Vapaus, February 7, 1948

              Lauantaina, faelmik. 7 p. — Satiirday, Feb. T
Vov. 6m 1917, Autborized
M «econd class n a i i by the Post
4M8oe Di90rtineDt. Ottawa. Pub-tUbtd
tSince «reekly: T u e s d a y s .
-tlniisclays and Saturdays by Vapaiis
FUbJidiing.Company L t d , at 100-102
: E b n St. W., Sudbury. Ont;. Canada.
Telepbones: Susioess Offiotf 4Hl26#.
Editoziai .Office «-«265. Manager
£ . 6 u k s i . £ditorW. Eklund. SSaUing
adbdress 36ox Sudfalgy, OxAuio.
Advertiäng ratas fq>on «pplicatloo.
Transtetlon free of c^^^e. r-^
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. $3.00
3 kk. $1.75
yhdysvalloissa: l vk.$6.506kk.$3Ä>
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.0»
'm
CCF:n edustaja on oikeassa
. Vaatiessaan tekopyhän "tutkimuksen" suorittamisen; asemesta
.käytän hintojen alentamiseksi, CGF:n kansallifien
johtaja M . J . Coldw'ell sanoi alahuoneen istunnossa,, eitä 'oppositioJla
; ja koko maalla on oikeus olla vihassa" sillä "kansa pyytää kirjaimel­lisesti
leipää Ja sille annetaan kivi. •
• • >- Mr. Coldvvell on ehdottoniasii; oikeassa Iässä asiassa. Kansa-•
• kunnan suuri enemmistö on suutuksissa nykyisen hintakiskonnan joh­dosta
ja täydellisesti tyylymatön liittohallituksen 'hinlatutkinlakomi-leaan",
jonka ilmeisenä tarkoittiksena on tyydyttää tyhjällä lupauk-isella
kansaa ja samalla oikeuttaa se kurja ohjelma, jonka seurauk­sesta
elinkustannukset ovat kohonneet kokonaista 21 pistettä yhden
vuoden aikana.
Hallitus ei tarvitse mitään ••hintatutkimuskomiteaa". sillä sen
oma tilastotoimisto voi milloin hyvänsä todistaa, että hinnat ovat
htiimaavasti nousseet — ja sen seurauksesta myös monopoliyhtiöiden
voitot.
. . M on oikeassa siinäkin, kun hän vaatii, että hallituk­sen
ehdottomalle hiniatuikinlakomitealle annettaisiin valtuudet teh- .
;dä jotakin muutakin kuin .•'tutkia^', nimittäin määrätä hinnat alen­nettavaksi
sille tasolle, mitä nämä tutkimukset edellyttävät. ^
: r^- H voidaan alentaa kivuttomasti, jos hallitus ottaa sodan
aikana niin meneslykselli.scsti käytetyt menettelymuodot, hintakon-trollin;
ha11ituk.sen tukirahat visseille tuotteille ja lisääntyneiden voit­tojen
verotuksen uudelleen käytiintöön, kuten TLC:n presidentti
Percy Bengough ehdottaa. ^
v^. Jokatapauksessa on selvää, että hintarintamalla nousee myrsky,
sillä työläisten, farmarien; ja-kcskiluokkalaisten elämä tulee nykyisen
hintakiskonnan johdosta kestämättömäksi. •
CCF:n ryhmä saa varmasti kansanjoukkojen jakamattoman;
kannatuksen jos se ryhtyy boikottamaan liittohallituksen nimittämää
;hintatutkintakomiteaa. ;kuten mr; Coldvvell on antanut ymmärtää.
Jame kaikiin voimme omalta koalallamme auttaa asiaa kirjoittamalla
nimemme perheenemäntien kulutlajayhdistyksien anomuskirjelmään
jä auttamalla voint,imme mukaan tätä miljoonan nimen keräystä, sekä
unioissamme ja muissa järjestöi.s.sämme painostamalla sitä. että hin-takontrolli
on palautettava yhdessä tarvittavien tukirahojen myön-lisen
ja kohonneitten voittojen-, verotuksen kans.sa.
Iroonista se tosin on
Rajan eteläpuolella, ilmestyvä entinen, työväenlehti Raivaaja yh­tyy
Suomen Sosialidemokraatin "palkintokirjoituksen" voittajaan
siinä, että '"Suomi ei tarvitse armeijaa" ja sanoo: *
; 1: • "Niin irooninen kuin vastaus kysymyk.seen onkin, se on paikal­leen
osuva. Kaksi sotaa on osoittanut Suomen kansalle^ ettei se ky-
^ n e puolustamaan Venäjän hyökkäystä va.staan". 1*
SSi Kun ei kerran kyetä tappelemaan Venäjää vastaan —- niin ar-qjeijaa
ei silloin tai vita lainkaani :Se on Raivaajaf» ajatusmaailman
^rkein saavutus. '
|*jMainitussa Sosialidemokraatin '•|)alkintokirjoituksessa'' m y ö s vii-.
:^taan,siihen; että jos länsivallat hyökkäävät Xeuvostoliitloon, niin
^meksimainiltu. joutuu ilman muuta puolustamaan itseään Suomen
länsirajoilta. Tämä tietysti tarkoittaa, että Suomi joutuisi sotapiiriin.
'Iroonista tässä yhteydessä on todella se. että: Raivaaja yrittää
vieläkin silloin tällöin esiintvä Suomen '"vstävanakin", vaikka se tu-keeXrumanin
hallituksen sotaista ohjelmaa, mikä toteutettuna ai­heuttaisi
sen; että Suomesta tulisi korvennettu ja tuhottu .sotakenttäi:
»,r V : Iroonista on sekin, eltii Raivaajan vihaamilla"kommunisleilla-''
ei varmastikaan ole mitää sila ya.staan. vaikka Suomen nykyistä ar-^
meijaa.; jjienennettäisiinkin kuten Raivaaja suosittelee varsinkin
sieltä .^läpäästä, minne oii |)esiyt\'nyt niin: paljon taantumuksellista
jisgnhaa kuonaa. Mutta jos;ja milloin armeijassa suoritetaan fasistisr
;|(|^^ voimien poispotkiminen, silloin siitä muodostuu kansan ystävii
tuki.
Hyvin on masinoitu
Toronton ijormeslari Robert H. Saundcisin nimitys Ontario
Hydro-Fileetric PoxverCommissionin puheenjohtajan tehtävään on
mielenkiintoinen iioHiilinen nimitys monellakin eri tavalla. :
^: . :S se, etta/mr. .Saunders on torypuoluecn jäsen,
kuten on^ Ontarion nykyinen pääministerikin, joka tämän nimityk.sen
teki.
Sattuma ei liioin, liene se. että torypuolue ei aio luopua siitä
otteestaan;: mikä; sillä Toronton kaupungin hallinnos.sa'on,, vaikka sen.
poliittisesti ansioitunut niies^ylennettiinkin vakituisen virkamiehen
tehtäviin.
"^: Pitääkseen kaupun{jin.:^konlroIIikomissionin tärkeät; paikat käv
sissään vanhat puolueet nimittivät: kuukausi sitten pidetyissä kunnal-lisvaalei.
ssa vain yhden pormestarin ehdokkaan ja ainoastaan neljä
kontrollerinehdokasta yhtä monta kontrollerinpaikkaa varten. Tar-,
koitus oli ilmeisesti se.- että vanhojen tunnettujen; miesten ja ehdok-:
kaiden vähälukiiisuuden avulla saatetaan työväestön ehdokas tai)pi-oon;
.;Myöntää myös pitää .että tiima taktiikka onnistui.
Xyt näyttää siltä, että mr. Saunderjiin poliittiset isännät aikovat
ilman vaaleja järjestää toisen torypoliiiikon jiormestariksi Ja "'kas-,
yattaa"' yhden uuden - vanhan"" tprykontrollerin tulevia vaaleja var­ten.
Näin menetellen pormestarin ja ..kontrollerien paikat: pyritään
kulissien; takana: masinoiden tekemään ;'"pcrinnöllisiksiV viroiksi: tor.}-.
puolueelle.
7/ Tähän asti töryt ovat marinoineet liyvin.: sitä; ei voidajjiieltää..
^Dliitta siinäkin voidaan mennä:liian liitkälle.
Tanskan ammattijärjestö
täytti 50 vuotta
JKöpenhamina. -—: Tanskan animätT;
a^tijärjestö vietti • viime tammikuun 3
^ päivänä 50-vuotisjuhlaansa
4k 'Juhlallisuuksien kohokohdaksi, muo-
¥?rd4stui Kööpenhaminan ! raatihuoneeii
, '-juhlasalissa pidetty pääjuhla, jossa
r'|o4.vat edustettuina Maailman Am-
P n Ä t t i u n i o i d e n Liiton vlisäksi kymme-
^. n^n maan edustajistot.
^ e l j e s j ä r j e s t ö j e n onnitteluiden l i -
" " saksi Tanskan pääministeri Hans
-I^dtoft ja Kööpenhaminan ylipor-r*-
S mestari ; H : : P . ; S ö r e n s e n esittivät^^^ ^o
,' nittelunsa.
YLEISdN
KIRJEITÄ
• •.f.tJ.:
.MI.S.SA ON %'IKA LEHTI-MKKARIT?
Rli.-jSa on vika kun Vapau.v on ruven­nut
kulkemaan ;.aivan millom; .sattuu.
Vnme Viikolla tuli joita tarahti taa."!
vain Y K S I Vapau-s ja taas toLslnaan
Lulee kaksi .Vapautta yhtenä päivänä.
Te lehtmikkant ehkä tiedätte mis­sä
on vika. Me farmarit manaamme
t a a l l a kum mustalai-et.nähdessämme
toisemme ja uedu£tc-le.s.samme, etta
".saitko sinä tanaan Vapauden", mika
onkm ensimmäinen kysymys. Kiroil­laan
postilaitosta ja; postin kuljetta­jaa;
mutta uskon ettei nais.sa ole mi­t
ä ä n ."-yyta. Syy on siina mjten lehti
postitetaan. Yksityisnumerot. tulevat
sen jälkeen kuin ne on postiin tuotu.
Ky.syn .siis, miten usein Vapaus posti­tetaan?
MLssa on vika kun Vapaus
kasvaa mutta 61 jaksa kulkea? — V a ­pauden
lukija, Campden.Ont:
On hyvä merkki että kiivastu-
. taan; ja manalaankin, kun Vapaus
Maailman lydläis-fluorisp
kflkooirfuu
ke»llä Puolassa '
.: JfelsinJdL.-.--^.Dtaioki-sartisen;Nuori- i
ion Maajlmaphiion .sihteeri B e r : V/ i l - 1
in.-n.s vieraili Suomessfi vuoden vaih-1
'.eessjt erinaiiisia ja.'-je.:iote.T,avissa ,
Taalla jarje.5tetyäsa haa.=;tij!.telutila:-(
•suudc^isa herra W:lliam.'5 selosti ensii-:!
liit-.on vaiheita. Demokraaiiisen Nuö-j.
ri.-;on Maailmanliitto • perustettiin- i
Lo.nioo-.-.a v 1945.
Snhen kuuluu talla hetkellä 48—;
50 milj. jasenta 63 e n in aa-: ta, joten
on maailman verrattomasti .suurin j a [
mahtavin nuori-sojärjesto. :
J ä r j e s t ö noudattaa toiminnassaan
Y I ^ : n peruskirjan periaatieiia ja .so
taistelee ensisijassa rauhan, demok­r
a t i an ja kaiisamvalrien yhteistyori
puolesta; ; ••;.
— Viime vuoden tarkeni tapahtu­ma,
jatkoi hra VVilliams. oli Prahan
suun nuori.sokonferens.si, johon osal­listui
17,000 nuorta 72 . eri maasta
sekä. 60,000 Lshekkinuorta. Konfe­renssin
. j ä l k e e n maailman nuori.so
KMSiMiihii fciiiiiigaifajttiis
KOMMUNISTISIN MANIFESTIN
lOO-VUOTlSMUISTÖN JOHDOSTA
K^r*. Martin Andersen Xexö
131 .^NFAXC WAB DIE TAT
' (Alu.ssa Pii tekoi
Goetne- "Faust"
i hasta 'raamatunlauseesta: ,•.«.lu.s.sä;;oli
rsana:'- Jumala o i i sanan .yoimana';luo-.
.: nut inäailmän j ä nytitulee-Karl^
, , . . . „ „ , ; ja. istuttaa taita työmiehen turkkiin;
yuoci^-n 1347 marraskuun lopussa .yomiehen. jonka on pidet-,
p.de-tii.'. "Kommunistien Li:ton toinen , ^^^^^ maailmaan pys- •
. o n . r . - . i joka antoi K a r l Marxm ja Jcansanjeukkojen levot-1
I E:-?eL.n tehtavak.si laatia mamfes- ; ^ ^ ^ ^ ^ suunmllfeen yhta vanha j
f.in.;Yuodenl€43 tammikuun j ä hei- . . . i
mi.^uunj^ihiee.ssa se l ä h e t e t t i i n Lon-t
too.*.t-t-ri-• päinettavak.si ja nain syntyi
•:Kommunis;;nen manifesti", jonka Jl-r.-;
f;.siymiKe.s'.a on nyt kulunut 100 vuöt-suofitli.
jälleenrakehriustöitä • natsien
viipyy; Mc toivomme, että luki- täydellisesti f!i"hoam3S=a Lidicessä se-jamme
käyvät järkevästi asiario-' ka .sen Jälkeen Puola,s.sa, Jugoslavi-a.
s.sa. • Bulf,'anas.sa ym, .s'j'Jun; havit-.
tämi-sä''/'mäiKSf. : - ' ; . ' . : , >';:.: i ' . ;^
V. 1943. ;5uunniielrnisva;!hi-a Wi
anis ') iriainitsi; • m!ni^,;; että- .;elokuussa
j ä r j e s t e t ä ä n , ;Pubiasäa- työtätek^^^
maisten tukkaan kiinni aina heti c-päsäännolH.
syyksien sattucss'a.
Vika ei kuitenkaan ole iehtiliik-keessämmc.
Vapaus lähetetään jo­kaiselle
tilaajalle aina ilmestymis­päivänä:
Jos: kone- tai jonkun
muun vian takia lehden postitus
viipyy, niin siitä ilmoitetaan, mut­ta
tällainen onnettomuus tapahtuu
perin har,voin. ci edes yhta kertaa
vuodcs.sa.. Vika on siis postis.sa.. Jos
ette saa Vapautta .säännöllisesti,
niin tiedustelkaa asiaa po.stitoimis-tostanne.
Viivästymisen .syynä voi
olla luonnonvoimista, tapaturmista
ja muista sellaisista seikoista, joh­tuvat
junien myöhästymiset tai
postilaitoksen suuri työruuhka tai
suoranainen huolimattomuu.s, mut­ta
tiedustelemalla asiaa postivir­kailijoilta
saadaan pätevät selos-
; tukset. Jos paikalliset postivirkai­lijat
uusituista valituksista huoli­matta
osoittautuvat kyvyttömiksi
epäsäännöllisyyksien korjaamiseen,
niin ilmoittakaa sitten asiasta.
••' konttoriin; Mc yritämme "ylhääl­täpäin''
saada korjausta tilantce-se
«n, mikä ci ole erikoisemmin suo­sittava
menettelymuoto siksi, että
sc voi aiheuttaa harmia ja vaivaa
paikallisille virkailijoille.
Ensimmäinen Vi^rotoimenpidc on
kuitenkin tämä: Epäsäännöllisyyk­sien
sattuessa on tarkistettava on-
-ko osoite ehdottomasti oikea ja
tarkka. Jos osoitteessa on cpäscl-v.
vyttä, niin epäsäännöllisyydet voi­vat
johtua, siitä. Osoitteiden hoita­jamme
Meeri muuten korostaa erir
koisesti sita, että tilaa jäin asolt-tect
pitäisi kirjoittaa niin selvästi,
ettei ole mitään väärinymmärryk­sen
mahdollisuutta^ — Toim.
Tainan jalkoen on "kommunistinen
manifesti" k ä ä n n e t t y melkein kaikille
kielille ja edelleenkin .se on tien n ä y t ­t
ä j ä n ä työläisille en maissa.
-Kommunistisen manifestin" 100-
vuötisinuiston johdosta on'tanskalai­nen
mainehikas kirjailija Martin A n ­dersen.
. Nexo kirjoittanut muistokir­joituksen,
jonka julkaisemme alem­pana.
On ihmi.sia, ansioituneita ja jopa
Irhjakkaita "vanhan ajanlaskun mu­kaan",
jotka, ovat sitä mieltä, että
kunhan vain paastaan marxilaisuu­den
kimppuun nhn .saadaan .samalla
"alaluokkien" liike •poistetuk.si päivär
järjestyksestä;^ Esiintyy usein polii-nuori.
son kan^-ain-,alinen konferenssi t.kkoja, vanhan mittapuun mukaan
kan.s'ainvali.sinc kilpailuineen taide-ym.-
kasitöLSSa. Konferenssin jälkeen
s a ä 1.000 nuorta tilaisuuden .jalleen-rakennu-
siöihin Puolassa, vieraillaan
tehtäls.^a. järjestetään . urheilu- ja
kulttuurikilpailuja' ym. ; HclmikuuB.sa
J ä r j e s t e t ä ä n Kaakkois-Aasian nuo­rison
konfereixs-ii Kalkutassa Intias­sa
johon ;saapuu; m.m. Vietnamin
edustajia.. Maaliskuussa on latinalai­sen
Amerikan nuori.son konferenssi
•suunakin poliitikkoja, jotka toimivat
tamaii ohjeen mukaisesti, ripustaen
kansanmiehen leipäpussin niin kor­kealle,
etta hancn kätensä vain vai­voin,
ylettyvät siihen ja — mikäli tä­n
ä k ä ä n temppu*ei auta -r- he provo-
.soivai sotia, teurastuttavat:miljoonia
hancn parhaita pojistaan iskeäkseen
hanesla suonta j a k u n t t a a k s e e n ; h ä n ­t
ä hänen marxilaisuutensa tähden.
Alutta mitä kovakouraisemmin he me-kuin
nistokm. L;enee kai järkeen-1
kaypaa olettaa, etta nuto .;alkaa ha­luttomuudesta
kayda kasiksi työhön
— laiskottelusta. Jos laiskurilla, jol­l
a ei • ole halua; käydä • itse kasiksi ^
tyohon, on eraita muna kykyjä, niin j
han. ehka paasce työnteosta: u.skotie- i " • • • • • .,.
lemalla muille, etta han murza on 1 j,,usaavasta pahasta, joka teki heidän
FRIEDRICH ENGELS
hyvissä.valeissa henkiolentojen kans­sa,
elamansa helvetiksi.
istumalla kotilieden aare.Sca ja t Kun sivistyneistön taholla alinomaa
lukemalla .loitsuja samalla kun to-set ,.^j,^„iiaan. etta alaluokka suhtautuu
työskentelevät ja muokkaavat maata ^.^^^..^^ ,y^,^ tekijöihin melkeinpä
Kansanmies on ama tuntenut syvaa i voittamattomalla epäluuloisuudella.
kunnioitusta hengen voimia kohtaan
ja tämä kunnioitus koitui aluksi loit-
-.sijoiden ja poppamiesten hyödylcsi.
kunnes nämä -vuorostaan itse joutui­vat
riLston a l a s i k s i ja tulivat sen pai-,
velijoiksi.
Loitsijoista ja poppainiehista kehit-T
tyi kuten tunnettua aikaa myöten si-on
t ä m ä valitus oikeutettu niiden ver­rattain
harvojen, mutta sitäkin; lois-tr
vamman poikkeuksen muodostavien
henki-sen työn tekijäin osalta, jotka
ovät ;tietoisia: aivotyontekijäin velvol-
Lsuudcsta toimia kansanjoukkojen
tiennäyttäjinä. : .Nama rohkeat yksi­löt
saavat aikaansa karsia, koska tu-viätyneistö,
henkisen työn tekijät; tä- liannet ovat pettäneet.velvollisuuten-joko;
Kuubassa tai Chilessä; Helmi-, ncttelevät, sitä lujemmin juurtuu pro-
•kussä on skandinaavisen nuorison,
konferenssi Oslossa. - jonka.; jälkeen
IcUnaatm kuningassajatus, ajatus
silta, ettaelaman hyvyydet ovat ole-l
a h e t e t ä a n edustajistot Kiinaan.sekama.ssa kaikkia, varten eikä; suinkaan
Pohjoi.s-Afnkkaan - ja Keski-itäan, I vähiten niita varten, jotka n i i t ä tuot-
Edellcen ensi vuonna ; j ä r j e s t e t ä ä n : t? vat, etta . niilla.- jotka rakentavat
Englannin unionistinen
liike on kasvanut
: Lontoo. ;-^;Yhdistyneen .kuningas­kunnan
(Isobritannia; j a Pohjois-Ir-,
h m t i j a m m a t t i m i i o i d e i v jäsenmäärä
kohosi ;v. 1946 aikana 7,913,000:sta
C,714.000: een., • Lisäys on 901,000 eli
lj.5 prosenttia. Tämä j ä s e n m ä ä r ä on
korkein mitä koskaan on. saavutettu,
IMETTÄMISESTÄ
K u n nakeo pienen lapsen imevän
tuttipulloa niin tulee mieleen kysy^
my.s;: onko lapsen aiti; jo nnn : sivis-tynylT;^
ettei halua noudattaa luonnon­lakia,
vai onko sukumme naiset jö
n i i n : heikontuneet; . e t t e i v ä t pysty
unettamaan lapsiaan? Ihmislapsi on
nun avuton,; etta hanclla cr ole va­litsemisen
varaa mutta kun tulemme
isoiksi nnn pitäisi meidän kyetä määr
nttelemaan mika. meille .sopu. Mutta
hyvin usein kuitcnkn huomaamme,
e t t ä meitä sittenkin imetetään. :;
Olemme monasti joutuneet leipa^
linjoille, j a silloin ei ole paljon valit­semisen
varaa.mutta koska ihminen;
yleensä ei cla yksinomaan leivästä,
täytyy;. hänelle ..antaa • henkistäkin
ravintoa. Kykcncmnicko siitä valit­semaan
nc vitamiinit, mitkä meille
sopivat; vai.imauscninieko kaikki imiä;
meille tarjotaan? ; . . ; :
. Tat^r henkista r a v i n l o a i n e i l l c tar­jetaan
-.sanomalelidis,sa, radioissa, kir­koissa
j a omassa seurapiirissämme.
Suurimmat ihmeet •: tapahtuvat nyt;
rautai-stcn - verhojen takana, jotka.'
erottavat idän lännestä. Yhtenä pair
vänä n ä h d ä ä n Stalin kävelevän kai­nalosauvoilla
hyvin kuihtuneena; Tolo­sena
piiiväna tiedetaan, etta h ä n on
kuollut ja : kolmantena päivänä han
JO haisee.: Mutta sittcnihan taas esiin-;
tyy täysin terveenä. • • ; :.. ; ^
Mutta suurin saavutus rautaverhori
takana oli- ehka saksalaisen, kenraali
Pauluksen - juttu.- Han armeijoineeh;
joutui venäläisten vangiksi Stahngra-din
' ;piint-yksessä. Heidät tapettiin
nalkaan siellä Venäjän vankileireissä;'^
Nyt naita saksalaisia .kuulema on
viisisataatuhatta valmiina • . marssir
maan .Saksaan ja perustamaan sinne;
veiialaismallisen.A-altion;. Mikä;saat4'
loj .nama -nalkaan kuolleet:-Hitlerin
myrskyjoukotmahtavine: kenraalci-:
!• ncen h e r ä ä m ä ä n kuolleista ja nuiut-
-®tamaan mielipiteensa? Oliko se bol-sevikieU:
nalkakuunr. a nsio; -fai • oliko
sc Stalinin;tyota? .arvatenkin Stalin;
erikoisia : - j ä l l e e n r a k e n n a s p r i k a a t t e ja
sodasta- pahimmin karsimaan joutu­neisiin
Itä-Euroopan maihin, joissa
viime vuonna työskenteli 6,000 nuor­ta
eri maista. Tshekkoslovakiaan,
Ranskaan, Italiaan ja Tanskaan j ä rr
j e s t e t ä ä n kesäleirejä . sekä Unkariin.:
.siiuri lasten kesäleiri. Toukokuun 9—
17 pnä maailmanliitto j ä r j e s t ä ä Pa­r
i i s i in suuret kansainväliset ui"heilur;
juhlat: Vielä ,suunnitellaan.laajaa m-:
heilu- ja kulttuurivaihtoa en maiden
välillä. Tätä vaihtoa . tulevat.- hoitar
maan erikoiset . k u l t t u u r i r y h m ä t . ; ;ja
mm. Hiton piirissä: on suunniteltu suo­malaisen
kulttuuriryhmäii perustar
mlsta-.-: Maailmanliitto /aikoo lisäksi
voim istaa taistcluaa n Fra neon Espa n-.,
j ä h . Ki-cikan. Indonesian; Ja Vietna­min
nuQri.=on puolesta .seka: jarje!?täa
rahankera.yk.sen:laake-. ym. t.Tiyikkei-,
den lähettämKseksi näihin -maihm;, ,,
taloja, valm;stavat vaatteita;ja muok^:
kaavat maata; myös on oltava, oikeus
kunnollisini asuntoihin,, lämpimiin ja
kauniisiin vaatteisiin; ravitsevaan; ja
maukkaaseen ravintoon. Niinpä var­maankin
nuo viisaat paat .lakkaavat
taistelemasta marxilaisuutta vastaan?
E: suinkaan, he pitavat härkäpäisesti
kiinni ennakkoluuloistaan ja samalla
t.vovaenlukkeen kasvu, jatkuu järk-kymatcomasti,
vaikkakin k a l l i i t a uhre­ja
vaatien.: Ja vihdoin koittaa päivä,
jona se on riittävän.voimakas r i i s t ä ä k.
seen maaperän ja ilman kansan pel­toon
kasvaneelta rikkaruoholta; vie­läpä
maito-ohdakkeet ja laikulliset
maananohdakkeetkin • ovat tuomitut
haviamaan.;
. Vanhan; riistojarjestelman Itsemur-:
hn johtuu siltä, etta tuo järjestelmä
silmänsä
— froutu isuom. taimen) on yksi
parhaimpia; Amerikan :-suolattöman:
veden kalojsta;: Suurista järvistä on
saatu suurimmat suolattoman veden
troutut. joista muutamat ovat pai­naneet,
aina 80 paimaan saakka.
Osuustoimintafilmi
esitetään tk. 15 p.
Geraldtonissa
Geraldton, Ont, Herra; Pakkanen
on n ä y t t ä n y t tapojaajr tana . (aivona
•täälläkin päin.-:; On ollut 40: asteen
pakkasia ja vieläkin tiukempia Umoja
melkein koko tammikuun: ajan...
Työmiestä • moinen talvi .koettelee
änk'arasti kun polttoaineet-maksavat
n i i n paljon eika palkat ole-lainkaan
kohonneet
Suomalaisen Järjestön osa.s.lon , toi­minta
Oi: ollut taalla lanin.ssa koko:
Viiinc vuoden Njt n.ntlaa olevan
virkistymisen: nicvkkeja uuden: vuo-,
dcn:alkaes.sa. Viimck.si. pidctt..v koko-,
us; osoitti' ihmisten va.^^yneen istumi-
.seen. kotona ja; iiaatlancen kohentaa
toiminta mmo
-.. Naiset päättivät:pcru.staa uudoHecn.
melkein: - kuuden • kuukauden ajan
kuolleena olleen ompelukerhon; ]S:yt.
kun Canadan Suomiavun:toiminta on
lopetettu, päättivät ; naiset ;vaim:staa
ka.siioitainyyjäisia varten. Myyjäisten
tulot luovutetaan haalimme -korjaus-tarkoituksiin.
:Fanny Steniii - kodissa
pidetyssä : ensimmäisessä kokouk,sessa
v a l i t t i in komitea ostamaan kasityö-tarVlkkeita
koska entisellä .rahaston-,
hoitajalla Aino Lehikoisella oh- vielä
entisiä vaioj.i. Hänet \ a U l ; i i n edel­leenkin
rahast-onhoitajaksemmc. :
Ompelukcihon t-eura.r.M kokous
p i d e t ä ä n tk, 11. pna;; jiillom-kokoon-nut;
aan;Tekla Suomelan kodussa.-Olisi
toivottavaa, etta kaikki naiset ja mie­hetkin^
o-all:stiiisivat:-kerhon kokouk­siin,
että; saisimme.- haaliiiiine; korja­tuksi
-Jä; sievi-stetyksi.
; International-osuusliikkceiL: toimes-;
t a esi t e t a a n h a aVill a m nve sun nu n tai -;
kehitykseltä
näkemään tulevaisuu-on
sulkenut
eika; kykene
teen. Se kaantaa asiat päälaelleen
j a luulee, e t t ä kansanjoukkojen liike
perustuu oppiin, e t t ä - s e on marxilai­suuden
luoma. He pitävät k i i n n i van-
KARL MARX
mä kehitys tapahtui suurin piirtein
siten, etta loitsijoista.. 'henkien ma­naajista
) tuli • - enemmän taiteellisia
Ichjoja omaavia kirjailijoita ym. ja
poppamiehista -tieteen, edustajia. He
.t.voskentelivat aivoillaan ja h e i d ä n . ja
ruumiillhsen työn tekijöiden; välinen
juopa ka.svoi yha suuremmaksi. Aiko­jen
kuluessa kehittyi molempien nai-den-
ammattikuntien keskuudessa ky-,
kyja, jotka ohsivat olleet riittävän
eteviä viitoittaak.seen työtätekeville
j o i l l e tieta. ihmisarvoiseen tulevaisuu­teen.
.Mutta sensijaan, etta nama va­liot
olisivat palvelleet kan.saa, olleet
sen tienraivaajia ja johtajia, anj;au-tui:
enin osa heistä herrakastm palka­tuiksi
palvelijoiksi, ryhtyi.. palvele­maan
-valtiasluokkaa kansaa vastaan,
piti parempana ruteta yläluokan hän­näksi
kuin alaluokan paaksi.. Se va­listus,
jota kansa on saanut yksityisU-tr.
rehellisen vapaamielisiltä sivis-;
tyne:ston jäseniltä ei ole; merkinnyt:
paljoa sen harhaanjohdattamisen r i n ­nalla,
jota: vajllassaolijoiden alamaisik-;
si palvelijoik.si antautiuieet sivistyneet;
ovat harjoittaneet.
Tämä epäkohta aiheutti kansan-jGukkojen
keskuudessa jatkuvasti kas­vavaa
epäluuloisuutta, silla kansaiir
miehen'oli' valkeata tehdä eroa hyvi­en
ja pahojen valilla osittain siltäkin
syystä, etta osa sivi.siynei.stoa. teki
parhaansa : palvellakseen : isantiaäi.^
naamioitumalla; kan.san ystäviksi.-
Etenkin papit saivat.hyvällä .syyllä o-sakseen
epäluottamusta, joka sai i l ­mauksensa
:; -lukemattomissa kansan
keskuudessa • levinneissä purevissa sa­nanparsissa
I papinsakista y.m.). '
; Myös tuomarit;ja yleensä hallinto-virkamiehet
ovat. saaneet hyvinansai-tun-
osansa. Sitävastoin ; n ä y t t ä v ät
laakant olleen se akateeminen saaty.
joka kautta aikojen on saanut osak­seen
eniten luottamusta kansan tahol­ta.
. Tama johtunee: osaksi suta. etta
heidän.kasvatuksensa aina pyrki ole­maan
todellisuuspohjaiscmpaa.saa­den
nun ollen yha enemmän "marxi­laisen"
luonteen, osaksi .siitä, etta he
enemmän kuin, monet sivistyneistöön
kuuluvat joutuivat tekemisiin pikku-cläjien
kanssa j a havaitsivat, kuinka;
läheisessä yhteydessä sairaus j a tau­dit
ovat h ä d ä n ja kurjuuden kanssa,
Sitävastoin papit, jotka tosin hekin
istuivat sairasvuoteitten aarcssa, p i t i ­vät
t e h t ä v ä n ä ä n sielujen keraamista
taivaaseen; hc pyrkivät; kaantamaan.
sairaiden katseet pois; kaikesta, heitä
sa; mutta, lienee enemmän syytä ko­rostaa
sita, kuinka iloinen ja k i i t o l l i ­nen
henkisen työn tekijää kohtaan
kansanmies on; tietäessään voivansa
turvallisesti luottaa häneen. Kansan­joukkoja
on puijattu ja vedetty nenäs­tä
tuhaiisia kertoja ja tama tehtävä'
on aina, uskottu-sivistyneistölle. . O n
ymmärrettävää — ja terveen jarjen
mukaista — etta; kansanjoukot nyt
vaativat sivistyneistöä läpäisemään
koeaikansa ennenkuin antautuvat sen
johdettaviksi. Ja jokainen henkisen
työn tekija, joka kerran on ojentanut
kansanmiehelle veljenkäden, tietää
kuinka uskolhnen ja luotettava: pro­letaari
on.
Onhan totta, että kansanmiehen
ihailu ja kunnioitus kaikkea kohtaan,
mika vahankin haiskahtaa henkiselle
työlle, on lukemattomista, katkerista
kokemuksista huolimatta melkein ra­jaton.
Vanliat k o u l u - j a opiskeluto­verini
kutsuvat minua tavatessamme
mestariksi, toisinaan aivan tosissaan
professoriksikin, joka- on hienoin tit­teli,
mmkä he tietävät. - Vastapainok­si
mainittakoon, e t t ä äskettäin tapa-sm
professorin,; joka sanoi olevansa
proletaari, vaikkakaan ei tehnyt tätä
mielellään. Hän oli harmistunut.sil­ta,
ettei ansainnut paremmin kuin
ammattitaitoinen työläinen. , ;Hänen
p ä ä h ä n s ä ei pälkähtänyt verrata it­s
e ä ä n .nuhin, jotka kuuluvat samaan
säätyyn kuin han itse. -tukkukauppi­aisiin
tai asianajajnn. "Marxilaisilla
on ta.s.sä suiiri va.stuu"..selitti hän
aavistamatta; kuinka oikeassa hän:oli.
Tuota vääryyttä, karsimaan joutu-^^-
nutta; miestä: pitäisi kai Iisaksi valis.-
taa selittämällä, etta on tuskin ole­massa
toista maata, missä;-.tiede —
j,":- henkisen; työn::tekijat yleensäkin
—. työskentelee niin hyvissä . olosuhr
tei-ssa kuin Neuvostolutossa,- j a ; että
henk:seii työn tekijästä pidetään erin­omaista
huolta kaikissa niissä maissa,
.missa proletariaatin valveutunut osa
pitaa-hallitusohjaksia. kasissaan. Vie­läpä
niissäkin maissa, missa työväen­luokan
nukkuvilla;-aineksilla on sa­nanvalta:
pyritään parhaan mukaan
palvomaan henkisen työn huippuedus-tajia:
ja on jo päästy käsiksi korvik­keisiin
; (Köstler. Överland ja Krav-
— : mika hitto, hänen: n i m e n s ä nyt
ohkaan?)
Kuitenkaan ei "näyttämällä kieltä"
marxilaisuudelle saavuteta mitään
eikä Inoin vyöryttämällä syy marxi-.
laisuuden niskoille. Bolshevikkeja on
ollut olemassa - y h t ä kauan kuin on
Nabmanalkasla
salaisen järjesim
!»ällikkö
Praha. — Heinz Guderian. Hiiiefi^
£n--mmainen tankkimarsalkka ^'
kesicyttanyt elämäkertansa kirjo;:,
tam^sen Garmisch Partenkirchenis^
)3 ryhtynyt uuteen :oimee.n---j<»ii^
Amenksn EOtilasviranomaise: ora:
antanee: hänelle Luotettavista läh^
:te:sta on,saatu tietaa, etta;Gu!ie.nar
-joka on suuri sotarikollinen, o.a saa.
nut - tehtaväk-seen • uudellen järjeitäi
sataan "Abwehnn" «Äalaisen urkin-takorpuksen).
-Guderian. joka on-jo alkanut jä::
jestamään esikuntaa entisistä Abxeh.
nn. jäsenistä;; on ryhtynyt tutkimaan
• amerikkalaisten kasissa olevia Sak-
.san urkintajärjestön asiakirjoja. Hä­nen
tehtävänsä on tutkia mitä mah-dollisuuksia
on liittää . yhteen jär.
jestön rikkoutuputa verkostoa, niin
kotimaassaan kuin myös' ulkomailla,
Hänen pääesikuntansa on , sijoitettu
AUendorfiin. Amerikan miehitysalu-eelle.
Guderjan esikuntapäällikkönä
on majuri Schaeffer, hämäräperäinen
persoona,, joka amerikkalaisten tie­tojen
mukaan oli sodan aikana: pai-veliut
U S A ; n asiamiehenä Abwehris-
.sa. Saksalaiset, jotka varmaankin tie­tävät
parhaiten, sanovat että Schaef-fer
ilmiantoi kenraali Osterin Gesta.
polle v; 1944 Hitlerin vastaisesta toi­minnasta.
Öster teloitettiin.
, Salaisen toiminnan ohjelma, jonka
amerikkalaiset ovat antaneet Guderi-anille.
on:
Ryhtyä yhteistoimintaan Euroopas­sa
olevien maanalaisten fasistien jär-j
e s t ö j e n kanssa.
Tunkeutua työväenjärjestöihin mil^
loin sellainen on mahdollista.
J ä r j e s t ä ä uudelleen entisen Abweh-r
in yhteyslinjat.
: Allen Dulles,- valtiosihteeri Mar­shallin
neuvonantaian. John Foster
Dullesin veli, joka oli; aikaisemmin
strategisen toiminnan asiamiehenä
Sveitsissä,; sanotaan- olevan tämän
uuden yrityksen, alkuunpanijan.
Ollut olemassa riistoa j a sortoa. Iso-,
isäni, joka näki ensi kerran päivän­valon
puolitoista vuosisataa, sitten, oh
kbyhä; raataja ja pysyi . sellaisena,
m-utta hänellä oli todellisuustajua ja
h ä n sanoi^-rikkaalle myllärille, joka.
halusi hänen lausuvan kiittävän sa­nan
myllärin mainiosta hevosesta::
"Niinpä niin, meidän; kirpuistamme;
j a täistämme ne ovat peräisin nuo
teidän täysverisenne i^' Silloin ei ku­kaan
sielläpäin aavistanut tuon ole­van
jotakin, jota.nimitettiin sosialis-miksi,
mutta emme silti eläneet siinä
viattomassa paratiisitilassa; josta vas­ta
Kommunistinen Manifesti olisi
m e i d ä t h e r ä t t ä n y t , : Oli liian paljon
sellaista, mikä: painosti meitä ja teki
elämämme: katkeraksi — alkaen yh­teiskunnan
huipuilta aina seinälutei-sim
ja muihin syöpäläisiin asti, jotta;
emme sitä ohsi - itsekin huomanneet!
Luottamus jumalaan ..-alkoi-jo olla
v ä h ä n niin ja näin; helposti lasket-,
tavissa olivat ne liian hyväuskoiset
ihmiset, jotka .lohduttelivat itseaan
sillä; e t t ä syöpäläiset olivat erikoinen-jumalan
lahja: köyhille,: taivaallisen
isän armonosoitus. köyhälistön lapsil­le;
joilla oli tervettä: verta .suonissaan
päinvastoin kuin noille -hienostolais-raukoille;
joiden ruumiissa mitkaan
syöpäläiset eivät .saattaneet; viihtyä!:
Pitkien vaellusvuosien aikana oli- ta-pahtunuj.
jotakin. Ihmiset olivat vuo­situhansien-.
kuluessa kypsyneet: vas­taanottamaan
- manifestin.; Hidasta ja
vaivaloista oli vaellus ollut, j a mitä
valtavaa loikkausta kehityksen, tiellä
merkitsikaän Kommunistisen Mam-
'festin julistaminen! ;- ;
Onkohan ylipäänsä ainoakaan toi­nen
-ihmiskunnalle julistettu sanoma
vaikutusvoimansa. puolesta verrattar
vissa ..-Kommunistiseen; Manifestiin?
V '(Jatkuu viidennellä sivulla)
lariiara As
aisten pujo
oitto jänkei
il Moritf. SveiteL •
;'§ suoritetussa tai;
i*niiiten pujotteluki!
ji voittajana; yhc
,Gretchen Fraser. 1
_jh - Tämä 28-vuotii
intä oli arvellut oleva;
nha voittaaltseen: -o;
:tä kaikesta huoliin
ominainen yhdysval
1. joka on voittanut
j:en suksikilpallun.
pujottelun tulolcset, (
Gretchen Fraser,
Meyer, Sveitsi,
ahringer. I t ä valta, 15
j!o!iere-MiUer, Ranski
!erc, Sveitsi. 2.05.8
:huh Proulauf. Itävalt
Miesten. pujottelun
inen' Ede Reinalter
uiden tulokset olivat
James Cöuttet.RanJsk
Oreiller, Ranska, 2.r Jra. Italia, 2.13.2;. ,
(otsi; 2.13.6 j a Egon
Kita, 2 14 2.
yhdenmiehen Cresta
in voitti: italialainen .1
i.csa 5-23 2. Muut;Sijoi1
isti:. ; •'•.-•'.;:'•'
Jack Keaton, Yhdy;
ick Grammond, En
mm Lee- Martin, Y h
.Ibrge Kaegi, Sveitsi,
^ard Bott. Englanti,
llpailu-ssa oli kolme er
suoritettiin tiistaina;;
intiainaV;-:-
PÄIVÄN PAKINA
Sanoo ylitä ja tarkoittaa toista
n a t k . 15 ^or.a:.. alkaen klo 7.30 illalla,
palatessaan t.akaism elamaan. puhaVM ' o.suu5toimmta-ym filmejä. Liikkeen
heidän sieraimiinsa uuden hengen. valistustyön johtaja \Vm. Laine Port
K u n tarkastaa naita länsimaisen si- Arthurista on Unannut oUa i l l o in
vistyksen henkisia annoksia, joilla .;,äiiä kuuneen Riennciäi4n-jä siis
meitä ruokitaan, joutuu, ajattelemaan,
olemmeko .••sittenkin: tuon. ..tuttipul- |
loaan:.imevän pikkulapsen; asemassa;
I. S.
•loukolla haahile sint\, iltana — Olga
Työttömyys lisääntyi
, i Ottawa. — Tyottomyysvakutituskir^
•r-'Kahdeksana; ensimmäisenä- kuu- | j a n omaavien vtyöttoinien lukumäärä
kautena Britannian kivihiiliteollisuus lisääntyi viime - -joulukuussa • : 31;193
den kansallistamisen jälkeen kohosi; hengellä marraskuuhun ja;2L099 hen-k
| v i h i i l en tuotanto 4.244,100-tonnia gellä edellisen %-uoden;;. joulukuuliun..
y l i vastaavan ajan edelli.seen vuoteen
verrattuna.
verrattuna..:ilmoittaa .Canadan ;Til.asr
iollinen;toimisto täällä.
Puheiden pito: on hyvin tärkeä eri­näisissä
tilaisuuksissa ja varsinkin, s i l ­loin
kuin puhe sopii siihen.tilaisuu­teen,
miss»» se pidetään. .Me olemme
tottuneet siihen; että esimerkiksi Suo­men
itsenäisyysjuhlassa puheessa kos­ketellaan
iisenaisyyskysymystä, -Loka­kuun
-vallankumousjuhlassa. Venäjän
vullankumotrskysymystä. Leninin juh­lassa
: Leninin •elämäntyöstä. ^Kaleva­l
a n juhlassa Suomenv kansalliseeposta
Kalevalaa:ja Suomen kansan -varhai-;
sempaa kulttuuria jne. '
;; Mtitta kaikissa- tilaisuuksissa ei ai-;
na puhuta; ollenkaan siitä, m i t ä t i l a i ­suus
. edellyttäisi. ;; Monilla on tuo--
reessa muistissa. • kuinka esimerkiksi
takavuasina eräillä tahoilla pidettiin
tilaisuuksia Suomen kansan avustami­seksi,
mutta näissä tilaisuuksissa a^^us-;
tuskysymys j ä i ; vallan - toisarvoiseksi
kysymykseksi. :5illä;'pääkysymykseksi
otettun pyssyjen ja- ammusten-.lähet-taminen.
miesten värvääminen ja:
Vapaus-lehden lakkauttaminen! SIIS
Suomen kansaa pitr-avustettaman.a-seilla,
leivällä avustaminen oli sivu­asia
.-^^ j a myöskin lehclen lakkautta­misella;
lehden; joka oli kokonaan syy­t
ö n ; Suomen r kansan: onnettomuuteen:
. Quebecin pääministeri Duplessis an^
toi tässä . ä s k e t t ä i n myöskin ;oiv
j n ä y t t e e n s i i t ä . m i t e n . k o k o u k s e s s a voi­daan,
puhua kokonaan toista, .kuin
mita snnä pitäisi puhua. Hän nimit­t
ä i n puhui katolisten farmarien union
kokouksessa-ja.-varmaankin kokouk­seen,
osallistuneet odottivat h ä n e n pu-
:huvan jotain: sellaista, mista olisi jo­t
a in hyötyä maanviljelj'ksen harjoit­ta
jiUe. -Tiedossamme ei ole, esittiko
DuplessJs m i t ä ä n hyödyllisiä; neuvoja
farmareille; osoittiko-han heille, micen
farmarit: voisivat . t u r v a t a -it_sensä: ja
perheensä kapitalismin riistolta; sillä,
siltä \eisanomalehtitiedoissa puhuta
halaistua sanaa.
- . M u t t a sen sijaan kerrotaan sanoma­lehdissä;
että; Duplessis: puhui -katoli­sille
farmareille maatalousasiain ase­mesta;—
ikommunismista,-.Hän kertoi,,
kuinka, hänen- poliisinsa ovat; paljas­taneet
-••salaliiton ••. jonka suunnitteli­jat;-
kommunistit, muka: aikovat ;suo-rittaa
vallankumouksen ;^"Quebecin
maakunnassa ja Canadassa"- t ä m än
vuoden aikana.
; • - Duplessis :: kertoi agenttiensa: ^saa­neen
kaapatuksi; e r ä ä n suunnitelman,
jossa • selostetaan :yksit\iskohtaisesti:
kauan; ..kunnes tunnettu työväenjoh-taja
j a Montrealin kaupungin valtuus-^
mies Michael Buhay kuoli j a Duplessis
sanoo taman kuolleen miehen salkusta
löydetyn "avaimen", joka selvitti
suunnitelman. ",
• K u i n k a paljon Duplessi^in puhe aut­taa
Quebecin katolisen farmarien uni­on
j ase m ä maa f alousprobleemien ra t-kaisemisessa.
sitä me .emme tiedä,
mutta.sen me tiedämme, etta jos p i^
h u t a a n h ä p e ä m ä t t ö m i s t ä . mielipuoli­suuteen
saakka hassahtaneista puna-kauhun;
lietsojista,. n i i n Duplessis ve--
taa - JO : hyvin onnistuneesti ;; vertoja
meidän Ontarion pääministerillemme
Dre\vlle. Oikeastaan onvaikea sanoa,
kumpi heistä o n . t ä s s ä suhtee.ssa pa­rempi,
vaikka he koettavat: ahkerasti
kilvoitella punaisen sillmheiluttami-sessa.
Lukijat ovat varmaankii| tulleet sa­manlaiseen
johtopäätökseen: kuin al­lekirjoittanutkin,
että aina silloin,
kuin oikein.tarmokkaasti lietsotaan
punakauhua. on joitain suuria asioita
menossa ja punakauhun lietsomisella
koetetaan: suuren . yleisön . huomio
' k ä ä n t ä ä pois n ä i s t ä suurista asioista.
Silloin ' k u i n Canadan kapitalistit' kor
liottivat tarvikkeiden: hintoja oman;
hallituksemme . suosiollisella myötä-;
vaikutuksella — aivan; pilviin;saakka,;
käytiin; porvarillisessa::>sanomalehdis-;
tössä ankaraa punakauhukampanjaa;
Ohpä toisinaan-sellaisiakin päiviä, et-:
tei isoissa "kielisissä" päivälehdissä oi-;
lut mitään ;muuta kuin; Neuvostoliit-kuinka
erinäisten : yleisten laitosten toa ja; kommunisteja koskevia par-kaappaaminen
Montrealissa tapahtuu.
Tämä ;suunnitelma. oli hebreaa. Dup-lessisille:'
ja h ä n e n agenteilleen niin
jausuutisia.
;: Tällaisen: rumputulen suojassa sit­ten
kapitalistit- köröttelivät tarvikkei­den
hintoja kaikessa rauhassa j a var-;
maanljin nauroivat partoihinsa ja tyk­käsivät;
että kyllä se punapeikko on
mainio apulähde ja kun kerran halUr:
tuksen; myöntävaikutuksella saadaan
hintoja korotellä. niin .; saman tien
.niitä voidaan.korottaa.koko tuntuvas­ti.
Kapitalistit: tekivät tekonsa. h}-;
vm omaan pussiinsa päin; siitä ei hei­tä
sovi moittia.
Porvarillinen sanomalehdistö on ai­van
kuin-ilmapuntari, v Jos,se ei. pu--
hu m i t ä ä n t a i mahdollisimman vahan
esimerkiksi sissien taistelussa Kreikas­sa,
saamme olla varmoja, että sisseil­l
ä on ollut menestystä. Tällainen me-;
nettely • n ä h t i i n selvästi* esimerkiksi
Espanjan:sodan;,aikana.; Silloin sai
o l l a ; " s a l e t t i " , : e t t ä ; j o s lehdissä ei mai-;
nittu lEspanjan sodasta- paljoakaan,;
olivat.tasavaitalaiset; .voitolla, .mutta
n i i n pian kuin Francon fasisteilla oli
vähänkin menestystä, oli porva,nleh-d
i s s ä . y l i s i v u n : o t s i k o t . ; : Sama;pitää
paikkansai. moniin muihin asioihin,-
esimerkiksi ^ S u o m e n .: "talvisotaan",
nähden.
idutta on huomattava, että ilma­puntaria;
n i m i t t ä i n porvarillista; sano­malehdistöä;
on luettava aivan päin;;
v a s t o i n k u i n tavallista ilmapuntaria.
Siis silloin., k u n se pauhaa :kovaääni.-:
sesti punakauhusta. saamme olla var­moja;
e t t ä ; työväenliike: on voimistu-;
massa j a sitä riiukaa kuin se voimis­tuu,
heikkenee kapitalismi. Silloin
täytyy kovalla huudolla puhaltaa k^--
pitalismiin uutta henkeä ja j-rittää
saada suuri yleisökin tämän p'jhal-luksen
taakse. Konstit ovat monet,
sanoi se entinenkin poikn. - - Wnldc-mar.
uotsi voitti
olme ensiii
ilaa 5-otteli
st. Moritz, Sveitsi. -
Iitti vat kolme ensimm
olympialaisten viisic
isittää murtomaahiili
m. mäenlaskun, mieli
istuksen. • Tämä ott<
ippuun viime keski vii
en parhaan pisteet ja
lavasti:.- • ,..
Kapteeni Gustav L ir
apteehi William Gr
apteeni Bertil Haas
uutnantti Somazzi,.S'
iumpf, Sveitsi, 26.jan
nglanti; 44. • -. ;
Naisteh yhdistetyn
oitti itävaltalainen T i
isteellä,: Tämä-kilpa
nlaskun ja pujottelur
linen mrs. Gretcher
ouverista, Wash., tul
issa toiseksi, tuloksel
Iän on siten ensimmä
linen; joka on:saanut
lakLsojen suksikilpaili
tisia mestareita vasti
Bitukset olivat seuraa
Erika Mahringer I tä
na Ceghi, ItaUa. .7.46;
oux, Ranska,; 8.14
ileur, Sveitsi, 8.80..
Miesten yhdistetyn
mäenlasku ja pujotte
)reiller, Ranska, 3.27.
et olivat: K a r l Molit
iist.; James Couttet,
:di Mali, Itävalta. 8
era. Italia, 8.71 ja
luotsi, 9.31. .
: Canadalainen Harve
i;asia oli tässä kilpail
iutherland Montrealis
iin PnncetonLsta 36 :i
ensä B i l l 49 :s.
Kun Henri Oreiller;
Bhn myöskin m ä e n la
iien ensimmäinen'
foitti kaksi kultamitäl
a oh osallisena; Rans
iikkeessä, saattaa voi
ultamitalin > huomenr
3 pujottelukilpailuss
tilkki mestaruudet
iJhamonixin.: Euroopä:
lailuissa.
VAPAASTI K(
VAHTI
leumatismjn
leumatismin p
Jos ette ole koska
ROSSE ;TABS^lääke
nivelreumatismin*: h
sen ja remnatismin
nim kokeilkaa sitä
meidän kustannukse
käyttäneet jo tuhan
25 \'uoden ajan CaE
dysvallolssa.
VAPAASTI TXm
LUKUOILLE,
Me lähetämme mie
täysikokoisen paketii
osoitteellanne. Käy
lettiä vapaasti; Jos
vainen tuloksiin, n
lähettämään käyttäi
paketista meille tai
maksa teiUe m i t ä än
täkö rahaa, ainoasta
osoitteenne:
BOSSE PRODI
Dept. B-5.2708 F
Cbicaco45. lU
Lähetetään meidän
torista tuniv