Vapaus, October 17, 1929

              mmm-t
. iii
H R -
•Mr.
mm
k^' I
i i i
II»-} c
8iva2 Torstaina, lokak. 17 pnä — Taes., Oct 17 No. 245 —
VAPAUS aarnit
VAPAUS GUbetr)
ia C M u d c ^ P a b i u t M d itOr a t SaAary. OBtciSa.
Ki^jfiiriid at tfca Fa« OfCea Ocpaitseat. Ottava, M aeeoad eUaa ntttcr.
8. C. KEIL A. VAASA.
T O I M I T T A J A T :
B. A. TENHUNEN. M. PABKEB (Pobi«B»«lo), A. PAIVIO.
TILAVSai!CfAT:
1 «k. ««.SO. « U . S kk. «l.TS )• 1 kk. CLOO. — rUrfihtOiM U
" t 1 «k. »M. « kk. OJSO, S kk, tZM J> 1 kk. O J » .
OUOTUSEDCNAT VAPAUDESSA» ' ««,
KfaiaraiklaUauitekaet KM hau, tZM k^ai kattM. - • A ^ i o l U t t o o a »«»l^lllJ^S^^*^^
t . w . » . . i . » . — N i B K a a s a t t o i l i B c t a k a e t SOe k«ta. « l Ä S k a n a a . — S r y » ' j y ^ f c » " * f j - » f ^ '
^ ^ ^ t . ^ , . ^ n » , ^ i . > . . MJOO k e r t a . SOe l i a i m a k a a k i i t o d a a a c s l u (ai maitUniajiU. — H a l a t i a T i t f a h f a t 1»
« M t o O s o t a k s e t SOe\kexu. tlJOH k o l m a k«taa. — r U a p H a i l a M t U j J a a Ja fl»ot«aa««m«anaa « a . » » d*
• M M a . U h e t c t t i T i flaarathiBU e t s k S i « e a . -
trtaTTT' a<l»erti»ia« rate^ 7Se »ex eol. iacb. Miaiann «ka»»» tta a i a ^ taaattta. K e .
mm» t>Mt adrettJilBf M d i e o aJBim« * • Tual* ••opi» la Canada.
Th» Vapaa*
Isa « t t » Billoia . . a rt«a<uu « n a S m i i a e e a kria^Maaao. k l i j o t t a k a a « a d e l i » « i l J i k k . « Ä r i t t | aa
J. V. KANNASTO. Uikkeenholuja-
»iafcteea alettajea noetortea pStU oHa kaaitoria» krll» • ip. naMatynliyHTla »deXUaeal aritlp««lBl
Va^aadaa toSaiitaa: Baoseoat» SOfl. tUtUr BaUiizt. 4 DBAMM St. Pakelia SXW.
Vapasdea konttori. libcrtT BaUdiafc S7 Lnta» S». Pokella 1038. Po»»Jo«ste: Bo« W. Saa^rr. Oat.
Vacaadea pala» Ja ktomo: tJhenr BaSUiag. 87 Loma St. Pakalia g87W.
Vapauden toimitus
Tästä numerosta alkaen tulee tämän lehden päätoimittajana toimi­maan
toveri Arvo Vaara, joka, kuten muisletlanee, vapautui-Burwashin
vankileiriltä viime heinäkuun lopulla, "istuttuaan" siellä kuusi kuukaut­ta
"kapinallisen herjauksen" julkaisemisen takia. Toveri S. G. Neil,
joka on mainiltua tointa viimeksi hoitanut, ryhtyy lehtemme toimitus­sihteeriksi.
"Rauhanäpostoli'' MacDonald Canadassa
Muuan saksalainen lakitieteen toh­tori
Franz B^rer on viime vuonna Jul­kaissut
kirjan. Jossa hän koetta^ to­distella,
että saksalaisten sotajoukko­jen
tulo Su(mien lahtarlen avuksi v.
1918 oU kansainoikeudellinen tnter-ventimiL
Itse pääasian suhteen on
h ^ n todistelunsa mitä häikäilemät-tömlntä
Juristeriaa. Se ei sellaisenaan
kiinniosta meitä. Mielenkiintoisempia
£en sijaan ovat useat yksityiskohdat
hänen kertomulcsestaan, miten suo­malaiset
'porvarit koettivat saada
Saksan, säännöllisen armeijaii Joukot
taisteluun oikeuksieiisa puolesta tais­televia
Suomen työläisiä vastaan. Sen
edestä olivat he valmiit alistamaan
Suomen täydelliseksi Saksan vasalllk
sL Mutta mainitusta kirjasta käy
myöskin selville, että he oUvat lu­vanneet
Saksan kapitalismin ryöstet-fävä'ksi
myöskin Karjalan kansan
uotinonrikkaudet.
Jo ennen Suomen itsenäiseksi julis­tautumista
oli porvarien ulkomainen
komitea, johonka kuuluivat SIven,
Giunmerus, Sarto ja Erich, 11 päivä
marraskuuta v. 1917 tehns^t Saksan
Toi-cn kansainvälisen johtomies ja imperialistisen Brittein valta- I hallitukselle sellaisen ehdotuksen, etta
kunnan pääministeri Ramsay MacDonald saapui Lanadaan paiva pan oikeuttaisi komitean luottamuksel-sitlen.
Hän tuli Yhdysvalloista, missä hän presidentti Hooverin kanssa Usesti ihnoittamaan Suomen puoluei-imeskeli
rauhanpiippua ja vakuutteli luiuniissa puheissaan maailmalle, den johtajlUe, ,että Saksa tunnustaa
..a moisäla va.;rf,er™„ he„kn6koh.a!sd.a k.lcus.e.„lU^poi«.e„™^^^^
loudelhsten risliriitain ja sotain mahdollisuudet buurbntannian ja sa. jouduttaakseen pyydettyä tuiirius-dysvaltain
väliltä. tusta valtuutti S^nliufvud joulufc 15
Muutamia vuosikymmeniä sitten vieraili Saksan kaiseri tsäaristisen annetulla valtakirjalla Edv. Hjeltin,
Venäjän pääkaupungissa, Pietarissa. Hän niinikään esiintyi "rauhan- ^ric"^ S. Sarj,n ^ tekemään
- 1 . « • t ... L " \ - C l • ir^ "lii^ 1,^1,^,, Saksan ja sen liittolaisten kanssa tar-apostolma",
ja vakuutti pyhästi, etta Saksan ja Venajan k^ken ei tul»" LeeiUsla sopimuksia. Hjeltin omista
si milloinkaan syntymään sotaa. Mutta sota syntyi. Sillä kapitalistisen hjertpmuksista tiedämme, että: hän oli
järjestelmän aiheuttamia ristiriitaisuuksia ei poisteta valtaherrain py-{ jo eimen tätä valtakirjaa tehhyt kaup-hillä
j a kauniilla lupauksilla. Näiden kauniiden puheiden päätarkotuk-poja Suomesta. Svinhufvudin valta4
sena onkin työtätekeväin joukkojen narraaminen Ja välihpitämättömyy-teen
tuaditlamineif, e t t ä - h e tulisivat yllätetyiksi äkkinäisellä sodanjulis- „uden anomuksen siitä, että Saksa
tuksella j a tietämättömyydessään joutuisivat teurastamaan toisissa mais- tunnustaisi Suomen itsenäisyyden (4
sa olevia luokkaveljiään riistoherrain hyväksi käytävässä sodassa. p. tammikuuta _Saksari haUitus sen
Brittiläisen imperialismin renkipojan Ramsay MacDonaldin vie- ^{^n^ttiMnr^^^
., , „ , *, . . r' 1 \ ^ .1 — • Jehnässä Ja erittäinkin siihen liitty-,
railu Yhdysvalloissa ja Canadassa on huutavana varotuksena näitten j a '
kaikkienkin maitten työläisille lähentyvästä imperialistisesta sodasta.
Kaikki kapitalistiset maat täydentävät sotakoneistojaan. Mitä hirveim- .
piä teuraslusvälineitä keksitään. Työläisten on myös v a r u s t a u d u t t a v a . « ^ * s e n ' ^ ^ ^ ^
w . -I .. . . ..1— i • ..1.. . . 1 . . « • • • " [•palauttamisessa. .Jo tällöin esittävät
On varustauduttava turvaamaan työläisten ja vähäväkisten raatajain isan '
maata, Neuvostoliittoa; on varustauduttava siihen, että uuden imperia
listisen sodan puhjetessa se muutetaan luokkasodaksij j a työväen nejnros
tovallan punainen lippu sirppeineen ja vasaroineen kohotetaan liehu­maan
kaikissa maissa työläisten ja vähäväkisten talonpoikain voiton sym-
^polina.'
Työläisten tunnuksena olkoon: Alas imperialistinen sota! Ei mitään
muuta sotaa kuin luokkasota!
suomalaiset herrat, että Saksa aset­tuisi
myös tukemaan vaatimusta Vie­nan
Karjalan Suomeen liittämisestä.
Jos kysymys el xatkea myönteiSesä
rauhanneuvotteluissa, niin olisi cien
ollut pidätettävä oil^us kysymyksen
uudelleen estttämlseen-
Jo .@häh mennessä olivat suoma-,
laiset lahtarit myös pyytäneet Ja
saaneet aseita Saksasta. Saksalaiset
noudattivat stiziä alussa Jonkunlaista
varovaisuutta^ Mannerheimin täytyy
11. 2. V. 1918 uuidistaa pyntö j a vedo­ta
lahtarlen tavattoman vaikeaan t i ­lanteeseen.
Tammikuun puoävällssä
pyysivät Hjelt, Erich Ja Sario Jää'kä-rien
kotiin päästämistä. Mutta yhä
horjui Saksan hallitus. Helmikuun 1
p. vetosivat H j ^ t ja Erich jo* siihen
että Suomen kansan enemmistö bl
koko scdan ajan Venäjän taholta uh­kaavaa
vaaraa pelkäämättä uskollista
^aksalle Ja teki sille monia palveluk-ia.
Tämän tähden odottaa se nyt a-pua
Sa''Ksalta. Jos sotflaalilnen hyök­käys
Saksan taholta ei ole mahdolli-neb,
niin olisi Saksan ainakin esitet­tävä
Neuvostovallalle vaatimuis venä­läisten
sotamiesten Suomesta poista­misesta.
Helmlk. 8 p. pelottelevat he
Ruotsin antamaan apuaan. Suomi i l ­moitti
maksavansa kulut sotajoukko­jen
lähettämisestä. —
'Mcmista hartaista rukouksista huoli­matta
viiKTi Saksan myöntävä vas­taus.
Lähettäessään helmikuun lopus-salaisten
maahan hyökkäyksestä tuki­vat
myös useat saksalaiset kapitalis­tit.
Kirjoittajan esitystavasta päättä­en
näyttää hän epäilevän sitä, että ai­nakin
eräiden kapitalistien liikkeelle
lähtöön olisivat oUeet myös Suomen
porvarit vaikuttamassa. Luonnollisesö
sa jääkärit kotfin oU Saksan hallitm j j;„nsivat sa:ksalaiset kapitäliJstit Itse.;
vielä silloinkin niin varovainen, että ( ^ että heidän etunsa ovat vaiaras-lähetU
jääkärit toisessa laivassa j a a-seet
toisessa latvassa. Nyt kysymyksessä
olevan kirjoittajan tiedonarmrai mu­kaan
oli aseiden hankintakin järjes­tetty
Jonkun yksityisen asekauppiaan
vissä liitteissä tehdään hyvin pitkäl­le
meheviä hyvityslupauksia Saksan
I ayiista Suomen itsenäisyyden tunniis-sillä,
että pettymys Saksan avun vii­pymisestä
aiheuttaa Suoinen väestön
keskuudessa Etotente-ystävällisen mie­lialan.:
Ruotsissa työstehtelevät En-tehten
akentit muka yriittävät k i e l ­lä
tavalla saada Suomen liittymään
siihen. Sämaii kuim 14 p. lähettävät
Hjelt Ja terich samansisältöisen k i r -
jeimäh yältakuhhan kanslerille Ja.
päämajaan. Jä Hjelt käy sen vielä
suullisesti esittämässä viimeksi maini­tussa
paikassa, pyytäen "'pikaista vöi-makiasta
ä p i I ä ' ^ ' Säksäfläiäten sota­joukkojen
Suomeen lähetfämineix olisi
kirjpitta;jien mielestä v c ^ ä k a s 1^1-
no iriaan JÄlastamlseksl, Slf& inuötbia
o l i s i ; etupäässä kSytetGlvä.. T k d h Jä­tettynä
vof pääasiassa talonjxijista
kokporipMtu; ärineijä Joutua alakyn­teen.
Sanialla kertaa pyydetl^ myös
saksalaisten ; u p ^ r i e n . Suomäeh lä­hettämistä
.ja /äiveiianinaan niiehit-t:
ämisfö SaJcsän taholtaL S a l ^ ^ oUsJ
sen lisäksi^ plliit vaadittava myös
väU^ksellä. Jääkärien kotihi päästä­misen
johdosta lähetetyssä sähkösa­nomassa
makeili Suomen hallitus Sak­san
keisarille pyytäen häntä esiinty­mään
Saksan Ja Venäjän välisissä
rauhanneuvotteluissa "germaanisen s i ­vistyksen
ja evangelisen uskon mahta­vana
suojelijana". Mutta lahtarien
tukala asema ei ollut vielä pelastettu
pelkällä jääkärien kotiin tulolla. Sen-tähden
uudisti Hjelt 3. 3. jäUeen
pyynnön saksalaisen sotilasretkikun''
nan lähettämisestä. "Hallitukseni ni­messä
psrydän vielä kerran mitä har-teammin
tähän saakka.kiellettyä soti­laallista
apua Saksalta", kirjoitti h än
Maalisk. 20 p. pjrjrtää jo Mannerheim­kin
sähkösanomalla "saksalaisen ret­kikunnan
saapumista kiirehtimään
Viivsrtys kohtalokas". Vielä helmikuun
puolivälissä oli Maimerheim vain tyy­tynyt
aseiden pyyntiin Ja ollut yleen­sä
saksalaisten maahan tuloa vastaan
tahtoen muka saada säilytettyä koko
kunnian voitosta suomalaisille itsel­leen;
(Asiallisesti Mannerheimin kan­ta
lienee- Johtunut entente-ystäv3?y-destä
Ja sen määräysten noudattami­sesta),
äamana päivänä kuin Manner­heimkin,
sähkötti Sy£bhufvud tämän
pyynnön Saksan. hallitukselle. Yhtei.
sellä esiintymiselläkin nähtävästi tah-.
dottiin edistää Saksan hallituksen v i i -
mefctehldrieiÄIiyjeh poistumista. Bey-ermaoitsee,
että vielä. 7. 3. v. 1918 ol­tiin
Saldsiih hallituksen keskuudessa
yleensä hyvin epäilevällä kannalla
sa, jos työväen vallankumous jääsee
voitolle Suomessa. Suomen työtätekevä
väestö ei olisi oUut enää saksalaiselle
pääomalle voittoja kokoamassa. Bey-er
kertoo, että helmik. 1 p. pyysi Ber­liinin
yleinen paikallis-^ ja katuliikenne
yhtiö hallitusta suojelemaan sen V i i ­purin
raitioteihin kiinnitettyä 4%
milj. omaisuutta ja siellä olevaa hen-kUökimtäansa.
Samoin kääntyi muuan
huomattava teollisuxisherra, jonka n i ­meä
ei B. kehtaa mainita, kirjelmällä
valtakunnankanslerin puoleen, kfin-pyynnön
suhteen, kunnes keisari lo­pulta
ratkaisi asian Suomen porvareil­le
edullisesti. :
Suomen lahtarien vatimuksla sak-nittänyt
huomiota siihen, että Saksa
Suomen pyyimön täyttämättä var­mentaisi
itselleen Ruotsin ja Norjan
rauta-aarteiden käytön. Ne olisivat aL
van välttämättömät Saksan ja Itäval­lan
teollisuudelle. Sikäläinen rauta
kilpailee laadussa parhaan saksalai­sen
raudan kanssa. Runsaat puuhiili-varastot
tekevät parhaiden jalote-räslajien
valn^tamisen siellä m£ih-doUiseksi.'"
Ruotsin Jä Norjan mahn?
ja puuhiiliä käyttämällä vahnistettu
raakarauta ovat Saksalle vJtelä tär­keämmät
ja välttämättömämmät kuin
Brieybecken, koska ne tekevät meille
mahdolliseksi valtavan jaloteräksen
tuotannon.'» Sentähden olisi Saksan
käytettävä hyväkseen nykyistä ase­maansa
Itämerellä ja Suomeen tun­keutumalla
tehdä Ruotsi ja Norja it­sestään
riipuvaiseksi. Saksasta tulisi
Suomen suojelija ja Suomi luovuttai­si
sille t^keimmät strateegiset ase­mat.
Katsoen Norjan Ja Englannin
hyviin suhteisiin on mahdollista, että
Englanti saa Narvikissa "hilliaseman".
Jos siis Saksalla ei ole varinaa Ja-lansilaa
Suomessa, on sen raakaai-neen^
säanti sodan aikana tehty mah-
PöTvarilehdet Englannissa,
faarminsäveltä eoittelee,
Neuvostoliitoa viimeisin' voitto
lordien tomtoäiraiftelee.
" T i m ^ nyt ulvoo
korkeinta säveltä
tappion y a l i t u s v i i T e s s ä,
p ö ä ä n kim täytyi
bolsuine; antaa
neuvotteluja käydessä.
Afganistanissa vallankeikaus
Basha Sakaolta viran vei,
vaikkai» tuosta
nyt entinen herm
kruunua päähänsä saanut el
Prararin midteinen "tasavalta"
shihe nyt kiät^tean muodostaa.
Josta voisi sitten ^
hyökkäysjoukkoja
Venäjää vastaan johdattaa.
AJurilakko New Yorkissa
yihanneskaiupalle harmia toi,
lopuksi kuitenkin voitostansa
työläiset siellä riemuita voi.
KRlHinimaksi se kauppiaille
palkkarilta nyt tuli vaan;
tuhansia vaunuja
vihannestavaraa
viivytys saattihe pilaantumaan.
Laivaston kasööri YhdysvaUoissa
katosi rahat matkassaan,
"juoksevan tilin"
kun parhaainmaksi
herra- se huomasi aikanaan.
Halusta hänet nyt tahdottaisi
matkastansa Jo ilmoittamaan,
kuitenkin karkuri piilostansa
ei lähde "tiilien lasketaan."
Ranska sekatsovi -
kieroilla silminä, '
Donaldin matkoja epäilee.
Yhdysvallat kun Englannin kera
rauhahhaaveilla veljeilee.
Kapitalistitkin Ranskassa sanoo:
"Siinä taas koira haudattu on,
missä on. diplomaattien sakki. '
kasannut juonensa kokohon."
Magnus Raeus.
dottomaksi! ja siten on sen maailman-valta-!
asema tuhottu", lÄättää tuo
suurkapitalisti perustelunsa.
(Jatkuu.)
I
i uutisia
"Eläköön poika" se käväsi Toronton
Is. osaston näyttäniöllä viime l a u ^ -
taina ja saikin siellä koko riemun
P3?styyiL Sama - poika se taas heiluu
[samalla näyttätnöllä ensi lauantaina,
19 p., että kaikki ne. Joilla * i viime
es%kseen ölltit tilaisuutta saapua, jpi-tävät
tämän sieuraavskn tilaisuuden
kysellä, oli kaiisälaiheh, t ^ ei, äähes-täinäatt
vain tofeta tai t<t>istai puo­luetta.
Herrat ovat variiiälla. pöhjäl-laV,
sillä voitti kumpi hyvänsä, niin
herrat k u i t e i ä^
Työväellä, ei! 'ede^^ öle - omaa ehdo-kastai,
vaikka ÖsiuiwaohMn etupäässä
työläiskaupunki, ,niihollen ei; heillä
ole mitään syytä-dbieimä äänestämään.
Snomalaiset ' ' ^ b t d s t e l n ^ pun-hissa
—r Täällä kerrotaan olevan fe-keiUä
jonkunlainen: puolueista ja. po-litikasta
riippiuniatqh nuorisoseura.
Qn Jo ollut perustava kokouskin., Siitä
pitäisi tulla yhdistys. Jonka jäsenillä
ei saisi olla mitään poliltillisia mleU-piteitä.--.;
. ^
Minua pn pienestä piitäen opetettu p l -
täimään arvossa toisen mielipidettä:
vaikka en sattuisi siihen yhlymääh.-
kään. Mutta kuinka voi kmmiolttaa
sitä, jolla ei ensinkään ole mielipi­dettä,
ei kantaa, e£ pohjaa, eikä pää-
Mitä piilee valkoryssien liikehtimiseh takana?
Tuoreimmat uutistiedot kertovat, että ne edesvastuuttomat valko-ryssäainekset,
joiden aseelliset hyökkäykset työläisten neuvostovaltaa vas- J mielessään, sillä härvoih oh tiläisuu-laan
torjuttiin lokakuun vallankumousta seuranneina viiosiha, ovat jälleen j dessa näkemäänniin hauskaa kappa-vilkkaassa
toiminnassa. Ne ovat olleet pahimpina rajakahäkoiden aiheut- P«.*J*, ^"^^ '«Eläköön ^pdka" on, siltä
.. .r \ 1-.. - M l . • • "11 I •• •• ... T^"x^.. antoi parhaan todistuksen se suuri
t8jma Neuvostoliiton ja Manchunan rajoilla, karjistae^ J*f ^iman rau- Ljej^ jg^^
tatieselkkauksen yhteydessä syntynyttä tilannetta hyökkäyksillään. .. jmaSSa esitystä, siUS se ilo ja suosion-
Mutta ne eivät toimi yksinään. Imperialistiset vallat ovat antaneet osöitiikset inltä yleisöJbsoitti kappä-valkorygsille
kaikkea mahdollista apua. Luimme juiiri, miten-^Japanin J^f"!:^^^^^*^^^
ha„ll.i tu's on avustanut. rosvoIk enraa1li- bo emenov•ia myöntämällä salakanm..a. i-IQte^lm ä on suureen yleisöön menevä, ^
eesti Japanissa olleita Neuvostoliitolle kuuluneita varoja. Ja viimeksi joka haluaa itseään nuorentaa, rien-^ määrää.* Erästä laniluu, sanoi 'tor-saapuneissa
harbinilaisbsa uutisissa kerrotaan; että 200 valkoryssää on j tää Döh-haalille nauramaan ja vitet- ventekijä, mutta tavälllMstt tällÄlset
saapunut Euroopasta Fuchiniin, vahvistamaan kiinalaisia taiatelua^a Neu-1 tämään yhden hauskimpia iltojaan. - ?! "publuettomuus"-nimellä kulkevat yh-vostoliittoa
vastaan.
Tämä todistaa, että valkoryssäainekset ovat alkaneet kansainvälisen,
liikehtimisen. Sitä rahoitetaan imperialistivaltain toimesta, sillä vara-rikkoiset,
rappeutuneet tsaarinaikaiset pakolaiset eiväfitse pysty rahoitta-1
maan mitään sotaliikkeitä.
Työläisten ja talonpoikain neuvostovaltio on siksi lujalla perustallaJ port Wllliamln läyitamö panee toi-ettei
sen tarvitse ottaa lukuun valkoryssien toimintaa minään uhkaavana | meen ensi lauantaina, tk. 19 p:nä ol-vaarana;
Mutta kysymys ei olekaan yksin valkoryssistä, vaan näiden jlceln "vanhianmaan" jymynäamialset.
takana olevista imperialistisista mahdeista, jotka valmistelevat sotaa Neu- No*^ ^ielä ovat ensimälset täällä
' V i - . ; 1 j ' i • I • . 1 - 11 ... ..,.1 . , . . . . |WiUiamissa tänä syksynä. Tanssin lo-vosloluton
kukistamiseksi ja käyttävät valkoryssia valikappalema provo- Laan on koetetti Järjestää Jotain
seeratessaan sotaa- hauskaa ohjelniaakln. SUtä mainitta-
Sodan vaara on siis sangen todellinen huolimatta siitä»^ttä-tilanne{kbon: naamioitiijen .majssi, esp
Manchuriassa on näennäisesti ollut ennallaan. Maailman köyhälistöllä M^»^ — Aihb Turunen' plla-ei
ole syytä kadottaa hetkeksikään valppauttaäii. S i l l a ^ p u m ä l lÄ ty^^^
I tetään kokonaan laulamalla. Stenka
Rasin on muuan kohtaus filmistä
"Vole»-vblgä". Täteni siis saa häut-
[tia naamiaisissa sekin. Joka ei osaa
"orpopojan" valssia pyöriä. Alkaa klo
I puoli 9 illalla. Pääigmiaksu naamioi­duilta
25 senttiä, miillla 35 sehiiUä.
Rakennusalalla on
tem hyvä -työaika,
pari -ispmpaa tehdasrakenhuste, kou­lii,
lasteiikoti, satamian korjaus yjn,
Suuret joukot _^miehiä on kuitenkin
työttömänä Ja talvi on. tulossa. E'
ole kadehdittavassa asemassa maail­man
ylläpitäjä, rikkauksien luoja.
Yksi työväenluoka:h jäisen.
^'I^Slt Meadow Portage, Man.
Syksy se on saapimut täxme, mei-dähkiii
kalakylään. Puiden lehdet on
kellastuneet j a ruoho paleltunut. NU-tä
katsellessa menee ihmismieli väki-
Binkm apeaksi,, kun taas täytyy ottaa
Ft.
neyden alla jatkuvat vehkeilyt Neuvostovallan kukistamiseksi,
välisen työväenluokan on varustauduttava taistelemaan noiden honkkei
den torjumiseksi. - ^ B . Ti
^distykset ovat vain verhottuja porva-ristbn
kätyrikbpUä. Kinkkeeh t a^
tuuliiti olevan sambjä: henkilöltä. Jot­ka
a&a^emmih ovat tänne homman­neet
Hrkkbä j a palppla. Pitäkööt to
lansä. Aikaansa seurääfa työl^nen ei
heihih yhdy. Luonnollisesti pn mu­kana
rehelTisiäkih ihnöiiää, Jotka
sattuneet käsvamiaaS^^^^ Ö^^^
Jossa eivät ole tuUeet kosketuksiin to­dellisen
eläinän kanssa. Heitä'täytyy
aivan alusta alkaen opettai». K u n hei­dät
saadaan käsittämään se perusto­tuus,
ETTÄ ON OLEMASSA K A K ­SI
LUOKKAA, niin vbe; helposti op-pirftti
ymn1^H^>T^^ IpinnnRnfi pift-leh
rehellinen työläinen kuuluu Ja var-j rajjaaii. Nyttemmin saataije^^
masti vapautuvat porvariston talutus-Imukaan on hänen tilansa tullut vain
nuorasta. 'välkeanunaksi^ joten hänen tilansa on
hyvin arveluttava. Selkeneekö kos-
Porvari ei pidä lakkolaisia koiran arvoisena
South Porcupine, Ont.
' Worker-lehteä tuetaan
On tulossa yhtä ja toista, vaan
kaikkein tärkein Ja samalla mieliin
teroittamisen arvoinen on puolueen
ä ä n e n k a n n a ^ j a n "Workerin" avus-tusiltama
t.k. 25 p:nä. Sitä on mei­dän
velvollisuus olla osaltamme avus-tamassa.
Hyvin tiedänune sgn aseman,
minkä tämä kapitalistinen mäa tar­joaa
kommunistipuolueeh sanomaleh­delle.
Siltä oh kaikki elämismukavuu-det
kielletty heti sen _syhhjrttyä. Siis
sen täytyy- kyetä elämään kalkista'
seh.osJEdle väiratulsta vastuksista huo­limatta'
Jä se voi seri tehdä, kuri me
annamme sille tukeiome, olenuue se
puolesta niinkuih omansa puolesta tu­lee
olla. Olkoon tämä Jokaiselle työ^
tätekeyälle siitä merkityksestä, että
muistaa sen päivän jä k y t t ä ä sen
vaatimuksen.
Yrjö Kplstian naMenfiäiiiö paheniee
Tässä Joku aika takaperin tuli Yrjö
K b i i ^ «iijiä määrih^^^^^^^i^^
että hähet vietiin Toronton mieUsai-vastean
kylmä j a armbtoh talvi puoli­alastoman^
suuren lapsUaunaan Icans-sa.
Eihän köyhäUä ole varoja lähteä
talveksi lämpölsempiin malhih, kuten
rlkkaa;t tekevät. Ei toki työläinen sae
sellaista edes ajatella, se on suuri
synti
Hirveän kuiva kesä ori täällä ollut
kuten yleensä muuallakin. Metsäpalot
ovat riehuneet koko kesän, että toi­sinaan
,on ollut niin savua ettei ole
nähnyt monta syltä eteensä. — E i
tullut edes kaikille tarpeeksi asti pe­runoita
ja nekin pieniä kuin lin­nunmunia.
Osaston hommista, mainitsen sen
verran, että emme ole koko kesää
sentään aivan nukkuneet. Juhlia ja
tansseja on ollut aina vähän päästä.
Syysk. 28 p. pidettiin tanssit Gasto-nlan
lakkolaisten hyväksi. Osanotto
oU runsas. Kiitos orkesterilaisllle, että
avustitte meidän tanssitilalsuutta näy-telmäkappäleeUa
sekä rahajlisestl. Y -
leinen tulos oli $15.25, joka on lähetet-*
ty sanottuun tarkoitukseen.
Osaston kokous p i i haalilla lokak. e
p. jossa valittiin virkailijat vhmeiselle
vuosineljännekselle. Valituksi tulivaf
entiset, paitsi taloudenhoitaja ja kir­jeenvaihtaja
vaUttiin uudet. Päätet­öin
pitää tanssit, joista tulot käyte­tään
näytelmätarpeitten ostoon.
Myöskin tullaan talven ..tuUen p i t är
mään oikein i^ry markkinailtama.
Naiset on„ jo kutoneet vanttuita ja
neulorieet. Alisaa ei ole vielä jäät«t-ty.
millolri iniarkkinat pidetään. Kun
kaikkien miesten rahiapussiin on Il­mestynyt
reiicäi»hjaan, niin se täytyy
ensin pjdluita Ja ältten panna verk­ko
järveen Ja kalastaa, että saa myy.
dänauutairian.dollarin edestä sokkeria
ji^ tä3rt£ää z a i ^ että on mitä
iltamissa, "sperittaa''.
Olen kuullut kuiskeita, että pari
näytelmäkappaletta on harjoituksen
oua.
Tpyeii Ja tOTeriiau- Ko^ea on vas­tustanut,
kun heidän piteni tyttönsä
putosi rappusilta Joku aika takaperin
jix loukkasi polvensa, että täjrtyi vie-,
dä sairaalaan.. Toivon että saisivat
pian lapseiisateireriijä. takaisin..
•H. a
Rocky Motihtain House,
Taistelunn soctanvaaraa vastaan
Syksyinen tervehdys, luokka veljlll^
ja- siskoille I Missä ikänä työväenluo-kan
Jäseniä asustaa avatkaamme sil­mämme
Mkemääri. v^^ ja siskot,
parast;'aikaa valmistetaan lurmuista
verileikkiä. . ..
Rauhasta ptihutaan, muka, mutta
todellisuudessa ' sotaa valmistetaan,
niinkuin nälkäiset; sudet, jotka ovat
kuumekiihkpisia n^dessään saaliin,
kuin lauma koyppikbtkia, jotka val­mistautuvat
pitoihin, ^tpiperialistit ko­koavat
riuripuns^ Mväärin^ ja ka-nurinansa,
varustarat sairaalansa, so­tilaansa,
Ja laiyastpväkensä, taistelu-laivansa,
torpeedoiiäylttäjänsä, valmis­tautuen,
verisiin taisteluihin.
- Rauhasta puhutaan,, mutta sotaqif
valmistaudutaan. .Minkä 1^-
sinkertaisesti senik^den, että impe­rialistit
haluavat lisää. Uikevoittoi,
luonnomikkaitä alrieita, ja markkina­paikkoja.
He hiduavat sotaa sentäh­den,
että sOtÄ korottaa hinnait, sota
elvyttää liikettä. Mitä enemmän ver-
Ottawa Oh Canadan pääkaupunki. Siellä asuu herras- ja loisluok- 'Tänäsin, tahdista i^tää: hublen Hila­kaan
kuuluvia ihmisiä suhteellisesti enemmän kuin varsinaisissa tbolli
suuskaupurigeissa.^ Ja nämä pääkaupungin herrasasukkaat ovat kovin
hyväsydämisiä, hellätuntoisia ihmisiä. Heidän tahdostaan pani Otta-
Mran eläinsuojelus-yhdistys viime viikolla toimeen kaupungissa yleisen
keräyksen semmoisten kissain ja koirain hyväksi, mitkä olivat joutu
neet avuttomaan asemaan. Ja kaupunginhallitus antoi keräykselle vil­pittömän
kannatuksensa. - Suurenmoista!
Hamilton on myös eräs Canadan kaupungeista. Se ori raskaan teol­lisuuden
keskus. Kuutisen viikkoa takaperin ryhtyi siellä tuhannen
t^äsvaunujen tekijää lakkoon sen takia, kun heidän palkkojaan uhattiin
alentaa noin viidelläkymmenellä prosentilla. Ryhtyessään lakkoon ei
teräsvaunujen tekijöillä ollut yksityissäästöjä eikä myös järjestön lakko-kassaa,
sillä he . olivat järjestymättömiä. Muutaman päivän kuluessa
joutuivat lakkolaiset ja heidän huollettavansa :— yhteensä noin 2,500
henkeä taloudelliseen ahdinkotilaan. Tämän ohdinkotUan
nen; Jpnkä nimeif täällä tanisä-urhel-lljät
tuntevat. Pirtillä tavafeari!
P. W:rieri.
Öshawa, Ont.
VaaUhommista sanaaeri
Täällä Oshawassakin oyat porvari­puolueet
ahkerassa toimessa tulevia
vaaleja varteri. Kuiripikin iniblue kul­kee
tarkastellen, että vain öUsi kMk-lievittä-
i kieri nimet listalla;! El siinä paljon
Snolmalaista sakotetta
Ensi kertaa kai Oshawassa oli suo­malainen
sekaantunut y i t n a T i n m T n i l n.
Asia oli esillä viime viikolla. Tus­kin
tuli todistetuksi riiuuta kuhi että
miehellä oU paajoriläisestl merkkejä
lupakirjassaan. Kuitenkin matkasi
p(diisituomari: $300 säkbba tai kuusi
kuukautta liimaa. Tuomio - <di suh­teettoman
ankara eivsikertalaiselle:
Ktelenttdtamattomalle, joka oli ilman
asianajajan apua, antoivat korkeam­man
Jälkeen. Asiasta, kerrotaan ve-dottm
j a tulee kai£ett uusi tutkinto.
Työolot Osihawassa autotehtaassa
on kovin hiljaista. Paljon on midilä
joutunut pois työstä toiset tekevät
osa-aikaa. Vähennystä on toimitettu
koko kesän ajan Ja nykyään on työs­sä
tuskin n e l j ä t t ä o s a a d i t ä kuin ke­väällä.
Mitään vilkasturiiisen ttdveita'
ei ble ennenkuin Joiilnn JIUkeen, kun
aletaan valmistamaan ensi kesän
fnyyntlä* varten.
avustamiseksi. Mutta
voittoon päättyminen tietää voittoa kaikille Cona-miseksi
kääntyivät lakkolaiset mpun muassa Hamiltonin kaupunginneu-voston,
puoleen pyynnöllä, etta neuvosto myöntäisi heille oUceudenpan-j järjestöt lienevätkin tehneet jo jotakin lakkolaisten
na toimera yleisen kati&erayksen Hamiltonissa. Mutta katso, neuvosto taistelu jatkuu. Sen voittoon päättymirieri tietää
kielsi keräyksen touneenpanon. Se ei pitänyt pnutteessa olevia loldco-dan työläisille; sen häviöön päättyminra häviötä koko Canadan työväen-
Faisia ja heidän huollettaviaan_^ arvoisena kuin Ottawan herrat piti- luokalle. Ja voiton saavuttaminen riippuu ennen kaikkea siitä, voivat-vät
kaupunkinsa kulkukissoja ja -koitia. — pO >&opubliset typläfe^^^^
Lakkolaisten, jotka taistelunsa yhteydessä ovat perustaneet teräs-I^olaisten avustuskeräystä on jatkettava ja teho^^^^
vaunujoi tekijäin kansallisen teollisuusliiton, oli siis hätänsä lieventänu- Avustukset on lähetettävä /oitÄoiaisten avustuskomitealle 927 Barton
seksi käännettävä yksinomaan toisten seutujen, työläisten puoleen. Useat |5*rcel. East, Hamilton, Ontario.
kaan.
Pbliisioikendesta
Viime viikolla oli poliisioikeudessa
esillä useita eri asioita. Eräs hyvin­voivan
näköinen leskimies oli pitänyt
hyvää alkaa j a " m a s ^ t ä n y t " , millä
aikaa oU kadottanut $250. Hän syyt­ti
taion naisimmeistä, vaan tuomari
kumoa syytteen todistajien puuttees­sa.
•-
Toinen asia koäki itävaltalaisia
Schumacherista, miestä j a vaimoa ja
miestä. Aviomies oli ollut yövuorolla
työssä kaivoksessa, vaan Joutunut t u ­lemaan
kesken kotiin, kun kivi oli pu-
-.donnut - hänesi; i&ähänsä. Hän oli
ensin käynyt lääkärissä sidottamassa
haavansa Ja sitten mennyt kotiin Jäl­keen
kello 12 yöllä. Siellä oli sattunut
olemaan ykäi hänen miestuttaviaan.
mistä h ä n kimpaantui, niin että otti
kirveen Ja yritti ;dllä lyödä tapaa­maansa
miestä, vaan mies onnistui
väistämään Ja saamaan kirveeseen
kiinnL Aviicanies sai kuitenkin puu­kon.
Jona löi miehen reiteen 31|2
tuumaa leveän, luuhun asti ulottuvan
laavän. Tuomari sanoi aviomiehen (ä-ceukäln
kutifiivan sen verran, että
lun se tapaa Valmansa toisen miehen
karissa näin yllä1ykseriä,ni&][ el sitä
v t ^ m ^ r i t ä l ä , miten sen dää. me-netel^
vä Ja antoi vapauden, vaan
neuvoi: fm, käytä puukkoa enää".
ai• va•• n aa
Hyiriy ja ajanhammas
Tämä päkiiäa älkol vähän toisin
Icuin olin aikonut. E i sen pitänyt
alkaa hymystä,, ei sinne päfaikään
Mutta niin se vain kävi. Syy ori Efe-kpri,
ystäväni, jota minä jpelkästä
ihaUusta hsdualän nimittää BUeätniri
aasiksi, mutta hän Itse kiverikOTOan
väittää olevansa vaari tavalUnen pässi
laiunaelälntenjbiikitKsa Muuten häri
kaikessa tyhmyydKsSän on Järkikank-ku
ja miesten parhaita; kuten luon­nollisesti
minä itsekin olen, j a niinpä"
meistä tulikM seUaiset hyvät ystävät
joiden on tämän tästä tavattava toi­siamme
ja raul^nsauhuja vedellen
turistava tämän matoisen iTi8«aim^^
kaiken karvaisista asioista, ehkäpä Jos­kus
asiattomistakhi. Ja, sivu mennen
sanoen, kiperä pitää oUa se puhna
josta me emme yhdessä selviydy. No
niin. Juuri kun minä oUn syviin Jr
viisaisim mietlskelyihin vaipuneena ja
loytämäisilläni sen mitä kaivelin Jy­mäyttää
Esko olkapäähän! j a häiritsee
nunua oudolla ja tyhmällä kysymyk.:
- En, en totisesti, vastasin. Mnttn
saajälkiä^ m m ä " S kynT^^t
näen juuri nytkio. — - ^ u j a
— Missä esimerkiksi?
— Esimerkiksi sinussa, tuossa sinufl
näamarustingiss^ sen lukemattemlsffl
orkosissa Jä : jopa itsessään tuossa
tuulerihalkasijassa, Jota nokaksi kut­sutaan.
:-.,
Esko huokaa.
Siinäpä sitä ollaan. Ja mihto
kalkkeen luukb sen pystyvän?
— Jos kysymys on sinun nokasta,
n i i n . . . .
— Mene hemmettiin. Kysymys on
ajanhampaasta.
~ No sltte on paras tehdä kysymys
n i i n lÄhi, e t t ä : löytyykö mitään, jo­hon
se el pysty, .Johon minä vas-taan:
eL Yhtä säälimätfe se n äW
JäjFtävänihimimida ihmiskasvoja, ki­veä,
villaa, rautaa J a rakkautta. C^-
I& tapahtunut niinkin, että se pp
jäytänyt sen kallito' köyden
Jolla joku on aikonut ripustaa It­sensä
n f t i i t n A t i .-
— Sinä siis luulet, että se ilkenee
jäytää —hymjmldn?
— Voi velikulta, sillehän se orfdn
vasta, perso. Jos mieBsit hymyn_
säilyttää, täytyisi sinun ssee käaita
pumpulivilloihfti 3a. idtää atoa .
alla. Ei, kaiken se Jäytää ja i^'
köön, se on <^iäiiu' , - ?
— E i ote oiketa, murahti Esko. Oii
ESiS. sentään .jnTajIrfn; Jrihon sen ei wl'
vitseisl kajpia. - .^^
~ Ymmärrän. • Mutta ajattelciuii: