukaan kauppaa ja maanpuo-lusta
koskevat seikat kuuluvat liit­tohallituksen
toimintapiiriin. Sa­maten
Indiaaneista huolehtrminen.
Jos työttömänä ja puutteessa, ole­vissa
työläisissä on indlaaneja, niin
liittohallituksen velvollisuus on hei­tä
auttaa. Pääministeri sölitti, et­tä
kysymys ei ole siitä mitä halli­tus
haluaisi tehdä, vaan yksinker-taisesti
siitä, miiä he voivat ' ' B . N.
A. Act" nimisen lain puitteissa teh­dä.
Kysymykseen, miten voitiin avua-tusta
antaa vuosina 1920—^21, vaan
ei nyt? annettiin kyseessä olevaan
lakiin nähden hyvin laaja tulkinta.
Hallitus oli pitänyt silloista kriisiti­lannetta
suoranaisena sodan sekä
domobiliseerauksen seuralaisena, ja
vaikkakin muillekin, eikä ainoas-taap
sotilaille, oli annettu avustus­ta,
oli sellainen menettely yllämai­nitun
lain kanssa yhtäpitävä, Jon­ka
hiukaan liittohallituksed tulee
huolehtia kansalliBesta hyvinvoin­nista
sekä maan puollustuksesta.
J , MacDonald ehdotti*, että maan
puolVustamisen / riiniissii' voidaan
nytkin antaa laille yhtä jaaja tul­kinta.
Jos liittohallitus on tietoi­nen
siitä tosiasiasta, että kymmeniä
tuhansia miehiä puutteen tähden
rappeutuu fyysiliiseBti, niin silmällä
pitäen kansallista puoUustustehoa,
tulisi sen pitää'nuo miehet hyvässä
kunnossa;
Kabinetista lähtiessään jäi edus­tajistolle
sellainen käsitys, että ka­binetin
jäsenten "sydämistä vuotaa
verta" työttömäin kärsimyksien täh-den
ja että he ovat halukkaita te­kemään
kaikkensa hädän lieventä­miseksi,
vaan' siitä ehkäisee heidät
tuo jo vuonna 1867 laadittu —
Hän Vakuutti edustajistolle, että "The British North America Act".
Työttömäin neuvoston edustaja
A. E, Smith, ammatti- ja sekatyö-läiäten
neuvoston edastaja J . Mac-
Donald ja sotavetert^nien edustaja
Shields, kaikki painostivat sitä seik­kaa,
että viime syyskuussa liitto­hallituksen
toimesta pidetystä työt-tömyyskonferenssbsa
ei ollut heru­nut
juuri minkäänlaista hyötyä
työttömille, kuten odottaakin sopii.
Konferenssissa oli pilakin myön­netty
'se tosiasia, että jo syyskuus­sa
oli työttömyys vakavalla asteel­la
ja että talvikuaVausien aikana se
tulee yhä pahenemaan sekä pyydet­ty
liittohallituksen iBjröiit^ va­roja
hätäavustuk£»ei^ milloin sel­lainen
vaan on tarpeellista. Konfe^
renssin eri puolilta maata kokoon­tuneen
edustajiston puheista pääs­tiin
siihen tulokseeni että työttö-myya
oli uhkaava kautta koko
maan, pahin mitä se on vielä kos­kaan
ollut Canadan historiassa. Vv.
1921—21—22 oli lii^ttohallitus an­tanut
raha-avustusta^ kunnallishal­linnoille
hätäaputoimia varten. Sa­maten
maakuntahallitukset. Tehden
liitto jfi. maakantaliailitusten avus­tukset
yhteensä 50 prosenttia kai-kesta
annetusta avustuksesta. Kau­pungit
ja kunnat: olivat uhranneet
toisen pO, prosenttia;; Edustajat
vakuuttivat kaupunkien olevan
edelleenkin valmiina samanlaisiin
uhrauksiin, mikäli-niiden rahavarat
myöten antavat, jös joku vuosi
sitten liitto ja maakuntahallituksien
apu oli tarpeellista - ön se nyt kak­sinkerroin
tarpeelllsefaipaa.
Kymmenien tuhansien naisten,
lasten ja miesten? ollessa ottelussa
puutteen ja näläri katissa, pelaavat
hallitsevat elimet ; vanhaa peliään.
Kunnalliset hallitukset räittävät, et­tä
työttömäin avustaminen', kuuluu
maakunta ja liittohallitukselle. Nä­mä
taasen päinvastoin; "The Bri­tish
North America Act" nimistä
lakia tulkitsivat erinäiset virkailijat
kukin omalta näkökannaltaan. Mut­ta
tuo laki ei ole työläisten laati­ma,
eivätkä suinkaan he voi virua nä­lässä
ja puutteessa niin., kauan. Kun­nes
hidas virkakoneisto voi työttö­mäin
avustamisesta päättää lainmu­kaista'
tietä. Jos " B. N. A . " laki
ei ehkäissyt hallitusta antamasta
avustusta 1920-^22^ niin /miksi se
nyt sitten sen tekisi.
Pääministeri King toivoi, että
edustajisto pitäisi arvossa liittohal­lituksen
ottamaa katsantokantaa.
DoioiiiDidiaussota H^iyssa
Herrin,, 111. -— Herrinissa ja Wil­liamson
kauntissa raivoavassa si­sällissodassa
on huomattavissa luok­kataisteluakin,
mutta on sitä vaikea
erottaa rotueroavaisuuksien, uskon­non
y,m* synnyttämistä katkeruuk­sista,
joita pistää joka puolelta
esiin ja joiden tähden miehiä jou­tuu
ruumishuoneisiin ja vaimot jää-vät
loskiksi. Pohjaltaan 1924 kla-nilaismetelit
ovat samaa hyökkäys­tä
vahvasti järjestynyttä työväes­töä
vastaan, kuin olivat nekin hyök­käykset,
jotka 1922 provosoivat so­dan
Lester avokaivoksella.
Hiilituotanto on seudun varsinai­nen
tuotantoala ja ovat sen työläi­set
kaikki järjestyneitä. Liikemies­ten
elämä' riippuu kaivosmiehistä,
joten liikemiehet luonnollisesti toi­vovat
kälvosmlehille kaikkea hyvää,
mutta lakko ja työttöminä aikoina,
kuten esim. 1922 ja^ 1924 kälvos­mlehille
annettavan luoton . suure­neminen
korottaa luonnollista luok­kain
välistä vihamielisyyttä. Sei-laiset
pankkiirit kuin Earl Jackson
ja A. B. MacLaren käyttävät ra-haansa
ja vaikutusvaltaansa työläi­siin
nähden vihamielisellä tavalla.
Kumpakin auttavat rahallisesti kla-nilaisia.
Jackson rahasti Lesteria,
kun tämä koetti särkeä union kans­sa
tekemäänsä sopimusta vuonna
1922 ja MacLaren otti aktiivisesti
osaa unionistien vainoamiseen sen-jälkeen
kun lakonmurskousyrityk-set
tulivat väkivoltaisin keinoin eh­käistyiksi.
Laieista perustamattoman klanilais-ten
johtomiehen S.Glenn Youngin, jo-ka
rehenteli aurmaamalnsa ihmis-ten
lukumäärällä ja joka sai äsket­täin
tapahtuneisso suuremmoisissa
mellakoissa surmansa unionmichon
kuulasta, uskotaan olleen yhden ,
niistä pyssyhurtlsta, jotka 1922 avai
«ivat kivfiäritulen unlonmlehiä vas­taan
eriänä kesäkuun iltapäivänä.
Jolloin ^yll kaksikymmentä henkilöä
saivat surmansa. Youngin ]caksi
kaveria, jotka nyt ovat kuritushuo­neessa
pankklrosvoukscn tähden,
ovat sanoneet Youngin heille kerto-neen,
nuitenkä hän silloin pääsi pu­jahtamaan
karkuun hyökkääjäin
linjan lävitse. Vieläpä valtion pro- ^
kuraattori Delos Duty — joka «yyt-ti
kaivosmiehiä, joskin epäonnista-neestf,
Herrinin' kahakan jälkeen
•— sanoo uskovansa Youngin olleen
yhtenä sen verilöylyn alottajana.
Williamson kauntissa on tilanne
tykkänään toisenlainen kuin India-nassa,
Jossa klanilaisten Joukossa .
on useita entisiä kaivosmiehiä.
Työnsaanti Indianassa on ollut hy­vin
niukkaa Jo vuosikausia; sekin
vähä mitä työtä on ollut tehtävänä,
on annettu negrojen ja eteläeuropa-laisten
katolilaisten siirtolaisten teh­täväksi
Ja maassa syntynyt protes­tanttinen
aines on syrjäytetty. T i ­lanne
siellä oli klanilaiata propa­gandaa
hedelmälttövä, Herrinin pii­rissä
taasen, vaikka/sielläkin on u l ­komaalaisia
kaivosmiehiä, ovat ame-rikalaiset;
kuitenkin vallitsevassa
asemassa Ja puhtaasti amerlkalai-ncn
kaivosmies, Ora Thomas oli se
mies, jonka revolverin kuula antoi
surmaniskun Youngille ja Joka
mybskin itse «ai surmansa union-miesten
ja klanilaisten välisessä soi
dassa.. •
, Kun asiaa katselee Herrinissa
kaikessa olastomuudcssaan, huomaa >'
elellä olevan klanilaisten, liikemies-"''
ten ja pankkiirion, työläbiä Ja'
union miehiä vastassa. (P. P.)
Sotila^arkuri vältti il­mitulon
harvinaisel­la
tavalla
Ottawa, — Murray Bayssa, Ren-frew
kauntin takamailla, paloi kol­me
pientä lasta, kun olivat jääneet
hetkeksi* yksikseen. Isä J.; Cros-
•with, oli muualla metsätöissä, jä äi­ti
lähti viemään hänelle menevää
kirjettä tienhaarassa olevaan posti-
-laatikkoon, jättäen kolme pientä
lastaan yksin kotiin. Palatessaan
hän näki asunnon olevan tulessa.
Äidin onnistui saada pelastetuksi
nuorin lapsista,, vasta muutamain
kuukausien ikäinen, mutta huoma­sikin
sen io kuolleen. Toiset kaksi,
18 kuukauden ikäinen poika Ja 3-
vuotias tytte, paloivat kuoliaaksi
vuoteelleen. Kun naapureita saa­pui
paikalle, o l i töllistä jälellä vain
palavia kekäleitä, ja niiden ääres­sä
pahoja palohaavoja saanut äiti,
kuollut pienokainen sylissään.
Japani hyötynyt liikaa
NeuvGstohällituksen
tunnustamisesta
j olevaa vankijoukkoa, toiset taas
rieiKivät vartioimaan särettyä port-tia,
estääkseen muita vankeja yrit-
!tä:r4stä siitä karata. Nuo viisi
karkuria ovat pitkäaikaiseen ran-f
eaistukseen tuomittuja.
[20 kommunistia vangrit-tn
Ateenassa
Ateenor—- -Kaksikymmentä kom-fmunisia
vangittiin täällä. Vangi­tulta
syytetään kiihotuksen teke­misestä
sotaiväen keskuudessa Atee-
I nassa. iKqnunanistien sanotaan y l ­lyttäneen
sotiluta kapinaan nykyis­tä
halHtnsta vastaan.
käynyt ylivoimaiseka kaupunkikun­nille
ja armeliaisuusyhdistyksille.
• 1—i. o • —-
Kilpaileva uniönismi
nostaa päätään
Wheeling, -4Fest Virginia. —
West Virginiassa nostaa kilpaileva
uniönismi päätään. Kautta valtion
kerrotaan "Mine Workers-^ssocia-tion"
nimisen union antaneen lupa-kirjojaan.
Mainitun järjestön pre­sidentiksi
on nimitetty entinen
Amerikan Hiilenkaivajain Union
17 piirin . presidentti Thomas
Caiams. Amerikan Hiilenkanrajain
Union virkailijat pitävät uutta unio-
Kaksi sutta yhdellä
laukauksella
Sault Ste, Marie, Ont, — John
JIarshall niminen farmari kaatoi
kaksi täysikasvuista sutta yhdellä
laukauksella. Heti kello 7 jälkeen tamaan joukkonsa Pohjois-Sahalinil-i
l l a l l a ^ n kuuli susien ulvontaa ta- ta. Tsaarinaikaisten velkojen suh-
Päriisi, — Joitakin yksityisseik-koja
on saatu tietää venaläis-japa-nilaisesta
sopimuksesta, ja niistä
päättäen on Japani tehnyt hyvät
kaupat neuvostohaillituksen kanssa.
Puusta katsoen näyttää sopimus
niin paljoa edullisemmalta Japanille
kuin Neuvostoliitolle, että täällä on
uudelleen herännyt epäluuloja Ja-panin
tehneen joitakin • 3ellai.sia
myönnytyksiä, joita pidetään salas-sa.
-v-
Sopimuksen mukaan jäävät Poh-jois-
Sahalinin rikkaudet japanilais­ten
.. käytävikiri, vaikka he Juovrft-tavatkin
sen Venäjälle toukokuun
16 päivään mennessä. Paitsi arvok­kaita
kalavesiä, on siellä suuret
metsä- Ja mineraalirikkaudet, joten
Japanin ei tarvitse lähteä mihin-kään
muualle etsimään öljyä, puu­tavaraa
tai mineraaleja. Kun näitä
luonnonrikkauksia kehitetään', jää
niistä ylijäämääkin, jonka yoi vaih­taa
ruokatavaroihin. Tämä seikka
tulee suuresti vahvistamaan Japa­nin
taloudellista asemaa.
•Neuvostoliitto puolestaan ei näy­tä
saaneen Japanilta muuta kuin
tunnustuksen ja suostumuksen pois-
Herriotin hallitus pun­tarin
nokassa
Pariisi. — Sosialistinen eduskun-taryhmä
on hikipäässä keskustellut,
kannattaako edelleen Herriotin hai-iitusta
vai antaako .sen kukistua.
Puhdasoppinen suunta >on sitä miel­tä,
että on oltava vastarinnassa jo­kaista
hallitusta vastaan, kunnes
sosialistit ovat kyllin voimakkaat
yksin ottamaan hallltusohjakset kä­siinsä,
Sovitteluihin taipuva suun­ta
taas haluaisi kannattaa Herrio­tin
"radikaalisoaialistfeja" (joissa ei
ole sosialismin hajuakaan) mikäli
ne ajavat sosialisteille kelpaavia uu.
distuksia. Herriotin hallituksen koh­talo
riippuu nyt siitä, kumpiko
mielipide pääxee voitolle.
Viimeisten kuukausien aikana on
Herriot koetellut sosialistien kärsi­vällisyyttä
varsin Itoville, ensinnä
Reinin alueen miehitettynä pitämi-
Jugoslavian hirmuhal­litus
näyttää voit­tavan
vaaleissa
....WiehL -f"-Mh&naMtiaia.Ji^l»-''
ta päättäen nUyttäÖ stttä, että Paa- *
hitshin hallitus tulee saamaan
enemmistön Jugoslavian tulevassa
parlamentissa. Serbiassa Ja Make-•
doniassa ovat vaalien^ tulokset ol­leet
suotuisat hallitukselle, vaikka
Kroatiassa ovat Radltsh Ja vastus- j
tuspuolueen ehdokkaat voittaneet '
Sosialistit, samoin kuin kommunlir^
titkin, ovat kaikkiallo Joutuneet
tappiolle —-arvatenkin hallituksen''
pakkotoimenpiteiden takia. Ääniä.;
sanotaan annetun enemmän kuin
missään entisissä Jugoslavian vaa-
' l e l s s a , • ••
, . — p — — - o — —- •
Ei suostu ottamaan Me-ttmiesten
uniolta
iupakirjaa
Sydney, Austraalia. —- Tuomari
Povers kieltäytyi ottamasta pois
Merimiesten union lupakirjoa, niin-;
kuin hallitus Ja lalvalsännät olivat
Pariisi. - - Äskettäin hyväksytyllä
sotilaskarkurien armahduslailla on
ollut ihmeellinen vaikutus erääseen
henkilöön, jota tithän asti on var-mosti
pidetty naisena, mutta Joka
onkin nyt miiuttunut mieheksi.
Rouva Suzanne Langlärd, joko
viimeisen kymmenen vuoden aikano
on oilut varsin yleisesti tunnettu
ja joka varsinkin ystäviensä kes­kuudessa
pn kulkenut nimellä "La
Garconne",. ilmestyi poliisiasemalle
ja Ilmoitti:
"Minä olen Paul Grappe, joJfa
karkasin armeijasta syksyllä vuon­na
1914".
Senjälkeen kertoi hän kummalli­sen
kertomuksen elämästään vii­meisten
vuosien aikana naisena.
Haavoituttuaan marroskuussa 1914
käteen, syytettiin häntä itsensä ta­hallisesta
haavoittamisesta ja vaikka
Rotaojkeus vapautti hänet syytök­sistä,
alennettiin korpraali Grappe
arvostaan ja siirrettiin töiseefi ryk­menttiin.
Hän ei voinut tätä sie­tää,
vaan karkasi.
Hän tuli Pariisiin, Jossa hän feät- va»*'neet. Sanoi havainneensa unl-keytyi
vaimonsa asuntoon kahddk8i|tehneen porhaansa saadakseen
vuodeksi. Tuon ajan kuluessa jce- Jnerjmichet noudattamoan sovinto-,
hitti hän itselleen falsettiäänen,
poisti viiksensä sähkön avulla ja
antoi hiustensa kasvaa. Hän oppi
ojkeuden määräyksiä.
Xaivalsäntien pslanajaja Icoetti
saada union velvotetuksi asettamaan
myös naisten pukujen valmlstami- 500 punnan talfaussumman lakkoa
sen ja saavutti suuren taidon pii­rustusten
tekijänä.
tumisen varalta, niin etti» jos kaksi
tai useampia Jäseniä lakkoutuu, uni-
Viimein hän esiintyi julkisesti, oUa perittäisiin 50 punnan sakko
esiintyi vaimonsa ystävänä, n&-' io^& Merraha. Mutta tuomari el
nen leikkotukkansav antoi "Suzan- «uostunut lakkovapauden kieltämi-nalle"
poikamaisen ulkonäön, mut- »«'e"- Arveli union virkailijain,
ta mitään epäluuloja ei herännyt, vaikka he olisivat mielipiteiltään
Useita vuosia työskenteli hän pu- kuinka pitkälle meneviä, pyayvän
kutehtaissa eivätkä työtoverit mii
loinkaan epäilleet,
"Olin iloinen huomatessani mi-tekemissään
sopimuksissa, ja Jos rii­taisuuksia
Ilmenee, toivoi molem­pain
puolien teke/än parhaansa saa-lonsa
läheisyydestä ja läksi sentäh­den
naapuriltaan lainaamaan pys­syä.
Sai häneltä luodikon. Pala­tessaan
hän näki-susia olevan na­vettansa
takana; kaksi niistä seisoi
ihan rinnatusten. Kirkkaassa kuu­tamossa
hän tähtäsi ja ampui. Luo­ti
lävisti molemmat >sadet etulavois-ta.
Susia on nuUä tienoin niin pal­jon,
että on rjiiidytty järjestämään
ta "paperilla olevana jäiJestönS". «oana «««^enajoja.
teen suostuu Japani siihen mitä
toisten_valtojen kanssa niiden suh­teen
sovitaan.
Japani tosin kieltää tehneensä
salaista sopimusta neuvoatohallitnk-sen
kanssa laivasto- j a sotatarpei-den
tai mitään muuta s^Iiittoa.
Mutta diplomaattisissa piireissä ar­vellaan,
^ttei se llmaisekri ole nen-vostohallituloelta
saanut niin ar­vokkaita
myönnytyksiä.
Lääkäri vangittu-
Sault Ste. Marie, Ont. — Kau­pungissamme
hyvin tunnettu lääkäri
toht. 3, McLurg vangittiin taposta
syytettynä. Väitetään, että eräs
yleisessä sairaalassa kuollut. Mrs.
McDonald kuoli luvattoman lelkka-uksen
johdosta. Toht. McLurg pääs­tettiin
vapaalle Jalalle 20,000 dol­larin
takauksella.
sillä olin väsynyt olemaan naisten "^J" soyinto-olkeuteen vetoa-pukimissa,"
kertoi hän poliisille.
sessä Ja sitte Elsas-Lothringin edus- " « ^ asiani liittyvän amnestialakiin,i Sakseen ne sovite^^^^ Jos ei muu-tamjsessa
"pyhän isän" luona. So-sialistit
ovat tavallaan sidotut/Her­riotiin
ja hänen kohtaloonsa, sillä
heidän pitäisi saada senaatissa lä-päsemään'
eräitä lakiehdotuksia, jot­ka
edustajakamari jo on hyvältsy-nyt.
Se on sovitteiuhaluisten pa­ras
valtti, ja sitä he tähän saakka
ovat menestyksellä käyttäneet.
•Hän oh kuiterikm mm t o " " » " * Dawe8suunnitelman mukaan Saksal-teeskentelyyn
etta^nytkm vielä pu- ,5,,^ ^^j^^^^ yj^^ -
!:!L„r/^^?.".^r^lfL fy^yallome maksettavan sotavelan
lyhennykseksi.
Tämä nootti on RanskoJJsa vas­taanotettu
mielihyvällä, slljä arvio-opetellut.
"Olen iloinen, että olen
jälleen vapaa mies," lopetti hän
kertomuksensa,
, — _o_
Ranskan velka Eng­lannille
Lontoo. — Britannian nootti
Ranskalle on saapunut Ranskan hal­lituksen
käsiin. Siinä asetutaan sil­le
kannalle, että Englanti ei tule
vaatimaan liittolaisilleen sodan ai-laskujen
mukaan pääsisi Ranska
noin koImannella-Qsalla siitä mitä :
se oikeastaan on Englannille vel­kaa,
eli siis saisi kaksi kolmatta-osaa
anteeksi. Lopullisen suorituk­sen
yksityiskohtien Järjestelystä
alotettanee neuvottelut hetimiten.
, Mutta Venäjän työläisiltä aikoo
samainen Ranska viimeistä penniä
kana antamista lainoista takaisin myöten, korkoineen haikkineen, kis- ' ;
muuta kuin mitä «en itsensä täy- lamat, joita tsaarit aikoi-tyy
Yhdysvalloille maksaa yhteisesti
I otetuista sotaveloista. Samalla se-1
naan Ranskasta hankkivat maansa
työväen vapaudenkaipuun veriin*
Irttäa Englannin hallitus laskevansa tukahuttamista varten.
m
• M
••••;:,j,J-5,l
•M
•-•:m
mi
m
i l
9
• . • ; V . ' " i . % ; |
m
1
m
'19
/ l i
•iii
mm
-mm
' / / / SM
/ - / IM
y / i
^ ; / ' . i l
.•//ii}
"1 m
j/|m
:.aillt|
•/•i^/7 ^ f ^ i
/ l iH
•>(1
~ -'''"-vi