Vapaus, February 7, 1948

              nehilla
t H.K.
1
tialehti-
A. L.
Torontoss
nvalisesu tu
:envaihtaja A
uu tänne luö
G&nadian £
i h n kutsuma
l palannut
jnsa aihe ti
a. taistelu T
5 on jarjes'jt,iff
of-, G o m m e i f^
lasy on 50 s e /
Lteen saatava
asta ja jar;
ttorista 93
''Bizonesiaan'
rKansanntlelieu lainin
<Jatktiif toiselta ö-pulti)
Kirj. A. Galkin ja I. Romantsov
isun-roopassa
ja
i s u u t t a saa:
L neiti Ker
istamiseen ko
i l t o i h i n ja C
uomalaisiOa
ä kuulema:
louluUa . tk.
, - S a a d u t vai
iasten; avustu
s i i s kaikin
aisuuteen.
n a r i • Niskasa;
bhin kuo
hannet
3. S m i t h , aske
un -tyovaenli;
S m i t h i n pue
a i t i , k u o h Pr.
j l m i k u u n . l pi
heikensi
n kuoli 1946
;eväänä. H au
ossa viime ia
t i i n lepoon, t;
'iereen Prospi
laiset
a.
sure\
painikomitea
, pnä toiminta
i r i l l e kaikkia
v a t kahdeksa
ksen jälkeen
lut, j o i h i n ; o
e t t u j en mies!
k a k s i "must
asta. Tassa w
l i s t a l t a .miel
intoon olymp
noastaan . ka
l a n , sus kaiks
t a j i a lähetetä
.laiseen kuin v
lanne
ama
lerikan
letut hy
sesta ja
nuka-a.
n:
i luok..
. $180
. $175
. $190
M"
mik. 21
5KUTJN
itavana.
.*u.jÄ^ÄÄ?r?äiu"ÄtÄ siä!
J a t k o a .
Kävimme kahdessa sak£alalscs?a
hiiiaajassa. kahdessa, hollantilaisessa
proomussa ja, keskustelinime : n i i d en
kapteenien kanssa. Saksalaiset kap-teemt.
j o t k a hinaavat suuria hiiltä
k u l j e t t a v i a proomuja ; H o l l a n n i n • r a - ,
iälle, i l m o i t t j v a t . etta heidän .teke­miensä
h a v a i n t o j e n m u k a a n yksistään
pohjoiseen lähetetään Reiniä myö­ten
päivittäin \'ahintain 25 proomua,
j o i h i n on l a s t a t t u 15.000-^20,000 ton­nia
hiiltä. .
• H o l l a n t i l a i s t e n proomujen kapteenit
k e r t o i v a t . . että heidän mielestään
.Reiniä myöten .lähetetään päivittäin
a i n a k i n 25,000 t o n n i a hiiltä. Tämä
h i iU l a s t a t a a n s i t t e n Rotterdamissa ja
Antverpenissä s u u r i i n valtamerilaivoi­h
i n , j o t k a k u l k e v a t e n maiden ja en­nen
kaikkea . E n g l a n n i n lipun alla.
Toinen näistä kapteeneista oli aivan
äsken siirtänyt l a s t i n s a — Saksan h i i ­len
— e n g l a n t i l a i s e e n laivaan. -
Duisberg ei ole ainoa vientisatama.
Kymmeniä R u h r i n p i k k u k a n a v i a pit­k
i n kulkee j o k a p a i v a hiilellä lastat­tuja
proomuja. Nnden , v i r a l l i s e na
määräpaikkana on H o l l a n t i . Mutta
Hollanti ei t a t a h i i l t a saa. sc menee
knuemmas.
, Tämä o n k i n sita haviavaa hiiltä.
Hnlta. joka oh hävinnyt JO t u o n t i - '
tilitystä laadittaessa, joka oli. " h a i h ­tunut,
(:aivosten sisasta kulutusta v i ­r
a l l i s e s t i laskettaessa. Se o l i sitä k u i ­vunutta
hiiltä — brittiläisten harjoit-,
taman numeroiden tasapamoleikm
tulos.: '
• Tätä h n l t a ei merkitä sotakorvaus­ten
- t i l i l l e . , E i . , K a i k e n k a r v a i s e t , b r i t -'
tiläi-set. upseerit, v a k u u t t i v a t meille, et­tei
E n g l a n t i saa: g r a m m a a k a a n saksa­l
a i s t a h n l t a . '
R u h r i n h i i l e n t u o t a n n o s s a esiintyvät
juonet ovat tyrehdyttäneet, alkuunsa
L a n s i - S a k s a n . r a u h a n a i k a i s e n teolli­suuden
k e h i t y k s e n j a ovat omiaan l i ­säämään
siellä JO v a l l i t s e v a a talou­dellista
sekasortoa.
K o k o S a k s a n y h t e i s k u n t a vastustaa
jyrkästi h i i l e n v i e n t i a sen nykyisissä
mittasuhteissa: Muutamat Lansi-
Saksan lehdet ovat laskeneet,,etta v i ­ralliseen
v i e n t i i n menevästä yhdestä
t o n n i s t a h n l t a (haviavad hiiltä ei, k u ­kaan
enää laske) saksalaisten tilille
merkitään ainoastaan 10 d o l l a r i a , k u n
taas Euroopassa se myydään 20 d o l l a ­r
i l l a . t o j i n i l t a . . Jos jokainen .tonni
käytettäisiin-- Saksan teollisuudessa,
v o i t a i s i in ulkomaille vieda valmista
tavaraa n. 200—500 d o l l a r i n arvosta.
M u t t a h i i l e n puutteen takia Sak.san
l e i k k a a v i e n työkalujen ja tarkkuus-kojeiden
teollisuus, joka o n keskitetty
ai^ueelle Solingen—Remscheid—iVup-
.pcrtal, o n tuontantokyvyltaan, vam
25"/c s i l t a mitä -se voisi olla. Ja .ky­symyksessa
on k u i t e n k i n h y v i n X a r k ea
ja kansainvälisillä m a r k k i n o i l l a , erit­täin
kysytty a r t i k k e l i . H i i l e n a - s e t t ar
mmen t a m a n j a m u i d o n teollisuuden­alojen
käyttöön tietäisi sita, e t t a v y o - ,
hvkkeeu balans.si s a a t a i s i i n kuntoon,
etta työläisten asema paranisi j a etta
o l i s i m a h d o l l L s t a luovuttaa osa tuo­tannosta
saksalaisesta: hyokkayspoli-tiikasta:
k a r s i n e i l l e maille maksetta­v
i en sotakorvauksien suorittamiseksi.
M u t t a " B i z o n e s i a n " viranomaisia ta-
;ma: ei k i i n n o s t a . • E i h a n .syyttä 90%
Saksan ;:viennista kasita hnlta., p u u ­tavaraa
y n i . n i a k a - a m c i t a .
: K u k a r i k a s t u u ,käyttämällä, hyvak-
.scen r a a k a - a i n e c n j a - v a l m i i n tavaran
h i n t o j e n eron. er ole v a i k e a t a arvata.
T a l l a . t a v o i n "Bizonesian.'.' siirtomaan
perustajat "saannöstcleyaL''Sak.':än
taloutta.
S I L K K I E S I R I P L N TAKANA
."Bizone.sia.ssa-' ei saa- o l la l i i a n uiCf.
T I M M I N S , ONT.
S I M M S ; H O O K E R & P I G K E R I NG
vakuutuk.sia j a - kiinteimistojä. ,Do­m
i n i o n B a n k Building, Timmms,
, - : : O n t . .— Morketteja; i a i n o j a bonde-;
j a j a v a k u u t u k s i a.
SUOMALAINEN LAKIx>IIES
J. Erick Lamminen
BARRISTER. SOLICITOR,
N O T A R Y PUBLIC
Suite i{ M a r s h a l l - E c c l e s t o n e , Bldg.,
T i m m i n s Puhelin 1583 Ontario
HUOM.! HUOM.!
W O R K E R S ' C O - OP
RESTAURANT
of South Porcupine Lixiiited
47CrawfordStoeet
SOUTH P O R C D P ] ^ ONTARIO
• Suosittelee suomalaisille hy%-ä,k.
s i t u n n e t t u a : ijDukaansa ruokailuai-.;
koiria. R a v i r i t o l a auki k l o 11 yöllä;
• Siistejä k a l u s t e t t u j a huoneita
a s u n n o i k s i . KUluttäjam k o t i . P i s ­täytykää
sisälle.
l i a s , Katsoa saa v a i n sitä mitä halu-^
t a a n näyttää. Eikä. läheskään k a i k ­kea
haluta näyttää. Ei varsinkaan
neuvostolaisille k i r j e e n v a i h t a j i l l e . H e i ­dän
eteensä lasketaan kohteliaasti
lapmäkj-matön sUkkieslrippu, j o l l e oh
k i r j a i l t u kaikenlaisia, luultavasti n i ­menomaan
neuvostolaisia kirjeen­v
a i h t a j i a varten sepitettyjä määräyk-.
s i a j a pykaha.
Meiltä; k i e l l e t t n n pääsy Essenissä
oleville K r u p p m tehtaille. Otaksut­tavasti
brittiläiset viranomaiset l u u l i ­v
a t meidän tulleen ^ u h r i l l e t u t k i ­maan
k a n i i n i n h o i t o a . Jg. k u i t e n k in
\ a i n p a r i a paiyaa aikaisemmin r>'hmä
•ulkomaisia kirjeenvalhtäija • o l i käy-,
nyt tutustumassa n a i h i n t e h t a i s i i n.
. M e emme saaneet tavata h i i l e n t u o ­tannon
saksalaisia johtajia. Meille
i l m o i t e l t i i n , ettei tällaisia vielä oltu
niaaratty . joten ei niitä vielä voitu
nayttaa; -Mutta määräämättöminä j a
vahvistamattomina he näyttävät jo
ottavan osaa kansainvälisiin neuvot­t
e l u i h i n . Heidät tunnetaan jö n i m e l ­tä.
.He esiintyvät kokouksissa j a neu­vottelutilaisuuksissa.
. Vieläkin enem­män
— heita arvostellaan jo: heiltä
kysytään, kuinka he hitleriläisistä
Wehr\virtschaftsfuhrereistä (sotata,
loudenhoitajista) . olivat niin pian
muuttuneet demokraattisen "Bizone­s
i a n " taloudellisiksi diktaattoreiksi.
S e l l a i s i a henkilöitä ovat- pääjohtaja
\ V i l h e lm Rolen, joka tähän asti oli
o l l u t Thyssenin yhtj-män johtajana.
' h i t l e n l a m e n ,"WehrwirtiChätsfuhrer"
j o h t a j a Kost Haniel-yhtymästä: ja
pääjohtaja Ahlers samasta yhtymäs­tä.
Samaan joukkoon kuuluu johtaja
Reusch Gutehofrnung&nuttesta sekä
kymmenet muut johtajat, jotka us­kollisesti
palvelivat H i l l e r i n Saksaa. ,
S y i t a selittämättä meitä ei päästet­ty
katsomaan B i e l e f e l d i n polkupyörä-tehdasta,
samoin kuin ei Panzerber-g
e r - t e h t a i t a Paderbornissä tai S t a h l -
\verke-tehtaita, Hannoverissa. Meitä
ei päästetty. Hahnenkleehen, missä
vastoin k a i k k i a i n h i m i l l i s y y d e n lake­j
a pidetään lastenkodissa hitleriläis-ten
rosvojen vanhemmistaan erotta­m
i a neuvostolaisia lapsia, j o t k a ovat
nyt joutuneet brittiläisten , v i r a n ­omaisten
kasiin. •
M i k s i . naitä pikkulapsia pidetään
»siellä, miksi h e i t a ei palauteta .kotei-^
hin.sa? . M i t a " B i z o n e s i a n ' V v i r a n o m a i ­set
haluavat - näille lapsille . tehdä?
Mik.?ei • Neuvostoliiton -kansalaisia
päästetä tuohon taloon? E i k o h a n s e n -
vuoksi,- ettei ' t u l i s i tunnetuksi, mitä
siellä tapahtuu?
M e i t a ei myöskään päästetty s i i r r e t -;
t y j e i i jugoslaavien l e i r i i n.
T a l l a tavoin brittiläisten, v i r a n ­omaisten
B e r l m i s s a , vahvistamasta
matkasuunnitelmastamme ei.: jaanyt
jäljelle juuri, m i t a a n . Jo k a h t e n a päi­vänä
ennen matkan päättymistä h c i l -:
1;* C l o l l u t enaa mitaan näytettävää.
S i l l o i n .saimme luvan-järjestää M i n - :
denin vientf- j a t u o n t i l i i k k e e n . j o h t a -,
j i e n haa.stattclun; Olimme k o v i n t J T -
t;. v a i s ia
Luulimme taalla voivamme saada
tietoja jokaisesta sata3alai.sten .tava­r
o i t t en viennistä koituneesta centistä,
että taalla vihdoin saamme. iietääy
mika on .saksalaisen- t a v a r o i t t en .vien­nin-
kokonaissumma. Meita, k i n n o s ti
myös ky.symy.s, miksei kukaan m a a i l -
ma.ssa tiedä, paljonko dollareita on
Saksan, viennin ja tuonnin • tilillä.
K a i k e n tämän j a paljon muutar t o i ­voimme
selvittävämme Mindenlssa. .
Mutta,petyimme toiveissamme. Ko­ko
kfeskustelumme '•Bizonesian.".: v a i - ,
t i a i t t en kanssa rajoittui meidän k y -
.symyksiimme; joihin saimme suun-r
h i i l e en tällaisia vastauksia: -
— Tata emme . t i e d a . . ::.;Tata ky­symystä
hoitaa toinen v i r a s t o , . . Tä­hän
kysymykseen ei meillä ole ame-'
histoa
- Tällaisen s i s a l t o r i k k a an keskustelun^
jälkeen -meidän.oh lähdettävä. - P a l ­j
o n jäi epäselväksi- j a salaperäiseksi.
. J o k i n saksa!ai.sen: tuotannon m j T n -
histä saatu summa merkitään S a k s an
v i e n n i n t i l i l l e . Naita .summia ei mak­seta
- v a a n ne merkitään, ne. - p a n n a a n
l i i k k e e l l e mutta n i i t a ei .tilitetä. Sakr
salaiset Mentiluk.keet saavat tuotan­nostaan
ainoastaan-markkoja vuoden
1936 hintojen mukaan., . U l k o m a a n va-,
luiit-astä ne eivai saa nntaan.• Nnlle
l u v a t a a n k j l l a km nyt maksaa
V u o r i s a a r c a , joka- lienee sita lassa |
suhl*«ssa lähinnä, osoittaa i h m i s k u n - i
ns He t i e n pois sen. m a a l l i s i s t a asun- '
n o i s t a t a i v a a n sineen, se^ e i omista •
i)ayoskaan~<tai ei l a i n t e a n ) huomio- 1
tn ajalliselle elämälle jia sille suun- |
n a t t o m a n jrsKkaalle taakalle, jonka
tuo elämä "asettaa ihmisten suuren
enemmistön k a n n e t t a v a k s i : Senvuok- }
SI Silta on tullut uneen van-uttava I
l o h d u t u k s e n a n t a j a väsyneille s i e l u i l le
JS samalla an*okas huumausaine sor­t
a j i en kä>'tettä\*aksi. Sen~-pohjalla
v o i d a a n rakentaa mitä m a i n i o i n ' ' O x ­f
o r d - l i i k e — \-ir%'oitukseksi lampaille
.ennen keritsemistä.
M a n i f e s t i on toisella tavoin saah-mätön.
M a r x ikäänkuin haluaa tehdä
pararmusta sivistyneistön ' t u h a n s i s ta
laiminlyönneistä ja harha-askeleista
— n i i n t i u k o i n o t t e in h a n kay. käsik- i
S) kysymykseen ihmisen t a h a n a s t i s i s - |
t\ kohtaloista ja tulevaisuuden päa-1
Diaarista. H a n s i j o i t t a a kaiken p a i ­nopisteen
tahan maailmaan, asettaa
i h m i s e n l u j a s t i m a a n kamaralle, m i s ­sä
han elaä. karsii j a pomiistelee.
sinne, missä on ihmisen oikea k o t i ­p
a i k k a , h a n v e t a a työtätekevän N i m i ­sen
esiin päivänvaloon j a . tekee hä­nestä
k a i k e n keskipisteen. Jo pelkäs­tään
tama vaikuttaa, h y v a a tekevasti
j a kohottavasti halveksittuun j a l a i -
minlyotyyi;j työläiseen, j o k a aikaisem­m
i n t u s k i n tiesi kuuluvansa i h m i s s u ­kuun.
Hancn. työläisen, paamaärana
ei enää ole oleva lepo A b r a h a m i n h e l ­massa
h a n c n lopefl uupuneena j a k i ­d
u t e t t u n a jätettyä taman maailman,
el — hän on oleva. c l a v a n elämän
keskipiste tasta paivasta alkaen.
• Tämän sanoman vaikutus o n s u u n ­n
a t t o m a n suuri» se kohottaa ihmisiän
kuluessa työtätekevän ihmisen siitä
m i l t e i äänettömän luontokappaleen
asemasta, jossa h a n s i i h e n saakka oh
ollut, etualalle, tekee hänestä sen. m i -
tr. h a n on tänään, tekijanv: j o h on
nähden kaikkien on omaksuttava
asenne — puolesta tai vastaan..
Syvemmälle ulottuvaa vaikutusta ci
h i o i n a i n o a l l a k a a n muulla sanomal­l
a ole o l l u t . M a a p a l l o n runsaasti k a k -
s i m l l j a r d i s e n asujamiston joukossa
henee t u s k i n k o v i n k a a n monta i h m i s -
La. j o n k a elamaan se ei olisi v a i k u t ­tanut,
m u l l i s t a v a s t i . . h e r a t t a vasti tai
kokoavasti, jonka toivoa se ei olisi
vahvistanut, jonka vaivojen : k o y r i s -
tamaa selkaa s e ei ohsi suoristanut.
Se on antanut elävälle j u u t a l a i s e l l e!
tasa-arvoisuuden muiden ihmisten
r i n n a l l a j a samalla murtanut sen
ikeen, johon kUoUut j u u t a l a i s u u s oh !
meidän aikanamme kayttokelvotto-:!
lahdessa tuli­palossa
Quebecissa
r.ut muun ihmi-skunnan j a s a m a l l a | ||(^||f^^3 KllOil
>f> OJ: ki^-^•oi^anu; nuo. kaJiJee: j u u ­t
a l a i s t en Itsensä y l t a.
Tuo näennäisesti pieni 30—40 sivua
k ä 5 i t t ä v a k i r j a n e n o n vertojaaji v a i l ­l
a oleva voimanlälide! Se o n o r g a n i -
souiut • kansanjoukot kareissa i d a n ja
lännen mai.5sa. se o n saanut valko-j
; ' keltaUioiset tuntemaan olevansa
y h t ä . olevansa i h n u s v e l j i a keskenään
j a nostattanut, heidät, t a i s t e l u u n jär­ky
ttäen ma h t a vimpiä imperiumeja
perustuksiaan myöten. Se on herät­tänyt
siinä..korkeassa vahoinmisros-sa.
joka a i k a i s e m m i n p i t i J t s e a a n i h ­m
i s k u n n a n v a l t i a a n a , n i i n suuren —
jÄ-terveellisen >- pelon..etta tuo vä- c - i . , koulussa: Tulipalo syttyi., m r s
.Oilasi-a, — Canädaii hallitu.s c»ji.c^
• l i i n y t 'PikjUui ; haJJitukseU^^^
i i n i i i i t t a i j j i ; O s u iec^imiii keski
j i-raalU* rakennuksellp niuu-uin nunen.
.Afnos. tjue; — . ^ i - m - i M d F m i " i ? n » ' - s T a .'iva rakennuksessa k i d u t g t i u n , p u o -
n i r . i v ^ n f a i m t i . s i . k u l m e lasta {uK.t i " * i ^ ' - * 5iitl<^rin v a l U n i i ' k a n a ui puo-k
u o h . i a k M l u h p r . l o i s a 'ok.i tuhosi p e i o v a t mmittancot rakennuk-hecn
f a n n m 12 :n\.\n pja.^.sa taalta , s t n • C ^ i i f l o . i - i a k c n n u k s c k b i "
Ei-as Mo.-rkovassa vieraillut canada-
•Lauantaina, helmik. 7 p, — SatunlÄy, Feb. 7
Kuolleet lapset ,ov;i.t 4 j a 15 k u u k a u -
rifii ja .Koimen vuoden isaLset.'
T u l i p a l o n ,..s3tti:e.ss;i c-li kvuisi por-h
w n lasia koinna. m u t t n r i a a p i i r u .sai­vat
, pelastotuksi kolme. Kolme hL-^ta
F o n t a i n e n ollessa naveias,sa. .lii -tvih
sai heti n i i n suuren v a l l a n , etta sita I i r . i i i u e t i y '•Canada-i-akennukseksi'"
Oi. v o i tu sammuttaa, Perheen !.s.'v oh
palon. •-:iu:ues.'ia tvo.s.>:a inct.sas.sa. -
QuebecC t v . ^ Ntjljii henkilöä mc-r
. i t t i henkensä lulipalo-ssa t i i i t a j i i a . l a -
lieiscssa St. : M i c h a e l i n kauppala.ssa.
Kuolleet ovat 84- v u o i u i s Tref f Ie ÄIIC-l
i a u d . h a n c n 7&-vuotias vaimonsa: h e i ­dän,
poikansa, vanno 54-vuotias mr.-^.
Aciolphe M i c h a u d j a t a m a n 20-vuot'.as
poika Jean-.Yvt'.s.
.•\dolphe Michaud paa.Ti tyttärensä-kanssa
palavasta, rakennuksesi a j a v n - ,
i n e k s i m a i n i t t u on .sairaalassa--aseiden
ky/.-viluoden kutkcaini.sen.johdo.-;tii.
Colchvell syytläii hallitusta
j a konservatiiveja
hiiitatilanteesta
( J a t k o a cii.siniinai.si:>ltii .sivuliil»
.Social C r e d i tm n h i s t i i j i i C- E . J o l i n -
s l o i i .seurasi: puliecs.saan oppo.sitian
y liu.s; u: Imja a j a su i i o i , ett ei komit oa n
muodosiann.sosta haliituk-^^on K' ; i l y k -
s c u m u k a i s e s t i olo. u n t a a n hvotva
TURKISPYYDYSTÄJÄT
HUOiU\TKAA!_
• Ostan kaikenlaisia metsäeläm-ten
nahkoja. Lähettäkää t a i tuo­k
a a saadai-J=en.':e korkeimmat h i n ­nat,
t
Ldh' l\sku:iit maksetaan.
L. VIHONEN
Oba
saaduista dollareista, m u t t a "Bizone-siassav
-vallitsee suun r i s t i n i t a i s u as
lupausten antamisen ja n i i d e n täyt­tämisen
Välillä. V a l u u t t a j o u t u u y h ­teiseen
vientirahastoon. K u i n k a sitä
siellä hoidetaan, missä pankissa se on,
k u i n k a p a l j o n sita on, sitä ei k u k a a ii
tiedä: . V i e n t i - t u o n t i l n k e pitaä pyhä­nä
t u o t a salaisuutta.;
Meitä kiinnosti,myos. m i k s i Saksaan
tuodaan n i i n paljon* " m u i t a elintar­v
i k k e i t a " . Vuoden 1946 Jälkimmäisen
puoliskoir aikana taman tuontiosan
arvo oli 62re-.koko e l i n t a r v i k e t u o n n i s -
tä'. Näiden '•mlnden e l i n t a r v i k k e i d e n"
Joukossa oli k a h v i , kaakao, pähkinät,
keksiti .suklaa, .juomat jne. Näitä ei
sak-salalsille annettu, saksalaisen väes­tön
a s u t t a m i l l a s e u d u i l l a niistä, ei edes
m a i n i t a k a a n mitään. K u k a k u l u t t aa
nuo tarvikkeet, joista Sak.sa .sai yk.si.Sr
tään V:rl946 319,000,000 d o l l a r i a käsit­tävän
laskun?.
O l i vielä- monta kysymystä, joihin,
emme voineet saada va.stau.sta. M u t ta
meille selvisi paljon. .Usein k i e l t a y m i -
nen vastaamasta on JO itsestään selvä
vastau.s.
A u t o kulkee i t a a n - p a i n . Me läh­demme
• " B i z o n e s i a s t a " . . Yruämme
saada vaikutelmiamme järjestykseen.
Taak.semme Jää tyj-pilhnen .sak..salai-n
c n mai.sema. Se on Sak.saa, h u o l i ­ma
ttä"Bizonesian" paksusta Icima-qia.-
On tyhmää l u u l l a , etta voidaan t u ­hota
kansa. On järjetöntä.rj'htya pa^
l o i t t e l e m a a n yhtenäisen, v a l t i o n orga­n
i s m i a I:<an.si-Saksanvaegto ymmär­tää
tämän v a r s i n h y v i n . O l i m m e k e s -
kustcUeet Duisburgin merimiesten jä
B r a u n s c h w e i g i n talonpoikien v kanssaV
Emme löytäneet heidän joukostaan
-ketään. J o k a tervehtisi i l o l l a - A t l a n t in
toisella - p u o l e n valmistuvia, läntisen
germaamsen valtion perustami.s.suun-
•nl t e l m i a.
He olivat ihmisiä, j o t k a eivat,olleet
o i k e i n perillä :kan.sainvälise.5tä p o l i ­t
i i k a s t a - M u t t a he ymmärsivät a i v an
h y v i n , - että -ainoastaan yhtenäinen,
demokraattinen- S a k s a voi t a a t a heille
r a u h a n j a siedettavab olot.,..
O n muitakin-- Heita ei ole paljon;'
m u t t a miehitysviranomai-set -tukevat
1 heitä. He pitävät parempana o l l a ul-r
j k o m a i s e n herran - k a s k y n a l a i s i a . h o v i -
i mestareita ja taloudenhoitajia kuin
vastata teoi-staan omalle :kaasaneen.
He pelkäävät neuvostolnttolaista
vTöhykettä j a siellä toimeenpantuja
demokraattisia uudistuksia-, he pel­käävät'
"huonoa esimerkkiä". He v i ­haavat
;katkerasti kaikkea edistyk-sel-:
i Iistä. He ovat v a l m i i t kieltämään a u -
j r i n g o n k i n . v am , sitä • .syystä, etta;; se
nousee idästä.
M u t t a he unohta vat eraan sei'itan:
j S a k s a a e l v o i d a jakaa maantieteellis-j
t en periaatteiden mukaan. Ei; ole ole-,
I massa I t ä - j a L a n s i - S a k s a a . O n o l e -
1 massa demokraattinen Saksa; j a ; s e l ­l
a i n e n Saksa / j o n k a taantumus vetää
jälleen pettävälle pohjalle. Eikä rajai
j o k a ne jakaa, ole mikään vyohyke-
! r a j a.
CNovoje'Vremja n:o 46yi947)
hemmisto on tasapainonsa menetta-aeenä
t u r v a u t u n u t menettelj*tapoihin.
j o t k a muodostavat kokonaisen s n a i t -
seaan vastaan kohdistuvien itsemur-h
a t o i m c n p l t e i d e n sarjan. "^lamfestl
011 antanut leimansa -kaikille ,sen i l -
niestymi-sen jälkeläisille . m a a i l m a n ­h
i s t o r i a l l i s i l l e t a p a h t u m i l l e , seka .suur
r i l l e m a a i l m a n s o d i l l e . ; e t t a n i i n sar
nötiujen rauhanvuosien pohittiselle
köydenvedolle.
K a i k e s t a , tuosta o n , s y n t y n y t , uutta
K o m m u n i s t i s e n manifestin, t u o n v a l ­t
a v a n voimanlähteen vaikutuksesta.
Neuvostohitto on sen e s i k o i n en j a y h ­tä
elinvoimaista vastasyntynyttä ei
m a a i l m a m i l l o i n k a a n a i k a i s e m m i n o l ­lut
nähnyt. Syntymästään a l k a e n .se
täytti mu.stan taantumuksen pelolla
j a taantumus j a r r u t t i k e h i t y k s e n k u l ­k
u a k a i k i n v o i m i n estääkseen s i t a s y n ­nyttämästä
uusia jälkeläisiä; se syr
t y t t i toisen m a a i l m a n s o d a n surmatak-
.seen m a n i f e s t i n esikofeen. Historian
hengettären oikusta olivat eraat yleis­m
a a i l m a l l i s e n taantumuksen edusta­j
a t -pakotetut vetämään kehityksen
sotavaunuja ja o s a l l i s t u m a a n i i a t s i s -
n u n j a fa-sismin demoonien tuhoämi-.
seen — : j a manifesti- s y n n y t t i utisia
esikoisensa k a l t a i s i a l a p s i a . Nyt y r i t - '
t a a t a a n t u m u s u s k o l l i s e n a j u m a l a l l e e n i
mammonalle tuhota r a h a n voimalla
j a u h k a i l e m a l l a kolmannella . m a a i l ­mansodalla,
joka — JOS u h k a u s pan­n
a a n täytäntöön — on oleva t a a n t u -{
mukselle l o p u l l i n e n k u o l i n i s k u.
Alu-ssä oh s a n a ! . M a r x kiskaisee i r ti
t a m a n t e k c s u l a n i n t e l l e k t u e l l i e n , t o h ­t
o r i n h a t u i s t a , joiden kori.stamina he
t u h a t l u k u i s i n a ovat istuneet virasto-t
V ! o l e i l la ja hoitaneet ihmiskunnan
h a l l i n t o a harvalukuisen herrakansan
e t u j a silmälläpitäen. Vastapainoksi
h a n ottaa tiennayttajikseen harvat
h a n t a edeltäneet totuuden julistajat,
r a k e n t a a teoriansa heidän ajatusten­sa
j a . o h j e i t t e n s a ; pohjalle Jä ennen
k a i k k e a ottaa kulmakiveksi , työtäte­kevän,
oj-janraadannassa ponnistele­v
a n - ja, k a r s i v a n i h m i s k u n n a n . Hänen
m a t e r i a a h n s a on valtavan- s u u r i , suu­rempi;
k u i n a i n o a n k a a n muun häntä
edeltäneen - tiedemiehen; se - u l o t t u u ,
lapi aikakausien ja, mantereiden. Ja ;
t u o n m a t e r i a a l i n M a r x -keskittää,, t i i ­vistää
ennennäkemättömällä tavalla:
n u o 3 0 - ^ 0 - sivua muodo.stavat evan­k
e l i u m i n , johon sisältyvät i h m i s k u n ­n
a n alennus j a ylosnou.semu.s.
Taantumus- kenskailee atomipom­m
i l l a , j o l l a ; koko maailma voidaan
t r h d a autiok.si eramaak.si. : S e on pä- , - U 4 - - - • .S -.- ;-
h u u t t a tiivistettynä, tuhoa ja h a v i - i ^ c n t o y n t i o n JuttU
tystä-korkeimmassa potens.si.ssa. Mut-' J e n t ä i i ä v a s t a a n ;
t a taantumus ei itsekään o i k e i n asko : v , i a m i . rin - - K . a i o n , , ! A n Linos-y
h t J O o n no-^tanut $"3 OOO.OOO \ .ahin(.'-on-
.-.^Kommunjstincn M a n i f e s t i on: t y o ta -korvausjiituii / i r i , ; M alaiÄia lentäjien
j L-iinen diplomaatti kavj a s k o i t u i n Oi^-
v.-iec;missa. joka on pidetty saman­laisena
kuin . m i t a s o oli natsien suo-:
r m a i i n e n kidutusten aikana ja sanoi
Iianimastyneensa. kun rakennus, mi.ssä
palnmmat kidutukset t a p a h t u i v a t , oli
Truman puhuu
romahduksesta
r :Was!unj;ton. — P i c s i d e n t t i Truman
sanoi torstaina hintojen nou.sevan n nn
l i a l y t t u v a s t i . etta romahdus on kiertä­mä
l o n jos 01- tehdä j o t a k i n !i:ntdjeii
iiou.sun chkai-semiscksii :.
. ; (.'hicago. — Erinäisten tarvikkeiden
l i i k k u h i i i i i a t la.skivat torstaina toi-sona
))orakkni.seiia puivana. Oi;akopor.ss,i ;
italiaii hallitus
antaa neuvoja •
Yhdysvalloiite
.. W a s h i n s ( o n , — V j i l n n e r e l l a toimivat
vhdv.ev;!l.;.l;i;.sc;. sotalaivat snattavat
\ a i t t a a viefuiUiju Italian,satfcmi.seala-
5 : n ' i : k k 0 ! o n : a i k a n . t . kun I t a l i a n h a l l i ­tus
on-iintaniit-..selhii.sen neuvon. -
D i p i o m . i a t t i p j i n t sanovat paanunls-t.
Lri dc Gaspei:;r.:.'ianonce:i Yhdy.sval-t
am lähntiiiaaMe. otta .sellainen.suun-
: a chl:a oU&-i viusasta Italian, poliitti.s-tonolosuhtiudt
»!! v u o k s i . : - . -.,
dt- Ga.-^iMrm J i a i U t u s t a va.siaan tais­televat
>:yinnuiui.stit ovat tuominneet
s e n . K U U yhdv.svaltalaisct .sotalaivai
e s i i i i t v v a : It-alnui..sat-aniis.sa. Myöskin
j N-cuvasitiliiHu i-sitti .sen johdo.sta pro-
1 tust.ni viimo, v i i k o l l a j a .sanoi Yhdys­v
a l t a i n r i k k o v a n .siten I t a l i a n r a u h a n ­sopimusta.
Ylidy.svanat hylkäsi Neu­v
o s t o l i i t on piotostni ja sanoi I t a l i an
hallnuk.scn hvva'K.syncen sotalaivojen
vivrraihit. Italian luilhtus myos i l ­m
o i t t i jjilki.scsti a s i a n olevan n u n k u in
VlKiv-.svaltri.in - l i a l l i t u s selasti. .
dc Ga.spenn e.sity.stii ei pidetä m i ­nään
inuutok.sona I t a h a n politilkas.sal
Vaan vksiMkt-rtaise.sti toinicnpiteenti. j- o h h e i k k o k e s k i v i i k k o n a j a - s a m a . s u u i i -
t.. j a t k u i t o i . s t . u i i a j o s k . i a n i>i\at n- J ' n l . i t u k o i t u k M - n . . o n l a u h o l t t . u i p o -
Ottawa. — Alahuoneensa k o . s k i i . s t c l.
t n n edelleen k e s K i v i i k k o n a .soii l o h -
dosta, kun j>aaministeri King e.sjtti-etta.
a.setei',a!.siin alahuoneen koiiilteii
t u t k i m a a n h i n t o j e n ja o)inku.=laniiu.s-l
e n k o h o a m i K o n .svita. Oppt).suioi-yh-n
i i c n . t a h o l t a arvo.sreltiin h a l l i t t i s la
.sen t a k i a , , k u n .se on ehkai.v.syi k a i k ki
yritykset komitean valtuuksien l a a ­jentamiseksi
ninii etta .se T o l . s i . tehdä
osrityksia. .'inta ininkalai.snii; t o i i n e n p i -
t e j , s n n oli.si ryhdyttävä ; e ] j n k u K t ! i i ) n u s .
t cn kohoaiiij.sfn c l i k a i . s e m i . s e k . s ! ..
C C F n johtaja M J Coldueil loki
p a a m i n i s t o n K i i i K i n c.sityk.sccn li.sä-
,e.suyk.scn. joka - o i i . s i valilll.se.sti. mer­k
i n n y t epaliiottanuislau.seti-.a h a l l i i u k -
st-Mc. Mutta , ;.t!iihuoneen :ptihrinies
. ' j M i o i .^en o U v a n pois j a i j o s i v k s e s t a , i
j n iiuhpniiehen kanta livvak.svttiln ää-nc.
M',kscs-a 115 a a n c l l a 87 . l a n t a vas­taan
C C F n Social C i e d ' t i n ja k o n -
.'it r v a i i i v i e n odu.stajat äänestivät; p u - -.'^
h c i i i i c h e n . paatosta: vastaan, l u k u u n ­o
t t a m a t t a y h l a konservatiivion edus­tajaa
C C F : n ja kon.s.ep-atj.ivien taholta
a i k a i s e m m i n telidvt.C'.sitvk.set hylättiin
niinikään - puheniiohen paatoksen pc-r
a s t e e l l a . - •
C C F ; n i - y l u n a - i J i M aamulla ncuvoi-telukokouk.
sen j a j i a a t t i yk.sinii.(?lisesti
vastustaa k(jinu&aii iiiuodo.stainista
.«akkeet laskeneet sima maann
ro(;.'lli.><eiia jiaivana.
Vehnän j a mai.si-in h i n t a la.ski noni
10 .senttiä bu.slieha kohden. Vchiiuii
h i n t a la.ski jo edellisenä patvanakin
10 .soimia.; j o k a on s u u r i n maani nitta.
s e n sallltann laskea päivässä C h i c a -
mm pons.si.ssa. Vastaisuude.ssa t o i i n i -
t e t l a v a n v i l j a n hinnat la.skivat invo.s
: W i i i i i i p e p in viljapons.sUvSa.
• P l m v i l l a n hinta laski Nevv Yorkin
porssis.sa. . La.skusuumaa ilmeni inyo.s
puuvillasienienoljyn ja sokerin h i n -
noi.s.sa. Laardm h i n t a laski Chicagos­s
a 2 . s c i i i t ia paunaa kohden, .siis .sen
i n a K s i i m i m a a r a n . i n i t a ^oi] .sallitaan
l a s k e . ' ! ])aiva.s.sa. . .;
E k o n o m i s t i t j a liikemiehet .sanoivat,
cl ta v i l j a n hinnat ovat koko h i n t a r a ­kenteen
pcru.sta, - la v i l l a n hinno).s.sa
tapahtuva lasku tuntuu heti koko ta-
-!oudc.=>.-:a.- - ; - -
nm I ilmapiiriä,
j It.ili.iv',! pitai.'«i
vaalit
teen kehitvf; an yk.si
TorontAft» pidätetty-
Ien juutalätftefi
vetoomus on hyljätty
Otutra. ResuTMJcn mlnigteri;
Glen on ilmoittanut, ettei seitsemän
jilknmaalalson, jotka ovat tulleet lä^
hSninaahan petoksen avulla, vctoor
musta ole oteltu huonuoon.
Nama: henkilöt tulivat Canadaan
vaiinllä passeilla, jotka heille hankki
eräs mies hyvää rahallista kor/austa
vastaan.
TURKKEJA
MYYTÄVÄNÄ
' $75*00 ja ylöspäin . . . Me
! murskaamme korkeat hinnat
lir- PcK4itiIaukiiJa otct,aan vastaan,
THE FURRIERY
283 Dundas St. W.. Toronto, Ont.
^("17-24-31-7)
o l l a - , j i a r l a m c n t i n
l i i i h t i k m i . s . s a , j r t I t n l m n t i l a n -'
U l i s t a seikoista.
j j u i l im Yhdy.svaltain komnuinismlvas-t
a i i i en p o l i t i i k k a Välimeren alueella
ju : kaakkoi.s-Euröopa.ssa perustuu,
Kiiii; Ranskan akate­mian
jäsenck.si
. . r a r J s . ~ P a u i i i i i i l s i e n K i i i f f i a c l u l o -
t ( ; a a n Ranskan inoraali.sen ja polHt-tj.-^
rn ,1 leteeii a k a t r m i n n 1a.scnek.si a k a ­temian
ensi m a a n a n t a i n a i)idetlavi«.s.sa
k u k i j u K s i ; , s ; ; a . ,, •
Akatemia jjeni.stetiiin. v: 1832 Ja .sen
l a r k o i t t i k . s e n u o i i . t u t k i a yhteuskunnal-li.
veii j a polniii.sen J a l o u d e n kysymyk­siä.
Akr<!(!niia.s.sa "on ."i jaostoa ja 40
jas/iu.i Vak.iii^-si tuli k i e l U B a l d w i -
i n i i t enii.sen H n i a n n u i n pääministerin
kuulem.-m johdo.stn. -
Suomalais-Canadalaincn
yVmatööriurhciluliitto
L I I T T o T o I M I K .U N T A
Puhcenjohta: Ake H u n n a k k o,
317 Donlands Ave, ; .Toronto, Ont;
Sihteeri: Paavo V a u r io
113 S t . P a t r i c k St. Toronto, Ont.
RahastonhoitaJa: V i l h o Heikkilä
84 Day Ave., Toronto, Ont.
Yhteinen Varhaisnuorten komitea
Sihteeri: S i g r i d L a h ti
399 Dundas St. W . Toronto, Ont.
Peter A. Vesa, B. A.
DarriNtcr, Solicilor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
GE. 3392 592 Danforth Ave.
( N e a r P a p e Ave.) Toronto
;jo uutteruutta. tnvi.stcty.ssä niuodos^
sa. K a i k k i , nnka ihmiskunna.s.sä on
parasta, on .sima: y h d i s t e t t y sellaLsek-
.si rajahdy.sainecksi,- j o k a ei tee maa­t
a ,-autioksi, vaan-..-- l u o uuden maail­man.
M a r x on kohottanut r u u m i i l l i ­sen
työn kunniaansa j a t e h n y t .silta
k a i k e n perastan. - M u t t a - hän- on, k o ­hottanut
kunniaan.sa myos h e n k i s in
työn osoittaen - .sivistyneistölle.'
yhdistv.sta va.siaan .sen jijlido-sta.- k un
lentäjät olivat ifikti aika-.sUten ]uko.s-;a
J-^ ,))ak«liiv.at '.'hlioii Injjetianiaun- va­kituiset
; i»?nt.fiM«a- Kuiijoiijjariii |a- l a ­k
a i s in
k y l l i s e k . s i j a ' l u k i i l i d u t t a v j i k . s i . , - . N y t . oh
i l m a , p u l i o a s - j i , :ii<,:l!a. mi.s!.:a inaivliV.-.s-t
i n ; v a i k u t u : - ; o n v o i r n a . K k a m t a . inissä-e
t t ä p r o l e t a a r i o n s e l v i m m i n , o m a k s u n u t
sen -paikka - on työläisten rinnalla;---sen-loistavaz.';i--.joh.t-ytahdek.'joen.. -joka
T u o l l a p a l k a l l a näemme y h a u.scam- osoittaa hauelle tien n kohti i.nvaan
.sen perusteella, etta sen t o i r n l i i t a v a l - j
tnudot ovat l i i a n rajoitetut. ^
C C P : n . l o h t a j a M, J . Coldsvell, .sa-
I n o i . e l t a l i a l l i t u s niuodostaa komitean;
( j o t a k a v t c l u a i i ,paaasia,ssa , y l c ; . s on ;
huomion .kaatmyttamisek-si ))oi:^ to- I
d e l l i s e . s la ky.svmvk.sosta. ,:j
•'Nai.ssa olo.suhlei.s.sa on oppo.silio )
o i i t c u t e i t u ... .sanomaan hallituk.selle: |
emme: o.salli.slu tahan manoove- j
r i i i i . . emmekä me osallistu senkaltai-
.scen komiteaan",'.sanoi Coldwclh -
• Mv. Coldwell esittr hintakontroUien
Ja l i i k i r a h o i e n palauttamista K i n i jm
e s i t i a i n a u komitean a . s e m e s t a ..
- Kon.servatiivien edustaja John
D i e l t n b r i k e r . . s a n o i . (;Ue-i j j a a m i n i . s t c r in
e.sitta.malla k o m i t e a l l a ole '•muuta valf
l a a ku:n o l l a i l m a n v a l t a a " . Han .sa­n
o i , etta komitea nuioclostetaan; vain
K i t a ; t a r k o ) l u , s t a varten, etlu l y k a t l a i ^;
SI In kaikki t o i m e n p i t e o L . Han f i a n oi
h a II; t u k sei i : y rl t ta v an - \'a. i n .. ta h r;i In
j o n k i n j a l o y t a a K y n t i p u K i n voidakseen
.vainaa-, oman cdesva.s-tuuiisii l a i m i n -
lyonnei.staaii
Oppo.sUion t a h o l l a p u h u t t i i n i.sliin-^
rmii ulkopuolella vakava.s.sa i n i e l e K . s ii
l i o ! k « ; , iM kayttami«ta K i i i K m c s i t t a M i aä
hijjtatutkint.akomiteaa ; kohtaan. - fto
r n i j i i i n . L k a n n a t t i y l n s c s t i . M t . i . i j a -
t t i . s t a . mutia - k':jn.servatiivif:n. k(.';;k»;n
.••inotiiin olevan e j j i n i C l i s y j t l . i s i i n ii
asla.si.a. O l t i i n sUa inic-lta, ettei C C F
e . s i t t i boikottia .snna tapauksessa jo.-;
eivat k a i k k i ojipti.sitloryhniat viralH-^
.M i - l i kannata ^VA
E D E S T Ä K A I S I A LAIVA- J A LENTOMATKOJA
S I J O M K K N — T A N S K A A N — NORJAAN - r RUOTSIIN Y M .
A rrlikjid p«ikl<»tiliiiik.>rnne n r r nir<tl>iil*l)l; t f l i i r l l i « - * . l 9 t B tarlnn. —^ . M f r m u i * « u l i i -
i r r i i irmki> ' i i i i j " . l i c P u U r i"> ;)><lutll« mollaa • u k i i l i l u n o * C « o « d » a . lUnkimmr paaitt :)(^
T j i » i i n n i . ryyni;.-! U l i e . i i i M i l I r t o J » . ,
- .rnlil.imm- ka,kr„i,u>li V A K U II -T U K S I A Tmtlitt lUdot pyyitltSfl.
O. K. J O H N S O N & C O. Vakaotiu^ j» matkailutoimisto
."il G e r r a r d . S t . W. (Bay'n lähellä. ^A. 1403 Toronto 2, Ont.
p i en s i v i s t y n e i d en työskentelevän mo­lempien,
puolien :yhta suureksi -hyö­dyksi.
Veljellisosti kasi käde.ssä kul­k
i e n ::lKv t u l e v a t v a l l o i t t a m a a n koko
m a a i l m a n ja valmi.stamaan tien - .sille
;taydelli.scl}cihmi.selle,jo.s.sä kätten ja
äivojch,,- l y o , .sopu.sointuisen käunij.sli
yhtyvät
. Kommunisti.sen M u n i f o s t i n muula-miHe
- h a r v o i l l e s i v u i l l e , on koottu ja
t i i v i s t e t t y lukemattomien; sukupolvien
-orjuutus j a alennus,' k ä r 5 i m y k . s c t ja
k;elt;aymyk.set, joiden p o h j a l t a on'ver-
.-onut loi-siavia s a a v u t u k s i a : . Ml.ssäo!i-i I
s i v a i 8. t u n n i n työpäivä, ayöväenlfh-- I
di.sio: j a t y o v a e n k u l t t u u r i i l m a n ma- 1
h i f e s t i a ? K a i k k i tuo lepäi.ri rä.skaana '
k a p i n a p i l v e n a , i h m i s k u n n a n yllä yi
lekiHi-: i l m a n koko maailmassa, m v r -
.sinea,; .ynan > : o h t i - i h n M . s i e n m a a i l m a a : -
j o k a k u n i i n ' , a s . t j a t u k . s " n t , j ' . o i n h i ) . u t
n.-Jiien f : . i ; k ( ' ^ s , t (\onn<Ii'n k . i > r A a an
KA.NNATT.IKAA LHKKKITA
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA
Kl ITOS
JALMAR KAUPIN
M U I S T O L L E
Kuoli 8 päivä helmikuuta 1947?'
Tyynesti hannoit tnskks taakan,
nukuit kun. voiton uupumus vei."
Kauv ht au vt as i pi kkuos rakkain,
osa on armahin suUn.
Kalinistqssa hautakumpus,
muistona on mullen xain.
fIcUin kiitos fnuhtpllesi suli e—
kaizatuUc.
Puolisosi Jenny,
H a l u i n i . i f n J . I N M, . d<ji!i'Ili>-et kJitok;e/.i C S J n .Sudboiyn n>-a -
t o i i -a K'<init( j, i K . i i k j lU i . i i l J ' lukin .iJIe •uoinal.ii.siJle l i M i k i -
l o i l l e . jotkrf owi* /caynec ruon-mi ,in<i!i.U sa oloni aikana j a tuoneet
h c d ' l n i i a . tbp.ikk,-..! Iiik( m i s ia
T o u o n tf'id.17) e d e j h r n ;niji'-ta\an immid k . i y n i K - i l l a n n e , s i l l a jou­dun
ohkri ol<maan L a i r a a i a .sa j o n k i n a i k a a Taalla maaleh.sa käsit­t
ä ä ta'dellise^sii mi'<t ineikif-ee tutt;j\ien ja tun»cmattomien
tcrvf hd.. - ' - a : , n t . ' a l a - i i "
K i H o l l , ' ,uud' l la
MATTI KIVIOJA
S T .lOhKVn s IIO.SPI J A L
- f ,1
S U D E U R Y , O.ST
-•j-J
?:inlHli'ir|-Miunillr-|iil.ul^Mii.!ii'Ci,KHi;:Mj»-M^
liuft)lJMitutt(:f()ilMiiNU.iril(fttiiin(aM)Mi^!!'t'<.iM!')<'-f :
• ' : - „ . ; • : • ; ^ : ; - - , - . : - 1 - ; : :,:-;;:.••:;::- :^ - %\\
-1If -;
< I ITOS
i-=-;
P ' , v d an '-:f/nle],^>jni.'- n /'Ji''.;-..; E i l i n CiöTr.u, Hilda K(;tolaa, EJIdU
j a A n t t i a jotka i a - . r x ' . T n n u a t a p a a m a , s s a S u d b u r j n sairaalassa
.sairauteni aikana V M m ' k - . i m - i i i u t t u j a n-ak-si M i t a . eita antoivat
t a - r a u u n i aikana. rr>'.iuu( n o o i j f t n JE. p n i v , i i m m u s « a hyva^t hu)/.ta
K i i t o s rn.vos C S J . n S t i u o y i y n ostston .,airaskom:teallfc, jonka puo­lesta
j C r f v u i n muiua tf r v c h'imuissa
Sdmaiia k i i l & n ka.f-zcja Sudrtu'-.!» j a > r n p a r L S t o n tovereita, jotka
k a v r . a i , minu,i V; p f i a m s K-ö'r;x.iU -a j a i l a h d u t t i v a t minua käyn­neillään
K. KAUPPINEN —
Chicago Mme, Cnifei-io Helmikuun C p,n<i VJW
;-S f.
.=.;jmf*ir.nwtn(Mii»fJEi(T'Vi;f«ji;(f-iMnjri<Fr:iijwffi('n/j*: i.ri?:(«M">;;,ti; fi-,n;jtiW(i;imr;)jjiKfH-.njiiiiiiii»i*nMJ*iiiwt(Ot»rtuitoi*-i»t'ii»
>MiimflHttuiiiifiiliritlf)r!:>.-«tu;ii^!ii i ' r « ^ t ' i l ' - - t ' - - ( f < / ™ i ' J ' " ' < ' H > ' ' ' i " ' i < ' t ' » " ' ' - ' i . " " " ' ' ' - - ' " " ' ' ' " ' ' ' ' ' ' ' ""
K! IXQS
VIVIAN JA JOHN HÄKKINEN
S O I N T U L A : - . B R I T I S H C O L U M B I A |
• u . a c i
rnr.ÄTinRNi
^ T O M A t : : "
HKMICI>V.:
TUOTTAJAN LAUSUNTO: • ^ ^ ^ J >
l IIyvä Ir.rvr.ys on sata kertaa kaikkea kultaa ja fq-
: haa arvokkaampi. Ja sama pitää paikkansa
; '.(lifM hu'ikki:iltcmnu; suhteen joilla on ollut vt aa fl-
;: ninnliinjuincn kvsyntii vuotiestä 193S lähticii..:yal-:
wistettu hyvälaatuiseksi, parhaitten vaUtvista^jii-^
tieista, antamaan laiojenuusta sairaudesta ka
VT^T. N. "LUSCOC, M.M.; P h . D. Pres. T
R U S C I TKEATME\T°REMEDY on hyvälaatuinen lääke umplr:
t a u t i a , ruoansulätuKhilirlÖtU, vaUjakaasuju.köasuklpiija,: happo,
j ! t : kuv(itii.sta tai r t i m a l i a l l a o l e v a a - k i p u a , - k y l k l l u i t t e i r a h a t u n - :
t^iViitl kipua; vat.-ian vn.semmalla; l a l o i k e a l l a puolella, tuntuvaa:
k i p u a . piiäiiklvlKiystä, päänhuiniaastä, peräpukarniä tai maJisa:-
v i k i K i vji.siaan, Jiouttacn ju.poifitacn epänorniäälisen virtsahapbri
viri .sukanavifilji; iiuicect J o t k a johtuvat umpltaudl.sta, - herinos--.
tuneisiiuden. . k a t k e r a n maun suusta, vatsan l i i k k u r a i s e i i epä,r=
.s;iann01ii.syyden,:vat,sakuumcen, ruokahalun puutleeii J U ' T e u -
inaatU.set kivut.: Alkilä viivytelkö päivästä toLscen, älkää odpt-.
tako hu'i»nl.sta:^- ne aiheuttavat vakavia seurauksia ja myor-;
h e i n i i i i n voi o l l a . jo l i i a n myohauitä. h o i t a a ii^K-unne,parh:\inä:r:
kaai) lärikkelllji- M c Kuo-slttelomine t e i l l e heti otettavaksi tcclii-:
, „ . .sikallinnn ItuKci T r c a t m c n t StomjM3li^'Itcmcdy-laakettä joka pjiir
vii i-nnf-n j o k a i s t a a t e r i a a välttääk-seniie k a i k k i encmmät Vakavat sairaudet,
j a vjuvfijenneljuoientämiKek.sl,. Tulok.setemlinmal.se.sta,pullosta antavat
' pai haat tulok.sot. H i n t a $5.00 pullo.
M I Z A R I I - S A L V A on läeldan parastamme, mikä a n ­taa
ihmeellisiä tulokisia • cnKimmäJse^tä yoitelti.^ta:
Selkäldpiiihiu,: klpciKlln jjakottäVlln ; bikspäihiiv t^^^^
l a p a l u i h i n , kipel.sliii käsiin, kyyhiiiTiäihfn,.rantci.sii^^^^^
riiskäan, klpcäiin . rint a a n , lötikka«ärkyynV luuvalppn
- i k y l m i i n vedon tai kosteudeti alheuttämaaii k i p u un
Ut7ilc»l«Ka;.-klptM.siln.---kankctenni-"aJct.tii'i^^^^^
v i l u p o l v i i n , n i l k k o i h i n J a ja.scniinvrriie.stenjä
* > U ( i n i k o h n u i h i n , k y h n i l n j a l k o i h i n jäf>cllai3ee^^^
tcefifcii k u i n muurftliaLwt käveJislvät iliön irahän allä;
.Mf/urli ön . vaJitaärsyty(>tä .alheu'ttäviia;;salvaä.:^^i
vt-tiiU nlärkaa- .sisältävät näppylät' i h o n lii-nnalle,- aiit.-;
taen «ll-shetl enKlmmälijen kaytpn jälkeen j a h u o j e n^
l ; i e n , k i p u a palkoissa, kuten yllä on .selitetty.-.Mizarh^
. s a l v a a o j j l f - t i ' - ! kaytta.t lap.siln j a hc on h u o l e l l a p i i l o t e t t a v a lup.silta. Mi«-;j
a r h s . i l v a o n a u i o . r . t a a i i alkui.sla varUjn, Tätä .salvaa käytetään v,i.in .seit- '
M-in-ui p a i v f i n p o r a s t a ejka jokii palvä. Alkaä käyttäkö M l / a r h .salvaa
ka.svoiJijn i . a i m u i h i n arempiin p a i k k o i h i n ; Se o n voimakasta salvaa elkd:^
r n u a l a . s e l l a i K t a - ole Canadas.sa t a i •YhdyKvalloi.s.sa.;AIkää siis antako.kenenTij
k a a l i u-skfAtaa teijle, että oli.si Jotakin sarnanlai&la halvaa Hinta S4..50
tölkki. .7o:> t<:' ette. voi kävLtäuMizarh salvaa, n i i n käyttäkää ailaselostcttuä.
l i n j a m e n f M L i n j a m e n t t i a v e d a a n kayttaa lap.siin.
KuiilulJiJacurooppakU.sla DIANA-TIPPOJA valrnLstolaanCana-,
dajÄä turooppalui.sella tavalla. - A l k a a karsiko koko t a l v e a ; ja
ke.sria. y.skästä j a - k y i m e t t y m i K C S t a . :hengcnahdi.stuk.sesta,; h e n k i -
ioi';«;n tulc(hduk.sesia. nenakatarrl-sta,. nntakivu.s.ia,: hengästyi-r;)
i.set;ta.,, ienvioi.sta tai hammassärystä, kylmän .vedon aiheutta-;;
m a K t a ' k o r v a k i v u l t a tai kurkkuvin.sta J n c . . : M u u t a m a ; t i p pa -Dia.-;:]
naa oteltuna okeripalan l a l kuuman veden k a n s s a ' a n t a a l y - , j
! nye.isa aJ?iJ>.sa helpotuksen yskas.sa ja I t y l m c t t y m i M L - s s u . . T a i k un
srorvaan pannahan pumpulia, mi-ssa on muutama tippa Oiana-tii)
ii<ija. n i i n .se'helpottaa korva,saryn.Pitäkaa: pullo Diana-tipi;
lior.1. yjiUiiYii, .sillä .se on a i n a käytännöllinen olema.s.sa. H i n ta
S.I.00 p u l l o.
i J ; . S C O K ' S K H E U . M A T I C P A I N R U B p e r h e l i n j a m e i i t t i a mikä
. t u n k e o t - u u K y v ä l l e , ihoon ja lämmittää kipeitä palkkoja..,;siten
h e ? I e n . s i r n m ä i . s c s i ä käytöstä lieventäen selkäkipua, kipeitä, p a - ,
k O i t a v i a olkapäitä tai: l a p a l u i t a , kipeätä, kankeata riLskaa^ säh::.
k e v i a K ä s i a , : kyynärpäitä, r a n t e i t a t a i sormien niveliä^ kipeätä
i M n t a a laL-selkäalonkkasarkyä, luuvaloa;/^— kylmän veden t a i
/ : - o f c i . f ; u d e n ' -aiheuttamaa- -kipua : lanieLssa. v^nyrjahtamisessa
p a k k ä . s e n palelluttamaa; klr>eätäi k a n k e a t a , ' ajettunutta tai
; p o - ! t t a v a a polvea, n i l k k a a t a i n i v e l i a , kylmiä j ^ i l k o j a Jne; :Tätä
-iinjärnenttia .voidaan k a y t t a a l a p . s l i n , . a i k u i s i i n : j a vanhempiin
perheervSä. Te v o i t t e k a y t t a a ta kasvoihinne, päähänne j a m u i h m m a i n i t ­t
u i h i n p a l k k o i h i n ; -Tämä r^rhelinjamentti on v a l m i s t e t t u ; p a r h a i s t a .vali-tui-
stä ai^iei,sta, valmi-stettu antamaan nopean h u o j e n n u k s e n r e u m a t i s m i n,
.nm-;lrfcUirtati.sm:n.: l u u v a l o n j a i i h a s v i k o j e n k i p u i h m , ; J a o n hyvin;:käytänT,
i i O ] l . - ' a l i n j a m e n t t i a pitaa a.sunnossa aina itseänne j a myos lapsianne
vartrtji. - H i n t a SLOOpuIlo tai - S p u l l o a $2.50.; Te voitte käyttaä-sita a a m u in
jd ilJujn
Naita, lääkkriiia myydään kaiki.s.sahyvls,sa rohdoskaupoLssa.: k i r j a - j a - s e k ai
lavgrakaupoi.ssa C a n a d a s s a . N l i t a valmistaa tämä kautta maailman, t u n ­nettu
läakel.ike
LUSCOE PRODUCTS LIMITED
80;> t i U r : K N S T R E E T \VEfjT TORONTO 3, ONT., C A N A D A
Iluom: Me.emme;lähetä mitään lääkettä.CaDadan.ulkopuoleUe: johtuen se.
s u u r t ^ t ä raaka-ainepulista; mikä aiheutua meidän taotantoliikkeestämme.
-ii
' '^^:
s 1
^1
II I
f ' -M I
t I
ia
msm