Vapaus, February 18, 1927

              No. 20 — 1Ä27 Perjantaina, helmik. 18 p;nä—Friday, Feb. 18 Sivä 3|
S U O M E E N
Kurssi Saomen ffiarkkaa
' Canadan Dollarista
L A H E T Y S K U L U t t
40e lähetyksistä alle $2Ö.0{h 60c lä­hetyksistä
$20-00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79,99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25e jokaiselta seoräavalta alkavalta
sadalta doUurilte. ^'
SahkSsanomalShetykaUta ovat lä-hetyskulnt
- $3.50 lähetyksiltä.
K a i k k i sähkölähettykset ^ d ä äo
•ooraan Sadbuiysta H e l s i n k i i n s a -
mana päivänä k o i n saapuvat V a ­pauden
k o n t t o r i i n . ' .
Sadbursrasa j a ympäristdUä asuvat
voivat 1(äyd& Vapauden Eonttonssa
tiedostamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ MVYOXÄN.
T I E D U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
Tdik&ä lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 6 9 . ^ U D B U R Y . - O N T .
Vapaudelle ottavat rahavälitykslS
vastaan myofikin:
V A P A U S B R A N C H O F F I C E .
816 Bay Sbreet,
- Port A r t h u r , .Ontario..
D A V I D H E L IN
e r i p a i k k a k u n n i l l a Pohj.-Ontariossa.
- A- T . H I L L ,
Toronto, Ont. — Tavattavissa i l t a ­sin
957 B r o a d v i ew A v e . , J a päivisin
Hoom 304, 95 K i n g St., E .
n a k i n puolet seuran niiefipuolisista
jäsenistä ovst työttömänä. Suurta­kaan
huojennusta nykyiseen tUah-tefseen
ei ole odotettavissa ennen
rakennuskauden alkamista.
Kaupungin työnvälitystoimiston
johtaja>.sahoi voivansa töihin äijot-t
a a ainoaslj^tt j o i t a k i n työkalun t e ­kijöitä,
mutta ei ketlän muiOu
F o r d i n j a C r y s l e r i n autotehtaitten
p o r t e i l l a on joka aamu satoihin
nousevat miesjoukot käsiään . k a u ­p
a l l a , m u t t a - e i aina edes yksi s a ­dasta
tule työhön otettua.
Bakennustöitä on kovin vähän.
Ainoastaan 3 suurempaa rakennusta
ön äluUa. Ne - ovat 120 perheen
apartmenttitaro Oudette-kadulla;
10-kerröksisen, toimistotalon raken­nus
London-kadulia j a Metropolitan
" G e n e r a l Hospiitalin" rakennus W a l -
kervillessä. Tunnelitöitte» alotta-misesta
" D e t r o i t - j o e n alitse,, jotka
työt p i t i alkaa helmikuun alussa,' e i
enää ole puhuttu mitään. Todennä­köisesti
ne ; lykkääntyvät, ainakin
ensi vuoden helmikuuhun.
Kaoleman lonkkiija on rautateit-ten
ylikäytävät F o r d CStyssä. N i i n ­pä
taas t. k- 14 päivän aamuna
a j o i Chi<iagbn pikajuna P i l l e t t e - k a -
dun ylikäytävällä kuoliaaksi kaksi
tyShon I n a t k a l l a ollutta työläistä.
Tämän tästä tapahtuu y l i a j o j a m i l ­l
o in niniäkin^rylikay^ Rauta-tiekomppanipilla^^
olevan r a ­j
a t o n .OT ihmisiä miten
p a l j on hipQuftVi^^k^ .-edes sel­laisille?
vilkaslökkeisiUe kaduUle,
j o i t t e n y l i pikajunat kulkevat, l a i ­t
e t a minkäänlaisia p o r t t e j a eikä v a r ­t
i o i t a . On tapahtunut, että hitaasti
kulkeva^ pitkä^tavarajuna, on D r o u i l -
l a r d - k a d u l l a pidättänyt palopaikalle
kireliilayää^I^Iörkuiitfe^
K u i i ^ v pa|ji>ii^^ oi-kein^
V' teiiahyus e täl­laiseen
paikkaan saadaan silta?
• . Joku.
Loukkaantumisia tapahtuu - t u h ka
taeään. -Itissä on vilsa, kuulee
useamman sanovan. Ajatelkaa työ­läiset,
teidän on vaadittava parem­pia,
.txirvallisausv^ineitä. K a k k i en
työläisten olisi ' t o i m i t t a v a yhdessä
j a - koetettava saada vähän paran­nusta.
Jos ette itse vaadi paran­nuksia,
niin herrat eivät niistä pal­joakaan
välitä.
BAielUairas Groonroos; josta taan­noin
kerroin, kuoli t k . 12 p. H i l -
bergin vankilassa. _ Hänet vietiin
täältä H i l b e r g i i n , odottaen mitä, hä­nen
suhteen tullaan toimimaan.
Siellä ollessaan hän • kieltäytyi syö­mästä
j a näin ollen kuoli nälkään.
Talvijuhlat tulee toimeenpane­maan
tämän kaupungin porvarit h y ­vin
- p i a n . Juhlia varten on toimi­tettu
äänestyksiä kaupungin kou­luissa
'siitä, kuka tulee olemaan
t a l v i j u h l a i n kuningatar; j a valituksi
on tullut suomalainen Mary Allen.
UId£(>- ja poUcamiesten iltama
sunnuntaina t.k. 13 p. onnistui y l i
toiveitten, kuitenkin poikamiesten
häviöllä. Ohjelmaa oli keräänty­nyt
koko runsaasti-. Ohjelman oli
järjestänyt Robert Nelson; saamme
lausua hänelle siitä kiitokset.
Ohjelmassa oli ensiksi tervehdys­sanat
tov. V . Salmiselta. Hän p u ­hui
hyvin vakavalta kannalta, k e ­hottaen
ukkomiehiä pitämään puo­l
i a a n . Puhe saikin n i i n paljon a i ­kaan,
että ukkomiehet voittivat.
S i t t en seurasi teivehdyssanat tov.
N e l s o n i l t a ; hän koettaen kohdistaa
poikamiesten huomiota ~ asiaan.
K u u l t i i n laulua Irene Rissaselta ja
L . Raitaselta; luettiin Proletaarin
Nyrklci, joka olikin aikalailla mu­k
a v a ; , radiotietoja- Härmästä; näy­tös
ilman puhetta; mölyköörilaulua
esittivät solu n;o 9:nnen naiset;
sieltä j a täältä, englanninkielinen
esitys, jonka esittivät Signe Antila,
j a R. Nelson; esitelmä sarvista, E .
A r f f m a n ; lopuksi seurasi yksinäy­töksinen
i l v e i l y Kovanpuun seilarit,
j o k a onnistui' melko hyvästi.
Ohjelma kesti kello 12:sta asti.
Väliajoilla aina myytiin bondejä.
Ukkomiehet saivat $1180.00; poika-miehet
$163.00, yhteensä $343.00.
Tuloksesta lausumme kiitokset kai­kille
niille henkilöille, jotka avus­t
i v a t tätä iltamaa.
~': Tämä iltama oU tarkotettu ja
pantu toimeen Walter Vuoren nos­taman
jutun oikeuskulujen peittä­miseksi,
mitkä nousivat -$163.25.
On merkillistä että tämä sania hen­kilö
kehtasi t u l l a haaliUe j a lupau-tuipa
vielä auttamaan poikamiehiä
25 d o l l a r i l l a , j o t a poikamiehet e i ­vät
kuitenkaan - ottaneet vastaan.
Hän siis meinasi ostaa rahalla t a ­k
a i s i n - toveriluoton, joka ei k u i t e n ­kaan
käynyt päinsä; ei työläisten
keskuudessa osteta toveriluottoa r a ­h
a l l a eikä millään muullakaan. Sc'
käy laatuun ainoastaan porvarien
keskuudessa. Vielä haluan . huo­mauttaa;
että k a l t e r i on n i i n hyvä
j a pysyy vain siiliä nahassa, missä
hän oji itsensä tuonut j u l k i , eikä
p y r i pelaamaan kahta osaa. Ei
työläisiä enää narrata niinkuin on
tehty vuosikymmeniä taaksepäin.
R. N . ' •
zun f a r m i l l a kello kaksi päivällä.
T u l k a a kokoukseen j a Bittykää' j ä - todellisuudessa ole, sillä, yoimistelu-seneksi.
Saomesta on tänne tallot viiden
y i i k o n l a i k k a .neljä henkeä. — M . K .
R b U Y N , Q U E .
K I R K L A N D L A K E , O N T .
H U N T A , O N T .
Poliisipaallildko erotettd toimes*
taan. Viime perjantaina piti Teck
maalaiskunnan valtuusto ylimääräi­sen
kokouksen, jossa käsiteltiin po-liisidepartementitt
- a s i o i t a . : Keskus-telniden
johdosta päätettiin p o l i i s i ­päällikkö
: M c D o n a l d i n vaatia heti
jättämään erohakeninksen, mikä aa-,
-tuu heti Voimaan^ v a i k k a p a l k k a hä­nelle
maksetaan. t.k. 16 puLänsaak-ka.^
Tointa hoitamaan nimitettiin
entinen poliisipäällikkö; Wm.. J o h n -
soi^ - ' ' '
Lonkiaokii» työmaalla on ^pah-t
u n o i useampia. Niinpä t.k. 8 päi-va.
Joukkaantui tov. dtto Nikula.
O l l e s s a a n kaivoksessa työssä-putosi
hänen' ] » ä l l e en kiviä,: murskaten hä­nen
toisen jalkansa alapuolelta pol­vea.'
Tata k i i j o t t a e s s a en ole vielä
s a a n u t ' tarkempia :tietoja tapahtn-a
a a t a . — N i k u l a "on K i r i d a n d L a ­ken.
'Osaston'^ jasext. ^
Toinen henkilö, n*r:filtäSn Wm:
A x c e l l , / l o u k k ^ t n i Wright Harh-greavea-
O k^okses^r^, menettäen
niyös jä&ansa. - ' ' , -
S t t e n Lake- S!^<^e kaivoksessa
lonkkaantM - mnuc.r^^'^^
^ D e s a a a työssä r-I hänen pSaUeen
pudonnut iso H^rf. 5;triden i y i k O n l.
/ ^ / ^ ^ailieiitta«nr ^^^u^
Ban^Oii;KfÄI|pdoL3ke& s a i r a a l ^^
h y m huonossa U L ^ s a.
Kaksi Ia«ta joutui liekkien uh­r
i k s i täällä Hjifttassa, mikä on . 12
m a i l i a länteen päin Cochranesta, tä­män
_ k u u n 10 p:nä, j o l l o i n syttyi
palamaan yhden englanninkielisen
uudisfarmarin asujnrakennus j a p a ­l
o i muutamassa tunnissa perustuk­siaan
-myöten. Nuorempi lapsista
o l i vain 4 kuukauden ikäin'en,_ eikä
häntä voitu pelastaa palavasta r a -
keiiriufcsesta.r Vanhemman lapsen,
4-yuotiaan' tytön ^ pelasti henkensä
Uhalla naapuriii" isäntä; vaan lapsi
oli jo n i i n pahoin palanut, että sa­mana
iltana k u o l i ; lapsen pelasta,
j a k i n sai~ palohaavoja käsiinsä ja
kasvoihinsa.
Lasten äiti o l i t u l en syttyessä o i
l u t navetassa eläimiä ruokkimassa
j a kolme vanhinta lasta olivat kou­lussa;
isäntä taasen oli o l l u t 2 mai­l
i n päässä metsätöissä..
T u l e n irtipääsy on tuntematon
vielä tätä kirjottaessa- Vaan to­dennäköisesti
tuli on päässyt irti
lämmityslaitteista.
- Tämän k i r j o t t a j a kävi palopai­k
a l l a kyselemässä hiukan tapahtu­masta,
vaan lasten äiti o l i n i i n jär­kytetty,
että e i voinut mitään enem­p
i ker^o^ ^ . ^
- l a m a Ronyn on tallnt kuuluisaksi
paikaksi työläisten kesken, vaikka
vaikeaa on tietää mistä~se johtuu.
He. ehkä luulevat että täällä , on
k u l t a a n i i n runsaasti, että. sitä v oi
ihan lapiolla kasata. Mutta^ sem­moinen
käsitä on kuulkaa hyvät
työläistoverit pelkkää mielikuvitus­t
a . Täällä eivät asiat ole niin hy­vällä
kannalla k u i n monet kuvitte­levat.
Täällä tosin on käynnissä
yksi kaiA^nto, jossa on työssä noin
40 tai 50 miestä. Mutta heidän
asemansa ei ole kadehdittava, -sillä
heillä on urakkatyö j a päiväpalkka.
Metsätöitä täällä on ollut myös
jonkunverran. Mutta metsät ovat
huonot j a palkat pienet. ^Kuukau-simiehille
maksetaan 40 dollaria
kuukaudelta ja urakkamiehille 6*
senttiä IC-jalkaisen kappaleen kat­kaisemisesta
ja tienviereen läjää-,
misesta.. Lunta kun "vielä on t a -
A^ättoman paljo; niin moisilla pal­k
o i l l a pysyy jotenkuten ruokara­hoissa
kun ankarasti puskee.
Kämpät lie kyllä laitettu, ihmis­asunnoiksi,
vaikka ne paljoa parem­min
sopisivat esim. lantavajoiksi.
Kämpät ovat h i i n perin l i k a i s i a , et­tä
lämpimämpäin ilniain tullen t u ­lee
niistä leviämään miljoonittain
keuhkotautibasjlleja. Yksistään näi­tä
kämppiä katsellessa j a arvostel­lessa
johtuu väkisinkin mieleen aja­tus,
ettei täällä Canadassa panna
minkäänlaista ar\'oa työläisten ter­veydenhoitoon;
japparien pussin l i -
hottaminerP .on kaikki kaikessa.
Kesätöitä täällä Rouynissa pitäisi
avattaman jonkunverran, mutta y m ­päristön
metsäkämpiltä tulevat mie­het
täyttävät hyvin kaiken k y s j T i -
nän, joten kesätöitten takia tänne
o n iilkopuolisten turha t u l l a . Vaik­ka"
n i i t t en varaan tänne on j o t u l ­l
u t k i n huomattava määrä miehiä,
j o t k a nyt makaavat täällä työttö-niänä
j a näkevät kurjuutta. Täällä
on sitäpaitsi toimeentulo varsin
k a l l i s t a ; 50 d o l l a r i l l a täällä'hätinä
•pärjää kuukauden jouten ollessa.
K e n aikoo tänne ' t u l l a , hän varat­koon
mukaansa melkoisen määrän
rahaa. Näin neuvoo teitä työläis-toverinne
Kämppäjätkä.
tymisen, vastapuolella. Näin ei asia
C O T E A U H I L L , SASK.
H E A R ^ . ONT.
Paha j a eS ./^aapanatluuui tänne
tammikuun 20 pma; kuten oli-ilmo-tettn.
Olimme hyvin pahoillamme
asian; sidrteen ja hyvällä syyllä,
sinä IrokooBpaiJcalle oli, saapunut
noin 30 henkeä, joista muutamat
aina kahdeksföi -mailin^ matkan ^
k c ^ TSmmöistä petfymjrBtä ei sai­si
toiste talla tapahtumaan.
' STaitten pSivSa vietin»me .maafis-kntm-
viidentenä ^j^vänS. Silloin
pidetään "Bmmtalan farmilla iKama,
jossa esitetään niytelmS "Perintö",
kupletti, latilaja. nmoja, lapsetkin
esittävät ohjelmaa j a lopuksi tans-sitaasK.
Kookassikafceaa pidetään maaUs-fazun/
6 paiS Pcikolasfift tM Nelso-
V . - j a u.-seura Y r i t y k s e n , vuosiko­kouksessa
t. k. 6 p. v a l i t t i i n johtor
k u n t a a n : puheenjohtajaksi W, L e -
kander j a muiksi jäseniksi L : L a a k ­so,
O. Lekander, I. Ahola j a H i
P a p p i l a ; j a varalle Anders Ander­son
j a Wm. T r y y k i
T i l i n t a r k a s t a j i k s i valittiin.: J . ' E .
K o s k i j a Isak Eloranta. Toiset vir­k
a i l i j a t valitsee johtokunta keskuu­destaan.
• , ' - •
V i i m e vuoden t i l i t o n tarkastettu
ja' ' o i k e a k s i huomattu-. Rahaston­hoitajan
kassa vuoden vaihteessa
$12.85 j a jäsenkirjurin hallussa $8.
05.- • . •
Päätettiin että pidetään voimassa
edelleenkin sama työohjelma kuin
viime " .toimintakautenakin { siis y -
Jeensä kaikkea v.- j a urheilualaan
kuuluvaa ruumiinharjotuksia, kuten
voimistelua, r a t a - j a kenttäurheilua.
' Jäsenmaksut päätettiin. ede}leen-k
i n pitää samana kuin viim.e vuon­n
a ; siis. 25 senttiä sisäänkirjotus-maksua
j a y k s i d o l l a r i vuotuista jä-snnmaksua
jokaista^ jäsentä kohti.'
Sanomalehtiraporteeraajaksi vtäXU-t
i i n L a u r i Laakso.
Y r i t y k s e n tanssit päätettiin pitää
26 p:nä helmik. j a ovimaksu mää­rättiin
50 senttiin miehiltä.
Voimisteluseuramme perustamis-ajasta
on kulunut njrt jo toista
vuotta. Manittuna aikana on Peu­ramme
toinfiinut tyydyttävästi, kat­sottuna
siihen tilanteeseen, j o k a on
meillä a r o i l l a asuville. Vaikeampa­n
a esteenä on se, että k a i k k i ovat
kaukana t o i s i l t a a n , j o t e n näin k y l ­män
talven sattuessa voimme a i ­noastaan
ani harvoin* yhtyä luomaan
mitään yhteistä seuramme hjrväk-s
i -
Joukkomme on myös varsin p i e n i ­lukuinen.
Mutta sitä — ntin ikä­vää
kuin se o n km todeta >— käy­dään
okäänkuin hajottamaan, j a t u ­kahduttamaan
. seuramme yhtiöistä
toimintaa. Tämä ilme on saannt
alkunsa' siitä vakavasta erimieli­syydestä,
joka on k e h i t t y n y t huip­puunsa
haaliyhdistsrstä koskevasta
asiasta. Mainitsemani erimielisyy!
j ä iir|iiBiluse?irä^ johtokunnan, tahol­ta
ei ole laitettu moista juttuaj
v a a n o n se j o n k u n yksilön tekaise-ma
painostus : persoonastditeissa.
Päinvastoin voimistelu- j a urhei­luseuran
johtokunnan puolesta ha­luan
lausua kaikki tervetulleiksi
icuramme jäseneksi, lisäämään mei­dän
pienilukuista joukkoamme. .
Vieläpä kehotan yhtymään seu­raamme
niitä henkilöitä, j o t k a ovat
tähän saakka syrjästä nollana kat­soneet
j a edustaneet omaa kulma­kuntaansa.
S i i s arvoisat paikkakuntamme
n u o r e t ! Muistakaamme käydä h a a -
E l l a edes s i l l o i n , k u n tiedämme et­tä
siellä .voimistelu- j a urheiluseu­r
a toimeenpanee kokouksiaan tai
harjotuksiaari. Siellä tulette huo­maamaan,
että siellä säilyy veljeys,
vapaus, tasa-arvqisuus.
D. S., Connaught Sta., Ont.
Lähetimme kirjeenne Port A r t ­h
u r i i n Canadan puutavaralyöläisten
t e o l l i s u u s l i i t on itäisen p i i r i n viras­toon.
Se on ainoa paikka, mistä tie­dustelemaanne^
asiaan voidaan an­taa
valaistusta. — Toimitus.
. . . . ' 'II -TT-»
Stonelle ja kumppa­neille
Olette häpeällä tahrineet Port Art<
hurin kunnin Uraan metsä-työläisten
lakon
B E A V E R L A K E N J E H U N JÄSEN­T
E N VÄLISTEN S A R J A.
. ^ ^ I L P A I L U J EN
ensimäinen osa suoritettiin viime
sunnuntaina TVorthingtonissa. - P u o ­let
.matkoista hiihdettiin maantien
vierustaa kulkevaa rataa j a toinen
puoli kovalla tiellä. Radan epä­tasaisuus
ja pakkasvitikeli v a i k u t ti
huonontavasti tuloksiin. Seuraavia
tuloksia saavutettiin: "
Miesten 5 km-:
1. N . Piispanen 19.41.
2. E. Seppälä 20.24. ~
3. W. Salminen 20.42.3.
4. W. Ranta 21.12.
5. E. Passi 23.24.6.
Miehet jpli 3S v., S k m . :
1. A . A a l t o 21.11.
,2. K. Honka 23.25.
3- A . W i r t a 26.60.
Ikämiehet hiihtivät hyvin. A A a l ­lon
tulos on kolmatta minuuttia p a ­rempi
kuin l i i t o n ennätys.
Pojat alle 18 v., 1 k,
on nostanut monessa yksaSssä jo
n^ s. aivoknnmeentBpaistä,"joka «n
nousemassa ehkä liiankin > korkeal«
le, koska' on nyökätty persoona-asi-oihln,
sekä meidän voimistelu ja
urheiluseuraamme, jotka molemmat
saisi pitää ulkopuolella siltä, sakot­tamatta
tarpeettomasti asiaan.
Onpa ötfut, liikkeellä semmoinen-kiir
jnttd, että voimistelaseoFaaa eir
vät^nka ole enSä terveJtoUeita i ie
paildgdninnaa nnoret, joidea isät
j a äidk ovat faaaliyhdlstykseen yli-
Meistä monet olimme seuraamas­sa
Port A r t h u r i n lakkoa joka tunti,
päivä j a kuukausi, joka kokous o-limme
• päätöksiä tekemässä. Teim­me
voita vamnfe joukkona. Mitään
yksilöpyyteistä johtoa ei ollut. L a k -
koasioissa noudatettiin laajaa de­mokratiaa.
Jo^ m e i k e i n lakon alussa huoma­simme
L W. W : n täkäläisen j o h -
tajaklikissä halun kieräilyyn, joka
t u l i varsin hj-vin ilmi heidän j u l i s ­tuksistaan.
Kaikki heidän yrityk­sensä
rikkoa rintamaa lyötiin alas
joukkovoimalla. Tuli sitten surul­lisen
k u u l u i s a "musta t i i s t a i " , _ m a i -
mfun jöhtajaklikin häpeäpäivä, j o ­na
päivänä stonet, salmet j a järvet
löivät meitä vasten kasvoja. Kenen
asiatla olitte? — — Olitte metrö-päroonien
asialla. Teidän tarkö-tuksenne
o l i saattaa lakko häviöön
hinnalla^ _niii|l» ,hyyänsäw Teidän
tarkotulcsenne;0li„.'saada L . W. L
Unio tuhotuksi niitä likaisimmilla
k e i n o i l l a . — Onnistuitteko? Ettei
L . W. I. Unio ybimistuu, tyhmyy­tenne
kiihottaa eduksemme.
JEiajoja ei ole valheillanne. Siitä
Stbn'e antaa viimeisen näytteen " I n -
d u s t r i a l i s t i n " tammik. 26—^27-r^28
—29 p:n numeroissa.
, Saako Stone j a kumppanit. tällä
roskalla, tosiasiain vääristelyllä ja
valheilla jo ^viimeinkin epäinhi­milliset
ajatuksensa tyydytetyksi..
Missä on moraali?
Me neljätoista.metsätyöläista tuo­mitsemme
Stonen j a kumppanien
mustat työt, tällaiset törkeät valheet
anteeksiantamattbniiksi rikoksi työ­väenluokkaa
kohtaan.
J a kun Stone vasfedes merkit­see
Hautamäki, 'Stahlberg Co., n i in
olkaa hyvä j a lisätkää perään mei­dän
neljäntoista nimet j a aina vain
n i i n pitkältä k u i n haluttaa. < Sillä
tiedämme myös ' olevamme leppy-inättömiä
hiokkataistelijolta, käy-täänköpä
sitä sitten missä m^r}(ei&-
sä> hyvänsä^ Asiat ovat' meillä- t o i ­s
i n - k u i n teillä. •
Luuleeko Stone tuolla oksennuk­sellaan,
sillä järjentuotteena moko­maa
ei voi kukaan pitää, koota j o ­t
a i n ! — Kokoot kylvämääsi. Em
me ole r a u k k o j a . Osaamme kyllä
arvostella kirjotuksen j a sen k i r j o t -
t a j a n , vaikka sitä on sanoin vai­kea
kuvata ansion mukaan.
' Olemme olleet. P o r t A r t h u r i n l a ­kossa
mukana ja - v o i t e t tu mikä
mahdollisuus meillä on o l l u t . Her­j
a a j a t häpeällä vaietkoot Apunne
annoitte puutavaraparooneille.
Siis joka mies kuin sotamies j ä ­seneksi
L . W. L Unfoon. Rivit
taajoiksi. Uudet taistelut ovat o-v
e l l a . Joukkovoimalla . voimme
murtaa pnuta^arajiaroonien vasta­rinnan.
Työt^iealnokalla on aina
o l l u i vastuksena "hylkyjä", oman
onnensa onkijoita, niin myös Port
A r t h u r i n metsätyölSisillä, mutta
joukkovoiman edessä ne Jäävät tie­puoleen.
. .
Ylläoleva laakitta j a hyväksytty
JPireen I ^ h e r CV»m IdUnnA 14:sto
käaippäkofconksesM ' hAteXkvLun 10
p i a S 1927.
S I P E R I A N j U U P t f f O C I EN
AsmtAiSUUKU
<m.:
1. T. Ristimäki 3.53.
2. N . K a u t i a i n e n 4.26.
3. M . Passi 4.35.
X N . M y l l y n e n 4.47.3.
5. A . Passi 5.7.2.
Naisten 2 k m . :
1. H . Levola 10.3.5.
2. E. M y l l y n e n 10.16,8.
3. A . Tapper 10.51.3.
" 4. M . A a l t o 13.'l9.3.
Toissa sunnuntaina t.k. 6 p:nu
hiihtivät nuoret pojat j a tytöt mat­kansa
Beaver Lakella.
Pojat alle 14 V . , 1 km.:
1. Pauli Tapper 5.23.
2. V. T u o m i 5.27.^
3. U . L u o p a 5.68.
4. W. Turpeinen 6.3.
5. L . Tapper 6.7.
°6.' K. Turpeinen 7.15.
Tytöt alle 14 v., puoli kilometriä:
1. I. H e l i n ^2.58.
^2. V . Salminen 3.10.
3. E. Herranen 3,14.
4. O. K i n o s 3.27.
Pojat alle 10 v., puoli kilometriä:
lv T. K o l a r i 3.6.
2. W. K e t o l a 3.17.
3. U . K o s k i 3.25*.
4. H . H e r r a n e n 3.45.
5v R. Jalonen 414. '
Jatkuvaa innostusta vaan. Pois
velttous, jos , se' pyrkisi lannista­maan!,
Kärsivällisen harjottelun ja
säännöllisen elämän kautta kulkee
nuorten tyttöjen j a poikain tie t u ­loksiin
j a saavutuksiin. Elä sään­nöllisesti.
Sitä toivoo
Teemu.
Jokainen meistä, joka oh joskus, San-Juan riehui taisteluissa'kolu^'^^'?
sattunut . hiihtämään yhteen mit­taan
80 kilometriä, tietää, mitä se
merkitsee. Ei se .hy\'älB kielillä­kään
ole mitään erikoista lap&ec
leikkiä, j a j u t t u muodostuu arvan
toiseksi, jos keli no suorastaan huo­no
tai epävakainen. Ymmärrämme
silloin helposti, mitä merkitsee hiih­tää
päi\-ästä päivään sama malka
olipa keli sitten huonompi tai pa­rempi.
Venäläisten hiihtäjäin m *
ratonhiihto on näin ollen antanut
terveellisen kolauksen meidän om.a-hyväisj-
yd^lJemme. He ovat esimer­killään
jo tähän mennessä osotta*
neet, että Neuvostoliitto edustaa
r u u m i i l l i s e n k i n kulttuurin a l a l l a saa­vutuksia,
jotka kestävät '>arvosteluD
missä maassa tahansa.
San-J uan, alkuasukas-kommiinisti
Taistelukertomus Nicaraguasta
K i r j . Mnailmanrannan Ylioppilas
Neuvostoliiton mara-tonhiihtäjista
kirjotetaan Työväenjärjestöjen Tie­donantajassa
muun muassa:
Me suomalaiset haluamme taval­lisesti
esiintyä parhaina lylynlyk-kääjinä
ainakin mitä pitkien mat­kojen
hiihtoon tulee. Ja vissillr
varovaisuudella otettuna lieneekin
asiassar perää. Onhan Suomi maan­tieteellisen
asemansa, harvan asu­tuksensa
j a kulkuvälineiden kehit-tyraättämyyden
puolesta pitkänmat­kan
hiihtäjien luvattu maa. Hiih­totaito
on tässä maassa vielä mo­nin,
palkoin, suoranainen välttämät­tömyys.
Suomalaisten hiihdolh
onkin takanaan jo vuosisatainen
historia. Tarkotuksellisen, saimi-simmcko,
määrätietoisen hiihdor
historia on kuitenkin vielä verrat
tain nuori.
Saorite&in ^väenlaskun mukaan
on Siperian kanpongeista väkiluvun
sunmuden puolesta ensimäisellä t i ­lalla;
Omsk, jossa on 161,000 asu­kasta.
Novosibirskissa'on 120,000,
TomsUssa 91,0j)»0^ Krasnojarsklssa
74,000 ja BeVikftiifcissa 45,000.
K u n suomalaisten hiihto täten.pe­rustuu
välttämättömyyden pohjalle
j a -kun viimeisimpinä vuosikymme­ninä
on r y h d y t t y harjottamaan hiih­toa
melkeinpä tieteellisen tarkko»
j en suunnitelmien mukaan, n i i n ei­hän
oikeastaan ole ihmettelemistä
että suomalaiset hiihtäjät ovat eten­k
i n pitkillä matkoilla saavuttanee-tuloksia,
joita pidetään maailman­ennätyksinä.
- ;
Vähitellen ovat stionialaiset omak­suneet
sellaisen käsitjicsen, ette!
pitkänmatkan hiihtäjämm.e, eten>
kään tasaisella maalla, löydä: vas­tusta
mistään muusta maasta. Täs­sä
omahjrväisessä lyhytnokkaisuti'
dcesaan varmaan möne't suomalaiset
hiihtäjät iiymäiitolivät' itsetietoises-t
i , k u n saapui tieto, ^^ttä erääf* ve­näläiset
hiihtäjät aikovat tehdä
hiihtomatkan Moskovasta Osloon.
8.0, hiihtää y l i 2,000 k i l o m e t r i n p i ­tuisen
matkan. "Mitähän tuokin
nyt on olevinaan''. HuKb v i h i t e l'
Ien V ovat mtelipitc;et muuttuneet.
Venäläts^et ovat j o tähän mennessä
htih^neet y l i i , 0 0 0 kilometriä. E r i ­koisen
mielenkiintoinen on oSut tie­to,
että venäläisten hiihtonopeuE
on noin 80 kilometriä päivässä. S a ­malla
sekin, että he -ovat saapuneet
mSäräpaikkoihlo erinomaisen täs-mSdisesti.
— P o i k a n i ! — puhui San-Juapin
isä, tumma mulatti. — Nicaragua-emo
tuntuu ehdyttävän rintansa,
nähdessään poikiensa orjuuden.
Maissimme ei kasva enää niinkuin
ennen.
San-Juan, roteva alkuasukasnuo-rukainen
hymyili katkerasti. Hän
korjasi- kaulahui>naan.
Sitten^ h S a sanoi:
— Nicaragua-eino ei tiedä or­juudestamme.
Maa j a .sen multa
on kuuro valituk-sillemme. Se ei
tiedä, mitä meille tapahtuu, r i i s t c -
täänkö meitä vai e i . .S^ v a i n tie­tää,
että me riistämme sitä. Mais­si
ei kasva. Se merkitsee sitä, et­tä
meidän on täytynyt harjottaa
ryöstöviljelystä. Nicaraguan mul>
i a kasvaa huonon mais!>i8adon sik­si,
että euröpalainen imperialismi
on iskenyt kyntensä niskaamme.
Ho vaikenivat. Lännessä laski
aurinko Momotombon (tulivuoren)
taa. Sen viimeiset heikot säteet
vielä näkyivät ikäänkuin vlimeisinU
meikkeinä valosta j a lämmöstä...
- San-Juan loi "katseensa länteen
päin.
— Isä, — sapöi hän. — Momo-tpmbo
näyttää näin iltasin j u h l a l l i ­semmalta
kuin muulloin.,.
Vanhus huokasi. Hänkin tähys-teli
tulivuorta. Surumielinen ilme
väikTcyi^ häncin kasvoillaan, kun hän
sanoi:
, -— S a n ! NicaraiTui^n vapauden
aurinifco on laskenut samoin kuin
tuo tiiöUa. ~-
Hän ospttr kädellään aurinkoon.
S i l l o i n vastasi San-Juan hiljaa,
mutta ^ ptSittäväati: ^
N i i n , isM. Vaan niin totta
k u i n tuo aurinko nyt laskee, se
myös'nöulsee aamulla.
Äänettömyys.
K o t v a n kuluttua isä j a poika
lähtivät vaeltamaan majaansa.
I I
Minne tahansa tunkeutuu euro-j>
alainen kapitalismi markkinatava-roineen,
agentteineen j a rahoineen,
siellä maan entiset asukkaat j o u t u ­vat
täydelliseen ruumiin j a hengen
orjuuteen. Nicaragua on eräs täl­lainen
paikka. Europalaisen kapi­talismin
s i i r t o l a.
M u t t a missä tahansa väestön e-nemmistö
joutuu orjuuteen, mihin
tahansa kapitalismi työntää orja-voutinsa,
palkkasotilaansa, siellä
syntyy, ennemmin tahi myöhemmin,
o r j i e i i välinen yhteistyö. Orjat h a ­luavat
vapauteen. Niin Nicaragu­assakin.
Europalaisen kapitalismin
siirtolassa.
• •• \ • ^
Kauan kestivät alkuasukkaat, he,
joiden esi-wät kaukaisessa muinai­suudessa
halveksivat -«rjia. Mutta
mitta täyttyi sitä mukaa kuin a i ­ta
kului j a ies raskautui. A l k u a s u k ­kaat
alkoivat katsella ympärilleen^
— Meitä on enemmän kuin e u -
ropalaisia v e r i k o i r i a - - r he k u i s k a l -
Hvat. Ja l u / a s t i pusertuival kädet
n y r k e i k sL
Ilmassa o l i o l l u t ukkosta j o kauan.
Intiaanit, neekerit j a ' m u l a t i t p u ­huivat
keskenään vähän juoruista,
mutta paljon politiikasta.
S y n t y i Järjestöjäkin. Salaisia jär­jestöjä.
Lentnistejäkin alkoi ilmes­tyä.
•' . • ' i ' -
Kunnes vihdoin kytenyt t u l i pää-äi
i l m i l i e k k i i n . '
— SillolnJberäsivät kapitalistit.
~ = ^ a l l a n k a m o u i ! — kauhistui­vat
miljonäärit.
J a demokraatit kertasivat:
— Alkuasukas-kommunismia]
M u t t a San-Juan j a hänen iäkäs
isänsä kiihottivat tähän ailtaan a l -
kuaeukkaita. Taisteluun! Alas i m ­p
e r i a l i s m i ! Niin jylisivät huudot.
J a joukot kertasivat sen tuhat-äantn.
- .
'. O l i k u i n -ihehkuvasisuksiset v u o -
r e t ^ Momotombo Viejo ja monet
muut luonnonvoimat olisivat a l k a ­neet
purkautua. Vapaos kannustin
Imperialismi veti esiin t a n k k i n ­sa-
Sen kätyrit olivat hampaista
k a n t a p ä ä h ä n - a s e i ^ t n t - '
nuoruutensa innolla.
Missä horjui kapinallisten r i n t a -^
ma ,sinne hanL-riensi. Hän |nilrai;:^i
hoivasi j a t a i s t e l i . Hänellä c9 öma/^
i s k o j o u l ^ o n s a , ^ j o k a k i i p e i l i ytiori»^
tossa kuin kaurisparvi. Ponainen ~
l i i n a hänen kaulassaan \täxi I i n ! - :
musi kun hän juoksi etapOfa toi»
selle. Se liehui k u i n voitöö^-merk*
M;
K a i k k i a l l a , missä nähtiin San-r
•Juan, kapinalliset voittivat.
Senpä vuoksi, aina k u n alkuasu*:
kas j o u k o t kärsivät- jossakin vuoren--
solassa mieshukkaa, tapasivatkin e--
loonjääneet sanoa:
~ Olisipa Qllut kanssamme S a n -
J u a n ! Varmasti olisimme voitta­neet!.
-
m
Jälleen o l i i l t a . Nicaragnalainen H
talvf-IHa. Aurinko laski Momotom­bon
taa kuten a b i a ennenMo.
Vuoristbssa kuului s i l l o i n tgllölil' :
yksinäinen kiväärinlankaos.
E^än vuoren kielekkeellä,' k a l ­l
i o l l a , istui vanha mulatti, pitäen
sylissään vankkarakenteista sdesta^
Vanha mies o l i San-Jttaain -tsa.-
J a hänen sylissään oleva mies o li
San'^uan.
^Heidän ympärillään seisoi jonkko
alkuasukkaita.
— Elääkö hän? — kysyi a l k u ­asukkaista
muuan.
V a n h a mulatti pudisti )>&ätään.~ .
• ~ E i ! , -'
Alkuasukasjoukko painoi päänsä
alas. .• I,- ' • • • . '
Kauempaa kuului ammuntaa.'
HömärtyL
S i l l o i n nouäi vanha nfulatti ylösr
— Toverit! — Hänen ilänensä
oU terävä kuin pyssyn paukahdus.
— San-Juan et itkenyt kpoDessaan.
Hänen viimeiset sanansa o l i v a t:
V u o r i l l e , veljet 1 " J a t k a k a a taiste­l
u a !
Päät kohosivat.
M u t t a kukaan ei v a s t a n d n t Ää­nettömästi
lähti kulkue liikkeelle
sinne päin, mistä ammunta k a a l a i.
J a l u j a s t i puristivat taistehitin v a n ­noutuneet
kiväareitään.
Vanha mulatti kulki enslmäise-nä.
Uskollisina seurasivat toiset
perässä. Kerran vielä pydähtyi k o - i
ko joukko katsoakseen taakBceni^
M u t t a vain hetkeksi, fiitten se
taas lähti kiiruusti eteem^in, u u ­s
i i n taisteluihin koko lookkaD0a v a -
vapuden puolesta.
M
Haluaisin tietää, missä nykyiafir
ölcskeliee Eemeli Kuivinen, kotoisia
Ylistarosta, W. I. Viimeisien tietoa
jen mukaai^ on hän ollut Sanlt Ste.
Marien perukoilla. Jos hän tai j o -
k-u hänen tuttavistaan t&man Ilmo-.
tuksen huomaa, olisi hyvä j a Umo^
taisi hänen osttecnsa alleidrjotta-neelle.
. Mr. Wttjam P c r U S,
(2Q) Deloro, Ont.
H a l u a i s i n saada tietää missä n y ­kyään
ovat N i k o l a i Rouvala j a K a l ­le
Salo. Jälkimäinen tunnetaan L a -
v i a n K a l i e n n i m e l l . Olkaa hyvä j a
ilmottakaa osotteennc, sillä a s i a o l i si
nyt tärkeä, koskien minun j a E m il
D a h l i n , Montreal, esille tnlbvaa o i ­keusjuttua.
Pyydän tovereita toat-tömaan
tämän heidän tietoon jos
he eivät olisi tilaisuudessa itee saa­da
tätä tietoonsa. (22)
Oosote
Cha«. Ranta,
B o x 7, Fasoet^ <2oe.
AUTONAJURI
MATTI KOLARI
on tavattavissa' Walter ' Luoman
ständiltä. Phone 121.
(Suljetta auto)
KIrkland Laken snomalainea roo-ttala.
tarfoo mokaa aterioittain. Jä­senyyteen
voivat myös järjestyneet
FINNISH CLUB
Box 297. KIrkland Lake. O n t
Soomen
Pääkonsidivirasfo
kaikkia maan; edöilaic-äeUe
Imoitivia tektävili,. siltani ,p«i.
seja matirasttista varteii kotiauUL-'
han «ai astaUr*
joja, kSämi01»ia y.m., s^hrfttlft pe-rint9-
j a muita Spomdtt kanB«Wiilte
kohdistavia asioita, ffiijottaktui
sotteeltt: Ceiualata GmMtal öf
laaa, 51S St. Catharina Strm^M^
Varakoiunillviraaiojeii xpsotteet o v i ^
Vice^3olMmIate of JPfnIand, Poxt;
Arthur, Ont.; Viee<;oBsnIate ^
Finland, C K B. Sletäaaähtp "Bmi^
AgenV* Office, SL John, ^H/11:$
Viee-Coafinlate of Fixiland^ 651' S o ^ -^-^
we Streeti VaneonVer» B . CL? ViecK C^'^'
Consnlat^ of FinlamI, 819 BafSt^^
Toront<^ • Ont» . •
£^Mtäf of
mm-