Vapaus, December 9, 1927

              Siva2 Perjantaina, jonlnlnnin 9'p;iiä—FrL, Dee 9 sso. 163 — 1927
VAPAUS
T O I M I T T A J A T !
8. C. H E H , T. N. CARI£ON. B. A . TENHUSEI*.
Zt^bund at <k» PoM Office Dcpuuaent. Ottsw«. u leeooil e U u a a i i c r.
VAPAUS (Liberty)
Tha «aly ettss et TmaiA VoAtn fn CUIMU. Pablubed ia Sodbeir. Ont^ «rcrr MoiuUr,
TILADSHINNAT.- ,
I Tk. $i£0, t Ik. I?.50. X fclc SI.7S i> 1 Uc. tl M. — Ybdrcaltoilila i a Saomeaa aeU B B o a l la
I *k. $tM. € ik. t3JS0, 3 kk. «24» Ja 1 kk. SIXO.
OJfOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
* Kilmtnmatnkict I I J M k a r t a . » X * kakai kartaa. — AriaUittaaaaeaailaMtBkaat SOc. p a l i u t o i u a a . ^ —
m a a t a n i B U a n B a t a k a a t S4e. k a r t a . UM » kartaa. — Srot7iaail«w<ak*a( «IJ* karu. t»M S kartaa. —
AtiocuiUaBtakael ttJ» karta. t>.M kakai kataa. >- KiitaaUautakaat d J * karta. — K a a l a a i a B i l a a a i B k -
mi 9240 k a r u , SO». Vir kUtaaltaaaafaa tai naiatavänrlU. — HilataaiTlarfat J a oMiaUaatakaM
SOe. kerta. SI JO U b s a kaMaa. — TUayJiaUaatujiea J a UaataaafKttaajte ra. vaadittaaaaa. t2kaMtaTä
f f . , ^ M i ^ . ^ etokitera. — TUaakaia, J a i u ai a a a r a a t a k a . a i tnUa »katUajaau Mitai aaiamUataa, jaUU
a « t i k i a k a a ».
Lebtaaa aiatut UnMtakaet >Itiä alla kaattariaaa kaUa IS ilauatyaiayälräa «daUJaeaä axkJrii«ä*2
Yajiaodaa taiaiiiaa: l i i x r t y BaJMiaCi 33 Laraa Stracc. Pakalla SWV.
Va|>aadaa kaauail: L i k M y BoUdiac 3S Laraa S i . Pakalia 1W*. Paakiaaata: Baz *». Sadbary. Oat.
Oaatl mituamlmg r a t a 7Se. par cal. iaaii. Uiaiaaai ajurga far a U i l a iaaartiaa 7Sa.
t» the beat adranMac aediaai aaacc tka Fiaaiäh Paapla i a Caaada.
Tha Vayaaa
liU aiaallä: J. V . KANNAST», Uikkaaakaitaja,
Bolsheyikit ottavat aseistariisuataumsen
vakavalta kannalta
Neuvostoliiton edustajisto häm­mästytti
kapitalistisia «liplomaatteja
-aseistariisuutumiskomissionin koko­uksessa
Genevessä, lausuu kommu­nistipuolueen
pää-äänehkannattaja
ja jatkaa: Kommunistit ovat **kir-jaimellista"
väkeä. Kun Litvinov
sanoo aseistariisuutuminen, taikot-taa
hän aseistariisuutumista. Hän
ei koeta sotkea asiaa toisella pu­heella
'Vakuuksista". Kun neuvosto­hallitus
kutsutaan osallistumaan aseis
- tariisuutumissuunnitelmia käsittele­vään
neuvottelukokoukseen, saapuu
sen edustajisto kokoukseen valmis-"^
tautuneena esittämään aseistariisuu-tumista.
i Tämä on se, joka "yllätti",
«hämäsi", "hämmästytti'^ ja löi sa­nattomiksi
imperialististen rosvoval-tojen
Genevessä ^ koolla olleet dip­lomaatit.
Heidän olollaan Geneves-
"r«ä ei ole, muuta tarkotusta kuin sa­lata
niitä valnyisteluja, joitä he suo­rittavat
seuraavaa iuuirta sotaa var­ten.
Imperialististen valtojen edus­tajat
tulevat näihin neuvottelukpko-uksiin
saadakseen etuja edustamil­leen
maille. Neuvostoliiton edusta-
• jistostuli vain yhdellä tarkotuksella
saada aikaan maailmanlaajuinen
aseistariisuutuminen^ ^Ieuvöstoliitto
haluaa vain rauhaa sosialistiselle ra-
' kennustyolle. ; Tämän i-auhan vuoksi
on ' Neuvostoliitto osottanut ihailta­vaa
kärsivällisyyttä ja itsehillintä-kykyä,
huolimatta ärsytyksestä, jolle
ei löydy vertaista kansainvälisten
suhteitten historiasteu Imperialisti
nen kapitalismi ei riisu itseään aseis­ta.
' Niin kauan, kun on olemassa
imperialistisia rosvovaltoja ja riis­tettyjä
siirtomaita, niin kauan, ktm
sota on lopullisena ^'ratkaisuna" ka­pitalistisen
tuotannon anarkiasta ai­heutuville
ristiriidoille, niin kauan
tulevat porvarilliset vallat kieltäy­tymään
aseistariisuutUmisästa. Mut:
ta on hyvä, että tuli vedettyä pohja
pois näitten kapitalististen tekopy-himysten
väitteeltä — että I^iTeuvos-toliitto
olisi esteenä aseistariisuutu-miselle.
Työläiset, jotka vielä tähän
mennessä eivät ole tätä tietäneet,
voivat nyt tulla näkemään kuka on
maailmanlaajuisen aseistariisuutu-misen
todellinen kannattaja. Ainoa
valta maailmassa, joka luottaa ja
on valmis toteuttamaan täydellisen
aseistariisuutumisen, jos toiset teke­vät
samaten, on se valta, jota maar
ilman työläisten täytyy rientää puo­lustamaan
milloin tahansa kapita­listit
hyökkäävät sen kimppuun.
Neuvostoliitto on valta, jota työ­läisten
täytyy puolustaa.
Ito
"Mitä vakavampi on käy'
tännöllinen^ , kysymys, mitä
vastuunalaisenipia ja *huo-mattavampia*
pvht ihmiset,
jotka toimivat latcönrikkurei-na,
sitä vaarallisempaa on
tuo lakonrikkuriuSf ja sitä
päättävämmin tulee ajaa pois
• lakonrikkuriti sitä anteeksi'
antamattomampaa olisi Aor-jua
lakonrikkurien entisten
vaikkapa *dnsioittenkin* ta'
ikia.** — Lenin:
"Punainen Karjala" kirjottaa:
' Trotski, ja Sinovjev ovat erotetut
puolueesta. Kanienev, Smilga, Jev-dokunov
>.m. erotetut kk:sta ja
kkkrsta. Niin surkeastr-ja häpeälli­sesti
päättyy opposilsionin johtajien
fiiopio-ura.
Kauan kärsi puolue oppositsionin
mitä vastenmielisintä toimintaa,
kauan ja kärsivällisesti suhtautui
heihin puolueen kk., toivoen voivan­sa
pakottaa oppositsionin tunnusta­maan
virheensä ja kääntymään ta­kaisin
leniniläiselle tielle. Mutta
kaikki oli turhaa. Oppositsionin joh­tajat,
jotka ovat joukoista erillään^
ja jotka ovat menettäneet kaiken
luottamuksen vallankumoukseen,
siirtyvät yhä kauemmaksi lenimläi-sestä
puolueesta, eroten työväenluo­kasta,
upotcn toivottomasti menshe-vismin
likaiseen suohon.
Jatsheikkojensa monituhantisella
äänellä on puolue monta kertaa jo
vaatinut keskuskomitealta päättä^
vämpiä toimenpiteitä oppositsiosilai-siin
hajotustyöntekijoihin nähden.
Ja oppositsionin viimeiset neuvosto­vastaiset
esiintymiset: ja herkeämä­tön
toiminta puolueön ja proletari­aatin
diktatuurin hajottamiseksi, te-
Jdvät viimein kärsivällisyydestä lo-pxin.
Puolueen ja työväenluokan
tahdon mukaan on osa oppositsionin
johtajia erotettu puolueesta, osa py­syy
puolueessa hiuskarvan varassa.
Trotski Ja Sinovjev ovat jo kanan
pelotelleet puoluetta: — Katsokaa,
jos tulee hajaannus, tulee meidän
mukaamme huomattava osa puolu­eesta
ja työväenluokasta. Katsokaa,
ilman meitä te menette häviöön.
Nyt me tiedämme, mitä nämä pe­lottelut
maksavat. Elämä on sääli-mättömästi
tehnyt pilaa valejohtajis-
Kahtena viime: vuotena, .kun
Trotski ja Sinovjev eivät auttaneet,
vaan ainoastaan ehkäisivät puolue-työtä,
me emme joutuneet häviöön,
vaan päinvastoin olemme menneet
ennenkuulumattomasti eteenpäin, lu­jittaen
asemiamme kaikkiin suun­tiin.
Yhtä surkeat ovat oppositsionin
ennustukset siitäkin,. että heidän mu-kaansa.
menee muka osa puoluetta
ja työväenluokkaa. Huolimatta kai­kesta
demagogiasta, huolimatta hei­dän
valtavasta aktiivisuudestaan, jo­ta
oppositsioni kehitti viime aikoina,
menee heidän perässään vähemmän
kuin 1 prosentti puoluejäsenistä.
Samanlainen "menestys" on oppo-sitsionilla
myös työväenluokassa.
Todisteena tästä ovat mielenosotuk-set,
joita Neuvostoliiton proletariaat­ti
pani toimeen Lokakuun 10-\'uotis-päiyänä,
jolloin proletariaatti ilmai­si
täyden ja rajattoman luottamuk­sensa
kommunistiselle puolueelle,
uskonsa omiin voimiinsa ja luotta­muksensa
tulevaisuuteensa. Oppo­sitsionin
uhkauksiin hajotuksesta ja
leniniläiisen puolueen heikontumi-sesta,
vastaa työväenluokka joukko-liittymisellä
puolueeseen. .
Tietäkööt opppsitsionilaiset,. tietä-kööt
kaikki, ettei kukaan eikä mi-kiän
pysty horjuttamaan tai pidät­tämään
joukkojen lujaa ja voittoi­saa
etenemistä, jotka \tuntevat voi­mansa
ja selvästi näkevät liikkeen
tien edessänsä.
Tietäkööt kaikki, että puolueen
tahto, työväenluokan tahto, on
kaikkea ylempänä, j a voi sitä, joka
ei halua ottaa sitäJukuun, joka me­nee
sitä vastaan. '
Erilaisia erottamia
Oikeistolaiset, jotka koettavat ha­kea
oikeutusta erottamisohjelmal-leen
Canadan ammattiliittoliikkees-sä,
Suurbritannian työväenpuoluees­sa
tai muissa liittoperustalla toimi­vissa
työläisten poliittisissa tai teoi-:
lisissä järjestöissä, osottavat oppo­sitsionin
johtajien erottamiseen Neu­vostoliiton
kommunistipuolueesta ja
yrittävät täten puolustaa omia ha­jottavia
menetelmiään. Tämän joh­dosta
huomauttaa kommunistipuolu­een
pää-äänenkannattaja aivan oi­kein,
että näillä erottamisilla ei ole
mitään yhtäläisyyttä. Neuvostoliiton
kommunistipuolue perustuu yksityi­selle
jäsenyydelle j a l o n järjestetty
tarkoin määritellyn ohjelman ' to­teuttajaksi.
Suurbritannian työväen-puolue,
samaten kuin Canadan työ­väenpuolue,
on liittoperustalle muo­dostettu
järjestö, joka hyväksyy yh­teyteensä
kaikenlaisia poliittisia ja
ammatillisia ryhmiä, joilla on eri­laiset
ohjelmat ja jotka edustavat
kaikkia eri mielipide-eroavaisuuksia.
Tämä on totta, huolimatta siitä tosi­asiasta,
että Ramsay Macdonaldin
sakki tällä kertaa hallitsee Suurbri­tannian
työväenpuoluetta.
Ammattiliittoliikkeeseen nähden
on ero vielä suurempi. Ammattilii­toissa
on ei vain sellaisia työläisiä,
jotka luottavat työväen itsenäiseen
poliittiseen toimintaan, vaan myös
sellaisia, jotka kuuluvat poliittisiin
kapitälistipuolueihin. Kuitenkaan ei
voi tulla kysymj-stäkäfin työläisten
erottamisesta «ammattiliitoista siksi,
että he eivät «ääxestä^', työväenpuolu­een
didokkaita. Ammatillisessa liik­keessä
pyrkivät ammatillista järjes­täytymistä
ja teollista järjestäyty­mistä
edustavat suunnat, taantu­mukselliset,
edistysmieliset, sosialis­tit,
kommunistit ja muut saamaan
vaikutusvaltaa ohjelmilleen.
Neuvostoliiton kommunistipuolue
ei erottanut- oppositsionilaisia sen
takia, että he olivat puoluehallinnon
kanssa erimieltä ohjelmasta. Tämä
on se syy, minkä nojalla Simpson
haluaisi erpttaa kommunistit am-mattiliittoliikkeestä
— kommunis­teilla
on oma, taantumuksellisen vir-kailijaston
mielipiteestä' eroava,
mielipiteensä ammattiliittoliikkeen
tarkotuksista ja suunnasta Canadas-sa.
Neuvostoliiton kommunistipuo­lue
erotti oppositsionilaiset puolue­kurin
törkeistä rikkomisista — se
on, siitä, että he eivät rajottuneet
käyttämään hyväkseen tilaisuutta
kantansa esittämiseen ennen puolu­een
edustajakokousta puoluekysy-myksien
käsittelyä varten avatussa
keskustelussa, vaan järjestivät omia
ryhmäkokouksiaan, jolkaisivat. omia
salaisia ryhmälehtiään. ja kieltäytyi­vät
noudattamasta puolueen toimeen­panevan
keskuskomitean vaatimuk­sia
keskustelun käymisestä puolueen
säännöissä määritellyissä puitteissa.
korkean luokan rosvoa vastaan. Hän
kontrolloi koko hallitusta ja kui­tenkin
on hän poissaoleva o m i ^ j a.
Jatkakaa bustelua ällöiäkä menet­täkö
taistelumieltänne. Uskolliset ja
uljaat kuolevärvain kerran, raukat
j a petturit kuolevat useasti — hir­veät
ovat heidän kuolemansa.
Sydämellisimmin toivoen menes-tystänne,
olen minä vilpittömästi ja
uskollisesti talsteltjssa oikeuden puo­lesta
teidän ,
Äiti Jones.
International Labor Defense on­kin
ryht3rnyt tarmolla puolustamaan
Coloradon lakkolaisia. Se on jär­jestänyt
taistelualueella lainopilli­sen
puolustuksen ja lähettää sinne
varoja.
mukaan oli hän kuollut sydänhalva-ukseen.
Aho oli vielä nuori, vä­hän
yli kolmenkymmenen vuoden 1-
käincn vain.
Tnlipalo riehui kylässämme nel­jättä
päivää vasten yöllä, polttaen
melkein poloksi K. Hirvelän sauna-i^
ennuksen. Siinä oli vaarassa jo
yhteen aikaan poikatalokin, vaan
palokimtalaisten tarmokkaalla työl­lä
saatiin tulen vaaran ehkäistyksL
Joalakin on lähellä ja silloin ol­laan
taasen haaliUa, sillä näytel-mäseuralla
on harjoituksen alla use­ampia
kappaleita, joista tarkempi
selostus tuonnempana.— KuiskarL
Maanviljelijäin osasto
Suomen maalaisliitto
haluaa uuden
ohjelman
Kun niaalaisväestön, työtätekevi­en
talonpoikien ja yleensä maatyö-väen
keskuudessa Suomessa on vii­me
aikoina alkanut näkyä liikehti­mistä,
mikä saattaa, valkoisen val­an
pylväät rauhattomiksi, alkaa
Maalaisliitonkin (maaporhojen joh­taman
'puolueen) keskuudesta kuu­lua
ääniä, että olisi saatava uusi oh­jelmia,
ja sainalla arvostellaan entis­tä
"ohjelmaa" — / tai .'oikeastaan
ohjelmattomuutta'. Liitto on ^ ollut
näihin asti kokoomuslaisten pankki-herrain
hansikkaana. J a tämän tun­nustaakin
liiton lehti "Ilkka" kir­joituksessaan,
missä njrt uusia suun-
;ia uumotaan. "Tiedonantajan" kir­joituksesta
otamme näytteeksi seu­raavat
lainaukset "Ilkasta":
" K u n maassa käy väkevä taistelu
sosialistisen ja porvarillisen järjes­telmän
välillä,, jää maalaisliittolai­nen
ajatustapa monasti niiden kes-cellä
avuttomaksi hapuiluksi, jota ^ i
ajeta riittävällä tietoisuudella ja
tarmolla. Niinpä joutuu maalaisliit­tolainen
politiikka esim. hallitukses­sa
edustamaan eräänlaista itsenäi­syyden
puutetta, jolloin ei ole muu­ta
keinoa kuin kannattaa sitä suun­taa
(suurkapitalismia), joka näyt­tää
ma'alaisliiton tarkoitusperien
kannalta vähimmän vaaralliselta."
Erittäinkin kaksi kysymystä on
ehden mielestä tällä hetkellä paina­via:
vanhuus- ja työttömyysvakuutus
ja maatyöväenkysymys, joissa> maa­laisliitolla
ei ole selvästi määritel­tyä
kantaa. Mitä erikoisesti tulee
maätyöväen kysymykseen, siitä lau­suu
lehti:
"Näiden lisäksi tunkeutuu feope-asti
päiväjärjestykseen maätyöväen
yhtei^unnallisia valistuksellisia, ja
taloudellisia oloja koskevia kysy­myksiä,
lyle eivät ole millään tavalla
selvillä inyöskään sosialidemokraa­teilla,
— porvaristo niitä ei juuri
ajattelekaan muina kuin vaijaaehtoi-suiiden
almuina."
Paikalleen sattunut arvostelu so­sialidemokraateistakin.
Tämän no­jalla
lehti näkeekin vallankumouk­sen
edell3rtyks6t olevan. Mäatyöläi-stetkin
joutuvat "tyytymättöminä
maantielle luomaan yhteiskunnallis­ta
vallankumousta."
Mutta vaikka tilanne sellainen on,
tuntee lehti olevansa pakotettu et­simään
jotakin ulospääsytietä. Sel­lainen
tie olisi ehkä siinä, että
Maalaisliitto muodostaisi uuden oh­jelman,
missä näitten osattomien ja
sorrettujen ms^työläisten hyväksi
luvattaisiin tehdä jotakin lievittä­vää.
^ Vanha konsti tämä on. Porva-reitten
moneen kertaan käyttämä.
Varmaa on, että maapösöjen puolu­een
käsissä ei se sen parempia tu­loksia
tuo.
ustus
Äiti Jones Coloradon
läldcolaisten
• puolesta
A m m a t t i n e u T o c t o n kokoukse«c<
viime torstaira ääneäteliin kommu­nistien
toi-iiinnjin tutkimasta var­ten
komitean valinnasta. Taaskin
viime torataina äänestettiin kommu-olivat
taantumukselliset koonneet
voimansa, tilM äänestykseen osaa
otti 119 edusta j"a.i. Kaikeksi ihmeek­si
kuitenkin osottautui että viidestä­toista
ehdoklcaasta tuli valittua kak­si
"kommunistia. Valituksi tulivat
tov. MacDonald ja Buck, sekä taan­tumuksellisia
Simpson, Oheesman ja
Merson. Tulos oli ihmeteltävä taan­tumuksellisten
kannalta.
Valittiin' 9 henkinen komitea jär­jestämään
konferenssia Yhdysval­tain
kivihiilen kaiva jäin taistelun
avustamiseksi varojen keräämiseii e-distämistä
varten.
Canadan Työväenpuolueen Torour
ton keskusneuvoston kirje, jossa se­lostettiin
Hajoittajain poistumisen
jälkeen toiminnan järjestämistä,
luettiin mutta puheenjohtaja ei sal­linut
keskustelua. Samoin luettiin
hajoittajain kirje, joka failattiin.
Puolnejäsenten kokouksetsa riime
keskiviikkona tov. Spector alusti-ky­symyksen
nykyisestä tilanteesta yh-
Nakina, Ont.
C. T. N.-liiton osastolla oli työko-kokous
27 pnä m^askuuta, jossa
osastomme lisääntyi yhdellä jäse
neliä, nimittäin Ida Kivi Sudburys-ta.
Tervetuloa joukkoon. Toivossa
ollaan että saannne lisää jäseniä
ensi kokouksessa.
No niin, se joulukin lähenee. O-lemme
hommassa saada joulujuhlat
pioneeriosaston katossa yhteiset. Sa­malla
kertaa on Blockin talon uu
distajäiset. Silloin on pioneereilta
kuvaelma, lauluja ja runoja sekä
aikuisilta huviposti ja joulupukki
lahjoineen ja' loppujen lopuksi lat­tian
hivutusta. Joulupuuroa syödään
välillä että paremmin jaksaa jalka
nousta.
Ne jotka haluavat joululahjalla
muistaa tuttaviaan, sopii käydä Si­renin
talolla, siellä Sirenin Aino
myy naisliiton käsitöitä. Muistakaa
käydä ja muistakaa että ostatte, ta­kaan
että olette tyytyväiset kaup­paanne.
^•
Seuraava naisliiton kokons pide­tään
Mattsonin talolla t k . 26 pnä
klo 8 illalla. — Sama.
teisen rintaman toiminnassa j a siitä
aiheutuvista tehtävistä. Keskustel­tiin,
jonka jälkeen tarkistettiin Työ-
, väenpuolueen keskusneuvoston eh-
Monien taistelujen veteraani, Äitivdokaslista ja esitettiin lisäehdokkai-
Jones, on. lähettänyt, rohkaisu- ja
tervehdyskirjelmän Coloradon tais­televille
hiilenkaivajille. Äiti Jones,
joka nyt oh 'Wa8hin|:tonisaa, D. C ,
sairaalassa vuoteenomana, on ollut
monissa''monissa hiilenkaivajain tais­teluissa
johtavana ja rohkaisevana
sieluna. Niinpä Oli hän ^johtavana
henkilönä y.,1913—^14 laossa Co-radossa,
mikä lakko tuli kiiuluisak-si
Lndlowin verilöylyn takia*.Siksipä,
tuntee hän nyt tautivuoteellaankin
poikiensa tarvitsevan hänen rohkai­sevaa
sanaansa.
Nimittäen" John D. Rockefeller
nuorempaa, Colorado Fuel & Iron
Companjm päätä, jota vastaan lakko
on pääasiassa suunnattu, korkean
luokan rosvoksi, kirjoittaa «tämä ve­teraani
James P. CannoniUe, In­ternational
Labor Defense (Kan­sainvälisen
työväenpuolustusliiton)
sihteerille seuraavaa:
Valitan sangen suuresti, että olen
sairauteni takia kykenemätön mene­mään.
Coloradoon auttamaan noita
naisia. Minun on tehtävä parhaani,
minkä voin.
Lähetän teille tervehdykseni hei­dän
mainion mielialansa johdosta
puolustaessaan lastensa tulevaisuut­ta,
sillä jos lapsukaiset nääntyisivät
nälkään, olisi kansakunnan kärsittä­vä
siitä rangaistus tulevien vuosien
aikana. '
* On katalaa ajatella, että kuver­nööri
lähettää uniyormuisia, mur­haajia
särkemään naisten ja, lasten
taistelumieltä, jota ne osottavat puo­lustautuessaan
Broadwayllä asuvaa
ta jotka esitetään seuraavalle neu­voston
kokoukselle.
Yleensä painostettiin tarmokkaam­paa
osanottoa puoluejäsenten tahol­ta
kunnalliisvaalien hsrväksi työsken­telyssä,
sekä jätettiin • Varsinaisten
vaalikomiteäin y.m. valinta seuraa­vaan
kokoukseen.
Taota noin. Joulua odotetaan tääl­läkin
entisen vanhan tavan mukaan
M«illä ^oli osaston kufikausikokous- 5
pnä joulukuuta, jossa päätimme että
kokoonnutaan kaikki yhdessä •viet­tämään
joulua 25 pvän eli joulu-il-'
tana Mr. Bloek'in uudelle haussille.
Olen hiljakseen vain sivusta kuullut;
että pioneerit harjoittelee kappa­letta
tätä tilaisuutta varten. E n tie^
Idä sen kappaleen nimeäkään, vaan
peräistä kuuluu sanoi torventekijä.
Sitten aikuisetkin näkyvät olevan
kovassa touhussa, saadakseen tämä
ilta tarkoitustaan vastaavaksi. Niin
ettei muuta, kun tulkaapas kaikk
m.ainitttina iltana, varmaan kuluu ilta
hauskasti; Qsästoomme y h ^ nel­j
ä uutta jäsentä, joten minä ikaikki-en
puolesta' sanon nämä tervetul­leiksi
ja .toivon yhteisymmärrystä e-delleen..
I. M .
Cqbalt, Ont.
M e i l ä k a v i t a a l l a toveritar Sanna
Kannasto puhumassa' 4:jänä päivänä
-ja puhui noin 6 tuntia päivää koh­den.
Vain ikävä kyllä, hyvin pier
nello <j, kuulijakunnalle, sillä täällä
näyttää kuin kaikki olisi nukuksissa
eikä Jtiillään taida saada hereille.
Kyllä Sanna teki työnsä oikein hy­vin
ja koetti saada yleisön ymmärtä-,
mään mihiii luokkaan /heidän pitäi­si
kuulua,'vaan näyttää että kaikki
meni kuuroille korville. Kyllä se
on oikein ikävä kun ei saa ihmisiä
kokouksiin eikä mihinkään toimin­taan.
Minä en muista koska täällä
ön ollut yhtään solun kokousta, sil­lä
vaikka kuinka niitä kiitsuu, niin
ei tule kuin yksi tai kaksi korkein­taan.
En tiedä missä pn •vika. .
Ä k k i n ä i n e n k u o l e m a tapahtui Vik-ki
Aholle. Tämän kuun 4 päivän
aamulla löydettiin hänet vuot€«li »^ori; Fräncesin osuuskauppa. N. lm
taan kuolleena. Lääkärin lausunnon
66 kuvaa, 37 kirjoitusta ja runoa. Ulkomuoto
kaunis
— , Neli-vuotisen olemassaoltfnsa
ajalla on Canadan maan-viljelijäin
vehnänmyyntirengas saa-vuttenut
140,000 jäsenmäärän. Tämä jä-
.senmäärä -viljelee 160,000,000 eek­keriä
ja tänä -vuonna nousi myynti-renkaan
-välittämän -vehnän määrä
220;000,obo busheliin, arvoltaan
noin'$284,000,000.
Tämän vuoden Työmiehen Jonin
on nyt saata-vana. Toveri Suvanto
on piirustanut^;, tämän -vuoden jul­kaisuun
enteellisen kansikuvan:
työn jättiläisen, joka ajaa silkkipyt-typäisiä
herrRja töihin. Proletaari,
katsellessaan ku-vaa, epäilee tieten­kin,
että niitähän nuokin syöttiläät
tietävät muttereista, ruuveista" ja
ruuviavaimista. Lehti on nyt jär­jestyksessä
25». Tuona aikana o-lemme
päässeet jo niin pitkälle, että
piirtäjä voi kateen laittaa ikuvan
herrojen töihin m e n o ^!
Joululehden toimitus on yrittänyt
tehdä tästä julkaisusta "kansanjul-kaisun".
Meidän päivittäiset lehtem­me
ja kirjamme sisältävät riittäväs­ti
raskasta periaatteellista lukemista.
Joululehti taas menee seUaisillekin;'
joita lehtemme eivät saa -vaikutus­piiriimme.
Niitä täytyy saada seu­raamaan
kirjallisuuttamme, taiste­luttamme,
mutta siten," että asia e-sitetään
heille helppotajuisesti ja
-viehättä-vässä muodossa. Nimpä' siis
joululehteen onkin kootta lyhyitä
' kirjoituksia. Ennen saattoi yhteen
lehteen mahtua «nintään kymmenen
kirjoitusta, ikä-viä, raskaita ja yli
maalin ampuvia kirjoituksia; nsrt on
Kirjoitusten lukumäärä 37. Ennen
saattoi ajatella lehteen parisenk3nn-mentä
kuvaa; nyt niitä on. Otsikko-kuvat
j a -vingnetit mukaan laskien,
.66. Sivuja on 64 — ennen 48; alku­aikoina
24. Jfiin että julkaisumme
25 :s numero ilmestyy todellakin a-janmnkaisena,
verrattuna entisaikojen
pienempiin ja yleensä köyhempiin
julkaisuihin.
Mutta onhan nyt jo näkyvilläJdn
jotain, jok,a lyö leimansa kaikkeen.
Viettäähän tänä vuonna Neuvosto-liittokm
kymmen-vuotisjuhlaansa.
Joku sana lehden sisällöstä.
Lehden ensizdäiseM sivulla on toi-nenMh
tov. Suvannon piirustus:
sirppi-moukari-lipnt liehumassa! Ja
toisella sivulla >.on kahdei»« tämän
vuoden uhrin kuvat: Sacco j a Van-zetti
. • •• . • '•
ÖtsikoHä "1917—1927" kirjoittaa
K. R. Neuvostoliiton synnystä. " I r o -
Finland, Ont.
Koska naisliiton osaston kokouk­sessa
arpa. lankesi allekirjoittaneelle
kirjoittaa u-utisen Vapauteen, niin
koitan. Me valitsemme joka kuu­kauden
kokouksessa aina uuden uu­tisten
kirjoittajan Vapaudelle.,
Naisliiton kokoulcset on pidetty
joka toinen tiistai, ollen joka toinen
ohjelmakokous. Viime ohjelmakoko-uksessa
tov. H. Neil alusti kysj^yk-sen,
mikä on toveruus. Sen johdos­ta
keskustelimme ja. tulimme siihen
tulokseen että paljon on meillä -vie­lä
kehitettävä itseämme, että voim­me
väljänkään ^toveruutta käjrtännös-sä
toteuttaa. Kun se tuo itse minä
tahtoo aina olla ensimäisenä ja sit­ten
vast$ tuo toinen. Aijomme vielä
toistekin keskustella samasta ai­neesta.
Osuustoimintaa olemme alkaneet
opettelemaan, perustamalla keskuu­teemme
kulutusrenkaah. Siihen kuu­luu
jo 13 jäsentä. Tavaran välittää
osastokin päätti kannattaa yritystä
keesit" on Kössi Kaatran runo Ame­rikan
intiaaniheimosta. Tunnetuim­man
ruoniekkamme parhaita tuot­teita;
iSu vannon piirustama ot­sikko.
Muita runoja on lehdessä
paljokin. Niitä ovat, kirjoittaneet
"Ritolan Eljas", Mikko Rutanen, e-räs
Kaarlo Kramsun runo; sitäpaitsi
on Aku Päi-viön runoon -"Metsä­miehen
laulu" John Doyle tehnyt
•viehättäväni sävellyksen; se^ laulu
tulee laulettavaksi pitkin kämppiä!
Eemeli Parraksen iskevä runo "Työ­mies
ostakaa!" on Suomen luokka­sodan
jäDdjuhlilta. Anna Maria Len-grenin
"Muotokuvat", on mestari-pala
vanhasta aatelinaisesta, joka
palvelustjrtölleen yrittää esitellä e-sivanhempiensa
muotokuvia.
"Kulkuri" kuvilla varustetussa
kirjoituksessaan kuvaa "Milwaukeen
kaupungin sosialidemolaraattista -val­lankumousta,"
jota on nyt "tehty"
20 vuotta tuloksella, että kaikki nä­kyy
hajoavan käsiin — palkat pie-j
neneyät, asunnot rapistuvat, mutta
virkakunta on sentään - r r hyvässä
lihassa. • ' - •
"Kirauf* on kämpi>äkertomns Min­nesotan
tukkimailta; kahdella ku-vialla
-varustettu. Osottaa miten
kämppäpaasia on kohdeltava jos
mieli oikeuksia saada. .
"Taide ja luokkatiätelu" on N i i l^
Terhon, kirjoitus. Terho, näyttämöt
mestari, selittää luokkataistelua
ja yhtyi Janeksi maksaen jäsen
n i a k ^ 10 dollaria ja lamasi toisen
k y m ^ , . että päästäisiin alkuun.
Joulu, tuo porvariston sunxin
humpuukijuhlakin se taas läfaestjlj-
Mekin solu toisen jäsenet ehdotimme
pidettäväksi iltamat kulutusrenkaan
raha-varojen kartuttamiseksi 24 päi­vänä
joulukuuta. N. l.-n osasto koeti'
taa saada jonkun huvinäytebnäkap.
paleen, jos suinkin on mahdollista
saada henkHöt, kun nuoriväki on
melkein kaikki työansioilla.
_ Lasten osasto harjoittelee johta-jansa,
tov. L Mäen johdolla.
Työoloista ei täältä voi juuri mitään
mainita, kun ei ole mitään metsä-hommia.
Ja ne Kenoran higliway
työtkin topattiin tyyten talveksi, jo-ten
täältä on joutunut paljon lähte­mään
muualle käsivarsiaan kaupal-le
ja toisia on tärpp'äyshommissa.
Huonoksi moittivat tuloksia siitäkin
tänä syksynä.
Osastomme jäsen, Tyyne Kivan
käväsi Venäjällä, tuoden pikku tyt-tären
Elylille tuliaisiksi. Äiti ja uu­si
tulokas voivat hyvin. — Katri.
Connaught Sta., Ont.
Piirrän tassa muutamia rirejS tä­män
Connaughtin kuulumisia. Niin
hiljaista on täälläkin ettei kuulu
muuta kuin tuulen huminaa ja met­sän
huokauksia.
Niin, k a T i k a n se tov. Sanna Kan­nasto
täälläkin herättelemässä ja
kyllä sfllä Sannalla olikin sanoja ja
kylvämistä, näihin meidän tylsiin
pääkoppiimme. Hän selittikin oi­kein
Effelvätajuisesti, -että sen ym­märsi
tyhmempikin, että meitä n^-
sia on maailmassa'monta miljoonaa
enempi kuin miehiä, joten meillä
naisilla olisi aika sangen kiireesti
nousta tositarmoUa toimintaan ja
vallankumoustyöhön pyrkimään.
Varsinkin sellaisissa paikoissa, missä
se on mahdollista, olisi perustettava
JTyöIäisnaisten liiton osastoja ja nii­den
kautta siten yhdyttävä yhteiseen
taistelurintamaan toisten luokkato-veriemme
kanssa. Naisjaoston perus­ti
Sanna täälläkin ja velvoitti mei­dät
liiKymääri heti liittoon, toisten
miikaan. Jaostolle valittiin organi-seeraajatLJohon
toimeen lupautuivat
Lyydia Lehto ja Mimmi Kuttila.
Täällä' on niin pitkät välimatkat,
enkä tiedä milloin seuraava koko­us
pidetään, mutta toivoisin kuiten­kin,
että yritettäisiin heikoista voi­mistamme
huolimatta oikein tosis­samme.
Meitä on täällä vain muuta­ma,
jotka pidämme haalin töistä ja
toimista huolen, mutta kun aina
niilläkin voimilla yritetään, niin e-teenpäin
sitä vain mennään. Mie kyl­lä
ollaan lujilla, ainakin näin tal-
-visaikaan, mutta ei i)erusteta, vaik­ka
pakkanen kuinka paukkiiisi. Lyö^
dään vain ryysyt ylle ja nostetaan
sisua ja mennään haalille, aina siel­lä
silloin jotain tapahtuu. Kyllä
Laineen Annan . metsässä puita pii­saa,
kunhan vain ne. haalin luokse
saadaan, ja sitten kyllä senverran
voimia riittää, että lämmintä saa-'
daan.
Niin, joulukin lähenee. Ei ole e-nää
pitkiä aikpja, kun vuodesta on
taaskin häntä käsissä. Nyt vain olisi
aika käsissä keskustella, että mitä
sitä joulunpyhinä hommataan. Siitä
olisi kysymys. Niin, sitä en oikein
yksinäni jaksa käsittää, että minkä­lainen
joulunvietto olisi paras. Te­kisikö
sen rekiretken tuonne isom­paan
kaupunkiin? Siellä olisi aina­kin
jotain vaihtelua elämään. Vai ,
pitääkö sanoa se vanhan kansan ta­rina,
että ennen kesä lehmättä en­nenkuin
joulu miehettä....
Kävi s e Sanna Kannasto tälläkin
perukalla parikin kertaa, pyörähti
vain. Vähän meillä oli joukkoa kum­mallakin
kertaa. Toisella kertaa
sattui oikein paha lumipyry, joten
sekin "oli syynä pitkämatkaisille, et-suunita-
viivoja tällä alalla; ei taidet­ta-
taiteen -vuoksi, vaan asian \'uoksi!
"Nuijasodan runoaijasta» piirtää
A. B. Mäkelä eloi^n kuvan. Tuo
onneton runoilija, jonka mielentila
limmeni miehuusijässä, on Suomey
capinarunoilijoita. Suvanto on puj»-*-
tänyt aihetta -vastaavan kuvan, yjm.
runoilija Kramsun kuvan otsikoksi.
"Talonpojat aseissa", K. E/Heik­kisen
kirjoitus (kuvitettu) / osottaa
niitä syviä yhteiskunnalliska pohja-voimia,
jotka ovat nyt /lukkeellä
Kiinan kumoustaisteluissa^. Talon­poika,
on nyt aseissa.
"Voimistelun ja urhei/un merM-
.tyksestä nousevassa p/olvessa" on
saanut Viitalan lukkeeflle kirjoitta­maan.
Aihetta selostel/ee hän yhteis­kunnalliselta
j a terveVdeUiseltä kan­nalta.
Kuvitettu. /'
"Hylkeen koipi''*' on Kössi Kaat­ran
mestarillinenykirjoitus reliikkien
(pyhäinjäännös^n) palvelemisesta
ruotsal^sissa -'kirkoissa. Kuvitetrt-
Verisellä ivadia kertoo hän hnijaitf- ;
sesta j o t a / t e k o on harioittantrt
milloin |Gnkun pyhimyksen parta-,
karvoilla ristinpuusta otetuilla sa-p
a l ^ a , erällä verta jostain "neit-.
sqäStT' jne- Mainio historiallinen
/fntktmns!
•*Herra Sequinin vuohi" on alko-perältään
tunnetun ranskala^
kirjailijan AJphonse Daudetin