Vapaus, February 12, 1925

              Toretaina, helmik. 12 p.—11nu% Feb> 12«li, 1925
IMIIKSIA mvmEHDILLE
VÄLITTÄÄ
VAPAUJDEN KONTTORI
Adanuestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisiUe
tySräen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltanknllamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdDle j a lähettää kont­toriimme
maksan searatessa mukana.
VilitimiM^tliaakcU searuville tyoräenleluliUe:
DAILY WORK£R, Työväenpaolaeen päivälehti. Tilaoshinta
vuosikerta $6.00, % vuosik, $3,50, 3 knuk. $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa Umestyvä. T i -
laushinta. ........4....Vuosikerta $1.25, 6 kuak. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten LUton kuu­kausi
julkaisu, , Chicagossa. Tilaushinta vuo5ikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRAOE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, ^ Yuosik. $I.2S
POHJAN VOIMA, Onlu, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TY0N XXNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, hi v, $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, M v. $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % vk. 41.75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestjry New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta , „ $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .„..„..„ $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta ,„.. $1.76
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, > Lulea, Ruotsi,
vk, $12,00, puoli vuotta ..„.,..., $6.00
ITÄ JA LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta ; „„„„. vk. $4.00, % vk, $2,00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy k^rta
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2,50, % vk^ $1.50 ,
KOMMUNISTI. Leningrad, ^ vk. $4.00, H vk. $2.00
Kaikkien yilöoievl»n lehtien tiJpuksirta esiamie» voi pidättää
palkkioksi 10 proa. lebdeni hlnna»tfl,
VAPAUS, '
B*» M, SUDBURY, ONT.
ohessa erikoisella kirjalla. Tai i l ­mestyy
Kofanannen Kansaiovälisen
virallinen asiakirja, eisältäen tftr-peellisia
teoreettisia ja taktillisia
neuvoja. Sellainen on kustannet­tava.
Yleensä on tämä sarja ri­kas.
Tuon tuostakin ilmestyy tär­keä
kirja siihen. Oikeastaan tähän
kirjalKsuuteen tutustuminen onkin
tärkeintä juuri käytännöllisessä
puolue-elämässä oleville. Niissä i l ­menee
puolueen taktiikka, menet­telytavat,
j a ne rakentavat yhte­näistä
rintamaa kaikissa heräävissä
kysymyksissä, jota on tavallisesti
alalla olisi saatava aikaan kehitys­t
ä ; tuotantoa oKsi lisättävä. Sillä
siitähän riippuu puolueen kasvami­nen,
uusien joukkojen värvääminen.
Oppikiijallisunden sialla on saata­vissa
loppumaton määrä nusia teok-s
a ; sHnä suhteessa ei ole syytä hä­täillä.
Tietokirjallisuuteen ei kai
ilmene niin paljon uusia, Jcustanta-misen
arvoisia teoksia, etteikö kaik­kia
niitä vuosittain voitaisi kus-
Uusi Idriallisu
Järjestelmällistä kustaniiustoiitiintaa
Amerikan suomalaiset oos. kus-
.tannusliikkeet ovat olemassaolonsa
.aikana suorittaneet suuremnioisen
'kirjallisuuden 1 kustannustyön. Ne,
vJoUca muistavat suomenkielistä kir.<
Jallisuutta 20, jppavaln 10 yuotta-
'kin sitten, panevat merkille tämän
seikan pSremmln kuin ne, jotka nyt
ostavat kirjakaupastamme aistiJif-kaasti
kokoonpannun; teoksen. 20
vuotta sitten ei ilmeistynyt; sosialis­tista
kirjallisuutta. Siii^iaisty^läli
set olivat joko kokonaan ilman kir-
•joja tai sitten joutuivat käyttämään
:sltä kaiken f arvostelun alapuolella
olevaa "kirjallisuutts^f,. JoiÄia pai*
nattajana Ja tekijäni esiin^^^^
^enkäikkea tao räi&uudesiaan kuu:
i luisaksi tullut 8lirtolai8|>ap{stö; Täl­t
ä ajalta on edessäntmevedim. sana;
kirja, jolla on arvoa vain kehitys­historiamme
eräänä näytteeltä: Sil­loin
tulivat painosta riuökkjät^ joi-'
den tarkotus^a muuna kui^^^ iraban-hankintavälineenä
snotUi ^ uimoilee.
Svebeliukset,' kymmenien käskyjeii
selitykset, "Jeesuksen' haaviat", pos-tUlavSärenhykset,
rokou^rjat ja
sen sellaiset kummitukset' esiintyi­vät
kirjoina. v
V Uutta nyt, kolmattakymmenen
Vuoden sitkeän rivistystaistelqh tu-lokääna,
meillä oh, joskaapi erin
'laaja, niin sitä'arvokkaampi kirjal­lisuus.
Soslallatlnenkitt kirjailisuus-tolmlnta
asetettiin oikealle tolalle jp
kymmenisen vuotta sitten. Sen si­jaan,
' että villissä kilpailuhalussa
toinen toisensa mielipidettä kuule<
matta kustannettiin < samoja kirjoja
j a milloin minkinlaiseh kieliniekan
suomentamana tai kirjoittamana, on
nyt päästy todelliseen järjestyk­seen,
joka takaa parempia ']drjpja>
joiden levikki on säännöstelty ja
joiden kirjallista asua pyritään
edelleen 4;orjaamaan. 100,000 kap­paleen
vuotuinen menekki vähälu­kuisen
suomalaisen työväen keskuu­dessa
puhuu jo riittävää kieltä kir­jallisuuden
viljelemisestä. Ja iSi-mäo
lisäksi tulkoon mainituksi, että
sikäli kuin Suomessa ilmestyy'levit­tämisen
arvoisia teoksia, niin työ-väenlehtien
kirjakauppojen kautta
niille levikki taataan, ei muita teitä.
Sillä tuo työ, joka on suoritettu
näiden vuosien aikana, on tuottanut
tuloksia., Tämän maan muut suo­menkieliset
kustannusliikkeet eivät
pysty kustantamaan mitään lukemi­sen
arvoista; niiden — • kuvaavaa
kyllä — parhaana tietokirjana esiin­tyy
edelleenkin joku pelikortti- t ai
unikirja — joiden myymisen kaut-voidaan
tasottaa erilaista kirjalli­suutta.
Täten ei tule toisena kus­tannetuksi
liian paljo kaunokirjallis­ta
verrattuna yhteiskunnalliseen
kirjallisuuteen eikä päinvastoin.
Saadaan kirjallisunden ne puolet,
jotka ovat vielä heikommin edus­tettuina,
pääsemään oikeuksiinsa.:
NeliaarjaineD kirjallisaas.:
Kustannustoiminta on jaettu nel­jään
sarjaan kirjoja. Täten on hel­pompi
pitää silmällä, minkälaista
kirjallisuutta milloinkin tarvitaan,
mistä ön puute, niissä on ylituo­tantoa
toisiin verraten. Otamme
. täisä puheeksi tuori jaon, että luki­ja^
j a asiamiehet käsittävät i i r j a l l i -
suusohjelmaa ja sitä mukaa 'katso­vat,
minkälaisia kirjoja on missäkin
sarjassa tulossa tai, jo ilmestynyt.
Ensinväiseen : sarjaan kuuluisi
."byoikiyakirjallUat»" varsinaisia
pnoluetarkoituksia varten, Tämäq
sarjan kirjatlisquteen kuuluvat klr-jat'
sellaiset kuin esim. "Suomalal-'
set länrien kultalassa", "Liekeissä"
j a eräät muut aikaisemmin ilmesty­neet-
teokset sekä sarja eräänä nu­meroja
piakkoin ilmestyvä,--suoma-iaisten
elämää tässä > niaassa kuval
leva, kaunokirjallinen teos, jonka
nimi on' "Amerikan, suomalaisia".
Tähän sarjaan kuuluvat k^jat ovat
yleensä halpoja. Tarkotus oh le­vittää
niitä sellaisten keskuuteen,
jotka edelleen tuntevat henkisen
kehityksensä täyttyvän svebeliuksil-la
; ja unikirjoilla. "Hornansuon
vaarin . testamentti" on- eräs siihen
kuultiva kirjanen ja ehkäpä eräs
parhaista näytteistämme tällä alal­la.
Juuri hyökkäyatyön tehostami­seksi
ja yhä uusien joukkojen val-taainiseksi
työväen- joukkojen jär­jestetyn
toiminnan piiriin on tällai­nen
kirjallisuus välttämätöntä ja it­seasiassa
ei ole siinä sarjassa ollut­kaan
vielä liian paljo teoksia. Sii­hen
sarjaan mahtuu suurin osa kau-nokirjallisuudestammekin.
•• / '"'* • ; ; • •.
Toisen sarjan muodostaa ammat-
H- ja oppikirjaliisuui. Sarja on nyt
jo laaja* Siinä pn kieliMrjalllsxras
omana kustannustoimintana parhai­ten
edustettu. Sillä kuuluuhan sar­jaan,
kuten sanoimme^ paras suomaa
lais-englantUainen sanakirja, eng-lantilaisrstiomalaisia
sanakirjoja,
kielioppeja ja nlm aina keitto­kirjoihin
saakka. Tässä sarjassa dn
saatavana korkeimman luokan am­mattikirjallisuutta
lelämän käytän-tyvä
ammattikirjallisuus täydentää
nSIKsiltä aloilta. Suomessa ilnies-hyvin
runsaasti kaikissa icasva-viasa
puolueissa.
Paras viimeiseksi eli neljäs sarja.
Sen sarjan nimeksi on sovitettu
"Työväen Uetokirjuto".
Jo nimitys selostaa asian. Mut­ta
muutama sana syystä, että ei he­rää
väärää käsitystä sen tarkotuk-sesta.
Yeensä, kuten jo tämän kirjotnk-sen
alkulauseessa sanoimme, olem­me
hartaita kirjanvijjelijöitä ja
opiskelijoita. Mutta usein jää mo­neltakin
itseopiskelu keskeneräisek­si,
jopa perusteiltaan yajanaiseksi.
Moni toisille selvä asia tuntui toi­sesta
arvotukselliselta. Tämä joh­tuu
alkeistietojen puutteesta. Se
johtuu vajavaiw8ti suoritetusta yh­teiskunnallisten
tictojfiti hankkimi­sesta.
• >
Ne yhteiskunnalliset teokset, joi­ta
ilmestyi ennen nmailmansotaa,
kylläkin melkoisen raskaassa sä-vys-
Sä selostelivat periaatteellista puol­ta.
Mutta sittemmin. Venäjän val­lankumouksen
tapahduttua ja ve­näläisen
marxflaiskirjallisuuden i l ­mestyessä
havaittiin, kuinka köyhiä
olimme vielä itseasiassa tähän kir­jallisuuteen
nähden. Vastahan maa
ihnansodan päätyttyä yleinen- pesän­selvitys
kävi päinsä teoreettisessa ja
taktillisessa , mielessä. Ja tällöin
alkoi tulvia kirjallisuuteen hajanai­sia,
ikäänkuin taisteluiden tuoksi­nassa
kyhättyjä teoksia, joissa
yleinen, koko maailman työväenlii­kettä
koskeva teoreettinen ja käy­tännöllinen
oli paikallistunut siinä
määrin, että kysyi esim. melkoisia
Venäjän historian tietoja ennenkuin
tavallinen lukija niistä pääsi kuu-salle.
Sitäpaitsi, kuten' sanottu, al­kuperin
hankittu tietomäärä ei ol­lut
ihan täydellinen syystä, kun te­oksetkaan
eivät: olleet suinkaan täy­dellisyyden
mestarituotteita. Mo­net
Leninin ja muiden Venäjän
vallankumousten kirjai luettiin,
mutta kun alkutietojen pohja pet­ti,
niin lukemisen ymmärtämisen
laita oli toisinaan niin ja näin.
Niissä' paikoin, joissa opiskeluren­kaat
toimivat, voitiin kai päästä pa­remmin
eteenpäin. Joka tapauk­sessa
päästiin oikealle tolalle.
Tietokirjasto, joka nyt ilmestyy,
pyrkii poistamaan vallinnutta puu­tetta.
Siinä ilmestyvät kirjat, jos sarja­numeroa
hiemankin seuraa, läskeyat
oikean ja vakavan perustan yhteis­kunnalliselle
opiskelulle. Tämän
sarjan ykkösenä on tietysti Kom­munistinen
manifesti. Sehän kuu­luu
kommunistisen tutkimuksen pe­ruskirjoihin.
Ja parhaillaan on
kirjakaupassa saatavana tähäh sar­jaan
kuuluva Marxin kirja "Napo­leon
Kolmannen vallankaappaus",
joka on merkillinen jo siitä syystä,
kun siinä niin loistavalla tavalla
käytännössä toteutetaan (materialis­tisen
historiankirjottamisen metoo-tia.
Ja siihen samaan sarjaan tu-liee
ilmestymään yhä hyvä jatko,
"Työn historia", yhteiskunnallisen
sivistyksen peruskirja. Aikaisem­min
ilmestynyt "Kommunismin aa-tantaa
j a sulattaa.
Kirjojen suoltaminen marlddnoil-le
täytyy kehittyä edelleen. Näis­sä
suhteissa on aikoja sitten, sovit­tu
ohjelmasta. Mutta muutamassa
suhteessa tulee mainita erikoisasioi-ta.
Kun esim. allcuperäiset hyökkäys-kirjamme
ilmestyvät, on niiden 14-
Aökkiä yritettävä löytää oPiceasta
paikasta, tässä tapauksessa siis liik­keemme
ulkopuolella olevain kes­kuudessa.
Eivät kirjat sellaiset ku­ten
"Homansiion vaarin testament­ti"
ja "Suomalaisia lännen kulta­lassa"
kuulu yksinomaan jo muka­na
olevalle väestölle, Tarkotus on
painaa he sinne minne ne kuulu­vat,
nim. työväenliikkeen ulkopuo­lella
oleville. Molemmat mainitut
kirjat ovat kylläkin viehtättävää lu­kemista
kenelle tahansa — j a kir­jallisuuden
ystävä ne hankkikin he­ti
niiden ilmestyttyä — mutta' nii-
I ien erikoistarkotus on juuri kuten
edellä selostettu. Ja kun asiamie­helle
tulee tällaista kirjaa roitompi
määrä, niin olisi melkein samaa
kuin arvokkaan linnakseen taistelut­ta
antamisen -viholliselle, ellei nii­tä
levitettävä; samalla energialla,
minkä käyttäis» lähettävän liikkeen
kälmimiseen, Tie msrykin. Tämä
koskee erästä tulevaisuudessa i l ­mestyvää
kaunokirjallistakin teosta,
"Amerikan suomalaisia", että asia­miehet
ottavat huomautuksesta vaa­rin.
Tietokirjasarja kuuluu jo
varttuneemmalle ainekselle. . Mutta
hullunkurista olisi se varata yksin­omaan
sitä ainesta varten. Palau­tamme:,
mieleen työn alla olevan
"Työn. historian", joka -viehättävällä
esitystavallaan tehoo kenen tahansa
ja on riittävän helppotajuinen mel­kein
kenelle tahansa, joka osaa
edes lukea.
Pidimme velvollisuutenamme se­lostaa
tätä ohjelmaa ' näinkin laa­jasti
'syystä, että varsinkin asia­miehet
käsittäisivät, että kysymyk-
.sessä on toiminnan järkiperäinen
säännöstely ja kirjojen le-vikih ali­tuinen
lisääminen ja työn tehosta­minen.
K. B.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjaih- mukaan, sekä
IC G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipussia, hinta $1.25
$2,00, $3.05, $4.00 ja $5,00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta ».....$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta 35
Nenäruiskuja, hinta .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta , $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus,
y.m,, y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75e,
$1,50,
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta ..75e
Hoffmanin tippoja, sydän-
. aluskipuun .. ..50c j a $1.00
Selkäplaastaria — . 3 5
Rintaplaastaria .50
Munuaisplaa^taria .50
Eetteritärpättiä, yskään
j a hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta ,.„ .50
Hiusöljyä, hinta .50
Hammastippoja, hinta.... .26
Hammaskittiä, hinta 10
Hammasharjoja, hinta 25e,
40e, 50c ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttiöljyä, hinta .... .50
Emätippoja, koliikkiin jasy-dänaluskipuun,
hinta .50
Hammaspulveria, 25c ja 50c
aosalvaa, hinta .35
Kamfertöa, kuivaa 25c nnsä
Kamferttilinjamenttia .... 50
Kummiplaastaria [25
Kolmenlaisia tippoja .... 50
Luulinjamenttia '59
Nervin tippoja ., .50
Parranajosaippuoita 50
Päänkivistyspulveria ..... sn
KMSljyä
Puunoljyä 50
Puhdajdb Norjan kalan­maksaöljyä,
hinta ......50c ja $.100
Prinssintippoja .50
Preserveeraavia tippoja M
Eugapafaamia ,.. .50
Silmävettä .60
Silmäsalvaa .50
Suu- j a hammasvettä .... .50
TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatarana kaikkia Saomea, Canadan ja Ameräcaa
lEakkeitä, Irammitavaroita, ma*keeraasmaaleja y. m. Me makaamme postirahan • kaiku ta $5.00 tai
aita iaemmiata tilaäkaiata. —. Erikoialaakelnettelot asiamieliille.
K. a K. NYMAN, OmisUja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
Paalukyiien ruokalista
ta saaduilla varoilla, pitävät yllä tätä varastoa. Silmäyskin väin lu-lehtiään
haukkumassa työläisiä — etteloon todentaa, että talla, alalla
sivistyksen harrastuksen puuttees-; on saatavissa parhaat alkuperäiset
sa!
Meidän kustannusliikkeittemme
suoranainen valistuskirjallisuus on
huomattavan suuri. Ja hyvä on
tämän yhteydessä panna merkille,
e t t ä ainoa kelvollinen 'suomalais-englantilainen
sanakirjakin- (Suomi-teokset
j a suomehnokset.
Kolmannen sarjan niUodostaa 'agi-latsioonikirjjalliaaotemme
jo järjes­tynyttä
työväkeä varten. Tällä alal­la
on kustannustoimintamme aina
ollut vilkasta. Kehitys, joka käy
työväenliikkeessä, vaatii tuon tuos-kin
otettuna lukuun) ilmestyi näi-j takin uutta erikoiskirjaansa. Jär-den
samojen liikkeiden kustantama-1 jestömme ottaa osaa kiirteästi am<v
ha.' Sillä kustannustoiminta on pys­tynyt
haromaan parasta melkein
alalta miltä tahansa, jos kohta yh­teiskunnallinen
kirjalliBuas on etu­alalla
luonnollisista syistä.
Mutta yhä edelleen kustannustoi­minnan
• laajentamiseksi j a paranta­miseksi
on jouduttu mietiimäänkei-rikaläisen
työväenliikkeejL-kamppai-luihin
j a kehityks&e^n. Esiirierföksi
unioissa tapahtuu alituista murtu­maa
edistysmielisyyden hyväksi.
Mutta usein edistysmieliset käyttä­vät
väärää menetelmää. Juuri täs-tä
syystä on selöistava kirja ~ tar­peen.
Taikka tulee esille joku uu­noja.
Yhä edelleen järjestelenäUäjsi ryhmittymiskyisymys, puoluek:ysy-ja
jaottelemalla kustannustoimintaa j^ys. Sitä täytyy selostaa lehtien
pinen" oli sittenkin monessa suh­teessa
epätäydellinen, paikoin vai­keatajuinenkin.
"Työn historia"
. tulee ikäänkuin raitkaisemaan kysy­myksen
hyvästä tieteellisen alkeis­kirjan
saamisesta. Siitä fulee ai­koinaan
selostuksia lehtiin. "Napo­leon
III:n Tallankaappaus yhdessä
edellisten ' kanssa muodostaa hyvän
alun. Sarjan kirjat sidottanee 1M>-
viirt' kansiin säilyttämisen helpotta­miseksi.
> -
Tämän kirjaston tarkotus on, ku­ten
.selitetty, proletaarisen tietämi­sen
jatkuva, tehokas edistäminen.
Numero numerolta tullaan siihen
hankkimaan syntyjä syviä käsitte­leviä
teolcsia ja nyt on tiedossa
Useita, jotka laadultaan kuuluvat
tähän sarjaan. Luultavaa on,, että
tämän sarjan avulla saadaan sy­vempi
yhteiskunnallinen si\fistyshar-rastuB
nopeasti käyntiin. Kellään
nimittäin ei ole tilaisuutta sarjaan
kuuluvien teosten ilmestyttyjä "väit­tää,
ettei ole olemassa kirjoja, jois­ta
saisi hyvässä ja ymmärrettävässä
muodossa selkoa yhteiskunnallisista
asioista.
Yleensä tämä kirjaohjelma käsit­tää
kaiken edelläsanotun.
Pyritään, kuten llukija huomaa,
säännöstelemään tuotantoa, laajen­tamaan
j a yhä parantamaan. Anar­kia,
joka kirjojen tuottamisessa on
vallinnut «kaisemmin, on hävitetty.
Tilalle saadaan järkiperäinen, tar­vetta
vastaa-va kustannustoiminta.
Jos joku sarja näyttää kutistu-van
liiän pieneksi, niin sitä ryhdytään
parantamaan. Elsrmerkin -vuoksi
mainittakoon, että hyökkäyskirjalli-suutta
ei liioin ole liikaa, vaan sillä
Kun Zurichin satamaa 1925—16
syvennettiin, tavattiin ^järven poh­jasta
siihen asti 'tuntemattoman
lukylän rauniot Niistä kaivettuja
jätteitä tutkittiin tarkasti^ jolloin
tehtiin monia tärkeitä havaintoja.
Erikoisen merkitykselluiä ovat toh­tori
Neuveilerin löydettyjä kasvijät­teitä
koskevat tutkimukset.
Kysymyksessä olevat paaluraken-nukset
ovat peräisin pronssikauden
lopulta ja vanhemman rautakauden
alkuajoilta. Ne ovat nähtävästi
joutuneet tulipalon uhreiksi ja u-poniSeet
hajonneina ja hiiltyneinä
järven pohjalle. Palamatta jääneet
talouskalut' ovat InonnoUisesti seu­ranneet
rakennusten mukana. Nyt
niitä on saatu nostetuksi taas päi­vänvaloon
kosteasta haudastaan.
Parhaiten ovat säilyneet sellaiset
talousesineet, joita on säiljrtetty sa­viastioissa.
Näiden perusteella voi­daan
saada monessa suhteessa sel­vä
käsitys m.m. silloisesta kasvulli­suudesta
ja -viljelysoloista.
J|purin piirtein ovat ilmasto ja
kasvullisuus olleet samanlaisia paa-luasutuksen
aikoina - kuin meidänkin
päivinämme. Huomattavin eroavai­suus
on se, että kuusi ei -vielä sil­loin
ollut varsinaisia metsiä mup-dostava
puulaji. . Alppien rinteillä
ovat paalukyiien asukkaat kuljet-taueet
ne muutamat kuusenkappa-leet,
jotka Zurichin luota löydet­tyjen
mutrausjätteiden joukosta on
tavattu.
Varsinaisina rakennuspuina on
käytetty tammea j a leppää. Sen­kin
ajan rakentajat siis jo tiesivät,
ettei l ^ p ä lahoa vedessä. Vasaran
j a kirveen varret tehtiin saamista,
josta valmistettiin myöskin lusikoi­ta,
Vateja ja keihäitä. Lehmusta
käytettiin myöskin moÄeen tarkoi­tukseen,
jMutta ndrikäänlaisia »ar-jakuusesta
valmistettuja esineitä
ei ole näistä kylän jätteistä löy­detty.
Paalukylän asukkäiiJen ravinnok-seen
käyttämistä kasvikunnan tuot­teista
saa löjrtojen perusteellaVnyös-kin
varsin hyvän tösityksen. Sen
ajan perheenemänniUä oli varas­tohuoneissaan
m,m. omenia, "Vattu­ja,
karhunvattuja, oratuonien- ^ja
tuomenmarjoja. tildeksi inäinit-tuun
on syytä äinmttSä huomiota
varsinkin senvuoksi, ettei nykyai­kana
juuri kukaan — vallattomia
poikanulikoita lukuunottamatta —
syö tuomenmarjoja, vaan että mo­net
pitävät niitä suorastaim myrkyl­lisinä.
Lisäksi löydettiin, jäännök­siä
xayöskin " pihlajanmarjoista ja
tammenterhoista. Näitä hedelmiä
söivät monet nälkäiset ihmisparat
kyliäkin mielellään äskeisinä köyhi­nä
sotavuosina. Rasvapitoisia kas­viksia
ei ole löydetty muita kuin
pähkinöitä. Mutta vaikka pyÖKke-j
ä kasvoi sen ajan Sveitsissä, ei
paalukylän jätteistä ole löydetty
yhtään pyökin pähkinöitä. Kun on
luultavaa, ettei' paalukyiien kansa
ole voinut hylkiä hiin käyttökelpois­ta
ravintoainetta, näjrttää todennä­köiseltä,
että pyökkipähkinöitä on
säilytetty kuivalla maalla.
Monien muiden kasvien siemeniä
on löydetty niin paljon, että niitä­kin
nähtävästi on käytetty ravinto­aineina.
. Sellaisia ovat olleet m.m.
kaikkialla yleisinä tavattavat rik­karuohot,
pihatähtimö ja puna-apila.
Otaksuttavasti on niistä valmistettu
jonkinlaista pinaattia, jolla sen si­jan
perheenemännät ovat mausta­neet
vaivalloisilta , metsästysretkil­t
ä palanneille miehilleen valmista-miaan
ruokia! Myöskin jauhosavik-ka
on. kuulunut paalutalon' vihan­nesvarastoon
ja varin^dtiEt näyttää,
e t t ä sen hedelmiäkin on syöty.
Erikoisen kiintpisiaoyat v^Ijelys-kasvien
jätteet' Ennen kaikkea
kiintyy * huomio spelttivehnään. Tä­t
ä vehnää on tavattu kolmenlaista,
ja on iliheistä, että se on ollut a-sukkalden
tärkein; -viljalaji. Muu­ten
todistaa tämä löytö vähäksi
sen vanhan käsityksen, että rooma­laiset
olisiviat tuoneet spelttivehhän
Sveitsiin ja että sitä on viljelty
siellä jo pronssikaudella. Ja se..'on
pysynyt pääviljana melkein meidän
päi-viimme asti, jolloin sen on vih­doinkin
täytynyt väistyä syrjään
jalompien vehnälajien tieltä. Kui­tenkin
oli oikea vehnäkin tunnettu
jo paalukyiien asukkaille, mutta
sen merkitys näyttää olleen pieni.
Kuusirivinen ohra, jota vielä nyt­kin
-viljellään joillakin syrjäseuduil­la,
oli ainoa sen ajan maamiehen
ohralaji.' Hirssiä on viljelty kahta
lajia sekä röyhy- että tähkähirssiä.
Suositumpi oh kaikesta päättäen
ollut edellinen. Ruokalajeja on -val­mistettu
savikan hedelmistä. Ku­ten
tiedetään, käytetään jatihosa-vildcaa
katovuPsina vielä nytkin
hätäruokana.
Huomattava tosiasia on, että kau­ra
puuttuu tästä viljelyskasvien lu­ettelosta.
On tosin löydetty muuta­mia
kaurankin jyviä, mutta niin
väMn, että on pakko otaksua, etta
sitä ei viljelty eikä syöty. Ja niin-liän
"ovat asiat vleläldn ettei kaura
ole päässjrt alppilaaks«>issa yleisek­si.
Siellä Tnljellään edelleenldn oh­raa,
josta esihistorialfiset kansat
keittivät aluksi puuroa ja velliä,
mutta josta myöhemmin opltöin
väbnistamaan myöskin leiirää.
öljjnnkkaästa .kasveista ovat paa­lukylän
asukkaat tunteneet nnikon
ja iieDavstn. \.
Aikaisemmin' pn paalnkyBen__kai­vauksista
löydetty jyväpalloja, joi­ta
on väitetty leiviksL Tällainen
selitys lienee kuitenkin erehdyttä­vä,
iillä paatokylien n ^ e t eivät
tunteneet-leipomisen taitoa.. Tämä
Soo, Ont., Ilmoituksia
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
M(mAN LEIPUMilKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.:
Filankset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERT
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dn A, B. WEST
Sslkarankalohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 GIonceat«r St Soo, Oat
— Phone 1806,—
Kymmenen .vuoden kokemus taa
nialaisten keskuudessa.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Bäeroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St, Soo, Oat, Can.
. Huom.l 10 vuoden kokemus sai­raala-
j a yksityishierojana.
BARNES DRUC CO.
Suomalainea Ulkolahetya apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sooaaa olova apteekki. Jo­ka
ilmottäia Vapandeaaa.
SAULT STE MARIEN
Stkomalainen Osuus-kaiqjpa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenHaista eläin­ten
rebua. Linjalla olijat tehkää os­toksenne
osuuskaupasta. :
369 Wellingbtoa St-, Weat Oat,
Can^-~ Telefooni 1810 F.
, Hsrvaa kengän korjanata varten
koettakaa
HAPID SHOE SHOP
Käsin valmistettuja Jcenkiä.
V E. E . NELSON.
108 Gore S t Sanlt Ste. MariW, Ont
BARKERS
tärkeä taito on vasta hyvin myö­hään
levinnyt Sveitsiin, ja . kerro­taanpa,
« t t ä ä t ä ei tunneta vielä!
nytkään muutamissa kankaisissa
alppilaaksoissa. Siellä tyydytään
yhä velliin j a puuroon, j a leipa on­kin
nais& 'karujen IcalEomalden a-sukkaista
luan ondenaikainen ja
kaBis 'ke*ksmio. Vain juMairäivinä
Kaskenlaiäia
SOITTOVÄLINEITÄ
NaottiviMcoja
Uoaimpia - gramofoonilevyja *
Phonögrraafeja ja
Radioita
88 DURHAM ST., — SUDBURY.
V Senraava BIae'tt' kiiapaata.
—-Pbone 1694 —
oravat l i e usein kaukana asu­voita
ammattileipureilta. Toisin jiai-koin,
missä leipomisen tuto jo tun­netaan,
k a i t s e e leipäuuni usein ul­kona,
paljaan taivaan alla. Sen
vpT'omistaa joko kunta, tai on
se jonkim työryhmän yhteisomai-suutta.
VaSdca -viljelyskasvit siis prons­sikaudella
olivat suunnilleen samat
kuin nykyukaisetkin, ovat -valmis­tustavat
olleet erilaiset'
Neuveilerin Zurichissa tekemät
löydöt tarjoavat siten monta lähtö­kohtaa,
joiden . perusteella voidaan
päätellä, mitä l^s>ikunttan tuotteita
on kuulunut paalukylaläis^ ruo­kalistaan.
MiDao
Aaianajajat, lakimiebet, aoUriot
y» m, - '. '•'
Konttori: .
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriab UcFadden. K. C.
E. V. McMillan.
Charlie Haynnen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, OoL
332 Albert St Weat, Soo, Oat
Ruokaa ja kahvia saatavana ate-rioittain
ja päivittäin.
Aak) kello 6 aam.--ll illalla.
RICHARD WALDEN.
m m a
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää ja korppnjft
lähetetään pyydettäessä.
STEELtON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WellIagtoB St W. Soo, Oat
Gore Si Apteekki
LaikkMti. toiletiitupeita. aikaareja
ja sigarbtteja.
Lääkäri palveluksessa.
He valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällä.
Suomalainen brappa-apulainen.
H.'S. iU^
KmauU i a J^teckkari.
SAULT STE IfASEE, ONTARIO
J. A. Hadhnes, BJL W.B.C. Bneo
MaelNNES A BRIEN
LaUmiehflt, Aaiahaiajat, Notoriot
: '3S3^'QM«a Str.. • - .
Saate Su. MrnU^ - Ontari*
Konttori vastapUti Sault Stieettii.
Bi&aa laiutaaa iMhriBnDalfai koxoBa*