Vapaus, September 7, 1922

              Torstaina, Syyskuun 7 p, — Thursday Sep> 7.
• V A P A - U S -
Canadan Euomalaiscn työväestön äänenkannattaja, flmes-
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty)
The only organ of Finnisb Worker8 m Canada. Pub-miiä
in Sudbury, Ont., every Tuesday, "niursday and
itonrday. •
Advertising ratea 40c per col. Inch. Minimum charge
for Bing3e iiisertion 75c. DJBConnt on standing advertise»
msnt The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. .-
Ilmotushinta kerran jnlaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden tcikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta, mnistovärsyltä; niraenmuutosilmotukset 50c.
kerta»_$1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.09 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukget 50c, kerta, $1,00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.60 ja ,vksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
03.00 ja' kolme kk. $1.75.
Tjl^uk-Ma, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asianjjcsten joillg on takaukset.
Jp9 ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
Edrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
eobnallisella nimel'ä,
I. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomd'St,, Puhelin 1038. Postiosote:
Bgg _ . Sudbury, Ont,
Registered at the Post Office Department, 0ttawa,-a9
eecond clasä matter/ . .
l '.' L.^ U '. ' L
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstainakello 3.'
Lafcot Espanjassa ja Portugalissa
Ilmoitukset suurten lakkojen»puhkeamisesta Espan­jassa
ja Portugalissa eivät ole odottamattomat. Tie-detäänhän,
että Espanjan työolot ovat suunnilleen yh­tä
k«!*jat kuin voitettujen maiden, ja Espanjan esiin­tyminen
kaikissa viime aikaisissa kansainvälisssä kon­ferensseissa
varsinkit^ mitä työväenkysymyksiin tulee
on osoittanut, että perimmäinen taantumus on\iella
vallan; päällä'koettaen mihin hintaan tahansa murs­kata
kaiken mikä haiskahtaakin vapaamieliseltä. Maan
valkoinen terrori vetää myös vertoja minkä inaan por-varlsvakivallnlle
tahansa. Marokon sodan synnyttämä
kriisitilanne, ja yhä huonontuva kauppa-asema on joh­tanut
paan samaan asemaan kuin missä se oli 54 vuot­ta
sitteilV jolloin kuningatar Isabella kukisteUiin, ,)a
alkoi 'tik. liberaalisen politiikan aika, mikä politiikka
suuntautui varsinkin pappisvaltaa vastaan. Samat ^il­miöt
ö^at tunnuspniaisia nyt kuin vuonna 1868 silfa
eroituKsella, että liberaaleista on vuorostaan tullut
niustini(>ia taantumuksellisia työväenluokkaa vastaan.
Kaikkj työlaisi?!) lakkoliikkeet on luka|iul?ttu verisesti;
Ja täytyy Hplco Esjjanjan työYäenliikkeen suurin piir­tein
toimia maan alla, " '
» Espanjan, huönö käuppa-a&?ma häyiläylyiksen SJi-näkin
'häikäilemättömässä painostuksessa, mifä sen
taholta; harjoiteltiin Norjaa kohtaan, millä tämä pako:.
tettiin.Tikkomaan kieltolakinsa ja tuoltamaat) vuosit­tain
maalian ii miljoonaa litraa viinejä. Suurin osa
Espanjan kauppabalanssisla pohjautuukin viininvien-tiin
ja! viininyiljelys on poliittisesti vaikutusvaltaisin.
Työväenliike maassa on hajanainen. Teollisuuskeskuk­sien
kommunistiset virtaukset on' väkivaltaisesti lu-kahutettu^
sts, painettu maan alle. Anarkistis-syndi-ka|
j£|jgella Jjjkkeellä on myös maanperänsä.
"^5^'Portugalissa ovat oJosuliJeel stiunnilleen samallai-set,
joskohta perustuslaki täällS oh <vapaampi.:s>.
Nyt; puhjenneet lakot ovat ensi kädessä vaslariH'
nanlekoa palkkainpoijehtaa vasiaian multa öamalltt käy
• vät ne (proteslisla yhä jatkuVaä \ä häikäilfemällömära-mäksi
käyvää vainoa vastaan. Lyliyistä sähkösanomis­ta
ei saa mitään selvää kuvaa asemasta, mutta itse;
niiden l^hyt asu osoittaa, elia kysymyksessä on varsin
vakavat, tapahtumat, eikä erehdyttäne, joä oletetaan,
että kummankin maan pääkaupun^ssa ja maaseudul-on
suoriteltu verisiä näytelmiä, kuten tavallisesti
väsäävissä tilanteissa. Sensuuri ja piiritystila ovat
• nopeasti suoritettuja toimenpiteitä näissä porvaris-laantumukaeh
maissa, ja ^en vuoksi ovat viralliset
valheet «täydellisestä levollisuudesta» aivan liian, lä­pinäkyviä.
^
lavasti paremmin, on kaivostyöläisten as^-ma niin huo­no,
että monet heistä voisivat aivan yhtä hy\'in elää
vaivaisavulla,»
YJläoleva lausunto osoittaa, että mainitun porvari-
1 lehden toimittajakin sopisi paremmin kaivostyöläisten
johtajaksi kuin fciivoskuninkaiden salakavala voiton-valvojai
heaä Smith,
Tärkein mitä tällä arvon kapitalistiluutnantilja öli
suositeltavana kaivostyöläisille, oli että nämä pitäisivät
huolta siitä, että alahuoneeseen saataisiin niin monta
työväenedustajaa kuin suinkin mahdollista. Tulevissa
vaaleissa oli heidän muka pyrittävä saamaan parla­menttiin
60 edustajaa.
Öljylämmityksen ääretön kehittyminen ja amerika-lainen
hiilikilpailu eivät missään tapauksessa salli, että
englantilaiset hiilikuninkaat varaisivat työttömille kai-'
vostyöiäisille työtä, mutta sama konkurenssi sen si­jaan
kyllä sallii, että Englannista lähetetään rikkuri-hiiltä
amerikalaisten kiskurikilpailijain tueksi näiden
taistelussa yliriistettyjä ja ylinälkiinnyteltyjä kaivos­työläisiä
vastaan maassaan, asianhaara, jossa myÖs
herroilla Smith ja kumppanit on hyvin paikatut kä­tensä
pyykissä. Ja sitten kun amerikalaisten kaivos­työläisten
uljas vastarinta on saatu murretuksi, kuten
kapitalistit toivovat, lähetetään Amerikasta taas vuoden
perästä rikkurihiiltä Englantiin, jos sikäläiset kaivos­työläiset
huomaavat, ettei koittanutkaan luvattu pa­rempi
aika, ja nousevat taisteluun , ..
iaaimn tyMeoiplaii läli '»iiiHni
Elinkuttannakcet nouievat — tyo»
paijaat laskevat.
Pidätetty miekka
Bnglannin kaivostyöläisten
konferenssi
Englannin kaivostyöläisliitto piti vuosikonferens-sinsa
viime heinäkuun lopussa. Englannin kaivoksissa
työskenteiee suunnilleen 1,1^4.000 työläistä ja näistä oji
kongressinsa edustettuina 162 valtuutetun kautta S^-
460. . ,
Puheenjohtaja Herbert Smith koetti erittäin hei­kossa
ja erittäin taantumuksellisessa puheessaan puo­lustaa
nälkäsopimusta työnoslajien kanssa. Puheen
ytimenä oli, että työläiset mene tiedä vaikkapa vub-den
perästä saisivat paremmat ajat, — tarkalleen sa­maa,
mitä hiilikiskurit olivat luvanneet työväenjojita-jille
vuosi sitten!
Sopimus sisältää, että työläisillä on 20% parem­mat
palkat' kuin vuonna 1914 samaan aikaan, kun
elintarpeet ovat 60% silloisia kalliimmat! Useimmat
kaivostyöläiset työskentelevät palkasta, joka reaaliar­voltaan
on 60% alhaisempi kuin vuonna 1914. Herra
«työväenjohtaja» Smithin puhe oli jopa niin taantu-
- muksellinen, että itsepä porvarillinen «Manchester
Guardian» arvosteli sitä johtavassaan, lausuen m.m,:
«Minimipalkka, joka ei riitä minimitarpeisiin, ei
ole suuren arvoinen. Rautatieläisen miniimipalkka on
suunnilleen kaksi kertaa korkeampi kuin ennen sotaa,
kaivostyöläisten vain 20%. Kun elinkustannukse| oyat
kohonneet noin 80 prosentilla, merkitsee tämä ero,
että samaan aikaan kun 'rautatieläinen e]ää huomat-
Radek kirjoittaa sosialivallankumouksellisten saa­man
tuomion johdosta:
- Se, että vallankumoustribunaali on tuominnut kuo­lemaan
tämän väärinpelaajain vararikkoisen klikin, ei
kaipaa mitään selityksiä. Yksikään vallankumoukselli­nen
työläinen ei olisi ymmärtänyt, jos tuomio olisi
ollut toisellainen kuin: he ovat syypäät, ja jos heidän
syylleen olisi arvioitu jokin muu hinta kuin kuolema.
Sen sijaan jää proletariaatille selitettäväksi se tosi­asia,
että tuomiota ei ole 24 tuntia sen langettamisesta
pantu täytäntöön^ että sosialivallankumoukseljisten
johtajat ovat hengissä, että neuvostohallitus on pidättä­nyt
miekan» jonka vallankumoustribunaali oli kohotta­nut
heidän päidensä päälle. Ei ole mitään selitettävää
eikä puolustettavaa kuolemantuomioissa vaan siinä to­siasiassa,
ettei sitä ole pantu täytänlöön. Neuvostohal­litus
on vallankumouksellinen hallitus. Se ei ratkaise
lain kuolleen kirjaimen vaan elävän vallankumouksel­lisen
tarkoituksen perusteella. Olemme voittaneet kan-galaissodflssa.
Sen tietävät Venäjän työtätekevät, kan-ianj
ouköt, 'öl6Wnic tässä oikeusj utu^a . iskeneet tosi-aslässh
nVijerretun sösialivallankumoilksen puolueen,
joka vielä-ideana jä päämääränä elää,- poliittisesti niin
^li^älc^i kuiii!^ koskaaiT^ bii' mitään vällarikuniouksellista
puoluetta ihmiskunnanv historiassa' jauhettu nuuskaksi.
Kerenskin arkiston tosineet, joita tullaan levittämään
miljoonissa kappaleissa, tulevat täyttämään jokaisen
kunriiällis^n'talonpojan kauhulla jä inholla. Ja neu-vostohallilus'sanoo
tässä tilanteessa: se voi antaa so-sialivallankumouksellistjen
puolueen;, johtajille - teilaus'
lykkäyksen sanan kirjaimellisessa mielesiäi se voi
'6dotta£^, rohkenevatko phstaoy,, Sensinov ja Kerenski
tämän suonj|ii)nan jälkeen vielä yrittää viskata Ve­näjälle
sisällissodan palöspihdun. Jos .he/täipän tekevät,
Eivätkä Goz, Tiraofejey, ja Dpnskoi julkisesti kiellä
solidarisuutlaah heihin, ha piin, silloin saavat he
olla varmat siitä, että proletaarisen hallituksen ja vä-pauttarakastavan,
työteliään kansan pitkämielisyydellä
on sentään rajansa. Jos neuvostohallituksen pitkämie-r
lisyys saisi sosialivallankumouksellisten johtajat jär­kiinsä,
niin kukaan ei iloitsisi siitä enemmän kuin itse
neuvostohallitus, joka verenvuodatuksessa näkee vain
puolusluskeinoni " :^ • •
2 ja 2i Inleif«ätlönälen herrat tulevat kokemaan
voilontlemua sen johdosta, ett3 heidän painostuksensa
pelastanut sosialivallankumoukselliset johtajat.
Mutta me sanomme heille täysi» levollisina päin naa­maa:
ellei sosialivallankumouksftllinen puolue luovu
sisällissodan organisoinnista ja propagandasta, vakoi­lusta
ja terrorista, silloin ei yrtikäaÄ tiVvbftta voi pe­lastaa
heitä neavostohalliluksen tankaireväM fiiiekate.
Jos me nyt pidätämme tätä miekkaa, niifl iei s6 tiapäWu
2 ja 2J Inlernationalen johtajain vaan miljobnain har­haanjohdettujen
proletaarien tähden, jbtka valitetta­vasti
yiela. juoksevat heidän ja porvarillisten sanoma­lehtien
jälkiä. Me kommunistit olemme aina sanoneet:
Mikäli vallankumoukselliset edut sen sallivat, tulemme
me ottamaan huomioon jopa jälkeenjääneiden työ­läisjoukkojenkin
harhauskon. Otammehan me lukuun
jopa heidän uskonnollisen taikauskonsakin. Vetäkööt
vain papit siitä sen johtopäätöksen, että olemme tai­puneet
heidän, painostuksestaan! Suuret länsi-europa-laiset
proletaarijoukot, joilla ei ole mitään vallanku­mouksellista
kokeneisuutta, eivät tunne sosialivallan-
^|l(!umoukseIlisen puolueen olemusta. Ne näkevät tässä
vastavallankumouksellisessa puolueessa työväenpuolu­een,
vaikka vanha Internationalekin näki siinä vain
pikkupon'arilIisen vallankumouksellisen puolueen.
Niinpä siis, kun asema Venäjällä sallii meidän tällä
hetkellä ottaa lukuun tämän länsi-europalaisten työ­läisten
taikauskon, niin ei tule hiustakaan putoamaan
sosialivallankumouksellisten johtajain päistä, olkoon­pa,
että Tshernov, Sensinov ja Kerenski antavat Euro-pan
proletaarisille kansanjoukoille uutta havainto-ope­tusta.
Jatkakoot he sosialivallankumouksellisen puo
lueen tähänasti&en historian mukaista toimintaansa vas­tavallankumouksen
agentteina, tällöin älyävät viimei­setkin
europalaiset työläiset nousta sopialivallankumo-^
uksellisten johtajain langetessa kohotettuun miekkaan.
Neuvostohallituksen kärsivällisyys on täten kantanuT
hedelmänsä.
Olemme vakuutettuja siitä, että venäläiset työläiset,
huolimatta heidän vihastaan paljastettua sosialival-lankumouksellista
puoluetta kohtaan, ymmärtävät tä­män
neuvostohallituksen politiikan ja hyväksy\'ät sen
ratkaisun. •
Englantilainen a i k a k a u s lehti
<Economiät» osoitti äskettäin viral­listen
numerojen nojalla, että ea-maan
aikaan kun palkkainalennuk-set
ovat olleet niin tuntuvat, että
ne monessa tapauksessa ovat pai­nuneet
alie vuoden 1914 palkkata­son,
ov&t elintarpeiden hinnat tä­män
vuoden kesäkuussa nousseet
— englantilainen taulukko, jota tou­kokuussa
osoitti 80% yli sodan
edellisajan hintatason, osoitti kesä­kuussa
84%. Tämä vain mitä En­glantiin
tulee. Lähempi tutkimus
näyttää kuitenkin, että suhde on
suunnilleen samallainen k a u t ta
maailman. TyStt^myysnumerot ovat
tosin jonkunverran laskeneet, mut­ta
työttömyyden aiheuttama tappi­otili
tuotannossa näyttää johtavissa
finanssi- ja diplomaattipiireissä otet­tavan
varsin kevyesti, sillä tuotteita
on vielä huomattava määrä varas­tossa
ja mielitään tehdä vain täy­sin
varmoja afäärejä.
Palkkain alaspainamisen, näen­näisen
sopimustasapainotilan joh­dosta
työmarkkinoilla, samoin kuin
niinikään näennäisesti parantuneen
taloudellisen tilan johdosta luulevat
työnostajat, esittäen täysin ereh­dyttäviä
tulo- ja menonumeroja,
voivansa salata suuret riistovoitton-sa,
jotka ovat täysin verrattavissa
sota-ajan korkeimpiin voittoihin.
Näiden seikkain edelleen valaise­miseksi
ansaitsee mainita, että Kan-;
sainvälisen Työtoimiston kuukausi­julkaisun
elokuun numerossa osoite­taan,
että hintain vakiintuminen
on tämän vuoden alusta lähtien
käynyt useissa maissa yhä ilmeisem­mäksi.
Tämä ilmeni aluksi tukku-kauppahintain
laskun pysähtymises­sä:
onpa viime aikoina pantu mer­kille
jo niiden heikkoa nousuakin.
Saksassa, Itävaltaa ja Puolaa lu­kuunottamatta,
eivät käsilläolevat
elintarpeiden hintain nousua kos­kevat
kuukausinumerot osoittaneet
suurempaa kuin 2%. vaihtelua ver­rattuna
edelliseen kuukauteen.! Näis­tä
maista osoittavat Italia, Suomj,
Etelä-Afrika ja Intia vähäistä-r^ou-.'
sua, kun sitä vastoin Suurbritanni-assa,
Belgiassa ja Italiassa (Mila­no)
oli todettu vähäinen elintarve-indeksin
lasku.
Yleisessä vähittäishintojen vakau-.
tumisessa tekevät Saksa, Itävalta,
Puola ja Bujgaria poikkeuksen;
näissä maissa ovat. hinnat jatkuvas­ti
kohonneet ilman suurempia kes­keytyksiä.
Eri maiden vuokria koskevat nu­merot
puolestaan osoittavat,- että,
ne ovat joko nousemassa taikka ai­nakin
pysyvät nykyisellä tasollaan;
vain Yhdysvalloissa on voitu panna
merkille heikkoa vuokrainlaskua.
On paikallaan huomauttaa, ettei"
Kansainvälisen Työtoimiston aika­kauslehti
josta edelläolevat tiedot
övät kotoisin, ole saanut käytettä­väkseen
viimeisiä numeroja Eng­lannista,
minkä vuoksi se on käyt­tänyt
edellisen kuukauden numero­ja,
jotka todella osoittavat elintar­peiden
hintain laskua. Sitäpaitsi
varoo toimisto seulomasta palkkain
ja työttömyyden suhdetta elinkus­tannuksiin
— olisi varsirT epämiel­lyttävää
tutustua tähän kysymyk­seen,^
samoin kuin riistovoittoonkiip.
KriitilHcen AÖlKhhädän alku.
Englannlft osalta voidaan maini­ta,
että Äim. Hodges, kaivostyöläis­ten
,t\lftnettu johtaja, on selittänyt,
että kaivostyöläisten nykyiset pal­kat
~ niinmuodoin se palkkain
alaspainaminen, jonka hän itse jou­dutti
vuoden 1920.«mustan perjan­tain
» petollisella : päätöksellä —
muodottavat brittiläisen nalänlipl*
dän alun. Kaivosteollisuus, joka
on Englannin tuottavin taloudelli­nen
tulolähde, maksaa työläisilleen
niin kurjat palkat, etteivät monet
tuhannet saa senkään vertaa^kuin
niinikään varsin kehnosti palkatut
maatyöläiset, joiden. merkitys Eng­lannin
taloudelliselle elämälle on
suhteellisen pieni, Englanti kun ei
ole mikään maanviljelysmaa sa­nan
varsinaisessa merkityksessä.
Hodges tukee lausuntoaan joukolla
numeroja: niinpä saavat useimmat
nk. päivätyöläisistä, niistä, jotka
työskentelevät päivänvalossa vain
20% enemmän kuin 1914. Toiset
ovat vähän paremmin palkattuja.
Verrattuna vuoteen 1921, jolloin
päiväpalkka oli 17 shillingiä, saa­vat
työläiset nyt tyytyä 8 shillingiin
5 penceen, sts. puoleen, jne.
Ja nyt pitäisi kiristäjähiiliparoo-nien
ja työväenedustajain kesken
pidettämän neuvotteluja työläisten
ennenkuulumattoman sikamaisten
kurjuussuhteiden pohtimiseksi!
Ja kaikkea tätä on tarkattava sen
seikan valossa, että Englanti parai­kaa
vie suunnattomia hiilimääriä
Amerikaan sikäläisen hiililakon pe­rusteella
ja että hiilen hinta on
viimeisten kuukausien aikana huo­mattavasti
kohonnut. Lisäksi on
otettava huomioon, että englantilai-
"Bet kaivostyöläiset kuuluvat sa­maan
järjestöön kuin amerikkalai­setkin
— Internationale Mine 'Wor-kersiin.
Tällöin ehkä saadaan sil­mät
auki näkemään se ääretön jät-tipetos,
mitä työväen johtajat suorit­tavat,
kun he tietoisma taloudel­lisista
olosuhteista ja suuret tuo­mitsevat
mahtisanat suussa kehotta­vat
työväenluokkaa rauhallisiin so­pimuksiin
- mitään häikäilemättömän
työnostajaklikin kanssa. Sillä mil­loin
tulee kysymykseen johdetta-vain
työllisten toiminta, taistelu
nylkijävaltaa vastaan, ryömivät nä­mä
mahtipontiset heri-at johtajat
kurjina raukkoina kaikellaisten ve­rukkeiden
ja sopimuspykäläin suo­jaan.
Ja kerrassaan mahdotonta
on saada heidät näkemään taloudel­liset
ja työväenkysjrmykset kansain­välisyyden
näkökulmasta. Heille on
Englanti taikka Amerikka taikka
Ranska jne. enemmän . kuin koko
kansainvälinen proletariaatti ja sen
vuoksi voi jatkua sellainenkin, että
toisen maan työläisiä käytetään
rikkureina toisen maan taistelevien
työläisten taistelun murskaamisek­si
taikka palkkojen polkemiseksi.
Missään tapauksessa ei tehdä muu­ta
kuin protesteerataah vaisusti.
Samat ilmiöt Amerikaisa.
Muudan porvarillinen uutistoimisto
ilmoittaa todetuksi, että «tavarain
hinnat kohoavat» mutta että «suuret
väestökerrokset eivät parhaalla tah-dollaankaan
voi ostaa, jos hinnat
nopeasti kohoavat.^" «Vaikka palkat
ovatkin jonkunverran nousseet (?)
ovat ne «joka tapauksessa alhaisem­mat
kuin kaksi vuotta sitten. Pa­kollinen
työttömyys on velkaannut­tanut
työläiset taikka pakottanut
heidät kuluttamaan säästörahan­sa....
Vaikeuttava tekijä on myÖs ti­lanne
työmarkkinoilla. Monet työ-konfliktit
Amerikassa tulevat var­maan
^osoittamaan vaikutuksensa vä­hentyneessä
tuotannossa ja rajoittu­neessa
tuotteiden jaossa kauttaal­taan
». „ , . . ..
Toimisto tosin varoo lähemmin
kajoamasta palkkakysymykseen ja
työttömyyteen, sanamuodot ovat va­rovat,
mutta bn helppo havaita, et­tä
toimisto on varsin selvillä siitä,
että Amerikan työväenluokan asema
on hirvittävä, sekä'että dollafiku-ninkaat
Gompersin »tyyppiä ^ bleyain
työväenjohtajain, palkattujen rik-kurisalapoliisien,
lahjottujen poU-^
tiikkojen ja koko lialtituskoneiston-avulla
tekeMsäf kaikeiisä-'. työläisten
vastarinnan murskaamiseksi. Mi­tä
tulee siihen, että työpalkkoja
olisi Amerikassa kohotettu,. on tä­mä
tieto otettava varsin varovai­sesti
vastaan, sillä tftijneenpannut
korotukset .ovat ätapahtuneetaloilla,
jotka .eiyät, iaijikaan, taikka :.sitten-varSin
vähän' vaikuttavat yleiseen
taloudelliseen tilaan, ja , kaiken l i ­säksi
oyat ,.ko;'ptuk8et,: puhtainta-
«bluffij^, kun,iie-ovat tehdyt vasta
sitten, kun palkat ensin oli näillä
aloilla laskettu jopa €0 prosentilla.
Kun ei lisäksi europpalainenkaan
tilanne tee mahdolliseksi menekkiä,
mikä olisi omiaan lisäämään tuo­tantoa,
niin on helppo ymmärtää,
että Yhdysvalloissa viime vuonna
todettu nousu on näennäistä luon­netta
ja että todellinen lasku alkaa
vasta nyt.
Yhdysvaltain j^itUtyoräfstelut.
Tätä nykyä on yli miljoona kai­vostyöläistä
ja rautatieläistä tais­telussa
Yhdysvalloissa. Lisäksi tu­lee
kokonaisia joukkoja muita työ­läisiä.
Tämä merkitsee taloudelli­sesti,
että miljoonia päivätöitä me­nee
hukkaan ja tuotanto niinmuo­doin
vähenee vastaavassa .määrässä.
Mutta se merkitsee myös, että vä­hentyneellä''*
tuotannolla on menek­kinsä,
jotta tuotantoelämä voisi
jatkua. Mitä siis tehdään tällöin?
Jotta kiskurit saisivat täytetyiksi
hartaat toivonsa alhaisista palkois­ta
ja korkeista voitoista hämätään
sillä, että^ kansainväliset markkinat
eivät siedä, että palkat pysyisivät
nykyisellä tasollaan ja että hintain
«yleinen lasku» pakottaa huomatta­viin
palkanalennuksiin. Ja amma­tilliset
työväenjohtajat hyväksyvät
ilman muuta tämän, istahtavat sa­man
pöydän ääreen työnriistäjien
ja heidän liittolaistensa, kapitalis­tisten
hallitusten kanssa, ja sitovat
työläiset pakkosopimuksilla. Sa­maan
aikaan iskevät työnostajat
kansainväliset'korttinsa pöytään ja
pakottavat muiden maiden työläi­set
sopimustensa nojalla näiden
maiden työnostajain kanssa tuke­maan
taistelua työläisten palkka-ja
työsuhteita vastaan. Siten on
ollut laita käivostaisteluissa Ameri­kassa
ja Englannissa viime ja tänä
vuonna. Ja työväenjohtajat ovat
tietoisia tästä, mutta pitävät tiu­kemmin
kiinni sopimuksista kuin
työläisten oikeudesta saada riittävä
palkka työstään. Ja ,sitten tuote­taan
muista maista, jotta saadaan
tyydytettyä kaikkein välttämättö­min
tarve. Mutta elintarpeiden
hinnat kallistuvat ja työtätekeväin
kansanjoukkojen ostovoima käy
palkkainalennusten ja työttömyyden
kautta yhä heikommaksi.
Mutta tähän juuri pyrkuievätkin
herrat amsterdamilaiset työväen-
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
lähetyksille $3.50 lisämaksu. ~~ ^^"'^ösanjc
i Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T n-s
view Ave. ' ' ' »aT Bro
5 RahavälityksenriT ovat Suomessa maksetut v,~r- ;
= meroon 1378 asti viimeiset niistä elok. i2^y^'^''^'^'^Wik:
mm • •
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
5 Tiedustelkaa hintoja y. m.
S Suurimpien valtamerilinjpjen valtuutettu asiamies
E BOX «Q V VAPAUS,
i . , • * SUDBURY o^
5 Pilettiliike tehtävä J. V. Kannasten nimessä. ' '
?iiiiiiniiniiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|||,,|,,„
johtajat. Ellei niin olisi laita, kä­visivät
he «taisteluaan» muulla ta­valla
kuin tolkuttomalla suunsoi­tolla
ja paperivaUankumouksilla. He
mielivät .tietysti ensi kädessä va­kauttaa
kotimaisten kapitalistien
aseman kapitalistisilla maailman
markkinoilla ja näiden tähden mie­luummin
uhrata työläiset ;_j'a näi­den
omaiset, alistaa nämä' nälän
vaivoihin ja kaikkinaisiin kärsimyk­siin,
tehdä miduuinmin' tämä ren-ginpalvelus
kapitalisteille
ettaa lujittaa työväenlJoS
jestoja kansainvälisesti häikMi
tömän taistelun kävmi^ekni
lismia vastaan.
Tällaisten tosiasiain silmiä^
sa ollen luulisi työväen vihd<
saavansa silmänsä auk-i näke
että tällaiset työväenjohtajat
täysin pätemättömiä kansainv
työväenliikkeen johtajina L
i ° olevan kavallusta tarpe%i
TyMeii taistdyrintamalta en maista
Kapitalistinen Neuvos­to-
Venäjän rosvoa­minen
maailmantalouden uudelleen raken<
tamisen naamion varjolla.
Kommunistisen Internationalen
toimeenpaneva komitea on anta­nut.
julistuksenV" •• jossa osoitetaan
^uiijka päättyftyt Haagih konferens­si,
,^ jonka piti olla' kapitalistisen
maailman viimeinen yritys tehdä
«rauha»'Venäjän kanssa ja panna
aMle Venäjän taloudellinen <uu-d^
jeen rakefttaminen», ilmenihe
kyynillisenä yrityksönä tehdä Venä­jän
tytiläiset ja talonpojat' maail-mankapitaalin
orjiksi. Tämän yri­tyksen
torjui neiivostohallitus hor­jumattomalla
vastarinnallaan.
Julistuksessa todetän sitten, että
Neuyostö-Venäjä oliM ollut valmis
ostamaan suurilla myönnytyksillä
raiiiian 'kapitalistisen maailman kans­sa,
jotta Venäjän'' ^ työväenluokka
ja talonpojat olisivat raskaiden ase-taistelujen,
liälän ja kärsimyksen
jälkeen päässeet vihdoinkin palaa­maan
rauhalliseen työhön.
Mutta Neuvosto^Venäjän ehdo-,
tukset kaikuivat kuuroille korville;
kapitalististen valtioiden edustajat
vaalivat kaikkien tsaarin ja Venä­jän
porvariston velkain ehdotonta
tunnustamista ja pikaista suoritus
ta. "He vaativat tehtaiden ja kai­vosten
ehdotonta takaisin luovutta­mista;
he kuroittivat käsiään koh­ti
Venäjän luonnonrikkauksia saa­dakseen
vakuuksia velkain suorituk­sesta.
Jos Neuvosto-Venäjä olisi
tähän suostunut, ei se olisi tehnyt
ainoastaan nyt eläviä Vfenäjän työ­läisiä
ja talöhpbikia entehteji .'or­jiksi
vaan olisi luovuttanut ;'Ven^
jän työtätekevän känsän tulevajkin
sukupolvet niiden täydellinen"riis­ton
alaiseksi. Tähän suostumiiieh
merkitsisi, että Venäjän vallanku­mous
pelastaakseen silkan henken­sä
luopuisi tämän henkensä tarkoi­tuksesta,
luopuisi olemasta. kansain-,
välisen proletariaatin esitaistelija.
Merkitsisi, että on totta, mitä 2 ja
2i Internationalen karkulaiset ja
ylioikkarit väittävät, nimittäin että
Venäjän Kommunistinen Puolue, et­tä
neuvostohallitus ovat unohta­neet
lokakuun vallankumouksen
tunnukset ja että se on valmis hen­kensä
hintaan rupeamaan kapitalis­tisen
riiston vahtikoiraksi. Ehkäpä
ovat porvariston edustajat, jotka
ovat unohtaneet luokkansa vallan­kumouksellisen
menneisyyden edus­tajat,
ottaneet lukuun jopa antau­tumisenkin.
Ehkäpä ovat 2 ja 2i
Internationalen herrat laskeneet,
että neuvostohallitus on vuosikau­sien
raskaan taistelun jälkeen „ va­jonnut
samaan alennukseen, jossa
he itse ovat; mutta he ovat ereh­tyneet.
Neuvostohallitus, joka- on
syntynyt proletaarisesta vallanku­mouksesta
ja on kansainvälisen pro­letariaatin
vapauskamppailun esi­taistelija,
on jäänyt uskolliseksi
proletaarisen vallankumouksen pe­riaatteille
ja ottaa lukuun maail­man
työläisten taistelun hitaan ku-
Ju^, Nämä olosuhteet kylmästi
lukuunottaen oli se valmis teke­mään
myönnytyksiä, jotka kävivät
laatuun proletariaatin diktatuurin
jatkuvan olemassaolon - kannalt^.
Mutta se on jääväämättömästi hyl­jännyt
luopumisen vallankumoJ^kT
sen periaatteellisista saavutuk
Se on täten kieltäytynyt saatt;
ta Venäjän työtätekevää lue
takaisin kapitalistisen ikeen
Se on kieltäytynyt orjuuttar
Venäjän työläisten tulevia suk
via. Se on kieltäytynyt luov
masta Venäjän työläisten ja t
poikain hengellään puolustamia
mia.
. Venäjän neuvostotasavalta t<
lee teidän puolestanne, maai
proletaarit. Torjuessaan vehk
lokakuun vallankumouksen a
tuksia vastaan ei se ole puoluöt
ainoastaan Venäjän proleta:
oikeuksia vaan myös teidänkin
keuksianne. Maailman työ!^
miehet ja naiset! Kaivosten ja
tateiden kansallistuttamisen pu
ta taistelette tekin, Englannir
Amerikan proletaarit! Teoilisui
yhteiskunnallistuttamisen puo^
taistelette tekin. Saksan ja It.
proletaarit! Ja kun kapitalist
maailma niin raivokkaasti hyök
jotta neuvostohallitus luovut
heille takaisin tehtaat nii:i ei
taistele ainoastaan riistovoitos
Venäjällä vaan vallnkumouksel
prinsiippiä vastaan, mielii te
maailman proletaarit, osoittaa,
sen voima on' rajaton. Voi n
jotka uskaltavt horjuttaa kapit
min perusteita, kapitalistista ;
tyisomistusprinsiippiä va.?taan
saa asettaa mitään sosialistista f
.siippiä-. Kun kapitalistit itsepit
sesti kieltäytyvät Neuvo5to-V(
jälle antamasta luottoa, niin ta;
tuu tämä siitä yksinkertaisesta i
tä, että kansallistetun teollisuc
kehittyminen Venäjällä kumc
kaikki heidän väitteensä sosialis
mahdottomuudesta.
Neuvostohallituksen taistelu k
talistisen maailman vaatimuksia
taan ei ole ainoastaan taistelua
näjän vallankumouksen edelleen
hityksestä, se on taistelua euro]
laisen sosialismin kehitykseksi, t
telua teidän puolestanne, maaili
proletaarit! Jos neuvostohall
voittaa tässä taistelussa, niin v
te 'te nykyään vielä kapitalistii
maiden proletaarit, läheisessä t
vaisuudessa, kun nousette tai
luun sosialismin puolesta, saada
eksenne voimakkaan, proletariai
johtaman Valtion, jonka äärettöi
talousvoimat ovat kansainväli
proletaarisen •^allankumouksen k
tettävissä. Venäjän maataiom
elvyttäminen proletariaatin hai
nan alaisena on turvaava tei(
Saksan, Italian ja Englannin pn
taarit amerikkalaisen kapitaJ
aaarrolta, amerikkalaisen icapit
Iin, jonka kukistaminen on vai
ampi kuin europpalaisen.
Kansainvälisen proletariaatin f
voltisuus.
Sen tähden oli teidän elinetuj
ne pettämistä, että 2 ja 2i Inter,
tionalet estivät proletaarisen mai
mankongressin kokoontumisen (
nuan ja Haagin konferenssien
kana; sen vuoksi oli Juudasta
kun 2 ja 25 Internationalen lebi
koettivat teiUe vakuuttaa, että m
vostohallitus oK antautunut por
ristolle, että se harjoitti kapiiaai
tista politiikkaa, ja ettei teidän v
voUisuutenanne oUiit tukea sitä. ^
yä;häpeänpnna on nouseva kasvo
le^p,^ maailman työläiset, naiset
im näette kuinka sosia