Vapaus, April 27, 1948

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 27 p — Tuesday, April 27
'M
m
mi •il
d J B l K T V ) — XiKlepeDdent Labor
Orgaa « f ' F i i m i s b Canadians^ £8-
t a b l l d i e d Nov. 6 t h 1917. A u t h o r i z cd
as seotmd clasB mail by f he Post
O f f i c e Department. Ottawa. P u b -
Ushed t h n c e «eekly; T u , e 5 d a y s .
Thursdays a n d S a t u r d a y s by Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d ; , a t 100-102
E l m St. W . , Sudbury, Ont., C a n a d a .
Telephones: Business O f f i c e 4-4264.
EdJtorial Office 4-4265. . M a n a g er
E. S u k s i . E d i t o r W . EkJuöd- M a i l i ng
address B o x 69. S u d b u r y . Ontario.
A d v e r t j s i n g rates upon appllcatlon.
T r a n s l a t f o n free o f charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: ; . 1 vi:.$5.506kk.$3.00
3 k k . $1.75
YhdysvalloLs&a: 1 v k . $ 6 3 0 6 k k . $3.50
Suomessa: . 1 v k . $7.006kk.$4.00
Ovatko laivayhtiöt lain yläpuolella
Kuuluisa ranskalainen kirjailija .Anatole France k i r j o i t t i kerran:
" "Laki niaje.steeiilli.-essa jni'>lu<:-eltomuudes5aan kieltää
.samalla tavalla rikkaina kuin knyhiakin nukkumasta siltojen
• alla. korjaamasta kafiuilla ja varasl;imasla leipaa. '
V a i k k a tätä lausuntoa on. tulkittu kommunistiseksi herjauk.scksi
oikeuden pyhyyttä vastaan, niin vielä huonommalta nayitaa "oikeu­den
puolueettomuus"' Ontarion suurten järvien vissien laivayhtiöiflen
j a Canadan merimiesunion vaHs/,'Ssa rjitakysymykses.sa..
On muistettava ensinnäkin, eita- lakonalaiset .Sarnia .Steamship
Gömpanies ja Canada .Steamship Lines ovat julkeasti uhmanneet C a ­nadan:
lakeja. Xe ovat kieliaytyneeL tunnustamasta-r-tyolatsten unir.
Ota. X e ovat kieltäytyneet tunnu.slamasta T L C : n nimittämää korni-teaa:
Xe ovat kieltaytyncei. tunnustamasta liittohallituksen työde-:
•partmenttia ja vieläpä limohalliluksen työministeriäkin.. .Ainoa min­kä
nämä yhtiöt tunnustavat, on rahan voima j a I'at Sullivanin johta­man
yhtiön union. jonka avulla ne ovat asiallisesti järjestäneet tyo-.
maasulun suurten järvien merimiehiä vastaan.
• Muutama paiva sitten j u l k a i s t i u r rajjorltj; jonka liitlohullituk.sen
tyÖdepartmentin nimittämä tutkimuskomi.ssioni esitti työministeri
H u m p h r e y M i t c h e l l i l l e yllämainittujen yhtioirien. ja (Canadan meri­miesunion
väli.sestä.riidasta. Tassa raportissa .syytetään avoimesti
j a suoraan naita yhtiöitä maan lakien uhmaami.sesta ja rikkomisesta
j a varoitetaan siitä koituvia vakavia .seurauksia. .\'iin pitkälle ovat
nämä laivayhtiöt menneet, etla kieltäytyivät lähettämästä edustajia
aan hallituksen tutkintokomissionin istuntoon esittämään työnanta­jien
näkökantaa riitaky.symyk.sestä. Kaiken, tämän perusteella it.se
työministeri Mitchell .syytti naita yhtiöitä lain Ja hyvien tapojen r i k -
•kojiksi.:
: M u t t a kun nama lain rikkojat. jr)tka rikkoivat myös tyolaistensa
kans.sa lekeman.sä sopimukset, järjestivät- työsulun merimiehiä vas­taan,
niin lain ' ' p i i k a k a s i ' , poliisilaitos, ei suinkaan tarttunut lain
: rikkojain. vaan merimiesten tukkaan. Kymmeniä merimiehiä on Jo
pidätetty lakkovahdinnan yhteyde.^sa la|jahtunci.s.sa .selkkauk.si.ssa Ja
onpa jo tiedetty kertoa, cl ta j o i t a k in hei t a . syytetään ''mcriros vouk-scstakin"
— kun rohkenivat menua eraa.seen laivaan .selostamaan me-,
rimiehille, mistä syystä nama lAivat ovat lakkotilassa.
. On .siis pakostakin k.y.syltava. etla ovatko k.o. laivayhtiöt l a i n'
alaisia.^ .Miksi ei naita uhmamielisiä laivayhtiöitä pakoteta noudat­tamaan
maan lakeja Ja tyolaistcnsa kans.sa lekemiaan sopimuksia?
Vai onko .Anatole Francenkin käsitys oikeuden ''puolueettomuudesta''
vanhentunut sikäli, etla oikeus on avoimesti ja jiilki.scsli .sen puolella,
Jolla on enemmän ,rahaa
Kysymys on vaalivoitosta
K. T o r o n t o s . s a ilmestyvä Vapaa Sana l i i t t y i viime lauantaina tapan­sa,
mukaisesti mustien laantunuisvoimicn huhujen levittäjäksi Sudbu-ryn
piirin C C F : n eduslajaa Robert Carlinia vastaan.. .Täkäläistä
torymielislä päivälehtea hyvak.scen käyttäen Vapaa Sana kertoo h u -
hutietona hur.skaantoivomuk.sen jonka m u k a a n •.'Carlin tultaisiin jät­tämään
syrjään ehdok.i^paikalta".
Meillä ci ole varmaa tietoa s i i t a . ryhtyykö nm.'Carlin uudelleen
ehdokkaaksi tai e i . : T o i v o l t a v a a kuitenkin 011, elta mr C a r l i n ryh­tyisi
ehdokkaaksi ja et t a C C F nimittäisi hailet viralliseksi ehdokkaak-
,scen, sillä han on sen tyoHaan an.satniuil ja mikä tärkeintä, C a r l i n on
.ainoa mies jonka: avulla Sudburyn vaalipiiri.s.sä voidaan .saavuttaa:
voitto työväelle.
Luonnollisesti Sudl)ury.s.sa on voimia, jotka haluaisivat sivuuttaa
C a r l i n i n . Taantumusvoiinat tietavat kuitenkin että C a r l i n i l l a on hy­vä
kannatus, ci vain kaivosmiesten, vaan myös farmarien ja vieläpä
ipikkuliikemiestcnkin'keskuudessa. Siksi, ne haluaisivat asianiiesten.sä
avulla vehkeillä kuli.ssien takana siten, että Carlin sivuutettaisiin
C C F : n ehdokkuudesta j a hänen u l a l l e e n nimitettäisiin ."ko.sympi"'
ehdokas. Josta ei olisi milaan vaaraa lainlaalijakunna.s.sa ja jonka vaa­litappiokin
olisi melko varma etukäteen.
Me voimme ymmärtää m i k s i loryi)Uohieen lehti propagoi C a r l i - .:
'nia vastaan. .Mc voimme vmmartaa sen niiksi 1 neon asiamiehet vas-lustavat
Carlinin ehdokkuutta: .Multa miksi herran nimessä Vapaa
Sana levittää Ja edistaa Carlinia j a CCI'";:aa vastaan tähdättyjä liuhu-
Jav sitä on mahdoton kasitlaa. l'nirlot()n. tosiasia, niinkäinonet ratkai­sevat
kaivosmiesten union vaalit ovat o.«;oittanocl; on se, että C a r l i -
nilla on Joukkojen kannatus. Kun puhuiaan n i r . C a r l i n i n ehdokkuu­desta
niin ky.syniys on losiasias.sii .siua. e t l a halutaanko. Sudburyn.pii­rissä
vaalivoitto CCl-Mle tai toiyehdokkiialle 'Wi^bii lap.iuk'<e>>sa
Canadan suomalaisten suun eneinmisto tassa piirissä a.seltuu C C F : ii
voiton ja siis mr. C a i l i n i n kannalle.
Epäilee ohjelmansa seuraamuksia
Bogotasta. Coloniluan paakau|n1lll^i^ta sa.ipui viikon lojxil-l
a uutistieto missä kerrottiin, elta siellä kokoustaan pitänyt I'an-AmcT
rikan konfereii-ssi^on hyvaks\nyt epämääräisen '."kommunistivastai­sen."'
päätöslauselman; io.ssa suositellaan, että kokoukseen osallistu­neet
21: maata järjestävät omalla tavallaan laman kommunistivas­taisen
toimintansa
X a i n na\ telaan ma^iilnialU' oikein mu-^talla valkf)ven paalia" m i -
ten-.Amerikan maat muodostavat .\'luien suuren perheen, missä veljeys;
tasa-arvoisuus ja heillä keskinäinen, rakkaus vallitsee ylimpänä^ . V i ­noa
musta pilkku tassa. .Amerikan maiden ihanneliitossa on, ,se •kom-munistivaara".
jota \a--iaan on ]aluielta\a sotajalalle, kuten aikoinaan
menetteli manalan rauhaaiv painettu• Kominiervastainen l i i t t o . : - Sivu­mennen
mainiten voidaan todeta, etta'Komintern.vastainen- liitto oli
myös hyvin epaniaavaifeir taisiehissaan''kommuiiismia" ' vastaan
-.juuri sima nimenomaisessa-mielessa. että t;ita .varikscnpelätiiita voi-
' l i i n käyttää kulloinkin vallinneiden tilanteiden . n u i k a a n -— viidellä
kertaa ärhentelj-^-sa Neuxo-toliittoa \.istaan ja toisella kertaa koti­maisen
työväenliikkeen kinihitsenusia: j a .murskaamista .avustamassa; •
- Kukaan ei voi kieitäa. sita tosiasiaa, etta .Amerikan: mantereen;
maat astuvat melko k i t k a t t o i n a s i i y h i a jalkaa \ hdysvallojen: kans-sa;
M u t t a se. ei suinkaan johdu meille selitetystä Amerikan, maiden ihaur :
teellisestä rakkaussuhteesta .vaan \\^all .StreetiiV: rahamiesten, yliher­ruudesta^::
K u i n k a .pintainiolista ra valheellista tama- Pan-Amerikan
ihanncrakkaus on; se ilmeni yliamainitusta uutistiedosla. jonka lopus­sa
sanottiin:
" M a r s h a l l i n (valtiosihteeri Georye C. ^Larshall) liikuntaa suoja­taan
mahdollisimman hyvin. Häntä seuraa, aina kaksi henkivartijaa
- J a C o l o m b i a n armeijan up-seeri. Hän ei ole käynyt Bogotan alapääs­sä
äskettäisen vallankumouksen jälkeen.""
Näyttää siltä-kuin Yhdysvaltain valtiosihteeri Marshall pelkäisi
politiikkansa tuottavan vihan hedelmiä naapurimaissa.
Kysymyksiä ja
vastauksia
'(Neuvostoliitossa
ki vihiUenkaivajat
50 y. eläkkeellä
I>rittiläisiä unioja
kutsuttu vieraaksi
i Tshekkoslovakiaan
M U l ' R . M A N ' N ' f N S U O M A L A I N E N '
I ^ O I O V A
K y s y m y s : Onko,.sima m i t a a n peraa.
e t l a .ns. .Muurmannm Suomalainen
Legiona olisi taistellut fcKjlshevikkeja
vastaan M t i u r m a n n i l l a v u o . s i e n 1918 ja
1919 a i k o i n a ' Haluan, vastauk-scn t a - ,
hän koska m i n u l l e o n e s i t e l t y .sellaLsia
v a i l t p . t a — U S
Vastaus. — M a i n i t t u a paaa.S!a.s.Sa
r-ntiKMta . Suomf^n • punakaartilai.si.sta
muodofiteitua .soulaalij.sla joukkoa
y r i l e t t ] l n - . m o n i l l a , k c m o i l l a .saaaa; tai.s-telftmaan
bol.shevikkeja va.5taan m u t ta
s i l t a Ci t u l l u t m i t a a n :— m i k a on l u e t ­tava
kunniak.si legionan n v i j a s e n i s -
t o U e . ^ Toimitus. > .
Moskova. ~ - ( A L V ) — Ncuvcmlo-l
i f t o n r a d i o l a a j a l l a k s e n yhteydessä
. Y h d y s v a l t a i n luvihiJlenkaiva j i en
l a k k o a selostettaissa fcorustettiin.
että, kaivastyölaisten elakekysymys j
o n k a a a n sitten r a t k a i s t a V e n a -
jkitä. Ilallittis maksaa jokaiselle
k i v i h i i l e n k a i v a j a l l e , joka täyttää
50 vaotta; eläkkeenä puolet työ­miehen
keskimääräisestä palkasta
j a t k a a k o työläinen: t y o t a a n taL- c i .
P r a h a . — ( A L N ) — TshiekkJläi-set
i i n i o t ovat lähettäneet k a i k i l ­la
» B r i t a n n i a n s o D r i m n i i l l e unioiUe
k u t s u n lähettää e d o s t a j i a t u t u s t a,
m a a n . Tshekkostovakian. todcUi-seen
tilanuteeseen.. V a l t u u t e t o i l -
le e d u s t a j i l l e v a r a t a a n täydellinen
vapaus v i e r a i l l a tehtaissa j a mat­kustaa
m i h i n :hyvänsä Tshekkor
Slovakiassa.
mUkU VASEMISTO PITI ASEMANSA
^Kirj. Bernard Biirton
Vapputanssit
Montrealissa
M o n t r e a l . — Vapunpäivä tunnetaan
koko maailmaa ka.siitavana koyhali.s-ton
juhlapäivänä. , T a n a k i n vappuna,
k u t e n n i i n monia kertaa ennenkin,
tuhan.silla j a taa.s tuhan.silta p u h u j a ­l
a v o i l t a toi.stetaan tuo p a l j o n m e r k i t -
.sc-va .lau.se. ' ' K a i k k i e n m a i d e n työlai-
-scl, h i t l y k a a yhteen". Mika voima
o l i s i k a a n talla lau.seella „ jos se toteu­t
e t t a i s i i n käytännössä? , M i k a , olisi
l a n a paivana sen tärkeämpi k u i n että
k a i k k i e n maiden työläiset liittyisivät
yhteen-, päättävän tasteluun u u t t a so-.
dan uhkaa ja fasLsmin. nou.sua vas­taan;
: Järjestyneet tyolai-set ovat tai.s-tollect
sodan vaaj-aa j a fa.sismia vas­t
a a n JO kymmeniä vuosia, mutta jos
todella kaikkien maiden kaikki tyo^;
lai.set liittyi.sivat yhteen tai.stelemaan
tuota: hirveätä vaaraa va.staan niin
s i l l o i n me voisimme sen t o d e l l a k i n e h - '
kai.sta. Jos edelliset .sodat ovat olleet
tuhoi."va, m m .se j o t a fasistiset ainek-
.set. koettavat .saada tanapaivana syt­tymään,
o l i s i . m o n i n k e r r o i n edeltä­jiään
hirmuLScmpi ja .siksi- meidän,
täytyy t a i s t e l l a k a i k i n k e m om sen e h -
kal.':emiseksr, jos tahdomme saa.staa
i h m i s k u n n a n taydellLselta tuholta.
M c i l l a M o n t r e a l i n tyolai.silla k u n c i
ole omaa juhlahuoneistoa eika toi­m
i n t a p a i k k a a , ei ole t i l a i s u u t t a jär­jestää
e r i k o i s t a v a p p u j u h l a a , nun s u o -
tavaraa k u n .se o l i s i k i n , m u t t a k u i t e n ­k
i n on p a i k a l l i s e n C S J : n osaston h u -
v i t o i m i k u n t a järjestänyt tanssit; yar
p u n p a i v a i l l a k s i entiseen tutuksi t u l ­leeseen
pHiKkaan, 926 A t w a t e r Ave. N e
kun ovat viimeiset tana kevaana jär­jestettävät
tan.ssit niin v a r m a s t i , k a i k -J
ki saapuvat silloin vapunpaivailtaa
yhdessä viettämään; .
' Kuten tunnettua, niin kesä rupeaa
vetämään puoieen.sa taas sitten va­punpäivän
' jälkeen. . V a r s i n k i n ••. tänä
vuonna se näyttää tulevan h y v i n a l ­k
a i s i n , joten .siirrytään viettämään
lomahetkia luonnon helmaan. Siksipä
o n k i n , osastomme, taas vuokrannut
V i l l e t a S a l l c s t a .cntusen: kcsakentan,
j o h o n j o k a i n e n osaa.. Onhan se o l l ut
osastollamme jos parikymmentä vuot­ta
joka kesa. Heti k u n r o u t a maasta
.sulaa ja kenttä k u i v a a , n i i n s i l l o i n p i ­detään
kentän avajaiset Ja s i l t a kyllä
a i k a n a a n saamme s j l t en t i e l a a . S i l l om
varmasti riennämme sinne runsain
joukour hengittämään kevausta ihanaa
tuoreen metsän j a k u k k a s t e n tuoksua,
j o t a kaunis kenttämme tarjoaa. :
, S i t t e n on osastomme y l e i n e n kokous
toukokuun 14 p. k l o 8 i l l a l l a , 926 A t -
water Ave.: a l a s a l i s s a . -Siis ei sima
missa, t a n s s i t a a n , vaan sen alla. S a a ­pukaahan
jokainen jhscn kokoukseen
paattamaan asioista ja- kesätoimin­nasta
- S i t t e n on k c s a r a u h a , useam­man
kuukauden.
V i c l a ^kuulin emantavaelta etta
myöskin a i t i c n p a i v a j u h l a t ovat touko­k
u u n alkupuolella, mutta kun tiedän
elta hc v a r m a s t i pitavat n i i d e n i l m o i t ­tamisesta
huolen nim,en halua taman
enempää s i t a asiaa ruveta "skaappaa-maan"
K a u p u n k i m m e , k ; i i - v e s m i e s u n i on
edustajat olivat QuebcGin lyoministe-n
n puheilla edellisellä v i i k o l l a , u n i o m - ,
me j a tyonantanen välisestä p a l k k a -
kysvmykscsta.Tydminusten, olisi ollut
myöntyväinen 25',r- : ^ p a l k a n y l e n n y k -
seen, mutta työnantajat t.k. 23 p:nä
pitämässään kokouksessa Montrealis­sa
civat : päässeet yksimielisyyteen
a,?!assa; Joien p a a i e t t i i n uudistaa
keskustelut 3. työministeri , . B a r r e tm
kanssa sanotusta kysymyk.sesta.—Ke-
MMcias.
Miten Englanti ja Ranska suunnittelivat
toista rintamaa Suomessa ja Kaukasiassa
Kirkland Lakella on
ohjclmaillanvietto
toukokuum 2 päivänä
K i r k l a n d Lake. — Täkäläinen.nais­ten,
kerho Ilmoittaa k a i k i l l e a s i a l l i ­sille,
e t t a myyjaisliput vedetään, v a s ta
toukok. 16 p n a . etta ohsi tarpeeksi
a i k a a niiden' myyntiä varten sillä
t a a l l a : t a r v i t a a n r u n s a a s t r rahaa, h a a ­limme
verojen j a ; l i i t t o j u h l a k u l u j en
maksamista \aiten
S a m a l l a käytämme t i l a i s u u t t a : k i i t -
taaksenimo k a i k k i a n i i t a u l k o p a i k k a ­kuntalaisia..;
jQtka ovat t u l o k s e l l i s e l la
itävällä työskennelleet .myyjaistemme
hyväksi
, eSJ:n osaston: h a a l i l l a o n - s u n n u n ­t
a i n a toukok. 2; p n a o h j e l m a l l i n e n i l ­lanvietto,
j o n k a ohjelmassa on v o i m i s .
telu.T,-laulua,-.soittoa::ym. a i n a " ' n u u s -
k a t a n s s i i n " saakka.-:. Sinne.: kanftattaa
saapua katsomaan j a k u u l e m a a n mitä
ketterä k o n t i t e a n i m e o n saanut : : a i -
k a a n .
Tpiycmme- p a r h a m t a - o n n e a j a m e ­nestystä
A l l i Purolalle j a Topi T o m -
I miselle kihlauksensa j o h d o s t a . O . R . ' j e n voimakas hyökkäys ^
K a h d e k s a n a ensimmäisenä k u u ­kautena
R a n s k a n — Saksan r i n ­t
a m a l l a l^aytyä sotaa n i m i t e t t i in
" k o o m i l l i s e k s i sodaksi" koska k o ­ko
rintamalta ei esiintynyt m i n ­käänlaista
t a i s t e l u t o i m m t a a . Sitä­v
a s t o i n v a l l i t s i l a n s i l i i t t o u t u n e i d en
- e s i k u n n i s s a mitä v i l k k a i n t o i n i i n -
ta. Myöhemmät tapaukset oyät
osoittaneet,, ettei suunnitelmia
l a a d i t t u suinkaan H i t l e r i n hyök­käyksen
torjumiseksi, vaan hyök­käyksen
kehittclemisck.si Neuvos-t
o l i t t o a vastaan. U u t t a valoa l a n ­s
i l i i t t o u t u n e i d e n salaisiin hyök-k
a y s v a l m i s t e l u i h i n Neuvostoliittoa;
vastaan heittävät äskettäin R a n s ­kassa
j u l k a i s t u t k e n r a a l i G a r a e l i -
. n i n muistelmat. K i r j a n olennai­n
e n arvo on sen runsaassa tosi-
. asia. j a a s i a k i r j a - a i n e i s t o s s a , joka;
o n ollut teoksen k i r j o i t t a j a n käy^,
tettävissä. K u t e n tunettua oli
k e n r a a l i G a m e l i n j u u r i " k o o m i l l i ­sen
sodan'' aikana R a n s k a n a r ­m
e i j a n ylipäällikkö. I l a n c l l a on
s i t en käytettävissään ensi käden
- • tietoja. ;. ..-
J o s k i n . R a n s k a n hallitus j a y l i -
paallysto estivät k a i k i n keinoin so­dankäynnin
Hitleriä vastaan, r y h t y i ­vät
he k u i t e n k i n JO Suomen talvi^
sodan ensi palvista l a h t i e n kuumei­s
i i n v a l m i s t e l u i h i n hyokkayk.sen aloita
tamiseksi •Neuvostoliittoa., vastaan-
Suomen puolella. K e n r a a l i . G a m e l i n
tie.si aivan hyvin, mita, paamaariä
suomalainen s e i k k a i l u p a l v e l i . •
H a n oli t i e t o i n e n parooni Manner-h
e l m i n H i t l e r - y s t a v a l l i s e s t a asentees..
;ta: H a n tiesi, e t t t a saksalaiset ammat­timiehet
• o l i v a t ' j o h t a n e e t -Manner-h
e i m - l m j a n .rakentamistöitä J a että
H i t l e r i n kenraah Hälder oli v; 1939
matku.stanut Suomeen erikoisesti tar^
k a s t a m a a n tata Imjaa.. :
•Myöskin s i i t a ohvat R a n s k a n p o l i i ­tikot
tietoisia-, etta .se raskas, tykistö,
j o k a oli a j e t t u asemiin v am 32 k m : n
p a a h a n L e n i n g r a d i s t a , o l i saksalaista
alkuperää.
• N i i n p a k i r j o i t t i muuan englanti­l
a i n e n lehtimies n a i s t a sodan v a l m i s ­teluista,
etta
puolueettomasta tarkkailijasta
; näytti . s i l t a , ikaänktiin Ranska
olisi .sodassa Neuvostoliittoa vas­t
a a n j a v a i n kärjistyneissä d i p l o -
m a t t i s i s s a .suhteissa Saksaan.
R a n s k a n radio j a taantumuslehdis-to
puhuivat lievin; s a n o i n Saksajitä,
mutta saarnasivat raivokkaasti Suo­melle
annettavan avun j a Neuvosto-,
l i t t o a vastaan, tähdätyn .sotaretken,
puolesta. ,
R a n s k a n taantumus ryhtyi: ener­g
i s i i n toimenpiteisiin Suomen' s o t i ­l
a a l l i s e k s i avustamiseksi.. Sota Neu­vostoliittoa:
vastaan oli itse-,asia.ssa
a l o i t e t t u ilman muodollista sodan-
, j u l i s t u s t a . •
. M u i s t e l m i s s a a n tuo kenraali G a - :
m e l i n esim
s u u n n a t t o m i a l u k u j a l a n s i l i i t t o u ­tuneiden
hankinnoista .Manner­h
e i m i n a r m e i j a l l e : y l i 400 lento­konetta,
yU 900 t.vkkiä; y l i 2 m i l j.
t y k i n a m m u s t a , 5,000 konekivääriä^
200 p n s s a r i t o r j u n t a t y k k i a , asepu­k
u j a j a m u i t a varusteita, s u u r in
osa Ranskasta.
Samanaikaisesti v a l m i s t e l i v a t E n g ­l
a n n i n ja Ranskan armeijam y U -
paallystot laajoja suunitelmia hyök­käyksestä
• Neuvost o l u t t a ivastaan.
. M k u j a a n , o l i : 'tarkoituksena läliettää
E n g l a n n i s t a r a s k a i t a pommituskonei­ta-,
Petsamoon,,mutta tast^a s u u n n i t e l ­masta
o l i . l u o v u t t a v a k u n neuvosto­joukot
valtasivat nopeastr sen. M u t - ,
ta uusia yhä h u l l u m p i a j a r i k o l l i ­sempia
suunnitelmia syntyi: . G a m e -
l i nm yllytyksestä
p o h d i t t i i n eraassancuvostonpidos*
sa t a m m i k u u n 4 pnä 1940 jo sitä,
: mitä joukkoja, t u l U i s i i n lähettä­mään
; s u o m a l a i s - n c u v o s t o l i t t o l a i -
scllc r a j a l l e . :
H u o l i m a t t a horjumattomasta uskos­taan,-
Maginot-^linjaan ei r.in.skalair
n c n ylipaallysto,- voinut . tyhjentää
joukoista-, / saksalaista • -rintamaa-.
.Ruotsalaisen prikaatin,: v a r u s t a m i n en
olisi, kestänyt v a h m t a a n kuukauden,
j a , ulkomaalaiset, vapaaehtöi.sjoukot
olivat pohjoiseen - i l m a s t o o n -- t o t t u ­mattomia
etelämaalaisia. - K u i t e n k a a n -
e i . a j a t u s t a ollut G a m e h n i n -mielestä
hylättävä; vaan a l p p i j a a k a r i p a t a l j o o -
nun. perustuvien yhdistettyjen jöuk--
ko-osast,ojen muodostaminen olisi h e i
ti aloitettava.
: S a m a a n - a i k a a n suunnitteli -Rans­kan
' a m i r a l i t e e t t i , f a s i s t i - - D a r l a n in
j o h d o l l a . s o t a t o i m i a .Pohjoiselle Jää­m
e r e l l e - N . - h i t o n - . m e n t e i r a vastaan,
koska "venäläisen . l i n a k k c e n huolto,
: j o k a . a l k a a M u r m a n s k i l t a ; , k a y : m e r i - ^
lietä;". M u t t a sitten " a n t o i Suomen
v a s i a r i i i t a periksi m a a l i s k u u n 12 pnä,
samaan, a i k a a n , j o l l o i n , aioimme l ä ­hettää
pommilastin Suomeen-k
i r j o i t t a a , G a m e l i n ; •Neuvostojoukko-:
nin ja R a n s k a n m u n c h e n i l a i s t e n s a ­l
a k a v a l a t suunnitelmat t y h j i k s i . - ,
M i e l e n k i i n t o i s i a ovat ne dokumen­tit,
j o t k a kuvavat E n g l a n n m j a R a n s ­kan
valmLstetluja sodankäyntiin N e u -
vostohittoa \'astaan etelässä. G a m e l in
l a i n a a erasta kirjettä, j o n k a h a n o li
saanut LevantLs-sa, t o i m i v i e n r a n s k a ­l
a i s t en j o u k k o j e n silloiselta ylipäälli­költä
W e y g a n d i l t a tammikuussa 1940;
; " S a l l i k a a m i n u n lähettää kauan
j a - h y v i n tunte"mani marsalkka
.Mannerheimin craan k i r j e e n jäl­jennös.
Haluaisin t u k e a , hänen
pyyntöään. Han k u u l u u n i i h in
henkilöihin, j o t k a eivät pyydä m i ­tään,
ellei siihen ole pakottavaa
t a r v e t t a , Ohtasta puolestani olen
•sita mieltä, etta pääasia o n N e u ­v
o s t o l i i t on tunkeminen kokonaan
pois Suomesta j a myös m u u a l t a ."
."Myös m u u a l t a " m e r k i t s i Weygan-d
i n . s a l a h i t t o l a i s k i e l e l l a etelaa.
R a n s k a l a i n e n , s o t i l a s k l i k k i j a n i ­menomaan
Weygand uneksivat pomr
mitaHhyokkayk.=.estä Kaukasiaan ja
Neuvo-stoliiton öljykenttien hävittä­misestä;
Nunpa "VVeygand k i r j o i t t i,
etta, v o i t a i s i i n , " e r a i n vahvistusjou-k
o i n j a k a h d e n s a d a n lentokoneen voi­m
i n miehittää, K a u k a a s i a j a t u n k e u ­t
u a Neuvostoliittoon, k u m veitsellä
v o i t a , - l e i k a t e n " .
G a m e l i n i n j u l k a i s e m i e n a s i a k i r ­j
o j en mukaan v a l m i s t e l t i i n j a pc-';
rustecUisesti h a r k i t t i i n jo syksys­tä
1939" l a h t i e n hyökkäystä B a -
. k u u n j a B a t u m i i n . Tätä kysymystä
käsiteltiin useissa esikuntakoko-uksissa
j a periaatteessa siitä t e h -
. tiin myös paatos. Ylipäallystöjen
yhteisessä kokouksessa m a a l i s k u un
. 2 5 pnä 1940 s o v i t t i i n E n j l a n n ln
j a . R a n s k a n kesken yhteisistä opc-r
a t i o i s t a B a k u a vastaan.
Kokouksen pöytäkirjoissa' sanotaan:
' E n g l a n t i l a i s t e n pyynnöstä otimme
huomioon, etta kenraali ; Weygand
o t t a i s i ; y h t e y d e n liittolaistemme K e s -
k i - i d a s s a . toimivien i l m a t a i s t e l u voi-
. m i e n . y l i p a a l l y s t o o n laatiakseen y h ­teisen
.suunnitelman mahdollista t o i ­mintaa,
-varten Neuvostoliiton oljy-;,
kenttiä vastaan: Tassa yhteyde.ssa
viitta.?! k e n r a a l r V u i U e m i n s i i h e n , et­ta
englantilaiset pitavat tarkoituk­seen:
sopivampina I r a k i n ; k u i n Syy­rian
tukikohtia.. Lopussa .han -huo­m
a u t t i , etta R a n s k a n r i n t a m a l l a tou­kokuussa
vallitsevan hiljaisuuden
johdosta v o i t a i s i i n ' talle sotanäyttä­mölle
lähettää,. n o m 15; r a n s k a l a i s -
e n g j a n t i l a i s t a -: pommi tuskonemuo-dostelmaa".
Huhtikuun 4 , p a i v a na
1940 t u l i -"VVeygand P a r n s i i n j a ,o.sal-listui.
h a l l i t u k s e n istuntoon, f
Istunnossa, jo.ssa p u h e t t a j o h t i D a l a -
diei-,- k e h i t t y i vilkas väittely.- W e y -
gand s v v t t i ulkoministeriötä s n t a . e t ­tei
- sen polKiikka B a l k a n i n maihm.
nähden; oilut k y l l i n tarmokasta.
, G a m e l i n k i r j o i t t a a : " L o p u k s i ,pää­stettiin,
j a l k a a edelleen . v a l m i s t e l u ja
operatioiden suorittamiseksi v e n a l a i -
.sia öljykenttiä vastaan. Useimmat-läsnäolevat
m i n i s t e r i t yhtyivät l i m an
muuta t a h a n näkökantaan i l m a n , , e t ­ta
he ; m i n u n mielestäni olisivat r i i t ­tävästi
punninneet n i i t a , seurauk.sia,
j o i t a olisi j o h t u n u t välien k a t k e a m i ­sesta
Neuvostoliiton kanssa. M e l k e in
k a i k k i näyttivät,, s u h t a u t u v a n : sodan
I t a l i a n " v a a l i v o i t i o a " j u l i s t a n e i d en
v i i m e viikkoisten o t s i k k o j e n l u k e m i ­sen
jaIkeea:;guontettu vakavampi t u t ­k
i m u s , o s o i r t a a ; etta; W a U S t r e e t kes­tää
vam: j o i t a k i n tällaisia " v o i t t o j a ".
S a m a l l a k u n v a a l i : a i h e u t t i v a t p e : t y -
m y s t a m o n i i l e r r j o t k a ohvat odotta­neet
k a n s a n r i n t a m a n .saavan, e n i m ­män
aamä, n i i n tilastot osoittavat, e t ­ta
vastustusryhmien vaalivoima on
j o t a k u i n k i n sama k u i n v. 1946 — k r i s ­t
i l l i s e n , demokraattipuolueen ollessa
kykenemättömän laytta.Tiaan vuolai­ta
lupauksiaan. • :
. K e : i vaalien jälkeen bisneslehdei
j u h s t i v a t riemuiten, etta k n s t i U i n en
demokraarttipuolue on lisännyt pro--
senttimaaraansa 35.2. ,v. 1946, 48 p r o ­s
e n t t i i n v. 1948; - M u t t a t a s i a s i a i a p u ­r
e k s i m i n e n j o h t i U n i t e d P r e s s i n m u u ­t
a m a n paivan kuluttua seuraavaan
lopputulokseen: ';
" M u t t a äärimmäinen vasemmis­to
s a i l y tU m i l t e i kokonaan v. 1946
v a a l i v o i m a n s a j a iisemansa p a r l a -
mentis3a,^vaikka de, G a s p e r i n k a -
t o l i e n '.deniokraattipuolue • Iisasi
p a l j o n -kannatustaan^ . S e n kasvu
t a p a h t u i s u u r i m m i l t a osalta o i ­keistopuolueiden
kustannuksella."
: To.siasia on, e t t a enemmistö :vuo.-
den 1946. m o n a r k i s t e i s t a j a . u u s f a s i s ­teista-
äänesti nyt ki-istiUista demo-k
r a a t t i p u o l u e t t a . ; . .
. T a m a : on -vähemmän l o h d u l l i n en
s e i k k a Yhdysvaltain . v a l t i o d e p a r t -
m e n t l l l e , M a r s h a l l i n suunnitelman
j n i e h i l l e ja V a t i k a a n i l l e k u n pidetään
mielessä, etta m i l l o i n k a a n ennen ei
ole tapahtunut sellaista ulkopuolista
sekaantumista " v a p a a n " maan v a a -
leissa; .'• " , .
G B S : n r a p o r t t e n H o v a r d - K . S m i th
raporteerasi vaaliaattona Milanosta,
ettei "vapaita'•, v a a l e j a voida p t t a a ta­man
sekaantumisen takia-. K a n s a n ­r
i n t a m a n : vaotustajana mr. S m i t h s a ­n
o i radioraportissaan: . ; , '
" K u v i t e l k a a , etta k a i k k i e n v o i ­m
a k k a i n uskonnollinen i n s t i t u u t ­t
i j a m a a i l m a n k a i k k e i n voimak­k
a i n j a r i k k a i n maa eivät o l i s i se­kaantuneet
vaalitaisteluun. K e ­nenkään
mielessä ei ole epäilys­täkään
s i i t a , e t t a punaiset olisivat
aiheuttaneet demokraattiselle h a l ­l
i t u k s e l l e - m u r s k a a v a n vaalitap­p
i o n . Tässä tapauksessa I t a l i a n,
k a n s a o l i s i vapaasti v a l i n n u t k p m -
m u n i s m i n demokratian £;semasta
v a i k k a iei o l l u t k a a n yhtään vena-
: l a i s t a sotilasta ^ a i kopekkaakaan
K r e m l i n rahaa viekoittelemassa
tai painostamassa sitä.
" P e l p i t t a v a j a . vastenmielinen
t o s i a s i a minkä I t a l i a n . v a a l i t j ä t ­tävät,
on tama: I t a l i a n demok­r
a a t t i n e n h a l l i t u s o n t a h a n men­nessä
epäonnistunut siinä m a a r in
- hallitsemaan koko kansan hyväk-
: si, että vähempiosainen enemmis­tö,
jos asiat olisi esitetty taSapuo-b.
sesti, olisi kääntynyt kommunis­min
puoleen. On täilceSiä oppia
I t a l i a n vaaleihin sisältyvä Wtsy
n>-t. sUIä I t a l i a ei eiilä ole aino&
tapaus. ^
"Meidän kansalliset resurs.simmj
ovat suuret, n u i U a ne eivät oh
. riittävän suuret siihen, että voi
s m m e jatkuvasti tukea h a l l i t uk
sia jotka hallitsevat v a i n kanso­jensa
omistavien p i i r i e n hyväk­s
i . '
O n hyvä muistaa, etta I t a l i a 01
nälkiintynyt maa, m i s s a keskinker­taisena
päiväannoksena o n 200 g r am
.maa leipää, c l t n o m 2 v i i p a l e t t a . S u u .
r i n osa vehnältä j a muista ruoista
t u l e e ' Y h d y s v a l l o i s t a , j o n k a hallitu.'
antoi kannatuksena k r i s t i l l i s e l l e der
mokraattipuolueelle.
K e s k i n k e r t a i s i l l e i t a h a l a i s i l l e per­h
e i l l e , j o t k a elävät nälkiintymisen
p a r t a a l l a , uhkaus suta, etta tama
r u o k a kielletään heiltä, jos k a n s a ää­nestä
vaaleissa " v a a r i n " o l i r a t k a i s e ­van
tarkea seikka. O n vaikea äänes­tää
p o l i t i t i s t e n m i e l i p i t e i t t e n mukai-*
sest'i siilo:.': jos se u h k a a ottaa ainoa'
kak.si leipäviipaletta pois.
I t a h a on myös k a t o l i n e n maa ja
k u n pappi uhkaa vahtsijaa ja; hänen
perhettään ikuisella k i r o u k s e l l a jos
h a n aanestaa vasemmistoa, n i i n s i l ­l
o i n vahnta tulee v l e l a km vaikeam­maksi.
Paavi osallistui aktiivisesti
v a a l i t a i s t e l u u n j a k a r d i n a a l i t u h k a s i ,
vat synninpäästön k i e l l o l l a u p p i n i s ­k
a i s i a .
Monet i t a l i a l a i s e t toivovat, etta j o ­n
a k i n paivana. he voivat j a t t a a r i i s -
•toviljelyksen laihduttamat pellot ja
köyhät kaupungit j a mennä s u k u l a i s ­tensa
luo Y h d y s v a l t o i h i n . M u t t a v a l -
tiodepartmentti sanoi heille, että jos
äänestävät vaarin, n i i n s i l l o i n heiltä
s u l j e t a a n ovet. .
S i t t e n v a l t i o d e p a r t m e n t i n apulaiset
Y h d y s v a l t a i n työväenliikkeessä t e k i ­vät
oman osansa j a järjestivät h ar
j a a n n u k s e n I t a l i a n sosialidemokraat­tisessa
puolueessa Saragatin r y h ­mä
erosi kansanrintamasta: Tämä
ryhmä vei lähes 2 m i l j f ääntä —
1.860,528 t a r k a s t i sanoen.
T a m a n Iisaksi oh p a l j o n m u i t a t o i ­m
e n p i t e i t a , k u t e n r a h a n meno suo­r
a a n kansanrintamaa. vastustaville
puolueille, Triesten kysymys j a - t u ­h
a n s i a uhkauskirjeitä, j o t k a järjes­t
e t t i i n t a a l l a k i r k o n . j a suurbisnek­sen,
toimesta. : -
M u t t a s i l t i on t o t t a , että h y v i n v ä - '
h a n tapahtui muutoksia poliittisessa
l i n j o i t t u m i s e s s a . Kesäkuussa 1946 s o ­s
i a l i s t e i l l a j a k o m m u n i s t e i l l a oli e r i
v a a l i l i s t a t parustuslsfaa
edustajahuoneen vaaleissa;
nen o l i s i l l o i n kuva-
K r i s t i U i s e t demokraatit ,^
SosiaUstit "
Kommunistii "' j ' ' ! ^
K a i k k i a a n vaa:..:-,.. osaU^J;
m i l j . henkilöä Toi-e: o i k e ^ oL
iet s a i v a t \hteensa 7.320.000ä]^
Tässä on kuva vuoden 1943 TUW
iti'- ••• •, • » •
K r i s t i l l i s e t demokraatit . jj^^-^j
K a n s a n r i n t a m a • v ^ i ^^
Jos vähennetään \uoden
litulok--is-a Sarago,!n nvt saaau ! I
860,528 aanimaara, nlm s i l l o a l t l
sanrintama , n n y t saama äär
on v i e l a km h u o m - . i ' a - . a i n p i . ' ^l
en vasemmiston voimien toddUsjvl
sääntymista. y
Vuoden 1948 \aaleihin 03ii.<i.|
k u i t e n k i n 25,5 .milj aa^es^äjää - 1
t a r k o i t t a a Sita, e-ta vam \ajuc"1|
3 m i l j . a a n t a jakaaiituitoL^ine oäJj
topuolueille. verrattuna niiden TJ
a a n l m a a r a a n v. •lf'46. jcDoin kokoni
n i m a a r a -oli huomÄ-jtavasti piensij^j
K r i s t i l l i s e n • demokra t lipuoluee.i j^J
maaraa lisääntyi miitei 4 miljDosil
•mika t a r k o i t t a a sitä, että siiu.i a i
n i i s t a äamsta tuli toisilta oikehil
puolueilta. I
T o i s i n sanoen tosiasiat 05%|
vat, että «semmistö säilytti i i |
mansa. Todellisuudessa* ns»j
misto voitti Iisaa kannatnstäj
Iän talonpoikien keskuudessa J
m a i l a kun se menetti vähän J
m i a a n pohjoisessa. 1
V i e l a o n yksi lisaseikka muisteiM
va: K r i s t i l l i n e n äemokraattipaM
edustaa, kapitalistipuolueideh^^-isol
m i s t o a " . . . S e n lupauksiin Meail
maareformit talonpojille, tvön Iisi.!
minen kaupungeissa ja työläisten J
suhteiden parantaminen. Sen t j ja
nyt antaa jotakin .sellaista M'iM
v o i d a tehdä W a l l Streetin kannitiii
j i e n vaatiman-,"yksityL;yritteliiäL'jil
den" puitteissa. ' |
: Toiselta, puolen kammunistit ja M
s i a l i s t i t painostavat lupausten
mista.; TaantumuksellLset ryhmitjl
n i i d e n kannattajat voivat ehiiä p i i
taa heikentää taistelua uusilla I j l
j a a n n u k s i l l a , erikoisesti sosialisiipJ
lueen riveissä. Mutta, työläiset o J
pysyneet yhtenäisinä j a lujina sjoM
la kun kansanrintaman kannatte M
Irsaantynyti. talonpoikien- keskuudeJ
j a j u u r i työläiset j a talonpojat o »
niitä, j o t k a tekevät ratkaisevan p |
tök&en I t a l i a n tulevasta kehitrla
ta.. Vaalit eivat sita tehneet.-:.;
mahdollisuuteen huolettomasti." K o ­ko,
h u h t i k u u n ajan o l i v a t - s u u n n i t e l ­lut
pommitushyokkaykset :Bakuun
R a a s k a n ja E n g l a n n i n h a l l i t u k s i en
päähuolena. V a s t a h u h t i k u u n i o p u l la
" h u o m a s i v a t " englantilaiset, etta k o ­ko
heidän. kaukopommitusvoimansa
t a r v i t t i i n Norjassa ja - e t t e i : taman
vuoksi voinut olla p u h e t t a k a a n pom­mituskoneiden
lähettämisestä itaan.
G a m e l i n , selittää: " K u n taistelu
R a n s k a n r i n t a m a l l a kerran a l k a a,
emme omasta : puolestamme voi l u o -
:pua rajoitetui.'yta:apukeinoistmme.".
Se seikka,- etta vasta n a m myö­hään
a l e t t i i n - n a h d a selvemmin, ei
s u i n k a a n m e r k i n n y t luopumista sota­s
u u n n i t e l m i s t a - . N e u v o s t o l i i t t o a vas-:
taan, vaan ainoastaan niiden t i l a ­päistä
j a pakon sanelemaa lykkäys-,
ta. M u t t a k a i k k i oh JO.l i i a n myö­häistä;
• O m i e n - v a l l a n p i l a j i e n s a ka-^
v a l t a m a R a n s k a k i i r e h t i pysähtymät­tä'
ha]5eallista a n t a u t u m i s t a a n kohti
Compiegnen'>metsa£sa j a saksalaisten
m i e h i t y k s e n • k a i k k i i n p i i n o i h i n.
. _ Novoje V r e m ja
Sensuuri Neuvostoliitossa
K i r j . Leif Gundel
:: G c n c v a . — M i k s i ulkomaalaisten
k i r j e e n v a i h t a j i e n tiedonantoja sen­suroidaan
Moskovassa? M i k s i r a j o i ­te
t a a n k i r j e e n v a i h ta j ien luku m a a r a a ?
K u k a maaraa m i t a saa neuvostoleh-tnn
k i r j o i t t a a ? . .
Nama ovat; m u u t a m i a niistä kysy­myksistä,
j o i h i n sain 'SUoraan vas-,
tauksen hastatellessani J a k o v Loma^
kima, j o k a o l i N e u v o s t o l i i t o n ; e d u s t a ­j
a .täällä pidetyssä Y K tn 'tiedonanto-vapauden
konferenssissa. : : ;
Kysymykseen tiedonantojen sensu-roimisesta
L o m a k i n huomautti, etta
monet k i r j e e n v a i h t a j a t tulevat Mos­kovaan
tietämättä mitaan- Neuvosto­l
i i t o s t a — k u i t e n k i n h e a l k a v a t l a h e t.
tää tiedonantoja samana paivana
kun he saapuvat. Lisaksi m o n i l la
heistä ei ole vapautta i l m a i s t a omia
mielipiteitään,, v a a n lehden omista-:
jan.
" T i e t y s t i me emme pelkää t a t a ",
sanoi mr. L o m a k i n , " m u t t a me emme,
pidä siitä, että nama ihmiset . a l k a ­v
a t lähettää vaaria t i e d o n a n t o j a ul-^
kömaille j a nam; a i h e u t t a v a t väärin­ymmärrystä
meidän t o i s t e n ihmisten
välille. M u i s t a n - k u n Randolph CiiiJ
c h i l i saapui Moskovaan v. läöj
v i i d e n p a i v a n oloajan jaikeen k i r^
tl -sarjan -pitkiä- fantastisia aratq
l e i t a maamme oloista.
Tästä: syystä . lodcnnakoiseön .=9|
s u u r i a ei poisteta, ennenkuin
maalaiset kirjeenvaihtajat asoitu
p a r a n t u m i s t a , , Pelkään ' ettei
-konferenssi anna mitaan;mvo."!.!
tähän suuntaan. Gn liiankin;
että.enemmistö edu.stajista.eiolei^
m i s t u n u t ' hyväksymään penäsi
-joka o n ehtona sanomalchtitjolijt
sen-'.tason parantumLselle..! :;
S y y n miksi; v a i n rajoitettu,
k i r j e e n v a i h t a j i a ;.sallitaan: tullä:
v o s t o l i i t t o on sanoi Lomakin
van:siitä, ettei ole rnttayasti a:
sadoille kirjeenvaihtajille;
•: "Meillä• mahdölli-sesti on Moi'"'
s a - enemmän ulkomaalaisia ny,
k u i n , useimmissa kaupungeiisäv ^
ilmassa,", hän sanoi. Olosuliteet;
k u v a s t i , paranevat ja: p.ian mf-S;'
lisää'tilaa hotelleissa.
Häh nauroi sille luulolle, etta.
tus maaraa mita saa kirjoifM^
PÄIVÄN PAKINA
Taide taantumuksen palveluksessa
,' Taide on erittäin voimakas p r o p a -
. g a n d a v a l i n c S e tiedetaan JO a m m o i ­s
i s t a : ajoista saakka. E n uskonnot
ovat: ottaneet sen jumalanpalvelusse-remomoihinsa
ja p a k a n a t k i n käyt­tävät
taiaekeinoja : h e n k i e n lepytta-mi.
seen. Messut j a kuorot ovat • vai-;
k u t i a v i a ja auttavat.; kohottamaan
j u h l a l l i s t a tunnelmaa. K u k a p a ei t i e ­täisi
Sita,. etta .soitto j a l a u l u : ovat
pelastusarmeijalle a i n a k i n yhtä tär­keitä
k u m pelastuspuhe. ...
; Sotaväen m i e l i a l a n innostamisessa'
c n ; : m u s i i k k i paljon ; - t a r k e a m p i : k mn
sotapapin saarnat. Eikä; v o i - . k i e l i a a.
etteiko'Sotajoukon, marssi s o i t o n t a h ­dissa
olisi v a i k u t t a v a naky. Sotaväen
reippaat marssilaulut. ovat h y v i n - t a r - ;
keitä tekijöitä'hj-van,^ m i e l i a l a n - , y l l a - , ;
pitämisessä. On; t o t t a * e t t a ; vississä
tapauksissa- marssilaulusta voi ; t u l la
s o i i l a u t e n mielenosoitukset -kohde;
N i i n . ainakin ennen -Suomen armei­jassa
ei se komppania; jossa, alkkir-.
..joittanut; p a l v e l i , 'tahtonut'mitenkään
oppia ••'Kytösa'vun;aukeilla m a i l l a - on
kansa"-nimistä ; kiihkoisänmaallista
l a u l u a .
T a i d e t t a käytetään : h y v i n iyleisestj•
mainostuksen yhteydessä. Suiuret k a -
p i t a l i s t i s e n monopoliyhtymät k u l u t ''
t a v a t ' ; s u u n n a t t o m i a - s u m m i a ; ; radio-t
u n t i e n ostamiseen j a tai-t-eellisen oh­j
e l m a n Välissä,:mainostavat tuottei­t
a an
J o s nykyään menee, e l o k u v i i n , n i in
f i l m i t v a r s i n k i n u u t i s f i l m i t , ovat m e l -
, k e i n poikkeuksetta taantumuksellista
p r o p a g a n d a a . E i ole i h m e v a i k k a itse
amerikkalaiset: ovat , -;kyllästyneet
o m i i n f i l m e i h i n s a , j o n k a osoittaa se,
e t t a nykyään näytellään New: Y o r k i s ­sa
y h t a paljon u l k o m a i l l a valmistet­t
u j a filmejä,kum k o t i m a i s i a k i n . -;
;, Toukokuun; alussa" tulee Canadaan
f i l m i '.'The :Iron ;Curt,äinl^ j e k a on
neuvostovastaisen vihan ^lietsomisen
huippiisaaTOtus; F i l m i n aihe perustuu
C a n a d a n v a k o i l u j u t t u u n j a Igor G o u -
z e n k o n t o d i ^ t u k s i i n . i C a n a d a n oikeus­laitos
vapautti';useita syytettyjä, h u o ­l
i m a t t a ; Gouzenkon:; "todistuksista",
j o k a osoittaa mille valheelliselle . p e ­r
u s t a l l e koko f i l m i perustuu.
vTulee mieleen k u i n k a ovelasti Suo­men
t a a n t u m u k s e l l i s e t . ovat käyttä­neet
taidetta,i-tarkoitusperiensä - h y - -
v a k s i . Tämä; koskee erityisesti • tälle
mantereelle - k o h d i s t e t t u a . p r o p a g a n ­daa.
J o k a i n e n m u i s t a n e e - v i u l u t a i t e i ­l
i j a Heimo; H a i t o n : konserttima Ekan
S u o m e a - N e u v o s t o l i i t o n talvisodan a i -
kana..Tämä eierän ' t a i t e i l i j a n t i l a i ­s
u u k s i s t a ; t e h t i i n : v a i k u t t a v i a . t a a n -
tumuksellLsia propagandatilaisuuksia.
Olemme panneet m e r k i l l e , e t t a so­dan
päättymisen jälkeen ovat useat
Suomen; t a i t e i l i j a t tehneet k o n s e r t t i ­m
a t k o j a Y h d y s v a l t o i h i n ja monet
ovat poikenneet myöskin tänne C a n a ­dan
puoleMe.; Näille t a i t e i l i j o i l l e on
järjestetty t i l a i s u u k s i a pääasiassa T o ­rontoon,
Sudburyyn; S a u l t . S t e ; , M a -
rieen, P o r t A r t h u r i i n j a ; V a n c o u v e r i i n;
Tietääksemme k a i k k f tällaiset taide-;
tilaisuudet ovat koko h y v i n onnistu­neet
Sikäli k u i n satumme muistamaan
v a i n yksi näistä t a i t e i h j o i s t a o n e s i i n - -
t y n y t C S J : n haaleilla; T a m a t a i t e i ­l
i j a oli O. L a i h a n e n . : K a i k k i toiset;
ovat t a r k a s t i pysytelleet taantumuk-sclhsten
p i i r i e n joukossa. Tamavjoh-tunee
o s a l t a a n s i i t a , etta konsertteja
järjestävät ihmiset ovat . pitaneeJ.
h u o l t a s i l t a , että nama t a i t e i l i j a t e i - ,
vat mitenkään o l i s i - gaässeet; koske­t
u k s i i n suomalaisten edistysnuelisten
i h m i s t e n kanssa. Tarkoituksemme ei
ole syyttää näitä t a i t e i l i j o i t a . : T o t u u ­t
e n a k u i t e n k i n pysyy., e t t a tällaisis­ta
t i l a i s u u k s i s t a o n t e h t y propagan-:
d a t i l a i s u u k s i a , jotka; ovat palvelleet
t a a n t u m u k s e l l i s i a pyrkimyksiä, h a l u -;
. s i v a t p a t a i t e i l i j a t ' s i t a t a i k k a ei: v;
SikäU k u i n C a n a d a o n kysymykses.
sä, n i i n jokaisella- m a i n i t s e m a l l a ni
p a i k k a k u n n a l l a ; 1 u k u u n ottamatta
P o r t A r t h u r i a , C S J . : n osastoilla on
p a r h a i m m a t ; ja suurimmat haalit..
T a i d e t i l a i s u u k s i e n o n n i s t u m i s e n k a n ;
naita; k a t s o e n ; o l i s i ollut erittäin;edul.
l i s t a neuvotella tällaisten tilaisuuk-;
sien;järjestämisestä C S J : n kanssa j a :
menesty.s; ; olisi ollut sitä suurempi.
H a n u r i t a i t e i l i j a O Laihasen <,0'
titilaLsuudct:todKStava; sen.
•'Tulevaisuuteen. nandcn :Olij>i,;^
t a v a , etta kun Suomesta saap
t a i t e i l i j o i d e n tilaiaiiuk-ia jarje.»'?»
m i n tehtakoot niiata kaikluenj
m a l a i s t e n tilaisuuksia
k u i n k a ahdasmielisesti
t i l a i s u u k s i e n j a r j e s t amis»3
menty, on se, etta ei ole iW? '
n a i s t a konserttitilai-uu-:sis-a ^
samme. vaikka se on raurin su^
k i e l i n e n l e h t i Canaaä^sa Jo5.^
k m koko Canadaa kaottava »•»
t i m a t k a n jarjest^m.i.en •."i'''^^
mykseen m i n onn:s'amisene.'ij\
ta se järjestettäisiin jirei-^-o:'--:
i ä C S J t n kansaa, jolla on palj^^
l e j a ja joka on 'aman a.-^'
;;suurin suomenkielisen
jesto. N a y t t ^ sil-a e'"»
t u l l e i d e n taidetila.sua-isien
j a t haluavat enkä •= a
kosketuksen edistysni^enstincjj;
s u o m a l a i s i i n , etta
l a a v a t vanhaan koti-naanan^^^
h e i l l e j a a sellamer. .-casitys jo^ _
la olevat ihmiset kuulu-a' ^
u s k o n n o l l i s i i n seura kun"in
p o j v a r i U i s u n jarje5:oih.r.
E i k o olisi palj0'i m-ody^"''
että k u n tulevaisuudessa
t e n taiteilijoiden ''^^^"^^^^'.ji
tetään. n i i n järjeJtaa r^'-^^
suurenmoiset tilaisuude:. j c ^ ^
dostuisi sellaisia '-luV"-^^"
jötkä kiinnittäisi ei yainsiiO
'.-taiteSJ?
m u t t a k u n k i n paikkal-ninn^^
e n ihmisten huomion pace^