Vapaus, July 7, 1921

              VÄPÄIIS
iänenbännattsja, iliseetTV Sudba»
m s a , Ont, joka tiistai, iorBtai ja
läoantai,
H.PUBO, J.W.6LtJP,
Vsfitaava toimittaja. Tolroitussibteen
VAPAUS :
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-crs
in Canada. Pubiished in Sud-bnry,
Ont, eveiy Tuesdajr, Tbureday
and Saturday.
Advertising rates 50c per col.
Incb. Minimum chai^ge for single
fnsertion 75c. Discount on atending
advertisement. 7he Vapauii Is the
best advertising mediiun among tUe
Finnish People i n Canada.
nnotoshinta 50e palstatuunialta.
Alin hinta kertailmotubsesta 76c.
<—Eaolemanilmotukset $2.00 (mais<
tovänyistä 50c kultakin lisäksi). -
Sifalaus» j a aviol. ilmot alin hinta
$2.00, nimenmoutosilm. (muuten
ffoin avioliittoilmotusten yhteydessä
^2.00 kerta. -1- Avioeroflra. $2.00
l e r t a (2 kertaa $8.00. .... Syotymäo
ilm. $2.00; kerta. — Halataaii tieto­j
a osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) r - Kaikista ilmotak-sista,
joista ei.ole sopimusta, tule«>
rahan seurata mukana.
tySväenlookain tietoon. Jokainen
UMtincn, joka Venäjältä on langatto
maJla lähetetty olos mailmalle on vag
taanottoasemilla, jotka ovat kapita-lifitisten
eensunritoimistojen hallus-ea
senEuroitu ja väritetty nain, että
totuus el ole tullut siinä niuodossa
ilmi kuin Venäjän toverit ovat sen
mailmalle lähettäneet. Kuitenkin
on kapitalististen sähkdsanpmatoimis
tojen rivienvälistä saanut huomata,
että asema Venäjällä ei ole missään
suhteessa se kuin tiedot siitä ovat o
sottaneet, ja kapitalistiset sanomaleb
det mailmalle toitottaneet. Noista
kapitalistien tiedonannoista, huoli»
matta niitten tavattomasta väritykses
tä on aivan tarkalleen saanut huoma-ta
mitenkä toivon kapitalistien ase^
ma alkaa olla. He huomaavat, että
TILAUSHINNAT:
(^nadaan yksi vk. $il00',-;: puoli
9 L $2.26, kolme kk. $1.60 j a yksi
hk. IBc. ' • • ' ^--vVs-myysvaltöihiri;
ja Snomeeö, yksi
vk. $5.60, puoli vk. $3.00 j a Icplme
Tilajuksia, joita el seuraa raha, ei
tnllä lähimaan, paitai asiamiesten
iofUä on tOfavlmt. v
Vepsuden konttori j i toimitus on
Liberty Boilfling, Lorne gt., Puh^.^
' goatfäsote; BoxAJg^ fiudbujy^ Ont.
^ Jos ette milloin tahah^IfifiiEi^^^r^
tausta ensimaiseen kirjeeseiöine; kir-jottakaa
uudelleen liikkeenHöftajan
pweOv8aUi8ella ninjeUa.';^i
'7. VrKANNASTO, IJIkkefny^K
jos työläiset muissa maissa saavat
oikean käsityksen Venäjän työläisten
tilanteesta ja yleensä asemasta, ovat
heidän päivänsä pian luetut ja toisisr
sakin kapitalistisissa maissa seura*
taan Venäjän vallankumouksen anta
maa esimerkkiä perustamalla halli»
tus, joka ottaa vallan työväenluokan
käsiin ja käyttää sitä valtaa jojtai^di
yhteiseksi hyödyksi.,
Osottaaksemme raH^ paljon pe-rää
väitteissä, «t«ST«{Eäjällä hallit,
see vaan pieni ryhkS IcomBMmistcja^
jotka diktatuorillaafl pakottavat ko­ko
Venäjän väestön alistjamaan hei­dän
tahtrasa alaiseksi esitäm}9$jBjra
taniia numerollisia todisteita koiöp
munisien voitoista, joita ne ovat saa­vuttaneet
neuvostojen vaaleissa eri
paikoin Venäjää.
Vaalien, tulokset joita iä$9ä käy.
tämmeoBoitfemaan;että kommunistit
kaikkialla ovat suurena ettemmistdnä
eiY»t ole kuin osa niistä voitoista' mU
tä kolmQunistit todella ovat saavpt-
Begistered at the Post Office Oo'
pa^ment, Ottawa, 8§ gegond .clasa
Mmm
Venäjän komnmnistit
Aina'sen jälkeen kun Venäjän-Neu
yostotasavalta perustettiin ovat im-
^ peiiallstisten maitten kapitelistiset
lehdet ja heidän apunaan 'oikdfi^^^
sosialistiset äänitorvet pitänet tfir
vattomaiv suurta melua siitä mitenkä
Venäjällä ei hallitse kansan Valitse-
- hallitus ja etta siellä hallitujoh,
jaksissa on alnöastflan f kdmlnen
. kommunisteja, Jotka ovat:mk,a^^^^
sempia-rkuin .Itm^nAan • tiaari|,^^ a
kuiset virkailijat;' Huömatt^v? jpujt'
kotyöväehluoUkiinkuuluviaij henki­löity
ooläa fiokiasti oHut siinä'käsl-
' tybessfi, etia^mJ^tiistäJÄlÄ^
"iiitorvet, varsinkin kun oikilatdSesia-listiset
lehdet t ^ a i ^ a t k i i l ^ tukeneet
öitten IfekinÄä vallieellisia ja vaan
iriifttäjäluokan etuja puolustavia ker­tomuksia
ovat oikeassa ja e t ^ Venä­jällä
todellakin on vallassa ainoas-
. taan pieni ryhmä itsekkäitä valtaa ta
vottelevia nousukkaita.. ;
Kapitalistien hallussa oleviat tie-donantotnimistot
ovat pitäneet hyvää
liuolta siitä, että mitään totuuksia Ve
najälta ei ppsisi muitten maitten
taneet,muttfi.sittenkin niitten pervi
teellä volflime määrit.;miten surkei­ta
valh^ta kapitalististen sanomaleh
tien ^'n politikoitsijain toimesta on le
v i t e t^ ja miten paljon sellaisiin tie-
4§BSHlP?W!h i8lt§ fepit^lMit levittä
Belebeybrn^
nemenissa pidetyssä konventlonissa
valittiin 20 kommunistia toimeenpa­nevaan
komiteaan. ' PuOleeettpmat
ten edustajat eivät saaheef ainoata­kaan
paikkaa.
Simbirskin kuverenementissa 8ij^!t
sevassa OrdstcMrin piirissä valittiin .18
kommunistia ja 2 puolueetonta^ Alar
tar piirissä 14 kommunistia ja 1 puo­lueeton.
Singelevin piirissä W koin
munistia ja 5 puolueetonta,
SmgteSBkin kuv5:„effl5nlliBa, Bels-kin
pijfIsfiä 14 Bmmunistia ja 6 puo
lueetontfl,
munistlft iä 7 puolueetonta;
Olennetzin kuj^fliemifliligä glde-tyssä
ne;afOslojen könvShttönlsSa Va
Iittiin i e kommöÄlltU JA 9 puoluee­tonta.
_M<)sk6Van kuvemementin
2Vemgorbä'Ä Ipiirifisä^^^ v^^ 14 kom
mittilstÄ Ja 1 puolueeton. Mozhaislcin
pnf&ii 20 kommunistia ja 2 puolur
eetonta. f Arkangelin kuvernenientin
Petcharan piirissä 10 kommunistia ja
5 puolueetonta. Pinegan piirissä 12
kommunistia ja 6 puolueetonta. Hoi
mogorskin piirissä 18 kommunistia ja
1 puolueeton. Pietarin kuvememen­tin
Schisselbourgin piirissä 18 koW»
munistia ja 2 puolueetonta, Vilebs-kin
kuvernementin LepelSA piirissä
13 kommunistia ja^)7 puolueetonta.
Hopcrin. piirjkönnssa' Ponin piJriEsä
16 kommuhistia j a 3 puolueetonta se
kä yksi muitten puolueitten edusta'
ja. •
Ylläolevaa Iuetl«Ioa vöisi jatkaa
loppumattomiin, mutta emme katso
sitä tarpeelliseksi, sillä vaalien tulok
set ovat suhteellisesti samanlaiset y-li
koko Venäjän niillä alueilla, jotka
ovat neuvostojen hallinnon alaisena,
yiläolevanlaisten numeroiden pitäisi
puhua selvää Keltä kapitalistien vai-heitä
vastaan. Kun otamme huorai-oon,*
että Neuvosto-Venäjällä on ää-nioikeus
kaikilla nifllä, jotka tekevät
työtä ja työtä Venäjällä tekee miltei
jokainen, lukuunottamatta muutamia
harvoja, jotka onnistuvat silloin täl­löin
livistämään työntekoa ja saa-maan
ravintonsa suurien piiloitettu-jen
rahastojensa avulla salassa toimi
viita kulanssareilta niin täytynee
myöntöä, että kommunisteilla kaikki
alla on murhaava enemmistö asuk­kaista;
V«näjän kansasta puolellaan.
Puheet siitä, että Venäjällä hallit­see-
pieni ryhmä kommunistisia k i i -
päilijöitä, ön näin ollen vaan 'kapita­listien
agitatsionisessa merkityksessä
heittämä surkea valhej joka kuolee ö
maan mitättömyyteensä niinpian
kuin Venäjältä alamme saamaan odel
lisiä'tietoja. Yksi j a toinen Venäjäl
Ie mennyt ja sikäläisiin oloihin tutus-tunut
tutkija onkin antanut siitä hy­viä
lausuntoja ja pahinta kaikista ka
pitalisteille on se, että niissä, jotka,
pl((>ja kuvaavat erinomaisiksi on löyty
nyt entisiä j a vieläpä nykyisiäkin por
Kartö^sen valtion kannattajia ja suu-m
iirja/lijoita. Kapitalistien har-joJHtt
»^n sensnurinkin läpi kulkeutu
vat iefeSid6nvie«öt, joiden vaikutus
muitten »näitten työjäjpiin On ennem­min,
tfli^^^myöhemrnjg £>1^va kapita
JlfitlluoklJle tBrmjellinen,
— o • —•
Valko-puolalaisteii par«
'v lamenttarismk^^ '
liistorrasta
• Kirj. N. Lenin
I
Proletariaatin diktatuurikysymyä
on "kykyisen työväenliikkeen perus­kysymys
poikkeuksetta kaikissa ka-pitalistisissa
maissa. Tämän kysy
myksen täydelleen selvittääkseen on
välttämättä tunnettava sen historia.
Otettuna kansainvälisessä mittakaa­vassa
on vallankumouksellisen' dik-tatuuriopin
yleensä ja erikoisesti pro
letariaatin diktatuuriopin historia sa­maa
kuin vallankumouksellisen sosia
lismin historia ja varsinkin mancilai
suuden historia. Sitten r ~ ja tämä
luonnollisesti on kaikkein'turkein —
historia kaikista sorretun ja riistetyn
luokan vallankumouksista riistäjiä
vastaan on diktatuurikysjrmyksessä
tietomme päälähde. Joka ei ole ym
märtänyt että jollekin vallankumo­ukselliselle
luokalle on diktatuuri ol>
)ut välttämätön saavutäakseen voi­ton,
se ei ole ymmärtänyt vallanku­mousten
historiasta mitään tahi ei
tahdo tietää tältä alalta mitään.
Venäjälle on erikoismerkitys, jos
puhutaan teoriasta^ Venäjän. Sos-dem.
työväenpuolueen ohjelmalla,
tinut VV. 1902—3 «Sarjani ja «Isk-ran
» toimitus, tahi oikeammin laati­nut
G.. W. Plehanoff ja painokun­toon
muokannut ja tiivistänyt mai­nittu
toimitus. Kysymys proletari­aatin
diktatuurista on tässä ohjel­massa
asetettu selvästi ja maäralyätii,
vieläpä nimenomaan asetettu se ja
taistelu Bemsteinia vastaan, oppor­tunismia
vastaan *''töisttnM~;ry|rey^
teen. Mutta tärkein mejrkj^jion
tietysti v^llankumouskokemuksiiia,
s.O. Venäjällä vuoden 1905 kokemuk
6iUa. '
Tuon vuoden kolme viimeistä kuu-
I t a u t t a— joka-, marras- ja joulu-
"S!uten mdstettanee, viskasi Puo­lan
radikaalisen niaalaisköyhälistön
edujtaja, DabaJ .(lue» vii-me
kesänä Puolan valtiopäivillä istu­ville
varsinaiflille porvareille ja p i l -
sudkilaisille työväen edustajille koi-fap.
VJimin, JöRS synnytti suoraan sa-nflfen
helvetiliiseJi Jrätskm. Edusta­ja
Dabal näet piä ^UöKÄfetun
suuren puheen^ J^lia hän valjjsi-
Jains^ niteissä teui, että f UQlSn im
{JlriaUBtleu alkama ja sosididemok-
Wttlen _ kajjnattama sota, Neuvosto-
Venajg^' Vastaan oU yksinkertaisesti
Sytflhov piirissä 13 ko^,.^-^,^g{ji,n,an laatuista rosvosotaä; et­tei
Puolan sUttnnattoMnlla väestö-enemmlstoilä
ollut mitään kaunaa Ve
näjän työläisiä ja talonpoikia vas­taan;
€ti& Puolan taholta oli perim-niältÄäft
kysymyksessä vain: _ Venä-jän
j^^väenhallinnäii murskaaminen
kaiken maailman suurryövärien avul
la ja kanssa; fettä sodan varjolla oli
Puolassal,py?tytfetty_ työväkeen koh­distuva
hirmuVaita sellainen, «itä s^
julmuudessa Voittaa tsaarinaikaisen­kin;
ja ftttä kaiken tämän johdosta
ei mftAn suurilla kansanjoukoilla voi
olla muuta edessä kuin Puolan nyl-kyrikoplan
kuristaminen, jotta maa­han
saataisiin todellista vapautta ja
rauhaa rakastava, miljoonain työläis­ten
ja talonpoikain tahtoon nojautu-kuu'
— olivat tavattoman voimak­kaan,
laajan pohjäjoukkojen vallan­kumoustaistelun
aikiaa, aikaa jolloin
yhdistyi tämän taistelun kaksi tehok­kainta
toimintatapaa — poliittinen
suuriakko ja aseellinen kumous. (Su­luissa
huomautamme, että jo toukoi
kuussa V, 1905 bolshevikien edusta­jakokous
«Venäjän SOS. dem. työvä­enpuolueen
kolmas edustajakokous»,
tunnusti «yhdeksi puolueen kiireelli­sistä
päätehtävistä» proletatiaarin
järjestämisen välittömään aseelli»^
seen kumoustaisteluun itsevaltiutta
vastaan» ja määräsi, että kaikkien
puoluejärjestöjen «on selvitettävä po
liittisten suurlakkojen vaikutusta,
joilla voi olla tärkeä merkitys kumo­uksen
alkaessa ja itse sen kulussa.»)
Ensikerran mailmanhistoriassa saa
vutettiin sellainen vallankumouksel­linen
taistelutaso ja sellainen voima,
että aseellinen kumous esiintyi yh­dessä
suurlakon kanssa, tämän eri­koisesti,
proletaarisen aseen kanssa.
Selvää on, että tällä kokemuksella bn
mailmanmerkitys kaildlle proletaa­risille
kumouksille. Ja bolshevikit
innokkaasti huomioiden ottivat opik­seen
tämän kokemuksen, sekä sen po
liittisen puolen että myös taloudelli­sen.
Viittaan kuukausittaisten selos
tusten tutkielmaan taloudellisista ja
poliittisista lakoista v. 1905, niitten
keskinäisen yhteyden muodoista, lak-kotaistelun
kehitystasosta, mikä s i l -
loin-ensimäiseirkerran mäilmassa saa
vutettiin; tämän tutkielman julkai­sin
aikakauleshdessä «Prosveshtshe-nije
» (Valistus» w . 1910 ja 1911, ja
töisteUiin lyhyinä otteina sen ajan
ulkomaisessa bolshevistisessa kirjal-
Ikuudessa. .
"TleisVäTsöt Ja äseelttset kumoukset
toivat itsestään päiväjärjestykseen
kysymyksen vallankumouksellisesta
vallasta ja diktatuurista, sillä nämä
taisteiumuodot välttaniattbmästi ai­heuttivat
— aluksi paikkakunnallisis-sa
rajoissa — vanhain valtaelinten
poistamisen, vallan valtauksen pro­letariaatin
j a vallankumouksellisten
luokkien käsiin, maäomistajain kar­kottamisen,
jooskus tehtaitten y.m.
anastuksen ja muuta sellaista. Tuon
ajan pohjäjoukkojen .vallankumous­taistelu
synnytti sellaisia mailmanhis
toriassa ennen tuntemattomia jär­jestöjä
kuin tyojäiftten eduttajain
neuvostot, niitten jäljessä. sotilas-edustajain
neuvostot,' talonpoikais-komiteat
j a miiut sellaiset. Saatiin
sellainen tosiasia, että ne peruskysy­mykset
jotka nyt kiinnittävät kaik­kein
tietoisten työläisten huomiota
kaikkialla mäilmassa (neuvostovalta
ja proletariaatin diktatuuri), olivat
käytännössä asetettuina vuoden 1905
lopussa. Kun sellaiset huomattavat
vallankumouksellisen proletariaatin
ja. väärentämättömän marxilaisuu­den
iedustajat kuin Rosa Luxemburg
heti antoivat suuren arvon tälle käy­tännön
kokemukselle ja esiintyivät
kokouksissa ja sanomalehtien pals­toilla
sitä arvostellen ja tutkien, niin
suuren suuri enemmistö virallisten
sosialidemokraattisten ja sosialistis­ten
puolueitten virallisista johtajista,
niitten joukossa myös reformistit ja
miehet tulevain «kautskyläisten»,
«longuelaisten» J» amerikalaisten
Hillquithin kannattajain tyyppiä o-sottivat
olevansa täysin: kykenemät­tömiä
ymmärtämään tämän kokemuk
sen merkitystä ja täyttämään velvol­lisuuttaan
valla-nkumöukseHisina, s.o.
yhtymään tämän kokemuksen läksy­jä
tutkimaan ja niitä levittämään.
V e n l a l l a sekä bolshevikit että
menshevikit ryhtyivät heti v. 1905
joulukuun aseellisen kumouksen tap
pion jälkeen vetämään johtopäätöksiä
tästä kokemuksesta. Erittäin pam
täle työlle kiirettä se, että huhti­kuussa
v. 1906 kokoontui Tukhol­massa
niin kutsuttu «Venäjän sos.
dem. työväenpuolueen yhdistynyt
kokous» jossa edustettuina ja muo-va
proletssriballitus.
Tämä yhtä bj-vjn Puolan kapitalJB.
teja kuin eoslsliderookraettejakiD är
eyttävä puhe synnytti/kuten eanottu,
hirveän metelin. Varsovan valtio-l^
ivägali järkkyi häväistyshuutojen
ja uhkausten hirmomyrskyEtä. Dabai
oli bolshevikki, isänmaanpetturi, kpn
na! Ja oli selvää, ettei voinut ha-lin^
jäädä tähän.
Puolalaisista lähteistä saadaankin
nyt tietää, että maan hallitus jossa
sosialidemokraateillakin on Pilsuds-kinsa
ja Daszynskinsä, on tehnyt kaik
kensa voidakseen peruuttaa Dabalin
edustajavaltuuden. Dabalin vaali
pirin prefektin toimeksi annet-tiin
kutsua kokoon piirin kunnallis­hallitusten
puheenjohtajat ja jäse­net
lausumaan tuomionsa Dabalista.
Ja katso: tuota pikaa olikin-hallituk­sella
kädessään «yksimielisesti hyyäk
sytty» manifesti, missä piirin kunnan
valtuutetut selittivät, että aivan oi­kein:
rDabal oli' harjoittanut bolshe-..
vistista propagandaa sekä piirissään
että valtiopäivillä, jonka takia hä­nen
edjtustajavaltuutensa oli peruu­tettava,
häneltä oli riistettävä sotilas
arvonsa — hirmuista! — ja häntä
vastaan nostettava kanne maanpetok
sesta.
Tällaiiiea oli nyt- mitaliin toinen
puoli. Mutta toinen oli tällainen: ko
ko tuon manifestin laatiminen oli pai
jasta, huijausta^ Vaalipiirin perfekti
oli kyllä kutsunut vastalausekokouk-sen,
mutta sen-74 edustajasta oli
vain 5 kirjoittanut «yksimielisesti hy­väksytyn
» manifestin alle, 69 edus­tajan,
lähtiessä mielenosoituksellises­ti
pois kokouksesta.
Tämä hallituksen vastalausekokous
ilveily suoritettiin syysk. 1 pnä. Seit­semän
päivää sen jälkeen pitivät pii­rin,
yälitsijat, varattomat talonpojat
ja työläiset, hekin puolestaan västa-ia^
eekokouksensa. Ja vaikka hallittfs
oli ifhny^ Jffilk^ensa estääkseen mie-,
lenQSoitJlfgflj) ]n jBJiftä JSFkoituksessa
i p B fngirssltianui paikkakunnalle ed'
tayäen osflit., tulvi tilaisuuteen yk-sinkertalgestl
koko leudöB vie»*» •
näkyy seuraavista, kokouksen todel­la
yksimielisesti hyväksymistä pää­töslauselmista:
^^7l!!«^l^'gg3^
, 1. Kanjsa: Vaätli^fälittoinäÄ 'rauhan
soJlP^Lmista Neuvöslo»Vfenäjän kans­aa,
rauhallista tlft^käymistä por-
Variston ikeJsltö Vapautuneiden venä­läisten
työläisten ja talonpoikain
kanssa, samoin kuin aseiden riisnm^-
ta ja joukkojen hajallelaskemis?ä-. '
2. Kansa asettuu luokkatä^'elah
pohjalle, jota taistelua Oft %;ä!ylavä
aina luokkavastakohtien 3% ^^'pitalis-min
hävittämiseen 'asti-, solidaarisina
proletaarien kansain^psfisen järjes­tön
kanssa.
3. Kansa vaatii "proletaarien toimi-henlölöjden
Väiiioh lopettamista, po^
liittisteii . Vänkien vapauttamista ja
sotaoikeuksiien hajottamista.
4. Kansa ei tunnusta muuta kain
maa- ja kaupunkityöläisten hallituk­sen.
.,
Kaata hntaa luottamnslauieeii-ift
edustaja pabalJille jä selittää, et­tä
poliisiviranomaisten painostuksesi
sa.syysk. 1 pnä pidetyn kunnallisval­tuutettujen
konfrenssin «hyväksy.
mä< päätöslauselma on petosta.
Tässä mitalin toinien puoli. Halli­tuksen
takana, aatelien, suurporva-rien
ja Dmynskjen takana on gj;
täsiä Dabalin jupakassa kokonaista
5-kansalaista, kun taas Daballilla on
puolellaan koko varsinainen työtä­tekevä
Puolan kansa. -
Mutta tämä eejkka ei tietenkään
estä Puolan hallitusta asettamasta
Dabalia tuon 5 miehen kanteen pe­rusteella
syytettyjen penkille. An
taaban hallitukselle kannatuksensa
yksin Babotnik-Iehtikin, Pilsudskin ja
Daszynskin lehti, «työväen» pää-ää
nenkannattaja, minkä läheinen j a vt
pitön suhde hallitukseen ilmenee jo­ka
päivä, mutta eritoten tässäkin. Dä
balin asiassa. Paitsi sitä, että lehti
on siitä omasta puolestaan vaiennu:
kieltäytyi se olftejnasta paistoilleen
Dabalin vastalausetta sen gohdosta,<
tä oli yritetty valtiopäivän pikakir
joituspöytäkirjasta poistaa eräitä lau
seita hänen tämän kirjoituksen alus­sa
mainitusta puheestaan, mikä yri
tys Dabalin mielestä ei ole varsinais­ta
parlamenttarismia. Eikähän se si­tä
olekaan.
Mutta kun vallassa ovat porvari'
ja työväen luopuriti niin ei voi tulla
'kysymykseen muu kuin Batakadun
parlamenttarismi, niinkuin me suo­malaiset
sanoisimme. Joskaan se puo
lastaan ei taas vor johtaa muuhun
kuin kadon parlain^nttiin y l ^ s S.
Vallassaoleväin komiämaisuna ja pet­turuus
on kyllä pitävä huolta kehi­tyksen
jouduttamisesta tähän suun
taan. Dabalin tapauskin on vain Virs
tapatsas tällä tiellä. ,
• M. Törmä.
——i>- ••—
muddlinen j ä i j e^
minen ja nykyinen
tilanne Suomessa
Suomen Ammattijärjestön äänen­kannattajassa
kirjirttäa mainitun'jär
jestön puheenjohtaja toveri M . Väigä
.ncn otsikossa mainitusta^iheesta seu
raayaa:
LÄHETYSKULUt OVAT SEURAAVAT:
I M6%
:5 Tprontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T
s fair Avenue.
'iiiiiliiMiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim
iOatl,
Hill, 177 84'•
''"»»Miiniiftl
UUSI KIRJA SUORAAN SUOMESfA
Meidän kirjakauppaamme on juuri Baapunnt nu^i t i ­laan
Suomesta j a tällä kermllä sellainen kirjaTllaiS il^^L"»-
noaataan harvom. Kirjan nimi on: •> "»«ia ilmestyy jj.
ja on sen kirjottenut suurta kuuluisuutta saavuttanut Uri.n-
Konrad I«htimäW. «Kirjassa on neljä eri . k e r t o 3 H u &
vatarja, Turvapaika, VallankumoukseUinen ja HäStät^^^^^if*
mukset ovat viimeisien? vuosien sota- ja vallankumbns
"^'Ji^J!!}^^ kerrankaan ennen iSruSäntS"
jokaiselle kunhan oh vain "saanitTuk^ LehtimäeTesltvS^MS
vaikain Lehtimäki onnistui kuvauksissaan jo silloin
vat olleet nnn suuremnioisia kum nykyään, niin hänen viimeinen £
oksensa sentean vie yo ton ka kista edellisistä. Uskomme s S S
kamen taman ilmotuksen lukija lähettää tilauksensa, a im hSijfZ
mjehiamme myöskin kehotamme tätä kirjaa^tilaamaj^. H i i i 75^^
menshevikit että holshevikit. Tavata
tomalla tarmolla yalmisl kumpainen
kin ryhmä tähän kokottks. Kumpikin
ryhmä julkaisi ennen kokomusta, v.
1906 alussa, kaikkia tärkeimpiä ky­symyksiä
kosk^vain päätlisläUselman-
-sa- luonnokset._Nämä luonnokset, jot­ka
toistamiseeij; ovat painetut kirja­sessani
«Selostus Vetäjän Sosialide­mokraattisen
ty5väen|jtajftJeen yhdis­tyneestä
kokouksesta (kiltjfe^etarin
työläisille)», Moskova 1906,'jilO M-vua,
joista miltei puolet täyttää mol-lempain
ryhmäin päätöslauselmaluon­nokset
jä kokouksen lopullisesti hy­väksymät
päätöslauselmat) -ovat pa­rasta
äinehistoa tutustuttamaan ky.
symyksen silloiseen asettamiseen.
Kiistat neuvostojen -merkityksestä
ja diktatuurikysymyksestä olivat jo
silloin toisiittsia ihmeet. Bolshevi
kk olivat asettaneet diktatuurikysy-myksen
jo ennen "v. 1906 lokakuun
vallankumousta (katso lentokirjas­tani
«Sosialidemokratian kaksi toimi­tapaa'demokradttisessa
vallankumo-uksessa
», Geneve heinäk. v, 1905,
uudelleen paiinettu kokoelmassa «Sa
12 let» — 12 vuoden kuluttua).
Menshevikit suhtautuivat tähän tun
nussanaan — «diktatuuri» — kieltei-sesti.
Bolshevikit alleviivasivat; että
työläisten edustajain neuvostot- «to­dellisesti
olivat lioden vallankumo-uksellisen
vallan alkeita», kuten kir­jaimellisesti
lausuttiin bolshevikien
päätöslauselmaluonnoksessa («Selos­tuksessa
» sivulla 92). Menshevikit
tunnustivat neuvostojen merkityksen
olivat «myötävakuttamassa niitä muo
dostaessa» jne., mutta eivät pitäneet
niitä vallankumouksellisen vallan al-keina
eivätkä yleensä puhuneet min­kään
muotoisesta «uudesta valla^n-kumouksellisesta
vallasta» ja hylkäsi
vät jyrkästi tunnussanan diktatuiiri.
On helppo huomata, että kaikki ny­kyiset
erimielisyydet menshCvikien
^ , _i kanssa olivat idusäian jo silloin kun
doUisesti yhdistyneinä olivat sekäjjjygyj^yg ^^jj^ asetettiin. Helplfo-on
!^7»tyisin vallitseva tiiänne e! suin­kaan
ole helpompia työväelle» Men­nyt
talvi oli kerrassaan fäs^ySsuUrii
Ie työläisjöukoill^i ' i M j a l l e levin-
<iyt työttöinyp, l ^ t a e t y t työviikot
ja niiden supii^lfihat ansiomahdollir
sundet sel^ M i t e i : yleinen palkkojen
a l ^ t e n mM ovat muodostaneet, työ­läisten
felämän synkkääkin synkem-fhä&
äv Ja tilanteen parantumisesta
talven päätyttyäkään ei ole toiveita.
Työttömyyden aiheuttama iätä , Ja
kurjuus on -yhä uhkaavana edessä.
Kevään tullen on muulloin useimmi­ten
ollut työntarjonta suurempi kuin
kysyntä, mutta nyt päinvastoin on
suuria työläisjoukkoja vielä työttö­mänä.
Viime-kevät-kesästä jaksoi työväki
koroittaa palkkojaan.tehdä hyökkäyk
siä elintasonsa- parantamiseksi, Ny­kyään
eivät palkat ole hiin hyvät, et­teikö
niitä pitäisi koröittaa. Toimeen
tulo on tavattoman piukka. Mutta
siitä huolimatta on hySkkäysote siir-tynjjb
työjonktuiirifeft huonontuessa
työnantajille, ja he tekevät käikkenr
sa palkkojen alfentamiseksL Milloin
yhden, milloin toisen työpaikan, tai
tehtaan seinille ilmestyy isännistön
ilmoitns> 'että työläisten palkkoja a-lenhetaän
10--20 pros., välistä enem
pilnfi. Usein on vielä perässä uh-ka\
is, että vähän myöhemmin toi-
Box 69, SIJDBURY;^NT.
meenpannaan suurempi alenflUs»
Sesonkitöissä,, jotka^ talven OVat
olleet keskeytyksissä, on keväällä
l^töitä. aloitettaessa miltei säännölli­sesti
tarjottu alempia palkkoja, kuih
mitä viimesyyskesällä oli niissä mak­settu.
Sen jphdosta on aiheutunut
useita lakkoja. Tätä kirjoitettaessa
m.m. jatkuu työnseisaus Lahden ja
Vesijärven satamatöissä sekä Päijän
teen vesistöllä lastaus-ja lotjaniies-teh
lakko. Savonlinnassa ja Saimaan
vesistöllä taistelivat laivamiehet työn
ahtajain suunnitelmaa palkkojen pöl
kemista vastaan, «jyvinkin useilla
paikkakunnilla olisi työläisillä tämän
tähden ollut täysi syy asettua puo­lustustaisteluun,
mutta osaksi huono
työaika ja osaksi muut syyt ovat a i ­heuttaneet
sen että työläiset eivät
ole katsoneet etujensa mukaiseksi
ryhtyä voimaperäisempään työsken­telyyn
taloudellisen asemansa kurjis
tumista vastaan. Useimmassa ta­pauksessa
on tähän ollut syynä huo­no
järjestäytyminen. Työläiset ei­vät
ole ajoissa tarpeeksi varustautu­neet
tällaista kapitalistiluokan hyök­käystä
vastaan. Tuntuu tietysti ta­vattoman
karvaalta ryhtyä työsken­telemään
alhaisemmilla palkoilla kai
myös huomata, että menshevikit (se­kä
venäläiset että muut, kuten kauts-kyläiset,
longuelaiset ja muut sen'ta­paiset)
asettaessaan esillä^olevän-ky­symyksen
osottivat j a yhä osoittavat
olevansa reformisteja eli opportunis­teja,
jotka sanoissa tunnustavat pro­letaarisen
vallankuiAouksen, mutta
jotka todellisundessa kieltävät «vai-lankumouso-
kiisitteen oleellisimman
perustan^.
Jo ennen vuoden 1905 vallanku­mousta
minä ylempänä mainitussa kir
jasessani «Kaksi toimitapaa» selvitin
menshevikien perustan, jotka syytti­vät
minua siitä, että minä «sotken 0-
velasti käsitteet vallankumous ja dik
tätuuri» («Sa 12 let», s. 459.) Oso-tin
slvästi, että juuri tällä syytöksel­lään
menshevikit paljastavat oppor­tunisminsa,
todellisen poliittisen luon
teensä vapaamilisen porvariston
täyteääniä kun ovat, sen vaikutuksen
johtosäkötä prooletariaatin si^iä;
Kun vallankumous tulee epäämättö­män
voimakkaaksi, silloin sen vihol­lisetkin
«ilkavat «tunnustaa vallanku­mouksen
» sanoin minä osoltaeft ,.(ker
säilä V. 1905) eslmerkldnä Venäjän
vapaaTiöeBsS, jotka ovat jääneet pe-rustuääfllisen
ykanvallan kannatta^
jiksi. 'Nyt, V. 1920; saattaisi lisätä,^
että Baksassa ja' ItÖia^a ^äpseamie-liset-
pOTvaTit t a i ainakin kehittyneim
mät j a 'öveBmmat heistä ova't 'välniit
«tunnustamana vallankuÄonikSen».
Mutta juuri sillä, että «ttiftnustavat»
VöJlan"fccmo«ik^n, mutta kieltävät
tunnustamasta vissin luokan (tai vis
iien luöHiien) diktatuoria, juUri sil­lä
silloiset Venäjän vapaÄniieliset ja
menshevikit, nykyiset Saksan ja Ita­lian
vapaamieliset, turatit ja kauts-
Jfj:t» paljastavatkin refomisminsa, 0-
sottavat olevansa aivan kelvottomia
'allankumöuksellisiksi.
Sillä kun vallankumous on tullut
epäämättömän voimakkaaksi, kun
sen «tunnustavat» liberaalitkin, kun
:fetuoikeatetut luokat eivät ainoas-taan
näe vaan jo tuntevat sorrettu-jen
joukkojen voittamattoman mah­din,
silloin koho kysymys — sekä teo
reetikoille että käytännöllisen poli­tiikan
ohjaajille — esiintyy vallan­kumouksen
täsmällisenä luokkamää-rittelynä.
Mutta ellei ymmärrä «dik
tatuuria» ei voi antaa mitään luokka
määritelmää. Ellei valmistan dikta-tuuriin,
ei voi olla Vaflankumoukselli-nen
käyfSnnossS. Tätä totiiutta ei­vät
ymmärtäneet v. 1905 menshevi­kit,
eivät ymmärrä v. 1920 Italian,
Saksan, Ranskan ja muitten maitten
sosialistit, jotka pelkäävät KommU'
nistisen Intemationalen ankaria «eh­toja
», pelkäävät ^samaiset miehet,
jotka pystyvät tunnustamaan dikta'
tuurin sanoissa, mutta eiyät pysty
diktatuuria valmistelemaan Icay tan.
nossa. Ja siksi on paikallaan uudel­leen
juurtajaksäin esittää se Mardn
miel^^ititen selo^s, minkä minä
j u l k a im hein^uUssa V, 1905 Venä­jän
menshevlkejä Vastaan, mutta jo­ka
sopii myös Länsl-Europän tten-^
shevlkeihin V. 1920 (korvaan lehtien
y,te.'nimet raia mamts^msVjgJ^J^^^
shevikeistä vaiko bolshevikeista on
puhe).
«^ehring kertoo «elityksissään j n l -
kiBiisemiinsa '^arxlp lärjotuksiin «Uu­dessa
iReinin'Lehdessä» Vr 1848, että
porvarillinen khiallisuus teki tätä
lehteä vastaan muUn muassa tällaisen
feyyt^ksen: «Uusi Remin Lehti» oli
muka vaatinut ^eti toimeenpanta­vaksi
diktatuurin, mikä on ainoa de­mokratian
toteuttamiskeino» (Marx
Machlassa, III, s. 53). Alkeellisen
porvarillisen käsityksen mukaan dik­tatuuri-
käsite ja demokratia-käsite
eivät sovi yhteen. Kun porvaristo ei
ymmärrä luokkataistelateoriaa, kun
se on tottunut poliittisella areenalla
näkemäpään porvarillisten seurain
ja nurkkakoplien pikkuriitoja, käsit­tää
se diktatuurilla sitä että kaikki
demokraattiset vapaudet ja takeet 0-
vat poistetut, että aivan mielivaltai-listuneiden
elinkustannusten vallites­sa,
varsinkin kun ottaa huomioon
ne monet sodanaikaiset kärsjjnysnio-det,
jotka työväenluokal!a..on ollet
kestettävänään. Se, jos mikään, ti:ii
tuu ravun askelilla kävelemiselti
Mutta kun kylmällä järjellä punniten,
arvostelee tilannetta ja työläistea
voimasuhteita, huomaa, että puolns-tustaisteluunkin
ryhtyminen .ja sea
käyminen on hyvin vaikeaa nykyias-sä
oloissa, sillä ei ole harvinaista ra
sinkaan sesonkityöaloilla, että työ-paikan
tai paikkojen työläisistä on ei.
kä ainoastaan, 20—25 pros. järjestj-neitä.
Se luonnollisesti'laimenta.
järjestyneisyyden kasvattamaa taL<-
telutarmoa ja uskoa voittoon sesi
pidättää yrittämästäkään yoinisi-kaampaa
itsepuolustusta; Mahdolli­sesti
nuo 75—80 pros. järjestyn*
töntä eivät mitenkään ole vanistiB- Jk^u
tuneet joukkotaisteluun vaan voi hei
dän johdattiraenaan olla ainoastm
yksilöllinen itsepuolustusvaisto. Ts-jestymättömät.
tosin saattavat joshr
hetkellisesti innostua antautumaaa
työtaisteluihin, ovatpa usein innostu
neempiakin kuin järjestyneet ja jär­jestötoiminnassa
kouluuntuneet nmt
ta heidän innostuksensa on us«ino;
sesti käytetään .kaikkea valtaa dii''
taattorin-' persoonalliseksi edub'
Todellisuudessa juuri tämä alkeeEs
porvarillinen näkökanta kuva^is
meidän menshevikeissätnmeldn, jotfl
selittivät bolshevikien mieltymyfca
tunnussanan «diktatuuri» sffla etti.
Lenin «kiihkoisesti haluaa koetta» t -
neaan» (Iskra n a) 103, s. 3, 2aiö
palsta). .Selvittääkseen mens!in>
keUle käsitteen luokkadik-tatuun ei*
tukseksi persoonadiktatuurista ei ^
haan pysähdy «Uuden Reinm
den» katsauksiin».
«Jokainen väUaikainen
jesteImä--kirjotti«UusiBe«.mL^
ti» 14 pmä syyskuuta v.
tii vallankumouksen jälkeen1i«»
ria, vieläpä lujaa diktatuuria.
lemme alusta alkaen ^ ^ o j ^
Kamphausenia (pää"!"^^""^, ta
ri.aalLuunv;i848)^"ta;^'t,'
esiintynyt diktat»onses«.««^
heti hajoittannt ja I»nn»V
vanhain laitosten J^^^eit»
niinpä samaan «kaan
Kamhausen tuuditteh; tee^^^
jjp^lafllisilla harhoilla
lyöty, puolue asemaansa v i ^ j
8a.jaarmeijassa,.alko.i«t^»^
lä täälS avonneen t a i s t e f ö u^
«Näissä sanoissa, l a ^ a a ^
aivan oikein, on muutem.^^^,j,ll
esitetty pääkoHdät^rta^^P^
L . . ^seikkaperäisesti oh k e m ^
Kssä artikkoiyssa y a m ^ " ^
nisteristösta.. H.ta jaB^^
sanat meiDe lausuvat. ^
kaisen vallankur«>us^H^
jota eiva lainkaan kye"^ ^n-tnnnussanaa
«diktew
diktatiiunn t e h t e^
hialHtusIaitOSten ^ ^ ^ ^ l ^ c t i <^ J
minen (juun se ^^''.i^^^^
n o t t a V . s . d t p ^ n i J ' ^ . . ^ :
uksen bolshevikien P ^ ^ .
sa taistelusta ' ^ ' ^ ^ ^ ^
vastaan, mutta miU -