Vapaus, November 12, 1930

              Keskiviikkona, marrask. 121
r.r>^«<Tm CDomaUiira tr^rintös ainoa iiBenlcuiiutuJa. n»«*t77 Snd
j^<M7|M> Oi>t.j fcjiJljViin. pciut sannnoUi- ]a mäirittriai jabU{ii<n£ä'
.^^ -TAPAUS (Liberty)
- ' Vorlsers. m CuuuU. Pabtuhed duly at Sodborr, Ontario.
7^ per.col. inch. Mioitmira eharje for »iojla iiuertJo», 7Se. the
\Wtiiam amoox U>e FiniiLU& people in Canada.
[tfffTJkilJlltalippa ia pamo oouusa tal«iu £tm Streetillä.
LTa«9^. äBox.. m, Sodbnrr. Oat.
...gJ!»?-.'
;;Jflatr-^'%>oumtu« 535W. — Kiriaianppa 2387W.
rti^.-«ori:, adrertucmenti. ete.) 10J8 — Editor 53fiW. — Boolutors 2387TP.
- V!t.t. • ^ • — :—. ;
" • ILMOTUSJIINNAT VAPAUDESSA: '
Lena. S2JX> Icalui kertaa. — Arioliittooa meaneille onnestolTotoluet
:j,-r>f^Mpaunanitoilraotaks«t SOc kerta, S1.0G 3«kertaa. — STntTmäilmotakaet flJ»
i^|hMS^^ A»ä5oep«jmo|«k^ I3.0O kerta. l34»_kaM kertaa; '-J^^^^lO^
"VlidaltiuiJmotukaettZitp kerta. SOc liiUrcCakfa iii($>*länaecl£i tai moätÄrl^Itl.'
- Jk-«äMeiliBalnkaet ^Me fcerta. SI.00 kolme kertai. '•~^'TUapE£nliaotuJtöl
-^iteglfMiaMi^ lälietirtiava- niDoiu.liinU-eiuk2teet».'- - - - - ^ ^ -
• TILAtSin>NAT: ^
'•^•r^jat.-.Jfi:Sb^.iVk.,:t.\~i.ix \ Vk. i\SX). — Ybäraraltojliin Ja Soooeeo «ekl osa-
;lytk>^.tCJ)0, 6 kk. $3.50 ja 1 kk. >1.00.
I » J. ' l r.'AM,»t»t.
Jtookatorc add; Pnntihop: Vapaat Building, Elm Street,
ta hjBraddrAued; Vapau*. P.O. Bo» 6?, Sudbarr, Ont.
'll^Vette miUom: tiliaiua caa Tastautta ensimiiiaeea kirjeeieenne, kirjottakaa o.odelleeo Uikkeeo.
" »r pefaoanalbaelta mtnelUi 3. W. Ahlgvitt. xliikkcenhoilaja. • \ ^
Untaan taisteluun kajiiellq rintgniallq
föskbviiiiP^T^lSvda" kirjoltaa:
»iiieep- t^stelu jyrkän nou.sun
5-vuoti«kaMden toisen vuo-flöpiAla
ja jcolrnannen vuoden
iyfoölla vaatii rautaisia her-
'Ki^leraksistä bolshevistista kes-yyltä
ja taitoa suorittamaan
iiimutkaisia manpveriliikkeitä.
' neuvostovaltion, epäilemältö-yöitot
.sosialistisen rakennus-pri
^loilla s,aavat aikaan peto-
Ui ' vihaa avo.imien luokkayi-i^
tfmni&'Mholta maamme si^
'.'jä ulkopuolella; pakottaa
idirehtimäiin' interve^tsioni-
Htelmis9aän, aktiivisessa tihu-
'^^assa^n, iiiin historiassa en-,
jliiUumattopaan hyökkäyksen
iidfet yh^'Tiii^elleen hdrjutla-iPcupoWarilU6ia
kerrostumia
ime, joidenhorjuntojen
ena on 'proletariaatin clik-
,53 'l^iuioden aikana oHcel
«^Pjl^itsioijin fraktsiaryh-taistelevat
yksitellen sc-kanssa.
Näiden konferenssien tu­loksena
paljastui avoin valmistau­tuminen
Puolan johdolla hyökkä­ykseen
Neuvostoliittoa vastaan,
jonka rajamaa Puola on. Tässä
yhteydessä • o& kiinteästi sidottuna
Suomen tilaqne ja yleinen reuna-valtojen
möhilisoiminen, fascistihal-lititksien
kantta aseelliseen impe-rialislieii
hyökkäykseen Neuvosto
liittoa vastaan.
"Pääasiartlisimpana vaikuttimena
;ähän on luonnollisesti nopea viisi­vuotissuunnitelman
toteutuminen
josialislisessa rakennustyössä Neu­vostoliitossa
ja sen suunnattomien
saavutuksien merkitys työläisten ja
talonpoikain hyvinvointiin, sekä
Vaikutus Neuvostorajain ulkopuo-
|ell«, samanaikaisesti kuin nämä
maat ovat lujasti^kapitalistisen ta­louspulan
puristuksessa, osann
yleismaailmallisesta kapitalismiij
taiouspulasla, jonka seuraukset
joutuu kaikkialla kärsimään työ
läis- ja talonpoikaisjoukot.
Näissä oloissa käydään juuri nyt
vaalitaistelua Puolassa. Työläisiltä
ja talonpojilla, sekä vähemmistö-kansallisuuksilta
on fascistidikta-tuuri
estänyt kaiken julkisen toi,
rainnan ja esiintymisen vaalei.ssa.
Täten on selvää, että vaaleissa ei
ole kysymystäkään n.s." kansanval-lasta,
mutta sensijaan sallitaan vain
hallitsevan luokan diktatuurin ja
terrorin tunnustavien puolueiden
esiintyä vaaleissa. Työtätekevien
ääni on kokonaan tukahdutettu,
fiillä Puolan sosdem. puolue on
yhdistynyt kiinteäksi .kapitalistisen
hallinnon osaksi työväen luokka­etuja
vastaan. Illegaalinen Puolan
Kommunistinen I^uolue johtaa työ-
V . 12 No. 267 —1930
Eikä ole mitään ihmeellistä siinä.
l a a : ja .alonpoikia v ^ l l a n U . o - " » « ? f Ä Ä ^ " " - ' ^
' l ^ j ^ ^ v a e ^ckeskehään liittoja-
,^^«ew|;'*Ieninilaistä johtoa
' i^o^cbimtimsinin ja kansalais­iaan-':
Vuosin| xt^mä pikkuporva-lisBt
|pjrjmp^ftt ^ ^ o u t u i v a t "va-
' istokomi^ilnlsmiin", peräti
lojaj^lllsiin fraaseihin ja
tfi^^bnin- anarkis-
" i i v l e t t ym yksiin; tä-ik%€?
l ovivahteet löy-inili&
n "raivok
coyiss^a, milloin de-
»•^ntralisfnift ryhmään
'•. 'J^puoloe-liberflaleissa".
^ *J||^c>lihaja Pravdan'"
*|4iSf|8äK tuotteissa. Nepin
^^Ifj^kismin- pikkuporvarilli-
V' jot^f"^* myöhemmin; vie-ij^
hun rnensheVistisille
tl^ifiiDukselUsillc ascn-
_e^tH^'^Jttivät vaihtaa puolue-äittoi
jälleöni^^
|(&|>]^ämisen kauteen sai
p^^|uij^fiku||öfvarillis
||l|tt;;^OTJuntaa^ löysi-jeÄsa
2l3diokin muodostu-
' ^ I j l l l Ö i i i v ^ trots-
-*-;JÄ>p^nin|i:adin ojjpositsio
' ' i o ^ i i a R ' v ^ . ; : - ' I '^ Ipkakuon
h t i
puolueen jäsenet uudelleen pelas­tusta
fraktsialaistelun teillä puolu­een
päälinjaa vastaan.
Plistoriasta he eivät ole oppi­neet
hituistakaan. He ovat pako
letut tarttumaan aseeseen, jonka
on vasta heittänyt sirpaleiksi sär­jetty
fraktsiaryhmä. He lainaavat
todistelutapoja eilisiltä vastustajil­taan.
Trotskilaiset oikeistolaisilta»
oikeistolaiset trotskilaisilta.
"Vasemmisto".syyhelmää potevat
ovat millä hetkellä tahaiusa yalmiit
liittoutumaan oikeistolaisten kans­sa.
He kaksinaamaisesti iiniottatiat
olevansa sq.vftsfq pnQlu^en pqälin
jqh, kanssa^ sqa^g^^aeen • vapaat • kä­det
taistelua varten. He unohtavat
menneen ajan raskaan opetuksen,
ylenkatsoya.t «en tpsiasiail, että
vähäisinkin puolueen yhtenäisyyden
horjuttaminen, mikä tahansa puo­luekurin
rikkominen' on Tikqs, joka
saa luokkavihoMisemme riemuitiie-maan.
.
Tämän takia pupliieen qn oltava
sflälimätön möisi» baksinaammsia
kohtaani
Puolue karkotti riveistään Rju-tinin.
Tgmäij päivän lehdessä op
julkaistu Keskus-KontroHikoniitean
päätös Nousinovin (kauppiaari po­jan
) ja Kavraiskin (ent. aatelisen^
tilanomistajan pojany erottamiset-,
la puoluben riyeistä kaksitimmm;
,s^n,, pupi^evastl^n: ji^^
nan' takia. '• ^- . ' •
Puolue ei voi' sietää -riveissään
hehkilöitä, jotka pAolueeri' selän
täkänä punovat ejpät^hellistä ja
iiitrigaanista. td^teluyi^|c^^^^
een linjaa ja puol ueen johtpfl vas­taan.'
"'•
Puolue käy taistelua kähdiellä
rintamalla. Se p§kee, yar^Uikin
paljastetun kondratjevilaisuuden
yhteydessä, mitett suurena vaara­na
ovat oikeistolai^. 'Mutta se/jka pitäjjeet. Ilaailn vupkraamlsta
uksellisten etujensa puolesta tais­teluun.
Suomalaisten 'työläisten kaikki­alla
maassa on osallistuttava tä­hän
protestiliikkeeseen, järjestettä­vä
protestikokouksia ja otettava
osaa yhteisten konferenssien jär­jestämiin
prolestililaisuuk^iin. Pro-teslilausunnot
on lähetettävä Puo­lan
pääkonsulille Montrealissa ja
Canadan hallitukselle sekä työväen
lehdissä /julkaistavaksi.
Alas Pilsudskin fascislidiktatuu-ri.
f
f
Alas neuvostovastainen taantu­muksen
rintama!
Puolustakaa . NeuvostoliiUoa ja
taistelkaa imperialistisen soddrt
muuttamiseksi luokkasodaksi, työ­läisten
ja talonpoikain vallanku­mouksellisen
hallituksen muodosta­miseksi!
— A. T. H.
Toronton suomalaiset oikeisto^ estävät
'iän vaflankuipou^^
Vieton osaston
siitä. SoUvicn Jumalattomien liittq
sai pitkän, "ailtaa, t^ftella Mipjerkifol
uskonrioniraiialsen;. Isasvatu^e^ puo­lata
kDUluispa. I^ysyipys oU sUtä.
imkj^-t9t9BJt§ttava:- p.?. Ipsvatusta il-
Kun tänä vuonna ryhdyttiin vai-;
mistamaanIralshevikivallankumouk-sen
13:ita vuosimuistojuhlaa, pyysi
Koniimunistipuolueen piiritoimikunta
Sfuomalalsen Järjestön Toronton
osastb;n iiaalia "juhlap viettoa var-t^
ii. IClrJeen lisäksi oli suusanalli-sgstl
neuypl^eltu Johtokxmnan kans^-
köyhät tjMonpojat ovat armottoman
talouspulan piurlstuksen alaisena ja
nälkiinnyttämisen edessä. Canadan
hallitus laatu lakeja saartotarkol-tuksessa
Neuvostoliiton tuotteita vas­taan.
Työläisjpjikkojen ,on protes-teerattava
näiden jyhllen kautta ja
yhdistettävä tämä monien satojen
nykyään erittäin laajalla rint^nuil
Ia. että tätä nykyä iJ.-liiton so­tivien
Jumalattopnien Uittoon kuuluu
yli milj. Jäsentä. Joku aika sit­ten
oli sanomalehdissä uutinen: mu­hamettilainen
kyläkiinta ryhtyi sian­hoitoon!
Eäinenkuin tällainen oli
mahdollista, oli suoritettava arvaa­mattoman
sitkeätä vallankumouksel­lista
työtä vuosisatojen aikana juur­tuneiden
uskonnollisten' käsitteiden
irtirepimiseksi. Siis niinkin taj^ap^-
juisi&sa joukoissa kuin muhametti­laiset
on lyöty suuri aukko väestö-joukkojen
uskonnolliseen maailnii?!-
katsomukseen. "Jumalatöp liike ba
muuttunut joukkoliikkeeksi", — kir­joitimme
me joku aika takaperin.
Tämä nykyään seivästi näkyy kolle)c-tivisoimisliikkeen
yhteydessä Ja
rpinkälaisia iDrovokatsionihuhiija ee-kä
taruja, kulakit, entiset öiunkit
Ja kirVonmiehet levittelevätkään kol­lektiiveista!
Joko Ije'pelottelevat ta-iar\
poikia, että Rooman paavi järjes­tää
.xLstiretkeä tänne, jolloin kaiklci
kollektiivien hallussa olevat )uÖ3-
iarit cn taas palautettava inxmkeille;
tai puhelevat sellaista, että Jos'sain
paikkakunnalla eräs kommunisii
suuresti katui syntejään ja nieni
luostariin munkiksi; tai levittelevät
huhua, että 5-yuotiskauden Ippnssa
antikristus pääseen valtaan ja ppi-tetaan
jokaisen otsaan Ja. fcäsivarp!u^ vitään kapitalistisen
viisikulmainen tähti; tai parhaiippa- Juuria, on tarpeellista, ettänekjji l'»-
na sadonkorjuun iJkana agiteeraa- deologlan juuret, jotka pyrkivät las-vat,
ettei tarvitse-viljaa korjata, sil- ten tajuntaan, —mitä ipyrkyilislm-lä
antikristuksen valtakunta on Jp mät' Ja itsepintaigimmat Jät|;eet. >—
alkanut; tai puhuvat, ettei ole Otet- tulisivat poistetuiksi kouluin ponnis­tava
paperirahaa. Yrittävät e^tää tuksllial "
kaikkia puolueen Ja neuvostovallan j V-IKfitysti, ottaenHiuomloon läheisen
man uskontoa, vai onko tarpeen, et­tä
koulu aktiivisesti irtirepisi uskon-nen
vaikutuksen, Jolle lapsi on alttii-jia
pef^e^ä, joka'vielä ei • ole us­konnosta
etossa; kadulla y.m.s. Me
piemme päässeet joihinkin tulok­siin
tässä suhteessa. Mnttaon äsket-t|
ip ihiiestyftyt välistusstsiaiQ K K :n
uusi koulujen ohjelma. Niissä-häh-d
p n alyaii ituijft tiseaipman vuoden
•ijiittaista harppausta taaksepäin; Al­keiskouluja
varten laadituissa ohjel­missa
el ole sraikään vertaa uskon­nonvastaista
ainehistoa, mikä dli v.
tf2t7--^2r;phjein^ i^Cqko neljännen
pplfivuoden ph^ehnassa tavatsiaii «s-
^jiinonVastaJst^ ainfihistoa vain yii-
4ep teem^ — "Veljeslfansalllsuu-tsfmme"
-r-' seuraavassa kohd|i?ad:
"i^ukutaidottpmuus; taii^ausko ja rik-
^Itten seka hengenmiesten yalti
joku määrä. Jos siis Joku osasto ei
syystä tai toisesta tätä lehtistä saisi
voidaan asiassa kääntyä aluekopii-
; tesn puoleen. '
6. J . aluekomitea kehpttaa Jokaista
tämän alueen osastoa perinpohjai­sesti
tutkimaan sanottua lentoleh­tistä.
Osaston virkailijoiden tules
Jiuolehtia että Jokainen jäsen saa
sen. sekä kutsua osaston kokous kes-j
^ t e l e n i a ^ Ja hyväksymään, sekä
käytännössä pyrkiä toteuttamaan
siinä,esitetyt asial. Samalla huomau-tamm^
vielä toerran vimie ^ v ^ en
alueen neuvottäluk(ikDUksen pöytglkir*
Jojen suhteen, että myöskin ne ot
Jaettava ja totkittava rinnan tämän
tp^innan olaeep kanssa.
;IS. Ji 4:nnen alueen Aluekomitean
puolesta. — H. Elimen.
J i ^ WuTaB oa&a-ielma
'
C. TULm siipm. iaos-ton
seuraille
Vii3ieisen .liittokokouksen päätök­sen
igukaisesti päätti iiittotoimikun-ta
juUsfa.a^ s.eurpjen haettavaksi
myös^in^ liiton mestaruuskilpailujen
. Jäjr' Jest^mispiKeuu' en yli-ikSmichillc
^jaM^aaif kapital^Mt ^ hiiijdpssa, joka kehpitetaan
ävj^tlyat; työtätekevien rli^tb^". Koi- liiton seurojen johtokuntia huomi-mantena
pppiyuonnV on myöskin PP» ottamaan 'mestarpHskilpailyja
ij^kpnjjonv^staista albeiflstoa annet- järjestäessään,
tji vain kali^.esBa kiäidässa ja, perä­ti
pintapuPli^^ti. ^tiyien Jumalax-tpsipieii
ilittp ei ole ^vallannut vielä
£4ile kui^luvaa osaa i^euyostpkpulus-sa:
Mutta juuri' sosialistisei^^^raJ^en-nustyön
tässä valheessa, kun ijctiije-
^a j ^ pä^tö? tehtUn kolinatta viik, ^tuhansien työttömäin taisteluun
koft epnen Juhlaa. Ainoastaan pari
jqlfitpkiLnnan jäsentä silloin epäi:pi-yät.
. IfciilV kiiitenkin osptettiin et­tä
seilais^sen ei ollut mitään Rasial­lisia
perusteita. Kauppalan puoJel-la,
missä haali sijaitsee, ei ole po!!c-keuslakiakaan
minkä Toronton po-lilsikpmissionl
laati Torontoa var­ten.
Näin ollen tulee poliisit käy-njään
uhkailemassa kpten edellisillä
kertpillaiin, mutta se inerkltsee yaip
fitt^, Jotkut, herraskaiset psastpn Jä-
;^e^tv y p t ^ hi^kfih h^os:tu-n^
elta y^Uän aikaa. sitten vielä
y ^ i ? tingassa tehtäisiin samanlai­nen
päät^3 kyin on Tproptossakin,
nUii sekin" vöJsi merkitä vain ylei-
Geh haalilupakirjaii kieltämisen seu-jaavalle
viiodelle. Tämä el kuiten­kaan
muuta estä kuin ulos vuoknia-misen,
sillä osaston omassa nimes-sSi.
saa maakuntahallituksen lupa­kirjalla
pitäf kalkki teatteri-esityk-ifp,
' tkn^sit ja iltamat, siis k^ik-
,fce^ mitä öie olepune tähänkin saak-litj..
typJäis-Qppoöitsionin
y||[a vihdoin X V j a XVI
»Ifäici 'Välisenä aikana
|lyS|||i;P^
leisiiolaisia jotka
^iiSpgehiieja puoluees-
Vjoihin luokkävihollisem-immat
toiveen-aiköiha
luokkataistel un
ujisen, ihterventtien *puris-
J^ja - kansantaloudessamme
7;eh; Toittpnrattomi^
I paikkojen aiheuttamien
teii johdoista, etsivät eräät
näl^e ipyöslciq näden hoi^jurinan,
jotka ''väsekftustdV-iiäamäTin allia
ovat huomenna valmiit solmiamaaii
lUtph.:oikeistojai^tsj^.^caijssa tais-tellakseep
leniniläistä: puoluetta ja
XVI puoluekokouksen laatimia
päätöksiä vastahan. ^Kaikkia näit^
horjahteluja i<'^ti oii pu6tue«^
ratkaisevasti Iypi;^yä> 1
Puoliie tulee. laUaisetnaan tiel-tääri
kgikki ne, jptka hMtitsem^^^
,voittgapifne., jfftka sotkevat pjrole-tariaatin
jalkoja,. kenelLe ei ote ta-,
mä nousu voimien niukaistä. St
nojautuu tässä 2 miljoonaisen jä­sen
joiikon tahtoon, koko työväen­luokan
ja niUjopinen konektivi^tien
tahtoon, jotka, sankarillisesti v<>itta
vat vaikeuksia, tässä kahtavuudel-,
t£ian, tempoiUaan ja yoiloiltaanf
njaailmassa ennpnkuuluniatlpnias
sa hyökkäyksessä.
fn,; yiikkojä sitten valmis-
.|; suunnitelmat • erikoiselle
anjalle Puqlian fascistidiklä-
* ipittamia.^t vas-viikon
-kuluessa, mar-päivästä
alkaen. Eri
letääii: työväen järjes-'
.konfiererisseja ennen
^ s i m ; Torontossa pi-
Tari(?n^konferenssi 't.k.
vää, fi;^sih tehtävänä suun-
910 c^'l^^ko'^'^Men pitämis-
——t"fsuuksien keskuudcs-
V 23 päivinäj ja kan-
7 i Joukkbmielenosoitus
kuslan»
3p7^^^i;i^&iä kaijjiilla kielillä ja
iS^ij-^Kiä ainehistoa-kaikkiin
rv**"-'• •"£ ••-
iiHvi--i^^"^^^"' asiaa ;;koskevanac»
hississä öji ^nahtayanam
kuukausia sitten ilines-
,ölan tyOTaenjärjestojen
Jjii diktaattori Pilsuds'
1'-.'
p^::;?^ • m e n n e s - ^ ukrainalaisten
sä riistänyt latomuksen, joten l^r-joituksien
tila joutui tulemaan tyh­j
ä n ä . . . Työläisten järjestöjen toi­minta
on tukahdutettu samalla ta­valla
kuin Suomen porvariston fas-cisti-
lapualaisliikkeen hallituksen
taholtakin.. Erikoisesti osoittautuu
eitä Puolan alla olevat vähemmistö-kansallisuuksien,
kuten ukraina­laisten,
valkovenäläisten, juutalais­ten
y.m. toiminta on kojconaan
puristeltu maanalai§u)}teen, olipa;
kysymyksessä vallankumpukseUisel
järjestöt tai puhtaasti kansallis­liikkeet
ja järjestöt. Sotilaskomen-to
ilm^epee ejiittäin jpltoäna n^Hl^
alueilla. Tämä seikl^ herättää sa­laisen
sotilaallisen liikehtimisen­kin,
aseistettujen talonpolkaisjöuk-koj^
en notistegsa sptilaskomentoa
vastaan.
Ääkettäin järjesti Puolan dik­taattori
Pilsiidski konferensseja
fascistialnäksien
O-sotettlin,
että vaalitaistelim aikana
oli kyetty mobilisoimaan joukot po-lilsiyallan
mielivaltaa vastaan kes­kellä
Toronton kaupunkia ja nyt
tulevat toisetkin kansallisuudet ole­maan
valmiina, samalla kiinnlttäe.i
huomiota alussa mainittuihin seik­koihin.
Muilla patkkakunnilla tais­tellaan,
niin- toki mekään pname
säikähdä ennen kuin ilmestyy jo­takin
joka pakolttaa. Tähän' saak­ka,
ei ole vielä mlteiän. Suonialal-rien
Järjestö on edustajakpfcouksis-saan
asettanut Venäjän vallanku­mouksen
niulstojuhlan - juhla.päiväK-seen.
Me olemme luvanneet ja van •
nojjtuneet taistelutervehdyksissäm-rne.
On siis "rehellisesti meiitävä
juhlimaan Ja seisottava ennen teh­dyn
päätöksen takana. Tunnettu
ääriinmäisen taantumuksellinen
Säilä, joka- on avoimen oikeistolal-suudeh
' julkituoja, hyökkäsi suo -
raan juhlimista vastaan, sekä pal«
nosti sitä kirjettä, joSa on lähetet­ty
varoituksena (kokouksessa/ sai
tämän kirjoittaja sellaisen käsityk­sen,
että .kysymyksessä oH joku
toiskielisen kirje, mutta kun muis­tamme
oikein niin mainittu 25 vuot­ta
Canadassa oloa sopii mainiosM
yhteen juuri omien säilien puheiden
kanssa). Siis tämä kirje oli osa
niistä valmisteluista, joilla oikeisto­laiset
vatustautuivat, samoin, kuin
juttu iasclstihyökkäyksestäkln.
ei liene tapahtunut kuin kaksi ker­taa
koko vuoden ajalla.
Kim asia oli näin ratkennut nilp
pidettiin selyänä, että juhlaa yal-jptiJ^
tetaan. Jutilasta Jaettiin Umo-tiikset
eri kleliUä ja oitiin jo mel­kein
Jul^toi aatossa. Tii^^^^ t.Tf.
4 P-» Johtpkuiinan kokoukseen saa-pjU
.kauppflJan poliisipäällikkö toi-
.«;en pplUsin seuraamana Ja antoi
tietää," että heidän luvallaan ei saa
juhlia, Samalla tavalla oli annet-iU'.
tietää ennenkin samanlaisten ti­laisuuksien
edellä. Johtokunta oli
tätä äislaa harkinnut Jo myöntäes­sään,
hiutta nyt valtasi eräiden oi­keistolaisten
mielet jokin sellainen
pelkurlmaisuus. Sensijaan, että oli­si
seisoneet päätöksessään, päättivätj-kin
äkillisesti kutsua koolle osas­ton
jäsenkokouksen torstai-illaksi,
kellp 7? kirjeitä ei kuitenkaan li^-1 ^
iretett^ siriä iltana, mutta vasta"
seuraavana iltana ppstitettlln nfe. enemmänkin olivat oikeistolaiset
tärkeiimpiä toimenpiteitä, levittelevä.^ menneisyyden kokemukset Ja virheet,
aivan mahdo.ttpmia Juttuja selyässä on mitä päättMyimmällä tavaUa täis-provokatsiprämieiess^^
|4ätäya'n!itä'3^
^, • , ' , „., ' loin vakavan,'oikeni^Järje^ tie-
Kotelmt?hln pihikunnassa pappi teelllÄSti perustellun ja^olshevisti-.
kirkossa luettelV vainajien lUette-
' losta .elävien köllektivistlen nimiä.
Nämä luettelot pliyat kulakkien laa­timia.
Papit, saamamiehet ja mmi-kit
ahkerasti lukevat "Jumalan kir­jettä",
jossa puhutaan JcoUektivisoin-tla
vastaan j.n;e. Useissa piireissä he
J^yttävät ptörin kuluneita- keiiioja
"elävistä" jumalan kuvista, "ihmeis­tä,"
J.n.e.. ; :
..Voiko tällaisissa plojssa supistaa
uskonnovast-aista työtä, kuten prpt
järjestöt ovat tehneet? Meili.ä on
Oikeus vaatia, että tätäkin kysyroys-tä-
koskevat NIOE» (h) : n X e^^igtji-dflkok.
9i?k.sen 1 päätiiks^t tulisivat .to­teutetuksi
käytäiinöilisessä eilinässä
juuri samalla- tavalla' kuin nJUUtkln
puoluekokouksen päätökset.; i^utt^^
samalla kertaa er^ät' n.fthtävästl p-vat
sitä mieltä, että nämä R.äät^^et
olisivat tehty väin tavan VUPksI.;^3-
kettäin pidetj^ssä uskonnpnv^?a4§,en
työn 'järjestäjien kokouksessa oh
soitettu, ettei uskonnpnyastalssn pro­pagandan
alalla ammattllUttPr, puo­lue-,
nuorisoliitto- Ja muissa Järjes­töissä
ole vielä tarvittavaa käänriet;-
tär; tapaMunut; ryusktapa ,jfk^kfi#n
ammattiliitto voinee, kehua filllä, et­tä
XVI puoluekolcouicseh • päätökset
uskonnonyastaisen- oi­keasta
järjestämisestä olisivat tä­män
nmmattUilton taholta toteutetr
tw' ' r. "
tJseat Järjestöt erikplsilla teko­syillä
suorastaan pjnrktvät • livahta--
maan tästä veiyolli5u^desta^^ "Va-semmlsto"--
int6iiujen aseipasi»
moisia oli eräillä Järjestöillä, pn nyt
ilmaantimut oikeisto opportunistista
suhtautumista tähän tehtävään. .S^a-vutettujen
tulosten lujittamisen, tySm
parantamisen ja n^oimpnvajsfeaisen,:
propagandan syventämisen ja laa-jentaipisen
asemesta ypidaan hayai-ta
useissa paikoin tämän työn snpjs»
tamista ja vieläpä kieltäytjrinlsi^ln
Kokouksessa käyttivät puheenvuo­roja
ne, jotka olivat puolella tai tol-selia.
Omituisinta tässä oli kuiten­kin
se, etä osastossa toiminnassa
Johtavana esiintyneitä, ei saatu lai'.-
sumaan kantaansa, lukuunottamatta
sitä että osoittivat vihjaukseUisesti
olevansa vastaan, asettamalla kys7-
myksiä "eikös siellä käynyt vielä
seuraavanakin päivänä poliisit?"
Näin antoivat he johtoa.
Jälkeenpäin myöskin selvisi, eträ: 1/ pij;uTEOLUSUUDEN EDELL'^-
.sestl harjoitettavan uskonnonvastai­nen
propagandana sijaan .tahdotaan
•fts^tt.ä^'^ hallinnolla
Mutta yhtä" tarmokkaasti on' niyös-ito
täiste^ tkman työn supista-mi^
yrityksiä -v^ta^ Jokii aika ta-'
kaarin esim. Ötaiiiigradissa lahko-!
lalsjarjest^iit uusilia .fa^kennuätöillä.
3'aiyat sUtoen vaikiitusfvailähi' fiäint-siy|
t ^sl^istlsen kilpallim, • iskuprl-kaädilen
i^^fn- '^järjestellä.--^^
toimijman •yastapahioksi nähtiiii öp-
]^prtin&tisla kpko
jj^oiinbh-yastaineh ;
Mlsjpiötbissä puo.- •
luekOkpuk#eh Jälkeen, jolca-ti^l pää­töksen
iislcoiuiohyastaiseh propagan^
dan . lujittanilsesta työlälsten^;'
kuudessa,' ^JEt ple! Ihme sliibiri, jos o-yat
nj^h:ipl|l8iä vielä sellaiset, tapa-,
uk^t '^uin T a g a i i ^ piirikunnas­sa,
vjQssa- 1-pr'heinäkuuta-Tna^
metsätyöläisten animattiiliton paj-»
.kalliskomitea fiplmisi * pappi Jushenr
kbn IcansM, ty<jisoplmiteen. Jonka;
mTukään ; sttou.^ ipf^^Viä m J ^ ^
väl^läta. 35," rpl ku^aude^.
.,-'^-^-•:^---^:^--v-.^'''-v;-,^>ratk.). •
Ylimääräinen verotus
iiiittotoimikunta päätti kokoukses­saan,
että koska liiton seurojen jäse­net
ovat täi
työttömänä
^Yai§uute.en(/
Canadaif Suomalaisen järjestön
kiertävä puhuja toveri John Wirta
lähtee koko Ontarion käsittävälle
järjestämis- ja puhujamatkalle,
pysähtyen seuraavilla, pailiakmmil-la:
Marratkuulla:
Pyne Township 19 pnä
Cochrane .-. 21 „
Hearst 22-23 ,,
Nakina 24 „
Horijepayne 2.'j ,,
Nipigon 27 „
Port Arthur 28 ,,
North Branch 29 „
Tarmola 30 „
Tätä luetteloa tullaan jatkamaan
sjtä muikaa kun matka edistyy.
Osastoja ja tovereita niillä paik­kakunnilla
missä tov. "VVirta tuke
pysähtymään kehoitetaan tekemään
parhaansa matkan onnistumisekiii,
järjestämällä huoneustojen käytön
ja ilmottamalla tilaisuuksista sekä
yleensä olemalla hänelle apuna
osastojen toiminnan järjestelyä'.5,
C.S.Jf. tp. komitea.
k:tta G. Sundqvist.
Sauit Ste. Marie
,Maa- ja MetEätyöläisten union
kokoius on marraskuun 14 päivän
iltana klo 7-30. Saapukaa kaikki
lunion jäsenet silloin haalUle toveri
Saloa kuulemaan.,
- , . „ • • .. ,. j . ijnlon iltama on marraskuun U m^^^^^^-y^^^^ P. Sana,- jossa toveri Salo.tule-
Visan ehdotiöcseen nojautuen, jossa f- J ^^„^^t„.,-v
pyy^^ttiin lUttOtoimfkunnalt^ että^ selostamaan -Punaisen kansamva ,-
v S - e i tarvitsisi Ä t ä a yllmääräis- f ? ^^'^^^^^.JI.J^J::
tä veroa Visan tSmiltä- jäsenil- f f f ^ais** iltamista johtuvat
iii Vj.*.*.Xt„<:j."4i",.._4..r Jjt ' tulot lankeavat union hyväksi.
ä kertaa melkein kaikki j
a tilaiine ei näytä, tu-katsottmiJkaan
kovin
o^sifoille
t^, Uittptolmiki|nta päätti asiaa kä-iBiteltyaänl.
uljottaa verovapauden
kaikiUe hiton työttömille JäseniUe,
joten ylimääräistä. yerpa el kanneta
seUaisilta -iiitpn"-jä^^^ jotka ovat
työttömänä, vaari'^ainoastaan niiltä
JPtitaovat työssä. Jäsenmaksun kan­tajien
on siis leimattava, työttömien
kirjat ylimääräisen veron kohdalta
vapaalla Jfei|nE^ll.a Jphpn merkitsevät
sanan vapaa, 'yiiinääräl.slä veromerk­kejä
ei saa käytjtää.vaan ori niitä
käytettävä' ainoasta ipaksavllle jä­senille:-
Yhjäämät on palautettava
Uittotoiroikimnalle tilityksen yhtey-
•jäis^ä» j.p||pJb[x' §ain^^^ bn Johtokun-ileri•
tehtävä työttömyysrraportti seu­ran
"työttömistä Jäsenistä kuinka
paljpn bn vapaalla leimalla leimat­tuja
ja kuinka'^paljon yeroitettuja.
Työlaisairheilijan Joalu
Ilpiestyy tämän' kuuri lopulla joten
•peurojen on kilrehditt§i>vä tllauksi-
»sni'Tilausaika päättyy t.k. 15 p:nä
M' sen Jälkeen Itulleita tilauksia ei
•eriään oteta huomioon. Lehdestä tu­lee
arvokas ja suuri, sillä kirjoitus­ten
Ja kuvien paljouden Vuoksi on
lehden toimituksen täytynyt snmen-täa;'
sitä .16 sltulla niin että on-sii­nä
vartilla, Joululukemista kerraksi.
•: Liiton sihteerin osoite on muuttu­nut
ollen se. 4Ö7 Ontario st. Sudbury,
Ont., jdka kehöiteitaan seiurojen tbl-mitsijpita
ottamaan huomioon lii­ton
kirjeenvaihdossa. Toivoen että
'Z^. If. seurojen "Johtokuhnissa otetaan edel­lä
olevat ,äsiat huomioon Ja ryhdy­tään
niiden - vaatimiin toimenpitei­siin.
'
." Työlälsurheiluterveisln:
U. Ronni, sihteeri.
Taistelu oikeistovsäraa vastaan C^-
'riaäaia ilubiriaiaisesa -järje^^
S. ^J. 4 :nnen alueen aluekomitea
tilasi^sanpttus lentclehtistä S.; J. kesr
^ y l ^ i o s t » , sieltä kuitenkin llmö-tettiin
että ;he ovat ishett^eet jo-,
kaispjle^ «sastpiie, siitä. huoSmatta
tulee sitä vielä aluekomitealiekin
Puoluejäsenten Jcokous sunnun­taina'
lö-p.-riä kello 10.30 aamu­laivalla;
448 Queen St. W.
Ylimäiiräineft kolcous on sunnun­taina
16 pmäkello 2 iltapäivällä
Labor LyCeumissa. Pitäkää, mie­lessänne.
Marraskuun J.6 päivänä kello 8
illaila alkaa kokous taistelu oikeuö-toyaaraa,
vastaan. Olisi vhyvin tar­peellista
että jäsenistö saapuisi tä­hän
kokoukseen, joka laatuaan ai­noa,
sillä tänxä on se kokous jos:?,
tullaan käsittelemään tämänpäivän
tärkeintä asiaa työväenliikkeessä.
Muistakaa saapu^ kaikki.
W.- J» U. S. Wesan jäsenryntäys-iltama
on t.k. 17 P-, täysin maksett'1
jäsenkorti oikeuttaa s&äänpääsyn,
vaan muilta tullaan perimään van­han
taksan mukaan. Ohjelmassa tu­lee
olemaan yapaaliikkeitä, perman­to-
ja rekkiliikkeitä, puhe y.m. Lo­puksi
tanssia. Alka-a 8.30. Uiiöia
jäseniä otetaan rajaton määrä sa­massa
tilaisuudessa. Tervetuloa
joukkoomme. . - -
Paipcrimylly suljetaan tykkänään
täiriäri kuun 15 p. ,Määräämättö-maksi
ajaksi, se tahtco sanoa, että
600:Ile henkilölle annetaan komp­panian
puolesta canadalaista hyvää
aikaa. Ja terästehdas myöskin •sul­jetaan
piakkoin uusien koneitten
paikoilleen -asettamlssri ajaksi. Siia
työttömäin armeija lisääntyy 3,000:
11a näinkin pienellä paikkakunnalla.
Ei osaa muuta sanoa kuhi: Ter­vetuloa
vaan tänne toistsn työttö­mäin
joukkoon! \,
Kaupunkimme hallinto on kuujo-ma
koettanut järjestää työttömille
työtä 2—3 päivään viikossa, tietysti
sekin pikku palkalla, ja johon pyr­kiessä
kysellään kuulefaa kalkki Ui­misen
tulo- ja menopuoli, ensimäi-seksi
tietysti, josko'on kaupungillf;
veroa maksava ja sitten muut mu­kavuudet.
Tietysti pitäisi ensin' ot­taa
kalkein köyhimmät töihin .ja
öitten vasta sen jälkeen parempi­osaiset.
Jos töitä riittää. Mutta
täällä kuulu olevan suureksi tisakst
päinvastoin,^ että työläinen tnlee kn-niealla
autolla hätäaputyömaalle,
kun köyhemtnät eivät tahdo jafci-aa
käveliäkään ja näille jalkamiehilly
annetaan vielä vähempi päiviä teli-dä.
Kierä tämä nykyinen hyvä y h ­teiskunta
on. — J.
C}5^ston jäsenyydessä pn noin nel-ii^
i^tpai jäsentä, mutta yaln kahdei;-
.saiie^^ymmenelle sanottiin kirjeet lä­hetetyn.
Itäpäässä kaupunkia ja­ettiin,
posti torstaina, mutta eräissä
poissa kaupunkia vasta seuraavana
Päivänä. Keskikaupungilla oleville
kymnienille jäsenille ei kuitenkaak
kutsua lähetetty ollenkaan. Näin
salvat oikeistolaiset kokoukseen c-rieirimistöri
työläisten taistelulta pa­kenevia
aineksia, jotka suinimpaTJa
ylpeytenään ovat aina pitäneet sen
että ovat olleet 25 vuotta Torori-to^
sgu • Jäitään taisteluMstorilkkla cl
•helljä-pre, mutta vakiintunut spsia-
U.detnokraaittinen aatemaailma, Joka
^iri^ on tapellut vaUänkumoukselli-
?&n tpioiinnan suuntaa vastaan.
Kokous avataan puoli tuntia myö­hästyneenä
Ja rylidytään asiaa har-klte^
ä.an. Konununistipuolueen po­liittisen
komitean puplesta esitetään
kpkoukselle lausunto. Jossa osoite­tun,
että tällä hetkellä on vallan-
^pmousJuhlaUa erikoinen merkityk­sensä
r Neuvostoliitossa sosialismin
rakennustyön 5--vuOtissuunniteIman
toteuttaminen on uhkahaaste kapi-tälistisefle
maailnialle. ' Siksi linpe-iiälistineri
rintaa'Uhkaa valhekii-hotuksella,
saarrolla ja aseellisella'
välmistemisella pikaisen sotaan. K a ­pitalistisessa
Canadassa työläiset ja
valmistaneet, sillä kun keskustelu
lopetettiin niin esitti paikkakunnal­le
äskettäin tullut Uppuäänestystä,
joka vanhaan aikaan osastpn slvu-sääntöihhi
pn hyväksytty siinä ym­märryksessä
että jos esitys saa kan­natusta
niin äänestyksestä täytyy
tulla ilman muuta lippuäänestys.
Näin ollen ei tarvittu avoimesti
Se^ suunta, mihin kun^n; ni^an,
talous kehittyy, rhppuu ensikädessä
luoimonehdoista, so.' siitä brikö ja
missä määrin määrätyn alan - käii-tyksen
perusehdbt olanassa. Löy-;
tyykö riittämiin asti räs^a-Hirietta
ja onko mahdollisuus saada käyttö­voimaa,
energiaa. Toisaalta täytyy,
olla. kehittynyt myöskin riU.dOT^uot^
näyttää kantaansa. Eräs seikka tei^?» kysyptä. Joita lupnriori^htpjen:
näytti myöskhi omituiselta. Kun t u - i ^ ^ ^ f ^ j »
hU Sääfin«eos,ttvyss jluulBisstteetttuikkssii lhlnpnpuuäaäanneess.--1 UHju^m^ j^pk^t o talpuden malay.ö sykphi-i ^-tetk^haU-.
tykseksi, niin vetäsi osastoa kir- -
Juri. jpka oli ääntenlaskukomiteassa.
kan olla vissiin määrään saakka ke­hittynyt,
jotta tuotteiden yajm^
takustaan irtplehtikirjasesta tukun taminen olisi mahdollista. §eilal-r
lehtiä Ja alkoi jakamaan, mutta Säi-: nen ala. Jonka kehitykselle Supjp*^
Iällä oU keltaiset nätisti ja sopi­vasti
leikatut hput, /joten vain niil­lä
sai äänestää. Siis tämäkin oli
etukäteen Järjestetty. Tämä päätös
oh suurin häpeätahra Toronton 3.
osaston historiassa. — A. T. H.
NORTH BAY. marrask. 9. — Paul
Cymbal. 35 v, Abitibi Paper and. Po-
•vver yhtiön työläinen Smoothrockin
paperimynyllä tukehtui kuoUaaksl
laskuränpissä, hiiliyyörymän hauda­tessa
hänet alleen, kun'^fiä^^^
ruveta lapioimaan hiiliä alas. Kuo^
leman Johdosta el tulla • toimitta- ^
maan kuulustelua. Cymbalilta jäi
vaimo. •
Mitä vesistöUrin tulee, nlhi on
Sucuri^ si^i^ :sv^teess^. npllut ejrlttäln
eduiliJressa" {a»m9jss§/ ärvioi-daan
Suomesi ><äevan noin 40,000.
Laivareittien- p sisävesistöissä
onanoin' 5000 km Ja Verieväyiieri pif
tuus-riolri 3,000 km. ' UittPreiteistä
el; siis Suomella ole olliit puutetta.
Veri^ttato vähillä kanavoiinis-, per-.
kÄus-^i ym. töillä bn' se saanut tehl-
>tettyä laajoja' alueita 'yhdistävän
vesitieverkbiston. Tukkien - kuljetus
bri tiiUut suhteellisen '^hsUyaksl, «kos­ka
niitä el öle huomattaVariunäs^^a
riiääriri' tarvinnut iMlJettaa ranta­teitä-
pitkin. Suomen rautateitä ra­kennettaessa
ei olekaan: rkphdJstet-tu
Ihuomiöta puutavarateplUsuuden
kehittämiseen .vaaii on vilmealkais-pahtunut
- Npirvostolitttoa r vastaan
kehittynyt; < m * p ^ ff^h^änn^i^^S^S^'^^^
•nyösMTpuunjSLusteollisuäs.:;^; r °° " y ^ "
' P S I S S ^ r a ^ - ^ l h t e M ä S^^S^S"' ^''^ "^'^^S^' yat meidät, 3ksi ne b v ^ s tämän W ^ ^ ^ ^ * v ^ ^ ^ ^ ^ ^9f^
- ,ye§*Vfiiman»aäfa airioldaan volevan
keskhnatgJaJJji yedeUä 1,059,400 ja
keskivedeUa''"-2,540;Sbo'' turbiinihevos-alan
.kehityksen pejnstekUät. ^Tp-raefla
nämä edeUytyk^st pyat .<^^
verrattain hjrvät. Onhan "Submai
metsämaa-ala 25,25 m i l j . ha, joka') ycdmaa.. jatjsimäfcet sabÄt ssiavatkin
teke^:. i d i r i t ^ maM» .piiÄa-ala^'
73,5 pprrooss ; Tästä on havuirietsän o-v*^' " . '^Jf^AJ^^^m m
suus. n..-8|) prps. Metsien- ynbtUi"-
maan ;s^5lstai käy k#*9ta saata­nen
k^yii :acÖoidaan .taasen n o h iv|an^i^; .s^ä^U^£^^tm" ^al^l a. ,„
44 4 S - mVksi." Tos^^^ ptiutepu^uden kphi.
.si^täi:^ lyjriJo^t-ineSät by^t siis plleet
laisilla s e u ^ Ä . ettei poinraytetp «uotubftt.
niitä - nykyisilla kulJetusy^eiaSäri
ole;'ori^turiut saamaan ' lä^'että<^
väkseen.
-'-2. KEHTTrS. •• •
Aina 1800 luvulle' saakka*koettp
sillbinen vallassaoleva - luokka, suur-ihaanomistajat,
: aaielisto, kahlita
puuteollisuuden kehitystä, tai-kbituk-sella
.Säilyttää' metsä-t ppjttpalneeksl
rautasiilatoiile Jä raaka-aineeksi lai-
.yojen raiientanailsta varten, joita so-
4|laät$j;koituk5ia silmälläpitäen ke-hlteEjSri.--''
M:utta Iästä huolhnatta
.sahateollisuus kehittyy, tosin hi-idlästl.-
isOD-luvun ensipuoliskolla te-iriitsuuekapltallsml
voimistuu huo­mattavasti
Ja alkaa yhä ^nekkääm-inin
vaatia: tepllisuuölcn"^ kehitystä
kahlehtivien lakien <^umpan;ista. Sa­maan
aikaan aletaan Englannin ja
6aksan kapitalistien tahplta kilnnit-'
(tlä entistä suurempaa huomiota
äiomen !'neitseeiiislin" metsiin.
NUnpä Suomen metsiä tuticimaan
kutsuttiin Saksan" .metsäakatemian
jphtaja E. Berg. Arvostellen anka-tagtl
silloisia 5ä.ännökMä. kirjoittaa
tämä m.m.: "Suomalainen elää met­sässä
ja metsästä Ja —r kuten sa­dun
.naiperi^ ^ tappaa hän sraimäri-tämättömyydessään
ja voitonhimosi
^ariv kan^n» jpka hänelle mimii
kuitäniimia.".~J^ jo- näihin aikoihin
jcilnriittäyät Suomen metsät ulko-m^
iäl^lsteri kapitalistien huomipta.
y^iri^t sahatepllisuuderi kehitystä
kahJbfitiyat lait kunibtaan. Feudäi
lisiriin kapaloissa ollut sahateollisuus
elkaa nopeasti kdilttyä lÖ^Qrluytil-ta,
alkaen. Kehitystä Iisaksi no­peuttaa
näihin aikoihin tapahtunut
puutäväräriT tubrititiflllen" poistami­n
a Englanxtissa.
- Sanpinime jo, että se ala. Jonka
tt^ryiin tepHJsn^ Suo­messa
kehitti^, on pp^tebj^isuus. Tä-
I^Än' "aiap; iaeMty^^ nojafla tapah:!-
tuu alkuperäinen kasaantuminen^ s.
o. talonpoikaisten ryöstö ja mafltaaa
karkoitus. Tämän tehtävän ovatkin
Suomen kapitaUstit suorittaneet; kai­kella
häikäilemättömyydellä ja raa­kuudella.
Tilattoman väestön It!'-
klmuskbmltean -tutkimusten mukaan
oli Suomessa tilatonta- väestöä v.
1901 (torpparit ja maattomat yh­teenlaskien)
1.4591,718 henkeä, tii'-
eriehimistö koko Suomen kaasasli.
jota siiloin .oli 2,712,562 henkeä. Ta­lonpoikaisten
maiden ryöstöön
näihin' aikoihin osallistui myöskia
useita ulkomaalaisia tukkiyhfciöltä.
Kuuluisina 1870-luvuri ^ metsäkeinot-teluvuoshia
hankki m.m. Gutzeil-yhtiö
suurimman osan hallussaan
olevista metsistä. Mitäpä sutä. "jci>
puute Ja kurjuus mailtaan karkoi-tettujen
talonpoikain keskuudessa ali
tavaton, elihän "tukkikapitalistit .-,ifi
ylelUsemmin, olihan suuri osa pie­nien
ja hajanaisten talonpoikaista-louksien
omaisuudesta joutunut ka­pitalismin
kattilaan olihan pu'iv
teollisuus halvalla, raaka-aineel!.^
turvattu, 'saihan turvatonta väestöä
riistettyä rajattomasti ja siten kis­kottua
suuria voittoja.
Kun tukkiyhtJöt täten ovat saa­neet
suln^et riietsäalueet haltuunsa,
alkaakin puut«)llisuus Suomessa
nopeasti kehittyä. Ennen sotaa ta­pahtuneesta
kehityksestä antaa pää­piirteisten
kuvan allaolevat numero',
joissa esitetään Suomen sahojen tuo'
tMito standärteissa:
V. 1885 V. 1900 v. 1910 V...1913
2q4,0!K> 594,000 VM.IQO 892,800
. Tilasto osoittaa, että 28 vu6des-3
Suomen sahateollisuuden tuotanto
lisääntyy noin 4.4 kertaa eli 437.6
pros., joka tekee: keskimäärin vuot-takohden
15,6 pros. Tämä Poikke­uksellisen
nopea kehitys tapahtuu