Vapaus, October 15, 1929

              F a m k m t a l a a j a m a a r a ennen kilpaflua ja kilpailun jälkeen osottaa'
^ eteenpäin s i t a on m e n ^ . Asiamiesten ei kuitenkaan s i T u n o h t ^ ^
gSeavat tilaukset on n n a t t a y a , siUa mitäpä hyötyä on r ^ y k S n ^ i l ^ n t
kamastamme etaaskeleesta, jos heti otamme taka-askeleen ant^allrt^ i
^ S ^ n u s t e n Isketä Detroitti voit«_ Brooklynin Ä Ä S u I L ' !
ecsimäisessa luokassa, mutta brooUynilämen voitti detroittUa^n n ^S
vyöaistelussa. " u.xit^
Kaikki eivät l u o n n o U ^ s t i voineet päästä palkinnoille siim •
kokassa oh ainoastaan kaksi yksityis- ja kaksi p- i k k a k u n t e S i n f ; . ^ ,
SSÄeehan se k e r ^ toinenkin Ensi kerralla voh4t £ ä i d S s S L ' ^ ^ ^ ' ' ^ w ' S f ^ *^
hävinneet ottaa tappiot takaisin. Allaolevassa listassa näSr S S t ^ n ' keskiönä olla kysymys i t -
tavutukset 100 :sta pisteestä ylöspäin. "^'^ ^ ' " ^ ^ ^ ^ ^ ^ i sekritiikkitunnuslauesen laajasta
I:nen laokka:
Itsekritilkld ja puolueen linja
( T O V E R I M O L Q T O T I N S E L O S T U K S E S T A M O S K O V A N A L U E E N
P U O L U E K O N F I E R E N S S I S S A . )
^ly-j Antt;h. BroollTn. N. Y.
Detroit, Mich.
c i . Uhti- N ' " If"*
_2185
V SMT:. VTaukegan, lU.
Cirt Rove. Detroit. MIch. _
Siren. ATarrrn, Ohio
iTTr J.Ansor., -VorcMtrr, Ma».
•^l: Ke..:>. Aberdeen W«h. _
<: VTihl.-oos. Minneapolu, Miim.
y Maynard, M«*i.
Nurmi. ClereUnd. Obio
_1270
_ 710
_ 610
_ 430
.. *3S
_ 330
_ 31S
_ 280
. 270
.210
_ 210
„ 210
Kalle Kulju. Iranirood, Micb.
John Heikkilä, Detroit." Micb'
Walter .Nelson, ilaynird. Mass.
M. Kaski. NorKOod, Mass.
Impi Levo. Brooklyn, N. Y.~
Aiel Sandberg. Ouincy, Maas. _
Lempi KoblaU. Quincy. Sla»..
Emmi Kinnunen, Aberdeen, VPash.
P. FinnUä, Detroit. Micb. .
WäiBÖ Nurmi. New York City _
Sanna Prepula, Astoria. Ore.
Geo. Hendrickson. Chicajto, III.
T * Kankkonen. Berkeley, Calif, _ Sam Mäki. Detroit, Micb.
' TuIok.e: vuo»ikert«kilpaan.M: Detrojt, Micb., 2375: Brooklyn. N. Y., 2393; Nex York Citv 120
^ J* C e » ' ' * " ' ' ' O * " " ' 500. ' - • •
ke­hittämisestä.
j Alussa itsekritiikin tuU kohdlstet-
190 tiin talouselimilzL Sitten alkoi itse.
185 kritiikkiä käyttämällä ammattiliitto-
1^ jen työn. tarkastus.''
170 j Viime kauden erikoisuutena on i t -
{ ^ s e k r i M i k l n laaja kehittyminen itse
ISO puoluejärjestöihin näbden. Koskasuo
aikaisemmin eivät JärjestSmme ole
i2o:oUeet näin voimakkaan itsekritiikin
m pyörteissä.
II:nen luokka:
A. Asiala. Sudbury, Ont.
SjdPJju. Toronto, Ont.
SJIO. SO. Porcupine, Ont.
Td a Ahola. Portland, Ore.
ErUiI5. Kirkland Lake, Ont. _
Kc/tira, Worthington, Ont.
ia e Bjom, Iron Uiver, Mich.
g Saari. San Franeiieo, Calif.
.1490 Mike Mononen. Crom»e!l, M : B
-1280
.ä20
. 680
, 640
250
220
140
Robert Saastamoinen, Rock, Mich.
G. Sundqvist, Port Arthur, Ont.
John Tarkko, Portland, Ore.
Ellen Vesanöer. Masj, Mich.
Matti Ahonen, NeKherry, Mich.
Emil Hcckman, Buffalo, N. Y.
TulDk«et vuosikcrtakilpailussa: Sudbury. Ont., 1490; Toronto. Ont., 1280; So. Ärcupine. Ont. 900-
iiUand Lake, Ont., 880; PortUnd, Ore., 880.
III:* luokka:
„nk Mäki. Kelao, Wash.
icob Riiraö, Vancouver, B. C. _
jnnr Ylimäki. . Conneaut, Obio .
iclcr Sillanpää, 'VIFeBtinintter, Mas*.
Korhonen. Roch Springf. Wyo.
K.etikko, Montreal, Wi«. — .—
380
3S-«
190
170
ISO
110
J. Seppälä, Copper Cliff. Ont.
Sulo Tbure, L-.Anse, Micb.
Guat Oblom, Bessemer, Pa.
Aug. Niemi. Hoquiam, Wash.
Aina Karjalainen, Red Lodge, Mont.
John Salo, Harley, W;«.
Riitmä kun viittaamme
Bakun j a Leningradin esimerkkeihin.
Bolshevistinen itsekritiikki on saa­nut
alknnn perinpohjaisen muutoksen
_ 2 2 o ' n ^ ^ ^ ° puolue järjestö jen tyOssä. M u t -
ISO, ta samalla on myös otettava hucmii-
~ - J j O j O o n Bakun j a Leningradin järjestöjen
100 välinen eroavaisuus.
Bakussa puoluejohto ei suhtaatu-nut
oikein itsekritilkkitunnuslausee-seen.
Aserbeitshanin järjestön enti­set
johtajat tunnustivat myös sa­roissa
välttämättömyyden kehittäB
itsekritiikkiä, mutta te<dssa _ ^tä" vä­hän
edistivät. Jumi tässä heijastui-k
m johdon Jälkeenjääneisyys työläis-
.... 100
100
130
120
120
120
110
100
y f r T ^ H i l f l ^ ^ järjestös^ on viime aikoL
nr helkent^myt". Samalla Leningra­din
aluekomitea kääntyi järjestöjen
pu(daeen kehoitt^seUa "paljastaa roh­keammin
puutteet, poistaa lÄättäväsU
ja säälimättä byrokraattinen mätä, k e ­hittää
lajemmin proletaarista kontrol­lia
kaikkien elintemme Ja laitostemme
yli. vetää laajemmin Ja nopeammin
proletaareja työpenkkien äärestä Joh­tavaan
tgrfaiön". Tämän timnuslauseen
toteuttaminen parantaa neuvosto-ammatillisten
Ja puolue-elinten työn
Ja vetää yliä suuremmat Joukot t u ­kemaan
tätä työtä. Voimme todeta,
että Leningradin bolshevikit aluekomi­teansa
Johdolla ovat oikein lähteneet
K u n luokkayhtetskonnassa Joku luok.
täyttämään uusia tehtäviään. O n vält­tämätöntä,
että hyvää alotetta edel.
leen Jatketaan' kehittämällä itsekri­tiikkiä.
Joka 4 ^ a a työläisjoukkojen
yhä laajemman osanoton paikallisten
valtiovallan elinten parantamis- Ja l u -
Jittamlstyön tuottavaJsuuden Ja tV5-
k u r i n kohottamistyöhön. Kaikki tä­mä
on välttämätön ehto Johdonmu­kaisen
toddla proletaarisen Ja bol-
Tuloksia vuosikertakilpailussa: Kelso, Wa8h., 380; Vancouver. B. C . 380; Conneaut Ohio 260-
ocV Spring». Wyo., 210; Copper Cliff, Ont., 200; Hoquiam, Wash., 200. i
IV:8 luokka:
dv. Nieminen, . Baltimore, Md. .
uj. Kcntokoski, Creighton, Ont.
-o Wirtancn, Newport, N. H. _
er Johnson, Caspian, Mich.
m. Salmi, Inwood, N. Y.
=1 Wiemer, FaFirport Harbor, Ohio
usti Ranta, Ludlovr, Vt. — „ . . . _;
'ju Kolehmainen, Amesbury, Maisi.' ...
. 650
. 455
4J0
330
270
220
220
180
Wm. Näsi. We,terly. R. I.'
Mr». S. Nylander, Kimberley. B. C. -_
Tomi Suila, New Ip«witcb, N. Y.
Väinii Pokki, Templeton, Mass.
O. Greendahl, West Allia, Wi8.
Oscar Gpufci. Lund. B. C. \
Emme. Perälä. DunbUne, gaak.
_ 160
160
_ . ISO
__ 140
_ 110
_ 110
100
Tuloksia vuosikertakilpailussa: Baltimore, Md., 650; Creighton Minc, Ont., 475; NeKport, N. H .,
0; Fairport Harlror, Ohio, 260; Caspian, Mich.i 330; Inwood, N. Y., 270. • -
V:s luokka
(Tulokset 70 pisteestä ylöspäin)
Koivu. East W;ndaor, Ont.
-y Mäki, Beaverton, Ore. _
bo Kataja, Mile 138, Ont.
e Pakkala, Kalaina. Wa»h.
Lähde, Brittmount, Mlnn,
200
180
170
. „ _ . . 110
80
Tilda Lahti, Meadoirlands, Minn.
Eva Forcbacka, Concord, N. H.
Lydia Härkönen, Alpipe, N. Y.
John Johnson, Eckville, Alta.
Nick Lempi, Murillo, Ont.
80
70
70
70
70
Tuloksia vuosikertakilpailussa: East Windsor, Ont., 200; Beaverton, Ore., 180; Mile 138 Ont 170-
-ma, Wa8h., 110.
— P U N I K I N P Y T T Y.
maa
tenrehtii meitä!
ff
Suomalainen raatajarahvas Ameri-mantereella
aivan samoin kuin
muuallakin, lurjuksia ja
dän apureitaah huomioon ottamat­on
tuntenut suuremmolsta myö-toa
Neuvosto-Venäjän työyäes-kohtaon
heidän vallankumoukses-saakka.
Merkitslhän "Auroran"
vipalatsia vastaan lähettämä aa.
terverhdys miljoonien entisen Ve-kansalaisten
j a Venäjän alus-den
työläisten toiveiden ja unel-n
hetken lyöntiä! Siitä se seura-symiyinmaamhie,
pienen Suomen-
Itsenäisyys. . r#> aamutervehdys
kitsi vapautta, työväen voittoa
a!
iin, kalliisti:. se vapaus m a l ^ t -
mutta — suuj-ella ilolla! Ja
kaukana paikalta olevillakin
tilaisuus ottaa tähän iloon osaa
amme tapahtumain kulusta
Se oli monelle työläiselle e-iloisinta
aikaa. Olihan Suomen
vas historiallisessa suhteessa i -
iruin kiteytynyt Venäjän kan-omaamaansa
maakamaraa, mutta o-vat
voineet hankkia väestölle leipää,
vaatteita j a lämpöä, j a kehittää teol­lisuutta
kaikeUa alaUa, yksin Ilmai­lualaa
myöten, Jonka tuloksena alun-pitäin
Neuvostomaan tuotteena on
Moskovasta New Yorkiin matkalla
lentokone neljän neuvostomaan mie­hen
johtamana. Nämä Neuvosto­maan
lentäjät ovat lentäneet halki
(raatajarahvaaseen). kiinni —
tuntehet tuntenut, molempien e-tsaarin
hirmuvallan "kaula-
- politiikan" alaisena. Useita ker-
— niin mennjrt historia kertoo
oli Suomen Ja Venäjän köyhälis-yhdessä
pyrkinyt -vapauteen tästä
nalaisesta tUanteesta, taistele-yhdessä
ihmisoikeuksiensa puo-
Tästä todisteena, kertoo his-löytyy
vielä nyt, vuösikymme-mennen.
Suomen työväen esi-
Ujoiden jälkeläisiä Siperian aa-a
aroilla. Jonne esitaSstelijat o l i -
pakolaisuuteen tuomitut, nlmit*
ne, jotka olivat säästyneet Sto-
"kaulanaxihapolitiikalta".
un suuren Venäjän työväestö löi
%t jakkaraltaan, ktiultän vapau-kellojen
sointu ' nqrös Siperiaan,
omme kärslvämpään osaan, kuin
luokkamme kärsivään osaan
maailman, aina kaukaista läht^'
en. Amerikan; suomalaisella
öllä oli myöskin kunnia osallis­tahan
iloon, ehkäpä suureksi o^
juuri, siksi, ettS^ se o l i lähelses.
hteyd^sä oUut emähiaan uuren
jän työväet&i kanssa, ja siksi
sen merkitystä. SUtä saakka
jännjEttynieenä seuranneet
:^Iälsten nopeata
Monta Jhiista hetkeä olemme
raskaan raadMinan jälkeen
lukiessamme uutisia t l i f ^ -
työläisten sunremnioislsts
tukslsta. Mutta se- on oUut
teoreettista: kuvittelua^ sBIä
ei ole ollut tilaisuutta, ^ y d ä
ja laitustua siihen. Pienildn
us siihen vaikuttaisi syvälllses-mutta
sits «mme T<d. toi<-
kuitenijn. aivan odottamatta on
tilaisuus j&ästä lähelseoi kos.
'neuvostojen maan - j a sen
ilmojen, joita teitä mhikään elävän
olion ei tiedetä maapallon miljoo.
nien,. ikävuosien aikana kulkeneen 7-
kartoittamattomia lentoteitä — ovat
jtulleet tervehtimään Amerikassa ole­via
ystäviään, jonka todisteeksi len­tokoneen
nimeksikin on ristitty
<'Neuyostojen Maa".
"Nenvostojen Maa" tervehtU meitä
Ehkäpä Amerikan suomalainen työ­väestö
ei timtlsi niin suurta iloa näi­den
lentäjien ja lentokoneen Neu­vostojen
Maan saapumisesta, ellei se
olisi ollut n i i n läheisesssä yhteydessä
sen maan työväestön kanssa Ja ellei
se siten olisi sen kanssa joutunut
jakamaan surujakin. Kun Venäjän
proletariaatti telstell toistakymmen­tätuhatta
mailla pitkällä rintamalla
olemassaolonsa oikeuksista ja vaik­kakin
ilolla otti vastaan uhraukset
joukkojen aktiivisuuaen kasvusta Ja
itse puoluejärjestön ^^svusta. Itsekri-tiikkitunnuslauseen
merMtyksen käsit-tämättömsTTs
näissä oloissa vei Bakun
entisen johdon vararikkoon. Puolue-
.IcukkoJen aktiivisesti tukiessa oh K e s ­kuskomitean
uusittava puoluejohto.
Nyt Aserbeitshanin puoluejäirjestö työ­läisten
tukemana yhä vaWl^ tUvlstyy
puolueen perustelilävien toteuttamisen
yohjalla.
Leningradissa oli tilanne toinen.
Pääeroavaisuus on siinä, että puo­luejohto
Leningradissa ei ainoastaan
avoimesti i!|unnustanut jjärjestössä
paljastetut epäkohdat^ vaan p ^ t t S -
västi alkoi myös johtaa itsekritiikin
toteuttamista Lenlneradlssa. Lenln-gradta
aluekomitea tuimusti. että " i t - ' rakentamisen tiellä.
shevistL?en taistelun käymlseUe puo-lueUhJan
opnorttmistlsla vääristelyjä
vastaan käytännössä.
Paljastetut puolueen j a neuvostoval­lan
linjan vääristelytapaukset osot.
tavat, että itsekritiikin monipuolinen
kehittäminen taistelussa näitä vää­ristelyjä
vastaan on Neuvostoliiton
menestyfcselllSen sosialistisen raken­nustyön
alkeelliimpla ehtoja. Toisaalta
on taas selvä, että Itsekritiikin, bol­shevistisen
itsekritiikin kehlttämiser
pelko talstelusabyrokratismia j a por-
VEoillisia vääristelviä vastaan järjes-töjemme
käytännöllisessä .työssä hei­jastaa
pikkuporvarillista ejÄluotta-musta
työväenluokan voimaan, bol­shevistisen
puolueen kykyyn voittaa
kaikki vaikeudet, jolta on sosialismin
kanssa. T&ta&a m a a n tieteel-suurimman
kansakunnan väes-ka
sodan aikana dli ahdettuna
Ja ulkonaisten vihollisten
Ideneen maafcaistateeseensa
upungin, Mbskovan, ympyrään.
n ä l k i ä Ja vilua
— menihän siinä maan tuhansia par­haita
poikia — ja kun maalaisväestö
joutui kyntämään maataan kivääri
olallaan, suojellakseen näitä luoma­kunnalta
tolvomlaan Ja sen eteen a-hertelemiaan
antimia, niin koskihan
sc meihin.
Kun tämän päälle kuivuus poltti
tolvehlkkaan Ja suurta maailman a
saa ravitsevan laihon, tehden kato­vuoden,
että keskellä laajojen ja he­delmällisten
viljakenttien satojatu­hansia
ihmisiä oU nälkäkuolemassa
ja kymmeniä tuhaiisia miehiä,' nalsie
Naivia, mutta vaa­rallista
Joku aika sitten arvosteli "Eteen.
päin'^-lehdessä nhnhnerkki "MaaUIk-ko"
New Y o r k i n Työväennäj^tämön
esittämää operettia "Viulukunlngas"
S i l m i i n pisti siinä eräs lause. Joka
kuuluu: ••
" M u t t a siltä ei tämä opnetti, jenem-pää
k n l n maatkaan operetit, ole
mikään laoKkakapp^Ie.**
Lause sisältää sellaisen ajatuksen
että ka.pitalistlsessa taiteessa olisi J O '
talh. joka on "puolueetonta". Iissä
man ideologiansa. Taiteeseen nähden
kapitalismille on tärkeätä, että tai­teen
s i ^ t ö . muoto, sen " h e n k i " soin­tuu
yhteen kapitalistisen, tuotantota­van
kanssa, Kapitalistisen ideologian
kasvattaminen tapahtuu ' j o k o välit­tömästi
(sotaldlihotusmu^lkki. sota-kiihotusnäytelmät.
isänmaallisuuden
Uetsonta) tai välillisesti, jossa tapauk­sessa
sen tiehyet — varsinkin k u n pro­letariaatin
myrltyttämlnen on kysy­myksessä
— ovat hienommat. Ope-retti
näyttämöllä palvelee'vallan mai­niosti
tätä puolta. Hmän kirjottaja
ka nousee herruuteen, j a jos sen luok-kaherruutta
kestää tarpeeksi kauan
orjuuttaa se muita luokkia paitsi a i ­neellisesti.-
taloudellisesti Ja poliittises-
U. m^S^dn henkisesU. N i i n tyrkytti
Joskus aatelisto aatteitaan porvaristol-eL
Rikastunut porvari tunsi vetoa
aatelistoon, matki sen tapoja, opette­l
i puhumaan kuin se. oli olevinaan
" p o r v a r i , aatellsmlehenä". K u n pOTva-risto
vahvMui. mnodostoi laofcaksl,
nousi taisteluun aatelistoa vastaan, a l ­koi
se kaikella tavoin, hnvlnäytcdmis
sään. rpnoissaan, taaloissaan tehdä
piUdca aaatdiston Ideologiasta Ja Ihas­tella
omaansa. Aateliston ihanteiden
vastapainoksi se asetti omat porva­rilliset
ihanteensa, selittää eräs ;kom-munlstinen
klrjottaja aälaa.
N3rt k.o. tapauksessa kun vielä kat.
selljalle huomauttaa, että " s i l t i el tä­mä
operetti, enempää kuha muutkaan
operetit, ole mikään luokkakappale"
n i i n syntyy jonkiniataen "taiteelUnen"
linjoittuma. Jossa kielletään marxilai­nen
käsitys asiassa. Kapitalismin
ideologian opettamiselle avataan pie­ni
Ja vaatimaton väylä, kuimes se
rehentelee täysissä varusteissa.
Tietenkin ymmärrämme, että ope­retti,
jossa el "näytä" olevan erikoi­semmin
iskevää puhevuoroa työläis­tä
vastaan, voi t u l l a e i t e t y k s i parem­man
puutteessa. Mutta, täUöln täy­tyy
varoa, ettei päästä * kehittymään
jonkinlaista erikolsteortaa, että tuossa
nyt kapitalismi antaa jotain, Jota k a ­pitalisti
Ja työläinen voivat tulla kat­somaan
— unohtaen luokkasuhteet.
Tietoisuus siitä seikasta, että v a l l a n ­kumouksellinen
kausi on käsissä, on
porvariston saanut tuottamaan näitä
"puolueettomia" operetteja ja näytel.
miä. Saksa on niiden erikohien v a l -
mlstuspaja. Jo Tollerln laudalta ixjis-tamlseksl
täytyi tuottaa kaikenlaisia
operetteja hirvittävä määrä ja mitä
kuumelsimmalla kiireellä. Saksalainen
työväen teatterilehti kertookin, että
tällä alalla el ole suinkaan puutetta
sillä näyttämöt ahdetaan opereteilla
j u u r i siitä syystä, kun kapitalistisen
ideologian suoraviivainen ajaminen
käy siten laatuun. Esim. sota-aikana
k i i l k l armeijan — Ja Jokaisen maan
armeijan — Jälkijoukossa kabaretti.
Esitettiin operetteja, rohkaistiin mie
hlä; kapltallsmlh taiteelliset ketao*
pantihi likoon. Jotta el olisi syntynyt
— kapinaa. "Tlpperary" löi kumoon
kunkin sotUaan povessa .runomuotoon
pukeutumista tekevän kumouslaulun
"OUT boys" o n yksi pirulllslmpla ope
retteja — mutta silloin ollkhi kapita­l
i s m i l l a tosi edessään, kuten nytkin
Sotilaspukuja, mustalalspukuja vaih­teen
vuoksi, värjättyjä sukkia, *sape-
Itnkalllstusta, xurheutte kapitalismin
ei tmme "Viulukunliigasta'^, mutfei voi
sanoa Ilman tuota tunteibusta, että
tässä tapauksessa kapitalistisen ideo^
maanosien löytöihin". Samaa sukua
tälle tällaiselle teorioiiniseUe on sS:
kun eräässä lehdessä havaitaan Ja
"tieteelUSBsti todistetaan" ettei riisto
tapahdukaan työmaalla, vaan .—•. v a i h .
dossa. E l M n ole vaikeus sanoa, et­tä
muuten onkin kapitalismi ansain­nut
kukistumisen, mutta sen "taide"
kannattaa sihrtää meidänkin ajatuspii-riin.
s-ts.-lakata puhumasta työväen­luokan
luokkaideolc^riasta. mutta sen
sijaan päntätä työväenluokan päähän
kapitalismin ideologia. "
Kiinnitämme asiaan näinkin palje
huomiota syystä, että käsitteidense-kaannus
n ^ t ä ä suorastaan pöyris­tyttävältä
näissä asioissa. Jo pitäisi
lehdistömmekin ryhtyä kasvattamaan
makua, kasvattamaan työväenluokan
ideologiaa, sen sijaan että se raahaa
perässä t a i asettuu suorastaan — tte-tysti
vasten hyvää tahtoaan — pucdus-tamaan
kapitalistisen Ideologian myrk-fct*.
Jota tarJolUaan etiketillä: "Täy-shi
puolueetonta Ja vaaratonta", vaik­ka
se onkin täysin puolueellista Ja
erikoisen ^sarallista".
Kane lUssanen.
NecYostoliitosta
TULVA
Nää pälyät -kallrikalla
taas satpi valtoinaan
Ja puro mäen alla
nyt taxiissll tanssiaan.
Se kaiian Jälkeen keväimen
nim heikko oi' ja hiljainen.
P Ä Ä T T Ä V Ä T A I S T E L U B Y R O K B A -
T I S M I A J A L U O K K A L I N J AN
V Ä Ä R I S T E L Y J Ä V A S T A AN
mennään niin pitkälle, että yleensä
kalkille opereteille tmnetaan ise tun­nustus,
että ne ovat "puolueettomia".
Kapltalisull voi sUs tuottaa. Jos edel­leen
tätä väitettä kehitämme, jotaHo
Joka on luokkien yläpuolena.
Sikäli kUIn tämän kirjottaja tuntee
marxilaista käsitystä k.o. a j a s s a , n i in
se on jotain vallan toista kuhi m i tä
mainitussa . "Uuteen snuntallussa"
lausutaan. Kapitalismi synnyttää o-puvat
12,000 mallia pitkältä taipa­leeltaan'
tervehtimään Amerikan työ­väestöä,
tuntuu syksyinen ^ k l n ke­väiseltä
muistellessa menneitä aikoja
Mikä sanomaton ilo meidät valtaa­ja
lapsia kuolikin kylmien syysmyrs­kyjen
suudellessa heiioän nälkäisiä
huuliaan, tuntui meistäkin sUtä.
kuin ilo olisi lopussa. Synkkä syk-:
syinen mieliala meidät, vallitsi Ja
tuntui kuin me olisimme olleet itse
samassa tilassa, vaikkakin vielä puo­littain
leivän ääressä. Me olimme
itsekin kuin toivottomuuteen näänty­mässä.
. J a ilman tuota voimakastr
luokkahenkeä olisimme ehkä £iihen
väsähtäneet. Mutta k u n Venäjän tais­televa
proletariaatti p ^ s t i hätähuu­don
ja pyysi aineellista apua
maalhnan ^öväestöltä,' n i h i se he?
rätti meidätjdn. Se hätähuuto kuuL
t i i n Amerikan "kultalassa", jossa t u ­hansia
ihmidä tänäkin päivänä fcär-
)SU nälkää. Se kuultiin Aasiassa Jfl
AfrfrT^™^, puhumattakaan läheisistä
Emx»pan maista — —se kuultiin y li
mäaihnan. Se aika oli koko maali­ton,
voinut,' ei ainoastaan na-nostattaa
Itselleen ennemmin
maa juokkaöetoisen työväestön su­rujen
jakamista Neuvostomaan työ­läisten
kanssa!
K i i t o s työväen voimakkaalle luok-kahengelle.
että voidaan surujakin I-lolla
Jakaa! Näin tapahtui SnurrNew
Yorkissakin •. snomalatsten ; -kesken.
Tunnettiin iloa saadessa jakaa-.sräti-.
Ja tämän uhrautuvaisen Jav ktnujäa^
kaan NeuvostcHoäan t^dväenrliuossa
Kfiiättlln 'liähaa, kerättiin ' v a ^ ^
ja I l d t t ^ siitä, että saimme tehdä
ei ainoastaan jotakin, mutta, tehdä
ppr>ia«tTnTtiP, . tehdä kaikkemme, tä.
män vastasyntyneen Neuvostomaan
lapsukaisen avustamiseksi j a menes-tymiseksL
kaan saadessamme nähd?. h£itä edes
vilahdukselta, ymmärtäessämme. et­tä
hpeidän mielikuvituksensa käy läpi
kaikkien Neuvosto-Venäjän olemassa­olon
vuosien j a ettär he tiefövät mei­dänkin
olleen tähän myötatuntoiäna
osanottajina.
Syvällistä säälin tunnetta tunnem­me
niitä henkUöitä kohtaan. Jotka e i ­vät
voi sydämestään osallistua stthen
suureen nautintoon, mikä kohtaa n i i ­tä
henkilöitä. Jotka Ovat Jalrasieet
surujakin Neuvostomaan kanssa ser
maan persoonallisten edustajain saa­puessa
Suur-New Yorkiin. liUkä Uc
onkaan tuhansiUa nähdä. tioiveideDsa
kriistallojtuneena, 'Neuvostojen Maaii'
laskeutuessa maahan Roosevelt ken-tällä,-
Mlneolassa, Long Islandissa» y l i -
logDan istuttaminen työlälskatselljaan
saa tavallista herkullisemman mub«
don,. koskapa kommunistinen lehtikin
unohtaa Itsensä siihen määrään että
tekee vallan l i n j a n asiasta: "tuossa
on nyt kapitaUsmi antanut meille
Jotain, joka on kerrankin — puoluee­tonta".
Kapitalistinen Ideologia menee
toisinaan n i i n k i i ^ pitkälle, että "arvos­telee"
yhteif^kunnan jotain sellaista
nurkkausta, jossa ei-laastarilappu e-rää
haavaa peliä. Se rientää tähän
työhön ^yysta, ettei työlätaen alkaisi
arvostella koko 'järjestelmää, vaan
suuntaisi katseensa vain puhjennee­seen
palkkaan. Juuri tällaisissa ta­pauksissa
musiikki, operetit, näytel­mät
tekevät sangen arvokasta palve­lusta
kapdtalismille. Niiden tehtävänä
on "sovitella" risthrUtoja. hämätä
luokkasuhteita. Tämän yhteydessä
kannattaa viitata eshn. siihen artlk.
keliin, jonka Työmies aikaisemmin
JuntalBt Mainitussa artikkelissa toveri
Buharin osotti kuinka kapitalistihen
Ideologia kykkU Neuvostoliitonkin t a i ­teessa
Jo siinä, kun eräiden runoili­joiden
renkutuksia ihaillaan Ja l a u ­letaan,
k u n taas proletaaristen runoi­lijoiden
teehnät eivät kelpaa. Tämä
kunlqdma Johtui siitä kun esim. Jes-soihx
osasi panna kapitalistisen ideo-kon
kuluessa.
Suuri kansainvälinen vastaanottoti­laisuus
pldetäl^ Madison Squar^ Oär.
denissa tk. 19 p., "Friends of So-viet
. UniOn" toimesta. V Suomalaiset
hyvin vähRi«Tiriitgiy»Ä- yleensä osallis­tuvat
New Yoridssa kansalnväliriin
rientoihin, m u t ^ tähän tilalsmiteer
ttdlaan ottamaaie .lukuisammin osaa
kuhi-m^hiiä^än tiu l TSmär Joh­tuu
^v2,, ettöryksi Ja tbihen suania-lainen"^
«m suhteessa ivasta-nut
kansainvälisentySväenHIkkeer-eteeaq^
Un , ^ n o a j a nähdessään^^
telloitimeäia ^1^81)^1 tuoksla, hän! e'-
saata olla hUtiä katsomatta. Yksir
uteliaisuus, ellei luOkknhenkl Ja kat­somus,
ajaa ' työväestön Madison
Square Gazäeniin seuraavana lauan-jtaica.
J a ennen kaikkea tässä t U a li
suudessa tapaavat ne'; ll'ew Yoridn'
Ja lähiympäristön toverit, Wilkes-
Barrea j a Scotlaa myöten. Jotka ovat
osallistuneet Neuvosto-VenäJän työ­väestön
kanssa sumjenkin Jakaml-;
sessa. Be tykkäävät Joefcus floltaMn
J a näiden "Neuvostojoi M a a n " lentä­jäin
tuomat terveÄd^cset antavat
. a^ s « kylliksi lloftOaihettä.
Ja nyt vuosien Jälkeen, Jolloin V e - Tervetuloa' «Neuvostojen M a a " la
n ä j ä n n d j ä lentäjää, lennettyään m-^'sen kansan edustajisto! — Vaahr
pi sapexian, Tyynemeren halki, s^^^Vesisä (Bteeajeiä&}.^^^ ^^^^ ^ '
loglan ''repäsevään" muotoon. Kapak-kalauliija
ne ovat, mutta n i i h i n on
asetetfo sen verran "neuvostokiiltoa".
että kapitalistisen ideologian kahleissa
oleva vielä voi niitä hoilottaa — o-xnaa
Ideologiaansa vastaan.
Mlffi, näyttämöillämme esitettyihin
<4ieietteihln tidee, n i i n niiden joukos­s
a ^ ole olbtfc yhtään. Joka oUsi ollut
mnifta kuin kapitalistisen Ideologian
opettamista, mutta siten, että opetus
tapahtuu epäsuorasti toisissa suorasti-kih.
Miten se tapahtuu? Katselija
(Q^ffiainen) viedään herrasväen—-tai
työläistenkin — rakkaus- t a i muiden
selkkansten Ilmapiiriin. Tärkeimmät
paflcat ajetaan ikähän mitä . t y y l i k.
latmmRTTä mimllkllla. Työläinen a l -
puolesta — kas siinä se ohjelma
K a i k k i se tehoaa "Kriitilliseen'
palkkaan asetettu laulu, joka Jää h e i
posti mieleen, levitti agltatsioonhi r i n
taman takapuoleUe. työmisjoukkoihln
Vasarat sotelalvojiBn kylkUn naakeleita
iskettäessä iskivät paremmin — k a p i ­talistisen
ideologian laulun tahdissa.
Ön naivia lorua uskotella, että k a .
pitaUsmiUa olisi värkissä varaa tuot­taa
jotain sellaista, j o k a ei tavalla te
toisella palvelisi sen luokkaetua. T i e ­de
on sen palveluksessa yhtä tiukast
kuhi taidekh». Kapitalismi nlm. pitää
huolen, ettei sen etujen puolustami­sessa
tapahdu riVlmurtumlsta — Jo­kainen
askel on työväenluokan tals-teUen
edettävä. Kapitalistisen luokka-taiteen
tehtävä on vaikeuttaa, hämätä
Ja kesyttää työväenluokkaa. Hurjien
luokkataisteluldeii kynnyksellä tämä
käy ikäänkuin nopeammassa tempos­sa.
Siksi "Vllulukunlnkaat", siksi
" P i k k u Pyhhnykset", jotta saadaan
hämättyä, vedettyä huomio muualle;
siksi niiden melkein kansanlaulumal-nen
musiikki pystyy joukkolhhi niin
helposti. Se on kapitalismin luokka-kulttuuria.
Siksi se alistaa taiteilijan
ja talteen. Edelliset eivät saisi t a i ­teitaan
kaupaksi, jos lausuisivat sa«
nankta* edes puolen sahaa itse perus,
tusta vastaan. Mitä salakavalammin
jonkun operetin köyhimyksen suuo
kautta taitelija on saanut kappaleen
kapitalistista ideologiaa ajetuksi työ­läisen
päähän, sitä "onnistuneemmak­si"
kapitalistinen lehdistö häntä ylis­tää.
Se aika, Jollohi kajjitallsml tuott'
Jotain arvokasta taiteeseen, oli slllölr
kun kapitalismi oli kumouksellinen
Silloin tuotti kapitaUsnii suunmlehen-sä
Beethovenin j a muut, joita se p a l ­velee
tänään j a hädän tullen lainaa
niiden iskulauseita.' M u t t a kapitalismi
el ole enää nuori, vaan vanha j a se
c n tullut kehityksen esteeksi; sen kuo-llnkorabdukset
voi kuulla helposti
Siksi se panee likoon tieteen j a t a i ­teenkin,
jotta ^öväenluokka ei heräi-kaa
ranatellakin — Ja unohtaa luok-karaHatuksensa.
Onhan piarempi, et-:
tel lySIäinen hjTälle " K a n s a in
vaan tuota myrkytettyä Ja fyyllkästä
-r- kapitalistista luokkaralUtusta. Pmrr
Varisto tdcee tavattoman p^Jo työtä
saadajksensa omat raZdtuksenisa työläi­sen
huuline. Jazz-inusiikln; tehtävänä
tässä tapauksessa on ihan suoranaista
kajdtailstisen Ideologian kaviattamista
Kapitalistisen Ideologian tarkoitus on
a i n a tämä: puolustaa talteeUlsinklr
keinoin Itse perustaa, t^iotäntoJIU^es-teönäS.
A K u n ySteLäkunta Jakaantuu l u d c k l ln
nhn .luokkien, kehittyessä kehittyy
i n ^ k l n kuUekIn niistä oma Ideologi­ansani
l l l U d e n käsitysten 'ja aatteiden
o b e i l a , n i I tS luokka ^on perinyt Ja Jot­ka
ovat kcda>. yhtefeknnnalle yhtetäg
kehittyy kussakin-liiolräissa omia exi-kolsia
aattettai katsantäcäntoja, käcl-t^
fla&, oma erikcfaeh loofckiAfoiogla.
CI omaa luokkaetuaan ajamaan ja
omaa Ijiokkakulttuuriaan perustamaan
Ja työsl/ntelemään se kehtttämlsek-sL
K u n se tänääh vetää työväen-hiokan
suusta hamjutita, n i i n cäs^ y r i t ­tää
toimittaa sen siten, että huumaa
ensin Ja sitten vetää. Huionattuiaan
riittävästi sellaisella myxtyllä^vjöto se
Itse inlelellään kutsuu "puohieettomak,
ä taiteeksi", hampaanotto käy pa­remmin
päinsä, vazsinkin Jos saatai­s
i i n vielä työväenluokan lehdistökin
puhumaan joBteln "puölueettOTiuudes-^
te". Työväenluokan oii v i ^
Tottava tällaista j a päinvastoin kasva-'
tettava omia hampaitaan—Ideologi­aansa
----Jotta ratkaisevalla hetkellä ei
kapitalistinen idcsbtogia tekisi tuhoa; ^
Operetit eivät ole rtls puoluee
taidetta, kapitaUsnll k u n el sellaista
tuotat Juuri nyt. ;kntin on näytelmän-kirJotuskUpaihi
käynnlfisä, olisi hyvä
että kirJaiUJamme t u o t t e i s t a t s e l i ^
ti tyOväenliiokaa Ideologiaa kasvat­tavia
näjrtelmlä. el sitä hämääviä. On
totisesti sellaiseen älka. Sinä Jos Jo
tySväenJehdlssäkltt^^^^^ 1 ^ joJcti
"Mvexd&yZ asianhaara?.: jois löydetään
tecaiai, e t ^ kapitalismi kaikissa otteis-saax^^^
cliaaaf^ luokkatietdnen
k u i n i m i b t e n . j ^ ^ niin se Joh-.
TyöväenluiAan k a i k U voimat kootaan
sosiallsUseen hyökkäjiiseen
Kuultuaan puhemiehistön tiedotuk­sen
tolmenpiteiistään neuvostokonels-ton
eri renkaiden vahvistamiseksi ja
uusimiseksi. Lenlnradln neuvoston
täysistunto paatoksessaan hyväksyy
puhemiehistön päätöksen tp.k:n pu­heenjohtajan
sijaisen, tov./ N . Ivano­vin,
ja Leningradin Neuvoston sih­teerin,
tov. Leonovin, vapauttamisesta
tehtävistään sekä kunnallLstaloudelU-sen
osaston johtajan sijaisen, toveri
Alekshiln, antamlisesta oikeuteen.
Täysistunto päättää syrjäyttää tov.
Ivanovhi j> Leonovin Leningradin
neuvoston puhemiehistön kokoonpa­nosta.
Samalla täysistunto alleviivaa väit
tämättömäksl:
1. Neuvoistokoneiston tarmokkaar
edelleen volmlstuttamTsen työläis-'ja
työlälsnaisnostokkaUla työpenkklen ää­restä.
2. Työläisten Ja työläisnaisten vielä­kin
laajemman vetämisen Leningra­din
neuvoston sektelain kautta neu-vostoUteen
Ja taloudellisen rakennus­työn
tarkempien kysymyksien käsit­telyyn
ja ratkaisuun.
3. Puhemiehistön Johdon volmistut-tamisen
perusosastojen Ja taloudelU&
ten Järjestöjen yU sekä näiden elin­ten
kommunistisen puolueen lAäUh-
Jan toteuttamisen huolellisen tarkas^
tuksen voJmlstuttsuaatseh.
4. ]E>uhemIehlstön tärkeimpien pää­töksien
laajan selvittelyn työlälsjoii-koille,
sanomalehdistön Ja työläiJsko-koukslen
kautta.
5. Taistelun volmlstuttamlsen vir­karikoksia
j a kaikenlaisia ^^ärinkäy-tökslä
v a s t a n sekä oikeus- ja r a n -
kaisuelimlen toiminnan Johdon lujit.
tamlsen.
mUtt' nytpä vqimaa saattman
se taas icät laulamaan.
Se huuhtoelee rantojaan
ja pärskyy riemuissaan
Ja eUlsiä huoliaan
ei muista ollenkaan.
Se kuohuu kevättimtehJn.
vaikk' kevätaika menikin:
se keväUaulut- laulahtaa,
vaik' syksyjä kulkee maa
Noin ihmislapsi miekkonen
myös kulkee kulkuaan.
N i i n toisinaan on, hiljainen
ja taas käy lauIamaaiL
Ja laulut soivat sotaisat
ja välkkyy talstotapparat,
kun työläiskansa onneaan
käy voimin vaatimaan.
Leo Helo.
Täysistunto kutsuu kaikkia työläi­siä
Ja työläisnaisia osallistumaan vie­läkin
aktiivisemmin Leningradin neu­voston
työhön, proletaarisen itsekri­t
i i k i n edeUeen kehittämiseksi ratkai­sevaa
taistelua varten bjmkratiämia
Ja luokkaUnJan i vääristelyjä vastaan
sekä työväenluokan kalkkien voimien
ju keinojen mobilisoimiseksi sosialis­tiseen
hyökkäykseen.
(Cakti hiljattain Suometta tullutta
neidotta
Taitava kokki ja tis­kaaja,
haluavat
paikkaa
Pohjois-Ontnrion paperipuukämpille,
noin Cochranen seuduille. Vast.
palkkatarjouksineen heti. (244
U L L A JA PIINA,
786 Lagachetiere St. W.,
Montreal, Que.
FINNISH BAKERY
iBos 39 Selmmaehar, Oal.|
I K o r p p u - j a leipä-tilapkBet no-l
-peaan Ja fauolellisesti täytetäftn."
(TTI.1
Mä^^ tuottajat \
huomatkaa
Marrask. j a joulukuun vaihteessa
p o i k i v a lehmä myytävänä. (244
JOHN LAINE,
Wbite F{«h, Ont.
tfpniffniHtiHiiinnBniPTnfflDifftnnHnHtinDinnnii
Joulurahat Suomeen
Canadan
dollarista
. LÄHETYSKULUT
.40c lähetyksifiiä alle $20.00,
60c lähetyksistä $20.00—$49.
99, SOc lähetyksistä $50.00—
$79.99 ja $1.00 lähetyksistä
$80.00—$100.00 sekä 60c jo­kaiselta
seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
• %
Sähk8saDomalähetylui>t&
Ovat lähetyskulut $3.50 lä­hetykseltä.
SDömen rahaa ostetaan.
K u r s s i $2.45 sadasta Suo­mien
markasta.
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port A r t h u r , Ontario
Laivapilettejä
myyciaän
Tiedustakaa pilettiasioita.
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St., .
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
K i r k l a n d Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN .
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
JOHN WIRTA '
967 Broadview Avenue,
Toronto, Ont.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohjois-
Ontariossa
' vYli kymmenen ; miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
iSm&n vuoden ajalla j a j o k a i ­nen
lähetys on mennjrt hyväs­ti:
p e r i l l e / ' , ^/X,.v.V;v K-^.
Me emme ketään kiihota r a ­hojansa
Suomeen läbettämäStt/
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
tehtäköön lähetys työ­läisten
oman liikkeen. Vapau­den,
kautta.
taa yhä ^geearsam ^iraäeD
Joululahjaksi oh Phonog^
Phonographeja sekä levyjä saa Vapauden Sndbuxyn j a MdnlxeaUn 4
konttorista.
Lähettäkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset i i t o e l lä |ä
osotteella:
VAPAUS, Box 69, SaHmry, OnL