Vapaus, March 11, 1924

              f
TJistaina, maaKsk. 11 p. — Tues. Mardi IL
mii
K A P A U S
Uuudaa «ixoin»l«i»ett,ty5Täe«t5n Sänenkanattaja. flme»-
t f y Sndbnryasa, Ont., Joka tiistai, torstei ja iaoantau
ONNI SAAEI S. a NEIL
Vastaava . ^ ,• Tounitasapniatnen
V A P A U S
- ( L i b e r t y)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont, every Taesday, Thuraday ana
B»to^day'
Advertising rates 40c per coL inch. Minimum charge
for ainele inserkion 75c. Discount on sVandinc ädvertise-nent
The Vapaus is the best advertising medium amone
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildinar
Lome S t , Puhelin 1038. Poatiosote: Box 69. Sudbury.
- pnL • • ' • •• • • ' '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi T k 14.00, puoli vk. 12.26. kolme kk
11.50 i a yksi kk. 75c. . v i
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. JS.50. pooli vk,
$5.00 Ja kolme kk.$1.75. , . „
Tilauksia, joita ei seuraa r^ha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitiä olla kont-lorissa
lanantaina. torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
Irfiteen torstaina kello 3. ^
- 'Ifmdtushm^^^ jnlalstoista ilmotuksista 40c
oalstötnomalta; Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
Jo'id«n tekstiS. ei joka'kerta muoteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotuk-et ?2J)0 .Ij.erta ja 50c lisäfi jokai,
•clta muistovärsyltä. Nimenmriutösllmotukset 50.c kerta.
11.00 kolme kertaa. AvioeroHmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syntyniäilmotukset $1.00 kerta. Ha-
Intaantieto- in VKoteihnotnkset ."JOc kerta, $1,00 kolme
kertaa. Ti>«päi?ilinntnksUja_pU:4ä._nAaj»gHl
Jo» Prte milloin tahnnsa saa "vastausta ensimaiseen
kirjf'r>"enne, kir'*ottnkaa undelleen liikkeenhoitajan per-
' .T V f v N A f T O T.iikkepnh-MtJiia. _ _ _ _ _
Ppf,;,t^^„A at the Post Office Department. Ottawa,
l a i t a kannalta ottaa epäilemättä' Englannin tyoräen-j
unioiden suuri enemmistö Englannin nykyisen hallituk*
sen. Se innostaa j a antaa rohkeutta heille. Se kannus­taa
heitä yhä enemmän käytännöllisiin yrityksiin omien
etiijensa ajamisessa. ~
Tämä innostus ja rohkeus ilmenee tällä kertaa en­nen
kaikkea^ elinehtojen parannusvaatimusten ja lak­kouhkain
muodossa. Vastikään voittivat satamatyöläi­set
vaatimansa palkankorotuksen. Ja nyt viimeksi ovat
rakennustyöläiset nousseet vaatiniiaan kahden penssin
palkankorotusta tuntia kohti. Sen Iisaksi pannusepät,
laivanrakehnustyöläiset ja koneenkäyttäjjät ovat ilmöt-taneet
vaativansa kymmenen f i i l i n g i n korotusta vii­kossa.
Ja näiden jälkeen sinkoavat mainarit vaatimuk­sen,
että heidän palkkojaan on korotettava 30 prosen­tilla.
^ [
Näiden vaatimusten puolesta tuntuu taistelu turval­lisemmalta,
kun on omia miehiä hallituksessa. Vaati­musten
toteuttaminen saattaa epäilemättä hallituksen
pulmalliseen asemaan, mutta työväenliikkeen jokapäi­väisissä
taisteluissa ei tarvitse sen kysymyksen ieteen
jäädä aprikoimaan. Elämän puii on' viheriä ja siitä
puhkea lakkaamatta unsia vesoja. Työväestö ottaa oman
liiUceensä nimessä / tapahtuvat kokeet ja toimenpiteet
vakavalta kannalta, eikä euinlkaan Englannin työväen­hallitukseenkaan
n^den tapahdtt siinä suhteessa poik­keusta.
-
Nova Scotian kriitfllinen asema
Viimeisimpien tietojen mukaan Nova Scotian kii7
lehkaivajat ovat toimitetussa yleisäänestyksessä kieltäy­tyneet
hyväksymästä järjestönsä virkailijain tekemää
työsopimusta, jonka perusteella mainarit pakotettiin
jo palaamaan työhön.' Hiilenkaivajat ovat täten^taas
osottaneet, etteivät heidän järjestönsä vanhoilliset virt
kailijal nautii hejdän luottamustaan. Äänestyksen tn-los
asettaa unionistisen liikkeen Nova Scotiassa mitä
kriitillisimpään asemaan. '
Kaikki tämä iohtuu siitä, että hiilenkaivajia on pa­kotettu
omien virkailijainsa taholta sellaiseen, m^inkä
he eivät halua alistua j a mihinkä heidän ei olisi pakko
alistua. Heidän etujaan vahingoittaa se, että he eivä^
saa itse edustaa itseään, eikä määrätä omia asioitaan,
Jä se luonnoton suhde, että heidän täytyy tähän kaik­keen
alistua omien unio-oikeuksiensa menettämisen
nhalla, tekee aseman Scaksin kerroin nurinkurisemmak-
' \ Nova Scotian esimerkki osottaa kuinka luonnotto-jnille
ja vahingollisille teille silloin joudutaan, kun
V imioidcn virkailijat valtaavat itselleen vallan puhua
joukkojen päiden y l i , eivätkä kanna vastuunalaisuutta
itse työväenjoukoille. Tämä nurinkurisuus ilmenee sit^
ammottavampana, kuta kokeneimmista, ja kehittyneim-mistä
työväenjnukoista on kysymys. Nova Scotian hii-
' lenkaivajat ovat jo liian itsetietoisia ollakseen, enempi
; huonojen kuin hyvienkään johtajien määrättävissä.
^ ; Mustapaitaisten siiicuskauisi
Vanhan Rooman mahtajat järjestivät suuria sitkus-
•äytäntöjä orjuuttamiensa kansanjoukkojen lakastu­neen
mielen virkistämiseksi, jaellen heille myöskin
runmifllista ravintoa kansan suosiossa pysyäkseen. Nyt
rpanee Mussolini toimeen'^irkusnäytän'töjä roomalaisten
jälkeläisille fascistimallisten vaalimanööverien muodos­sa.
Italiassa on paraikaa käynnissä vaalitaistelu. «Jo­kaisen
maakunnan pääkaupungissa on juhlallisesti ju­listettu
f ascistien.ehdokkaiden nimet ja sen jälkeen on
toimitettu kaikkien fäscistiosastojen edustajain juhla­kulkue.
Näiden miel^enosotusten tarkotuksena ei ole
ollut yksinomaan jonkinlainen vöimainosotus, vaan
myöskin sotilaallisen innostuksen kohottaminen.»
Vaikka Mussolini onkin järjestänyt omat vaalila­kinsa,-
ovat viime aikaiset merkit alkaneet kuitenkin
yhä vääjääraättömämmin osottaa, ettei mustapaitaisista
ole lopullisesti tien näyttäjiksi Danten' jälkeläisille.
He nousivat valtaan sojtilashuumeessa, hetkenä, jolloin
kansan normaalinen verenkierto oli tyrehtynyt hirvittä-j
yän sodan kauhujen kautta; Italiassa syntyi porvaris-vallan
sisään erikoinen hallitusvalta, lahtarien asestet-tu
voima,; joka sitten häikäilemättömällä menettelylläiän
muodostui todelliseksi hallituskomenno'ksi kautta määri.
Mutta päivän tapaukset nyt jo viittaavat, että fas-cistien
valtakauden aurinko on laskemassa. Sen 'si­jaan,
että Tascistien paraadit vetivät ennen mukaansa,
.nyt mustapaitaisten Tummunpärinä jo särkee korvia.
Näissäkin vaaleissa on fasciTteilla uhkaavia vastustaja-ryhmiä,
jotka katsovat tulevaisuuteen varmempana kuin
itse vallassa olijat. Ja mitä täydellisemmin MuKoli-nin
valta perustuu pistimiin ja sotilasvaltaan, sitä suu­rempia
romahduksia se tulee dessään näkemään silloin
kun pistin ei tottele enään Mussolinin käskyjä. "~ /
^Se on täytetty
o. B. U : n «Ontarion puutavaratyöläbten teollisuus-union
» keskuudessa toimitetussa yleisäänestyksessä on
tullut päätökseksi ehdotus O. B . U : n lakkauttamisesta
ja liittymisestä I. W. W. liittoon. Tuo äänestys jou­duttiin
toimittamaan sen jälkeen kun O. B. U : n Winni-pegissä
oleva toimeenpaneva komitea'oli asettunut kiel­teiselle
kannafle järjestön lakkauttamisesta.
Päätös yleisäänestykseen turvautumisestaan tehtiin
«Ontarion puiitavaratyöläisten teollisuusunion» joulun-päivinä
pidetyssä konventionissa, jonka edustajat muo­dostuivat
yksinomaan suomalaisista, osotuksena siitä,
että mainitussa ryhmässä ei ole enääh muita kuin suo­malaisia.
Näin olten nytkin tehty päätös on tapahtu­nut
suomalaisilla äänillä.
• - ' '.* .
Jos O. B . U . jo toimi kokonaan erillään Canadan
järjestyneistä työläisistä, niin vielä kauemmaksi kaik­koavat
sen mukana olleet työläiset tämän maan luokka-taisteluliikkeestä
lyöttäytymällä I. W. W. liiton mu-
%:aan. Sillä ei ole minkäänlaisia yhteyksiä enempi ta­loudellisten
: kuih valtiollistenkaan työväenjärjestöjen
kanssa Canadassa. Ja kuitenkin työläisillä, työskennel-köön
millä teollisuusalalla tahansa, täytyisi olla yhty­mäkohtia
ennen kaikkea oman maan työväen järjestö-j
jen karissa. O. B. U:ssa oli edes se hyväpuoli, että
se o l i ainakin alkuaikoinaan canadalaista työväenliiket-täi
syntynyt tämän maan työläisten taisteluissa. Ja tä­män
maan olosuhteiden pohjalla; sanoutuessaan irti
niin edistysmielisistä kuin vanhoillisistakin työväen jär­jestöistä
j se .myöskin joutui hvlkytavaraksi, joka omien
lakiensa mukaan ajautui lopulta perikatoonsa^
y^havV^ on el^m^n pun
Joskin suunlariitojen ja taktiildcaväittelyjen mer­keissä
toimivat työläiset katselevat Englannin työväen­hallitusta
suuntakysymysten pohjalta, ei tarvitse silt^
luulla, että kaikki työläiset sitä silta kannalta katselisi-
:vat Suuri osk jätjestyneistäkin työläisistä pitää työ­väenhallituksen
vitkaan astumista Englannissa tapauk-
«eriäi 7oka ennen kaikkea todistaa työläisten voiman
i kasvamista J a lopultakin määrääväksi tekijäksi nouse­mista
yhteiskunnallisessa elämissä. Näissä piireissä
ei katsella t)'oväeohallilusta enempi oikeistolaisuuden
kuin vasemmistolaisuudenkaan voittona. Ne pitävät
sitä ennen kaikkea jokapäiväisen tySvaenliikkerä voiton
merkkinä. •
Luonnoton
Cariadari hallituksen suhteettoman suuri viikamies-koneisto
j a siitä koituvat raskaat kustannukset ovat jou­tuneet
viime aikoina raskaan arvostelun alaiseksi. Tä­män
arvostelun oikeutus käy sitä ilmeisemmäksi, mitä
enemmän tähän suhdattomaan hallituskoneistoon tutus­tuu.
Ja muutamista mferkeistä päättäen itse hallitus-ohjaksissa
olevat alkavat huomata, että olisi ajoissa
ryhdyttävä -tekemään korjauksia, taikka muuten voivat
tuomiopäivän salamat käydä liian viiltäviksi.
• • • ' • . : Niinpä on nostettu kysymys Canadan ministeristön
supistamisesta. Canadan ministeristössä on nykyään
seitsemäntoista jäsentä, kun sen sijaan sellaisen suu-j
ren maan kuin Yhdysvallat ministeristössä on ainoas-t^
ln yhdeksän jäsentä. Ministerien palkat nielevät-Xa
nadassa 22^,000 dollaria vijpsittain, kun sen sijaan Yh­dysvalloissa
vastaava summa on ainoastaan 108,000
dollaria. Kaikilla muillakin aloilla on virkakuntaisuus
kehittynyt vuosien varrella Canadassä siihen mielettö-.
m)7teen, josta täytjry olla seurauksena perääntyminen,
tai perinpohjainen roriitdidus.
Ranskan valuutan romahdus
.Tuldiolmalainen toyerilehti koskettelee eräässä kir­joituksessaan
frangin luhistusta. Lehti ei epäile, ettei­kö
Poincare voisi ajaa läpi odotuksiaan^ uusista ve­roista,
arvopaperikontrollista j.n.e. -Mutta sen sijaan
pn epäillyttävää, tokko näillä toimeripiteillä voidaan
estää luhistumisen jatkuminen. Frangin arvon vakiin­nuttamiseksi
on ennenkaikkea hyljättävä Versaillesin
väkivältarauha ja kaikki siihen perustuvat järjettömät
pakkotoimenpiteet, jotka johtavat koko Europan kaa­okseen.
Pröf, Cassel sanoo, että «kaildti kiertyy Poin-caren
systeemin lopulliseksi tuomidcsi». Ja kuiten­kaan
ei Poincaren systeemi ole mitään muuta kuin ka­pitalistien
systetemi kaikessa loistossaan. J ^ d ^ frangi
pn ehtinyt seurata Saksan markan jä tsaarin valuutan
esimerkkiä loppuun asti; romahtaa vastavallankuriiöuk-sen
lujin linna. Kommunistit ovat aikoja sitten osoit­taneet
tämän kdiityskulun ja heille tuottaa suurta mie­lenkiintoa
frangin ^äenlasku, se kun liiHnm kapitalis­mien
luhistuksen ja maailman vallankumouksen airuee-
Venäjän maa-asiain
järjestely
Venäjän' maalakien kokelma on
rrlta 1922, lokak. 30 p. Siihen on
sittemmia tehty tarkistuksia j a l i ­säyksiä,
mutta pääasiassa on se voi­massa.
On jokaiselle^ tärkeä tietää,
koinka vallankumouksen maassa saa
maata käsiinsä ja kuinka varmasti
trfoi^oika asua konnullaan!
Yksityisomistus maahan ja sen si-su^
tejd rikicauksun on laukkautettti,
mutta se ei merkitse, että talonpojat
olisivat missään kruunun torpparien
asemassa. He asuvat maataan lujem­min
kuin.kaiHtalistisen maailman ta­lonpojat.
Eikä ketään voi häätää
lipis m&altaan muutoin kuin tuomion
perusteella, kun hän ei viljele maata
j a sen .kautta menettää oikeutensa
pitää maata hallussaan. Ei isännän
kuolema esim. merkitse maankäytön
loppua, jos perikunta tahtob talossa
pysyä. Sotaväkeen tai yhteiskunnal­liseen
toimeen kutsutun oikeus säi
lyy koskemattomana.
Maanviljelysmaata annetaan työ­tätekeville
maanviljeliöille j a heidän
yhtymilleen, tai sittftn kaupunkikun­nille
ja valtion laitoksille. Maata voi
viljellä tlonpoikaisperheenätai osuus
kuntapa tai osaksi yhteisesti, osak­si
omaa palstaansa. Laki ei ole kaa­vallinen,
se ottaa huomioon kansan
tavat ja artaa työtä tekeväin vilje­lijäin
järjestä» kjrlän asiat. Vilje­lijää
saa noudattaa haluamaansa v i l -
jelysrtapaa j a rakentaa harkintansa
mukaan, kun ei loukkaa maan lakia
eikä naaplJrien oikeutta.
idaan vuokraaminen, väliaikainen
toiselle luovuttaminen, on salilttv
vain poikkeustapauksissa: jos perhe
on. väliaikaisesta heikentynyt, mies
kutsuttu armeijaan tai toimiini tai
lähtee työansioille. Vuokra-aika on
vuoroviljelyksen kierto. — Mitään
vuokrajärjestelmää ei voi syntyä,
kun jokainen muutenkin saa yhteis-könnalta
maata eikä kukaan saa
jouten ollen kiskoa toisilta vuokra-etuja.
.
'Palkljatyö on sallittu, mutta vain
silloin kun talonväki käy palkka-apulaisen
kanssa yhdessä työssä ja
lain määräykset työväen suojeluk­sesta
täytetään. ,
- Maatalous/kuntia ovat kommuunit
ja työosuuskunnat seOcä erillisten ta­lojen
vapaaehtoiset ,yht3^ät. Yhdys­kunnan
asioista päättää sen 18. vuot­ta
täy^ttäneidien jäsenten kokous ja
valitut elimet. Säännöissä on hal­linnon
ja jäsenten oikeudet ja vel­vollisuudet
määriteltävä-'. Viljelyta­van
saa itse määrätä, mutta, ryös-töviljelys
on kielletty.
Laissa •pn tietysti määräyksiä, mait­ten
jaosta, niitty- ja. metaäpalstpista
yjm. Ei ole luipa jakaa tilaa niin
pieniin osiin,; ettei niillä voi" elää —
paitsi jos yhteismaasta voi saada l i -
aäipalstoja. Läänien j ^ autoiioomi.s-ten
tasavaltain toimeenpanevat - ko­miteat
antavat tällaisissa ^ asioissa
ohjeet ja kuntain maa-elimet rätkai
sevat asioita. Ja nehän ovat, väes­tön
valitsemfa.
Osuuskunnan sopimujksessa ja
säännöissä on määriteltävä siihen
kuuluvain riiäankäyttäjäin ja työ­kuntain
osuudet ja maan sekä kalus­ton
käyttöjärjestys. Niin myös työn
tulosten jako ja omaisuuden hoito­tapa.
. ' ^ , : - •••'<
Valtio hoitaa elimiensä kautta suu­ria
rieuvostotilpja, joiden on oltava
mallitiloja. Niiden on edistettävä
uusien viljelystapojen ja -koneiden
käyttöä, lev1,tettävä hyvää siementä
ja parempia karjarotuia.Mututoinkiri
edistää ybteidcunta osuustoimintaa
ja yhtdstyötäi Mutta se tapahuu
vat)aaeht'oisuuden perusteella. Maan-parannuksista
ja raivauksista saa
verohelpotuksia ja pälkinnoita.
- VaHankumons hävitti kartaUoher-rain
luokan ja alustalusuuden. Se
teki kylien väestä vapaita kansalai­sia,
jotka viljelevät maata keskenäi-sestä
luottamuksesta ja nauttivat
työnsä tulokset. Sikäli - kuin nlka-hiaiset
viholliset jättävät maan rau­haan
ja sotien jäljet on korjattu,
kohoaa Venäjän maaseutu hyvin­vointiin
jä sivistykseen. . -
Port ArthöT; Fort Williaiii ja yinpäristä
VspaotoaatUtmmuto Port Arthurissa. 316 Bay St. Toi­mistossa
myydään kirjallisuutta ja rihkamaa*, välitetään Vapauden
ja kaikkien pnoloelehtien tilauksia, rabavälityksiä ja laivapilettejä.
Uatistpimiston
2772 North.
telefootuanmero on
Peter Tomack, joka joku aika sit­ten
ampui maakuntapolisiia, on nyt
löydetty kuolleena metsästä. Jouk­ko
poliiseja lähetettiin heti tapauk­sen
jälkeen ottamaan kiinni ampu­jaa,
mutta poliisit etsinnän perästä
löysivätkin hänet kuolleena. Ruu­miin
tarkastuksesta on käynyt ilmi,
että häir . oli tehnyt itsemurhan.
Paikka, josta hän löydettiin, sijait­see
jotain kolme mailia Pigeon R i ­ver
LuT^ber Co. kämppätieltä ja
noin 13 mailia Silver Mountainftta.
Peter Tomaekin ruumis tuotiin Fort
Williamiin ja ruumiin tarkastuksen
jälkeen h a u d a t a Williamin hau­tausmaalle.
'
tVapaudesta oli viime viikolla se­lostus
A. Hautanjäeltä Port Arthu­rin
luenttokurssien aineista ja myös
mistä kirjoista voi saada alkulähtei­tä
luentokursseilla aijotuista aineis­sa.
Jokaisen olisi nyt otettava tämä
asia 'liuomioon ja alettava valmis­tamaan
itseään kursseille, että voi­taisiin
saada tyydyttävä osanotto ja
samalla vastaava hyöty kurssien p i ­dosta.
Piirikonventiooni, jojta vii­meksi
päätti, että kurssit pidetään,
antoi piirikomitealle määräyksen
vain hankkia luennoitsijat ja mää­rätä
paikan ja nyt on piirikomitea
päässyt niin pitkälle, että. kaikki on
valmista, ei muuta kuin alkamista , Tämän matkan tulevat he tekemään
odotetaan. Kurssit alkaa Port Art- 15—^16 päivä tätä kuuta.
hurin osaston tiaolla 29 mMlislQin^
ta avausjiÄiilla j a tulevat sitten
kestämään kaksi viikkoal Luennoit­sijoina
tulee olemaan Vapauden
toimittaja Onni Saari j a A.,^'Hauta­mäki,
joka samalla on kurssien joh­taja.
Piirikomitea taasen f saadak­seen
kurssit paremmin onnistu­maan,
on p|ättänyt antaa kaksi
nO.Op stipenttiä niille henkilöille,
jotka'sitä hakevat osastojensa suo­situksilla.
Kaikkien olisi nyt otettava
kurssit huomioon, eOlä tällaisia -luen­tokursseja
ei voida usein saada, ra­hallinen
puoli tulee olemaan usein
esteenä. (Muutoin mitä tulee aikaan,
joksi kurssit on järjestetty, niin ne-kirf
on koetettu Järjestää juuri sel­laiseksi
aikaa, että jokaisella olisi
tilaisuus niihin ottaa osaa, että tä-mäkMn
ei §äisi olla esteenä. Jokai­nen
siis paikalleen silloin kun kurs­sit
alkaa.
Osaston naytelmSseura on päät-tänj^
mennä' esittämään Nipigon o-saston
talolle kaksi täällä ennen e
sittämäänsä kappaletta cVälicaman
kasvatti>,-'3 :ssa näytöksessä ja «Kun
rouvat epäilevät», 3:ssa näyt Kap­paleet
ovat mitä parhaita esittää,
toinen on kuvaus Suomen sisällis­sodasta
ja toine'h naurupilleri. Näi-dem
lisäksi tulee ensimäisenä iltana
olemaan tanssia' lopuksi ja toisena
iltana on kappaleen lisäksi ohjelmaa.
Kurssi
.Dollarista
40e
60c.
L ä h e t y s k u l u t :
lähetyksistä alle ?30.00,
lähetyksistä 130.00-1
169.99 asti, 75c lähetyksistä
160.00—199.99 ja $1.00 kai­kilta
$100.00 taikka sitä sua-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
on kulut
$3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-lyksiä
vastaan A. T. HILU
957 Broadview Avc.
Laivapilettejä myydiia.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaus
Box 69,1 Sudbury, Onl.
aa
kettä vastaan hankaavien seurassa.
Sitä jo osottaa ne häiicn poimin­tansa,
mitenkä erään järjestjmeen
taholta on,hiljan Suomesta tulleita
nimitetty eläimiksi. Minä kyllä muis­tan
erään yksilön puheenvuorossaan
maininneen nimeä eläviä, jolla hän
epäilemättä tarkpitti Suomesta tul­leita
lahtareita, joita taas ovat por-varilehdetkin
kutsuneet paljon al­haisemmilla
nimillä, kuten ^esim.
veri-petoja.
Mitä sitten tulee siihen puoleen
jossa hän sanoo hiljan Suomesta
tulevien ei »olevan halukkaita yhty-o-na.
— Kristillisen si^dstyksen nimellä tunnettu ilmiö ei
ole paljoakaan parempi kuin järjestebnällinen tekopy­hyys,,
vallanhimo ja kullan dmeus, vapauden, s r ^ l l i -
syyden j a totuuden hviö. — Hall Gaine.
Haluaisin muutamalla sanalla ka­jota
eräisiin kohtiinV^ssa Vapaus
lehdessä No. 26 öUeeseen Ajryid Saa­renpään
entisen llinäjoen Hrrissin
työv. yhd. puheenjohtajan (jolla ar-vonimellä
hän' itseään esittää) ky­häykseen,
silmien kirkastuksesta, jo­ka
jo sellaisenaan lähemmin asioita
tuntemista näyttää sosialidetaokraat-
'tiselta silmäin himmennykseltä.
Minkälaisena sitten on tuo yllämai­nittu
suuruus paikkakunnalla tun­nettu?
Lnulenpa, että jäiiestyneiden
työläisten t e o l t a häntä, ei ole tun­nettu
ensinkään, koska hän ei ole
o^ottautunut pyrkineenäkään jär­jestyneiden
työläisten riveihin^ aekä
mahdollisesti täällä oloallallaan on
joutunut* seurustelemaan työVäenlii-mään
täällä Suomalaiseen W. P .
sastoon, niin se puoli luullaksemme
selviää osaltaan lainaamalla tähän
osaston tutkijakpmitean esittämän
puoliyuosikertomuksen loppuosan 1
p:stä heinäkuuta 31 p:ään jouluk.
.1923,vJ0ssa sanotaan: cOsaston jä­senyyteen-
pyrkijöitä ollut . kaikki­aan
134, joista 92 myönnetty jäsen-oikeus,
ja jäseneksi yhtynyt Cobal-tin
osastoon 67, joten taas ulkona
olevista 2i5 on suurin osa joutunnt
työolojen takia muuttamaan muille
paikkakunnille ennenkuin ovat eh­tineet
-yhtyä jäsehyyteeri. Tehdes­sämme
näistä yleissilmäyksen, tu­lemme
siihen tulokseen, että ne hen­kilöt,
jotka ovat Suomessa sisäl­lissodan
aikana joutuneet taisteluis­sa
osaaöttamaan punasten puolella,
taistellen vapauden puolesta, ja jon­ka
hävittyä sitten saaneet virua van­kiloissa
ja kuljeskella pakosalla, ei­vät
ole ensinkään masentuneet, vaani
päiftvastoin tänne siirryttyään otta­neet
innolla osaa osastotoiminnas-sammej
jatkaakseen sitä työtä min­kä
jo kotimaassaan ovat alottaneet.
Joiden toiipesta myöskin on Cobal-tin
' osaston toiminnassa viime ai-koipa
varsinkin, ilmennjrt huomatta­vaa
virkeyttä. Sitten vielä tutkija-komitea
haluaa terottaa osaston jä­senistön
mieliin sitä seikkaa,. että
niitä henkilöitä kohtaan, jotka jäl­keen
y. 1918 ovat tulleet Suomesta,
ja yhä vieläkin tulevat, sekä jää­vät
paikkakunnalle olemaan, ja ei­vätkä
ole aikomuksessa pyrkiä jär-jestyneiderf
työläisten riveihin,, oso-tettaisiin
heille juuri sellaista kph-telua
kuin lahtareille tosiproletaari-en;
taholta voidaan osottaa, ja eri­toten
vielä niille, jotka Suomessa
ovkt olleet avustamassa valkoista
hirmuhallitusta valtaan. Mutta ^tämä
toimenpide älköön rajoittuko vielä
siihien, 'että yksinomaan Suomesta
itulleita lahtareita pihisimme lahta-reina,
vaan 'ottakaamme myöskin
huomioon, että tälläÖn paikkakun­nalla
on vielä useoitk kansalaisiakin
jotka ovat olleet tässä maassa
kyinineniä vuosia ja ovat ulkona
työväenjärjestöistä. Eivätkö h e ' ^ -
ten olekaan lahtareita? Vieläpä usea
heistä koettaa olla vaikuttafvanakin
järjestötoiminnan ehkäisemiisessä ja
hajottamisessa. Katkaistakoon hei­dän
kanssaan kaikki toverillinen
kanssakäyminen järjestyneiden työ­läisten
taholta, ja muistutettakoon
heille mihin joukkoon he työläisinä
kuuluisivat, sillä se-tosiseikka pitä­käämme
mielessämme, että: jotka
eivät ole meidän puolellamme, ovat
meitä vastaanx
Mitä taasen tulee osastotoiminnas-sa.
ilraeneyään a«ktoriteettisu*iteen,
jos sitä kerran^ huomattavassa mää­rin
ilmenee, on se kylläkin vasten-mielisj^
ttä herättävää. iMutta toisel­ta
puolen näyttää järjestötoimintaa
vähemmän seuraavien miielestä
avjktcriteettisyudelta jo sekin, kun
sabat henkilöt tulevat .älinomaan
toimimaan osaston tehtävissä vuosi­määriä,
jojca ei vielä täälläkään
näytä siltä, että kaikki jäsenet tun­tisivat
velvollisuutensa järjestössään
oleviin tehtäviin nähden. '
* • Raportteri. •
• • • • •• ,'
Eri paMakimnilfa
FINLAND, ONT.
Taaskin Finlandin uutistenkirjot-taja
Vähän nukahti, mi^tta älkää
^luulko, että täällä muuten nuku­taan..
Mutta täällä tahtoo aina olla
ne kii^ottajat. niitä Matti-ohyöhäsiäj
eivät ehdi mitään maailmalle toitot­taa.
;. •.' •-•
Olemme taaskin kerinnyt pal­jon.
Olemme pitänyt kahdet juhlat­kin.
Tov.' OLenin-väinajän surujuh­laa
vietimme täällä helmikuun 3 p.
Tov. M. Kivatri teki selkoa tämän
väsymättöTnän raatajan^, työväenluo;
kan parhaimman johtohenkilön elä­mänkerrasta.
Myöskin ' esitettiin u-seita
hyvin: tilaisuuteen sopivia tun­teellisia
runoja, jotka ikäänkuin
tulkitsivat vainajjan raadantaa hänen
eläniänsä monimutkaisella taipaleel­la-
' ' y - • "
Lenin on siis mennyt, mutta nl-,
mi ja teot elävät, jotka eivät kos­kaan
tule unohtumaan työväenluo­kan
historiasta.
vMutta, toverit,^meidän ei saa lan­nistua
vielä silti. Muistakaamme
vaan mitä Lenin on tehnyt työvä­enluokan
hyväksi. Kulkekaamme si­tä
viitoitettua uraa jä taistelkaamme
niin' kauaii kuin on (päämääirämme
saavutettu, se on: kapitalismi on
kukistettu.
Toiset jnUat pidettiin ^3 p. No­va
Scotian vangiftijjen kaivostyöläis­ten
hyväksi ja näistä iltamista o li
puhdas tulo $8.05, sillä juhlan jär­jestäminen
jätettiin agitatsiooniko-mitealle,
paitsi ravintolasta pitää
huolen huvitoimikunta, mutta se oli­kin
lyönyt laimin koko tehtävän jä
näinollen ei se muodostunut niin
tarkoitiistaan vastaavaksi kuin olisi
pitänyt saada. Koettakaamme muis­taa
toverit, että ei- nämä saa enää
uusiutua, sillä tällainen toiminta vie
ineitä aina alaspäin, kohÖ pearikatda-
Tamnukuim 20 p .kokoul^essa yh-
Halutaan äeiää
Haluaisin tietää missä on Lempi
Blad, kotoisin Porsasta, tullut Ca­nadaan
syksyllä 1920. Jos huomaat
nämä rivit, niin ilmoita osotteesi,
taikka jos joku hänen tuttavistaan
tietää hänen osotteensa, niin olisi'
hyvä ja ilmottaisi minulle osotteella:
Frans Oskar Lehtonen, Camp
fleadquarters, B. C, Canada.
'Enpä nyt enää toitotakaan, gillä,
minä kuulin jo naisjaostonkin pu­huvan
kirjoittataisesta, jotain kai
nekin toitottavat. Kai rupeavatkin
minun kanssani kilpaa nyt koetta­maan.
Ja, nuoriso-osaston puolesta,
oikein kaksikin olemme valinneet..
Jopa pian saa lukea uutisia.
iPerastä ne kaikki kuuluu, sanoi,
virrentekijä. — Jukka.
Kirjota vain joka toiselle rirille
seuraavalla kerralla. — Toin».
tyi osastoomme hiljan Suomesta^ tul­lut
Kalle Honka niniinen mies, joka
hyväksyttiin täydeUistä^tbveriluot-toa
nauttivaksi jäseneksi, hänellä
olleiden todistusten perusteella. Toi­voisin
vaan että rupemsit käymään
kokouksissa ja iltamissa säännölli­sesti.
ELSPETH, ALTA.
. Täällä ei ole tapahtunut suurta­kaan
muutosta sen jälkeen, kun rii-"
meksi kirjotin. Ilmat ovat olleet
yhtä kauniit kuin kesällä koko hel­mikuun'
ajan, ei ole satanut lunta
eikä vettä.
Helmikuun 3 päivä vietimme osas­ton
taiölla surujuhlaa toveri Leninin
muistolle. Tilaisuudessa piti useat
toverit tilaisuuteen sopivia puheita,
erittäinkin tov. Erkki Mäki puhees­saan
toi, esiin tosiasiat niistä tapah­tumista,
jotka ovat tapahtunee^
idässä ennen ja nykyään. Lisäksi
läiisuttiin runoja sekä laulettiin
cKänsainvälinen».
^10 paiva oli osaston tyokokoni^
jossa tutkijakomitea ilmotti tutki­neensa
seuraavat hiljan Snomest^
'^tulleet osastomme jäsenyyteen pyr­kivät
henkilöt: Lauri Nikola, Ihna-jöelta;
Herman Lahti, Ilmajoelta ja
Urho .bjas Kauhajoelta. Mainitjt
hienkilöt selittivät ei ottaneensa, osaa
sisällissotaan kummallakaan puolel­la,
eikä koskaan kuuluneensa työvä­en
järjestöihin^ koska he olivat kas­vaneet
nskonnolliseSsa seurapiirissä,
jossa" heillä ei ollut tilaisuutta pääs­tä
vapaampaan seuraan. Osasto lu­pasi
ottaa heidät koejäseniksi siksi
kunhes saadaan lopulliset tiedot hei­dän
suhteestaan Suomen järjestynei­siin
työläisiin. Pojat ovat luvanneet
liittyä osastoon, jos he jäävät paik­kakunnalle.
^Jotkut, ovat tästä asi­asta
antaneet sopimattomia arvoste­luja/
mutta kun emme kuitenkaan
voi asiasta antaa mitään päätöstä
ennen kun saamme Suomesta todis­tukset,
niiu ei pitäisi tuomita en-,
nenkdin on varma asiasta.
Nayjtelmäsenra, on alkanut harjot-^
telemaan kappaletta cVoitetut San­karit
» ja asettaa sen näyttämöUe
maaliskuun viidestoista päivä.
FaBcerin marlu»ja on tuomittii
liirtettETäk.i. Tämän paikkunnan uu­tisissa
on jo ennemmin kerrottu ffli-ten
murha tapahtui täällä Sylran
TaaJdn on. No mitä? .Iltima igN-tatldttavaksi. M.
päivä- maaliskuuta-, joka pidetään
järjestön rahaston kartuttamiseksi
ja josta |>aikaIIisillailmotuksiIla an­namme
tarkemmin selvää mitä siel­lä
tulee oleinaan. Mutta olkaa var­mat;
että on siellä taaskin jotakin
sellaistakin, Joka suuta hymyyn ve­tää.
Lakella- Asia oli helmik. 11 ja 12
päivä tuomari Iwesin oikeudessa
kuulusteltavana, jossa lautakunia
antoi päätökseisä, että mies pi
syyllinen ensiluokan murhaan ja hä­net
tuomittiin hirtettäväksi. Too-miösta
on - vedottu haUitukseen, jo­ka
onkin määrännyt asian uudelleen
Tukholma, —-Ruotsalainen expert-ti
Thor Thoembald on keksinyt kö-non,
jonka sanotaan tekevän inaD-dolKseksi
ioo sanan lähettämiseji
sähkölankoja.' pitkin ,nununtissa J»
hakee paraikaa keksinnölleen pa­tenttia.