Vapaus, November 28, 1927

              Maanantaina, marrask. 28 p;itä—Möiu^ Nov. J28|g^^ "No. 154 — 1927
m.
VAPAUS
5. C NEIL.
T O I M I T T A / A T :
T . N. C A B I ^ N , B. A . TENBCJfEM, R. TEBKOtSEH.
B c f i m n d at tbe P o « OtPec Dep»Ttan»t, Ottava. »eeoad C U M nattcr.
VAPAUS (Ulxrtr)
« B l f oqca «f Fjoouii Vorkers ia C a u ^ Pobliiiiea ia Sadbazy, Oat^ ererf Uosdar.
l W » r . ge<lB«day. Thaiaday and F r i ^ y .
^ TOAUSHINNAT:
' 1 Tk. ttM. 6 U . 1 2 ^ 3 Vki^ilJS Ja 1 U . «IXO. — YIxIraTaXtoiUa ia Soosusen a e U BBsalle
•IkMBaille: 1 «k. 96M. 6 kk. 93£0. 3 kk. «2.00 Ja 1 kk. « 1 4 » .
. ILMOTOSHINXAT-VAPAUDESSA:
Xalmanaotsktct $IJ00 k o t a . |2JOO kakai kertaa ArioUitlooanesoilaiJtakjct SOe. paJatataiuta. —
IQmeBaaaltoiloMtskact SOc. k o t a , $14)0 3 kertaa. A- SrntymäJlaunakaet $14)0 hejta. $2M 3 kertaa. —
nMCadOaU ctaUleea. ~ TOaokaia. Joiu ei aenzaa laiia, d talla lUettämiZn, paitai aaiaaiieatea. Joilla
•V "i^fctera aliKBt UnKmikfet plUa «na koattoriaia^^M^ edelUaeaä arkipiiTanä,
V«P«84ea t o i a i t n i Ubcrty Baildiaf, 33 LMnavStreet. Palielia>36W;
Vapaoaes koauori: Ubcrty Baildiafc 35 Lorae S}. Pakelia 1(Ö8. Porti««)te: Boa « . Sodbory. Oat,
ic. per toi. lacb. Uiaiaom cbj
Ccseral a d r e i t i i i B f rates 7Sc. per c o l . iacb. UiaUsom cbaixe for i l a i l e iatcrtioa lie. Th» Vapaaa
i » lk« bcat adTOtiaiBC mediam aauioc the Finaiih Pcople ia Cmid». .. '
i « a ftta mUIoia tabaa» aaaraauatu caftmiiaeea-kirjeeaeeaae. kiijottakaa BB<IeIleea lUkkeeakoiujaa
f w » m a H i w l U aiaemi 1. V. KANNASTO. liJkkeenhoUaJa.
Coloradon vnmeisin vi
Ympäri maailmaa kaikuu taas-kin
korviin nimi: Golora
do! Jo yksistään tuon nimen mai-
: nitsemineu antaa kuvauksen aellai-sesta
ympäristöstä, missä hallitsee
• ehkä raakamaisimman, verisimmän
V ja intoittavimman rosvokoplan val-dua/^
mitä kapitalistisen järjestel-
• män "'keskuudessa tunnetaan. Siellä
: hallitsee öljykuningas Rodcefellerin
verinen dollarimahti. Siellä mur-
/ hataan aseettomia ja puolustusky­vyttömiä
työläisiä kuin Rooman v d -
lan aikana henkiorjia^ Rockefeller
'kaikkine apulaisineen, kuvemöoris?
;: tä aina inhoittavimpaan pyssyhurt-r
asti, on täydellisenä ^herrana
V.munitussa valtiossal Washingtonin
hallitus on kuin nukke, joica nyö-
: kyttää päätään kaikelle sille peto­ni
maiselle julmuudelle, mitä Rodce-
:r fellerin -ihmismt^^ suorittavat
~ omistamillaan kaivos- ja öljykentil-lä
«
Nuo kaksi nimeä: Colorado ja
' Rockefeller' kuuluvat yhteen. Ne
ovat kapitalistisen yhteiskunnan/ku­vaavia
tunnusmerkkejä siinä suh-teessä,"
että ne osoittavat mitä tyo*
Iäiset saavat osakscsen kapitalistisil-
: ta iioevaltiailta. Pyssyhurttien työt
lan historian mustimman lehd|en.
Näissä molemmissa paikoissa tapah-
1^ ovat suoritetut
^Rockefeller & Co. käskystä. Komp­panian,
joka rikkauksistaan on yksi
maailman ' kuuluisimpia, mutta sa­malla
~myoskin kaikkein ruokotto­min
työläisten verenimijä. Tänä
päivähä sen tuotantolaitoksissa pa-
• koitetaan työläisiä työskentelemään
10—12 tuntia vuorokaudessa, useim­miten
seitsemän päivää viikossa.
Tällaista, raakalaisten koplaa vas-
\'taah ovat Coloradon kaivostyöläiset
aloittaneet taistelun. Heidän olo-suhteensa
ovat olleet niin sietämät-
^ te
neet työläiset ryhtymään kamppai-
: luun olemassaolonsa puolesi:^ Tä­mä
teko on harkittu.toimenpide. Jo
i ' etukäteen on tiedetty hyvin, että
taistelu saattaa muodostua hyviQJ^in
katkeraksi ja suuria uhrauksia ky­syväksi.
Mutta" taistelui^^ on siitä-ikin
huolimatta ryhdytty.
Jo eräitä Tiikkoja sitten lakkolais­ten
taholta ennustettiin, että käivos-kom^
paniain haalimain pyssyhurt-tain
avulla komppaniat saattavat
ryhtyä tuhoamaan lakkolaisia aseil­la.
Ennustettiin Ludlown verilöy­lyn
uudistiunista noiden edelläkäy-nciden
valmistelujen johdosta. Mul­ta
pelko ei tullut kysymykseen. Tais­telurintamalla
ei^ saa pelätä. Ne jot­ka
pelkäävät eivät olekaan taisteli­joita.
Sen vuoksi me kunnioitamme
kaikkia niitä, jotka rohkeasti astu-
; vat tabteluun kapitalistista herruut­ta
vastaan, kuulukoot ,he mihin työ­väenjärjestöön
tai ryhmään tahansa.
: Tämä viimeisin Coloradon tapaus
T.^on' omiaan antamaan meille verek-^
^ sen todistuksen siitä, että kapitalis­teja
ei kukisteta muuten, kuin työ­väenluokan
järjestetyn väkivallan
kautta; Kapitalistien v^dvaltaa yas-taan
voi olla tehokas vain vasta­puolen
valavalta.
Tänäpäivänä meillä ei kuitenkaan
*viela^ ole niin paljon voimia, ku-
/mouksellisia, taistelevia voimia^ et­tä
lopulliseen taisteluun voitaisiin'
K 1 ^ maassa kuten TSh-
;dysvallat^ tai missä muussa kapita­listisessa
maassa tahansa. Vaaditaan
e^uvartiotaisteluita. Ja sellainen on
myöskin parhaillasn edessämme ole­va
Coloradon hiilenkmyaji^ lakko-taistelu.
Coloradon tapahttunia voidaan
verrata tsaarivallan aikaha Venäjäl
lä käytyihin verisiin laldcotaistelui
hin. Pietarin verisunnuntäi, Ljenan
kultakaivostien luona tapahtunut ve­rilöyly
toisaalta, ja Ludlow-Columr
bine toisaalta, ovat katkerien luok­kataistelujen
symböoleja. Samalla
tavalla kuin romahti maahan Niko­lai
verisen yksinvalta, niin tulee
pois pyyhkäistyä myöskin, Rockefel
lerin kaltaisten dollarikuninkaiden
pyövelit Vain perinpohjaisesti pois­tamalla
koko kapitialistisen murha-järjestelmän
vallankumouksen kaut­ta,
voi työväki saavuttaa vapauten­sa.
Mutta osatakseen oikein tais­tella
|a vapautensa hankkia, täytyy
työväen kestää monta, katkeraa tap­piota;
vaikka toivoisimmekin kaikis­sa
taisteluissa voittavamme..
Kuitenkaan tappioistakaan ei saa
lamaantua. Se olisi väärin. Päin­vastoin
tappioiden tulee kannustaa
meit^ uusiin taisteluihin, sellaisiin
jotka tuottavat meille voiton. Miksi
emme yhdistä voimiamme.ja muo­dosta
yhteistä taistelurintamaa?.
Miksi eivät AnierikÄn ja Canadan
«adattuhannet: kiaivostyöläifiet aloita
taistelua yht*aikaa? Miksi eivät hei­dän
talstelmmsa yhdy miljoonat
muut työläiset? ^iksi että kaikilla
ei ole luokkatietoisuutta; puuttuu
taisteluhalila. Yanhoillisten taholta
ilmenee suoranaista pblkutuutta ja
petsbtalcin.^^
Kaikki näniä vaikeudet ovat edes­sämme.
Mutta ,8ittrakin täistelemv
me! Sittenkin me
jallain Riiassa pidetyssä Itämeren
maiden monarkistien neuvotteluko­kouksessa
käsiteltiin ky83rmystä
"Ukrainan erottamisesta ja Karja­lan
pakolaisten käyttämisestä tais­teluun
Neuvostoliittoa vastaan, sa­laisten
kirjallisuusvarastojen järjes­tämisestä
ym." Myöhemmin toi­meenpani
Viron poliisi joukon koti-etsintöjä
venäläisten valkoemigrant-tien
asunnoissa.
Hampurin sosialidemokraattinen
puoluejärjestö selitti sosialidemok­raattien
olevan valmiit neuvottele­maan
kommunistien kanssa näiden
ehdottamasta yhtästoiminnasta Ham
purin kaupungin hallituksessa, jos­sa
kommunisteilla ja sosdemeillä
on enemmistö, mutta samalla esit­ti
sellaisia, vaatimuksia, joihin
kommunistien oli mahdoton suos­tua.
Niinjpä sosialidemokraatit vaa­tivat,
että kommunistit tunnustaisi­vat
demoki^aattisen tasavallan par­haaksi
valtiomuodoksi proletariaa­tin
vapauttamisen toteuttamiselle ja
että kommunistit kieltäytyisivät 'Sai-leistä
yleislakoista ja mielenosotuk
sista". ^
Coloradon hiiliaiueitten työläis-miehet
ja -naiset ovat osottaneet us­kollisuutensa
luokkaansa ja järjes­tynyttä
työväenliikettä kohtaan.
Näille sankarillisille työläisille
täytyy meidän antaa kuolematon
kiitollisuutemme ja jakamaton tu­kemme.
Coloradon marttyyrit ovat tulleet
sortomme tuimusmerkeiksi ja innoit­tavat
voittoisaan taisteluun sitä vas­taan.
^
Ei ole totta, että "kunnian tie
;iohtaa vain hautaan", kuten runoili­jat
sanovat, vaan ,työväenluokalle
luokkataistelussa kaatuneitten. hau­dat
osottavat tien voittoon. -
— Daily Worker.
Quebecin sähkövoimayhtiöt, joil-a
on monopooli Quebecin ma^im-^
nan luonnonrikkaisiin Ylivoimiin,
oita ne parast^aitaa valjastavat sah-cöyoimaläitoksillasm,
koettavat vielä
>äästä vapaaksi verojenkin maksa­misesta.
/
J
mmj
Kaivo£^mPpien "ihanteelliset olot
mme eteen­päin
voiton merkefissä. Samaan ai
kaan kuin pääoman perustukset ai
kavat lahoamaan, karaistuu ja lu
jittuu vall«nkumouks(sllisen työväen
rintama. An^tkkaamme täydellinen
kannatukseinnie< Coloradon urKoolli-sille
taistelijoille. Hö ovat oaoitta
neet^ että naisiit niin hyvin kuin
miehetkin kuuluvat samaan taistcil
joukkoon. Alas kapitalistien veri­nen
diktatuuri Coloradossa! Elä-köön
taistelevat toverimme ja työ
väenluokanv kaatuneiden sankarien
eyämäntyö! — T. N. G.
Haomioila ia bao-
, -. ^^^tus ei voi sietää sellaisten provo-
^ työväenluokan enemmistön kmnouk- Icatooristen esiintymisten tapahtumis­ta,
jotka voivat johtaa poliittisiin
selkkauksiin. Mainitun ilmötiJreen
sellistä valmiutta ratkaisevaa tais­telua
varten- vM eitä ennen käy-idään
lukematon joukko pienempiä
"Meitä ei peloteltu heinäkuun
nousun verisellä alasIyömisellä!V
Tuo oli kommunistien varaama tun­nus-
valtavalle mielenosotukselle,
jota he johtivat Venäjän vallanku-moukseiixkymmenvuotispäivänä
Wie­nissä,
Itävallan pääkaupungissa.
Tuhannet kommunistit,' jotka muo­dostivat
suuren osan 300,000 työ­läistä
käsittävästä joukosta, antoi­vat
mielenosotukselle taisteluluon-teen.
Kylmässä räntäsateessa mars­sivien
tuhansien mielissä oli tuoree­na
muisto kahdeksankymmenenhel-jän
henkilön ampumisestav jä yli
kolmensadan vangitsemisesta, joka
tapahtui mielenosotuksessa, mikä
oli järjestetty fascistien murhasyy­töksistä
vapauttamisen johdosta.
• • •
Äskettäin ilmolettiin Räävelistä,
että Viron ulkoministeristö on jul­kaissut
sanomalehdissä varotuksen,
jossa huomautetaan, että Viron hai-selitetään
johtuneen siitä, että hil-
Suomen '^sosialistisen hallituksen
demokratia" tq^aa täyden toiminta­vapauden
porvareille työläisiä, vas'
taian, miitta ei' työläisille porvareita
vastaan. *
Soiahuijari ] ^
Kiinasta
OttawalaiBma päivällisillä, joilla
oli sekalaista A^erräsvakeä, soti-lashenikiloitä
j.n.ei, puhui kenJraali
Suttöh viime torstaina Kiinan olois­ta.
Tämän" kenraalin puheisiin ei
.tosin ole paljoakaan luottamista,
sillä" hän "^kuuluu niihin ulkomaalai­siin;
jotka ovat toimineet kiinalaiseii
lahtärikenraalin Tshahgtsolinin,
neuvdtiant^jina, ja jotka Kiiiian so­dista
ovat keinotelleet ifeeileen suu­ria
omaisuuksia; Kiin ' tämäntapai­set
vehkeilijät ovat kuitenkin .v^r-;
rattain lähellä imperialis^isteri val­tioiden
' sptajuonitteluja Kiina^^,
tarjoavat heidän puheensa mielen­kiintoa.
Kenraali moitti^finglantia heikosta
politiikasta.^^' Englannin myönnytyk­set
'^inialaisille ovat saattaneet Kii­nassa
"olevat englantilaiset liikemie­het
perikadon, partaalle, ja tehneet
bolsheviikeille mahdolliseksi saavut­taa
yliotteen Kiinassa. Kiinalaiset
muka kunnioittavat vain lujaa pe-räänantamatolnta
esiintymistä, jo­ten
Englannin auktoriteietti on" suu­resti
kärsinyt myöntyväisjnrspoli-tiikasta.
Puhuja jätti selostamattäy
miten Nankingih v^Uoylyt, ja muut
verityöt soveltuvat tuohon myontjr-väisyjrspolitiflekaan."
; - . . .
Herra Sutton maalasi kuulijakun:
tansa silmfen eteeif kauhunkuvia
bolsheviikien' vaikutusvallan lisään­tymisestä
Kiinassa. \ Neuvoätoliitto
Työläisten keskuudessa puheDaan
useimmiten hyvin paljon työoloista
eri ammattialoilla.. Easkaassa työs-^
sä ollen toivotaan ^ästävän helpom­piin
töihin, paremmille palkoille ^a
niin edes päin.-Tämä kaikki on hy­vin
luonnollista siitä syystä, että Jo-kaiseUa
ihmisellä on itsesäilytys-vaisto,
joka Johtaa toivomaan pav Hänkin kulki sunnuntaismpuhumas-rempia
ofbja. Mutta sitten meille
tuleekin eteen kysymys, millä ta­valla
ja mihin suuntaan tuo parem­paan
pyrkimiijen on kohdistet^va.
Sitenkd että tyytyväisenä odotamme
sitä aikaa, jolloin meidän ammatti­taitomme
kasvaa kyllin suurekä ja
työnostaja vapaaehtoisesti antaa
meille jonkun hyvän toimen. Sillä
tavalla tapahtuu odm. Canadan rau­tateillä
useimpien ammattien kes-kuudessa
tänäpäivänä. *
Mutta miten pn kaivosmiesten lai­ta,
joita on hyvin^^^Ijon suomalais-tefnkin
siirtoUusten keskuudessa?
Ollaanko oleyiiii oloihin tyytyväisiä,
odotetaanko parempien aikojen tu­loa,
vai taistellaahkof Sikäli kuin
meidän . canadalaiset olomme ov^t
kyseessä, niin ' kaksi ensinmainittua
määritelmää ovat tavallisimpia. Sen­sijaan
luokkataistelmi käyminen *ja
järjestäjrtyminen kaivoksilla on ko­kolailla
vähäistä! ^
Tällaisten olojen vallitessa saate­taan
joutua verrattain helposti ete.
ncmään luokkataistelusta' pois päjn.
Nekin jotka ovat aikaisemmin olleet
edes teoreettisesti, innpstuneitä luok­kataistelua
koiskeviin kysymyksiin,
voivat menettää innostuksensa ja
jäädä toimettomaksi. Silloin ollaan
kulkemassa siihen* suuntaan'; mitä
kapitalistit haluavatkin. Kukistaa
äänettömästi työläisten keskuudesta
taisteluhalu ja järjestäytymisen kai­puu.
Jos joku alkaa järjestymisen tar­peellisuudesta
puhumaan, niin sil­loin
saatetaan helposti vedota sii­hen,
että järjestäytyminen ei ole
niinkään välttämätöntä, koska on o-
(bonuksen) m^Ucsaminen on kapita­listeilla
sellaihen ayöta; jota-työläi­set
yksilöinä, yleensä, eivät voi vas­tustaa.
Jopa luokkatietoiset työ-
Iäiset -vajoavat dihen samalla ta­valla,
kuten muutamia vuosia sitten
eräs kuuluisa LW.Wm suomalainen
a£^taattori Detroitin autoverstaassa.
kansa/järjestötyössä kokeiltu. Moni-kiri
aäa näyttää teoreettisesti par­haimmalta,
mutta kun joutuu sitä
käytännössä^toteuttamaan, niin s i l -
lofia .huomataankin sen puutteeHi-sdudet.
Ja silloin kun puutteelli-|
snus on huomattu, pitäisi sitä alkaa
sa leimuavia sanoja yhdestä suuresta
nniösta, mutta maanantai-aamuna
oli jö puskemassa urakkatyötään
ennen varsinaisen työajan /alkua
ja sama temppu uudistui päivällis-tnnnilla.
Eikä näitä esimerkkejä tarvitse
hakea kauempaa kuin meidän omis­ta
oloistamme. Kun mainarien on
varsinaisesti mentävä työhön esinu
kello 3 jälkeen, niiti he menevät va­paaehtoisesti
jo kello 1, eli pari tun­tia
aikaisemmin. Kiiruhdetaan va.
liisemaan poria ja muita työvälineitä
ennen fcuin toiset ehtivät, jotta "bo­nusta"
tulisi mahdollisimman pal­jon
ansaittua. Sama 'suhde vallit
see työn lopettamiseen nähden.
Tämä kaikki johtaa sellaiseen t i ­lanteeseen,
että luoikkataistelu vaih-
•detaan urakkatyön ihannoimiseen,
eli icuteii mainarien kielellä sano­taan,
joudutaan "bonus-pirujen
valtaan. "Silloin ei pyritä joukkona
kohottamaan kaikkien työläisten
yhteisiä etuja, yhteistä palkkatas9a,
vaan pyrkimään yksilöinä toisilta
edelle.
Jos tuollaisesta hulluttelusta ei­vät
kärsisi loppujen lopuksi muuc
kuin ne,, jotka mielettöiriään urak­katyöhön
antautuvat, niin siiloin ei­vät
asiat vielä olisikaan hullusti.
Mt^ta kun asiat' kehittjrvät sille kan­nalle,
että urakkatyön avulla koho­tetaan
työkiihko mahdollisimman
korkealle ja sen perusteella vaadi­taan
kaikki työläiset suorittamaan
määrätyn osuuden, niin isilloin ei o-le
enään kysjnmys- mistään yksilöstä
tal^ pienestä- ryhmästä. Silloin koi­tuu
urakkasysteemi va.hingoksi koko
lomassa toisia ammattialoja, jotka o- työväelle^ Ja. usehnniit^ afia huo-on.
kuulemma jo saanut Mongolian
valtaansa ja on levittänyt vaikutus­valtansa
koko Etelä-Kiinaan^ missä
sen sadat agentit tekevät Mihoitus-työtä
loppumattomilla pääomilla.
Sutton puhui jonkun verran tot­takin.
Hän sanoi, että 99 prosent^
tia Kiinan kansasta elää äärimmäi­sessä
kurjuudessa, ja että^ Kiinan
ifläluokka kohtelee alempia erittäin
huonosti sekä että lahjustenotto
kukoistaa erikoisena perhejärjestel­mänä.
Merkillistä'kyllä, ei kenraali mai-nmnut
mitään siitä, että hän K i i ­nassa
ollessaan öli itse liittoutunut
juuri sen samaisen yläluokan kans­sa,
joka sortaa alempaa kansaa,-, ja
että tuloksena ovat ne suuret o-maisundet,
joita kenraali on -sijoitel­lut
kiinteimistöihin y.m. liikeyrityk­siin
länsiTCanadassa. B. T.
vat vieläkin kurjemmassa aseinÄssa.
Miten lieneekään, mutta useinkin
on työläisillä taipumus kuvata oma
työ- ja ammattialansa paremmaksi
kuin se todellisuudessa on, salaamaa
Ia sen pahoja varjopuolia. Ja niiri-pä
ön laita myöskin kaivostyöläisiin
nähden. Vain harvat heistä'aset­tuvat
arvostelevalle kannalle työolo^
jen, palkkojen, työpäivän, y.m. näi­den
yhteydessä olevien asiain suh­teen.
. Ja niin kauan kuin tädistä
iiniehee, osoittaa se' tyytyväisyyttä
oleviin oloihin, eikä mitään paran-nukda^
kaivata. Jos sensijaan astu­taan
arvostelevalle kannalle, niin se
ohtaa ennenpitkää^" taisteluihin.
.Taistelujen käyminen' p^koittaa rin­taman,
'lijjittamiseen, järjestsrmiseen.-
Tällaisen'tilanteen kehittyminen
vaatii; tietysti vissin vaiheen läpi
kulkemisen. Silloin ku». esim. Eu-ropan
maista saapuu Amerikan man­tereelle
siirtolaisia, niin täällä val­litsevaa
jonkun verran korkeampaa
palkkatasoa pidetään tyydyttäyäriä.
Useiden mielestä olisi siytranainen
rikos kaivoskom^ppariiaa . vastaan,
; ps ryhdyttäisiin vaatimaan; lisää
palkkaa jne. -.Kun jätämme kaikM
joutavat ylistelyt pois ja puhumme
jokapäiväisiä totuuksia, niin havai­taan
että työläisten järjestymättö-myyden
vuoksi komppaniat ^vat-ky­keneviä
pitämään olosuhteet sellai­sina;
mitä ne nykyisin ovat. Työ­läiset
4tse ovat antautuneet keskinäi­seen
kilpailuun rahanhimoaan tyy­dyttääkseen,
kun komppaniat ovat
osanneet viisaasti asiat järjestää.
mataans.vasta sitten,' kun\ ollaan jo
suinpäin syöksytty kapitahstien v i ­rittämään
ansaan. ;
Suunnilleen tällä tavalla on nyt
käynjrt canädalaisessa^;, kaivosteolli­suudessa.
Ennen ihailtu ja ylistetty
kaivosmiehen ammatti vapauteensa
ja palkkasuhteisiinsa nähden on
muuttunut päinvastaiseksi. Työkiih­ko
on kohonnut hyvin suuressa maä-rässä,
ja kaikenlmset orjuuttavat
säädökset tulleet voimaan. Mutta
palkat ovat pysyneet joksikin sa­manlaisina
tai pahimmassa tapuak-sessa
laskeneet.
Ennehkun tilanne. muuttuu vie-iäkiri
kurjemmaksi, tulisi kaivos­miesten
ryhtyä joukolla harkitse­maan,
mitä Voitaisiin tehdä olojen
korjaamiseksi. * Miten suhtaudutaan
vastaisuudessa urakkatyöhön, unio-kysymykseen,-^
m. seikkoihin. E l ­lei
mitään parannu^ ryhdytä oloi­hin
hankkimaan, hiin. vapaaehtoises­ti
niitä eivät myöskään kaivoskomp-paniät
tule «antamaan. \
Eiköhän asia olisi Jharkitsemisen
arvoinen? — Mainari. "
parantelemaan tavalla tai toisella
Meidän, Canadan suomalaisen työ­väen
urheiluliiton järjestöllisessä ko­neistossa
on, allekirjoittaneenr mieles­tä,
eräs epäkohta, joka sietäisi ottaa
käsittelynalaiseksi ja koettaa se mah-dollisuuden
mukaan korjata.. Tar­koitan
nimittäin jäsenmaksujen kan­to
järjestelmää. .Allekirjoittajan mie­lestä
se ei nykyisellään^ kuukausi-maksumuodossa,
vastaa oScein tar­koitustaan.
Kuukausimaksumuodos-sa
siiuä Hmenee suurin epäkohta sii­nä,,
ettei jäsenmaksut useinkaan tule
säännöllisesti jäseniltä maksettua
enempää kuin jäsenldrjureilta sään­nöllisesti
perittyäkään. Ja siitä on
niin seuroille kuin myöskin yksityi­sille
jäsenille suurta haittaa. Seuro-jemme
jäsenistö kun nimittäin on
melkein suurimmalta osaltaaA pai­kasta
toimen liikkuvaa ja niiriollen
jää usein jäseniltä, toiseen paikkaan
siirtyessään jäsenmaksut rästiksi,
josta johtuu, että jäsen om silloin
menettänyt edustuskelpoisuutensa.
Kuukausimaksumuodossa ovat jäsen­maksut
myöskin mUnlenkin ^ u r i -
töiset ja haitalliset hoitaa, joten sii­tä
pääseminen olisi niin seurojen jä­senille
kuin inyöskih virkailijoille
tervetullut uudistus.
Jäsenmaksujen kannossa parem-malle
kannalle pääsemiseksi ehdot-taisinldn,
että siirryttäisiin n ^ vuo-sikorttien
käyttööm Siitä olisi se
hyöty, että nykyisistä vaikeasti kä­siteltävistä
veromerkeistä päästäi­siin
ja toisekseen seurojen jäsen-kirjurien
ei tarvitseisi koskaan las­kea,
milloin " jonkun jäsenen mak­sut
ovat>«ästissä, jkun maksu olisi
vuosikorteilla tapahtunut vuodeksi
kerrallaan. Uusien jäsenieii liitty­misen
varalta biisi käjrtettävä eri­koisia
n. s. liittymiskortteja, joihin
henkilön liittyessä Merkitään liitty­mispäivä
-ja peritään ^maksu sen mu­kaan,
mikä vuoden loppuun liitty­mispäivästä
tulee. Vuoden alusta
luonnollisesti saisi hän sitten taval­lisen
vuosikortin. Vuosi- saxboin
kuin liittymiskortteihin on merkit­tävä
Beuran nimen lisäksi kortin
omistajan nimi ja. vuosikortteihin
lisäksi erikoiselle sarakkeelle, mistä
vuodesta saakka hän on liittoon kuu­lunut.
Liittymiskortit jo itsestään
näjrttävät, milloin jäsen on liittoon
liittynyt. Vuosikortteihin olisi myös­kin
jätettävä paikka miluh voisi mer­kitä
jäseneti. mahdollisen mputtumi-*
sen seurasta toiseen vuoden' var­rella.
.
Toroiäon
OMsikohah^^^^^ uu­distukseen?
Järjestöelämässä on usein sellai­sia
puutteellisuuksia, joita huoma-
Yleisesti levinnyt n.s. ^säpalkan taan vasta sen jälkeen, kun oh ai-
Meitäkin on muistettu. Eräs '*to-veri"
i.w.w däinen oli meidät muuta­ma
päivä sitten haukkunut patalu­haksi.
Olemme kuulemma tehneet
syntiä pyhää I.W.W :liittoa vastaan,
arvostelemalla tässä joku aika sitten
eräitä heidän "järkeviä" edesottämi-siaan.
'-^//:
Muistaaksemme me sanoimme, tai
oikeastaan kuvasimme siihen suun­taan
eräitä tuplajuulaisip, että heil­lä
on tapana joskus innostua hiukan
liikaa toisia kanssaveljiään haukku­maan,
varsinkin niitä, jotka ovat
heidän kanssaan erimieltäl
Nyt olemme saaneet maiaittuun
väitteeseemme kouraantuntuvan to­distuksen
erään sudburylaisen tup-lajuulaisveljen
suun -kautta. M.m-.
hän oli haukkuissaan. ottanut alle­kirjoittaneen
vaatimattoman persoo­nan
aivan kehdosta näihin päiviin
saakka muka ruotiakseen, vaikka
sanottu honkilö -^i tunne allekirjoit­tanutta
edes ulkonäöltä, saatikka
sitten persoonallisesti. Hauska vaari
•Meltämätiä. Ja tyypillinen tupla-
Juulainen. Kyllähän meillä tässä a-jallisessa-
eläniässä on tullut tehtyä
kaikenlaista " ^ t i ä " ; vieläpä saat­taa
pahennustakin aikaan vastusta­jiemme
seurakunnassa, mutta veli
juulaineh oh vain . erehtynyt siinä,
ettei hänellä ole hajuakaan meidän
"synjteistämme". Hän \>n lasketel-i
u t j ^ l t a ja tulikiveä päällemme a i ­van
syyttömistä asioista. Ihan kun­non
tuplajuulaiseeh tapaan. Joka
todistaa, että sillä suunnalla ei olla
kovin nuukia poikia valheenkaan vil­jelyn
suhteen.
Muuten emme tätä veljen taka-käpälilleen
nousua "^Ottaneet ollen­kaan
pahaksemme. Päinvastoin o-lemme
iloisia, että meidänkin vaati­mattomasta
työstämme on jotain
hyötyä. Sanotaan, ettei ole koiraa
karvoihin katsottava, ja se pitää täs-s^
cin suhteessa paikkansa. Veljeä o-liamme.
pian luulleet ihan oikeaksi
ihmiseksi, jos olisimme ottaneet lu­kuun
' -vain hänen ^ulkofpuolisen ih­misen
näköi^Tytensä, mutta kun han
Kaikki kortit .lainattaisi ja ja­kaisi
seuroille. l i i t t O i veloittaen nii­den
perusteella tavanmukaisen liit-toverön.
. Samalla, jos tällamen vuo-sikorttijärjestelmä
otettaisiin käy­täntöön,
voisi ^ myöskin muuttaa kil­pailuihin
ilmbittautumisvelvollisUut-ta
siten, esttä jäsen, joka sattuisi o-lemaan
toisella paikkakunnalla, tai
oikeammin tpisen .seuran aluee.Ua',
ja siellä sattuisi olemaan kilpailut,
niin hän voisi ilinan..muuta jäsen-corttinsa
esitet^yään ilmoittautua
cilpailuihm. Luonnollisesti edellyt­täen,
että se tapahtuu ikilpakutsussa
mainitulla, tavalla.
Lähtemättä enää'pitemmälle puo­lustelemaan
vuosifcorttijärjestelmän
etuisuuksia nykyisen jäsenmaksukan-non
rinnalla, jätän asian liittomme
kaikkien , yksilöiden harkittavaksi
ia luonnollisesti myöskin lopullisest
päätettäväksi. Muuten voin maihi.
ta, että nKm. Amerikan LSU on
ottanut vuosikortit käytäntöön. Tut-kikaa
siis kaikkia seikkoja ja jos
asialla näyttää olevan kantavuutta,
niin otetaan se ensi liittokokouksessa
päätettäväksi' —• d.
ToroBtoV - Snomalaisen Seanm
NajrttSmo edttää lauantaina joo-luk.
3 pmä alkaen kdo 8.15 yhden
parhaimmista yhteiskunnallisista
näytelmistä "Hienoja höyheniä" 4:
ssä näytöksess^ Kappale on kau­nis
ja samalla hyvin jännittävä.
Kappale kuvaa aivan nykyaikaa!
Kuinka nainen rakastaa miestään,
vaan kun hänen täytyy mennä kui*
tenkih nykyisen muodin mukaan,
niin tosiasia ph, että mies joka an!
saitsee 35 dollaria viikossa palkkaa
ga ovat laittaneet oman kodin, jou­tuvat
kieltämään itseltään paljon.
Jos nainen ostaa kauniin puvun ja
hatun, täyt^ ehdottomasti jättää
jo maksuja suorittamatta toiselta
puolen. Mies työskentelee kemisti^
nä sementin tarkastajana sementti-yhtiöllä.
J a hänelley tarjotaan tilai­suus
hankkia itselleen suuri summa,
jos .antaisi mennä huonon sementin
hyvän sementin asemasta. Vaan
ioska mies oh rehellinen pohjaltaan,
niin- katsoo hän sen suureksi rikok-seksL
f Vaan vaimo, kuullessaan
minkälainen tilaisuiis heillä olisi tu­levaisuudessa,
vaatii miestään suos­tumaan,
vieläpä uhkaa avioerolla.
Muuten mäinitseU^ että ei tämä
nainenkaan ole mikään huikente­leva
luonteeltaan, vaan ei ajattele
asiaa enempi' siinä tilassa. Hänet
ori sokaissut nykyinen muoti. Joka
nykypäivinä sokaisee hjrvinkin jär­kevän
ihmisen.
Niinkuin jo alussa mainitsin, on
kappale äärettömän kaunis ja hyvin
yaihteleva. ; Kappaleen nimi. Hieno,
ja höyheniä kuulostaa huonolta,
vaan älkää täs^ tapauksessa ar-vostelka
nimeä, vaian uskokaa minua,
että kadJfte jos jätätte tämän näy­telmän
katsomatta.
Ja toiseksi. Mitään uutta kappa­letta'
ei tulla esittämään ennenkuin
jouluna, joten tulee taaa^ pitkä aika
ennenkun näette kappaletta.
Täyttäkää siis haali taasen täy­teen,-
ette-varmastikaan tule sitä ka­tumaan.
'— .•H-4-ri.
tto&ia
säkin, niin — sananlasku on näyttä­nyt
pitävän kutinsai
Vanhassa maassa ^'ouduimme en­nen
vanhaan paljon tekemisiin hih­hulien'
kanssaj, kun satuimme asu­maan
'samalla paikkakunnalla hei­dän
karissaan ja häinoUen meillä bh
—- sallittakoon tässä vähän ttseke-humistakiri
— ko(kolailla hyvä ko­kemus
heidän käsittelyssään. Jä se
on - sangen yksinkertainen- konsti
Antaa- heidän paasata aikansa yksi­nään,
niin lopulta ne nukiahtavat o-maan
mitättömyyteensä. Ihan niin-kuux
lehmän häntä, joka aikansa
huiskittuaan-'kalkkaroituu j a lopuk­si
jää riippuniaari alaspäin kum ikui­sesti
seisovan seinäkellon heiluri.
Tämän maan eräille hihhulimai-sille
tuplajuulaisille^on annettava t i ­laisuus
samanlaiseen huiskiriiiseen.
Antaa heidäri -ralehdella niin paljon
kun vain itse tyklääyät — siiK ei
meille ole mitään : vahinkoa, ^^llä
kansa jo yleisesti tietää, ettei hei­dän
puheissaan ole oUut siteeksi­kään
totta* enää pitkiin aikoihin.
•Heissä kun on paljon sellaisia hatun
alta myhnähtäneitä, jotjsa pyhässä
juulaisuudessaari riäkevät pikkU-Uk-köja
joKaisessa tiemntkassakin/ -
Joopä joo. Niin jotta: annetaan,
kansa, heille anteeksi heidän edes^
nyt • on p^astanut sisäisen minän- ottamisensa, sillä he eivät tiedä.mitä
Nrioriton .toimintaa. T.k. 20 päi­väksi
oli Arthurin nuoriso-osasto
kutsunut koko piiriä käsittävän neu­vottelukokouksen
Arthurin osaston
talolle. Kutsua' oli noudatjtanut nel­jä
eri nuriso-Psastpa, nimittäin Pt.
I^illiamin, Intplan jfe Kivikosken
nuoriso-osastot sekä ema osasto
miupdpstaeri neljännen.. - Kokouksen
avasi A. Beqk, selostamalla syitä
jä eri nuoiiso-psastpa, nimittäin Ft.
^än askeleen pttanut, samalla ke-hpittaen
kokouksen valitsemaan tar­vittavat
virkailijat. •
Puheerijphtajaksi valittiin A. Beck
ja kirjuriksi L. Pmttinen, valtakir­jain
tarkastuskomiteaan valittiin
kolme, samoin .ponsi^omiteaan kol-me^
TEnsimmäiseksi luettiin eri osas­tojen
alustukset kokoukselle, joista;
erisimmäiseksi sukeusi keskustelu o-riian
piirikoiriitean muodostamisesta,
jota ei ole" ollut ollenkaan ennen
tässä piirissä nuoriso-K)sastoja yh­distämässä.-"
Luettiin myöskin kirje
nuorisoliiton tp. komitealta, jossa
torvehdittiin meidän alotetta, sekä
annettiin ohjeita yhteistoiminnan
luomisesta: eri osastojen keskuudes­sa.'.-
; [ '.-
Kaikki puheerfVuoroiJen käyttä­jät
Icannattiyat tällaisen yhteistoimin­nan
luomista. jPiirikomitean toi­meenpanevaan
komiteaan päätet­tiin
valita 7 ja-laajennettuun komi­teaan
: On jokaisella nuoriso-osaistol-la
oikeus valita yksi edustaja. Toi-meenpaneyari
komitean kotipaikaksi
päätettiin Port Arthur.
tekevät,' Kun ovat poliittisesti ^ n -
takeettomia.
; * ^'älle yhtieiselle kansaUe muuten
kuuluisi pitävän ilöioittaa, että Va­pauden
tilaajamäärä on noussut
noin pyöreissä luvuissa sanoen kah­deksalla
sadalla sitten ryntäyksen a-lettua-
Niin että ^ olisi ijhdjttS.-
vä pimeiseeln ponnistukseen parin­sadan:
taipaleen katkaiseniiseksi, jo­ka,
vielä priiöttuu lähimmästä päär
riiääi^tä, ta se muu­taman
parinsadan^nden tilaajan
hankkiminen luullaksemme ole edes
koyinkaari ' suuren ijrön takana.
^i^kksL lehdellemriie onfcm vihne ai­koina
siinnyt useita^ uusia vihamie­hiä,
niin on kuitenkin ystäviemme
Juku noussut niihih verrattuna sata­kertaisesti.
Sitäpaitsi vihaniiehet 0-
vaiu porvarien leiriin Icuuluvia, jo­ten
asia on atä myöten selvää. Leh­temme
*kun~ ei nimittäin ole tarkoi­tettukaan
porvarien,saappaan nnoh-jaksi,
-vaan rehellisten työläisten äa-ncnkannättajaksL
—• Niin että —-
nostetaanpa, asiamiehet, tilaajamää­rä
jouluko tuh^teeri.Sfllä annatte
kaikkein parhaimman joululahjan
työväenliikkeelle. Ja saatte porvarin
ja nosket söjcä muut tuplajuulaiset
ärräpäiselle joulutuulelle.'
, llnpporaaran lAo.