Vapaus, July 4, 1929

              No. 1 5 6 ^ 1929 Torstaina, heiiiä£ 4 p:nä — Thu., July 4 SiYU 3
avo-kun
sih-eroi-
OKEA FARMARIEN KIRJA
ILMESTYNYT!
L e L t i l i i k k e i t t e m m e kustannuksella on valmUtettu
käytännöllinen
Maataloudellinen
airian UUSI
Toimittanut M A R T T I LA
... osa 256 sivua sisältää täysipainoista tietoa maan-viljehjoille
ja jokaiselle aikaansa seuraavalle työläiselle, sillä se
käsittelee myoskm yhteiskuntataloutta.
Hankkikaa itsellenne tämä k i r j a . Hinta kovissa kansissa S1.25:
Ostakaa asiamiehiltämme tai tilatkaa suoraan kirjakaupas-
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
"ohjdnn"
A H AA
S U O M E E N
Knrssi Saoien Markkaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
?20.00—$49.99, 80c lär
hetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
Badalta dollarilta.
SähkosaMoialähetyksistä ovat lä^
faefcyskulut $3.50 lähetykseltä.
S«eBi«a r a h a a ostetaan. Eurssl
$2.45 sadasta Smksta..
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
B o x « 9 , SUDBURvY. O n t .
LaivapUettejä myydään. '
Tiedustakaa pUettiasioUa.
Vapaudelle ottavat rahavälityfesiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
^316 Bay Street,
Port A r t h u t Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine S t ,!
Montreal, Que. . j
JOHN WIRTA, ]
<S7 'Broadview Ave.. Toronto. Ont.
— •• i •
AARO KIVINEN, \
K i r k l a n d Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Gsuaskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
1:T7R0PA J A Y H D T S V A l - T A IN
T U L t l P O L I T I I K K A
Banskan työnantajain liitto o n Ixy-i - .. .
väksynyt kokouksessaan i^ätöslau- olen sus olemansa,
Akateemisesta Karja­laseurasta
juttelee Sarvipää niin suurella totuu­denrakkaudella,
ettemme malta olla
lainaamatta seuraavaa:
Suomalaisten seurojen joukossa oh
sellainen otus kuin "Akateeminen K a r ­jala-
seura". Olemme jostus tehnyt sel­koa
sen ominaisuuksista, mutta tul­koon
edelleen mainituksi, että seura
harrastaa omien sanojensa mukaan
"Karjalaa vapaaksi ja Suomea suu­seksi",
että sen päämääränä ön " K a r ­jalan
vapauttaminen ryssistä, peri­vihollisistamme"
j a sen vuoksi harras­taa
karjalaisten "valistamista". Nyt
on mainittu seura, jolle so^alidemo-kraattinen
/hallitus vfÄakautenaan
antoi rahankeräysluvan toimintansa
tukemiseksi, julaissut kirjasen, ehkä
juuri keräämiensä varojen tuella, ja
siinä ajaa seura_"rauhanasiaa" ja v a ­listaa
kansalaisia. Seura on asettanut
itselleen kysymyksen: "Voidaanko so-tilaspalvelusaikaa
lyhentää 9 kuukau­teen?"
ja vastaa siihen kielteisesti.
KuiiikEis muuten! Eihän sitä Karjalaa
vallotettaisi 9-kuukauäen miehillä e i ­kä
Suomea s a a t t i suureksi. Seura
tosin viisaasti käärii esityksensä puo-lustusmuotoon,
kimppuun kun muka
käydään, mutta kun huomioi seuran
oikeat korkeat tarkoitukset, niin ta­kaa
häämöttävät mtratkin "isänmaal­liset"
hyveet
Eikö olisi viisaampaa, että asevel­vollisten
palvelusaikaa pidennettäisiiä
muutamilla, sanokaamme vuosilla.
Keskustelun polijaksi voitaisiin ottaa
aluksi vaikka: vain 100 vuotta, joka p-lisi
lain ankaran pokstaavin mukaan
asetettava alimmaksi palveluskaudeksL
Mitäs tässä turhia tinkiä, "yksi ajast-aika
on herran edessä sama kuin tu->-
hannen j a tuhannen sama kuin yksi",
miksei sitten joku pyssyseura voisi a-settua
samaan rintamaan taivaallisen
sotaherran kanssa j a määrätä kaikki
elämään runsaasti sata vuotta, jotta
piisaisi riittävästi taisteluvuosiau
Imurilapsille biisi juotettava sotaor-hin
maitoa sapelin tupesta ja käjjalo-kautenaan
käärittävä sotalippuun tai
ainakin sotllassinelliin. Kuularulskun-rattaita
olisi käytettävä lastenvaununa
ja tykillä laulettava tuutulaulua. Suu­remmaksi
tultua voitaisiin sotapieno-kaiselle
antaa kaasua leivän asemasta,
patruunoita paakkelsiksi ja kiljua juo­mavedeksi,
jonka jälkeen aivoista o-lisi
leikattava pois ne osat, joiden a-vulla
ihminen on tullut seiuraavaan:
Cogito ergo sum" eli että "ajattelen.
Toimitsijain "itsenäisyys" ^
Opposltslonin ohjelmaselostuksessa
tuleekin sitten ilmi, mitä -Sulkanea
Boman & komppania haluaa. He
eivät halua Järjestön jäsenistön jär-jestökansanvaltalsta
kontrollia, vaan
"toimitsijain itsenäisyyden". Kas sU-tä
tulisi Järjestö, jossa jokaisella toi­mitsijalla
olisi "itsenäiset oikeudet"
tehdä ja toimia miten haluaa, ajaa
mitä aatteita haluaa, olematta vas­tuullinen
Järjestölle, joutumatta ku-rinpitotolmenpltelden
alaiseksi. OPpo-sitsionln
ohjelma puhuu, että "Itse­näisiä"
toimitsijoita vainotaan. Jaa,
siitähän kenkä puristaakin. Jos, S u l ­kanen.
Boman. Askeli. öhm. Hyrske
yjn. olisivat saaneet kpmmunlstipuo^
lueessa j a Järjestössä olla "itsenäisiä"
ajaa omia pyyteitään, omia aatteitaan
Hman että puolueen bolshevistinen
kuri, että Järjestömme proletaarinen
kuri, olisi heitä sitonut, niin Puolue ja
Järjestö olisivat äU-right, eikä olisi
tarvinnut, perustaa oppositsionl-ryh-mää.
Mutta tätäpä ohjelmaa vastaan me
juuri asetammekin leniniläisen puo­lueen
keskitetyn kansanvallan j a k u ­rin,
ja johdon, joka valvoo tämän
kansanvallan ja kurin noudattamista.
Tätä "Itsenäisten toimitsijain" kan­sanvaltaa
vastaan me asetamme mei­dän
Järjestömme keskitetyn kansan­vallan,
sellaisena kuin se tulkitaan
Järjestömme säännöissä Ja stluekoko-uksiemme.
edustajakokouksiename pää.
töksissä. Ja näitä valvomaan me ase­tamme
Aluetoimikunnat j a Järjestöm­me
. Toimeenpanevan Komitean. Ja
meillä on hyvin selviä kokemuksia
opposltslonin ylemmistä j a •alemmista
johtajista, että tällainen todellinen
Järjestö-kansanvalta on h3^ä olemas­sa.
Järjestömme jäsenistö myöskin kä­sittää
tämän hyvin selvästi, siksi se
on niin sataprosentisesti Järjestömme
kannalla opjMsitsionln hajoitusohjel-mia
vastaan.
Sanomalehtienunis Scöiitrolli
Oppositsioni pyrkii tekemään myös­kin
pointin, että he Järjestömme sa.
nomalehtlln nähden haluavat nykyi­sen
Puolueen "byrokraattisen" kontrol­lin
sijalle kansanvaltaisen kontrollin.
Miten Järjestömme proletaarinen Jä­senistö
on ajatellut tästä kysymyksestä
jo nykyisen Järjestömme edell. jäjes-tön
alkuajoilta saakka, toista vuosi­kymmentä
epnen komniunistipuolueen
perustamista Ja nykyistä oletettua
"b3^okraattista Johtoa", tarvitsee vain
sel£illla Työmielieri numeroita vanhem­m
i l t a ajoilta, joista näkyy keskustelut
j a esitykset, joissa proletaarinen jä­senistömme
vaati Työmiehen kontrcd-
Ua täysin takeena siitä, e:tä lehtem.
me pysyy oikealla laokkataisteluUn-jalla.
Tämä on aina ollut Järjes­tömme
jäsenistön valtavan enemmis­tön
mielipide. Mutta kuitenkin Puo­lueen
kontrolli lehtiimme on vielä
hyvin höllä. Lehtlemme osakkeita,
varsinkin Työmiehen, omistaa vielä
suuri määrä.yksUöitä, jotka eivät ole
enempi Järjestömme kuin Puolueen­kaan
jäseniä. .Ja jokainen Järjes­tömme
jäsen, joka haluaa pitää leh­temme
Järjestsmeen vallankumouksel
Selman, jossa se vaatii, että Banskan
hallitus -yhdessä toisten Europan val­tioiden
•hallitusten kanssa ryhtyisi kä­sittelemään
Tcysymystä yhteisestä esiin­tymisestä
Yhdysvaltain, nykyisiä t u l l i ­tariffeja
Tastaan. - ^_
j a piirtää jonkun rivin — — —-
Sitten seuraa ehkä jotakin asiaa
j a sitten se loppuvärssy, että: lo­petan
tällä kertaa, toiste lisää,, jos
toimitus tämän panee palstoilleen.
J a toimitus on näihin asti pannut
-niitä "palstoilleen" monet rötköt.
Selvästi huomaa, että noiden
kirjeiden kirjottajat ovat vangin­neet
oman minänsä, pysähtyneet
miettimään, että mitenkäs ne toiset
tapaakaan kirjottaa, ja sitten k i r -
jottaneet. samalla tavalla. Niinpä
niistä käy lukijalle sellainen tuntu
kuin olisivat ne lähteneet samasta
vormusta j a saaneet myöskin saman­laisen
hengen — kuivakiskoisen,
ahtaan ja laihan laisen. Kuinka
toisin olisikaan' asianlaita, jos kir­jotta
j a t olisivat säilyttäneet oman
reippaan minänsä j a paistelleet asi-
-oista . oman päänsä mukaan.
Nyt tulimmekin siihen, mihin tä­mä
kirjotus tähtää, nimittäin aja­tukseen,
että. tätä sanpmalehtiemme
kirjeenvaihtoiuttua pitäisi ruveta
hiukan katselemaan ja —kääntele­mään
ja sitten reippaasti korjaa­maan
vikapaikat. Vai eikö tässä
voitaisi mitään tehdä? Kyllä var­maan,
sanomalehtiemnie toimitus­ten,
nyt erityisesti tämän meidän
Vapauden, hartaalla myötävaikutuk­sella.
Sillä, tiedän mä, eipä osas­tojen
sanomalehti-kirjeenvaihtajiksi
v a l i t a mitään pässinpäitä, niin, ja
entäpä kynään tarttuisivat ne mo­net
taiturit, jotka nyt syystä tai
toisesta pitävät kynttiläänsä vakan
Sisäisessä kasvatuksessa olisi aapi­sena
käytettävä Kiannon j a Vilkunan
aapisia, sotayirtenä veisattava "nis­kasta
kiinni ja puukolla selkään", k a n -
salUseepokseksi olisi kohotettava
"Jääkärin morsian" ja sen jälkeen,
alla. Jos, jos näin yhdestätuumin
tehtäisiin, niin kylläpä paikkakunta-kirjeet
vilkastuisi, asiallistufei, te-rävystyisi,
järjestyisi, —- sanalla
sanoen tulisivat sellaisika, että n i i ­tä
mielellään luetaan j a kaivataan­kin.
Kirjeenvaihtajalla on näet j a ­lo
j a merkityksellinen tehtävä, jos
se vaan oikeen ymmärretään. Hän
j u u r i , asiamiesten rinnalla, voi aut­taa
edustamansa lehden levenemis­tä
paikkaunnallaan- kiinnittämällä
siihen ihmisten huomion, tekemällä
sen heille ikäänkuin tarpeelliseksi,
j a siten siis tulee hän jatkuvasti
kylväneeksi sitä siementä ja aja­neeksi
sitä asiaa, jonka palvelukses­sa
nämä lehtemme ovat.
Ikäänkuin vauhdi\?i h y v ä ^ y r i ­tyksessä
voimme merkitä muistiin
muutamia seikkoja, jotka .toisille
jo ovat selvillä, mutta toiset eivät
ole tulleet ajatelleeksi.
Hyvän k i r j e e n v a i h t a j a n tulee olla
aina "korvat höröllään", huomio
hereillä, valmiinia piirtämään pape­rille
milloin sen arvoista huomaa.
Mistä k i r j o t e t t a v a ? Ei ainoas­taan
puolueasioista, osaston toimin­nasta,
mutta kaikilta aloilta, y l e i ­sistä
tapahtumista, joilla vaan on
paikallista merkitystä ja mielen­kiintoa.
Kuta vilkkaampi j a mo­nipuolisempi
kirjeenvaihtaja on, s i ­tä
suuremman huomion hän lehdel­leen
saa, kunnes ei kukaan "pär­jää"
ilman sitä.
L y i i y e e n muotoon olisi pyrittävä,
sitä vaatii lehden tila, jos mieli-y
k s l - ja satavuotiasta alkaen, mars-r
sittaislln itäisene rajaUe täyttämään
"rakkaalle Suomellemme" suurta Isän­maallista
tehtävää, "tehdä Suomi suu­reksi
Ja Viena vapaaksi."
Herrojen akateemikkojen . kustan­nuksella
olisi voinut Ukeillakin, mutta
näin vaaleihin valmistauduttaessa ci
ole aikaa pllantekopn. On vatn panta­va
merkille, että mitä viisaammaksi
koulutiedoista ihminen tulee, sitä t y h ­mempi
hän -näyttää olevan. K a r j a l a ­seuran
jäsenistä tulee luultavasti a i ­kanaan,
Jolleivät sotasuurhuUuuden
vuoksi Joudu ennenaikaisesti Plekääh-nimeen.
Suomeen liikemiehiä, lääkä­reitä,
juristeja, mutta ennenkaikkea
tyhjäntoimittajia, Jotka pnnelllstutta-vat
Ihmisill uusilla ja jaloilla aatteilla
j a teoBisHla yrityksillä. Ja noiden hel­potukseksi
annamme heille pienen v i h ­jauksen,
mihin suuntaan olisi toimit­tava,
että toivottava tulos olisi mäh-doUinen.
.
Seuralle öTisi suureSsi kunniaksi Jos
se pysrtäisi kunniajäsenekseen erästä
Kuosmas-nimlstä "akateemikkoa", jon­ka
Järjenlaatua ei ole työläisten t a ­holta
Jaksettu smunärtää. Seurassa se
varmaankin kohottaisi järjenväläystä
puolin Ja toisin j a tulisi samalla nou­datettua
ukko Darvinin lakia 'aajien
valinnasta".
et
änen
tään siihen sovittaa monenlaista ja
monelta. Pienet asiat eivät suu­ria
tiloja kaipaakaan, mutta kaik­k
i k i n asiat voi kertoa lyhyempään
siten, että jättää pois kaikki tar­peettomat
esipuheet ja käy heti
keskelle asiaa. Asiattomista asiois­ta
taas ei kannata puhua mitään
tosissaan ja leikilläkin vaan hyvin
pikkusen. Pitkäveteisjrys jääköön
papille.
Selvään pitäisi pyrkiä kirjotta­maan,
kauneudesta ei niin väliä,
mieluummin musteella (ei . puna-sella,
vaikka olemmekin punasia)
j a ainoastaan yhdelle puolen pape­riliuskaa.
Toimittajat ja latojat
ottavat kyllä selvän mistä sotkusta
tahansa, jos niikseen tulee, mutta
—r ihmisiähän hekin ovat, sopiihan
tuota heitäkin vähän armahtaa ja
samalla jouduttaa heidän työtä.
J a o t e l l a pitäisi kirje niin, ettei
k a i k k i asiat menisi yhdessä myllä­kässä,
vaan kukin asia erikseen ja
mukavammin-vielä jos varustettuna
otsikolla, siten, että ensimäinen sa­na
tai sanat alleviivataan, mikä
sitten tulee painossa vahvennetuksi.
Mutta näiksi sanoiksi eivät kelpaa
mitkä tahansa, vaan n i i k s i ' o n otet­tava
sellaiset, jotka kuvaavat alla­olevan
asian, kuten esim^ näissä
huomautuksissa on tehty. Konsti
ei ole vaikea.
No niin, jätämme V tällä kertaa
tähän j a alamme yhdessä . tuumin.
Minä käärin j'o hihanL
A n t r o p i i n i .
Ilsen proletariaatin käsissä, tietää että
tämä ei ole oikein, ja että Järjes­tömme
j a Puolueemme kontrolli leh­t
i i n nähden ei ole läheskään kyl­lin
tiukka. Joko sitten että se olisi
l i l a n tiukka. Ja niiksi Sulkas-komp.
pania pelkää niin Julmasti Järjes>
tönune ja Poolaeemme kontrollia sa-ncmalehtitmme
nähden. Eikö näitä
sanomalehtiä ole juuri penistettu
ajamaan näiden asiaa, eikö proleta­riaatti
ole antanut varoja näiden leh­tien
pemstamiseen j a ylläpitämiseen
joari siksi, että sanottu ja taattU:
että meidän lehtemme tulevat ole.
maan Järjestön ja Puolueen lehtiä?
Varmastikin. Juuri siksi on prole­tariaatti
antanut rahaa auliisti. Juuri
siksi, että ne ovat tienneet, että
Järjestö Ja Puolue valvoo että nämä
lehdet pys3n?ät oikealla tolalla, he
ovat luottaneet lehtimme. Ja onko
Järjestö Ja Puolue Jotain ulkopuolel­la
meidän Joukkojafaime? Sulkasella
Ja komppanialla "kylläkin, mutta cl
meidän lehtlemme kantajoukolle. Heil­le
Järjestö j a . Puolue ovat Juuri niitä
muotoja, niitä' välikappaleita. Joiden
kautta he suojelevat lehtlemme kont­rollin
pysymään järjestjmeen prole­tariaatin
käsissä, j a joutumasta yksi­tyisten
keinottelijain ja esim. sellais­ten
ryhmäkuntain kuten nyt Sulkas-komppanian
käsiin. Jotka käyttäisivät
näitä lehtiä taistelussaan Järjestöäm.
me j a Puoluettamme vastaan j a vask
tavallankumousta; palvelevien aattei-densa
ajamiseksi.
Sulkas-kqmppanian valhe-karlsan-valta-
naamiarin; takaa näkyy tässäkin
Jutussa vastavallankumouksellisen so-
:$lalldemokratlan Inhoittavat kasvot.
Opposltslonin, epärehellisyys näkyy
siitäkin, että se -^ttaa oikeudekseen
mieUvaltaisestl j laskea Järjestömme
jäsenmäärän, sivuuttamalla kaikki v i ­ralliset
tilastot, samoin suurentamalla
Järjestön jäsenmäärän uudelleen Jär-jestämisen
alkaessa, väittäen uudel­leen
järjestäjistepn alkaessa . Jfirjes-t&
sä oäeen y l i ijOOO jfeentä, k u n siinä
oli virallisten tilastojen mukaan a i ­noastaan
6 3 0 ja niistäkift suuri osa
avioparin kaksolsveromerkillä. Njrt s i ­tävastoin
Järjestössä on 6,500 täyttH
jäsentä, - joista jokainen maksaa omat
veronsa, niin miehet kuin naisetkin,
j a ovat sjiir-täysiä jäseniä eikä m i ­tään
puolia Jäseniä. Oppositsioni ottaa
epärehellisesti alentaakseen Järjestön
Jäsenmäärän "5,000 paikköHB".
Oppositsioni epäx«heU!syys puolueeseen
ja Kommunistiseen. Intematjdona-leen
nähden
Oppositsioni selittää olevansa ''yleen-sa
kommunismin perusoppien kan­n
a l l a " , mutta heidän ohjelmaselos-tuksena
hyökkää pitkästi Ja mitä k a -
talammln Amerikan Komnmnlstlpuo-hretta
vastaan Jä syyttää Kommunis­tista
Intematsionalea sen tukemisesta
eättäen Amerikan Puolueen Ja K o m ­munistisen
Ihternatslonalen Amerikan
suomalaisen työväenliikkeen erikoisena
sortajana. Onko katalampaa kantaa
millotakaan esitetty? Ja voiko Joku
vielä uskoa, että Sulkanen, Boman
Ja komppania tällaisine väitteineen voi
olla "yleensä kdinmulsnmln perusop-
/»len kmmalla"? Ulkui»uolella Kommu­nistisen
Puolueen ja Kommunistisen
Intefnatslonalen ja niitä vastaan tals.
televaiia ryhmänä el voi olla "kommu-nlstlsein
liikkeen kannalla", tämän
tietää jokainen työläinen. Miutta
suom. oppositsioni, tietäen Amerikan
suomalaisen proletariaatin kaikkien
parhaitten aintsten lujan luottamuk.
sen kommunistiseen liikkeeseen, koet­taa
ei^toivoisesti peittää luopuruut-taan
väittäen olevansa "kommunistisen
liikkeen kannalla".
"Lovestonelainen ryhmä on pitänyt
isäntävaltaansa ylemmän laitoksen —
Komm. Intematslonalen auktoriteetin
j a vallan suojissa, josta «anomalehti-emme
propagandassa pyritään kehit­tämään
erehtymätön, yliluonnotllnen
mahti j a Jolta lovestonelainen ryhmä
lakkaamatta saa tukea poliittisten k y ­symysten
ohella myöskin toisarvoisis­sa
järjestöllisissä ratkaisuissa. Tätä
ylemmän auktoriteetin valtaa, asete­taan
käytäntöön paatostuksella, vie-raiden
tendenssien edustajaksi leimaa­misella.
uhkauksUla, poliittisella ter­rorilla
(jopa, ori turvauduttu väkival­taan,
gängsterlpolitlikkaan j a slsään-m
u r t o l h l n k l n ) . . . " , sanotaan opposlt­slonin
ohjelmassa.
Eikö tämä ole samanlaista par­jausta
Kommunistisesta Interhatsio-nalesta
mitä Raivaaja. Industrlallstl
j a räävittömimmät valkosuomalaiset
lehdet ovat sanoneet.
Kommunistinen Intematsioiaale ei
ole antanut tukeaan millekääh ryh­mälle
ryhmänä, vaan on tukenut
Puolueen johtoa n i i n kauan kuin te
on ajanut Kommunistisen Intemat­slonalen
linjaa. Kommunistinen I n'
tematsionale el ole tukenut mitääu; järjestön j a ylclsetujen kannalta.
Nairn Centre, Ont.
ja
John Kärki
Sudbury, Ont.
Parhainta onnea ja yhteisymmärrystä toivottavat seuraavat
toverit ja toverittaret
N i i l o Kautiainen j a lapset
A l e x Laamanen ja luojan lahjat
C. Wilson
Fanni j a John Johnson
John Trofast
Väinö Virtanen ,
E l i n a M . Myllynen j a pojat
Anna M . Tuomi j a perhe
Hankan perhe ,
Meri perheineen ^.
John Junnila
H j . Laamanen
Otto Amanda ja K a l l e L a u r i l a '
N. Nurmi
K a l l e Turpeinen j a perhe
Sofi ja John Lakso j a perhe
Reino, Mari j a Aug. Junkala
Anna Ristimäki
L y y t i Kinos j a lapset
K y l l i ja Aino Johnson J.]
Irene, Sof f i j a Paul Korpi
Ida j a Wm. Korpela
Mary W. Biderson
T i l d a ja Viktor K u l j u , Toronto
T i l d a j a John Silta
Yrjö Silta , ,:
Frank Stenros perheineen ;
John Pohjänsalo perheineen
W. Ketola perheineen
l y a r i Ketola . '"
E i n o Wilson j a perhe
K. S. V . Salo
H e l v i j a Paul Silta
Mr. ja Mrs. M . Torpacka
Werner Rossi
Johni Mäki j a perhe
Lempi j a John Luopa
A l m a Sinisalo
S Poikkimäki j a perhe
John Piispanen jä muija
Toivo Piilonen
Helga j a Otto Svan j a lapset
Toivo Rimmi
Saima Virtanen
Onerva Kinos
Taito Ristimäki j a M u i ja
Urho Juholan perhe
Isak Lammin perhe
Frank Matson jä perhe
V i e n P Tuomi
A l i i n a j a Jacob Mäki
Aune A . Tuomi
P e aH j a Mrs. T3lompson
M r . ja Mrs. J . K . Mäki
R i i k a ja V i k t o r Soini j a perhe
John TurpeinenHja perne ;
Mr. ja Mrs. J u s s i la
y . Pukkila
S o f f i ja V i l j am Tenho •! ,
T i l d a j a Tom J u t i l a ,
Ida ja T. Kuisma
V i k t o r J u t i l a "
Manu 'Kuisma
A i l c e n Mamma, Martha j a ' W i I j am
Sarkkinen, East Wind8or.
Jacob Mäki ,j
H i l m a j a Arma^, Anderson ja pojat
vallankumouksellLsuudella saastutettu
k i e l i voi laskea ilmoille tällaisia syy­töksiä.
Tosin Komintern on tukenut
puoluettamme sen taistellessa Loren,
Sulkasen, Askelin, Cannonin, Boma­nin,
ohmin y.m. ei-kommunlstlsla
katsantokantoja vastaan. Ja siitäpä
opposltslonin parjaus maailman val­lankumouksellisen
proletariaatin Jär-jestön
yleisesikuntaa vastaan johtuu­kin.-
^ •. •
• Järjestövarain "säästäminen"
Sulkas-komppanian "ohjelman" yk­si
pykälä säätää "säästellälsyyden"
Järje-stön ^-ahavarolssa. Mitä tällä
tarkoitetaan? Sen lisäksi että tämä
on demagoginen väite, jolla tahdo­taan
kylvää Joukkoililn epäluotta­musta
Järjestön rahavarain hoitoon
nähden, Sulkanen pyrkii supistamaan
JärJestö-Keskuksen pelkäksi postlpak-siksi.
jolla el olisi mitään muuta kuin
kirjeenvaihto-yhteys yhdistysten, Jä.
senlstömme Ja laitostemme kanssa.
Sulkanen el pidä siitä, että vl&sels.sä
Aluekokouksissa on Järjestön keskuk­sen
edustus auttanut tovereita pane­maan
tenän sulkas-bömanilalsiUe pyr-clmyksllle
. Siksi hän on vastaan sitä
politiikkaa, että Järjestön Toimeenpa­neva
Komitea on lähettänyt edusta­jansa
tärkeimpiin Aluekokouksiin.
Mutta tässäkin Sulkas-komppania sotii
Järjestön sääntöjä vastaan, joissa vel­voitetaan
TPK. lähettämään edusta­jansa
Aluekokouksiin. Oppositsioni
vastustaa myöskin sitä, että T P K . lä­hettää
edustajansa sanomalehtlemme
vuosikokouksiin. Vastustaa tätä po­litiikkaa.
Ja Järjestömme sääntöjen
selvää määräystä 'poliittisista syistä
Sulkanen muka asettuu "Järjestön
rahavarojen säästämisen kannalle".
Järjestömme jäsenistö kuitenkin hy­vin
ymmärtää, että kosketus Alueko­kousten
j a sanomalehtlemme vuoslko-kousfeh
kautta Toimeenpanevan Ko­mitean
ija Järjestömme Jäsenistön
edustajain, toimitsijäimme Ja laitos­temme
välillä on tärkeä ja hyödyllU
ren. Sitten keskinäisten raporttien
j a kosketuksen kautta Järjestömme
T P K . on elävässä yhteydessä Järjes­tö-
elämämme kanssa, oppii sitä tun­temaan
ja ymärtemään ja kykenee
paremmin täyttämään sen tarpeet
Samoin oppii jäsenistömme täten eri
alueilla T P K , raporttien kautta ym­märtämään
Järjestömme asioita koko
FINNISH B A K E RY
B o x 39 , Schumacher, Ont.
Korppu- ja leipä-tilaukset no-peaan
j a huolellisesti täytetään.
(TTL
Uusia voimia vanhoille
ja heikoille
V.niäntyvä IkH kuIiiUmi hiTriuxtos Ja libnkaia,
jalonimat elimet käyvät h i t a i k i i , lijtinot beikonlu-vat
ja voima katoaa. Heikoille Ja uupuneille ei
nic mitään NuKa-Tonca «aitaavaa lääkettii. Tulok-fct
uval toisinaan biimmäiilyttiiviä Ju muutaman
puivun käytiin . Jiilkeen. Olemme »aaneet t<j<lrlla
n i i c l e n k i i o t o i s cn rapoilin Mr. jamc» MiIner'ittS,
Wiggin«, Mi«». Uaa aanoo: "Entiaet "vuimani jo
elämänhaluni olivat kadonneet melkein täydelll.
«mti. Olin ulAnkuIunul. Nautittuani Nuga-Tonco
tunnen il»eni uudckiti miehekai.
K a i k k i e n bcikkojcn ja uupuneiden tai yleenaä
h u o n o fM lerveydeaaä olevien tuliai kokeilla Nuga-
Tonea tullakucen lodislelukii sen u«komattomi«ln
ominal»uuk«i»ta terveyden ja voiman rakentajana.
Voitte hankki» «itä kaikkialta miaiii lääkkeitä
ylccn«ä myydään. Jo» ei välilläjälluDne u t u ole-maan
N i i i ^ . T o n c a varadoma, hän voi tilata iIlU
I c i l l c lukkurohdorkauppiaalta.
Kaikkea Lajia Rauta­tavaraa
An.^perK5«iä r u o t c a l a i s i a •ahoja
j a työkaluja.
" K a l a j a K o u k k u " tekoa
Williams & Sfeott
E N G L E H A R T O N T A R I O
SUOMALAINEN
KELLOSEPPÄ
CARL SUNDHOLM (Tr)
248 Queen St. W.. Toronto 2, Ont.
Parturiliikkeeni
j o k a sijaitsee
82 E lm Street E.
vastapäätä Begent teatteria
Suosittelee puhdasta ja ' hyvää pal­velusta.
A. Salminen
Sudbury Ontario
Suomalainen
101 P i i A S t r e et
Ruokaa j a huoneita saatavana.
Mary Peterson
TIMMINS ONTARIO
ryhmä- tai gängsteripoUtUkkaa j a a i - i järjestömme keskus ei voi olla te
noastaan Sulkas-komppanian vasta-j.iefoonipaalussa oleva postlpakd. Jo­ka
vain lähettäisi yhdistyksille vero­merkit,
vaan sen täytyy todella tun-toa
Järjestömme asiat ja jäsenistön
mieliala Ja toivomukset.
Mitä tulee sitten Järjestön raha-asioihin,
n i i n Jäsenvero on alhaisempi
kuin milloinkaan ennen ja rahava­r
a i n hoito mitä huolellisin j a teh­dään
siitä täydellinen tUIraportti y h ­distyksille
puolivuosittain.
Oh muuten merkillepantavaa, että
opix>sitsionin yhden huomattavamman
johtajan, Bomanin kanssa on yhdis-tyksillämme
jopa vanhan Järjestöm­me
keskuksella aina ollut r i i t a a hä­nen
suurista palkkavaatimukdstaaa
Ja kuitenkin tämä oppositsioni puhuu
Järjestön rahavarain "«äastävälsyy-destä".
(Jatk.)
Howdy I
Ainoa valmistaja Sud-buryn
piirissä.
Star Botding Works
Box 1028 - Phone 946
Sudbiu%Qnt,