Vapaus, May 30, 1929

              r I
im
Shm 2 Torstaina, toukok. 30 p:nä — Thu., May 30 No. 127 — 1929 No. 11
V A P A U S
«. C. AXIL,
T O I M I T T A J A T :
A. VAAEA ( » « B k i U . » ' , , B. A . TEXUUNEN. R. PEHKO.VEN. II. POHJA.V-SALO. j ikä OD kansainvälisesti tänään SDoritettairiila Englannin vaaleilla?
Begutctcd M tb* Tes OIKce Depcnisest, 0 : u » * . » MCOSJ C1>M s:«<ter.
VAPAUS (L-btrtT)
Tke OBlr orpta of FiaaUb KTorke* ia C«o*d«. Poili«k*d d i i l r mt Sa&urj. OaurU».
TILAUSHLNXAT:
J »k. »4 JO. 6 kk. »2 JO. S kk. $1.75 i« 1 kk. tl M. — " y i i f m l t o a i l f l i« Saocje» « k i m3o*ll«
•ftemaUlc: 1 »k. t6M. 6 kk. » J J t . 3 kk. «20» j . 1 kk. flM.
ILMOTUSHIN.VAT VAPAUDESSA:
KiximSbUilmataluet SIJOO k c r u . »2J» k i k u kerta.. — Arlolijitooa »«tiBeiUe oooeoto:
Tänään suoritfetaan Englannissa
parlamenttivaalit. Nämä vaalit ja
tilanne Englannissa kuvastaa keski­tetysti
kapitalistisen järjestelmän
I kolmatta, kuoleman aikakautta kaik-totnk^
t ioei-<ine ristiriitoineen. Kapitalismin
l i b e t e t U r i Ucotiufaicu etakiteea. . j listinen vakaannuttamisen joudutta-t
e i , « B .iot.nj« a«o.a«c« pi.ää oiu k.nt.or;.« k^iv, 4 ip. i!»«.Tm:.pi;.in ,d.ni.^i ^rk.pii.ini. | maa ^ taloudellista ja poliittista rp-kriisin
voimakas
f ^ m I ' a d T c T t i i i B ( ritt*. 75s per toi. ineh. Minimom thut' fut »'Of^e in«rUoD, "S«. Tt« %'«p»oi
to tta bnt • d r m i u i i c aw<lisa usoog U>« Fuinirf 'eople ia Omrt».
I M ette"iailWn U i u sM uui -ruuutu eniimiUeen kJfje««njti«. kirjoiuk»» nudtliem iakk*<tJ>'jlui«o
l i x l l . nitnriU! J. V. KA.VNASTO. Inkk':gcti»>m«. ;
. , mahdustilaa,
Vapaadn töhaita*: Haoonuta 3 » . iUekej BoildJoj. 4 Durluia St. Fobel.o 536W. , Kanitalisti^en
v . p « « . « PBiao i. «tcBK,: i J i ^ r B«u<ii.^ 37 L » ^ ^ .kärjistyminen ja kartellien seka
•trustien nopea kehittyminen toisel­ta
puolen; joukkojen nopea radika­lisoituminen,
luokkataistelun • kärjis­tyminen,
vallankumouksellisen aal­lon
nousu siirtomaissa — ja näistä
syistä näköpiiriin nouseva, kasvava
sodanvaara sekä valtavat vallanku­moukselliset
luokkataistelut uhaten
murskata ^kaiken kapitalismin va­kaantumisen,
ovat ajan tunnusmerk­kejä.
Sellainen on kuva brittiläisestä
imperialismista, joka tekee arvotto­miksi
kaikki opportunistien kuvitel­mat
Englannin kapitalismin vakiin­tumisesta.
Taloudellinen pula kärjistynyt
vuosi Tuoilelta
vieiä on melkein kapaioasteellaan, j taactumukselUsta kurssia olko.
mutta joka siitä huolimatta on kui- I politiikassa,
tcnkin jo kohdannut ylitsepääsemät- ; .
budjettiesityksessään jo näyttänyt; tajat pettivät^ neidat silloxn viela
vleisölle ihmeitä. Budjetti osoittaa täydellisesti. Se on saanut jau:een-
22 miljoonan punnan ylijäämää, i päin joukot avaamaan siimansa. De-ii^
to- -onka hallitus esittää annettavaksi j mok-raattiset harhat alkavat vahitel-teoliisuudenharjoittajille
teollisuu-i Ien haihtua ja joukot alkavat näh­den
uudelleen järjestämistä varten, j dä kapitalistisen valtioKDneiston
jotta voitaisiin työttömyyskysymystä | sellaisena kuin se esiintyi heidän
Jonka mahtava työväenluokka a s e t - ^ 1-ventää. Liberaalinen puolue rek-; edessään jo vuoden 192G taisteluis-omate-
aan -4nar,kirrouk=elli=et'*-"*y sotahitto ja sotavarusteluja la^^oj markkinahuijanen tavoin:iSa.^ ^ .
omatessaan .allank jmoaKselliset .^^.ritettu muutenkin kuumeises-j ..^i^yd George tuiee voittamaan i Tämä on pakottanut kommunisti-traditiot
sekä suuria kokemuksia —
kaikki tämä tulee huomioonottaen
ankaran kilpailun maailmanmarkki-t
i . tyött(>myyden". Työväenpuolue sen
sijaan antaa taantumuksellisen City-maailmalle
siitä
Lehdistön päivä työväenmaassa
Toukokuun 5 päivä on proletaarisen lehdistön juhlapäivä Neuvosto­liitossa.
Vain proletariaatti on voinut nimittää erikoisen päivän koko
JehdistöHeen, kirjotetaan neuvostoliittolai.sis.«a lehdissä. Porvarillisella
lehdistöllä ei tällaista päivää ole, sillä se ei tarvitse sitä. Por\'arilisen
lehdistön tarkotuksena on vain tulojen hankkiminen ja kansanjoukkojen
pettäminen eikä niiden palveleminen.
Viime vuonna oli Saksassa, Kölnin kaupungissa, kansainvälinen sa­nomalehdistön
näyttely. Tässä näyttelyssä oli edustettuna sekä porvaril­lisia
että proletaarisia sanomalehtiä. Neuvostoliiton proletaariset sano­malehdet
toivat esiin näyttelyssä yhteytensä joukkoihin, toimintansa sosia-lietisella
rintamalla ja yhteytensä koko maan rakennustyöhön. Porvaril­liset
sanomalehdet eivät voineet esittää mitään tällaista. Niiden näyttelyt
kertoivat vain koneista, tekniikasta ja loimituskoneiston rikkauksista.
Pienipainoiscmmat sanomalehdet kehuivat tuloillaan, joita ne saavat ilmo-tuksista.
Tämä Kölnissä ollut näyttely osotti mitä selvimmin porvarilli-fen
ja proletaarisen sanomalehdistön erilaisuuden.
Sanpmalehdistön päivästä on Neuvostoliitossa jo kauan sitten tullut
todellinen työläisten ja talonpoikain joukkojuhla.
Vallankumouksen kaikkina kausina on sanomalehdistö suorittanut
suuria tehtäviä joukkojen mobilisoimiseksi proletariaatin taistelun perus­kysymysten
ympärille sosialistisen rakennustyön lujittamiseksi maassa.
Nyt, kun Neuvostoliitossa on siirrytty kansantalouden uusimiskaudclle,
'kun edessä on ratkaistavana kysymys uudesta teknillisestä perustasta teol­lisuudelle
ja maataloudelle, niin kohoaa sanomalehdistön merkitys vielä­kin
enemmän.
Sosialistisen rakennustyön lujittaminen liittyy maan teollistuttamisen
nopeuteen, maatalouden uudestirakentamiste^täviin jaseh kohottarriiseen
korkeimmalle asteelleen. Uusia tehtaita Juodaan, kollektiiviset taloudet
ja neuvostotiliat kasvavat, koneiden käyttö ja agronomistcn toimenpiteiden
toteuttaminen maataloudessa tulee yhä yleisemmäksi ja peltojen satoisuus
kasvaa. Pakennuslyön saavutukset cvat kiertämättömiä. Multa tämä työ
inaan teollistuttamisen, maatalouden kollektivisoimisen ja satoisuuden
kohottamisen alalla kohtaa suuria vaikeuksia, jotka johtuvat maan tek­nillisestä
takapajuisuudesta ja omien varojen puutteesta.
Sanomalehdistö on tehnyt jo paljon joukkojen vetämisessä sosialisti­seen
rakennustyöhön. Sen joukkotoiminnan muotoja ovat tarkastukset ja
kilpailut, jotka ovat jo käytännössä osottautuneet tarkolustaan vastaaviksi.
Jos vain/sanomalehdistön laholta nämä tehtävät on asetettu konkreetti­sella
pohjalla, vastaavat tulokset täydellisesti niitä valtavia tehtäviä, jotka
ovat ma^n edessä. Kilpailu yksityisten tehtaiden välillä tuotantokustan­nusten
alentamisesta ja työn luottavaisuuden kohpttamiseksi, kilpailu
yksityisten kylieiiTvälilla satoisuuden kohottamiseksi ja kylvöalan laajen­tamiseksi
on jo kehittynyt laajaksi kamppailuksi ja antanut tuloksia.
Keskittäessään työväenluokan ja talonpoikaiston perusjoukon huj3
mion tuolantokustannusten alentamiseen ja Satoisuuden kohottamiseef|,
pitää sanomalehdistö kuitenkin aina mielessään, että rakennustyö tapahtiiM
luokkataistelun olosuhteissa, proletariaatille vihamielisten luokkavoimicH,
yksityisten tieollisuudenhar jolta jäin ja maaseudun kulakkien kiukkuisesti
vastustaessa rakennustyötä ja pyrkiessä saamaan vaikutuksensa alaiseksi
muutkin väestökerrokset.
Kulakkien ja yksityisten teoUisuudenharjottajain rintamaa vastaan
a-^jetctaan työväenluokan ja maaseudun köyhemmän väestön liitto keski­varakkaan
talonpoikaiston kanssa. Maan teollistuttamisen menestykselli­nen
edistyminen ja piaatalouden uudestirakcntamiscn kehittyminen mer­kitsee
iskua kulakkia ja yksityiskapitalistia vaslaan.
Sanomalehdistön päivänä tarkastetaan, miten sanomalehdet voimis­tuttavat
yhteyttään joukkoihin ja miten ne osaUistuyat uudistamiskauden
tehtävleu ratkaisemiseen.
Trotskilaiset liehittelevät sosialidemokraatteja
Työmies kirjottaa:
Suomalaisten trotskilaisten johtajat Boman ja Sulkanen, Brookly­nissä
pitämissään puheissa ovat kosketelleet erinäisiä kommunistipuolueen
crganisaloorisia kysymyksiä tarkoituksella kasata kannattajia ja siten an-sioiduttuaan
raivaajalaisten edessä päästä sisään sosialidemokraattien kes­kuuteen,
jonne he aatteellisesti ja järjcstöllisestikin kuuluvat. Katsoen sii­hen,
että heidän Raivaajassa julkaisemansa selostus on heidän itsensä laa­tima,
koska siinä tehdään erinäisiä oikaisujakin aikaisempiin referaattei-hin,
niin voitanee pitää selostuset esiteltyjen puheitten mukaisena. Trots­kilaisten
hyökkäys kohdistuu ensikädessä työpaikkasoluja ja niiden loi-minnoita
vastaan, se on kommunistipuolueen brganisaloorista perustetta
vaslaan. Boman on selitiänyt, "että työmaasolut ovat Amerikassa mah­d
o t t o m i a . e t l a "nykyinen vouholus täällä on maailman suurinta hum­puukia."
Siinä onkin kipien kohta. Opportunismi ijjkaa useinkin järjeslökysy-mvksistä.
Boman alkoi tästä vastustaessaan puolueen järjestämistä työ-paikkasolujen
perusteella (puolueen, jonka jäsen hän silloin vielä oli)
ja josta hän sittemmin eroitettiin. Kuitenkin kun katsellaan puoluetta ja
sen työtä kokemusperäisesti, niin nyt jo saatetaan havaita, että Amerikan
kommunistipuolue on tullut parhaillaan käytävien työtaisteluilten johta­jaksi
sen vuoksi että sillä on ollut työpaikkasoluja. Ja tähän nojaleu
puolue onkin tullut maan työläisten kaikkien taisteluitten johtajaksi, kyt­kemällä
ja kehittämällä olevat ja käydyt taistelut poliittiseksi taisteluksi,
liman tätä yhte)-tlä työpaikkoihin ei voitaisi käydä järjestymättömien työ-
Iäisten järjestämiskamppailua, eikä rakentaa uusia unioita niin laajassa
mitassa kuin niitä nykyisin rakennetaan, ei voitaisi laajentaa edistysmie­lisiä
sivustaa oleviin unioihin ellei puolueen työpaikkasolut olisi myötä­vaikuttamassa
työläisten mielialan muokkaamiseen uniobyrokraalteja vas­laan
ja vasemmistolaisten voimien keskittämiseksi. — Totta kylläkin tätä
liikettä vastustavat vanhojen unioiden-virkavalta, sosialistit ja Boman,
tycnantajaluokan kanssa. Totta kylläkin kommunistien tehtävässä on
riskiä, mutta luokkataistelu on riskiä "kaikissa vaiheissaan. Työläisten
täytyy ottaa vastaan tämä riski. Lakkolaiset käj-vät lakkovahdintaan riskiä
ottaen.: Mutta toisaalta taistelevien työläisten myötätunto, vallitsevan tyy-l>-
mättömyyden kiihottamana, tulee jatkuvasti taistelevien puolelle, ilme­ten
avustustoimintana niidenkin puolelta, jotka eivät taisteluihin nyt juuri
tällä hetkellä osallistu.
Mitä enemmän kommunistipuolueella on työpaikkasoluja, sitä laa-
Tuloksena tästäkin on ollut luok-noilla
ja lisäksi huomioiden Amerl-^-''''-'^^-^^'!^^^-^'^'^ ^'^ ^^«-i lehden todista .
kan teollisuuden valtavan teknilli-1 P^^^^^V^f" s<>danvaaran kasvu • .-miehekkyydestä ja kuntoisuudes-
::on etevämmryden ja jä.^jestämisky-! .Ta"ais. la saavutuksina ei E
vyn paremmuuden edelleen käi^is-i ^'V^""?.. ^^"'^"^ ole voinut laakere
tämään vastakohtia. ^^arhakuva jonJca taar-
! tuiiiukselliset viisi vuotta sitten esit-
! tivät huutamalla: "vakaannuttami-j
"mieneKKyyaesia ja «-uui
^^]^-1 ta", jolla "työväenpuolue
i;re:ta a^VoJna valvoi Englannin
Vaki in£inen työttSnjyys
Vanhoillinen Baldwinin hallitus,
joka tulee eroamaan tehdäkseen tie­tä
joko MacDonaldin hallitukselle tai
reformistien ja liberaalien kokoo- .„
mushallitukselle, on sen viiden vuo-l^^'^ prosentilla,
den aikana, jonka se on istunut hal-iitustuoleilla,
osottautunut kykene­mättömäksi
ratkaisemaan brittiläi­sen
imperialismin polttavimpia ta­loudellisia
ja poliittisia kysymyksiä.
Vakinainen taloudellinen kriisi on
vuosi vuodelta vain pahentunut. Rat­kaisevat
teollisuus- ja elinkeinoelä­män
alat — kaivosteollisuus, teks­tiiliteollisuus,
terä-steollisuus ja lai­vanrakennusteollisuus
,— ovat jou­tuneet
säännöllisen ja yhä yltyvän
kriisikuumeen valtaan. Varsinkin
kaivos- ja tekstiiliteollisuus ovat toi­vottomassa
tilassa.
Suuri kapitalistisen tuotannon
"järkiperäistyttämis"-hyökkäys, joka
suurten joukkojen keskuudessa on
muodostunut ilmapuntariksi, joka
osDittaa Englannin kapitalismin ti­laa.
Vaikein on työttömyys kaivos­teollisuuden
alalla, jossa .on keski­määrin
yli 25 prosenttia siellä työs­kennelleistä
työläisistä säännöllisesti
työttömänä. Useissa piireissä, eri­koisesti
"nälkämaakunnissa" on kai­vostyöläisiä
työttömänä aina 80 pro­senttiakin.
Toiselta puolen ovat
Englannin teollisuuslaitosten pää­omat
kuitenkin nousseet. Huoma-tuimman
teollisuuslehden antamien
tietojen mukaan nousivat osakkeet
Englannin tärkeimmillä teollisuus­aloilla
viime vuonna keskimäärin
Toisten tietojen
mukaan ovat teollisuuslaitosten arvo­paperit
vuodesta 1922 vuoteen 1928
nousseet keskimäärin n. 29.6 pro­sentilla.
City on kuitenkin jo maailman­sodan
aikoina menettänyt ylivaltan­sa
maailman rahamarkkinoilla ja sen
sijalle on astunut Wall Street. Yri­tykset
Englannin valta-aseman ta­kaisin
valloittamiseksi ovat vain kär­jistäneet
tilannetta. Näin vaikutti
varsinkin kultakantaan palaaminen,
jonka seuraukset yritettiin kaikki
vyöryttää työväestön niskaan palk­kojen
polkemisella y.m. keinoilla.
Tällainen ennen tuntematon sisä­politiikka
on vastannut täydellisesti
nen", on täydeilisesti juossut hiek­kaan.
Suuri joukko niistä 7,800,-
000 :stä valitsijasta, jotka silloin ää­nestivät
taantumuspuoluetta, kään­tää
nyt tyytymättömänä selkänsä
puolueelle. Valitsijat näkevät heitä
suuresti petetyn väärennetyllä Si-novjev-
kirjeelläkin.
Tilanteen pääkysymyksenä on:
taloudellisen kriisin voittaininen tar­mokkaalla
kapitalistisella "järkipe-räistyttämisellä".
Tämä tuntuu nji:
olevan myöskin kapitalistien vaali­taistelun
pääkysymys. Se on erit­täin
selvästi esitetty kolmen porva­rillisen
puolueen vaaliohjelmissa,
jotka eiyät suurestikaan eroa toi­sistaan.
Nämä saman asian puolesta
taistelevat puolueet ovat: vanhoillis­ten
puolue, liberaalien puolue ja
työväen puolue. Kaikkien niiden
päätunnuksena bn vaaliohjelmassa
rationalisoiminen, järkif^eräistyttämi-nen,
työläisjoukkojen entistä tehok­kaampi
riistäminen ja siirtomaiden
sataprosenttinen riisto. •
Työttömyyskysymys myöskin
etualalla
Tehdäkseen vaaliohjelmansa mie­luisaksi
suurille joukoille ovat nämä
kaikki kolme puoluetta asettaneet
vaaliohjelmassaan etualalle myöskin
työttömyyskysymyksen. Bald\vinin
hallituksen rahaministeri Churchill
-— josta englantilainen sananlasku
sanoo, että minne ikinä hän menee­kin,
siellä haisee ruudinkäry — on i
vaikeina
kapitalis­min
etuja". Puolue itse selittää l i ­beraalisen
puolueen vaaliohjelman
olevan vain kopion työväenpuolueen
vaaliohjelmasta. Ja samalla tavalla
liberaalit taas vTiorostaan syyttävät
työväenpuoluetta. Työväenpuolueen
äänenkannattaja kirjoittaa johtavas­sa
kirjoituksessaan: Tänään näem­me
joutuvam.me sellaiseen varomat­tomaan
asemaan, että me olemme
täydestä sydämestämme samaa miel­tä
Lloyd Georgen kanssa."
Työväenpuolue kolmas porvari­puolue
Työväenpuolue on nyt päättänyt
muodonvaihdoksensa täj'd eiliseksi
porvaripuolueeksi. Reiormistijohta-jat
ovat kasvaneet yhteen kapitalis­min
kanssa "teollisuusrauha"-kyltin,
luokkasovinnon ja mondismin nimi­en
alla. Vanha vasemmistolainen
ryhmä on myöskin palannut isän­sä
MacDonaldin luo tunnuksella:
"Unohtakaamme menneisyys". Coo­kin
ja Maxtonin keikaukset ovat tä­män
retkeilyn lopullisesti päättäneet.
Cook muiden mukana on lyönyt vaa-lirumpua
MacDonaldin hyväksi ylis­täen
hänen hyvää "järjestystään"
ja "viisasta eteenpäin menoaan".
Uuden aikakauden alku
Englannin työväenliike joutui uu­den
aikakauden alkuun oikeastaan
jo suurien taistelujen aikana v.
1926, jolloin käytiin suurlakkoon ja
hiilimiesten taisteluihin. Joukot ra­dikalisoituivat
näissä taisteluissa
verrattain huomattavasti, mutta joh-sen
puolueenkin muuttamaan vaali­taktiikkaansa.
Sen on täytynyt as­tua
täysin itsenäisen taistelun kan­nalle
vaalitaistelussa kaikkia porvari­puolueita
— myöskin työväenpuolu­etta
— vastaan. 25 vaalipiirissä on
puolue päättänyt asettaa omat eh­dokkaansa
myöskin työväenpuolueen
ehdokkaita vastaan. Puolueella ei
kuitenkaan Englannin taantumuksel­lisen
vaalilain vuoksi ole tavatto­mia,
mahdollisuuksia vaaleissa. Vaa­lilaki
tuntee vain yksinkertaisen
enemmistön, jolla ajetaan edustajat
läpi piireissä. Ja jos puolue* täl­laisissa
olosuhteissa saisi läpi edus­tajansa
muutamissakin piireissä, oli­si
se jo loistava voitto kommunis­mille
Englannissa.
MacDonaldin hallitus liberaalien
kanssa tai ilman
Tähän kaikesta päättäen johtaa
nyt,^ käytävä vaalitaistelu. Nykyise­nä
ajankohtana tulee tällainen halli­tus
kuitenkin joka tapauksessa ole­maan
vallankumouksellisassa mieles­sä
vieläkin taantumukselliserapi kilin
•Baldwinin hallitus. Mutta työväes­tölle
siitä on kuitenkin suuresti
etua. Jos työväenpuolue joutuu yk­sin
hallitukseen, joutuu se myöskin
entistä selvemmin paljastamaan jou­koille
taantumuksellisuutensa.
Tämä taas vuorostaan jouduttaa
Englannin työväenluokkaa kokoon­tumaan
entistä nopeammin vallan-kumouslippujen
alle luokkataiste­luun
antamaan brittiläiselle impe­rialismille,
joka nykyisin on kan­sainvälisen
taantumuksen lujin lin­noitus,
kuoliniskun. Tässä • on tä­nään
tapahtuvien Englannin vaalien
kansainvälisesti suuri merkitys. Ne
tu!-2vat jouduttamaan entistä no­peammin
taantumuksen ja kapitalis­min
kukistumista maailmassa.
EngiantOais-amerikalaisten ristiriitain syistä
Kirj. PALME R. DUTT (Current Kistoryssä)
(Jatkoa)
Britannian haolcstanei^uus
Niinpä me tulemmekin asemaan, jo­ta
kuvastaa (brittiläisille korville) pre­sidentti
Coolldgen aselepopäivän pu­heen
uhkaava sävy ja brittiläisen
kenttämarsalkka Sir William Robert-scnln
(Kansojen Liiton Unionin "rau­han"
konferenssissa) antama julistus
Joulukuus-a 1928. Presidentti Coolid-ge
puhui "second to non", se on maa­ilman
voimakkaimman laivaston ra­kennuttamisesta.
Sen johdosta julisti
Sir William Robertson; "Amerika ai­koo,
imperialististen psrrkimystensä
vaikutuksen alaisuudessa, ilmeisesti-kin
käydä jatkamaan laivastonsa l i ­säämistä
välittämättä siltä mitä tulee
tapahtumaan, jä.sen viralliset'lausun­not
aseistautumisen kysymyksestä hy­vin
usein muistuttavat likeisesti niitä
vaatimuksia, joita Saksa esitti ennen
V. 1914 murhenäytelmää."
Englantilais-amerikalaiset s uXiteet
käsittävät yhdistelmän, joita ei voi ty­pistää
yhdeksi ainoaksi formulaksi
taikka suoraksi linjaksi. Yhtärintai-sesti
englantilais-amerikalaisen ilmei­sen
vihamielisyyden kanssa on viime
vuosina kulkenut eteenpäin kasvava
englantilais-amerikalainea yhteistoi­minta
monilla aloilla. Todellakin kuul­laan
Europan maissa usein puhetta
"englantllais-amerlkalaisesta finanssis­ta",
"anglosaksilaisesta kapitalisinista",
jne., jossa viitataan siihen vallitsevaan
ja likeisesti toisiinsa kytkettyyn osaan
jota Lontoon ja New Yorkin pank­kiirit
esittävät maailman asioissa,.
Tästä huolimatta on mahdollista erot­taa
vissi vallitseva tapausten kehityk­sen
linja, taikka kehitysvaiheet anglo-amerikalaisissa
suhteissa.
Heti sodan jälkeiseilä aikakaudella,
jolloin lyhytaikaisen sodan jälkeisen
nousukauden ailcana tapausten ^kehi­tys
vielä kiisi eteenpäin niskoja taitta­valla
nopeudella, osotti anglo-ameri-kalalsen
vihamielisyyden kehitys hult-tioman
nopeata kypsymistä. Jo 1919
saattoi eversti House kirjottaa presi­dentti
Wilsonille (heinäk. 30 p. 1919):
"Miltei heti kun saavuin Englantiin
saatoin tuntea vihamielisyyttä Yhdys-levaa,
milteimpä Yhdysvaltain politii­kalle
alistettua roolin esittämistä.
Washingtonin konferejpssiin mentä­essä
1921—1922 kykeni-Yhdysvallat i l ­man
taistelua ylivoimaisen taloudelli-senttimäärän
kokonaistuotannosta (n. | Lontooseen sivuutettiin, pantiin tar- sten 5.00; J. Jokinen 10.00; V. Virta
sen ja rakentavan voimansa pohjalla,
pakoittamaan hyväksytyksi laivasto- Corpcration'in (Amerikan rauta'teUter
5 tai 10 prosenttia Britannian 3C
tai 40 prosenttia vastaan), mutta
tucttavaisuuden suunnattomasti li­sääntyessä
ja kotoisten markkinoitter.
kasvavassa - rhaärässä tullessa kylläs­tetyiksi^
jtäytyy tämän suhdeluvun
välttämättömyyden pakosta nousta
Amerikan tehtaili joitten omien lau­suntojen
mukaan he cvat "vasta al­kaneet
kynsiä vientlmarkkinoitten pin­taa"'.
Niinpä me saavummekin ase­maan,
josta puhuessaan J. Shatford
American Railroad Security Owners
yhdenvertaisuuden periaatteensa ja
sen vuoksi runellisesti Britannian luo.
vuttamäan merivaltansa ja hylkää-mään
ylistetyn englantilais-japanUai- dan kehittyvän ja riehuvan" muutä-arvcpapsreitten
omistajien korporat-siconi)
presidentti sanoo: "Minä näen
koin merkille. Britaimian hälyytys i l - i.oo;
maistiin merkille pantavalla tavalla'
Sir Auckland Geddesin (Britannian
entisen Yhdysvalloissa olevan lähetti­lään)
Lonto^a pitämän ikimuistet­tavan
puhefen kautta, joka pidettiin
Lcrd Balfourin toimiessa puheenjoh­tajana
ja pääministeri Baldvrinin ja
toisien huomatuimpien jioliittisien hen­kilöitten
läsnäollEssa.' Tässä puhees­saan
piti Sir Auckland Geddes ai­heena
"Britannian domioitten kasva­van
kohden Yhdysvaltoja; orientoimis-tji"
lausuen •m.m. seuraavaa: "Ne jot­ka
luovat tarkkailevan katseensa Tyy­nellemerelle"
päin tuntevat, että Wash-hlstorian
suurimman taloudellisen so- ingtcnissa on vaistomainen ymmärrys
sen liittonsa. Vuotta myöhemmin seu­rasi
Baldwinin kalliiksi tullut velko­jen
sovitteluneuvottelu ("ruokoton
nurkkaus", joksi hän sitä nimitti ta­kaisin
palattuaan antamissaan haas­tatteluissa,
joissa hän m.m. lausui:
"Amerikan kansa luulee olleensa teois­saan
mitä jalomielislmmän. Englan­nin
kansa ei ajattele siten"). Britan,
nia tai:vitsee Amerikan apua ranska-laisvastaisessa
hyökkäävässä politiikas­saan
ja hyökkäyksessä Ruhrin alueel­le.
Tämä saatiin lopultakin Dawesin
kcmissionin muodossa ja 1924 alkoi
levoton änglo-amerikalaisen kUmppa-man
lähinnä seuraavan vuoden ku­luessa"
(Wall Street Magazine'ssä
toukok. 22 p., 1926.)
Tämä
viertituotteitten kysymys,
myöskin perus raaka-aineitten alalle.
Taistelu öljystä ja raakakumista erit­täinkin
on hy\'in tuhnettu juttu.
Empire Cotton Growirig Associationin
toiminta hallituksen tukemana, tar-kotiiksella
hankkia riipptumaton raa'an
puuvillan valtakunta, käsittää yhden
vallitsevista pyrkimyksistä nykyaikai­sen
Britannian suurvallan pohtiikas-clemassa
heidän vaikeuksistaan, joita
heidän on mitä suurimmalla, huolelli­suudella
selitettävä Dountng Streetil­lä
(Englannin Wall kadulla) ... Sat-ristiriita
ei ole a i n o a s t a a n d o m i n i o m m e
teitten kysymys. Se ulottuu i''.^*!f^^,^^^'""^^'^ puoleemme täällä
ei heille tule mitään myötätuntoista
nuuden aikakausi Europan raha-asioit- Sota tavarakuljetuksesta (kauppa-ten
selvittelyssä ja sen rahallisessa »merenkulusta) johti tavalhsesti pidät-vallottamistoimlnnassa.
Alusta pitäen
cli täm.ä kumppanuus epävakaa. Yh­dysvaltain
vetäytyminen pois opiumi-kccferenssista
1925, sen jälkeen kun
se oli joutunut avoimeen ristiriit-taan
brittiläisen edustajiston kanssa
ja Hougtonin raportti Europasta 1926,
kuvasi pohjalla kauttaaltaan liikku­van
^vihami^istä virtausta. Mutta
ratkaisevaan murtumiskohtaan ei tul­tu
ennenkuin 1927 Geneven laivasto-kcnferenssin
luhistuniisessa, jolloin al­koi
uusi, kärjistyvien suhteitten ai­kakausi.
Tämä viimeinen aikakausi
on se, jonka johdosta meillä erikoises­ti
on sanottavaa.
Jännittynyt t?-la'!idellinen kilpaila
Miksi ajautui tämä jännitys kärke­vään
suhteitten murtumiseen Gene­ven
konferenssin luhistumisen muo­dossa
1927 ja viime vuoden aikana
näkyvissä olleeseen jatkuvaan kriisiin?
tyväisen Lontoon Timesin vihoissaan
sehttämään (tammik. 20 p., 1928):
"Koko Yhdj'svaltain rikkauksia käy­tetään-
nsrt yritykseen murskata brit­tiläisten
laivojen omistajien yrityk­set."
Mutta vieläkin tärkeämpi on fi-vastausta,
eikä heitä ymmärretä ja
sillom ne katselevat Washlngtoniin
suloin el Washingtonilta puutu sil-miä,
se katsoo takaisin meidän domi­nioihimme",
(Manchester Guardian
marrask.. 12 p.. 1924). Samaan tapaan
on Prank H. Simonds selittänyt: "Jos
Yhdysvallat omaksuisi " itselleen Tyy-nellämferellä
Monroe-opin tapaisen teo­rian
ja antaisi meidän status quo va­kuudet
(nykyiset lailliset oikeudet).
niin silloin katoasi viimeinenkin Brl-1 Suhonen 200.00; Irene Salmenoia
tarnian ja Australian välisen yhdessä. 100.00; V. Elo 20.00; Alex Ander^n
toimimisen ja olemisen aineellinen pe-; 100.00; Aili Aho 15.00; Elsa Koskela
rusta ... Katsoessa karttaan on sei-• 25.00; Hanna Hämäläinen 10.00; Irma
vää, että kaikki maantieteelliset syyt i LuJanen 10.00; Lauri Aho 50.00; K.
ovat olemassa sille, miksi meidän jo- Salminen 100.00; Alex Nummi 100.00;
Senja Järvis 5.00; Aug. Meri-hehni
10.00; J. Kahila 5.00; H. Laakso
5.00; J. Hyppönen 5.00; Anna Saari­nen
5.00; Frank I. Lehto 10.00; Vappu
Niukkanen 1.00; Hilma Roininen 10.00;
Hj. Hämäläinen 10.00; John Hill 1.00;
V. Järvis 5.00; Emil Salin 20.00; Olga
Jokinen ja Senja Jarvis keräys naa-mioh.
26. 1. 29. 8.68; V. Silver 5.00;
V. Lindhohn -5.00; A. Kolkka .10.00;
Erik Nikander 10.00; Evert Jokhien
10.00; Väinö Kivi 10.00; Mrs. Virtanen
1.00; Matti Saarinen 5.00; J. Hytti
10.00; Erik Nyran 10.00; L. Tekkala :
15.00; J. Valli 2.00; Eino Hautala 2.00;
Jalmari Vakkarl 5.00; V. Kalander
1.00; ? 1.00; Elvi Leineberg 5.00; O.
Peltonen 10.00; E. Pirttinen. 5.00;
Tauno Meriläinen 2.00; Swedish Ame­rican
Line 50.00; Ville Lehto 5.00:
Einar Gylden 5.00; V. Kirjavainen
2.00.
Lainamerkintöjä:
Anna Sllenius 50.00; K. Mäkelii
100.00; S. Laine 50.00; A. Sokura 50.00;
A. Storberg 50.00; Mary Laakso 10.00;
Helmi Heikkilä 10.00; Emil Aho 50.00;
Elin Auvinen 100.00; V. Vikberg
100.00; J. Hauvonen 100.00; J. Rajala
100.00; J. Toivonen 50.00; V. Heikkilä
100.00; Heikki Orre 100.00; T. Kulju
100.00; A. Lindfors 100.00; J. Tolmo-nen
100.00; E. Tarvainen 100.00; Niilo
oman maastaviennistä, sillä pääoman
maastaviennin matkassa menee suu­relta
osalta niin hyvin raaka-aineit.
ten kuin markkinoittenkin kontrolli jä
hallinta. Pääoman paljoa suurempi
Yhdysvalloissa kasaantuminen on sil­le
tehnyt mahdolliseksi astua Bri­tannian
tUalle maailman tärkeimpä­nä
pääoman maastaviejänä. V. 1927
saavutti Yhdysvaltain pääomien maas­tavienti
$1,500,000,000 :n ylelssum-maan,
samaan aikaan kun Britannian
pääomien maastaviennin yleissumma
nousi ainoastaan $650.000,000:un, eli
vähempään kuin puoleen Yhdysvaltain
^ yleissummasta. l^ämä prosessi on
Perusvastaus tähän kysjrmykseen on' myöskin vasta alussaan. Vasta vuö-
(Jatkoa)
epäilemättä jännittyneessä taloudelli-
,^ ^ ^ sessa toiminnassa ja kilpailussa, jo-valtoja
vastaan... Näitten kahden senrasl aikaisempien, suhteellisest;
maan suhteet alkavat saada saman
luonteen kuin mitä olivat Englannin
ja Saksan välillä ernen sotaa." 1920
seurasi kireä Curon-ColbjTi kirjeen­vaihto
San Remosta ja Mesopotamian
öljystä. Yhdysvallat vetäytyi pois Eu­ropasta.
1921 laski Britannia vesille
neljä jättiläismäistä 45.000 tonnin
panssaroitua taistelulaivaa.
Tämä päätä pahkaa tapahtuva Bri­tannian
eteneminen Lloyd Georgen ai­kana
ei saattanut jatkua. Englannin
sodan jälkeinen taloudellinen nousu­kausi
oli lyhytaikainen. Talveen men.
paljon rauhallisempien maailman en­nalleen
palauttamisen vuosien kin­tereillä.
Britannian ja Amerikan ta­loudellinen
vihamielisyys on kansaan-tuva
(kasvaa korkoa korolle>. Jokai­nen
vuosi se käy yhä kärkevämmäk-si.
Jokainen vuosi puristavat Ameri­kan
tuotteet Britannian tuotteita maa­ilmanmarkkinoilla
ybA kovemmin ja
ratsior alisoiminen ja nykyaikainen
joukkotuotanto jännittää tätä proses­sia.
Kaikilla kaUpan johtavilla suun­nilla.
Etelä-Amerikassa, Canadassa
Australiassa, Europassa, Indiassa ja
nan;ralinrnrl^iriiTa^j^^^^ "^'^J" nan..iaaimen ristmita ja kilpailu paa- englan m^n""k^ie ltä °p"u hmuvaahnd ollimstaaa ihtnuallna ^ HAilllim Ma äJkoi k2i5n.e0n0; M10a0i.j0u0 ; LeAh.t inKeens k5i0n.0e0n
keskiöksi". : 10.00; A. Räsänen 100.00; E. Aittola
50.00; Mauno Siren 20.00; A. Kolkka
1 100.00; R. Heikkilä 100.00; W. Lind­holm
100.00; Leo Nikander 50.00;
Erik Nikander 50.00; Vilho Putila
100.00; Ilmari Leppälä 100.00; Ida
Leppälä 100.00; K. Peltonen 250.00:
G. Hangas 50.00; N. Johnson 20.00;
Tyyne Jalava; 25.00; Lauri Nurmiaho
100.00; Anna Kuusela 100.00; Helen
Jokinen 500.00; Elin Koskela 100.00;
Allaolevassa julaistaan luettelo niistä fo^oo-M^itt!"^'';^ = ''•.-S^'^'"
henkilöistä, jotka tähän mennessä oV^^L^TZo^f^^^^^^ i r o f +=v,r,=„*. ; . Menneinä 100.00; M. Nyberg 200.00;
John Elo 50.00; K. Klemola 100.00;
Yrjö Virtanen 30.00; Väinö Kivi
200.00; Aino Laaksonen 100.00; A.
Kinnunen 100.00; Simo Pakarinen'
10.00; Alli Nykänen 75;00; Tauno
Laakso 20.00; Elsi Rönkkä 25. 00; Tyy­ne
Latva 100.00; Mary Salo 30.00;
den^ 1914:n jälkeen on Yhdysvaltain
pääomien maastavienti yUttänyt brit­tiläisen
pääomien maastaviennin. Pu­ristus
tällä alaUa käy hyvin ankarak­si.
Etelä-Amerikassa, missä Britan­nian
pääoma tapasi olla vallitsevana
otti Amerikan pääoma viime vuonna
ecslmälsen tilan. ^
UUDEN HAALIN RAKENNUS­RAHASTO
.
vat tehneet lahjotuksia ja iainamcr-kinnät
uuden haalin rakennusrahas-tcpn.
Lahjotuksia:
V. Heikkilä 1.00; Helmi Mäki 1.00;
H. ja K. Salminen 5.00; Edv. Tuomi
I. ÖO; Hilma Vickberg 50 c; Ida Leti- Allna Ingman 200.00; C.S.J:n Nlpigon
pälä 15.00; H. Orre 1.00; V. Säliä 2.00; osasto 50.00; John Salo 50.00; CÄJ:n
Tilda Peltonen 10.00; Nordmanin" ' .y-s>^ii
täessä 1920—1921 alkoi Britannian ta- Kiinassa saatetaan perätä Amerikan
Täm£n kysymyksen alaHa on sitä­paitsi
uusia .piirteitä. Amerikan ra­hallinen
ja taloudellinen tunkeutumi­nen
on alkanut vaikuttaa itse Britan­nian
maailmaEvallan omiin dominioi-lilnkin,
erittämkln Canadaan, Austra- ,
Haan ja Indiaan (missä se on alku-! 5.00; John Ifeuvon-n" ^
asteessaan). Canadassa pitää Ameri.j ja V. Vallin 2.00; Aarne Kinselin '>00^
kan taloudellmen vaikutusvalta kä-; Elin Auvinen 5.00; I. H Leppälä 10 Oo'
:si.ssaan johtavaa asemaa. Australia Eino Tarvainen 1.00: Kalle Poutiainen
perhe 4.00; Tyyne Eskelinen 1.00; Jal-mar
Luoma 5.00; Aino ja J. Pe-lander
2.00; Niilo Suhonen 2.00; Alex
Nummi 5.00; K. Mäkelä 5.00; Al".x
-Anderson 1.00; Hihna Jokinen 5.00;
Carl Hangas 1.00; Helmi Laitinen 1 00-
S-^J^dström 1.00; H. ja L. Nurmiahc
10.00: Emilia
loudellinen lamaannuskausi. joka kes- i kaupan prosenttimäärän kohoaminen
keytymättä cn jatkunut tähän päivään ] Ja Britannian kaupan prosenttimäärän
saakka. Britannian oli vedettävä sar-i väheneneminen.
vensa sisäänsä. Seurasi aikakausi, joka! Tämä prosessi on yhä edelleen vieläi vierailulla Australiaan pii hlstorialli-1 Friman
on alkanut katseUa yhtä hyvin New j 1.00; Hulda Tuomi 2 00- Ahnari Kin
Yorkiin kuin Lontooseen pääomien! gelin 1.00; W. Salminen 100- Jahnari
hankinnassaan. Amerikan laivaston; Ruoppo 1.00; J. Kokkonen' 100- L
. . . , , - - , °^ hlstorialli-; Friman 1.00; Hanna Heikkinen 100-
j- emm. „an j•a suuremman k1a nt.o i-s uudje!n saa I. votatekI evi•e n k1a i-kI Ik- i- in t. ai-s t. el1u i-- ; iaMläoi -i n WlonamsniirnHgntowniim innktoon fevr,e.ni„sosi-lcloa • ainoas*ta^a n v^ arhiaaiasoa«sitcece*s>sia« iaun. Ameri- sen taJparuk.s.e n rmr ^ernkZiltyi s. Y'•h^d^ysyv'a^lt^ai'n"' E^v-a" K finjae. eiiÄn in9gnenu-n -c^.2i^. 00. oE-ric Sjöman 5.00;
' iiirzi.n loppupäässä, jonka kulue,-sa; kan tehdastuotteitten maastavienmi valtiosihteeri Kelloggm vierailu Lr-! Unto Salminen 1 oo-Er«:'n K - ^ ^ I»
hzn osallistuminen. j Britannia noudatti jatkuvasti so%itte-j määrä käsittää vielä v-ain pienen pro-[ läntiin, samaan aikaan kuin vieraihi'.ri 50 c.; Sulo Salrm S); H cS^d-
Port Moodyn osasto 100.00; Martta
Nironen 25.00; Eino Relju 50.00; J.
Hyppönen 100.00; Suri _ Levo 100.00;
Helmi ja Aug. Laitinen 200.00; V,
Niemi 30.00; Aug. Miettinen 100.00;
John Kiviranta 100.00; Frank I. Lehto
; 300.00; Alli Heinämäki 20.00; Matti
Nordman 50.00; Gunnar Öhman
100.00; M. Tamminen 100.00; Ensio
Korkeavuori 20.00; Väinö SUver 15.00;
Ida Salo 200.00; Sandra Niemelä
50.00; Yrjö Jokela 50.00; Edith Salo
25.00; Mauno Välkkölä 25.00; Leevi
Frunan 50.00; Geo. Olberg 50.60; Pek­ka
Pirskanen 100.00.
Kaikki muistutukset edelläolevaa
luetteloa vastaan on jätettävä raken-nusrahastokomitean
puheenjohtajane
E. PnttiseUe. Lainamerkintöjä samoin
Aja
riis
Nu<
mal
N03
ikiv
kan
kiip
Elle
Toi:
elhä
Ensi
tuha
Laiv
eielli
Tois
toise
Toisi
luojs
matr
jotks
Millo
mere
roit'
Esim
vaan
kumn
jotta
verta
Ei oo
koira]
Kaikb
KAIK
EVÖstj
alietel
kunne
Kaivo!
kaikke
Kauttj
luodaa
— He
yhteisi
KAIV<
kieltää
Työ s<
murski
irti vu
Kaivos
kun hi
ahtaa •
siksi, j
voisi k
j-hä ko
rikastu
Näin o
kesken
tahi ty.
Silloin
kun hä
vielä Ii
raita rii
Kun or
voimaa
silloin 1
nääntyi:
Puuttuu
sähdä (
herrain
Näin ei
loppu to
Riistoja]
kylliks'
Kaikki i
kuuluu
Kodit nc
pellot ki
tVÖLÄI
INTER^
PUNALI
kun lahjotuksiakl
TEstaan kaikki n
tean jäsenet ja ti
pucli tässä suhtee
nen ryntäysaikä,
vaihteessa on rath
r.vhdytäänkö uutta
rä rakentamaan vi
Näinollen on jok
ystävän tehtävä k,
lainamerklntöjen E
.nykyoloissa riippu
kohtalo. — L. N.
I Eri paM
Schumacl
PUOLUETOI
Täällä .kaivant
''iljalleen näin kesi
a jos yksi päivä
«sän kaltaista, nii.
.häivänä näkee seui
'^«sta. Sellaista &
-'eamman viikon.
'>in epäedullista.
f_ ilmat ole niinkäi
i^ityksestä kun on
pin vaikka olisi ki
fona, on koottava k
^fUksia heidän kesi
^ittelujaan varten -
.'aäden kaikkea vaii
, Kokouksissa käynt
\'ilkasta, Ve
i'"'Ui:ossamme suur
Uusia jäseniä
soluun. Olemr
;-\eita jäseniä, jotka
''^inimeet ja aina o
^iaan niin paljon
•^=neet. Viime kok.
toveria sanoivat
jominsiin. Toivon
ottavan osaa . pi
'^a innolla kuin tää