1948-02-26-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
aaitmai Idieese Työ^ae:. t esitiä::-- ra c s t i i u n . c . : : - - . puhua i ! ar o:ans3 t u e c - : TV a. i n ; k a - o ; ; 5 ara "- vastat.:. , a.ior iiajat ja vaa-jr ien Maa:LTCa ais'i.n :o:.T.enp;:ä [jjjii (iniariossa 146 . , J t - ' y - i a Oilta- - ; r i a t s : p a n aa vhi^TiHO^niiniaarj : -Lsbonn OJitar. i ^ i i '-rariiisa 0 6 U U S - .LA iistieri;; ja kon dokkaa: ovy.-.r;^; naa. .v,o;-:ae--5, icis;a aa.iii ä p; kunnal!ir,-aalei! 1J5- j a -£-c!lUT£5 aa seura"^. .".a:;* ika kuva-t:-,a: huhtikuun 3 aleja odotc-l-.ae nmunisneiVääi: proöentilla- huh.:4 hm v a a l e i l K ii V;. • •...••> !y--a t G i m i n t a k e r - , "^x hittoon kuii- - . d s r . :•»€ osuuskun- . . - .. - j - , ilyneiihoidollisia - lisosuutkunlia, . - . ".'-r. .la 12 muita ^. .. • lalJtiun W. G. P -• L _.,-.";:u ja varapresir fc.. *C x:--.-p2:-'i<^'i' Tfmminsistä. MlKtlKOULU W t u < t a i i a n n o n i k i n , viulun; r d o l i i n in A.ni. s f . i t l i m i e n alaUa. H ^ V KINGELIN P u h o i i n \V.A. 0511 v d e n h a m St. Toronto, Ont. *7 (19-21-24-26) [RADIO feor/aasfa L<>i TJZV.-IU? . . Pukäaikainen ii^-i:-^' \ - Ta a rasti huolellinen "Mv(j>. A l T O K A D I O I T A koreaan. ' K o h t u h 1 n -n a t-' . B E I N O OKKONEN Puht;lin\VA 5862 >/• ^ ramcron St. Toronto 2-B. Ont. i.sen haiäUlar gita tuhansia JjJ j a sahkotyölä ihon. .Kaivosna jläLsei ovat nji epävirallisia' at syy:ta-.d:, e'J luavat •• •lakkoji t . 71-. prosenj Dittaon.- että hi :en samalla on laskenut-delliseen tas&d :ois-Aa.=ian r.u:-j konferenssi i>l :raatii.sen Nui j a ;Kan.sainvä!: ton alomee n maan nuo! luseista muu . Ta?sa korfi oäaasias.sai;.c^ tomaa-asu .IITTO ostoliitoh unij L S k o m i i e a n 2tzov-ilmoir erheen kuuki 3 a . -vuoden 1 ($40o:ooi s r h e e s e e n ra. nkea, m i ka ikei^taine.n thtals.=>a on l iii voiVa: 5 t o h i t o n j a " palkkojen sa . etta Nem li:savai- ainoa loistaäii Mi!^ . läakerieteea' . jne.-iirnsisei: [OitäKaa mukaanne tai lähettä-liotimaahannp ineidän jotakin kiKOlsi:VATriSTA, volmakas-fckuiaa VIMRKATA KAHVIAM-Hirita .''Of pauna,, pakattuna 1 lialuaitf. Ajhreä kahvi ci fcrictä tunrfiittaan. vaan säilyt-hjcnon makuasa • paahtamisen Ikeen. Valikoima kahvia 38 scn-itäiiS senttiin pauna. \'ah'koima }ta 70 sentistä SI.OO pauna. Ul-nuolisct tilauk.set täytetään jäl-faatimuksella (COD) nopeasti. Ironton tilaukset tuodaan kotiin. ;OPLE'S Tea & Cöffee Co. l'uh<Iiri EL. 7832 fc Quien.Sr.. V/. Toronto, .Ont. rr"irrff:5'irTwimrö'"ö~ö~ö"ö"ö"ö 's' ! . V O A . < ; i A. K U K l l. l A-' ICTORY FLORISn ; 1 .1 II - I t ic ' i 1 • Ä i .fl m m c : Jt H.^VUTAUSSEPPELEITÄ KA.AKUKKA V I H K O JA KUKKAKORISTEITA J A •KUKANTAIMIA . A. MERKER i P u h e l i m e t : AD. 1618 |.i.unt: ja juhlapäivinä AD; 1618 o I Queen St. W., Toronto; Ont.- "= /iDfacliä-flalHrir-it-Sl,)-y .. iSLS.M:SiS o o Q Q Q Q 0 0 0 Oj^J^J Kantele ja kansantanhut suosittuja Karjalai5-suoma!aiseäsa tasavallassa, joka ennen oi:. taloudelliEesti ja kultturelllsesti lakapajuinen maa, on japahtunu: voimakas. henkiseSTä taloudelhsen flaaiän nousu neuvostovallan aisana. . K u n tsaarin halli-otuksen aikana, v. 1910 olivat opetus-menot Aunuksen läänissä 1 rupla 43 kopeekkaa henkeä kohden, olivat ne VV 1927: 13 ruplaa, :v. 1937 ne bliva 164 ruplaa j a monna 1947-— 300 rup^ laa henkeä kohden vuodessa. Rinnan taman uudenaikaisen klilt-luurikehityksen kanssa on .r>-hdytty vaalimaan ja tutkimaan vanhaa kanr sankulttuuna. Kansanrunouden ja -tietouden tutkimustyössä on tasavallassa suoritettu: jattiläistyö. Neuvostovallan aikoma, on Karjalan kansa saanut • itselleen . sellaiset lältokseit, jotka ovat kyenneet nakensaän kansan sisäiset ehtymättömät kulttuuriaarteet ja toimimaan niiden taltcen- Qttajina. Taman ohella on ryhdytty edelleen kehittämään vanhaa k a n - .sanraidctta, kanteleen .soittoa, laulua j a kansantansseja. Kansan keskuu-des. sa elavan. laulurakkauden pohjalla on syntynyt u.?eita mainioita kuoroja,; jotka ovat saavuttaneet suurta suosiota ja tunnustusta tasavallan rajojen ulkopuolellakin; T u n n e tuimpana naista on mainittava Petrov.skin p i i - rm kolhoosinaisten kuoro, jota johr taa karjalainen talonpoika Ivan Ljov-kin. ^ •. - Nuoremman polven kantelcensoit-tajien keskuudessa , muodostettiin jo yh kymmenen vuotta sitten säveltäjä j a runoilija^Viktor Gudkovin johdolla "Kantele"-orkestcri, joka jo heti a l kuun herätti suurta huomiota; Myöhemmin orkesteria on laajennettu ja sen yhteyteen perustettiin kuoro' ja kansantanhuryhma. Nykyään yhtye käsittää satakunta soittajaa-, .lau'51aa j a tan.ssijaai tQimien nyt Valtion F i l harmonian yhteydessä vakituisena valtion palkkaamana yhtyeenä. ; Ohjelmiston valtavimman osan muodostavat karjalaisten ja suomalaisten säveltäjien kansalliset sovi-tuk. set ja.. karjalaiset ja. suomalaiset kansanlaulutpa tanssit. Yhteyttä'o-vat auttaneet ohjelmiston . laatimi- .scssa KarjalaLs-suomalaisen tasavallan an?ioi:uj)ui Uiteen työnufkijä Kalle Rauno, sävelUijät Lauri Jou-; sjnen. Helmer Smiialo. Buvim Perga-mem. Leomd VisJikarjev j a Natalia Levi. Nama sävellä jät ovat suurella huo.^ lella keränneet talteen kansan mu-snkkia. kehittäneet sitä ja ottaneet sen monien parhaitten savellyksiensä pohjasavyksi. Nain Kantele-yhtye on saanut, oman. kansalleen läheisen laulu- ja musiikkiohjelmiston. Tältä pohjalta säveltäjät ovat luoneet myöskin muita huomattavia sävellyksiä. Ruvim Pergament o » säveltänyt Kalevala-aiheisen '• Ainö"-smfonian; Helmer Sinisalo Karjala-alheisen kantaatin valtion Filharmonian jousiorkesterille. Kalle Rautio Karja-lais- suomalaisen tasavallan kansallishymnin. - Myaskinkansantanhuryhman' esitykset ovat aitoja, koska ne ovat lähteneet kehittymään puhtaasti omaperäisista suomalaisiS'ta ja karjalaisista tanhuista, katrilleista, ristukontrista, ristu-parei.stä. Saariston polkista ja muista lukemattomista kansantanhuista, joiden ensimmäisena ansiokkaana esittäjänä yhtyeen alkutaipaleella esiintyi karjalainen neitsyt Na-tasha Kondratjeva. Kantele-yhtye on olemassaolonsa aikana varttunut ja kehittynyt ja vasta sen ansiosta on tultu, huomaamaan, kuinka suuret soitannolliset . mahdollisutfdet on esi-isJemme luomalla kanteleella. Niinpä yhtye on jo viime vuosina voinut ottaa ohjelmistoonsa sen •. monipuolistamiseksi vaikeata klassillistakin musiikkia — Tshaikovskin, Musorgskln, G l i n k a n ja muiden kuuluisuuksien .sävellyksiä sekä Ncuvostohiton eri kansojen parasta musiikkia. Näin Väinämöisen i k i - ihana helkkyvä kantele on pääs.sy.t täysiin oikeuksiiiyia ja tunnetaan nyt kautta koko . laajan neuvostomaan, .yhtye on esiintynyt Moskovassa. Ukrainassa Ja muualla Neuvostoliitossa saavuttaen kaikkialla suurta .suosiota. TARUSTA Suuteen kansan kan.salii^{)ok- 2$en, Kalevalan, keskeisin runoelma un Sampo-taru. Sen olemuksesta on monenlaisia tulkintoja. Mutta sisäK lön, aatteellisen olemuksen löytäminen ja selvittäSiSihen fulisi onaTTai-ken taiteellisen tutkimuksen kohteena. SamiK)- runoelmien kuvat eiväi ole niin paljon historiallisia kuin aatteellis-symbolisia. Väinämöinen henkisen ja Ilmarinen aineellisen kulttuurin edustajina. Väinämöinen kehoittaa Ilmarista, ko.simaan pohjolan .neitiä, jonka seppo saisi omakseen takomalla Sammon: ' Torstaina, helmik. 26 p. — Thursday/Feb. Kilpailukutsu The Two Little Jewellers (A. NISENBAUM, omistaja) PUHELIN EL 0047 • Meillä on täydellinen varasto T A S K U - j a R A N N E K E L L O J A , TIIMTANTTEJA, K O R U T A V A R A A, s e k a P Ö Y T X . ja S E I N Ä K E L L O J A. • Teemme ensiluokan kellojen, jalokivien j a korue s i n e i d e n - korjaustyötä käteisellä tai vilkkomaksu- G h d o i l l a . • • • . 558 Queen St., W., Toronto, Ont. East of Bathurst R. E. C. A H O - Hammaslääkäri , . H U O N E , G4p PHYSICIANS' & S U R G E O N S . B U I L D I N G " ^ "^ Bloor Street \Vcst Toronto, Ontario Puliclin KIngsdale 8237 munisnen 30- •noin 168 m: ksi-,'kc)ln:än^ Tämä :ario.'. D E . S T A K A C S I A L A I V A - J A L E N T O M A T K O J A SUOMEEN - TANSKAAN — NORJAAN — RUOTSIIN Y. M. l:.T-,r,tas r'a,iVan!auk»':nne nyt mjröhäirtHvkiyS . ] » » . • 1948 T«rten. — MTTmme etuU- :° ^^'^'v;''''^ ''['('"11, i(» .faalaatte t a o t t u •okuluunns CancduD.. Bankimme -pauil Ji '^"•k^nln,,, V A K U U T U K S I A Tarkat tiedot pryitttUtU. ^- J Q H N s Q N & C O. Vakuutus- Jä matkailutoimisto Gcrrard St W. fBay'n lähellä. WA. 1403 Toronto 2, Ont. nChiangXs I R I K O J S H O I D O T .selkävikojen iyökka:.:<£eE2f|^JiiUL nhden. Tiiljoonalia. poistamiseksi. Selkävioista myös nitä:-Vias5on: salaisten r^r taV.se':;'C)sal^ neesti" Ods-euraa vä-; eilistä tV'^- a. Sen ensJ is ti, Viass.D^ alaiseng. Iäisen VO-"»" /ipeläiti.I^' •ltä/.Pe!a5:f> ii':.Pun3i5e! ng-.t;: listur.ee: ^• iät ev.a :r Liai:r-.;^M<r* a t kirjoir,-^ 'unair.er. - on seuia^ iv '.värigii^j D n a :3Ö.?i t häneriS' , ole ToiE^ koska se rikialaii ipä valUs* kirjonut aliän ERIC W. S J Ö M AN ;;:AVKNUK n O A D; MTK 10, TORONTO PUHELIN RANDOLPH 6766 lualtöko -osta i r n y y dä Antakaa meidän TALON? a u t t a a T e i tä HÄH8ERS & MEREDITH LIMITED loronto Real Estate Boariin jäsen. E L 0216 M O 0377 Täten kutsumme kaikkia Suoma-lais- Canadalaisen Amatööriurheilu-liiton alaisia seuroja osallistumaan viestinhiihtoon Kuluttajat-pokaalista. Kilpailut pidetään asianomaisen l u van mukaisesti Timminsissä sunnunr taina maalisk.. 7 pnä, alkaen klo I I ap. Viestijoukkueet käsittävät : kolme hiihtäjää, yhden y i l 35-v. ikämiehen, yhden alle 18-v. ja yhden yleisen sarjan hiihtäjän. Hiihdettävä matka on kaikille 5 km. Samassa yhteydessä .suoritetaan myöskin naisten yhden kilometrin hiihto. K i l p a i l u t mieskohtaisina on samalla -avdkilpailut ja palkintoja tullaan jakamaan kaksi kussakin sarjassa. V . - ja u.-seura COMETS A. Vuori T. Niemi Puheen j . Sihteeri / "Sinä seppo'Ihnarhicn, Takoja: igu-ikuincM, Liihe ttcillä noutamahan^ Päätä kassa katSQinahan, Kun saatat takoa Sammon, - Kirjokannen kir.jaclla, ••• • Niin saat neton palkastasi, Työstäsi tytön ihanan." Väinämöinen toimittaa seppo II-mari.-^ n tictäjäkeinoillansa väkisin Pohjolaan: Lausui tvolla lausehella: ••Ola tuuli purtchesi, Ahava vcnoschesi, Vielä vicrctclläkscsi' pimeähän Pohjolaan.": Ilmarinen tulee Polijolaan; h;i-net otetaan hyvästi vastaan ja lair telaan takomaan Sampoa: '"Saattanen takoa Sammon, Kirjokannen kalkutella, Joutsenen kynän nenästä, Maholehmän viaitoscsta, Ohran pienen jyväsestä •, Kesäuuhen untuvasta, Kun olen taivoa takonut, Jlman kantta kalkutellut, Ilman alkusen alulta, Riporihman tchtyiscttä." Ilmarinen lakoa Sammon ja Louhi .saattaa sen Kivimäkeen: Kirj. Sten Kruse Torontossa vietetään Kansainvälistä naisten päivää Toronto, — C S J : n Toronton osaston naisten kerho viettää Kansainvälistä naistenpäivää maali.sk. 7 p:na klo .4 i.p. Don-haalilla. Kansainvälisen naistenpäivän ovat tähaiv asti tunnastanect. omakseen vain .työläisnaiset. , Canadan n^aiset kaikista pireistä ovat oma.sta alottees-täan "äloittaneeX 'taistelun korkeita hintoja vastaan j a on muitakin ky-, .symyksiä, joita kaikki naiset tuntevat omikseen, joten Kansainvälinen naistenpäivän, vietto kuuluu kaikille n a i - .sille ja .sitä Voimakkaammaksi se kasvaa kun .sen perinteet tulevat tunnetuksi kaikkien naisten keskuudessa. Toronton naisten kerho on koettanut parastaan saadakseen arvokasta ohjelmaavtämän; päivän kunniaksi. Lopuksi: on l-näytök-^inenhupailUi jenka ohjaus: on .Aino Oksasen var-moLs- sa käsLssä. • Siis sali täyteen juhlavieraita: Tiistaina, -maalisk. 2 p:nä näette 'täydellisen ohjelmailmoituksen tästä tilaisuudesta. Kaikki tervetulleita. — E l i n. TUL:n 12 suurta Nyt, kun T U L : n ' seurat ovat taas vvcrolle pantu", julkaisemme tilaston niistä .seuroista, joissa VJ 1947 alussa oli y l i tuhannen jäsentä.' Nämä "•lonni"-seurat ovat seuraavat: Heisinkin Jyry.>...;v..^......2025 Tamp. Kilpa-Veljet 1830 Tamp. Yritys 1655 Turun Jyry 1447 Porin Pyrintö 1429 Kymm Veikot 1282 Kotkan K i r i 1243 Tamp. Kisa-Toverit 1186 Nokian Pyry 1145 'Salon Vilpas 1027 Oulun Tarmo 1019 Helsingin Kotkat 1010 Siis täysi lasina. Lisäksi oU 38 seurassa- 500-1,000 jäsentä Ilmeistä on, -että vuoden aikana on tullut lisää useita seuroja tähän tuhattilastoon; Helsingin Jyry säilyttänee kärkipaikkansa, sillä sen Jäsenmäärä lienee noussut samaan määrään. Jossa se oli lakkauttäaiisensa- aikana; eli n . 4U>00 paikkeille. "Niin ihastui Pohjan-akka, •Saattoi sitten Sammon suuren, Pohjolan kivimäkchcn, Vaaran vaskisen sisähän,: . Yhdeksän lukon taiaksi; ,: Siihen juuret' juurutteli, Yhcksän sylen syvähän, r Juuren maa-emähän, • Toisen vesivieriehesen. Kolmannen kotimäkchen." Ilmarinen pyytää neitiä työnsä palkaksi; neiti keksii esteitä ja kieltäytyy: "Enkä joua ilmankana. Pääse en neitipäiviltäni, Noilta töiltä tehtävillä Kesäisiltä kiirchiltä: Marjat oninaallapomimatla,': Astumattani ahosct, : Lehot leikin lyömättäni.": Ilmarinen palaa kotiin ja kertoo Väinämöiselle kuinka Sampo jo jauhaa Pohjolalle rikkautta: Sanoi seppo Ilmarinen Itse laatija pakisi: - "Jopa jauhoi uusi Sampo, ^ Kirjokansi kilkutteli. Jauhoi purnun puhtrJtrssa, Yhden purnun syötäviä, Toisen jauhoi ntyötäviä, Kolmannen picltäviä." "Kun yhdessä taisteltiin niin yhdessä juhlitaankin" Helsinki. — Siitä huolimatta, että .so-sdem-piiölueen Johto; oH kieltänyt alaisiaan järjestöjä ottamasta osaa kansalaissodan 30-vuotismuiston viettoon, osallistuivat sasdem typlai.<>ct eri puolilla maata järjestettyihin muistöjuhUiri Ja lukuisat yhdifilyk.sct osallistuivat,kielloista huolimatta n i i den järjestämiseenkin yhde!5Sä S K D - L : n paikallisosastojen yjn. järjestöjen kanssa. Hämärin spsdcm typläl - *et peru,stelivat kantaaasa sillä, että "kun yhdessä •taisteltiin,-niin yhdess ä juhlitaankin". "Luokkaso^dan muisto" teoksella kysyntää , Helsinki. — Luokkasodan 30-vuo-lispäiväksl ilmestynyt muistelmateos ''Luokkasodan muisto" on saanut t a - vattoma nhyvän menekin, kertoi tääl> lä Kansankulttuuri Oy:n. toimitusjohtaja Y. Salminen;helmikuun 6 pnä ahtemahsa haastattelun yhteydessä. Ensimmäinen painos oli siihen mennessä'Jö miltei loppuunmyyty; Vilkkainta on teoksen kysyntä o l lut Helsingissa, Jossa tähän meinnes- Kä on myyty toistatuhatta kappaletr U. Tampereella oli siUoin. Jo.myyty lähe.s 500 k p l. Koska ;on ilmeistä, että ensimmäinen painos 'loppuu kesken, on , r y h dytty .harkitsemaan uuden painoksen ottamista. Monet ovat antaneet tästä kfr-jasU fayvin kiittäviä toosuntoja etenkin sen johdosta, että siinä on ynodtn 1918 tapahttunU tarkasteltu oikeasta näkökulmasta. Sellaista teosta: .on todella kaivattu, sillä aik^seounin ci Suomessa ole ilmestynrt yhtään taajempaa to- ; toadcnmnkafsta selostosta itiokkar sodan vaiheista. Seuraava on tunnetun ruotsalaisen talousmiehen Sten Kru5icn kirjoitus-jossa: hän osoittaa kuinka korkca-kapitalistisessa yhteiskunnassa vapaiä kilpailu tappaa kilpailun: Vapaa ,-elinkeint>clama i)n merkillinen ilniio. Jo vanhat kreikkalaiset. Jotka clivat suunnilleen 3r.0 vuotta ennen Kristusta, keksivät s: 11c tunnus-merkilli.<; cn nimityksen, ja t a m a nimi- Xy& ph monopoli <monos-- yksin: po^ l e i n . ^ myyda. Tama I l m a i s u on t u l lut yha kayttokelpoiseniinaksi j a sitä on käMettV; sna enemmän mitä kauemmin vapaa elinkeinoelämä on ke-hittyn. vt. J o n i i n aikai.sin kuin 1622 kirjoitti englantilainen Edward Mls-selden monopolitutkimukscnsa alkulauseessa; " J a kcska monopoli nimellään ja luonteeltaan on sellainen, ctla monet puhuvat siltä enemmän kuin ymmärtävät sita . : . olen nähnyt aiheelliseksi kysymyksen tarkan käsittelemisen." Ne yhteiskuntajärjestelmät, joita I Aristoteles ja. Mi.s.selden ovat kuvailleet, ovat jo kauan .sitten kadonneet. Kreikkalaista orjayhtciskuntaa kllpai-. lu» rajoittavinc kfiupunkcincch ja fOödaaljTJKl' EiiRlantia aminattikunia-ja kauppamonojxileincen ovat seuranneet iiidustnaMsmin o r g a n i s o i d ut suurtcolllsuu.syhtymät ja yhtcistpl-minta. PulUaa.sti tcknillKscsti on tuotanto huomattavasti halvempaa suur. yrityksiasa — tydta.säästäviä koiicita voidasui hyväksikäyttää tehokkaiim-min Jne.—mult,'i sen. li.sak.sl mainilta-koon keskitystendenssin .syinä rahataloudelliset; markkinntaloudclliset ja poliittiset .seikat. Kun keskitys on k e i hlttynyt kyllin pitkälle, kun jonkin' tuotanto- tai jakeluhaaraii yril-yksicn lukumaaraoM vähentynyt niin vöir makkaa-sli,' etta kilpailu jäljclJcjää-neillc yrRyksillc • muodostuu vaaralli.- seksi, .silloin o n ajankohta kyp.sä jär- Jcstclyllo. kili^ailua rajoittavalle yhteistyölle yrityksien ke.skon. , Yhteistoiiniiita : voi saada erilaisia muotoja rupfnien kcskity.sastee.sta sekä. siitä, odottavatko yhtcistoimlnna.s. sa olevat yritykset vastatoimenpiteitä valtiomahdin tai mahdollisten kilpai-lijoitten. sa taholta. Loy.sln yhteistoiminnan muoto on kilpailljoldeh keskeinen kirjallisesti vahvistamaton välipuhe yhteisestä myyntipolltilkastav Jossakin maarin kiinteämpi sopimus on, rciigjis, mutta kun tämäkin paäa.si-a5. sa rakentuu ja.senicn.sa vapaaehtoi. sclle yhtcistDiminnalle, ei se ole sanottavan stabiili, vaan slta on pideltävä siirtymisilmiönä. "Seuraaava vaihe oh kartelli, joka ldysemmis.sä muodoissa muistuttaa rcn(,'a.sla j a jolla on myös viimek.simainitun heikkouksia.: K i i n - tcamniissa kartelli m uodoi.ssa oh valvonta jäseniin nähden ankarampi jä kartelli.sopimuk.secn . sLsaltyy uselh raiigaistu-smaarayksia niiden tapauksien varalta, jolloin jokin ja.sen rikkoo .sopimusta. Tyypillisenä k a . r t e 11 ie simerkkinä mainittakoon ruolsalalsen Traflber-forcningen .sopimus. Yhdistyksen tarkoituksena on "tyydyttävän järjestyksen aikaan.saaminen Ruotsin kotimarkkinoilla puukuitulaattojen myynnissä". Tehtailijat eivat saa soveltaa alhai-sempia hintDjakuin yhteisesti on päätetty. -Tietyille suuremmille k u - lutlHjillc myylae.s.sa,myönnötkään alen.: nus, Jonka suuruus maarataan yh-tei. sc.sti;.. Myyntejä valvoo tarkastaja j a j o s joku jascn on rikkonut .sopimu.s-ta. tuomitaan. .hänet .sakkoon, :joka noii.voc vähintään ,0,000 kruunuun. • VirJfi ylUenai.sompi. orKanlsotiomuf»^ to fin trusti, Jo.s,sa yksUyLsten yhtioi-dcii ; osJikc-cnomniiKtoJrvn omistajat jattavat asakcsalkkun.^^a trustin hai-; HnnoUo j a muuttuvat trustin saama-micliiksi. Trustilla on sitten äänloi-keu.") yhtcisloimmna.ssa, olcvj.s.sa- yh-tioLVifi j a trustien .saamamichlllc jaetaan osinkoja. Ne'yritykset, jotka o-vat .solmineet trusti.sopimukscn, säilyttävät kuitenkin i. muodollisen itsenäisyyden samoih kuin kaTtcllteoplr mukvjnkin tehneet Viimeinen vaihe kehity.stapahtu-ma<; aa, on täydellinen yhtyminen, fu-fiio, jonka puittci.ssa yhteistoiminnasfia olevat yhtiöt ovat: täydelleen menettäneet, riippumattomuutensa. ,. FJn yhtymkmuotojen ero on tavalr )i.'>c.s.ia kiclenkäylOÄsä. mcrkltykBcton —:.kun näet monopolistisen markkma-a. seman omaavia suuryrityksiä ja järjestöjä, aikaisemmin rnmitettiin trus-teikii, tunnutaan niita- nyt yleisesti^ sanottavan, kartelleiksi, v Tätä kle-.- Icn cpajvclvyyttä vastaa kuitenkin jossakin määrin käytännöllinen -määrit-telemlsvaikeus,, mlsta yhtymamuodos-ta kussakin tapauksessa on itseasiassa ky,symys. Tärkeitä eivät ole nama terminologiset erot, vaan markkinoilla esiintyvän kilpailuastccn tutkiminen, joka :a,ste voi vaihdella täydellisesti monorwlista duopoliin Ja oligopoliin: <duo — kaksi, oligo — harva.) : Kuten organisoidun yhteistoiminnan muodot voivat olla; erilaisia, voivat: myös hinnanmuodostustyypilmo-j-väivonuviranpmaisilla on oikeus p y y - nopoieilla j a monopolisessa kilpailussa olisivat shnciscsti kahtuuttoniia, muuttuvat nämä objektiiviset lait polkastaan enkoista-paukslcn kokoelmaksi erilaisine pre^^ mi&sciiiecn. Vksityisellc yritykselle . merkitsee siirtyminen kilpailusta monopoliasemaan sitä, että sen voitto lisääntyy, mutta kun tuotetun käyttöarvon suuruus ei tällaisen, siirtymisen- yhteydessä lisääiuiy, saa monopohsti y l l - maaraiseu voittonsa muiden ynttäjl-t n , t.volaisten ja erilaisten kuluttaja-r}'! imicn kustannuksella. Toisten tuotantoalojen tai -vaiheiden yrittäjät pyrkivät vyöryttämään alkuperäisen hlmianllsäykscn muiden kannettavaks i pyrkimälla~kilpailun~rajoittamisecn omien tuotteittensa alalla. Tällä t a voin saattaa lyhtymisliike levitä. Tj-ö-laisten palkat vaihtelevat kylläkin sen tason molemmin puolin. Jota .sosiaalisesti tunnustettu elintaso vaatii, mutta kun ammattiyhdistysliikkeellä i t s c l l H a i i tietyssä määrässä on ratkal- ,seva vaikutus tämän tason muodostumiselle, on .lelvaa. että useiden kaplta. lististen maiden nykyisessä taloudcllir Ees.sa tilanteessa monopolit esittävät suurta osaa. koska niiden ammatillisen liikkeen Johdot ovat suurin piirtein katsoen asettuneet passiiviselle palkkallnjalle. Elinkeinoelämän: alalla tapahluvnn järjestelyn yhteistoiminnan toinen a - Jsnkohtaincn seurausilmiö on Jakelukustannusten nousu. Ne yllmäärnisct voitot, jotka monopoliasema markkinoilla antaa yrittäjälle, eivät yleensä Johda tuotannon laajentumiseen Ja .sita tleta hihnan alenemiseen, mikä kylliikin olisi normanlia vapaassa k i l - pailusjsa. Hlnnanalcnnuk.scn syynä on Joko se, että yritys pyrkii valtaamaan alnn yritykseltä tai että se hou-; kuttclee kuluttajia toisilta elinkeinoaloilta. Tämä johtaa taloudellisesti katsoen tuottamattomien myynti- Ja niainostchtävlen .suunnattomaan paisumiseen, mikä seikka on havnittavis- .sa myös Ruot-sissa. Tama paisuminen vähentää maan varsinaisen tuotannon muäräa samaj. Ia kun se lisää "uutta keskiluokkaa", joka suurcs.sa määrin vetää yhtii koytta hallitsevan luokan kanssa. Monopolin mainostarve johtaa edelleen sen suureen vaikutusvaltaan tärkeimpiin mainosvälineisiin, sanomalehdisl töön, filmiin Oa erikoisesti USA:8tä puheenollen, radioon) nähden, mikä vielä Iisaa monopolististen järjestöjen yleistä mielipidettä ohjaavaa ja poliittista mahtiasemaa. : . Koska kilpailua rajoittavan yniyk- .sen tuotanto voitto-osuuden tähden tavallisesti on pienempi kuin mikä va.staisl puhtaasti edullisinta tuotantomäärää- Ja koska sellainen yritys pyrkii korvaamaan .parannetut tuota ntome.todinsa ta varan arvoa välien, tdmällä eikä nettosäiLstolIä,. vähentyy uuden kapitaalin kysyntä kyseessä o-levalla tuotantoalalla. Kilpailurajoitukset ovat useissa ta-pauksis. sa .kan.salnvälisiä, mitä tulee erikoisesti OSA:n. Englannin (Ja a i - kai.semmln Saksan) monopolistcihin. Sopimus. Joka> monopoliscsti saannös-telec hinnoittelua, tuotantoa Ja jakelua, saa siten kantavuuden, Joka • voi käsittää koko maailman. Amerikkar laiselta: taholta voi Joskus kuulla ' k u vauksia, "eurooppalaisesta" taudista, kilpailun rajoituksesta: "Jos mc \^amcrlkkalal.sct> volmak-: kaasti pidämme kiinni trusteja vastaan tahdäty.stä lainsäädännöstä, voimme tehdä tyhjäksi lukuisten kansainvälisten . kartellien vehkeilyt. J a amerikkalaiset yritykset kykchc-vat .läydolllficstl kilpailemaan vanhojen monopoliaseman vangitsemien, eurooppajalstcn yritysten kanssa. N i i l lä amerlkkalai.son tuotantoelämän a - lollla. Joilla kilpailua kotimaisilla markkinoilla pidetään ylla, kuten csini. autoteolll.suudcs.sa ..;":<Wende11 Bcrge: Kartellit — maailmanuhka>) Tämä on ai\'an liian naiivia, jotta kcf,äan voitaisiin petkuttaa, mutta mielenkiintoista on. että mainittua amerikkalaista autoteollisuutta käyic-^ tään yliopistoissamme,(Ruotsin):kouluesimerkkinä markkinoista. J o l l i a on suhteellisen vähän tuot».ajla samassa hintaluokassa. Kilpailurajoituksia vastaan on joissakin tapauksi."i6a ryhdytty voimak-kalhin toimenpiteisiin kulutusosuus-kunnallLscn liikkeen taholta. Fredrik Ncumcycrin kirja "Patentti kartell i t " ; jonka ruotsalainen kuluttajien liiito (KF) on Julkaissut, valafivce k i l . pailurajoitusLcn erästä tarkcaa puolta* nimitlain sitä järjestettyä yhtcis-toimintaa, Jota palcnttinomlsUijat harjoittavat hallitukseen yhdessä markkinoita patcnttioikcuksiaah hyväkseen käyttämällä. Tällaiset julkaisut, perustuvat laaj a l t i nlihm -tutkimuksiin. Jotka amerikkalaiset llittovalvontaviranomaisct (The Federal Tradc Commlssioni r i vat suorittaneet. /Mahdollisuus,saada ruotsalaLsta aineistoa kilpailun häviämisen valaisemiseksi on kasvanut vuoden 1946 lain. Johdosta, Joka koskee kilpailurajoitusten valvonua elinkeinoelämän alalla;. Laki säätää, että: P^JoJs^Ontnion kutla-atiieelfa HistorUllista surujuhlaa vietrUiin South Porcupinesu Hunkin hautaustoimiston kappelissa helmik. 18 p:nä. Jolloin huoneiston täyteinen sukulaisten Ja montaa kansallisuutta edustavien ystiivien joukko oli kokoontunut toimittamaan viimeistä rakkaudenpalvelustaan Elias K o r r i l l c . Joka kuoli sydänhalvaukseen South Porcuplnes-sa helmik. 15 p:nä. Hautausjuma-lanpalvclusta johti pastori A. I. Heinonen. Joka oh tuntenut K o r r l n -VTIO-dcsta 1913 lähtien. Lyhye5.sa saarnassaan viittasi - past. Heinonen niihin "ylivolmaLsiin taisteluihin, kärsimyksiin, kiusauksiin, viettelyksiin ja armottoman karkcl- .siin -kokemuksiin. Joissa nllri monet meidänkin heimolaisemme ovat .sortuneet raivatcs.saan parempaa, valol- .sampaa Ja turvallisempaa tulevaisuutta lapsilleen Ja tuleville sukupolville Canadassa. Siksipä meitä — valoisamman aikakauden lapsia — velvoittavat esiraivaajlen meidän puolestamme maksamat raskaat lun-. naat. Rakentakaamme siis y l i kaiken tärkeätä Kristuksen rakkaudenvalta-kuntaa j a eläkäämme iJäLsyyttä varten.". Elias Korri oli Matti Korrlirjft h.v. Annalllsan, OJJ. övermark. poika. Hän syntyi Lappajärvellä 1874; — Siirtolaisena hän muutti CalumetUn 1905. Trustlnvastalsen lainsäädännön, c-sitöideh tärkeimpänä ajatuksena oh ollut, että näiden truMlsoplmukr slcn tekeminen Julkisiksi antalfil mah. dollisillc .kilpailijoille 111n Isuuden päästä markkinoille. Tämän perustelun pätevyys voidaan kuitenkin, a - sfcttaa voimakkaasti kysymyksen alaiseksi. Kilpailua rajoittavat .yrityksethän hallitsevat, kuten Jo malnltr. tiln, mielipidettä luovia välikappaleita ^lehdistöä; radiota Ja elokuvaa^ minkä Johdosta kilpailua rajoittavien sopimusten Julkaiseminen cl nähtä-västl kykenisi lierhttämftän laajempien kansankerroksien huomiota, erittäinkin k9.ska nämä sopimukset uscis. sa tapauk.sls.sa ko.skevnt pääoma, ja kulutuspaäomatavarolta, joihin yksityinen kuluttaja tötiennäköUcstI: c l tuntisi mainittavaa mielenkiintoa. Mita toiseen perusteluun tulee ,on a i nakin nykyisenä tavaranpuutteen aU: kana. tuskin ajateltavissa, että mahdolliset kilpailijat saattaisivat päästi markkinoille. Ne yrittäjät. Jotka: ovat »ilden 88 kilpailua rajoittavan sopimuksen t a kana', jotka on rekisteröity tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, voivat siis rauhalliscnti hoitaa tuottavia liiketoimiaan lähivuosina. Yleisö ja mahdolllöct k l l p a i. IiJat civat voi saada aikaan mitään suorunaisla muutosta asiantilaani, mutta näiden ryhmien yhteisen osiin-tymiscn avulla voivat hintoja ja tuotantoa säännöstelevät viranomaiset .saada aikaan .sen, ettei niitä hinta-, tuotanto-, liikevaihto- j a kuljctuseh-toja. Jotka kilpailua rajoittava sopimus määrää, noudateta. Canadaan han siinjri im/iaetttKte ensiksi asumaan nlkfcrtialuetillf, Csp-perCliHiinjaCreanSIilliio. lUijoisL Ontarion "hopea. Ja kultakoui»Beft~ aikana vuonna 1908. hän mtmtttlio» pea-alucelle. Cobaltlin. josfa läksi ^ kullanetsintään njrkyiscUe Porcupinen kulta-alueelle, pysähtyen aluksi Night" Hawk Lakelle. Pohjols-Ontarion kullanetsijäin eslraivaajat, Viktor M a t t son ja Henry Pennala, Joysivät v. .1906 ..Gold Islandissa (Kultasaaressa) ; ensimmäisen kultasuonen, rekisteröi- - den valtauksensa Cobaltissa seuraavana vuonna. ' ' Porcuplnen kulta-aluccn enslmmäl^' nen suuri.metsäpalo ajoi vuonna 1008 kalkki kullanetsijät, vieläpä Mattso-1 ntn Ja Pennalankin, pakosalle en- ' simmäisestä k u 1 t a kaivoksestaan. Mutta Elias Korri palasi heti palon Jälkeen Night Hawk-Järvellc ja — , eräänmtiaanni kanssa — harjoitti ruokatavaran y.m. rahdin kuljetusta i toisillekin kullanetsijöille yjn. Night Hawk-Järvcltä Porcupine Creek-pu-roa myöten Porcupincen. Samalla hän Jatkoi kullanetslntäänsä. Vuonna 1909 hän rakensi talon Jä asettui lopullisesti asumaan Pottsvllleen, Por-cupincssa. .Toisessa Porcuplnen kulta- alueen suuressa metsäpalossa ,v, 1911. paloi Korrlnkln talo, mutta suomalainen sisu el pettänyt. Hän teki usclU valtauksia Ja sai kootuksi melkoisen omaisuuden. Jonka menetti sitten kalvantokelnottc-lus. sa kansainvälisille huijareille.- . Ensimmäiseen avioliittoonsa vDilt-' tlin KorrI Liisa Oravan kanssa Suor mc.s.sa V. 1896. Tästä avioliitosta syni tyl Jalmari Korrl. Liisa kuoli v. 1900. Samana vuonna meni Elias, Korrr avioliittoon Anni Oravan kanssa. Night Hawk Järven rannalta hankkimansa matllan hoitamisen lisäksi toimi Elias St Mary's Lumber Co:n metsäurakoltsljana.. Toisesta avioliitosta syntyivät: Amalia (mrs. Mlkko' Ypyä) Timminsissä; Elj^, Porcu- .pincssa: Eino ja Antti, South Porcu-- pinca.sa; Aili (mrs. Ilmari Schröder). Tlmminsls.sä. Mrs. Anni Korri kuoli V. 1916, TlmmlasLs.sä. Yllämainittujen lisäksi Jäi Korrla kaipaamaan kahdeksan lastenlasta Ja yksi lapsen-lapscn- lapiäl. Kalkki ncTja SQkupol-vea olivat edustettuna hautajaisissa. Monta kaunista seppelettä y.m. kukkalaitteita oli saapunut surujuhlaan omaisilta Ja ystäviltä. Kantajina palvelivat: vainajan pojat Jalmari. Eino, Ely, Ja Antti. Ja Mlkko Ypyä Ja Jalmari Alanko. TalvaallU nen isämme siunatkoon Ja lohduttakoon omaisia heidän raskaassa su-ru. s.saan. TCevyct mullat paljon ko-kijnccn cslralvaajan hautakummulle. A. 1. H. Inarissa pidetään .saamelaiskisat Helsinki. — Tulevana marlanpäl-. V ä l i ä - pidetään Inarin kirkonkylässä i i j i . saamelals (lappalais-) kisat, joiden ohJelma.s.sa on myöskin poroilla ajaminen Ja .suopunginhelttokllpallu. Inarin: osuuskauppa on lahjoittanut kilpailuja varten palkinnoksi komean maljakon. vaihdella. Oikeaoppiset talousmiehet ovat viime: vuosina ..yrittäneet laatia objektiivisia; hmtaiakeja monopolien tai monopoli:'.isen kilpailun vallitsemille markkinoille. Mutta:kun Joku monopohsti ei yksinomaan pyri -saamaan mahdollisimman suurta voittoa lyhyellä tähtäimellä, vaan ottaa huo-; mloon myös kilpailun j a valtion sekaantumisen mahdollisuudet,: mikäli. taa kartellisopimuksen : t a f . Jonkin muun vastaavan kilpailua : rajoitta» van ; välipuheen. rekisteröimistä. ; Jos on syytä pelätä, että tällaisella-»opi» muksella on /vahingollisia .valkutukr siaz-^/oivai; valvontaviranomiiiset ryhtyä erikoisiin tutkimuksiin;: Sitävastoin ei laissa ole mitään määräyksiä, Joiden perusteella suoranaisesti voi t a i .: s i i h : käydä käsiksi - kilpailua rajoittaviin ilmiöihin. 1,500,000 työpaikkaa täytettiin Kansallisen Työn^ välity.spal vei uksen kautta 22 k u u k a u d en aikana tammikuusta 1946 m a r r a s k u u h u n mi. 42Jj] 46 näistä työmaista järjesteltiin Sotaveteraaneille. ^).7h'A työmaata lisäksi h a n k i t t i i n korkeammassa ansioluoka.ssa oleville tämän Palveluksen l i i k e a l an osaston kautta. 2f).TyÄ\ työmaata lisäksi h a n k i U i i n Erikoisjäos-ton kautta fyysillisesti vajavaisille henkilöille. '204 työmaata täydellisesti sokeille, 025:11c täydellisesti kuurolle j a 53 henkilölle, -joilta oli-leik^ttu-molemmat raajat. Käyttäkää täydellisesti: hyväksenne Kansallisen^^^^^^: ryönvälityspalveluksen paikallista konttorianne. DEPARTMENT OF LÄBpUR HU:^IPHREY M I T C H E L L , Työministeri ' \ k. MacNAMARA, Apulaisministeri m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 26, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-02-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480226 |
Description
Title | 1948-02-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
aaitmai
Idieese
Työ^ae:.
t esitiä::-- ra
c s t i i u n . c . : : - - .
puhua i ! ar
o:ans3 t u e c - : TV
a. i n ; k a - o ; ; 5
ara "-
vastat.:. , a.ior
iiajat ja vaa-jr
ien Maa:LTCa
ais'i.n :o:.T.enp;:ä
[jjjii (iniariossa 146
. , J t - ' y - i a Oilta-
- ; r i a t s : p a n aa
vhi^TiHO^niiniaarj
: -Lsbonn OJitar.
i ^ i i '-rariiisa 0 6 U U S -
.LA
iistieri;; ja kon
dokkaa: ovy.-.r;^;
naa. .v,o;-:ae--5,
icis;a aa.iii ä p;
kunnal!ir,-aalei!
1J5- j a -£-c!lUT£5
aa seura"^. .".a:;*
ika kuva-t:-,a:
huhtikuun 3
aleja odotc-l-.ae
nmunisneiVääi:
proöentilla- huh.:4
hm v a a l e i l K ii
V;. • •...••> !y--a t G i m i n t a k e r -
, "^x hittoon kuii-
- . d s r . :•»€ osuuskun-
. . - .. - j - , ilyneiihoidollisia
- lisosuutkunlia,
. - . ".'-r. .la 12 muita
^. .. • lalJtiun W. G.
P -• L _.,-.";:u ja varapresir
fc.. *C x:--.-p2:-'i<^'i' Tfmminsistä.
MlKtlKOULU
W t u < t a i i a n n o n i k i n , viulun;
r d o l i i n in A.ni. s f . i t l i m i e n alaUa.
H ^ V KINGELIN
P u h o i i n \V.A. 0511
v d e n h a m St. Toronto, Ont. *7
(19-21-24-26)
[RADIO feor/aasfa
L<>i TJZV.-IU? . . Pukäaikainen
ii^-i:-^' \ - Ta a rasti huolellinen
"Mv(j>. A l T O K A D I O I T A koreaan.
' K o h t u h 1 n -n a t-' .
B E I N O OKKONEN
Puht;lin\VA 5862 >/• ^
ramcron St. Toronto 2-B. Ont.
i.sen haiäUlar
gita tuhansia JjJ
j a sahkotyölä
ihon. .Kaivosna
jläLsei ovat nji
epävirallisia'
at syy:ta-.d:, e'J
luavat •• •lakkoji
t . 71-. prosenj
Dittaon.- että hi
:en samalla
on laskenut-delliseen
tas&d
:ois-Aa.=ian r.u:-j
konferenssi i>l
:raatii.sen Nui
j a ;Kan.sainvä!:
ton alomee
n maan nuo!
luseista muu
. Ta?sa korfi
oäaasias.sai;.c^
tomaa-asu
.IITTO
ostoliitoh unij
L S k o m i i e a n
2tzov-ilmoir
erheen kuuki
3 a . -vuoden
1 ($40o:ooi
s r h e e s e e n ra.
nkea, m i ka
ikei^taine.n
thtals.=>a on l
iii voiVa:
5 t o h i t o n j a "
palkkojen sa
. etta Nem
li:savai- ainoa
loistaäii Mi!^
. läakerieteea'
. jne.-iirnsisei:
[OitäKaa mukaanne tai lähettä-liotimaahannp
ineidän jotakin
kiKOlsi:VATriSTA, volmakas-fckuiaa
VIMRKATA KAHVIAM-Hirita
.''Of pauna,, pakattuna
1 lialuaitf. Ajhreä kahvi ci
fcrictä tunrfiittaan. vaan säilyt-hjcnon
makuasa • paahtamisen
Ikeen. Valikoima kahvia 38 scn-itäiiS
senttiin pauna. \'ah'koima
}ta 70 sentistä SI.OO pauna. Ul-nuolisct
tilauk.set täytetään jäl-faatimuksella
(COD) nopeasti.
Ironton tilaukset tuodaan kotiin.
;OPLE'S Tea & Cöffee Co.
l'uh |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-02-26-03