Vapaus, April 27, 1948

              m':
iii
5'
mm
Tiistama huhtik 27 p - Tuesday. Aprii 27t^g allekirjoitammc
Kuu ei ole vastuussa... jokaisen sanan
Kirj. prof. J . B. S. Haldanc
M u u a n kirjeenvaihtaja on eraan
äskettäin oikcudes.;a kasitcHyn r i k ov
: tapauksen johdosta k i r j o i t u n u i m i ­nulle
iiedu.<;lcnakscen voiko uede m i l -
l a a n t a v a l l a sehttaa, miksi e r a a : . i h ­miset
käyttäytyvät erikoisen epänor­m
a a l i l l a t a v a l l a täyden k u u n ja eräis­sä
tapauksLssa: myös uuden kuun a i -
••• • k a n a . . . . •
Tämä. t c o n a on h y v i n vanha. E n ^ -
l a n i i l a i n e n .sana l u n a t i e < l a n n a n l u - ;
na — kuu, l u n a t i c — mielipuoli»
on eras aströ!o:{i.=.en tietouden jaan-nök.
sisla. Astrologian k u k o i s l u s a i k o i -
na Ihmisten ole; : ; t : nn olevan yhden
t a i toisen k i c r t o u h d e n vaikutuksen
."' alaisina, j a hoidan luonteitaan kUr
v a l i t u n lunaatti-siksl, merkuri.-!<ihsik-sli.
veneen-siksi, m a r t i a a l B i k s i , -jovi-a
a l i s l k s l tai saturnulaiäiksi.- Kuten
huomataan, luonteiden nimdtykKei on
Johdettu kiertotahtlen • n i m i s i a .
Itse .sana'"influ.ence.:'... (vaikutus) ja
sen l u l i a l a l n e n vastine "influenza"
on johdettu astrologisesif tietoudc.-;-
t a samoin kuin monet muut yleiset
. englantilaiset .sanat, kuten esimer­k
i k s i "consider". (miettiä, h a r k i t aj
M u t t a eivät ainoastaan ihmi.sct o l -
• • leet a l t t i i t a ' ' t a i v a a l l i s i l l e v a i k u t u k s i l ­l
e " kuten Shakespeare laasuu: K u u l la
oli erikoinen vaikutus hopeaan; a u - ,
r i n g o l l a kultaan. M e r k u r i u k s e l l a elo-
—^hopeaan, Venuk.sclla k u p a r i i n , M a r -
. s i l l a r a u t a a n , J u p c r i t e r i l l a t i n a a n ja
1 S a t u r n u k s e l l a lyijyyn, kolme myö­hemmin
keksittyä alkuainetta —
, uraani, n c p t u n i u m i - J a plutoniumi —
n i m i t e t t i i n aurinkokuntamme ulko-jlaneettojcn
mukaan, j o t k a k e k s i t t i in
^asta sen jälkeen, k u n sivistyneet i h -
'mijset eivät enää suhtautuneet vaka­vasti
astrologiaan.
: Kiinalaisessa astrologia.ssa asiat
ovat a i v a n toLsclla tavalla. Siten esi­merkiksi
J u p i t e r hallltiiec. metsiä ja
M e r k u r i u s vesiä.
•Kukaan alkemisti ei olisi kcskaan
a j a t e l l u t k a a n minkään kemiallisen
prosessin suorittamista ottamatta e n -
. fi|n selville, olivatko kiertotahtlen
asemat suotuisat. Eras suurimmista
edistysaskeleista, mita kemian alalla
on tehty; oli epäilemättä sen seikan
. k e k s i m i n e n , ettei klertotähdlUä ole
mitään m a i n i t t a v a a vaikutusta k e*
m i a l l i s l l n . prose.?selhin. Kemisti el
enää t a r k k a i l e k i e r t o t a h t l e n : asemia.
vaan hän seuraa lämpömittaria, p a i -
' n e m l t t a r l a ja multa kojeita, jotka
paljastavat hänelle kemiallisen re­a
k t i o n yhteydessä syntyneet olosuh­teet.
M i e l i s a i r a a n a j a t e l t i i n olevan p a ­h
i m m i l l a a n täyden kuun aikan?i, ole­t
e t t i i n , että kuunvalo valkutf n a ha-
• n e cn Jne. V i e l a nykyäänkin on i h m i ­sia,;
j o t k a uskovat, ettii on v a a i a l -
. l i s t a nukkua kuulamo-SsSu.
Seuraavat tosia.siat i i a y l t i i v a t a n ­t
a v a n tukea " k u u s t a ' c s i l c t y i l lc
teorioille. Naisilla on kuukauti.scl
suunnilleen kerran kuukaudessa,
eräät.naiset (eivat k u i t e n k a a n kaik-k
l i ovat kuukautistcnsa aikana epä­n
o r m a a l i n k i i h o i t r u v a i s i u . ..: ,
S a a t t a a o U a . c t t a eräiden miesten
. kaytoksc.s.sa on .havaittavis.sa .saman-t
i i p a i s ia piirteitä.
: Varmaa, j o k a tapauksessa on, ctt.a
jos j o k i n tällainen kausi .sattuu l a v -
. d en kuun aikana, sattuu .se toden­näköisesti
myös seuraavan täyden
kuun a i k a n a ja .samalla tavalla u.sci-
: ta kuukausia cteenkinpaln. •
M u t t a Ruotsi.ssa suoritetuLs.sa .erit­täin
laajoissa tutkimuksLssa on to­dettu
kaksi seikkaa:
Ensinnäkin, etta kaikkien naisten
kuukautuset eivat s u i n k a a n satu täy­den
kuun a i k a n a , vaan ne j a k a u t u ­vat
tasaisesti koko kuukauden osal­le.
ToLseksi, etta kuukautisten vahncn
a i k a ei keskimäärin vastaa tarkalleen
tähtitieteellistä kuukautta.
"*Monet maanviljelijät j a p u u t a r h u ­r
i t uskovat; etta istuttaminen, oksas­taminen
j a monet muut. v i l j e l y s - ja
p u u t a r h a t e h t a v a i on suoritettava u u ­den
kuun tai j o n a k i n : muuna aikana,
sillä uskomukset tassa suhteessa
vaihtelevat. Kokeet eivat ole vahvis­taneet
n a i t a uskomuksia..
Eras naispuolinen biokemisti S e m -
mens uskoo todistaneensa, etta kuun
valo v a i k u t t a a suotuisasti fotosyntee­s
i i n , SO. l e h t i en t o i m i m a a n lehtisoke-n
n valmistamisessa. Semmensm m u ­k
a a n tämä j o h t u u silta, etta kuun
valo samoin k u i n k a i k k i m u u k i n hei­j
a s t u n u t valo. on polarisoitua. Mutta
h a n e* o l e saanut montaakaan k o l -
leegaansa vakuuttuneeksi teoriois­taan.
E l myöskään saa osoita . e r i k o i s ta
t a i p u m u k s i a muuttumiseen kuun
v a i h e i d e n mukaan. LuonnollLsestikin
j o k i n , l a m a n l u o n t o i n c n uskoimis
saattaa joskus. satunnaise.'^ti osoit-,
tautuä; oikeaksi. Täytyisi kuitenkin
. s u o r i t t a a : t i l a s t o l l i s i a . t u t k i m u k s i a,
j o t t a v o i t a i s i i n 'todeta, tapahtuvatko
. tällaiset säänmuutokset- useammin
•ja: säännöllisemmin k u i n pelkästään
sattumalta
K u i t e i n k i n : o n olemassa eräitä luon­nonilmiöitä,
jotka varmasti : r i i p -
puvat kuun vaiheista. • N a i h m kuuluu
•vuoksi-ilmiö, j o k a onv l a a j i m m i l l a an
heti s e n jälkeen k u n a u r i n k o j a kuu
ovat maahan nähden samassa suun­nassa,,
so.: uuden j a täyden kuun a i ­kana.
: Eräät merieläimet ilmeisesti -rea­goivat
k u u n valollCi H u o m a t t a v i n täl­l
a i n e n : tapaus on Pplolo-mato. joka
chui Samoa- i j a Pidshi-saarLitojen
1 k o r a l l i r i u t o i l l a . Täyden kuun aikana
Joka—marraskuu.v.a ,Tiama madot
en'.tavat erjtteita. j o t k a ovat täynnä
. s n t i i o i ta ja. muna.soluja j a j o t k a aje­l
e h t i v a ' , r a n t o i h i n kudukäi. v . "
Saansiolai-set ker2.\vat näita k u ­t
u j a ja .syovat nnta ..suurena, hcrk-,
• k u n a . L u u l t a vasu- Palolo-madot. l a s ­kevat
kulunsa- l a h a n aikaan käyt-,
taakseen hyvak.sj k o r k e i t a vuoksivesiä.
M u u a kuun valon arvellaan olevan
kiihokkeena . m a t o j e n kiima-aikaani;
S r a a t .men.siilii--kutevat myös täyden'
k u u n a i k a n a.
. Luo::no3£a o n run.saasii s c l i l t a m a t -
t o m i a jaksoUi-suuk.sia, j a on perin
luonnolh.iiia, etta k u n -jokin kaaSi
.^uunnilleenkin lankeaa, yhteen kuur
kauden, pitui.sen ajanjak.son kan.ssä,-
selitetään sen-johtuvan kuun v a i k u ­tuksesta.
-
• Eraiiä -pieniä elaimia. kuten e s i -
merkik-si peltomyyriä, ilmestyy t a ­v
a t t o m i n maarin suunnilleen . j o ka
kolmas - vuosi, y T a ta ilmiota ei ole
luettu johtuvaksi J o n k i n kiertotähden
loim-lnnasta, koska, el ole kolmivuo­t
i s k a u s i n ; esiintyviä k i e r t o t a h t i a . • ;••
Suurempia elaimia, kuten eslmer--
kik.si kaniineja j a • kettuja, e.siintyy
s u u r i n lukumääriin - j o k a U. vuosi.
T a m a n on epäämättä o.soittanut t i - .
lasto. j o t a Canadässa on p i d e l t y pyy­dystettyjen-
turkiseläinten lukumaav
r a s t a . ":•
T a m a kausi on- .suunnilleen y h ia
•pitkä : k u i n . a u r i n g o n p i l k k u j e n eslln-tymlsjaksot,
J o i l l a on vähäinen v a i k u ­tus
saahan. Lusaksl tama 11-vuotis-kausi
on sangen lähellä Jupiterin
k i e r t o a i k a a . K u i t e n k a a n en muLsta
kenenkään astrologin maininneeni
e t t a Jupiter vaikutta turki.smarkki-n
o l h i n . , .
A i n a vuoteen 1941 s a a k k a , kai^pal-l
i s t en kausien pituus oli suunnil­leen
kymmenen tai y k s i t o i s t a vuot­ta.
T o i s i n sanoen — s u u n n i l l e e n j o ­ka
yhdestoista vuosi palkat j a h i n ­nat
menivät pahasti sekasortoon niin
ettei ollut riittävästi rahaa tuotettu­j
e n tavaroiden ostamiseen j a ; k a p l -
t a l i s i s s a maissa e s i i n t y i erikoisen l a a ­j
a a työttömyyttä.
Vuodesta 1914 l a h t i e n sodat ovat
sekoittaneet taman melkoisen; sään­nöllisen
Jaksollisuuden m a a i l m a n k a . :
pitalistise.ssa osasssa, j a sosialismi on
poistanut sen-Neuvostoliitosta.
Jos J u p i t e r on va.stuussa tasta jak­sollisuudesta,
m i t a a i n a k a a n mlna en
usko, asoittaa .se vain, etta paljon-mahtavammat
v a l l a t . o v a t tallanneet
j a l k o i h i n s a sen v a i k u t u k s e n .
M i e l i s a i r a a l o i s s a . tehdyt havainnot;
e i v a f osoita, että m i e l i s a i r a a t o 1 i . s i -
vat hankalampia j o h o n k i n maarätr"
tyyn kuukauden aikaan.
•: M u t t a on l u o n n o l l i s i a , e t t a m i c s . l ai
nai:^cn. j o n k a it.schallinta on vahaista
ja iokd uskoo, etta h a n on kuun vai­kutuksen
alainen, .saattaa, käyttäytyä
huonommin tietaes.saanr :elta juuri
n y t . o n t a y s l kuii. •
Jos joku u.skoo n a i h i n saata, ka.s-;
v i c n kasvamista j a inhimillistä käyt­täytymisiä
ko.skevnn jaksolli-suuk-
-sun.- hänen velvolliHUUlcnaan on- h a ­vaintojen
tekeminen useampien vuo­sien
ajan ja teorioittensa kokeilemi­nen
talla tavalla.:-.
M e l k e i n varmasti: teona jjitaa paik­kansa
kuukauden: t a i p a r i n ajan.
J a melkein yhta varmasti .se. tulee
osoittautumaan vaaraksi pitemmän
a j a n kuluessa. . , •
M i n a puolestani luon alituisesti u u ­s
i a k a u n i i t a teorioita, j o t k a j o n k i n a u
kaa;näyttävät, pitavan hyvin, paik­kansa
ja sitten; o.soittautuvat vaar
r i k s i . . M u t t a tieteellisten menetelmien-oleellisena
kohtanahan on teorioitten
k o k e i l e m i n e n . ; .
Jos useammat, ihmiset menettelLsi-vat
n a u : ; saisimme kuulla paljon vä­hemmän.
-^Jaksollisuudesta. Mutta
muutamat -ihmiset saattavat kek.siä
j a k s o l l i s u u k s i a , j o i l l a :Voi o l l a . t o d e l.
l i s t a arvoa ennusteluille.
Merimiehet jättäneet
kreikkalaisen laivan
• R o o m a . — (ALN) — K r e i k k a l a i s en
M a i h a e l nimisen l a i v a n miehistö jät­ti
l a i v a n Savonnassa. Italiassa j a s a ­noivat,
etta he eivat halua tehdä
enempää tyota niiden, k u r j i e n olosuh­teiden
takia, j o n k a K r e i k a n tyovaen-vastamen.
h a l l i t u s o n saattanut :voi-,
maan laivoissa; M i e h i a oli k a i k k i a an
I I . : I t a l i a n satamatyontekijain unio.
j o k a vastusti pohiseja. Jotka K r e i k an
lähetystön kehoituksesta yrittivät p a -
k o i t t a a merimiehiä t a k a i s i n ^ l a i v a a n ;
on saanut k i i t a s k i r j e c n k r e i k k a l a i s i l ­ta
merimiehilta.
Saimme kasiimme eraan dokumeri-vn
j o l t a k i n ".Saiäten k o m i t e a rauhan
puolesta'- ja.^jc-stolta, josta- .•scuraavas-s
a muutamia o t ' . e i : a;
•'Olemme naisia j a m e oiemme
.suuttuneita..- Olemme vaimoja j a äi­tejä.
Olemrnc kipeitä j a väsyneitä se-ka.
sotktiun mi.ssa mainlma o n , j a t u n ­nemme
h a l u a ; t a i s t e l l a taman. s o . k un
•.syita. vastaan.:.
''Olemme kipejksi: a-sti kylla.s:yneet;
.työttömiin k e n r a a l e i hm -jotka p y r k i ­vät:
u u s i i n .sotun. •Olemme kyllästy­neet
h a l p a m a i s i i n , • k i e r i i n , i t s e k k a i -
s : i n p o l i t i i k k c i h i n k a i k i s s a ; puoiueijsa
j a kaiki5.sa: mais.sa, jotka'-pettävät
kansaa. Olemme kyHa-s.-.yneet-ahnai-'
sun nkkauk.sien, v a l l a n j a a-sem^n t a ­v
o i t t e l i j o i h i n . Saalimme heita myös,:
m u t t a JOS - tunnemme .saalia hei-ta
k o h t a a n l i i a n p a l j o n , merkit-see se a n - :
t a a heidän tuhota meiciat, itsensä j a
k o k o m a a i l m a n . •
" E i k o t a m a m a a :Ole a n n e t t u meille
elaak.semme s i i n a vapaina?.; Kuiten-.
: k i n me, j o t k a .säilyimme viime sodal­ta,.
olemme k u i n n a p p u l o i t a j o i t a s i i r ­rellään;
s h a k k i l a u d a l l a . ' Y k s i ryhmä
ajetaan yhteen, annetaan pys-syt k a ­teen
j a mars-sitetaan- edestakaisin.
Nama ovat nuoria kahdeksantoista­v
u o t i a i t a poikia.- Toinen ryhmä p a n ­naan
maanalai-siin t e h t a i s u n j a labo-r
a t o r e i h i n kek.simaan uu.sia keinoja,
tappaakseen enemmän i h m i s i a . ..Yk­si
ryhmä l a a h a t a a n v a n k i l o i h i n j a j o -
kaisen kansalai.sen elama sovitetaan
s u u n n i t e l m a a n — sodan j a h a v i t y k -
.sen s u u n n i t e l m a a n . -
"Tällaista me näemme nyt. E n s in
me- pelästyimme. .Nyt se suututtaa
meita. ;
-: " M e naiset haluamme saada taman
m a a i l m a n eheäksi Jälleen, - r a k e n t aa
rauhan, t u r v a l l i s u u d e n j a o n n e l l i s u u ­den
kaikille. Me tahdomme raken­t
a a s a i r a a l o i t a , kouluja, k i r k k o j a . Me
•tahdomme rakentaa taloja j a k a l u s ­t
a a n e , k a s v a t t a a kukkia ja.keittää,
neuloa, soittaa j a laulaa j a nauraa
aviomiestemme, lastemme j a naapu-r
i e m m c kanssa.
.."Me emme hyväksy enää kyynelel­tä,
verta, j u l m u u t t a j a k a u h u j a . Me
emme hyväksy maailman järjetöntä
•tuhoamista. Me e m m e ^ t u rauhassa
kuolemaa^ odottaen. .: .
" K a i k k i :nai.set haluavat rauhaa,
mutta monet luulevat;, etta meidän
. n y k y i n e n m i l i t a r i s t i n e n ohjelmamme
on tarpeen suojellakseen; meita. V e ­näjältä.
Tama on naurettavaa, kos­ka
m e olemme m a a i l m a n voimakkain
v a l t a j a olemme ylinnä raholnemme,
teollisuuskykymemme j a l u o n n c n r i k -
kauk-sinemme. - : -
" K o k o maailma haluaa rauhaa,,
mutta ensimmäinen- askel rauhaa
k o h l i täytyy - t u l l a Y h d y s v a l t a i n t a - ;
holta, koska me olemme voimakkain!-:
mat. Mc olemme järjestyneet rau­hantekijöiksi
vaatimaan -maailman
ascislarnsumiskonferenssia,--- rauhal­l
i s t a u l k o p o l i t i i k k a a , lujempaa Y K ; n
j a r j c s t o a j a v a l t i o m i e h i a , j o t k a työs­kentelevät
r a u h a n hyväksi ; j a ajatte­levat
r a u h a n , e i k a sodan •termeissä." :
: N i i n a l l e k i r j o i t a m m e jokai.scn s a ­nan.
Mutta lama naisten rauhan-,
j a r j c s t o : k c h o i t t a a nausia. liittymään
s i i h e n j a järjestymään e i - p o l i i t t i s e l la
p o h j a l l a . ; M c sanomme:: järjestykää
-rauhan- puolesta juuri poliittisella
p o h j a l l a , .silla-ky-symyksessa o n sota­p
o l i t i i k a n • t i l a l l e - - r a u l ^ a n p o l i t i i k an
asettaminen; J a voimat r a u h a n p o l i -
•tiikan puolesta- järjestyvät p a r h a i l ­l
a a n Wallacon kolmannen puolueen
muodossa. — Nai.^ten' V i i r i . ; • •
Farmarien
Päivätalsta
Miten onnistua kasvimaalla
Sodan a i k a n a k i i n n i t e t t im k o t i p u u ­t
a r h o j en hoitajiin : tavallisuudesta
poikkeavaa huomiota. Suta* l a h t i en
suuri csa s i i t a innostuksesta;; jota
k a u p u n k i l a i s a s u k k a a t k i n osoit t i v a t
k a s v i m a i h i n , o n l a i m e n t u n u t . Muttai
k u n ajattelemme koko maailmaa: j a
.soda.ssa k a r s i m a a n Joutuneita kanso­j
a ; voimme helposti huomata.: että
mitään sy;-ta tuohon Innostuksen las-kemiseen
ei s a i s i o l l a . K o k o maailma
tarvit.see ruokaa j a kotikasvimaat l i -
.saavat noita-ruokavarastoja;
K a u p u n k i l a i s e n - kasvimaanhoitajan
Ja farmarin probleemien, välillä _on
j o n k u n verran eroa. K a u p u n k i l a i -
;sen käytettävissä oleva maa t a v a l l i ­sesti
on-.sangen rajoitettua. Työ-täy­t
y y - . s u o r i t t a a -käsivoimalla j a p y r k i ­myksenä
on .saada . m a h d o l l i s i m m an
. s u u r r & a t o s n t a alasta, m i k a on. käy­tettävissä.-
F a r m a r i l l a taas- o n maa­t
a riittämiin saakka. Hänen prob­leeminsa
on siinä, ettei tahdo löytyä
riittävästi aikaa ka.svimaan hoita­miseen;
. ;.•
IinTTÄVÄSTI R U O K A M U L T AA
.. K u m m a s s a k i n tapauksessa runsas
r u o k a m u l l a n - v a r a a m i n e n ; auttaa
probleemin ratkaisemista. P a l j o n l a n - ;
t a a j a l a n n o k k e i t a maahan — se t a ­kaa
riittävästi kasviravintoa. Far­m
i l l a , jossa on runsaasti elainlantaa,
el k a n n a t a - k i t s a i l l a s i l l o i n k u n k a s v i ­m
a a n lannoittaminen on kysymyk-
.sessä. P a r h a i n keino on levittää kas­v
i m a a l l e lantaa kaksi kertaa niin
p a l j o n k u i n - l u u l e t t e sen tarvitsevan
j a vielä senkin jälkeen lisätkää a n ­nosta
huomattavasti. ;
M u t t a vielä s e n k i n jälkeen k u n tä^
ma on suoritettu, käyttäkää hsanä
kaupasta saatavaa lannoketta. Hyvä
Sääntö on käyttää 5-10-5 l a n n o i t u s -
a i n e t t a noin 5 paunaa jokaista 100
neliöjalkaa kohti. . K a u p u n k i l a i s k a s -
v i m a a n hoitaja -havaitsee useinkin
vaikeaksi löytää: e l a i n l a n t a a , mutta
jos han h a l u a a kunnollisen kasvi-m
a a n , ' h a n k k i i hän sitä ' • v a i k k a k i v en
a l t a " . '
R u n s a a n kasviravintomäärän v a ­r
a a m i n e n merkitsee useita asioita.
S e n ohella, etta sato li.saantyy neliö­j
a l k a a k o h t i , se a n t a a kasveille heti
alussa sysäyksen, n i m e t t a ne var­j
o s t a v a t p i a n koko maan j a tekevät
r i k k a r u o h o i l l e :vaikeak.si k i l p a i l l a niir
den kanssa; Samalla, kertaa r u n -
saa.sti ruokamultaa sisältävä- maa
k a ^ a a ' m a u k k a i m p i a kasvik.sia. s i l la
m i t a nopeimmin kasvit kasvavat sitä
m a u k k a i m p i a ne ovat. '.
. M i e s , joka keksisi keinon, jonka
a v u l l a r i k k a r u o h o t v o i t a i s i i n hävittää
i l m a n ankaria selkäkipuja,-ansaitsisi
i h m i s k u n n a n . hyväntekijän arvon.
T o t t a kylläkin, paljon edistystä on.
s a a v u t e t t u tällä a l a l l a j a j o t k u t mah­dollisesti
haluavat - ; k o k e i l l a eräiden,
r i k k a r u o h o n t a p p a j i e n kanssa. M u t ta
k a i k e s t a h u o l i m a t t a emme ole: v i e la
päässeet s i i h e n , että k a s v i m a a voitai-,
s i i n r u i s k u t t a a t a i liekittää v a i n ker--
r a n Ja s i t en .suoriutua koko vuodeksi,
k a i k i s t a k i u s a l l i s i s t a rikkaruohoista.
K u l l i v a a t t o r i , kuokka j a v i e l a p a käsi­p
e l i k i n ovat vielä välttämättömiä, r i k ­k
a r u o h o j e n ' kurissapitämiseksi.
K U L T I V O I M I N E N
; Y k s i k a i k k e i n t e h o k k a i n menetelmä
r i k k a r u o h o k o n t r o l l i s s a melkein aina
u n h o i t e t a a n t a v . a i n a k a a n ei käytetä
k a i k k i a sen;-tarjoamia etuisuuksia;
Kalkkunanpoikien
keinohaudonta
K a l k k u n a p o i k i e n keinohaudonta.ai­h
e u t t a a u.seita probleemeja mita ei
•tavallisesti ole k a n a n p o i k i e n h a u d o n -
na-ssa,: m u t t a yleispiirteessä pulmat
ovat samat. .
; M i k a : hyvän.sa k a n a n p o i k i e n h a u - ,
tomahuone voidaan käyttää kalkfcu-n
a n p o i k i a haudottaessa. Seinät ja
Välikatto pitäisi msuloida.. L i i a n pie­nissä
hautomahuoneissa on k a l k k u -
n a n p o j i l l a v a i k e u t t a paasta pois l u an
lämpimästä paikasta. Kayt-annollir
sen kokoinen huone on 10 k e r t a a 12
j a l k a a . Tämän kokoisen ; h a u t o m a -
huoneen piirustuksia saa maksuva-
-paasii: k i r j o i t t a m a l l a osoitteella D o ­m
i n i o n D e p a r t m e n t - o f Agriculture,
Ottawa;. Hautomahuoneen nurkat
olisi pyöristettävä : leveällä :laudalla
tai pahvila. J o k a i s t a : k a l k k u n a n p o i -.
k a a varten: on v a r a t t a v a , vähintäin
kolmas:osa.neliöjalkaa l a t t i a n p m t a -
alaa. • • ,
Välineet o l i s i ' varustettava etukä-.
teen. Niihin- k u u l u u "brooder stove"
katoksineen, " K e y e s i n ; m u n a t a r j o t t i -
mia, pienet r u o k a k a u k a l o t , luotettava
lämpömittari; p i e n e t juomayesiastiat,
pahvlsuojat " b r o o d e r i n " ymparille,-
p i e n i maara k a n a n p o i k a i s t e n rouhet-^
Lebdistii iiurrasi lii
pian koD Tenän kiiliis
.«'ailliÄM- Kirj. Joseph Starobin
. j o k o syksyllä t a i m a h d o l l i s i m m a n a i ­k
a i s i n keväällä, n i i n e t t a sita voidaan
äestää -tai muuten muokata - useita
k e r t o j a ennenkuin siemen kylvetään.
J o k a . k e r t a äestetään t a i muokataan
maa vähän matalammasta; Vaikea
on tämä tehtävä s u o r i t t a a esimerkik­si
siinä osassa maata, johon kylve­tään
hernettä, sillä h e r n e täytyy k y l ­vää
m a h d o l l i s i m m a n a i k a i s i n kevääl­lä.
K u n maa:äestetään j o k a kerta aina
vähän, matalammasta, on t a r k o i t u k ­sena
tappaa itäneet-rikkaruohot i l ­m
a n ettäuusia siemeniä nostettaisi
p i n n a l l e . K u n nuo siemenet jaavat:
syvälle maahan merkitsee se niiden
kuolemista.
K a k s i viimeistä muokkaamista voi­d
a a n suorittaa, r a u t a h a r a v a l l a.
35,422 veteraania
saanut liallituksen
apua maan ostossa
Varokaa kananpoi­kien
kylmettymistä
P i e n t e n k a n a n p o i k i e n k u o l e m a n a i ­h
e u t t a a usein k y l m e t t y m i n e n . Monot
menetelmät kylmettymisen valttämi-s
e k s r . o v a t , n i i n m u o d o i n •tarpeellisia;
Y k s i kylmä yo i l m a n riittävää läm­pöä
voi a i h e u t t a a -koko poikueen -me-netyksen.
Kylmettymisen • vaikutus
näkyy a k k i a . Kananpoikien: t y l s i s t y ­minen
ja ruokahalun häviäminen
ovat yleisimpiä merkkejä.
J o t t a kananpojat olisivat alusta p i ­täen
hyvässä hoidossa olisi huonetta
lämmitettävä: k o l m i s e n paivaä ennen­k
u i n kananpojat viedaan sinne. T a ­ma
l a m m i t t a ahuoneen j a ajaa pois
kosteuden; . S a m a l l a tulee lämmitys­l
a i t e k o k e i l l u k s i . - . .
Työväenvastaiiien
taistehi kiihtyy
Malajassa
S i n g a p o r e . : ^ i A L N ) — Singaporen
Y l e i n e n tym-aenliitto on julistanut
y l e i s l a k on vastauksena s i l l e - k un p o l i i ­sit;
ovat puolustaneet lakonrikkureja,
kun satamatyöläiset menivät asket-.
t a in lakkoon. 47 satamatyöläistä
v a n g i t t i i n huhtikuun 10 päivänä.
K a i k k i Brunei saaren t i n a s u l a t t i m o l la
lakkoutuneet' työläiset.: o n häädetty
y h t i o n o m i s t a m i s t - a asunnoista.. BriL--
t i l a i s e i : p o h i s i t : a u t t o i v a t häätämises­sä.
— The B r i t i s h Medical Journal.
B r i t a n n i a n lääketieteellisen järjestön
itänenkannattHjaf perustettiin. V,: 1840.
Ottawa. Veteraanien asioiden
m i n i s t e r i M . F . G r e g g - i l m o i t t i viikon
l o p u l l a t a a l l a . e t t a veteraanien maan-o
s t o l a in perusteella ; on hyväksytty
k a i k k i a a n -35,422 entisen sotilaan
maanostokaupat,. j o i h i n on h a l l i t u k ­sen
puolesta: k i i n n i t e t t y varoja- kaik-.
k i a a n S171.066.756.
::Noin puolet naista maanostokau-poista
k a s i t t a a farmeja.- j o i d e n yhtei­nen,
p m t s r a l a - o n k a i k k i a a n 3.104.000
:eekkeriä, j o i h m - h a l l i t u s on kiinnittä­n
y t ; $61.687.000 eh. keskimäärin noin.
$20 eekkeriä kohden. Näiden varojen
.Iisaksi ovat veteraanit kiinnittäneet
n a i h i n f a r m e i h i n omia varojaan; y l i
$3.300i000 sellaisissa tapauksissa k un
h i n t a on ylittänyt $6,000. joka : on
korkein, maara minka h a l l i t u s n u h in
s i j o i t t a a mainitun l a i n perusteella;
N o i n $18.000,000: on s i j o i t e t tu kalus­ton
jn k a r j a n .ostamiseen. -
N o i n .14,000. entistä sotilasta ;• on
avustettu p i e n t i l a n hankinnassa. N i i ­den
yhteinen p i n t a - a l a o n 77,608 eek­keriä
e l i .keskimäärin 5.19 eekkeriä
k u t a k i n veteraania kohden. Näist-a
; p i e n t i l o i s t a .on y l i . t-uhat-eekkenn. k o ­k
o i s i a tai pienempiä, noin 2,000 kä-s
i t t a a y h d e n tai k a k s i eekkeriä -ja l o^
put .5.000: vaihtelee kahdesta .50 eek­k
e r i i n . . Naiden, p i e n t i l o j en h a n k i n n an
rahoittamiseen on h a l l i t u s sijoittanut
V3roja.yhteensä $74.530.000. j o s t a S70,-
000.000-lankesi maan j a rakennusten
o s a l l e j a loppu oli k a l u s t o n j a k a r j an
ostamista varten.
.-..—: K u n ; ' m u h a m e u t l a i s e t valtxasivat
E g y p t i n 7, vuosisadalla a l e t t i i n ; siellä
puhua arabian kieltä enemm.in. k u in
c g y p t i n kiclUi.
K a n a n p o i k i e n huoneen p i t a i s i olla
siksi avaran, etta r u t t a a ; n e l i j o j a l ka
l a t t i a n p m t a - a l a a kahta tai kolmea
k a n a n p o i k a i s t a k o h t i . : T a m a voi t u n - .
t u a paljolta: p i e n i a kananpoikia- v a r ­ten,
mutta se e i ole enaa y h t a a n h i -
a n ISO a l a k u n kananpojat tulevat 6
v i i k o n vanhoiksi. Jos.on riittävän Iso
l a t t i a n . p i n t a - a l a , ; n i i n s i l t a on se
etu, etta kananpojat -voivat, mennä
kauemmaksi - s i i l o n i - k u n lämmitys-uuni
tulee l u a n kuumaksi j a t u l l a taas
lähemmäksi u u m a . k u n sitä haluavat.
T a m a " k o v e t u t t a a " kananpojat kes­tämään
kylmempääkin i l m a a j a s a ­m
a l l a - a u t t a a höyhenien :kas\-ua;;:
P a h v i s t a tai muusta samanlaisesta
aineesta tehty pyorea suoja, noin- j a l ­kaa
korkea j a ; n o i n kahden j a l an
paassa " b r o o d e r i s t a " on suosittava
muutaman ensimmaisentpaivän ajak­s
i . -Tama ehkäisee kananpojat me­nemästä
l i i a n kauaksi j a kylmetty-•
masta j a . s a m a l l a se ehkäisee nuden
-kasaantumiseen , nurkkiin..;:.- K a s a a n -
•r-uminen nurkissa. tai - • l a m m i t y s l a i l - .
teen lähettyvillä aiheuttaa tukehtu-:
mistapauksia. Tata suojaa olisi j o ka
p a i v a s u r r e t t a v a ; v a h a n - kauemmaksi
j a viikon k u l u t t u a ; se voidaan koko­n
a a n poistaa. ; M u t t a ennen -tämän
suojan poistamista olisi hyvä pyöris­tää
huoneen nurkat siten välttääk­seen
mahdollinen- kasaantuminen ; j a
tukehtuminen.
. . K a n a n p o i k i e n oma t o u n m t a on h y ­vä
ohje l a m m o n l t o n t r o l l i s s a . Jos^ne
l a a h a t t a v a t . ; levittelevät siipiään ja
hajaantuvat mahdollisimman: kauak-:
s i . lämmityslaitteesta, s i l l o i n o n l i i an
kuuma. Kylmissään ne kasaantuvat
m a h d o l l i s i m m a n lähelle toisiaan ja
piipittävat*|erä-vast-iv'- J o s ne ovat. t a ­saisesti
hajaantuneena oleskelupai­kassaan,
s i l l o i n on oikea läntpötila.
A l u k s i ; : suositelaan muutaman päi-vän.
ajaksi'98 astetta E. j a s i t t e n lämr
pömaäraä .voidaan asteettain; vähen­tää.
T a r k o i t a m m e kasvimaan kyntämistä j riittävä maara hyvälaatuista
' k a l k k u n a n p o i k i e n alqitemaskiä. M u u ­tama
' pauna kokpha,äri jauhettuja
k a u r o j a j a j o i t a k i n ; h y v i n . . värikkäitä
imarmoripällöja (marbles) •;kalkkunan­p
o i k i e n huomion puoleensa yetäniis-
;.tä .varten,, täydentävät;-väline . •
: ' ' B r o o d e r ; s t o v e ' ' . w ^ olla j o k o . k i y ir
;hiilellä: t a ; öljyllä lämpeäyä.' Lämpö­määrän
. pitäisi olla: 95-100 astetta F.
j u u r i katpksen (caftopy) rcunaih kohi-
'da,liä. ; Pähyisuoja.' p a h n a a n noin; 2
•jalan päähän katpkses^ta s i k s i , . ettei­vät
kalkkurianpojat mene-W
'aksi lämmityslaitteesta ensimmäisen
muutaman . päiväp'. aikana.'. K e y s in
.malliset kahteen osaan halkaiktut
munalautaset täyttävät ruoka-ästi.ain
p a i k a n muutainän ensimmäisen päi-
.vän;ajäh.V'';-,'^ v"-!/:''--;'
O n tarpeellista .huolehtia siitä, et­tä
j p k a i n e n k a l k k u n a r i p o i k ^ JU.O"
mistä- j a ; s u u l l i s e h ' r u o k a a :bröp
alle Z pantaessa. Monet - kalkkuriän;-
pöjat kuolevat ehsitnmiäisten v i i k k o ­jen
a.ikäria- Eik.s^, etteivät -he: opi syö­mään
j a j u o m a a n . : Muutaman, e n ­simmäisen
päivän a i k a n a '.6n;-käytäyä
u s e i i i kat.somassä niitä Ja s a m a l l a on
- tehtävä / k a l k k i . m a h d o l l i h e i i -'^nU
huomion kiinnittämiseksi rUökään j a
.juoniaan. Iltasihyön. h u o l e h d i t t a va
sii^iä;;. etteivät:':;kalkkunsinpp^
sa'annu:: j o t k u t poikueet
'laisen, tavan • j a - niitä oh;: yaike^
da: siita.; liioiDuhi.aän;;' H e i k k o a - v a l oa
yoidaan^pitää päällä koko ;yön. :.•
.: H u o l e h t i k a a - 'siitä, että . i ^ ja
jupmä-astiat o.vät;:puhtaat.-, --
ori päästy n i i r i h y v i i n ' t u l o k s i i n keino-
. Ylläolevia • s e i k k o j a ySilriiälläpitäen
oh päästiy• n i i n h y y l i n t i i l p k s i i n keino-.
haudonnassa, ettei ;> ole' ;• menetetty
enempää; k i i i h . 3-5 prosen;ltia, yiiden
v i i k o n ; . ikään . päässeistä, kalkkunaiiT;
poikasista;;'; ^Z---^^ •••-^'vc:'
Käyttäkää hyviä
siemenperunoita
. ; : F a r m a r i t tekevät n y t : : s u u n n i t c l m ia
perunan istutuksen suhteen j a . tosi^,
a s i a s s a : istutu s on j o a l k a n u t Cana-^
dan lampimimmissa osissa. Ensim-
. maiset: j a k a i k k e i n tarkeinimat tar­vikkeet
tässä yhteydessä ovat sieme­net.
. - . ; V a i n ostamalla tarkastettuja
(certified); siemeniä voivat kasvatta­j
a t o l l a osapuilleen v a k u u t t u n e i t a s i i -;
ta, etta heidän perunansa on k o h t u u l -
lises-sa määrässä vapaa vaarallisista
taudeista.
- N a m a siemenperunat on 'larkastet-t
u kasvun a i k a n a j a viela kaivuun
jälkeen. Niiden pitaa täyttää vtssit
s t a n d a r t i t ennenkuin perunaa-hyväk­sytään
siemenpermiaksi. Jokaisessa
sakissa täytyy o l l a v i r a l l i n e n t a r k a s -
t u s m e r k k i , t a i jos s i t a ei. ole, m m
s i l l o i n ' n e eivat l i i o i n ole t a r k a s t e t t u ja
siemenperunoita.
Perunassa voi o l l a monenlaisia: t a u ­teja;
On V a a r i i v olettääT e"ttä mikä
tahansa hyvännäköinen peruna kel­paa
siemeneksi; Perunan; hyva. u l k o ­nako
ei ole m i k a a n tae t a u t e j a vas-:
taan, sillä' s i m a voi.olla. taudinsieme-niä,-
m u k a vahingoittavat: perunasa­toa.
. C a n a d a n tarkastetut perunansie-:
menet tunnetaan kautta- maailman..
T a h a n mennessä o n - t a n a vuonna lä­hetetty
jo -3,500,000 • b u s h e l i a tarkasr
t e t t u j a siemenperunoita ulkomaille.
- Luettelon myytävänä olevista t a r -
New York. — : N o i n vuosi sitten
C h i a n g Kai-shekin armeijat v a l t a s i ­vat
Yenanin. tarunomaisen kaupun-g
i n i mikä 10 vuotta o l i Kunan kom­m
u n i s t i e n pääkaupunkina -luoteis^
Kiinassa: Se oli s u u r i päivä Kuo-m
i n t a n g i n k e n r a a l i H u Chung- n l n i l l e ;
j o k a koko- j a p a n i l a i s v a s t a i s e n sodan
s a a r t o i kommunisteja. Sitä j u h l i t t i in
meidän amerikkalaisten lehtiemme
p a l s t o i l l a . Eikä k u k a a n kiinnittänyt
p a l j o a k a a n huomiota lausuntoon, j o ka
Silloin näytti k u u l u v a n v a l l a n toiseen
m a a i l m a a n , m i n k a k o m m u n i s t i j o h t a ­j
a . C h o u : E n - l a i s i l l o i n a n t o i : " T ä s tä
a l k a a G h i a n gm asevoimien häviö," M e
emme ole. l i i o i n kiinnittäneet paljoa­k
a a n h u o m i o t a s i i h e n sensatiomaiseen
tosiasiaan, mistä jotkut " v a n h a t K i i ­n
a n t u n t i j a t " ovat m i n u l l e huomaut­taneet,
etta kommunistit saivat hel-mJk.
29 ja maallsk. 1 pn välisenä a i ­kana
voiton Yichuenissa.^missä Gen
Hu menetti 18,000. miestä vankeina,
5,000 kaatuneita ja 7,000 pakoon juos-seina.
• Y i c h u e n sijaitsee 60 m a i l ia
Y e n a n i n kaakkoispuolella j a o n nyt
iBristettyna K u o m i n t a n g i n muusta
alueesta. K i i n a n k o m m u n i s t i s e n puo­lueen
puheenjohtaja Mao Tse-tung
pitää p u h e i t a t a l o n p o j i l l e vajaan 20
m a i l i n paassa itse Y e n a n i s t a.
C h i a n g m suorittama hävitys Y e n a ­n
i n piirissä oli hillitön: V i l j a - a i t a t,
p u u t a r h a t : j a pellot hävitettiin niin,
että vapautettujen alueiden avustus-h
a l l i n n o n puheenjohtaja Tung:Pi--wu
Joutui radioitse vetoamaan, että m a a ­i
l m a a u t t a i s i n i i n p a l j o n , j o t t a tämän
alueen 1,500,000 ihmistä v o i t a i s i i n pe-fastaa
n ä l k i i n t y m i s e l t ä . Jos: m e i ­dän
h a l l i t u s t a m m e todella k i i n n o s t a i ­s
i K n n a n avustaminen, n i i n meidän
rahamme ji ruokatavaramme pitäisi
mennä sinne. Apua l a k a t t a i s i i n a n ­t
a m a s t a hallitukselle j o k a aiheuttaa
tällaista, kärsimystä-Kiinalle,.
; Tosiasiassa C h i a n g o n s u u r i s s a v a i ­keuksissa
kaikkialla. Szechuanin
maakunnassa, mikä o n v u o s i k a u s i a o l ­l
u t miesvoiman j a r u o k a t a v a r a n re-s
e r v i p a i k k a , Chiang joutui j u l i s t a ­maan
13 piirissä sotalain voimaan
m a a l i s k u u n 12 päivänä. Tässä m a a
kunnassa; on ollut t a l o n p o i k a i s k a p i ­n
o i t a j a t k u v a s t i J a p a n i n k u k i s t u m i ­sen
Jälkeen; V a i n ne lyödyt armeijat,
j o t k a pakenivat .Yenanin alueelta,
ovat siellä enää t a l o n p o i k i e n j a voitr:
t o i s a n K a n s a n a r m e i j a n välillä; •
K e s k i - K i i n a s s a K u o m i n t a n g pelkää,
että «Kansanarmeija ylittää pian
Y a n g t s e - j o e n . K o m m u n i s t i t l u j i t t a ­vat
n y t a s e m i a a n Y a n g t s e n pohjois­r
a n n a l l a H u n a n i s s a a i n a H u n v a a r a n ­alaiseen
karni§oonlin asti Yenanissa;
K u n kommunistien hyökkäys keljit-tyy
Yichuen '.outo tarko.tu.
Chiang Kai-.shek .oi i^^'
etta voidaan hjokatä fco^
taustaa tai sr.astaa vasS"
hyväkseen- ^
Kaikki tama on tapahtua^.,
kana jolloin Kuomintang C
sesti.miltei kokonaan häädett,'
shuriasta, mika johti ChiaagL]
kin julistamaan maalist i8j«^
ei tehdä tays^oimalsta yritniiJ
kehityssuunnan käähtämi«kj j
Kiinassa, niin Kuomintantin ^
ten rescrvilahteiden edessä on^
linen romahdus."
Ja-:mita-Kuomintang voi'L
v i e l a p a sillä $463 milj: minii-
SI pn n y t lapioinut ulos?
j a Washingtonin toimiiusfcij
k e h o i t t a vat Chia.ngia
maareformeja saadakseen jii:
otteen , n i i l l e ' .vuunnattöaaa'
maareformeille, mitä kon
vat suorittaneet viime 'j
en. M u t t a Lawrence K
too ''.Foreign; Policy Associaticsi
t l n i n " huhtik. 9' p : n num'e:a
t a p a h t u u Kuommungin a!ae
t a l o n p o j a t yriitä.väl suorittani
meja, jotka Kuomintang oa j
kaisemmm; luvannut- 'Täinäi
mus:-on l a i n a t t u Shanghai.T
Paosta helmik... 27 pn- nu
S i i n a kerrotaan vuokraviljeiijiij
•tajasta lyangissa. Hunanin i
nassa. Hänen nimensä on'
K u e i . ;Ja kertomuksessa
e t t a hänet murhattiin Ijylm
M i k s i ? "Han sai paikallisiej;
l u p u k a r i e n ja ylhäisön
" k u n han järjesti paikalkut
viljelijöitä vaatimaan 25
vuokranalennusta, minkä
V. .1945 julkaisema laki säätäi'
. Aseistetut miehet menivi»]
; asuntoonsa 'helmikuun 2 pnijil
puivat hänet kuoliaaksi: I
.talonpoik|LsyhdLstyksen ja
k e n i v a t vuoristoon. Vuoki
p a l a u t t i v a t ; kartanonherAi
minkä-he olivat vähentäneeti
.1945 vuokrasta. I^ain tapahtss^
m i n t a n g i n reformeille.
K o m m u n i s t i e n alueella,
rakennettava Chiangin lyö:5]a|
mojen-tuhoamat laitokset,!
v a l l a n , toisenlaiset. Maarelor
teutetaan Kansanarmeljan.i
J a käynnLssa on suun a-fl
Mao ^Tse-tungiii nay.itaessai
kiä syömällä vain kaksi
vässä "milletia"' ja papuja. I
hänelle tarjottiin -kananmuiia|
v a s t a s i : VMina cn voi s.vöda i
k a n a j o l l o in ihmiset orat m}
kärsincct^. Se ei painu alas."
Lahtaa inänsikoUl*^
.; -:-Mansikät eivät-kas v^
k a r h a a l l a . e l l e i s i i h e n pänriä runsaasti
.havettalahtaa,; y a r s i r i k i n ' j os :maasta
on syöpymällä t a i . r n u u t e n . h i e n o p?n-t
a m i i l t a k e i T o s hävinnyt. •-:•:•'/••;•;..; •;
. - , Jo.tkä-< o i k e in m a n s i k o i t a ; kasvateta-;
vat käyttayät, yiidestätbista; kolmeeni..
:kymmeiieien ;toriniin;:^,^^m
.eekkerille . v a l m i s t a e s s a an
rhansikpita yal;'ten;;^HVva^^^
p n yhtenä kesänä -kasvattaa'" j o t a k i n,
kastetuista p e r u n a s i e m e n t e n l a a d u i s - . i k u l t i v o i t a v a a kasvia* - k u t e n perunaa
Bornin "maliipoliisi" Anthoni osa
Jtuuden miljoonan juutalaisen murli
ta: s a a , l i i t t o h a l l i t u k s e n maatalousde-p
a r t m e m i n paikalliselta perunansie-menten-
tarkastajalta.. ;-.
Koilektiivitiloille
Hsää karjaa
Moskova. — U k r a i n a n - h a l l i t u s ja
U k r a i n e n . kommunistisen: puolueen
keskuskomitea; esittivät v i i m e t o r s t a i ­n
a syytöksen.: että j o t k u t yksilöt: köl-l
e k t u v i t i l o i l l a . panevat ; y k s i l o e t u n sa
v a l t i o n etujen, yläpuolelle k a r j a n kas­vatuksessa.
" Y k s i t y i s o m i s t u k s e n m o t i i v i e n " :sa-n
o t t i i n aiheuttavan h i t a u t t a ; k a r j a^
-kannan-lisääntymisessä seka l i h a - ja
m a i t o l a h e t y k s i e n täjttamisessä;.
K o l l e k t i v i s teille j a puoluetyöläisille
osoitetussa "avoimessa ::kirjeessä ; s a ­n
o t t i i n vavoimesti; &':X± j o i l l a k i n : kolr
l e k t u v i t i l o i l l a o n , n a u t a k a r j a n j a , h e ­vosten
lukiunaarä vähentynyt.
: ^Samassa yhteydessä selitetään, että
p a i k a l l i s t e n , puoluejohtajien selityk­set
r e h u n vähj-ydesta eivat kestä a r ­vostelua,
sillä v a i k k a j o i l l a k i n kollek-t
i i v i l o i l l a : o n ' k a r j a vähentynyt; n i in
yksilöjen omistama k a r j a k a n t a c n l i ­sääntynyt.
Tällaista - t i l a n n e t t a ei voida •kau­emmin
sietää j a ; ensimmäisenä t o i ­menpiteenä
korjauksen a i k a a n s a a m i ­seksi
ehdotetaan.: että-kollektiivitilat
ryhtyvät ostamaan karjaa-yksityisiltä;
t a i maissia, ; l a n n o i t t a m i s e n jälkeen
m a a l l a johon navettalantaa -on: käy­tetty.
Tama o n tarpeen.Rikkaruoho­j
en hävittämiseksi, v a i k k a se ei ole
välttämätön:;menetelaia. ;. « v
Jos navettalantaa ei ole-riittävästi
panna, n i i n j o t a k i n kemolantaa.-sel-lausta
joka -sisaltaa runsaasti typpeä
' (nitrogent j a f o s f a a t t i a voidaan käyt­tää
n a v e t t a l a n n a n Iisaksi; M u t t a k e i -
n o l a n t a ei t a y t a n a v e t t a l a n n a n paik­k
a a , sillä, navettalannassa on o l k ia
j a . hemäa j o k a v a r a a ; orgaanista . a i ­netta,
j o t a h i e k k a m a a tarvitsee. N a -
v e t t a l a n t a a n tulee - lisätä n o i n kaksi
ämpärillistä superfosfaattia -jokaista
l a n l a k u o r m a a kohden.
-. M a n s i k k a ei näytä hyötyvän-ollen­k
a a n potaskan lisäämisestä; .
Lammaskanta vähenee
C a n a d a n s .lammaskarjan viimeai-i
k a i n e n vähentyminen o n vaarallisessa
pisteessä.
. J o u l u k u u n 1 pnä 1947 C a n a d a n f a r -
,meilla oli 1,587.000 lammasta j a k a ­r
i t s a a , eli ,195,000 vähemmän : k u in
vastaavana aikana :%'uonna; 1946 j a
667,000 vähemmän- k u i n : Joulukuun '1
pnä 1941.
: O n t a r i o n maakimnassa on enim­män
l a m p a i t a , k a i k k i a a n 385,000 pää­tä;
Alöertassa 372.000 Quebecissa 342;-
200 j a Saskatchewanissa 177^00,
: H e l s i n k V ^ M a a l i s k u u n 23 p:nä ka-:
s i t e l t i i n T u r u n hovioikeudessa jälleen
entistä V a l p o n päällikköä; Anthonyä
v a s t a a n nostettua syytejuttua. Oi­keuden,
puheenjohtajana oh hovioi­keudenneuvos
Wickström j a syyttäjä­nä
k a n n e v i s k a a l i R a u t a k o r p i . . A n t h o ­n
i oli henkilökohtaisesti läsnä m u k a ­naan
avustajansa varatuomari T u l e n ­heimo.
Asianomistajia edustivat va-^
ratuomari Livson, K a s p i j a Maslovat.;
. K a n n e v i s k a a l i j a t t i oikeudelle eräi--
tä sanomalehtileikkeleitä, j o i t a Valpos­sa
oh kerätty JO ennen: sotaa j a j o t ka
koskivat S a k s a n natsien toimeenpane^
mia juutalaisvainoja, seka jaljennökr
sen R u o t s i n pakolaiskomitean m i e t i n ­nöistä,
jossa oli l u e t e l tu k a i k k i n a t s i -
S a k s a n j u u t a l a i s i i n kohdistamat toi­menpiteet.
Naitä' r a a k u u k s i a o l i k in
k e r t y n y t hämmästyttävä- maarä. ;
S e n j a l k e e n kanneviskaali antoi öi^
keudelle eräitä a s i a k i r j o j a , - j o i s t a kävi
i l m i ; että A n t h o n i oli järjestelmälli­sesti
Ilmoittanut k a i k k i Suomeen sak­s
a l a i s t a h i r m u v a l t a a V i r o s t a paenneet
henkilöt,: j o i d e n omaisiin s i t t e n sak­salaiset
ohvat kohdistaneet ankaria
r a n g a i s t u k s i a .
V i e l a k a n n e v i s k a a l i e s i t t i useita valr
pon v i r k a i h j a n Heliaran'; s o t i en väli­senä
a i k a n a tekemiä matkakertomuk­sia
matkoistaan Norjassa olevan G e s -
. t a p o n päällikön : luokse. Ne p a l j a s t i ­vat
sen e r i n o m a i s e n t i i v i i n y h t e i s t o i ­m
i n n a n , j o k a o h r a n a l l a j a Gestapolla
oh pohjoisessakin ollut. • Nimpä s u u n ­n
i t e l t i i n N o r j a n Helsingissa olevan lä­hetystön
perusteellista tarkastusta se­ka
Rovaniemellä olleen N o r j a n h a l -
: l i t u k s e n ; edustajan .vangitsemista sillä
syyllä että* a s i a n o m a i n e n Ges­t
a p o n päällikkö oli l e i m a n n u t heidät
muka v a k o i l i j o i k s i . Samainen Gesta­pon
päalhkkd oli k i i n n o s t u n u t myös
Valpon h a l t u u n j o u t u n e i s t a ulkomaa-:
l a i s i s t a , : j o t k a han pyysi luovutta­maan
Norjaan. Gestapon päällikkö
i l m o i t t i , ettei pidätettyjen k a n s a l a i ­suudesta
ole. väliä,, v a a n pidettäköön
h e i t a kansalaisuutta: v a i l l a o l e v i n a .;
Tämän /jälkeen; v a r a t u o m a r i Maslor
vat esitti T> M . Kivimäen: M r j a l h s en
t o d i s t u k s e n , : j o n k a mukaan Kivimä­k
i o l i k e s k u s t e l l u t erään S a k s a n u l k o ­ministeriön
virkamiehen-kanssa,; j o ka
oli pitänyt J u u t a l a i s v a i n o j a kerrassaan
kauheina.
Myös oU .Kivimäki Berlilnissätta-vanhut
siellä käymässä i
t h o n i n . Kivimäki oli
että B e r l i i n i i n tulleet huiJll
että ohrana oli luovutUutil
l a i s i a Gestapolle, olivat
neet tyrn?ist>sU Bcrlimii!
maalaisten keskuudessa;
Edelleen- esitettiin Kivimatf?
t i , j o n k a mukaan k a i k K i jujitai
t a r k o i t u s hävittää Saksasta
menViessa. Saksa oli pnt^^^l
men "suojelevan .käden"
erään .Hollannissa asuneea •
p a l v e l u k s i a ; tehneen; juuialas?J
'.ajotta Hollanti voitaisiin
viimeisestä -juutalaisesta'".
Tämän jälkeen: kuultiin:-,
työmies Vilkman.a ja toimitt
Julius Wilderiä.: • Vilkman i
neehsä Ahthonm puheilla-,
kaan kun Anthoni oli ollm'
maan laanin poliisitarka5t£ja»J
'tämässä ,:täka'isia;ppliisi
kävarikoimaa - omaisuutta,
oli V i l k m a n l n kertoman ma
j a i s s y t : "Perkelettäkö sinä E^I
tasi soitat. Paljon paheffipaj
vielä tapahtumaan, Todiss?!
juutÄl^l
der, joka oli \uonr.a 1938
t:>aiut Itävallasta Suomeen. ^
1941^käyn3^'-Anthonia
'mässä • muuttoa • maaUa. ^
A n t h o n i o l i ' . : a ! l o . n - 5 3 t e 3 k £|
todistajalle- ' Me-Ha on i^r
Jo tarpeeksi li.-:a:Sia, |1J
singissä. Jollette pjsy
n h n me lähetämme teioat- ,
Saksaan, siellä tciile =:>l;f " TJ
mat o l t a v a t " Anthoni fc^J.
mat todistukset eikä "m
d i s t a j i a ennen nahneens^;
Varatuomari Liv.on l u ^ ^
kirjelmän Elias K o p e l o v s S^
Siinä hän k o h t . -lohdalta c ^ i
t h o n i n väitteet P^^""*;
m a i n i t s i muunm'-'assa, « :
k a i k k i a a n oli tapsf-u su«s
j u u t a l a i s t a . Han katsoi:
l i s t y n e en törkeään riko ^
t a m a l l a juutalaiset, ja - "
peittäneen nkoksensa laii
nut ollessaan S a k - ^v
"kulttuurihenkilöiden ...
pvöveUcn Hejdriclun^^
sekä Saksan ylimn»»'
murhien organisaatton»
nin »aona vieraaa»- ^ 1
( J a t k u u seuraavaUa - . . il