Vapaus, April 15, 1929

              H-'
i
i
ä
'.•.-, '
•M
I
Maanantaina, huhtik. 15 p;nä—Mon., April 15 No. 89 ~> 1929
VAPAUS
8. C f t E I L,
T O I M I T T A , J A T I
A. VAAEA (nsUUtu). B. A. TEXHCKEN. E. PEHKO.VEN. M- POHJA?5SALO.
nttf*ueni M cfc* Po« OOicc Deputmaa, Otum. «« «xood cUs* lasucr. "
lUKmjSRnVKAT VAPAUDESSAS • . ^ ^
Kijte^teOaaiaktet tlJOO Uru. SZJBO l u U kettu. — A»iol£i«ooa »«mdlfc <«)fleMo»»«nk«t Sfc
y h f t i i B — . — KuDCTiiiCTBtfentaoCBhet SOe k«tt». «1X0 3 km»«- —. Sr»*T»ia««»t«JU«t <L«0 k o t ».
• Z M S kertsa. — Amurtoeroibaotukta tZM km». »JJO kakii kcma. — KHUMiliootak^ » l i » k o t ». — r^iTiMiairiaKaViiI <ZJ0O kota. S»e f ^ ^ T - ^ i i fcUtoalaaMieita tai mtiintninyia. — Halauanuedot ja
—olramiUckart SOo kerta. »IM kotoe kettä*. — •nUpiuUiootMjieti ja itootoa«eauooii«t» OB. Taadrt-
UkctetU*: tlmtTtBihinti c t a k ä t M S.
VAPAUS (Liberty» •
Tk« «oJr oipta of rmnuh Worker» Ia Canada. Poklitbed dafly at Sndborr. OntaiSo.
TOAOSHISNAT: . - n
1 »k. MÄ 6 kk- «JO. S kk. n-75 ia 1 kk. «.00. — YBdy^altoihia Ja Suomeen aek- Baaalle
I »k. 16X10. 6 kk. t3.SC. 3 kk, «2X0 ja 1 kk- «IXO.
LAteen iiotlnie» amotostea p i t i i i «!U koottoriMa kello * ip. »loe«tyiBl»päiTin eJelUtecä a r k i p ä J T ä c ä.
V*!>*aieu teimkm: HBoneorto 207. Vackey BoiMmjt. « Darfcajo Sf. PiAeli» S3<W.
VapiaSen konttori: liberty B«iMiii|:. 37 Sjome St. Pahelia 1038. Po.tio»t«: Box 6^ SoÄBry, O»».
Vapaodea pam» ja latoaioi Liberty BoiMia*; 37 toraa St. Paiielia 2887W.
Coerd »<l»ert)fin« r»t«. ~ ; p « eoi. Jnch. Minimum ebajje for »iojlo Saaertioa, 7S«. Tie Vapaa»
tkvhett advertJuac faedioa» aaioDj tfaa Fiaaiih *eopIa in Canada.
lot tatf taaloin tahanta « a raiiaaMa rn»iBai»een kirjeeseenne, kirjottakaa oodelieen liikieenhoitaiaa
•oonUliaeHa oi0.e!U.- J. V. KA.NNAyTO. Illkkrenhoital».
AutotySläiset, järjestykää!
Canadan autotyoläiset täytyy järjestää voimakkaaseen teollisuusliit­toon.
Nämä monet tuhannet työläiset ovat nykyään jättiläisyhtioiden
armoilla.
Autoteollisuus on yksi rikkaimmista ja voimakkaimmista teollisuuk­sista,
mutta nämä rikkaudet ja voima ovat biljoonayhtiöiden käsissä. En­tä
autotyoläiset? He ovat nykyään avuttomia ja voimattomia, koska he
ovat järjestymättä.
Autotyöläisten lakko Oshavvassa, toista vuotta sitten, osotti mitä
voidaan tehdä, minkä suuren voiman nämä työläiset voivat kehittää.
Qshauran lakossa tämä voima ei voinut kehittyä täyteen määräänsä siksi,
kun Amerikan työväenliiton johtajat pettivät työläiset.
Tosin Oshawan autotyöläisillä oli perin vähä. kokemusta järjesty­misestä;
Simpsonien ja varleyen ja heenanien "hyväntahdon" oli helppo
johtaa heidät harhaan. He pelkäsivät "punaisia", koska ne maalattiin
kauheiksi piruiksi. Mutta nyt ovat ^iat toisin. Työläiset tuntevat har­itaan
johtajansa, he eivät voi luottaa niihin, noihin "johtajiin", jotka ei­vät
halua eivätkä voi taistella työläisten etujen puolesta. Toiselta puo­len,
nämä samat työläiset tuntevat todelliset ystävänsä; "punainen kum­mitus"
ei tule heitä enää pelottamaan. Autotyöläisten teollisuusliiton
järjestäjät ovat olleet heidän keskuudessaan ja'työläiset luottavat näihin.
Autotyöläisten Oshawassa, rajdcaupungeissa, Torontossa ja muissa
keskuksissa täytyy pudistaa itsestään välinpitämättömyys, heidän täytyy
heti alkaa toimimaan. Työnantajat jatkavat työnnopeistuttamista; palkan­alennuksia
toteutetaaan kavalilla suunnitelmilla; työläiset jaetaan ja
lyödään yksitellen' Kahdeksantuntinen työpäivä on farssi ja ylityöstä ei
suoriteta lisäpalkkaa.
Autotyöläisille on tulevaisuuden näköala vielä huonompi. General
Motors- ja Ford-yhtioiden välinen kilpailu tulee huonontamaan työsuh­teita.
Työkaudet tulevat lyhenemään ja joutokaiidet pitenemään. Palk-kainalennus
on nähtävissä kautta koko teollisuuden.
Amerikan työväenliittoon ei voida luottaa vähääkään. Se tulee
vain ehkäisemään autotyöläisten järjestämistä. Mutta Amerikan tyÖ-väenliitosta
huolimatta täytyy autotyöläisten järjestyä. Canadan autotyö­läisten
teollisuusliitto on teidän järjestönne, autotyoläiset! Yhdistykää,
järjestykää puolustukseen! Järjestykää olojenne parantamiseksi!
The Worker.
Niin siellä " toisin
Sosialistisen talouden rafcaonustyön taamme työn voimisttittamisella. kai-alkuasteUIa
ei suinkaan voida vielä
väittäsi kaikkia työläisiä vaanivia on­nettomuuksia.
Niitä sattuu Neuvosto,
liitossakin silloin tällöin- Niinj» maa­liskuun
4 pnä tapahtui Artemovskin
piiriEsä, Ukrainan NeuvostotasavaHas-sa,
onnettomuus "Marian" nimisessä
hiUifcaivoksessa. Kun toisen yövuoron
miehiä laskettiin kaivokseen, katkesi
hissin laskuköydet ja hissi putosi kai­voksen
pohjalle. 27 hiilenkaivajaa sai
surmansa.
Ukrainan kommunistisen -puolueen
Artemovskin aluepiirikomitea kääntyi
kirjeellä kaikkien hiilenkaivajlen puo­leen.
Kirjeessä sanotaan, että put>-
lue-, ammatilliset ja neuvostojärjes-töt
tulevat panemaan kaikki voimansa
liikkeelle 'tapaturman todellisten syi.
den selvlllesaamiseksi- Jokaisen tie­toisen
työläisen velvollisuutena on
päättävästi taistella kalklda nUtä par-jatis3nityksiä
vastaan, jotka yrittävät
käyttää tapaturmaa hyväkseen rikolli­sen
agitatsionin mielessä neuvostospe-sialisteja
vastaan. Donin proletariaat­ti
on tottunut vastaamaan kaikkiin
Iskuihin kaksinkertaisella tahdolla. 27
proletaarin menet|ämtoen on raskas
Isku. Tällä kerralla me kuitenkin vas­killa
sosialistisen rakennustyömme a-loilla.
Hallituskomitean edustajat ovat
molttaneet, että hetimiten tapahtu­man
jälkeen toimitetun tutkimuksen
perusteella on saatu selville tärkein
tapaturmaan johtanut syy. Toinen
pää hissiä kannattavasta rautatan­gosta
oU päässyt irti, jonka johdosta
hissi alkoi heilua ja iski seinää vas­ten.
NostokSydelle tuli tällöin nim
suixrl paino, että ^se -katkesi Yleisen
syyttäjän apulaisen määräyksestä on
vangittu kaikki, jotka ovat olleet syyl­lisiä
tähän tapaturmaan.
Maaliskuun 12 päivänä oli tapatur­massa
surmansa saaneiden hautajai­set.
Hautajaiset muodostuivat hiilen,
kaivajien suureksi mielenosoitukseksi
Veljeshaudalla esimtyneet työläiset
lausuivat, että 27 toverin traagilUnen
kuolema taloudellisen rintaman etu­linjoilla,
samoin kuin tovereiden ka­dottaminen
kansalaissodan rintamilla­kin,
ei heikennä, vaan päinvastoin
tiivistää hillenkalvajien rivejä taiste­lussa
sosialistisen teollisuuden kehitty­misen
puolesta.
Kuolleiden omaisille on annettu e-läke.
6 vakuutetun työläisen perheet
ovat saaneet työasiain kansankomisa-»
riaatilta 3,500 ruplaa. Sen lisäili on
työaJsiain kansankomisariaatti lähet­tänyt
3,000 ruplaa simaansa saaneit-ten
työläisten alaikäisten lapsien a-vustamiseksL
Kaivoksessa suoritetta­van
remontin yhteydessä on kaivos-
TTi^phm*» annettu kuukauden loma.
Svjat<«orskln lepokodissa on heitä
varten varattu 375 paikkaa.
Näin työläisten hallitsemassa maas­sa
suhtaannutaan kaivosonnettomuu­teen
ja surmansa saaneiden jälkeläi.
siin. Toisin täällä. Sen sijaan, että
kaivosyhtiöt täällä pakotettaisito huo­lehtimaan
onnettomuuksissa surmansa
saaneiden lapsista ja omaisista, ne
pääsevät pakenemaan kaikkea edes­vastuuta
ja korvatakseen onnetto­muuden
vauriot, ne ryhtyvät entistään
hälkäilemättömimmin hyökkäilemään
työläisiä vastaan. Työkilhkoa ja -te­hoa
kiristetään äärimmilleen. Työläi­siltä
ja heidän omilta järjestöiltään
täällä kleUetään kaikki oikeudet osai-listua
päättämään asioista, jotka suo­rastaan
koskevat heidän henkeään ja
turvallisuuttaan Sen., tekevät kapita­listit
ja heidän hallituksensa edusta­jat.
Neuvostoliitossa nämä asiat kuu­luvat
työläisille ja heidän omille jär­jestöilleen.
— Eteenp.
tomme onneton asema, sen sisäinen
rikkinäisyys, min silti emme saa vai­eten
sivuuttaa kysymystä.
^ttyäkseen kapitalistisen tuotanto­tavan
syrmyttämiltä tuhoisflta seura­uksilta,
on työtätekevä luokka luonut
urheiluliiton, siinä mielessä, että se
ruumiinlilkuntakasvatustyön kautta
pystyisi kasvattamaan sen jäsenistössä
Työväen joukkojen vastaus reformisteille
Yapjnmetm vf^^ 1929'^
Amerikan mjantereen suomalaisten sös.: lehtiliikkeJden vuosittain kus­tantaman
vappujulkaisun tämänvuotinen numero, "Vappu, 1929", on il­mestynyt
kirjamarkkinoille.—:Söi"t<}i sivulla, Leihinin Tcuvön~y¥^^^^
flessa on hänen lausuntonsa vapunpäivästä vuodelta 1896, joka kuuluu:
Ranskassa, Englannissa, Saksassa ja muissa mabsa, missä työ­läiset
ovat jo järjestäneet voimansa, ja saavutta^^ tärkeitä voittoja,
on Vapuhpalyä työn yleinen juhlapäivä-.
Työl^Kft jättäv^^ pimeät tehtaat ja kulkevat juhlakulkueissa vat-takaduiila
|ippujen ja soittokuntien kanssa. Hi näyttävät herroille
heidän!" voimainsa kasvaneen mahtavaksi ja kerääntyvät lukuisiin, vä-
Idrikkjäiisiin^^^ k^ kuulemaan puheita, joissa tehdään selkoa
* saavutetuista voitoista ja kehitetään tulevien taisteluiden suunn^teb)
mia. ' ^ ^' : . •
Toverit! Jos me kaikin taistelemme yhtenäisinä, niin kaukana
ei die a^ me myös saavutamme sellaisen aseman, että voim­me
yhtyä kaikkien maitten työllisten yhteiseen taisteluun koko ihaa-
V ilmaii kapitalisteja vastaan. Meidän väkevä^ käsivartemme ^kohoaa
j8 orjankahleet putoavat. Tuottajat tulevat iiousemaan ja kapitaHs-lien
ja kaikkien työväenluokan vihollisten: sydämet valtaa kauhu.
Venäjän proletariaatti taisteli pari vuosikymmentä itsensä Leninin
. rakentaman ja johtaman yhtenäisen bolshevTkldpuolueen johdolla, ko-jKrtti,
väkevän käsivartensa," murtaen orjankahleensa ja orjuuttajainsa,
kaphalbtien vallan ja pystyttäen sen tilalle oman valtansa, ja kapitalis­tien
ja kaikkien työväenluojkah vihollisten kauhuksi yhtyi johtavdcsi te-
;kijäksi katikikien maftten tyo^^ taisteluun koko maailman kapitalisteja
'ivastaan.' -K''']
Nyt on prolietariaatin väkevän käsivarren kohoaminen lähempänä maa­ilman
kaikissa kapitalistimaissa, Amerikankin mantereella, ja sitä varten
kootaan työväeniuokaii voimia eritoten vapunpäivänä.- Vapunviettoa val-misteltäissa
ei pidä unohtaa vappujulkaisuh ostamista, levittämistä ja lu­kemilta,
sillä siinä innostavalla ja rohkaisevalla tavalla "tehdään selkoa
saavutetuista voitoista ja kehitetään tulevien taisteluiden suunnitelmia".
**Vappu, 1929" on kmitettu ja käsittää 64 sivua, hinta 30 senttiä.
Saatavana Vapauden kirjakaupasta, haaraliikkeistä ja asiamiehiltä.
ToimittajavaiMQkmT^^
To\-erileliti Työmies kertoo:
Järjestömme toisen edustajakokouksen yhteydessä tehdyt toimihenki­löiden
uudelleen järjestelyt ja uusien tovereiden yleisluottamuksellisiin
toimiin mukaan %'etäminen, tulevat aiheuttamaan myöskin vissejä muu­toksia
lehtexnme toimituksessa. Niinpä tulee lehtemme vastaava toimit­taja
tov. H. Puro siirtymään puolueen Suomalaisen Toimiston sihteeriksi
ja lehtiemme yhteiseksi keskustoimittajaksi, tullen työskentelemään yh­dessä
Järjestömme uuden sihteerin, tov. Matt Wickin kanssa Järjestön kes­kuksessa.
Tov.- Puron tilalle ön Työmiehen johtokunta, puolueen Suom.
Toimiston jä Järjestön TPK:n suosittamana valinnut lehtemme vastaavaksi
Järjestön nykyisen sihteerin, tov. David Heinon. Tov. Piiro tulee kuiten­kin
viipymään toimessaan Työmiehen vuosikokoukseen asti, johon aikaan
vaihdos tapahtuu.
Tämän ohella tulee lehteemme muitakin vaihdoksia. Yksi lehtemme
aputoimittajista, toveri Edw. Turunen on lähtenyt 2—3 kuukautta kestä­välle
puhujamatkalle Minnesotan alueelle. Täksi ajaksi ja kesälomain
ajaksi tulee hänen tilalleen tov. P. Juvonen, Detroitista.
Taloudelliset taistelut muuttuvat
Saksassa jatkuvasti yhä kärjistyneim-
,mik3L Kollektiivisten työehtosopimus­ten
uudistamlsliike käsittää yli 6 miL
Joonaa Saksan työläistä. Tähän men­nessä
ei ole vielä määritelty tariffe­ja
1,300,000 rakennustyöläiselle, lähes
2 miljoonalle maataloustyöläiselle,
noin 800,000 metallityöläiseUe, moOO
rautatietyöläiselle jJi.e.
"Luokka luokkaa vastaan" — tämän
tunnuksen alla Saksan kommunistinen
puolue ja ammatillisen liikkeen - val-lankmnoukselänen
vähemmistö toimi­vat
tam^okkaasti laajojen työväen-joukkojen-
mobilisoimiseksi edessäole-viin
taisteluihin.
Taistellessaan tehdaskomiteain vai.
lankumouksellisen johdon puolesta
Saksan kommunistinen puolue jputuu
törmäämään sekä reformistien että
likvidaattorien toimintaa vastaan. Re­formistit
pvat vastanneet kommunis­tisen
puolueen uuteen taktiikkaan am­matillisissa
Järjestöissä erottamalla
joukottain vallankumouksellisia työläi­siä
ja ainmattiliittojen toimihenkilöi­tä
ammatillisten Järjestöjen riveistä.
Niinpä esim. Saksan metallityöväen,
liiton? TeförmisUnen Berliihln komitea
jo helmikuussa päätti erottasi riveistä
15 oppositslänissa olevaa työläistä; ja
nyttemmin sama komitea on syrjäyt­tänyt
putkityönteki jäin tunnetim Jon-tajan
Nlederkirchnerln-
Joukot ovat osQttautuneet .vallanku­mouksellisemmiksi
kilin heidän re­formistiset
Johtajansa että likvldaat-torlt
Ammatillisen liikkeen vallanku-moukselllnen
vähemmistö saa joka
päivä yhä loistavampia voittoja. Lu­kemattomissa
teollisuuslaitoksissa o-vat
työläiset esiintyneet' reformistien
häJöUtstoUointaa vastaan. Joissakin
daattorit, ovat jo esiintjmeet koko val­lankumouksellisen
opposltsiomn erot­tamisen
puolesta. Brandlerin ryhmän
lehti vaati, että tehdaskomiteain vaa­leissa
on esitettävä ehdokkaita "am­mattiliittojen
sääntöjen ja päätöslau.
selmien puitteissa". Tämä olisi mer­kinnyt
asiallisesti koko kamppailun
murtamista.
Saksasta saapuneet tiedot ovat ker­toneet
ammatillisen liikkeen vasem­mistosiiven
loistavista voitoista. Ber­liinin
kulkulaltostyötekijäin liitossa.
Se on työväenjoukkojen loistava vas­taus
likvidaattoreille ja sovittelija-ai-neksille.
Ammatillisen liikkeen vallankumouk­sellisen
vähemmistön voitto on herat-r
tänyt suurta iimostusta Saksan kom­munistisen
puolueen Berim-Branden.
burglQ aluepiirikonferenlssdssa. Konfe­renssin
edustajat ovat -jälleen saa­neet
uuden vakuutuksen siltä, että
Profintemin TV kongressin ja Komin­ternin
VI kongressin osottama taktiik­ka
ammatillisessa liikkeessä on oi­kea.
vaksi, joskin tästä poikkeavia ohjel­manumeroita
esitetään.
TANSSIT JA ILTABIAT
Tanssia pidetään toistaiseksi tors-ta;
i?in Ja on paikka Majestic Hall, 1550
Guy Street. Hauskaa on kuten ennen­kin
vanhassa paikassa.
Ohjelmailtaman toimii solu n:o
sunuhtaina 21 p. illalla. Ohjelma on
luvassa hyvä. Täyttäkää taas lukutupa
seiniä myöten.
Palvelijatar-yhdistys toimii iltaman
28 p:n Illalla. Saapukaa silloin luku­tuvalle
katsomaan mitä tytöt ovat
saaneet 'toimeen. — Santtu.
Eri paiiikakimiiilfa
VASEMMISTOLIlkfCEEN VOIT-TÖJA
KAlKKtALLA
SAKSASSA
Saksan teollisuudessa käytävien
tehdaskomiteain vaalien aikana on
osottautunut, että Ruhrln alueella, jo­ta
reformistit ovat tähän mennessä
pitäneet vahvimpana tukikohtanaan,
on ammatillisen liikkeen vallankumo­uksellinen
suunta saavuttanut huo­mattavia
voittoja. Tähänastiset tulok­set
psottavat, että 53.100' äänestä on
vallankumoxiksellinen sivusta saanut
19,930 ääntä, reformistit 19480, krls-tuotantolaitoksissa
ovat työläiset ke- tillissosialistiset ammattiliitot 12.750.
ränneet nimiä UstoUle, Joissa ' vaadi­taan
eroltettujen pikaista ottamista
Jälleen ammattiiuttojen Jäseniksi ja
erottamisen lopettamista. Tunnettissa
Kiblerin tehtaassa kirjotti 85 prosent.
tia tehtaan työläisistä nimensä täUal-sen
listan alle. Leunln suurimmassa
tuotantolaitoksessa on ammattiliitto-työntekijäin
suuri enemniistö asetta­nut
tehdaskomltean vaalissa pääeh.
dökks^afcseen timnetun vasemmistoliik­keen
Johtajan Scmldtin,; Jc*a aivan
hiljakkoin refonnistien töTiÄi&isi^'irili.'
tettUn • Mnmatiliisesta lflto^ta.,'i;iiCTi
keltaiset ammattiliitot 780. syndikalis.
tlt 190 J.n.e. Nämä tilastot kuvaavat
yzia osaksi vallahkumouksellisen
sTiunnan vaikutusta, sillä useiden
riippumattomien ammattiliittojen lis­toilla
on ollut vallankumouksellisen
sUven^ ehdokkaita. Bochujnln metalli-tehtaissa.
Joissa vallankumouksellinen
sivusta ei ole aikaisemmin esittänyt
ollenkaan omia ehdtricasUstoJaan. o-vat
sen listat näissä, tehdaskomiteain
vaaleissa saaneet 3,iOOO ääntä, refor.
"iälsöen* 2i400 Ja - toistillissosialisUen
Ansonville, Ont.
PAKINAA TÄMÄN RESERVIKYLÄN
OLOISTA
Metsämiehet usein kirjoittavat
kämppäoloista ja siinä on aina sama
ajatus ja sävy, joka tuo julki ne puut.
teellisuudet Ja epäkohdat mikä känt-pillä
vallitsee, joten se on kaikille
tunnettua. Mutta poikkeustapauksessa
ottakaamme huomioon, tämä kyläryh­mä,
jossa asuii arviolta puolitoista­tuhatta
astikasta. Kylä on ahtaasti
rakennettu pieniin tonttipaloihin, jos­sa
kaikki; on sekaisin. Tpineh voi lait­taa
tallin eli navetap ja kuka kana­tarhan
aiyan toisen asuntotalon si­vuun
ja sitä karjanhoitoa pn tässä
pytyssä aina sikatarhaan asti. Jokai­nen
käsittää minkälainen puhtaus ja
ilma siinä vallitsee, varsinldn kesäai-
MontrealiD Outisia
Jokaisesta kuluttamastaan dollarista käyttää Canadaii nykyinen hal­litus
neljäkymmentäseitsemän senttiä maailmansotaan Osanottoa varten
tehdyn velan ja sen koron suorittamiseen — kapitalisteille, joille aika­naan
annetut velkakirjat kaiken kukkuraksi vielä ovat verovapaat.
... T¥OTTdMYTSTILANKE
on toelkein yhtä huono ktdn aikai­semmin
talvellakin. Tosin on raken­nustyöt
Jonkunverran alkaneet, mut­ta
se ei ole paljoa vähentänyt aym-menslssä
tuhansissa laskettavaa työt­tömien
joukkoa^ LelpäUnJat ovat tul­villaan
työttömiä Ja nniir«i«nfr yhä e-deUeenkln,
-samoin ilmaiset Ja halvat
yömajat ovat hyvin kansoitettuja.
Työpalkat näyttävät pysyvän samana
kun edellisenä vuoxma, nim. 30 sentis­tä
ylöspäin kaupungin alueella. C. p.
R. tietysti maksaa "extra-kängissä"
25 senttiä. Työttömyys p^kpitt.^a.tyÄ-s
Iäiset Ottamaan vaikka mirikälaiseii
työpaikan ja vaikka minkälaisilla eh­doilla.
SIIRTOLAISIA
on saapunut erittäin paljon Canadaan
ja nekin vaan lisäävät "hyvinvoivan"
Canadan työttömyyskurjuutta. On eh­dottomasti
väärin, että vallanpitäiien
taholta annetaan tehdä niin suurta
reklaamia siirtolaisten maahan tuot­tamiseksi.
"Tikettioffisien" akfcunoiaa
komeUee reklaamitauluja jos jonkin
näköisiä. Mjn. saa lukea "tuota o-maisiasi
Canadaan maanvUjelijöiksi
kuljetuskustannukset ainoastaan S15
Jotka vaivautuvat lähteihään Cana­daan.
Voidaan kyllä sanoa "pisnes on
pisnestä" mutta kurjuutta tämä . pis­nes
ainakin tuottaa, kuten kaikki
muukin kapitalistinen "yritteliäisyys".
S. J . OSASTON KOKOUS
kana. kun paikat on sulana Ja kärpä.
set vielä säestää mukana.
Tästä ei voi syyttää ketään yksityis­tä,
kun se on niin yleinen pahe ym­päri
kylän. Joten se on liranomaisten
Ja terveyslautak. asia katsoa puh­tauden
Ja Järjestyksen perään. SHnä
he ovat vain laiminlyöneet tehtävänsä,
Ja on sitä yhtä Ja toista pahetta, näir|
pikku kylän osalle, kohratorpista peli­luoliin
Ja ;llopaikkoihln asti. Joten sii­nä
luulisi olevan syytä viranomaisilla
tehdä pieni tarkastus Ja aslanmukai.
nen puhdistus. Sitä ei ole kuitenkaan
tehty, ja el sitä viranomaisten ta­holta
tehdäkään, jos el kylän asuk­kaat
sitä Joukkovoimalla palmita. Kai­kessa
tapauksessa olisi kutsuttava
kaupungin yleinen kokous Ja siellä
tuoda asiat esim Ja keskustella minkä,
laisilii toimenpiteisiin on ryhdyttävä
yllämainittujen epäkohtien korjaami­seen.
Mutta siinäkin herää kysymys,
että kuka t6kee alkuotteen. sillä
englannin. Ja ranskankieliset hukkuu
kaikessa pimeydessä. Jos niitä Joku
ulkomaalainen menee nyhjäämään
kylkeen Ja huomauttaa mitä olisi teh­tävä,
niin saa tältä sivistyneeltä vas.
tauksen, että mitä sinä puhut. Ja ei
voi auttaa. Näyttää siltä, että ulko­maalaisien
t ä y ^ sittenkin ottaa asi­aan
kiinni Ja tuoda esUIe kaikki epä.
kohdat mistä asukkaat ja veronmak­sajat
kärslL Suomalaisia el ole tässä
tervettä voimaa ja teräksistä luokka-taistelutahtoa;
sillä voimaa ja teräk­sistä
tahtoa tarvitsee työtätekevä
luokka käydäkseen voitokkaaseen tais­teluun
sosialismin puolesta.
Samoin kuin kaikkien eri toimialo.
jen keskuudesta on noussut yksilöitä,
jotka kykyjensä puolesta ovat kohon­neet
yläpuolelle toisia, samoin myös
työväen urheiluliikkeessä on noussut
Iq^kyjä, jotka saavutustensa puolesta
ovat päässeet toisia korkeammalle.
Niinpä voimmekin, niin henkisellä
kmn ruumiilHsellakto alalla yhdistää
vaatimuksemme, puhuessamme' luok-kapettimiudesta.
Jos pidämme kiinni
periaatteesta, että työväen urheiluliike
on osa luokkataisteluliikettä, silloin
voimme vaatia, että ei riitä sen jäse­nelle
saavutukset hiilimurskalla, nyrk-keilyneliössä
tai painimolskilla. Tajun,
nassa täytyy olla oikeata miehen miel­tä
ja luokkataistelutafttoa, vasta sil­loin
hän edustaa todellista työläisur.
hellijaa.-
Ei riitä viimeaikoina esiintj'neitten
petturuuksien puolustamiseen se, että
nykyinen liiton johto härkäpäisellä
karsinapolltilkallaan on rajoittanut
kilpailumahdollisuuksia ja ehkäissyt
urheilijoille niin välttämättömän mah­dollisuuden
kilpailuun. Ei, sillä tosi
urheilijan miehuuUinen luokkaetujen
mukainen menettely olisi silloin ollut;
kärsiä ja taistella miehekkäästi nykyi­sen
tilanteen selvittämiseksi.
Kuinka lukematon on se toverien
joukko, joka pelkäämättä, vainoa ja
puutetta kärsien käy taistelua luokka-taistelurintaman
etulinjoilla. Voisim­me
luoda eteemme joukon kuvia tove-edustamisn
uskonnoilisten . ojyjien
nraödoDista puolta on usän täytynyt
muokata kehittyvän tilanteen tar­peita
vastaavaksL Slsällnn c^nnai.
sin osa on kuitenkin aina-säilytetty ja
sehän pääasia-enkin. On silloin täi-löin
sattimut, että varsinai^n raata-jakansan
keskuudessa on syulyuyt m.
Ehtimistä sellaisin, nskonnollisln tun.
nuksin, jotka ovat vsstakkaisla papis­ton
esittämille "totuuksille". Tällaisien
tunnuksien omistajia vastaan on ju­listettu
papiston siunaama ja pyhittä-mä
hävityssota, jolloin sy^ritetun hir­vittävän
ajojahdin aikana on murhattu
ja hävitetty vallitsevan sortojärjestel-män
vastaisten oppien levittäjät usein
perinpohjin. Aina ei kuitenkaan ole
saatu tällaisia menetelmiä käyttäen
noita sorrettujen käsityksiin perustu­via
uskonnollisia oppeja häi-iämään
Vieläpä vainotoimet ovat antaneet
niille uutta levenemisvoimaa. Näin kä-vi
esim. alkukristillisyyd. aikoina. Sil­loinhan
vainotoimet muodostuivat kan­nustimeksi,
proletaarihenkiselle alku-kristillisyydeUe.
Kun ei vainot te­honneet,
ryhdyttiin käyttämään toisia
keinoja. Papisto käsitti jo silloinkin,
että siinä, missä ei väkivalta tehoa
auttaa viekkaus. Ja niini)ä. tapahtui!
että kristinusko riistettiin sen ajan
sorretuilta. Sitä ryhdyttiUi saamaa-maan
kirkoissa Valtion juskontona.
reistä, jotka sankarUhsesti ponnistel- hävittää sen.
Entisten valtion uskontojen papit ja
piispat omaksuivat sen itselleen.
Kun työväenluokka nykyisin suorit­taa
valtavaa vapaustaisteluaan. niin on
se tietoinen siitä, että kirkko papis-toineen
edustaa erästä v«l"*-:evan jär.
jestehnän merkitsevää valtatekijääl
Valtatekijää sellaista. Joka ei aikaisem-jnin
ole sortuneiden valtaluokkien mu­kana
sortunut, vaan on.ainji osannut
hankkiutua uuden sortajaluokan os-kolliseksi
liittolaiseksi. Vapautumaan
pyrkivälle työväenluokalle se on lep-pymätön
vihollinen. Ja onhan se
luonnollistakin, sillä työväenluokka ei
halua kirkosta liittolaista, vaan tahtoo
Ien. puutetta kärsien, omat kärsimyk­sensä
unhoittain käyvät taisteluun so­sialismin
. punaisen luokkataisteluli-pun
puoliesta. On lukemattomia tove­reita,
jotka ovat elämänsä kunnossa,
joilla olisi kykyjensä puolesta mahdol­lisuus
vaihtaa kilisevään kultaan, mut­ta
sitä he eivät ole tehneet. Pelkää­mättä
he ovat heittäneet taisteluhaas­teen
kapitalistisille yallanpitäjme. Lu­kemattomille
tovereille On tämä mak­sanut
vapauden, elämän onnen, jopa
henkensäkin, mutta he ovat tehneet
sen uskossa.'että työtätekeväUe luo­kalle
koittaa sittenkin valoisampi huo­men,
Joskin he yksilöinä saavat sor­tua
luokkavihollisen uhrina. Saman­laista
sankaruutta odottaa työtäteke­vä
luokka urheilijoiltaan. Te, jotka o-lette
pystyneet kasvattamaan itsellen­ne
voimakkaan ruumita, kasvattakaa
myös itsellenne luokkataistelutahtoa,
Joka kestää kiusaukset ja houkutukset.
Kuka ei jaksa itselleen tätä tahtoa
omata ja pettää luokkaansa, hänet
tuomittakoon ja häntä kohdeltakoon
inhoittavimpana Juudaksena. Työväen
urheUuliikkeenkin täytyy oUa-luokka­taisteluliikettä,
ja jos se ei sitä ole.
niin jokaisen todellisen luokkataistelu-kannalla
olevan mrheilijan on käsrtävä
työhön käsiksi, että liittomme tarkoi­tusperä,
joka sille on asetettu, saavu­tetaan.
Nimittäin: että se pystyy kasH
vattamaan terveitä voimakastahtoisia
ftiokkataistelijoita, eikä raukkoja.
pidettiin sunnuntaina 10 p:nä huhtik.
ja oli se tavalliheh työkokous. Tavalr
llsten Juoksevien asioiden tultua kä­sitellyksi
kuultiin edustajakokouksen J^Jässä muuta kuin viisi. Jollia oh
edustajan raporttL Annettiin täysi ^*«injlst8ä eU oma asunto. Joten
tunnustus edustäjakokoUfcseUe täysi-, suomaJaisten ääni ei paljoa kuulu.
hengeltä". Kuitenkin on se reklaami
pientä mitä tehdään täällä verrattuna
siihen miten kuljetuskomppaniat kuu­luttavat
Canadan hyviä puolia Euroo­passa,
luvaten herran päivät kaikille
paiDoisesta Ja arvokkaasta työstä, jon­ka
se oli toimittanut.
Edellämainitun sunnuntain iltana
pidettiin ohjelma-iltama osaston luku­tuvalla,
jossa edustajakokouksen edus­taja
puheessaan selvitti S. J:n tarkoi-tystfif
periaatteita ja samalla ke-hdfttl'
työläisiä liittymään silheh. Toi­vottavaa
olisi että se kehoitus ei olisi
kaikunut kuuroille korville, vaan että
LopulBi allekirjoitan. — P. M.
Sananen luokka-petturuudesta
Suomen Työväen Urheilulehdessä
kirjoittaa R A.:
Työtätekevä luokka käydessään viio-kaikkf
ku^nraTyöl^tTjoukolla liiN j-^i^yT^^^ sitkeätä luokkataistelua
tylsivät S. J. osastoon ja siten osaltaan elinehtojensa parantamisen ja sosia-rakent^
ivat työläiset yhteenkuluvai-suuden
timnetta jota- Suomalainen
Järjestö kasvatuksellisena järjestönä
rakentaa.
PUOLUETOIMINTA
Puoluetoiminnassa on myöskin oltu
mukana Montrealissakin. Solujen ko­kouksia
on pidetty kerran viikossa Ja
niissä on kesktisteltu kaupunkikon-ventsionin
päätöksistä, niidm-selven­tämistä
varten puolueen jäsenille. Agi-tatsioni-
ohjelma-iltamia . toimitaan
kerran kuukaudessa, kukin solu vuo-rottain,
ohjelma näissä Utamissa on
lishain puolesta, on riveistään nostanut
joukon yksilöitä, jotka ovat kyk'.'jenjä
puolesta olleet edellä muita. Mutta u-sein
on sattunut, että tällaisia yksilöi­tä
on kannustanut yksilöllinen etupyr-kimys
ja niinpä he ovat sopivan ti­laisuuden
tullen pettäneet luokkansa
ja astimeet, hyvästä rahasta, luokka-taistellm
vastustajain leiriin. Täilai-sille
olioille on ktiitenkin luokkatietoi-nen
työväki antanut nimen luokka-petturi.
Tällä kertaa olemme työväen •ur­heiluliikkeessä
joutuneet taistelemaan
Kirkko, uskonto ja
luokkataistelu
, . "
Silloin kön inhimillisen tietämyksen
piiri pll suppea, kun monet luonnon
ilmiöt* luonnossa vallitsevat voimat
olivat käsittämättömiä, silloin ihmisten
uskonnolliset käsityicset jiunaluusta-rustoineen
olivat ymmärrettäviä. Luon­non
ilmiöt, luonnon voimain vaiku­tukset,
tuntuivat Jonkun yliluonnolli­sen,
korkeamman tahdon aikaan saa-mUta.
Tämä korkeampi tahto siis, hei.
dän käsityksensä mukaan, hallitsi
maailman kaikkeutta, ihminenkin sii­hen
luettima.
Näistä alkuperäisistä ihmisten uskon.,
nolUststa käsityksistä muodKtoi: sit-^
ten vissillä ihmisten yhtelskdnnaUlsen
kehityksen asteella (yhteiskunnallis^
sisältöisiiä. luokkatarkoltusperiä palve­levia
oppeja. Se tapahtui silloin, kun
ihmiskunnan alkuperäisestä kommu­nismista
oli siirrytty luokkayhteiskun­taan.
Se ei tietenkään tapahtunut ai­van
äkkiä. Siinä tapahtui, samoin­kuin
luokkayhteiskuntaan siirtymises­sä,
hitaamito ja nopeampia asteita
sisältävä kehitysprosessi. Sen kehityk­sen
eteenpäin viemiseksi työskenteli
eräs etuoikeuksia saavuttanut ihmis­ryhmä,
varhalskulttuurikaudeh papisto.
Sen toiminta oli kehityksen alkuaikoi­na
vaistomaista. Vähitellen se tuli
huomaamaan yliä selvemmin,, mikä
merkitys etuoikeuksien säiljfttämisessä
ja uusien hankkimisessa on sillä, että
hallitsee kansan uskonnollisia käsityk­siä.
Se: alkoi yhä määrätietoisemmin
työskennellä näiden käsityksien ke­hittämiseksi
etuoikeutetun, hallitsevan
luokan luokkavallan säilyttämisen tar.
vettä vastaavaksi. Samaan aikaan
papisto muodostaa liiton taloudellises­sa
ja sitä seuraavassa poliittisessa suh­teessa
halHtsevaksl kohoutuneen sor­tajaluokan
kanssa. Ja tässä liitossa
se on uskollisesti iSpi vuosituhansien
pysynyt. Ja vielä täUäkin kertaa on
papisto kapitalistisen riisto- ja sör-tomahdin
tehokas apu. Eikä papistolla
ja siitä kehittyneellä kirkkovallalla
loikkareita vastaan. Vaikka tällä ker­taa
riveissämme esiintyneeseen luok-clekkaan
ollut syytä rikkoa tätä liit­toa.
Onhan se muodostunut siUe itsel.
leen luotettavaksi turvaksi sen omassa
riisto- ja sortotoimlnnassa.
Jo vuosituhansia on papisto ollut
tietoinen siitä, mikä valtatekijä se
on, hallitessaan kansan uskonnollisia
käsityksiä. Ja myöskin siitä, että sen
on tuo valtatekijä pidettävä haUussaan
koetettu saada tasoitustaan vastaa-^ kapetturuuteen on osaksi syynä liit. ja säilytettävä sen te^ho. Ja siksi sen
Varsinaisen kirkon ohella on sitten
lukematon joukko uskoxmoUIsia lah­koja.
Ne kaikki edustavat synkkää
henkistä taantvunusta. Työtätekeväin
mistä vapautuminen on yksi työväen­luokan
vapautumisen ehto. Näistä ko.
konaan vapautuminen on kuitenkin
paljon vaikeampi kuin varsinaisen
kirkon vaUah kukistaminen, Uskon-noUIsten
käsitykseen perusteellinen
pois juuriminen vaatii paljon syvällistä
tietopuolista valistustyötä. Eikä tämä
työ käänteentekevässä laajuudessaan
ole kapitalismin vallitessa edes mah­dollinen.
Sitä se on vasta työväen-vallan
aikakaudella. Silloinkin tais­telu
muodostuu sitkeäksi, syystä, kun
monet uskonnolliset käsitykset ovat
varsin taipuvaisia. Ne ovat valmiit
pukeutumaan melkeinpä kommunis­min
ideologiaan. Kuitenkaan ei tätä
taistelua ole laimin lyötävä kapitalisti­sissakaan
maissa. Se on yksi kapi­talismia
suojelevan taantumultsen rin­tamaosa,
jota on alituisesli pyrittävä
helkontamaan. On selvää, että tääUä
taistelun täytyy-tapahtua vain ideo­logian
aseUlä. Ja hliUäkih usein var­sin
harkitusti. Kapitalismia vastaan
käytävään välittömään taisteluun on
tärkeätä koota mahdollisimman laajat
työväen joukot. Uskonnollläst käsi­tykset;
eiVät täUöin saa olla hajöitta-vana
tekijöinä, jos muutoin yhteisen
taistelun tärkeys tunnustetaan. Etu.
joukon tulee pyrkiä laajentamaan ja
tiivistämään taistelurintamaa juuri nii­den
kysymysten pohjaUa, Jotka yhtei­siksi
tunnustetaan. AatteelUseöta js
tietopuolisesta valistustyöstä ei silti ole
hetkeksikään luovuttava. Havainnol­lisiin
eslmerkkeihhi perustavaa uskon­nollisten
käsitysten arvostelua on suo­ritettava.
Tämä työ vaaUl etujoukolta
tiet^ ja taitoa. Ja se vaatii ennen­kaikkea
etujoukon omakohtaisia va.
pautumlsta uskonnollisten käslt>-sten
harhalumoista, missä muodossa ne sit­ten
esiintyvätkin.
TOUHUA OLI — MUTTA
HYVÄKIN TUtI
^ Eipä "kirkkojen hävittäjän" pää­tä
huimannut, kun rupesi kirkon ica-
^olta ristejä pudottelemaan. Muorit
molivat kostoa Silläaikaa, kun siha
ja kirves tekivät työtä raivaten van­haa
ja häviävää ja.luoden uutta ti­lalle.
Päivän kuluttua ei ollut enää
jälellä joka olisi muistuttanut "py­hästä".
Siellä kiskottiin ja revit­tiin,
mutta «nemmän Joiitenkin uut­ta
laitettiin. Jokaisesta . kareen ja
vasaran iskusta muxttttK se. yhä
enemmän uuden'ja uutukaisen nä­köiseksi.
Ja kahden viikon kuluttua
pH Nymannin -hikoilnjen tuloksena
uusi aistikas kauniisti koristettu klu­bi
valmiina. Kelpasi sitä töllistellä
ja katsella aina Rekolasta ;asti saa­puneiden
vieraiden.
No teki siinä Oskari "raiska" työ­täkin,
yötä päivää heilui, eikö tuo
lie unissaankin lankkuja sahaillut.
Mutta hyvä siitä sitten tulikin. Kel­paa
nyt Lusman nuorison sen suo­jissa
opiskella ja kuluttaa aikaansa
hyödyllisiin pyrintöihin.
_ ^utta valtavamman työn siinä te­ki
Lusman rahvas, joka päätti muut­taa
kirkkonsa klubiksi, mursi vuos'-
sataiset tottumukset, tavat ja en-nalckoluulot,
pimeyden vallan ja^ nos­ti
punalipun entisen pimeyden'kap­pelin
harjalle.
Mikä kylä on seuraava? Mörgö
(Punaisessa Karjalassa).
Tverin työläisten pyynnöstä on
läänin tp. komitea päättänyt sulkea
ja käyttää kulttuuritarpeisiin enti­sen
nunnalupstarin, joka sijaitsee
Tverin tehdaspiirissä. Mironösin
kirkko tullaan myöskin sulkemaan
ja luovuttamaan invaliideille klu­biksi.
Ainoa kaupungissa ollut sy-nagoögi
on jo työtätekevien juuta­laisten
omasta pyynnöstä suljettu ja
muodostettu klubiksi. '