Vapaus, May 31, 1924

              Sini 2
Lauantaina, toukokuun 31 p. — Sat, May 31
1/ A P A rs ieräitä vhteiiiä oleellisia tunnusmerkkejä. Tässä mie-jLAr
A V O _!je«ä voidaan puhua cnvJcyaikais^ta valtiosta» vas- K^SÄlTÄaf?^^^ sille tuLvaHe. kun sen nykyinen j u u r i , por-
OSSI SAARI
Vastaava
AP.VO V A A KA
ToimitUÄapuiainen
V A P A U S
(L i fa e r ty)
varillin^rn yhteiskunta kuolee:.
^ '«Kysymys asetetaan sen jälkeen näin: minkä mUun-
|noks>;n alaisf-k-i joutuu valtioJisuu,-» koimnunistisessa
- vhtei«kunnasja? Toisia sanoen: minkälaisia yhteis-
^..SVtS; ?^u':iÄS;yrÄy^ ku„„alli,ia ,oin,i„..ja jSä . i l l o i n , Jo.ka „ v . . s a : „ . . .
Baiurcay.
Advt-rii:=ing rates 4yc per col. incfa. Mimmum cbarge
for £;:-Kls ir'=tr:ic;r! TCc. Discoant on standinK adyertihe-aaeni.
Ine Vapi.>j ; i i.-.fe beit advertisjng medmm among
tbe Viniii:.!t i^-o,jle ir> Ca.-.acia.
T l L A U S J i l N N A T :
CanzJaan yk.-.-,. vk. 44.00. puoli vk. $2.25, kolme kk.
ll.&O ja yk.-i kk. 7.5c. ,. u !
yhdybyaltoJnin ja SL•ornee.^. yksi vk. $5.50, puoli vk.
luontoisia kuin nykyiset valtion toiminnat? Tähän
kysymykseen voidaan vastata vain tieteellisesti: ja
vaikkapa kuinka monta tuhatta kertaa liitettäisiin yh-teen
sana «kansaa» ja «valtio-/, ei se hiluistakaan
Iedistä kysymyksen ratkaisua* . . .
|3 00 ja kolme kk.$1.75.
T i - a u K s i a , joita ei seuraa raha, ei tulla lahottamaan,
oai'.!:; '.jianne.sten joiJia en ta-cauXset.
Jlnic;j.iii;rita kerran julaiätuista ilmotuksista 40c
p?!.sui'ju- ) a l ; a . .Suuriata ;!rno*.uk£i.sta sekä ilmotuksista.
^oiiea leicstJä ?! joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
aiennu?. K,i2oioilmotuk.=et $2.00 kerta j a 50c li.sää joiai-l
e l t a rr.uistoviir^^yltä. Nimenniuntosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. .\v,ocro:!motukset $i.00 kerta,
$3^00 kaksi kertaa. Syntymailmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieio-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapaisilmotjkniäta pitää raha jicurata mukana.
Hyvinvointi vaiko vararikko
\'HV:iUii'-n konr.U.ri ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St.. Puhelin 1038. Postionote: Box 69. Sudbury.
O n i _ _
Tiistain lehteen aijotut i!motuk.set pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lehtocn torstaina kello 3. _
Repistered at the Post Office Department, Ottawa.
«8 second class mattcr.
Jos ette milloin tahansa saa va.^tau.sta ensi_mäi.seen
kirjeeseenne, kir.iottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
.T. V. K.ANN.A.t^TO. Liikkeenhoitaja.
Vaunulastittain kultaa ja hopeaa
Pohjois Ontarion kulta-, hopea- ja nikkelikaivokset
ovat luottaneet tähän mennes.sä omistajilleen puhdasta
voittoa kaikkiaan 220,000,000 dollaria. Suurin osa
näistä voittorahoista on saatu viimeisen kahdentoista
vuoden arkana, jolloin maailman kuuluisa Hollinge-rin
kultakaivoa ja International Nikkeliyhtiö ovat a l ­kaneet
jakfa osakkailleen huikeita voittojaan.
Sen jälkeen kun Cobaltin hopeakenlät löydettiin,
on Pohjois Ontariossa tuotettu hopeaa kaikkiaan 14,-
000 tonnia. Tämän vuoden ajalla arvellaan hopea-tuotannon
nousevan ainakin 500 tonniin.
Kultaa tuotettiin vuoden 1923 ajalla Ontariossa
kaikkiaan yli 40 tonnia, e l i , 1,750,000 dollarin' arvos­ta
kuukausittain. Tänä vuonna on tuotettu kultaa
keskimäärin 2,225,000 dollarin arvosta kuukaudessa.
•Mihinkä kaikki tämä kullan ja hopean paljous on
joutunut? Se on löytänyt tiensä rahamiesten ja kei-
"noitelijain kassaholveihin. Se on tehnyt entisestään
äveriäistä rahamiehistä yhä suurempia rahavallan k u -
ninkoita j a nostanut loisia miljuneerien rosvoseuraan.
Se on sanalla sanoen mennyt sen kansainvälisen ra-hamieskoplan
käsiin, joka vielä niin itsevaltiaasti saa
käyttää ei ainoastaan suuria työläisjoukkoja, vaan ko­konaisia
vahakunlia riistopolitiikkansa välikappalee­na.
.
Vaikkakaan Canadan poliittinen ja talou.?ellinen
elämä ei suorastaan osota rappeutumi.sen merkkejä
niin räikeästi kuin Europan konkurssitilassa oleva ta­lous
osottaa ja vaikkakin pintailmiöt, voivat joissa­kin
tapauksissa näyttää, varsinkin Europan maista äs­ken
saapuneille työläisille, täkäläisen talousdämän
olevan «nonnaali» kunnossa, niin lähemmin asiaan
syventyessämme huomaamme mihin päin täälläkin o l ­laan
menossa.
Äskeinen budfrcttiväittely parlamentissa paljasti
joitakin tosiasioita ja numeroita, jotka ovat tässä suh­teessa
sangen mielenkiintoisia. Maaliskuun 31 päivä
1914 Canadan valtiovelka kokonaisuudessaan nousi
$.S/W,391,360. .Maaliskuun-31 päivä 1923 valtiovelka
josta on maksettava korkoa, nousi y l i kahden j a puo­len
biljoonan dollarin. Siitä on maksettava vuoluista
korkoa noin $1.38,000,000, joka on suurempi summa
kuin koko maan vuotuinen menoerä ennen suursotaa.
Tästä velasta on $1,937,031,954 ynnä joitakin vä­liaikaisia
lainoja kotimaista, se on Canadassa makset­tavaa
lainaa-
Nuo numerot kansallisvelan kasvamisesta yksin­kertaisesti
toteavat sen tosiasian, että se myrsky, jon­ka
europalainen sota päästi valloilleen ja joika on
murskannut Europan sekä taloudellisen että poliitti­sen
selkärangan, kuletlaa myöskin Canadaä poliitti­sesti
j a , taloudellisesti nopeassa tahdissa kohti sitä
kaaostilannetta, jossa Europa nykyään vaikeroi.
Ineet. Siinä voisi myösldn todistaa,
^ jettä ei ainakaan vielä ole minkään
Juttutuvan toilauksia
Kun minä olin trenkinä '.^^''^r^".' >f, ''^•"^ kanto» .ei
ka vaaras' sellaasen palvatun har-
Kritilkkiä
Tunnettu . amerikalainen työväcniuennoitsija ^cott
Nearing on julaissut Yhdysvaltain Workers puolueen
äänenkannattajassa Daily Woi<kerissa arvostelun puo­lueen
j a Ammaltiunioiden valistusliiton toiminnasta.
Nearing on laatinut lausuntonsa Valistusliiton johta­jan
Fosterin pyynnöstä. Samalla kun Nearing selit­tää
toivovansa yhtä fkiihkeästi kuin kuka tahansa va­semmistolaisen
työväenliikkeen menfötyniistä Ameri­kassa,
hän ilmaisee taloustieteellisissä peruskysymyk­sissä
olevansa yhtä mieltä Workers puolueen johto­miesten
kanssa, mutta ei kaikissa siAtcissa hyväksy
jpuolueen keskuudessa harjotettua taktiikkaa.
Nearing selittää olevansa Fosterin kanssa eri miel­tä
siinä, että Araerikassa hänen käsityksensä mukaan
ei ole vain vanhoillisia '.«.»jloi^len johtajia mutta ^ttä
joukot itse ovat vanhoillisia. Jopa,hän olettaa Gom-persin
joissakin tapauksissa olevan varsinaisista arae-rikalajsista
aniraattiunioiden jäsenistä vasemmalla. Ei
ole olemassa ämerikalaisperäistä vailankumoukselHsta
mielialaa. Vallitsee vain omakohtainen edun tavoit­telu
ja yksilöllisyys. Tästä syystä hän selittää wor-kerspuolueen
j j a A . V . taktiikan perustuvan väärään
otaksumaan. Hän varoittaa liiallisesta ryntäilevästä
taktiikasta j a vähäisten voimien hajoittamisesta j a y l i ­voimaisiin
taisteluihin johtoasemaista, josta seuraa vain
kaaosta ja tähän asti rakennetun järjestön särkyminen.
Hän pitää yhteisrintamaa Farmer-^Labor puolueen ra­kentamiseksi
epäviisaana, koska se hänen käsityksensä
mukaan sekoittaa Workerspuolueen jäsenien toimin­nat
ja mielet niin, että nekin käy\'ät kuten hän pel­kää
— puoluetta kohtaan luottamaltomiksi. Hän tah­toisi
työväenpuolueen harjoittavan vain hyvin järjes­tettyä
ja voimakasta järjestämistyötä ja valistusta
joukkojen keskuudessa voimien siten lujittamiseksi,'"
Valtio ja yhteiskunta
«Nykyaikainen yhteiskunta, kirj otti Mar.x aikoi­naan,
on kapitalistinen yhteiskunta, joka on olemassa
kaikissa sivistysmaissa, enemmän tai vähemmän va­paa
keskiaikaisuiiden sekoituksesta, enemmän loi vä­hemmän
kunkin maan historiallisen kehityksen erikoi­suuksien
muuttamana,-enemmän tai välreramän kehitly
neenä. «Nykyaaikain^n valtio» päinvastoin muuttuu
kunkin valtion rajojen sisäpuolella. Preussilais-sak-salainen
keisarikunnassa se on kokonaan toisenlainen
Icuin Sveitsissä, Englannissa kauttaaltaan toisenlainen
kuin Yhdys\'all oissa.
«Mutta huolimatta niiclen muotojen kirjavasta eri­laisuudesta,
on eri Sivistysmaiden eri valtioilla \-h-teistä
se, että ne s e i s o i t nylcyaikaisen Txjrvarillisen
yhteiskunnan pohjalla, joka. on enemmän tai vähem­män
kapitalisesti kehittynyt. Niillä on sen ^-uoksi
Mieltäylentävää on työläisten
yhtenäisyys '
Useissa maissa, m. m. Ruotsissa, viettivät kommu­nistit
ja sosialidemokraatit katkerista sutintaerimieli-syyksistään
huolimatta yhteisiä vappujuhlia. Samaa
kertovat lehtiuutiset Norjasta, vaikka siellä viime tal­ven
aikana kinasteltiin eri suunnista revolverien kans­sa.
Ja valtavia . kerrotaan vappujuhlien olleen. Yk­sistään
Kristianiassa -^tiedotetaan yappukulkueeseen ot­taneen
osaa noin 23,000 henkeä. Se osotti Norjan
kapitalisliluokalle, että Norjan työläiset seisovat sit-^
lenkin yhdessä rintamassa vihollistansa vastaan.
Tukholmassa oli vappumielenösotus muodostunut
mieltäylentäväksi proletaariseksi juhlatilaisuudeksi.
Kulkueessa laskettiin olleen toistakymmentä tuhatta
työläistäs j a perillä kolmisenkymmentä tuhatta. Tä­mä
oK mahdollista vain sen kautta, että työväki juhli
Vappua yhteisen rintaman merkeissä.
N i i n sosialidemokraatit kuin kommunistikin olivat
esiint)^eet rinnakkain puhujina. Branting ja Grim-lund
yhdessä tulkitsemassa^ työläisten vapputunnelmia,
ja samalla esimerkkinä työväenkerrosten yhteenkuulu-vaisuiidesto.
y -
Ei mikään ole työläisille sen tähdellisempää, ^s^n
velvoittavampaa kuin yhteen kuuluminen. Pitää olla
jyrkät tosiasialliset erimielisyydet j a vakavat käytän­nölliset
rikokset, ennenkuin työläisillä on oikeus j a ­kaantua
moniin leireihin. Neulan pistokset j a par­jaukset
eivät sellaiseen oikeuta. Keinotefkoiset fraasi-taistelut
ja johtajain kukkoilut kaikkien vähimmän.
N i i n kauan kuin ei opita kuulumaan yhteen ja "toimi­maan
yhdessä, ei työläisten maksa vaivaa narrata it­seään
ja toisiaan kapitalismin kukistamisella.
Kiinalaisten työsuhteet
Ontarion' maakunnan työdepärttementti pn johta-nut
tarkastusta 341 kiinalaisten omistamassa pesulai-toksessa
Torontossa j a useissa pohjpis-Ontarion kau­pungeissa.
Niissä on työskennellyt yhteensä 408 työ­läistä,
joiden viikkopalkka pn vaihdellut 5:sta 18:8ta
dollariin, keskiarvo ollen ^11.25. Ruoka ja asunto
ovat työläisille vapaat. Kolmekymmentä prosentti.i
pesulaitoksista ei käytä palkkatyötä. Työtuntien
luku on sangen ^epämääräinen. Noin 52 prosenttia
työskentelee 50—72 tuntia viikossa, 18 prosenttia 55
—75 tuntiin, 18-prosenttia 4 5 — ^ t u n t i i n j a 12 pro­senttia
60—70 tuntiin. * Äinoastaian yksi pesulaitos,
joka on Torontossa, maksaa veroa työväen Icorvaus-lautakunnalle.
Tämä on myöskin ainoa pesulaitos,
jossa on naistyöläisiä viisi tai enemmän työssä. Kak­sikymmentä
prosenttia pesulaitoiksia on likaisia ja
epäter,¥§eD.is>ä asuntopaikoiksi. Maaseudulla olevat
pesulaitokset ovat likaisempia ja epäterveellisempiä
kuin Torontossa olevat, ,
«Imperialismi on pannut alttiiksi Europan kuli-luurin
kohtalon. Jos ei tule sarjaa vallankumouksia,
seuraa tätä aotaa pian uudet sodat — tarina «viimei­sestä
sodasta» on kömpelö, vahingollinen satu, j)ikku»
porvarillinen^ Tänään l a i huomena, j o l l e i tämän so­dan
aikana, n i i n serTjälkeen, tässä tai seuraavassa so­dassa
on kansalliossodan proletaarinen lippu kokoava
ympärilleen fci %ain luokkatietoiSten työläisten satar
tuhantiset joukot, T^^an myÖs miljoonat kiihko-isän-maallisunden
nyt •huumaamat . puolproletaarien ja
pikkuporvarien joiiköt, joita sodan kauhut eivät \ r a in
kauhistuta jä inhota, vaan Tmyös opettavat, valistavat^
herättävät, jär|estävät, karkaisevat j a valmistavat so­taan
iporyaristoa, jjiiin «oman» kuin «viej^aittenkin»
maiden •ppr\an^toa v a s t a a n » . . L e n i n marrask. 1914.
jänreiren, jotta ja voita nokkas
eres' niin kun ölis emäkissa taltri-kilLa
istunu. Siihen lämpymät,
mairot, rieskat ja hautapotut, niin
jotta sait syärä vattasi niin pum­pullensa,
jotta napa ratisi. Ver-kakyynärä
maksoo markan hollille,
niin jottei menny kymmentä mär­kää
kun oilt veras' kun hiiles'. —
Piijat taas saivat taloosta villoja
ja pellavia ja tekivät puolen talvia
verhoja ittellensä, jotta niilloill
verhoja luhrin orret notkouanja.
— Mitä ny on trengeillä ja piijool-'
la! Rahaa? Nälkää ja alasto­muutta;
— J o o . -.
Larvalan berästuomarivainaja
isoo viisas, sanoo, jotta häpiäksi
hän kattoosi iSuamen kansalle
jonsei talöollisten flrkat kävisi kyn-töpellolla
hevoosen jäliis. Mutta
olisi se ny näkemäs! Taloon fli-koist
on ny tehrä prakahutettu
luttiröökinöitä. Mikä on mi-^ki vi-raas.
Ja ne jokkei oo virkoihin
kelvanhet, niin niiston tehty niitä
manttöja ja lottija. Totta tiä-rämmä
niistäki jotaki meinathan,
kuinkas muutoon. Niiren .sotaher­rojen
frouvija, fältääpelijen ja
Vikiäkin konkijampaan — niiren
kersanttijen ja konpraalijen äm-mijä.
Ja sentähren niiren pitää
olla ny niin fiinejä, jottei pas.saa
tehrä muuta.., kun passeerata sitä
komijaa jos komijaa plakeerinah-kaasis'
kengis' punaasen veraan
päällä j a . . . niin no siinä sitä on­kin
jo yhreksi kerraksi luentoa
Suamen kansan historiasta.
Trenk'.
Valkoinen Suomi
Historialliset esitelmät ovai y-leensä
hyvin haluttua tavaraa, jo­ten
minäkin, vaikka olenkin vaan
tavallinen trtnkipoika, valistan
Juttutuvan . arvoosaa yleisöä histo­riallisilla
tiedoilla. Valkaastaksen?
paremmin ainettani, pirän tämän
esitelmän omalla kielelläni, koska
luulen tämän tuvan kuulijain ole­van
siksi korkealla tasolla, ji/tka
ne kyllä ymmärtävät nykyajan
kaikkia sivistyskieliä. Kuulkaas
sitten.
So- oli siihen aikhan kun mii
oliin Nahkalan .Jaskan Kaijan lis-kan
iMatilla trenkinä. Silloin lei-kattihin
vuasiluku yksituhattahrek-sansataaku
usikj'm me n täkahde ksan.
Silloin tuli jumalattoman hyvä oh-ravuasi
niiren suurten näläkävua-sijien
perähän. Silloin painoovat
ohrat joorkin 14 leiviskää tynny­ri,
eikä niitoo sellaasija ohrija sen
jäläkiin saatu,
Mulloli palakkaa 40 markkaa
vuares ja taloon ylöspito ja va=<i-kannahka
hanskavärkiksi. Ei sil­loin
karvarija ollu ku yxsl puoli-hullu
miäs Vaasas', niin jotta ku­kin
sai parkita nahkansa niin ku
parahiten taisi. Kyllä ne hanska-nahaat
tahtoovat olla kovankiLei-tä.
Mutta kun sitä yhtä vasikan-vuataa
kaksikin vilkkua joka ilta
hikipäis' hiaroo, niin kyllä se sil­loin
jo oli pehmiä kun mikä.
Sinä syksynä me käythin isän­nän
kans' Vaasas' myimäis' ohria
olutpryihih ja Möyiköörin Samp­pa,
isännän setä, joka oli vävj-nä
Peräseinäjoen Fhnttakyläs', oli sa-mas'
reisus|. Isäntä osti, niin ku
se pruukasi', joka vuasi tehrä, aa­piskirjan
ja sääkirjan, kuusitoi.sta
luaria kahvia ja kuusitoista luaria
sokuria, niin jotta niistä tuli yht-hensä
naula, ja viinaa leihin, joka
veti viisi kannua. iSe isäntä oli
sellaanen oikijan järjestyksen ja
kristillisen oorningin miäs, jotta se
pani looran pohjaan sääkirjan ala-pualelle
ja aa^pisen päällepäin niin
kun so-onki, jotta lihan tuloo olla
hengen ala annettu. Mutta .viinan
päälle sö-oH hirviän perso ittensä.
Nykki se joi niin totta junalauta
juavuokshin, jotta makasi maan-tieänojas
ku sualasäkki. Mutta
vaikka so-oli niin päihnänsä kun
Metto, niin en mää vaan ollu kyl­liksi
aryooUinen sitä auttamaa»»
ojasta ylähä. Se sanoo mulle vaan.
jotta äläa sinä Klinkkuu ' liska,
maittila jakki, mua nosta; et sä
00 kun trengin trasu..Kyllä Samp­pa-
setä mua auttaa, joka on ta­loon
isäntä niin ku mäkin.
Kun mä erehdykses muutin ar­kun
looras' järjestyksen, panin
sääkirjan appi^irjan päälle, ja
isäntä heräsi ryssänkirkosta, meni
arkullensa ja havaatti, jotta nyt
frn maailmanjärjestys nurin närin,
niin se kohta sanoo, jotta mitäs
p. .lehen peliä tämä on, jotta sää­kirja
on ..muuttami ittensä aapis­kirjan
niskoosta ja nakkasi tra-suun.
iPpltti koko kirjan ja sanoo
jotta kenen luvalla sä p^ana, jos
ön, kaikki merkkein selityksat ja
markinat, oot ittes' jumalan sa­nan
päälle tällännyt.
Niin jotta se isäntä oli sallaanen
oikian kristillisen järjestyksen
miäs ja sentähren ee oliki niin
ylösotettu heränneiren ja pappien
paris' ja sentähren sen pojasta­kin
tuli pappi.
fioh, hoijaa.. SiäUä ne nyt ma­kaavat
kranoollansa Äaprahamin
helsmas', niin isä kuin poikaki, ja
kattoa luuraavat pilvenraosta tätä
syiitistä niaailmaa. :
Jotta mitenkakö pldkooUiset toim-hen
tuli ku oli niin piänet palkat?
Miksei tultu ku syäthin välihin.
Paremmat ruaat siiloon palkoolli-silla
oli ku ny. Ei siiloon isännät
ja emännät, sydänykkään sikijäin-Ä
kanssa^ peräkamaris' fläsKä ja
voita ja paDcoolliset silakan -päitä
ja 'kumaalija nurkis' niin Ira ny.
Siiloon syäthin sanias' pSyräs' kai­kin
ja trengin kupis' pilä olla joo-kin
yhtä rasvaanen keitto kun
isännän fanski. Sellaiset isännät
kun hy ei olisi siiloon palkoolhsia
saanö, Vafk' olisivat kuivasta la­kistansa
veren kruuvanhet.
Ja kun trengin plakkäfis' oli 10
markkaa, niin sen passasi olla ko-miaa
kun hanaelsmänrii \,Se toh-^
tii hypätä vaikka "isoon talon pöy-
1-alle. Ja "kyllä sitä hypättinki!
Kun 10 penniä maksk>ot niin sil-löon
rustatHin ruoka sitä komiaa
jos komiaa. Emäntä toi niin man-rottoman
suuren fiilipunkin kun moissa tenraspaikoille ja teurasta-jmaan
porvaristosta txdlut niin mo­nipuolisesti
konnamaisia, petom^en
raakoja, paksun lian ja veren tah­raamia
lahtarerta kuin. Suomen por­vareista.
Ja jos ei Suomen ^ 3 v ä -
estö olisf jo kehittynyt noinkin pit­källe
ihmisyydessä, niin täytyisi
varmasti nousta kysymys siitä, j o s .
ko Suomen sukuisten heimojen kan­sallisluonteessa
on jotakin vikaa
(mielivik^), sillä Unkarin porva-ristoa
ainoastaan voidaan rinnastaa
Suomen porvariston kanssa julmuu­dessa
maansa työväestöä kohtaan,
joskin se sentään jjää alakynteen.
Sentähden, pojat! Jos me kerran
pääsemme isännän paikalle ja
me pääsemme — niin varokaarnme
ettemme lähde seuraamaan likaisen
lahtari-porvariston antamaa
merkkiä —- I. "VV.
esi-
US
Kokoelma työväen
runoja
<Soitto on suruista tehty, mure-hista
vuovaeltu.» (Niin; «anotaan
suomalaisessa kansainviisaudessa
Mutta kovin on saamatonta melan­koliaa
sellainen. Ei sovellu se ny­kyiseen
myllertävään murrosai-kaan,
jossa jättiläisvoimat 'iskevät
yhteen. Ei voi vastata se taiste­levan
proletariaatin mielialaa —
sellainen menneitten patriarkkaa-listen
aikojen laulu.
Taistelu laulu on nykyisen köy­hälistön
laulu — sen • täytyy sitä
olla.
huojahtavat vahJTr*****
P o n n a h t a v a t l ^ ^ ^ S ^
Auki ponnahtavat..
ylähäj
Vihanuurre va,r^"^
^ LahtineT" Pär-seuraavalla
tavaC
joka uhreja vaaHri
M a Päivä s e n ^ L " " " " ^ -
urhoa tun^^^^^^»-»
Ne unhoon jättävi >„v • IS
hovilaulaja heiS
työnurhosta, inroirJ!'^
välcivallalla'katkeM'k^'^H.
Sen^sankarimui^,
Luokkataisteluliike on tässä maas­sa
suomalaisten keskuudessa kas­vattanut
meille omia runoilijoita,
joitten • tuotteet. kertovat meidän
elämäämme, laulavat meidän elä-myksiämme,
koko köyhälistöluokan
elämyksiä. Julkaisuissamme on
näitten runoilijaimme tuotteita Ju-laistu
säännöllisesti. Ne ovat r i ­kastuttaneet
julkaisujemme taiteel­lista
puolta —• ja . muotonsa piio-lesta
ovat ne saavuttaneet -—
yleensä puhuen — sangen huomat­tavia
saavutuksia.
Kustannualiikkeidemme ja jär­jestömme
yhteisestä toimesta on
nyt saatu aikaan kokelma parhaini-pain
laulajaamme runoja: Murros­ajan
lauluja. Siihen ovat runoili­jamme
Aku Päiviä, Mikael Ruta­nen,
'Wm. Lahtinen ja Eemeli
'Rautiainen koonneet parhaita tuot­teitaan.
Veteraani Aku Päiviö on
kokoelman toimittanut ja toiset to­verit
ovat sisältöä avustaneet.
Kokokelma sisältää juhlarunoja
y. m. Ja ken tahansa taistelun
kauneudelle arvoa antaa —- ja ken
nykyaikainen työläinen ei sitä ter
kisi?! — hän löytää tästä kokel-masta
todellisen, aarteen.
Laulaa Päiviö:
Siitä' keväästä on nähty unta
ajan kuljettaissa kuviaan,
jolloin veljestjmyt - ihmiskunta
eläis ohnellisna päällä mäah.
Ei kai täällä juttutuvassa tarvit­se
esittää itseään, vaikka onkin
ensikertalainen. Sivumennen vairi
pistäydyinkin hiukan pakinoimassa.
Te olette kai nähneet lehdissä
Siiomen konsulin tiedoksiannon ca-nadalaisille
• trustiherroille, että en­si
kesän aikana siirtyy ainakin
10,000 suomalaista raatajaa Cana-daan.
Miltä se teistä näyttää? E i ­kö
pistimien nojassa ^huojuva Suo­men
.vaUkoinifen tasavalta ala jo
näyttää kuoleman väriseltä. Suur-
Suomen luomisesta se ehkä vielä
hourii, joka vain tekee asian sitä
vakavamhiaksi. Jos Suomessa vielä
oltaisi siinä tilassa, että pystyttäni
oikeista neuvoista vaaria ottamaan,
niin neuvoisin minä vieläkin ime­mään
suonta. Talonpoikain tulisi
p a n n a suojeluskuntakoneistonsa
vorkkimaan ja ajamaan toiset vii­sitoista
eli kaksikymmentä tuhatta
Suomen työläistä sorakuoppain
reunoille telotettavaksi. Eiköhän ta­savallan
kelvoton porvaristo voisi
jo lopuille löytää jonkunlaista työ-,
tä ja nälkäistä toimeentuloa, että
ei sitä tarvitsisi vieraan maan ka-pftdi&
teia*a lähteä pyytämään. Tahi
voisin minä antaa toisenkin heu*
von:
Koettaisivat nyt vieläkin vaihtaa
punikeilla tuomaskuonaa ja käiniit-tia
Saksan ä^nnoitusainetehtailijoil-ta.
Siinä kaupassa ei tarvitsisi haas­kata
'kruulia. Sen voisi säästää kautta hävit^ttyin tannerten."
SuurnSuomen luomista varten, sillä
siinä varmasti menee kruutia. Ja
Suomen talonpojat voisivat ikään­kuin
punikeilla höystää peltojansa
ja saisivat täten ainakin jonkun,
laisen palkkion porvaristolle teke­mästään
pyövelinpalveluksesta. Luu­lisi
sitä osaavan vähän mallikkaam-masti
rikuneerata, kun on kerta
kaiken häpeätunteensa syönyt ja
juonut, kuten Suomfen porvaristo
on tehnyt..
Ja sitten kaiken päätteeksi me
emme saisi sanoa Suomen porva­reita
lahtareiksi. mkaavat «oikeu-tefen
» viedä. Hm! Joutaisi sekin
asia tulla . puoluettoman lautakun­nan
tuktittavaksi (joka tietysti on
mahdottomuus, sHä luokkakysy-myksissä
valitsee lautakunnan vain
voimakkaampi puoli). Puolueetto­massa
oikeudenkäynnissä olisi niin
helppo todistaa, miten lahtari-nimi-tys
sopii Suomen porvareille pa­remmin
kuin mitkään muut tähän
saakka tunnetut nimet, sillä Suo­men
porvarit ovat itse nimittäneet
maansa luokkatietoista työväestöä
punikeiksi „ (punikki on Suomessa
lelimä) ,^ ovat näitä punikkeja oi­kein
nudityönään metsästäneet, a-janeet
tuhansiin . nousevissa l^u-
Vaan ei saapime se neitsythjrmyin,
käsin hennoin liljaa kantaen,
vaan se saapunevi raaoin rymyin
Mutta:
•Keli' on kevään toivo, häll* on
tulta.
PrometheuJksen tulta liedellään;
se jos sammahtaapi multa,
totisesti pimeähän j ^ n . ; '
Siksi:
Aik' on suuren unten, mut ei
nukkuakseen, : "
aik' on tekojen ja €f!kä armon,
aik' on rohkeuden olla oikeassa,
seistä, iskeäkin kautta tarmon.
Aik' on kokoontua jylhin
juhlatuntein, V
niinkuin tuntein tulivuoren suu^a,
jonka vanhat perustukset ryskää . .
Paetkoon, ken rohkene ei kuulla!
Mikael Rutanen -virittää laulunsa
«Työlle»:
Alle lyihyharmäan. vaskivuoren
kahlein kytketty jättäläinen,
vuotien vieriessä ompi kuoren
kovettanut ajanrouta jäinen.
Tavantakaa asujamet vuoren -
salakatseet syvyytehen heittää:
voiko luottaa vahvuntehen kuoren
hyvinköhän vangitun se peittää? '
— Hy vihkohan ? ~ Jättiläinen
liikkuu
majan matalan lapsiifeT."^'
he orjien lauluissa^^^äil^^^
j a urhoista tarinat huhnu.
: Kertoo meille sama
vielä minkä vaikutS.
meyden maailmassa hm flt
(Kolmas IntemationakJ I^^f
meroihin valonsa, heitti:
Ja mammonan pappien pauk
papukaijojansa paapata
on yököillä mielessä kauhu-ei
valoa sietää voi
se maailman sortajasääty
' jo horjuu sen pilaripääty-
Työn Internationale
sen aikahan saanut on.
Eivät muista aina nuoret' Tjb.
vaa taistelun asiaa, joskus vaohu!
harmaahapsi, siitä muistuttaa
Kertoo Eemeli Rautiainen miä
virkkaa vanha vaari nuorten hao-letonta
kisailua katseltuaan:
—Teis' on miestä, teiss' on naista
joilla leikki lempityönään,
pirtissänne piilotellen,
joutilaana joUotellen
ylistätte itseänne,
puhelette puilta heinää;
joukko • soraa sankareita,
tärkeätä tietomiestä,
viisasta ja väkevätä
r
Mutta tohtineeko teistä
kuka käydä kamppasille
vihamiehen vilpin kanssa,
joka ruhjovi ruhoksi
miljoonia ^meistä muista?
Tokko teistä tietosata
löytyy miestä mielipaistä
taisteluhun tosi teoin.
Loppuu siinä leikki kevytmicli-
•nen vanhuksen väkaitten Bai»J«n
jälkeen, sillä
ikäypi tunto tuomariksi:
syytti kuni vaari vakaa
osattomaks' otteluista,
köyhän taistoista kovista.
iKuri nyt pitkään aikaan ei ole
kustannusliikkeidemme taholta saa­tu
runoteoksia, on tämä teos var­maankin
saava nopean menekiD.
iSen sisältö on parhainta, valituin-ta,
mitä runoilijamme ovat Idrjat-taneet.
"
Teos ei ole ainoastaan fitama;:-
laisuuksien ohjelmistoon sopivia
runoja etsivälle erinomainen, »
on välttämätön jokaiselle työffi-selle,
joka nauttii niistä katmeas-arvoista,
joilla runous elämää ri­kastuttaa.
— E. P.
Hankkikaa tämä teös.itsellem»
viipymättä sitä on nyt saatavana
.Vapauden kirjakaupasta. Hinta
SaattSte.MarieDinilia>
Toukokuun 18 P . kokot»»
U . John Lemonkalma ^
roa näytelmäkomiteaste, .v)sa ^-
neUe myönnettiin ja tilalle vaL^
tiin Urho Kataja ja näytelmasea.
ran puvuston hoitajan toimen «•
paaehtoisesti suostui _ ottamaan
Matt Holm. Yleiset- nayttan.^»:
vuston. puhdistustalkoot P ^ ^
tiin pitää t. k. 22. Päif • S
jäseninä osastoon hyva^°
seuraavat toverit. Toivo S ^ ^
flilma Särkkä, Väinö J. . H a mJ
nen, Lempi Hämalamen M»
Grönholm, Juho Hakala j a Jbn^
Hakala täydellä tovenl"otoUajab^
Koisti väliaikaisena ^ ^ v e r i l^
«amoin. myönnettiin tay^gj^^
luotto Heikki ja . El^ytrtfTo
le, kahdella Jälkimäisellä ^ ^ ^^
pitemmän aikaa, onut^^^
toveriluotto, vaan t o d ^ ^ t ^ , ,
dän entisyydestään
aivan: hiljattain s a a p u n e ^^
todRisotbuekrst etN elsoPn ^&" ^ «^o.-/n'j^t ^^^-
seura p y y M h a a h ; a v u o i J ^.
van kesäk. 25 pan-aks^J°^2O.0a
tetiiin; ; ^ i U e ' ^ - ^ ^ n . .
vuokramateusta. ^ . j^g^ija
päätökset päätettiin n a ^ ;
seinälle jäsenten " f «^^gea j»
ta jokainen jäsen voi ^ ^ ^ ^
syventyä _ 'nSytt^
oi maksaa P ^ ^ y m ^
jpöaillkkk.a liisktoasll^a «o leta:*